Suomi24.fi Treffit

andiamo alamos

Mikä sen tarkoitus oikeesti on?

44

2373

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ......

      Tarkoitus on toimia lihakauppana seksinnälkäisille miehille ja naisille, esittelyikkunana prinsessatyypin naisille sekä antaa ihmisten etsiä jotain jota eivät oikeasti haluakaan tai sitten eivät voi saavuttaa tai joissain tapauksissa eivät tiedä mitä haluavat.

      • wittu...

        olisi tuon voinut ilmoittaa heti etusivulla niin ei olisi haaskaantunut aikaa hukkaan


      • pikkujiiii

        vastaukseen virallinen vastaus: Miksi muuten ei ole eri treffi-palstaa niille, jotka tietävät hakevansa todellisúudessa elämänkumppania, ja toista palstaa " sikaosastoa " jossa voi hakea sitten jotain ihan muuta... mitä helkkaria se sitten kenenkin kohdalla onkaan... parinvaihtoa, seikkailuita, syrjähyppyjä, " aikuisten juttuja ".

        Ei kaikki hae vaan panoja tai vaihtelua, ei kaikki hae treffeille saadakseen jotain pysyvää, miksi samasta tuutista yritetään jakaa kaikille kaikkea...
        No, se on ylläpitäjän profiloima homma, en saata valittaakaan, olin vain itse väärällä foorumilla ja petyin.


    • Hossi

      Etsivät sieltä vipinää jo muutenkin kuihtuneeseen sosiaalielämään, osa taas ovat jässähtäneet nettideittailuun ikuisiksi ajoiksi kadonneitten realiteettien vuoksi. Toiset etsivät sieltä pelkkää vipinää hävöksissä olevaan seksielämään, yksi osa on niitä joidenka ei välttämättä pitäisi kulkea vapaalla jalalla mut kuitenkin seasta löytyy niitäkin jotka ovat liikkeellä ihan tosissaan. Heitä vaan on niin vaikea mahdottomasta massasta löytää.

      • s24:stä

        jotenka toimii toisilla ja sitten taas...toisilla ei. Olisikohan tämäkin tekniikkalaji?


      • totuus on se
        s24:stä kirjoitti:

        jotenka toimii toisilla ja sitten taas...toisilla ei. Olisikohan tämäkin tekniikkalaji?

        että naiset löytää aina helpommin seuraa kuin miehet.

        Vrt. mies laittaa mielestään ihan ajatuksella ja sydänverellä tehdyn deitti-ilmon ja koittaa ennen laittoa vielä hioa sitä niin että varmasti pitäisi tärpätä.
        Tulos = 0

        Nainen laittaa samalla tavoin deitti-ilmon, tai ei ehkä tarvitse noinkaan huolella laittaa, vaan voi laittaa vähän kiireelläkin laaditun, heti tärppää. Tuloksia = kymmenittäin jos tosin niissä on osa niitä ehdotuksia mutta kelvollisia yksilöitä silti yli 10, joista nainen karsii ja löytää itselleen sillä hetkellä oikealta tuntuvan.

        Eli tuuripeliä se on, ei mitään tekniikkaa. Naisia on hemmetin vaikea sytyttää millään ja toisaalta on todella vaikea löytää juuri oikeanlainen nainen. Miehet siis saa todella vähän vastauksia jos ollenkaan, naisten ei tarvitse tehdä juuri mitään. Miehet kun vastailee naisten ilmoituksiin, naiset eivät juuri koskaan vastaa miesten ilmoituksiin.


      • totuus on se..
        s24:stä kirjoitti:

        jotenka toimii toisilla ja sitten taas...toisilla ei. Olisikohan tämäkin tekniikkalaji?

        että naiset löytää aina helpommin seuraa kuin miehet.

        Vrt. mies laittaa mielestään ihan ajatuksella ja sydänverellä tehdyn deitti-ilmon ja koittaa ennen laittoa vielä hioa sitä niin että varmasti pitäisi tärpätä.
        Tulos = 0

        Nainen laittaa samalla tavoin deitti-ilmon, tai ei ehkä tarvitse noinkaan huolella laittaa, vaan voi laittaa vähän kiireelläkin laaditun, heti tärppää. Tuloksia = kymmenittäin jos tosin niissä on osa niitä ehdotuksia mutta kelvollisia yksilöitä silti yli 10, joista nainen karsii ja löytää itselleen sillä hetkellä oikealta tuntuvan.

        Eli tuuripeliä se on, ei mitään tekniikkaa. Naisia on hemmetin vaikea sytyttää millään ja toisaalta on todella vaikea löytää juuri oikeanlainen nainen. Miehet siis saa todella vähän vastauksia jos ollenkaan, naisten ei tarvitse tehdä juuri mitään. Miehet kun vastailee naisten ilmoituksiin, naiset eivät juuri koskaan vastaa miesten ilmoituksiin.


      • Hossi
        s24:stä kirjoitti:

        jotenka toimii toisilla ja sitten taas...toisilla ei. Olisikohan tämäkin tekniikkalaji?

        Tekniikkalaji, ehkä kaikki on vaan kiinni itsestään ? Syitä on niin helppo vierittää muitten hoteille kun itsessä ei ole mitään vikaa. Itsekkin olen tulevan puolisoni samaisesta paikasta löytänyt :)


      • totuus on se...
        s24:stä kirjoitti:

        jotenka toimii toisilla ja sitten taas...toisilla ei. Olisikohan tämäkin tekniikkalaji?

        että naiset löytää aina helpommin seuraa kuin miehet.

        Vrt. mies laittaa mielestään ihan ajatuksella ja sydänverellä tehdyn deitti-ilmon ja koittaa ennen laittoa vielä hioa sitä niin että varmasti pitäisi tärpätä.
        Tulos = 0

        Nainen laittaa samalla tavoin deitti-ilmon, tai ei ehkä tarvitse noinkaan huolella laittaa, vaan voi laittaa vähän kiireelläkin laaditun, heti tärppää. Tuloksia = kymmenittäin jos tosin niissä on osa niitä ehdotuksia mutta kelvollisia yksilöitä silti yli 10, joista nainen karsii ja löytää itselleen sillä hetkellä oikealta tuntuvan.

        Eli tuuripeliä se on, ei mitään tekniikkaa. Naisia on hemmetin vaikea sytyttää millään ja toisaalta on todella vaikea löytää juuri oikeanlainen nainen. Miehet siis saa todella vähän vastauksia jos ollenkaan, naisten ei tarvitse tehdä juuri mitään. Miehet kun vastailee naisten ilmoituksiin, naiset eivät juuri koskaan vastaa miesten ilmoituksiin.


      • Hossi
        totuus on se kirjoitti:

        että naiset löytää aina helpommin seuraa kuin miehet.

        Vrt. mies laittaa mielestään ihan ajatuksella ja sydänverellä tehdyn deitti-ilmon ja koittaa ennen laittoa vielä hioa sitä niin että varmasti pitäisi tärpätä.
        Tulos = 0

        Nainen laittaa samalla tavoin deitti-ilmon, tai ei ehkä tarvitse noinkaan huolella laittaa, vaan voi laittaa vähän kiireelläkin laaditun, heti tärppää. Tuloksia = kymmenittäin jos tosin niissä on osa niitä ehdotuksia mutta kelvollisia yksilöitä silti yli 10, joista nainen karsii ja löytää itselleen sillä hetkellä oikealta tuntuvan.

        Eli tuuripeliä se on, ei mitään tekniikkaa. Naisia on hemmetin vaikea sytyttää millään ja toisaalta on todella vaikea löytää juuri oikeanlainen nainen. Miehet siis saa todella vähän vastauksia jos ollenkaan, naisten ei tarvitse tehdä juuri mitään. Miehet kun vastailee naisten ilmoituksiin, naiset eivät juuri koskaan vastaa miesten ilmoituksiin.

        noinkaan ole ? Vaikka itse en mikään rantojen adonis ole mut siitä huolimatta on tärpännyt ja jopa oikea löytynyt. Homma on vaan kiinni rehellisyydesta, kärsivällisyydestä ja oikeasta mielestä. Viimesen päälle fiilatulla ja hivenen keksityllä profiililla homma ei tule onnistumaan. Tärkeintä on esiintyä omana itsenään ja ymmärtää et kaikkia ei voi miellyttää, siihen tarvitaan vain yksi ja hänen löytäminen vaatii sitä kärsivällisyyttä.


      • pärjää..
        Hossi kirjoitti:

        noinkaan ole ? Vaikka itse en mikään rantojen adonis ole mut siitä huolimatta on tärpännyt ja jopa oikea löytynyt. Homma on vaan kiinni rehellisyydesta, kärsivällisyydestä ja oikeasta mielestä. Viimesen päälle fiilatulla ja hivenen keksityllä profiililla homma ei tule onnistumaan. Tärkeintä on esiintyä omana itsenään ja ymmärtää et kaikkia ei voi miellyttää, siihen tarvitaan vain yksi ja hänen löytäminen vaatii sitä kärsivällisyyttä.

        Kokemusta on. Itselläni on AINA ollut rehellinen ilmoitus, olen sanonut olevani juuri sitä mitä olenkin. Ei auta. Ei löydy. En tiedä millainen ilmoitus oikein pitäisi olla vai onko vain niin että meikäläinen ei kelpaa ja pitäisi juuri olla sellainen adonis että kelpaisi...

        Juu, kärsivällisyyttä vaatii. Tosin on järkevää myös kysyä itseltään, onko mitään järkeä etsiä jotain jonka löytämiseen saattaa mennä elinikä? Voihan tietysti jättää ilmoituksen roikkumaan nettiin ja käydä kerran kaksi viikossa tsekkaamassa sähköpostia onko tullut mitään, ei ainakaan stressaa itseä sitten.


      • pärjää..
        Hossi kirjoitti:

        noinkaan ole ? Vaikka itse en mikään rantojen adonis ole mut siitä huolimatta on tärpännyt ja jopa oikea löytynyt. Homma on vaan kiinni rehellisyydesta, kärsivällisyydestä ja oikeasta mielestä. Viimesen päälle fiilatulla ja hivenen keksityllä profiililla homma ei tule onnistumaan. Tärkeintä on esiintyä omana itsenään ja ymmärtää et kaikkia ei voi miellyttää, siihen tarvitaan vain yksi ja hänen löytäminen vaatii sitä kärsivällisyyttä.

        Kokemusta on. Itselläni on AINA ollut rehellinen ilmoitus, olen sanonut olevani juuri sitä mitä olenkin. Ei auta. Ei löydy. En tiedä millainen ilmoitus oikein pitäisi olla vai onko vain niin että meikäläinen ei kelpaa ja pitäisi juuri olla sellainen adonis että kelpaisi...

        Juu, kärsivällisyyttä vaatii. Tosin on järkevää myös kysyä itseltään, onko mitään järkeä etsiä jotain jonka löytämiseen saattaa mennä elinikä? Voihan tietysti jättää ilmoituksen roikkumaan nettiin ja käydä kerran kaksi viikossa tsekkaamassa sähköpostia onko tullut mitään, ei ainakaan stressaa itseä sitten.


      • pärjää...
        Hossi kirjoitti:

        noinkaan ole ? Vaikka itse en mikään rantojen adonis ole mut siitä huolimatta on tärpännyt ja jopa oikea löytynyt. Homma on vaan kiinni rehellisyydesta, kärsivällisyydestä ja oikeasta mielestä. Viimesen päälle fiilatulla ja hivenen keksityllä profiililla homma ei tule onnistumaan. Tärkeintä on esiintyä omana itsenään ja ymmärtää et kaikkia ei voi miellyttää, siihen tarvitaan vain yksi ja hänen löytäminen vaatii sitä kärsivällisyyttä.

        Kokemusta on. Itselläni on AINA ollut rehellinen ilmoitus, olen sanonut olevani juuri sitä mitä olenkin. Ei auta. Ei löydy. En tiedä millainen ilmoitus oikein pitäisi olla vai onko vain niin että meikäläinen ei kelpaa ja pitäisi juuri olla sellainen adonis että kelpaisi...

        Juu, kärsivällisyyttä vaatii. Tosin on järkevää myös kysyä itseltään, onko mitään järkeä etsiä jotain jonka löytämiseen saattaa mennä elinikä? Voihan tietysti jättää ilmoituksen roikkumaan nettiin ja käydä kerran kaksi viikossa tsekkaamassa sähköpostia onko tullut mitään, ei ainakaan stressaa itseä sitten.


      • pärjää....
        Hossi kirjoitti:

        noinkaan ole ? Vaikka itse en mikään rantojen adonis ole mut siitä huolimatta on tärpännyt ja jopa oikea löytynyt. Homma on vaan kiinni rehellisyydesta, kärsivällisyydestä ja oikeasta mielestä. Viimesen päälle fiilatulla ja hivenen keksityllä profiililla homma ei tule onnistumaan. Tärkeintä on esiintyä omana itsenään ja ymmärtää et kaikkia ei voi miellyttää, siihen tarvitaan vain yksi ja hänen löytäminen vaatii sitä kärsivällisyyttä.

        Kokemusta on. Itselläni on AINA ollut rehellinen ilmoitus, olen sanonut olevani juuri sitä mitä olenkin. Ei auta. Ei löydy. En tiedä millainen ilmoitus oikein pitäisi olla vai onko vain niin että meikäläinen ei kelpaa ja pitäisi juuri olla sellainen adonis että kelpaisi...

        Juu, kärsivällisyyttä vaatii. Tosin on järkevää myös kysyä itseltään, onko mitään järkeä etsiä jotain jonka löytämiseen saattaa mennä elinikä? Voihan tietysti jättää ilmoituksen roikkumaan nettiin ja käydä kerran kaksi viikossa tsekkaamassa sähköpostia onko tullut mitään, ei ainakaan stressaa itseä sitten.

        (Helvetti että tää foorumi jumii taas siihen malliin ettei meinaa saada viestiä lähtemmän kun koko ajan tuppaa virhettä. Ja sit ne viestit onkin tulleet monena kappaleena kun ensin luulee ettei ole päässyt perille,prkle!)


      • pärjää.....
        Hossi kirjoitti:

        noinkaan ole ? Vaikka itse en mikään rantojen adonis ole mut siitä huolimatta on tärpännyt ja jopa oikea löytynyt. Homma on vaan kiinni rehellisyydesta, kärsivällisyydestä ja oikeasta mielestä. Viimesen päälle fiilatulla ja hivenen keksityllä profiililla homma ei tule onnistumaan. Tärkeintä on esiintyä omana itsenään ja ymmärtää et kaikkia ei voi miellyttää, siihen tarvitaan vain yksi ja hänen löytäminen vaatii sitä kärsivällisyyttä.

        Kokemusta on. Itselläni on AINA ollut rehellinen ilmoitus, olen sanonut olevani juuri sitä mitä olenkin. Ei auta. Ei löydy. En tiedä millainen ilmoitus oikein pitäisi olla vai onko vain niin että meikäläinen ei kelpaa ja pitäisi juuri olla sellainen adonis että kelpaisi...

        Juu, kärsivällisyyttä vaatii. Tosin on järkevää myös kysyä itseltään, onko mitään järkeä etsiä jotain jonka löytämiseen saattaa mennä elinikä? Voihan tietysti jättää ilmoituksen roikkumaan nettiin ja käydä kerran kaksi viikossa tsekkaamassa sähköpostia onko tullut mitään, ei ainakaan stressaa itseä sitten.

        (Helvetti että tää foorumi jumii taas siihen malliin ettei meinaa saada viestiä lähtemmän kun koko ajan tuppaa virhettä. Ja sit ne viestit onkin tulleet monena kappaleena kun ensin luulee ettei ole päässyt perille,prkle!)


      • pärjää......
        Hossi kirjoitti:

        noinkaan ole ? Vaikka itse en mikään rantojen adonis ole mut siitä huolimatta on tärpännyt ja jopa oikea löytynyt. Homma on vaan kiinni rehellisyydesta, kärsivällisyydestä ja oikeasta mielestä. Viimesen päälle fiilatulla ja hivenen keksityllä profiililla homma ei tule onnistumaan. Tärkeintä on esiintyä omana itsenään ja ymmärtää et kaikkia ei voi miellyttää, siihen tarvitaan vain yksi ja hänen löytäminen vaatii sitä kärsivällisyyttä.

        Kokemusta on. Itselläni on AINA ollut rehellinen ilmoitus, olen sanonut olevani juuri sitä mitä olenkin. Ei auta. Ei löydy. En tiedä millainen ilmoitus oikein pitäisi olla vai onko vain niin että meikäläinen ei kelpaa ja pitäisi juuri olla sellainen adonis että kelpaisi...

        Juu, kärsivällisyyttä vaatii. Tosin on järkevää myös kysyä itseltään, onko mitään järkeä etsiä jotain jonka löytämiseen saattaa mennä elinikä? Voihan tietysti jättää ilmoituksen roikkumaan nettiin ja käydä kerran kaksi viikossa tsekkaamassa sähköpostia onko tullut mitään, ei ainakaan stressaa itseä sitten.

        (Helvetti että tää foorumi jumii taas siihen malliin ettei meinaa saada viestiä lähtemmän kun koko ajan tuppaa virhettä. Ja sit ne viestit onkin tulleet monena kappaleena kun ensin luulee ettei ole päässyt perille,prkle!)


      • s24:stä
        totuus on se... kirjoitti:

        että naiset löytää aina helpommin seuraa kuin miehet.

        Vrt. mies laittaa mielestään ihan ajatuksella ja sydänverellä tehdyn deitti-ilmon ja koittaa ennen laittoa vielä hioa sitä niin että varmasti pitäisi tärpätä.
        Tulos = 0

        Nainen laittaa samalla tavoin deitti-ilmon, tai ei ehkä tarvitse noinkaan huolella laittaa, vaan voi laittaa vähän kiireelläkin laaditun, heti tärppää. Tuloksia = kymmenittäin jos tosin niissä on osa niitä ehdotuksia mutta kelvollisia yksilöitä silti yli 10, joista nainen karsii ja löytää itselleen sillä hetkellä oikealta tuntuvan.

        Eli tuuripeliä se on, ei mitään tekniikkaa. Naisia on hemmetin vaikea sytyttää millään ja toisaalta on todella vaikea löytää juuri oikeanlainen nainen. Miehet siis saa todella vähän vastauksia jos ollenkaan, naisten ei tarvitse tehdä juuri mitään. Miehet kun vastailee naisten ilmoituksiin, naiset eivät juuri koskaan vastaa miesten ilmoituksiin.

        Kyllä asiallisilla viesteillä ja perushyvällä käytöstaidolla löytyy se oma oikea myös netistä että livenäkin. Ehkä sellainen positiivisuus ja uuden mukavan kokeileminen auttaisi huomiseen.

        Olen seurustellut kaksi kertaa netistä löytyneiden miesten kanssa ja nyt kolmannella kerralla löytyi "se", jota olen etsinyt usean vuoden ajan.

        Tulihan noita aikamoisia viesteja ja kun kohteliaasti vastasin ettei vaikuta ihan minulle sopivalta kaverilta, haukuttiin ylipainoiseksi ja itserakkaaksi lehmäksi. Mutta kaikkiahan sitä maailmaan ja nettiin mahtuu. En ottanut siitä itseeni vaan jatkoin elämääni siitäkin oppien ja hieman naureskellen. Aina voi oppia itsestäänkin jotain uutta. Onneksi oli esto-tekniikka käytössä.

        Iloista syksyn ja sen oikean odotusta teille kaikille. Älkää nyt vaan katkeroituko sitten ei ainakaan onnistu.


      • sivustoja
        s24:stä kirjoitti:

        Kyllä asiallisilla viesteillä ja perushyvällä käytöstaidolla löytyy se oma oikea myös netistä että livenäkin. Ehkä sellainen positiivisuus ja uuden mukavan kokeileminen auttaisi huomiseen.

        Olen seurustellut kaksi kertaa netistä löytyneiden miesten kanssa ja nyt kolmannella kerralla löytyi "se", jota olen etsinyt usean vuoden ajan.

        Tulihan noita aikamoisia viesteja ja kun kohteliaasti vastasin ettei vaikuta ihan minulle sopivalta kaverilta, haukuttiin ylipainoiseksi ja itserakkaaksi lehmäksi. Mutta kaikkiahan sitä maailmaan ja nettiin mahtuu. En ottanut siitä itseeni vaan jatkoin elämääni siitäkin oppien ja hieman naureskellen. Aina voi oppia itsestäänkin jotain uutta. Onneksi oli esto-tekniikka käytössä.

        Iloista syksyn ja sen oikean odotusta teille kaikille. Älkää nyt vaan katkeroituko sitten ei ainakaan onnistu.

        täällä ei saa edes ihmismäistä kohtelua


      • ainakaan miehelle
        s24:stä kirjoitti:

        Kyllä asiallisilla viesteillä ja perushyvällä käytöstaidolla löytyy se oma oikea myös netistä että livenäkin. Ehkä sellainen positiivisuus ja uuden mukavan kokeileminen auttaisi huomiseen.

        Olen seurustellut kaksi kertaa netistä löytyneiden miesten kanssa ja nyt kolmannella kerralla löytyi "se", jota olen etsinyt usean vuoden ajan.

        Tulihan noita aikamoisia viesteja ja kun kohteliaasti vastasin ettei vaikuta ihan minulle sopivalta kaverilta, haukuttiin ylipainoiseksi ja itserakkaaksi lehmäksi. Mutta kaikkiahan sitä maailmaan ja nettiin mahtuu. En ottanut siitä itseeni vaan jatkoin elämääni siitäkin oppien ja hieman naureskellen. Aina voi oppia itsestäänkin jotain uutta. Onneksi oli esto-tekniikka käytössä.

        Iloista syksyn ja sen oikean odotusta teille kaikille. Älkää nyt vaan katkeroituko sitten ei ainakaan onnistu.

        "Kyllä asiallisilla viesteillä ja perushyvällä käytöstaidolla löytyy se oma oikea myös netistä että livenäkin. "

        Ota huomioon se fakta että NAISEN ON AINA HELPOMPI LÖYTÄÄ SEURAA KUIN MIEHEN!

        Sitäpaitsi asiallisia viestejä on laiteltu koko ajan, käytös ollut mielestäni ihan hyvää...silti vaan ei nappaa kenellekään naiselle. Johtuukohan siitä etten mahdu normaalipainoisen mittoihin enkä ole pitkä enkä liioin komeakaan? Lompakkokaan ei ole riittävän paksu jotta se kompensoisi ulkonäköasiaa.

        Eli ei mies noilla asioilla mitä luettelit, pärjää netissä eikä livenäkään ellei omaa hyvää ulkonäköä ja/tai paksua lompakkoa!

        Kuten sanoin: naisen on paljon helpompi löytää seuraa.

        Vai mitä sanot siihen että jo vuodesta 2000 alkaen on yritetty löytää netin kautta sitä oikeaa eikä löydy, ja jo paljon aiemmin yritetty livenä sekä lehtien kirjeenvaihtopalstoilta eikä löytynyt.
        Totuus puhuu karua kieltään.


      • pikkujiiii
        sivustoja kirjoitti:

        täällä ei saa edes ihmismäistä kohtelua

        joita jakaa tai suositella?

        Mitä tulee monikansallisiin suhteisiin, on aina vielä enemmän kahden kauppa kuin saman " rotuisten " suhteissa. Rotu on sitaateissa, koska mielestäni aina mennään arkoihin aiheisiin, kun aletaan puhumaan roduista, emme me ihmiset ole jalostuksen tuloksia kuten lehmät, kanat, siat ja lampaat, vaan olemme ihmisiä, ihon väristä välittämättä. Jokainen olkoot omaa mieltänsä, minua ei tarvitse kivittää vaikka noin ajattelen ja joku toinen ajattelee toisin.

        Tiedän jotain maahanmuuttajista ja alkuasukkaista, koska olen tälläkin hetkellä linja-auton kuljettajana, varsin kansainvälisessä työssä, jossa työtoverit ovat ympäri maailmaa, asiakkaan myös. No, työ se vain on, mutta kun altistuu ihmisille, oppii jotain ihmisluonteesta... jokainen ihminen haluaa samaa asiaa, hyvää elämää, turvallisuutta, rakkautta, elämän jatkumista.

        Tiedän, ettei kaikki ajattele kuin minä ajattelen, mutta en ole kivittämässä ketään siitä syystä, jos joku ajattelee toisin.

        Monikulttuurisissa suhteissa on omat ongelmansa, joista yksi on kieli jolla puhutaan ja jolla kommunikoidaan keskenään.

        Meillä Suomalaisilla on hyvin rikas kieli, monesti rikkaampi kuin muissa maissa. Ihmisen ajatteluun vaikuttaa kieli jota käyttää äidinkielenään. Olemmeko ajatellusti edellä kuin muut, joiden äidinkieli on vähemmän vivahde rikas? Tuota kyselin mm. spacessani vuosi sitten ja jokainen pohdiskeluun vastannut vastasi, että tietenkin. En silti ole 100% samaa mieltä vaikka pidän ajatusta mahdollisena.

        Tuttaviini kuuluu sekä Suomalaisia, että muualta muuttaneita ja Suomalaisiakin jokaisen murre-alueen ja maakunnan alueilta, koska olen ollut liikkuvaa sorttia ja avoin ihmisenä, olen tutustunut ennakkoluulottomasti ihmisiin.

        Mitä aiheeseen tulee, hakea ulkolaista kumppania... Miksi pitäisi hakea? En ole rasisti, mutta kysyn, miksi pitäisi hakea ulkolaista elämäntoveria? Eikö kotimainen kelpaa, vai enkö itse kelpaa kotimaiselle kumppanille?

        Pohdiskeluun on ollut aihetta, koska aina joskus lopulta olen kuullut kunniani ( joka ei ole kunniaa vaan motkotusta ) siitä mitä tein väärin!
        On tietenkin typerää avoimesti kaiken kansan kuullen kertoa, miten huono olenkaan... mutta Taiteilija Minä on aina ollut tällainen, uskaltaa sanoa etten ole täydellinen ja uskaltaa jakaa omat kokemuksensa elämästä, vaikka saa sillä herkästi monien naurut ja pilkat niskaansa... sellaista elämä on, naurakoot ken tahtoo, kyllä minäkin kuolen aikanani, joten iva ei ole ikuinen.

        Mitä omiin kokemuksiin tulee, seurusteltuani Suomalaisten, Afrikkalaisten, Aasialaisten ja myös monen ns. valkoihoisen kanssa, kuten heitä ovat Saksalainen, Ruotsalainen, Venäläinen, Ranskalainen ja myös ihka oikeat Saamelainen ja eskimo, eli Gröönlantilainen, oikeasti Tanskalainen.
        Millaisia kokemuksia? En koskaan mennyt naimisiin, enkä hankkinut lapsia... kertoo että jossain joku on vialla, kun en huolinut tai en kelvannut, ihan sama minulle kuinka tahdotte ajatella, silti totuus on että sukset menivät jossain vaiheessa ristiin, omasta syystä tai toisen syystä.

        Oikeastaan tämä kuuluisi jollekin muulle palstalle kuin tähän mutta sivuaa tätäkin palstaa ja montaa muutakin, jote4n olkoot sitten tässä, ripittäytyminen tämä ei silti ole.

        Mikä kiinnostaa ulkolaisessa puoliskossa? Saksalainen tuttuni tivasi tuota minulta vasta pari viikkoa sitten. Onko se erilaisuus, onko sa status, onko se jotain joka on oikeasti jokin syy jossain piilossa taka-ajatuksena? Tiedän kyllä, että se voisi olla erilaisuus, koska erilaisuus viehättää monia, vaikka ei sitä kertoisikaan. Tiedän, että se voisi olla status asia, koska eihän jokainen Suomalainen nai Saksalaista tai edes jenkkiä, tai edes Saamelaista, puhumattakaan vaikka Romanov - sukuun kuuluvasta, jolla on näköjään edelleen Suomessa tietynlainen kaiku.

        Miksi hakea siis puoliskoa jostain muusta maasta, kulttuurista tai " rodusta " ? Jos se on itsetarkoitus tai jokin syy, että hakee erikoista, sanoisin etteipä kannata, sillä ellei itse ole toiselle mieleen, kannattaa kasvattaa itseään, muuten käy kuten on aina ennenkin käynyt ja kova pää oppii vasta kun aikansa seinään päätänsä on nakutellut. Tämä on asioita joista sanotaan, älä tee kuten minä tein, vaan tee kuten minä sanoin... ja niitä asioita on muitakin, mutta niistä tietävät vain minut tietävät, mutta se siitä.

        Ulkolaisen seurustelukumppanin löytäminen on helppoa, koska jokainen tietää miten hyvä maa on Suomi ihmiselle asua, jopa Suomalaisetkin tietävät, vaikka eivät aina ymmärrä arvostaa onneamme, olemme saaneet jo 7 oikein ja kaikki varanumerot, kun saimme oikeuden syntyä Suomeen ja Suomalaisiksi.

        Turha kuvitella, että joku nainen tulisi toiselta puolen maapalloa vain koska minä olen niin helkkarin ihana mies ja minun perässäni tulisi. Kyllä se ihmine4n tulisi paremman elämänlaadun perässä ja toivossa, oletko sinä siihen valmis?

        Valmis ottamaan vastuun ihmisestä, kun hän tarvitsee ymmärtäjää omalla äidinkielellään jota sinä et osaa? Oletko valmis viemään hänet sukunsa luokse kun koti-ikävä iskee aina joskus? Oletko valmis siihen, että hän ei saa työtä ja sinä elätät myös hänet? Oletko valmis siihen, että tässä maassa myös muualta tulleet ovat ihmisiä ja saavat saman itsemääräämisoikeuden kansalaisuuden saamisen myötä, etkä enää olekaan herra ja hidalgo, sinutkin saatetaan hylätä jos et enää olekaan se miellyttävin mies maailmassa. Oletko myös tukena, turvana ja suojelijana, silloinkin kun yleinen mielipide leimaa ja rasismi johtaa vihamieliset puolisosi ja lastesi, myös sinun kimppuusi? Rauhan oloissa on helppo olla rohkea ja sanoa kyllä, tietenkin, mutta entä sitten kun autosi poltetaan, ikkunasi särjetään, lapsiasi kiusataan, vaimoasi ahdistellaan ja sinua vainotaan... ei enää olekaan niin helppoa sanoa, kyllä minä kaiken kestän. Kala näkee syötin, mutta ei koukkua... Kiinalainen vanha sananlasku, helposti näkee voiton mutta ei häviötä ja kun häviön hetki tai vaikeudet tulevat, silloin otetaan ihmisestä mittaa eikä se ole ollenkaan niin hauskaa.

        Nuo ovat seikkoja, eivät rasismia, miksi pitäisi hakea puolisoa toisesta maasta, tai toisesta kansasta. Moni rotuoppi-ihminen olisi onnessaan tästä propakandasta, vaikka tämä ei sellaista olekaan, ainoastaan vain kokemuksen ja elämänkoulun antamaa harkintakykyä ja todellisuuden hyväksymistä.

        Eikö Suomalaiselle naiselle Suomalainen mies kelpaa? Tunnen jo monia sekakulttuuri aviossa eläviä, joissa motiivi on ollut rakkaus, myös tiedän monia pareja, joissa puoliskoa ei ole löytynyt oman kansan piiristä, vaan on tavallaan pakko ottaa sieltä mistä saa ettei jää ilman.

        Ennen kuin kannattaa hakea ulkolaista, kannattaa syventyä pohtimaan, miksi niin tekisin ja mitähän minussa itsessäni on pielessä, jos suhteet eivät suju. Riman alta meneminen on helpoin tie, mutta myös sen seuraukset tulee etukäteen ymmärtää, ettei tee itselleen karhunpalvelusta.

        Kostoksi Suomalaisille naisille, jotka eivät minua huolineet, voisi hankkia ulkolaisen naisen... mutta ketä se lopulta osuisikaan omaan nilkkaan, siinäpä se... aivan samalle tuntuu, tuleeko jätetyksi toisen maalaisen naisen lähtiessä omaan elämään, kuin jos nainen olisi ollut Suomalainen, yhtä vähän tai yhtä paljon kirpaisee, ihmissuhteet eivät koskaan ole itsestään selvyyksiä, olipa kumppani sitten omasta maasta tai muista maista vierahista ja kouluttamisen... sen voi unohtaa, pakolla ja pelolla ei saa kuin pahaa aikaan, kuvitelmat sellaisista kannattaa unohtaa jo kättelyssä.

        Tiedän muutamia edelleen yhdessä olevia seka kulttuurillisia aviopareja, joten aina ei voi epäonnistua, mutta on helpompi epäonnistua kuin onnistua, siksi en ihan helpolla huutele, jotta ulkomaan avut toisivat onnen jos kotimaiset eivät huoli tai olisi hyviä.

        Miksi olen yksin yhä? Minussa oli paljon vikaa, joka minun tuli itse korjata... kukaan muu ei sitä työtä itsensä kanssa voisi eikä haluaisikaan tehdä. Vain itseään voi muuttaa, toista e4i milloinkaan ja itsensä muuttaminen ei ole vaikeaa, ainoastaan mahdotonta, sillä ihmisen luonne on mikä on, perusasiat pysyvät aina samoina, ellei elämänoppikoulu niitä muuksi muuta, jota ymmärrykseksi kutsutaan, niin ei sitten mikään muu.

        Miksi siis tulisi etsiä naista ulkomaista? Ehkä itse olen se, miksi naiset eivät huuda hiiiii

        Aina muistan tuon biisin, Lapinlahden linnut : )


      • yks nainen
        totuus on se kirjoitti:

        että naiset löytää aina helpommin seuraa kuin miehet.

        Vrt. mies laittaa mielestään ihan ajatuksella ja sydänverellä tehdyn deitti-ilmon ja koittaa ennen laittoa vielä hioa sitä niin että varmasti pitäisi tärpätä.
        Tulos = 0

        Nainen laittaa samalla tavoin deitti-ilmon, tai ei ehkä tarvitse noinkaan huolella laittaa, vaan voi laittaa vähän kiireelläkin laaditun, heti tärppää. Tuloksia = kymmenittäin jos tosin niissä on osa niitä ehdotuksia mutta kelvollisia yksilöitä silti yli 10, joista nainen karsii ja löytää itselleen sillä hetkellä oikealta tuntuvan.

        Eli tuuripeliä se on, ei mitään tekniikkaa. Naisia on hemmetin vaikea sytyttää millään ja toisaalta on todella vaikea löytää juuri oikeanlainen nainen. Miehet siis saa todella vähän vastauksia jos ollenkaan, naisten ei tarvitse tehdä juuri mitään. Miehet kun vastailee naisten ilmoituksiin, naiset eivät juuri koskaan vastaa miesten ilmoituksiin.

        Ai löytää naiset helpommin seuraa kuin miehet? Deitti-ilmoitukseni oli rehellisesti ja huolellisesti tehty, kerroin itsestäni ja harrastuksista, mutta en laittanu kuvaa. Ilmoitus oli Suomi24-sivuilla jotain 2 kuukautta ja sain sinä aikana vain 3 vastausta! Näistäkin kaksi halusi pelkkää seksiseuraa, vaikka olin sanonut olevani liikkeellä tositarkoituksella. Vastailee ne miehetkin vain "prinsessojen" ilmoituksiin... musta tuntuu että osa naisista saa tosi paljon vastauksia ja sitten me loput tavikset yhtä vähän kuin miehetkin!


      • pikkujiiii
        pikkujiiii kirjoitti:

        joita jakaa tai suositella?

        Mitä tulee monikansallisiin suhteisiin, on aina vielä enemmän kahden kauppa kuin saman " rotuisten " suhteissa. Rotu on sitaateissa, koska mielestäni aina mennään arkoihin aiheisiin, kun aletaan puhumaan roduista, emme me ihmiset ole jalostuksen tuloksia kuten lehmät, kanat, siat ja lampaat, vaan olemme ihmisiä, ihon väristä välittämättä. Jokainen olkoot omaa mieltänsä, minua ei tarvitse kivittää vaikka noin ajattelen ja joku toinen ajattelee toisin.

        Tiedän jotain maahanmuuttajista ja alkuasukkaista, koska olen tälläkin hetkellä linja-auton kuljettajana, varsin kansainvälisessä työssä, jossa työtoverit ovat ympäri maailmaa, asiakkaan myös. No, työ se vain on, mutta kun altistuu ihmisille, oppii jotain ihmisluonteesta... jokainen ihminen haluaa samaa asiaa, hyvää elämää, turvallisuutta, rakkautta, elämän jatkumista.

        Tiedän, ettei kaikki ajattele kuin minä ajattelen, mutta en ole kivittämässä ketään siitä syystä, jos joku ajattelee toisin.

        Monikulttuurisissa suhteissa on omat ongelmansa, joista yksi on kieli jolla puhutaan ja jolla kommunikoidaan keskenään.

        Meillä Suomalaisilla on hyvin rikas kieli, monesti rikkaampi kuin muissa maissa. Ihmisen ajatteluun vaikuttaa kieli jota käyttää äidinkielenään. Olemmeko ajatellusti edellä kuin muut, joiden äidinkieli on vähemmän vivahde rikas? Tuota kyselin mm. spacessani vuosi sitten ja jokainen pohdiskeluun vastannut vastasi, että tietenkin. En silti ole 100% samaa mieltä vaikka pidän ajatusta mahdollisena.

        Tuttaviini kuuluu sekä Suomalaisia, että muualta muuttaneita ja Suomalaisiakin jokaisen murre-alueen ja maakunnan alueilta, koska olen ollut liikkuvaa sorttia ja avoin ihmisenä, olen tutustunut ennakkoluulottomasti ihmisiin.

        Mitä aiheeseen tulee, hakea ulkolaista kumppania... Miksi pitäisi hakea? En ole rasisti, mutta kysyn, miksi pitäisi hakea ulkolaista elämäntoveria? Eikö kotimainen kelpaa, vai enkö itse kelpaa kotimaiselle kumppanille?

        Pohdiskeluun on ollut aihetta, koska aina joskus lopulta olen kuullut kunniani ( joka ei ole kunniaa vaan motkotusta ) siitä mitä tein väärin!
        On tietenkin typerää avoimesti kaiken kansan kuullen kertoa, miten huono olenkaan... mutta Taiteilija Minä on aina ollut tällainen, uskaltaa sanoa etten ole täydellinen ja uskaltaa jakaa omat kokemuksensa elämästä, vaikka saa sillä herkästi monien naurut ja pilkat niskaansa... sellaista elämä on, naurakoot ken tahtoo, kyllä minäkin kuolen aikanani, joten iva ei ole ikuinen.

        Mitä omiin kokemuksiin tulee, seurusteltuani Suomalaisten, Afrikkalaisten, Aasialaisten ja myös monen ns. valkoihoisen kanssa, kuten heitä ovat Saksalainen, Ruotsalainen, Venäläinen, Ranskalainen ja myös ihka oikeat Saamelainen ja eskimo, eli Gröönlantilainen, oikeasti Tanskalainen.
        Millaisia kokemuksia? En koskaan mennyt naimisiin, enkä hankkinut lapsia... kertoo että jossain joku on vialla, kun en huolinut tai en kelvannut, ihan sama minulle kuinka tahdotte ajatella, silti totuus on että sukset menivät jossain vaiheessa ristiin, omasta syystä tai toisen syystä.

        Oikeastaan tämä kuuluisi jollekin muulle palstalle kuin tähän mutta sivuaa tätäkin palstaa ja montaa muutakin, jote4n olkoot sitten tässä, ripittäytyminen tämä ei silti ole.

        Mikä kiinnostaa ulkolaisessa puoliskossa? Saksalainen tuttuni tivasi tuota minulta vasta pari viikkoa sitten. Onko se erilaisuus, onko sa status, onko se jotain joka on oikeasti jokin syy jossain piilossa taka-ajatuksena? Tiedän kyllä, että se voisi olla erilaisuus, koska erilaisuus viehättää monia, vaikka ei sitä kertoisikaan. Tiedän, että se voisi olla status asia, koska eihän jokainen Suomalainen nai Saksalaista tai edes jenkkiä, tai edes Saamelaista, puhumattakaan vaikka Romanov - sukuun kuuluvasta, jolla on näköjään edelleen Suomessa tietynlainen kaiku.

        Miksi hakea siis puoliskoa jostain muusta maasta, kulttuurista tai " rodusta " ? Jos se on itsetarkoitus tai jokin syy, että hakee erikoista, sanoisin etteipä kannata, sillä ellei itse ole toiselle mieleen, kannattaa kasvattaa itseään, muuten käy kuten on aina ennenkin käynyt ja kova pää oppii vasta kun aikansa seinään päätänsä on nakutellut. Tämä on asioita joista sanotaan, älä tee kuten minä tein, vaan tee kuten minä sanoin... ja niitä asioita on muitakin, mutta niistä tietävät vain minut tietävät, mutta se siitä.

        Ulkolaisen seurustelukumppanin löytäminen on helppoa, koska jokainen tietää miten hyvä maa on Suomi ihmiselle asua, jopa Suomalaisetkin tietävät, vaikka eivät aina ymmärrä arvostaa onneamme, olemme saaneet jo 7 oikein ja kaikki varanumerot, kun saimme oikeuden syntyä Suomeen ja Suomalaisiksi.

        Turha kuvitella, että joku nainen tulisi toiselta puolen maapalloa vain koska minä olen niin helkkarin ihana mies ja minun perässäni tulisi. Kyllä se ihmine4n tulisi paremman elämänlaadun perässä ja toivossa, oletko sinä siihen valmis?

        Valmis ottamaan vastuun ihmisestä, kun hän tarvitsee ymmärtäjää omalla äidinkielellään jota sinä et osaa? Oletko valmis viemään hänet sukunsa luokse kun koti-ikävä iskee aina joskus? Oletko valmis siihen, että hän ei saa työtä ja sinä elätät myös hänet? Oletko valmis siihen, että tässä maassa myös muualta tulleet ovat ihmisiä ja saavat saman itsemääräämisoikeuden kansalaisuuden saamisen myötä, etkä enää olekaan herra ja hidalgo, sinutkin saatetaan hylätä jos et enää olekaan se miellyttävin mies maailmassa. Oletko myös tukena, turvana ja suojelijana, silloinkin kun yleinen mielipide leimaa ja rasismi johtaa vihamieliset puolisosi ja lastesi, myös sinun kimppuusi? Rauhan oloissa on helppo olla rohkea ja sanoa kyllä, tietenkin, mutta entä sitten kun autosi poltetaan, ikkunasi särjetään, lapsiasi kiusataan, vaimoasi ahdistellaan ja sinua vainotaan... ei enää olekaan niin helppoa sanoa, kyllä minä kaiken kestän. Kala näkee syötin, mutta ei koukkua... Kiinalainen vanha sananlasku, helposti näkee voiton mutta ei häviötä ja kun häviön hetki tai vaikeudet tulevat, silloin otetaan ihmisestä mittaa eikä se ole ollenkaan niin hauskaa.

        Nuo ovat seikkoja, eivät rasismia, miksi pitäisi hakea puolisoa toisesta maasta, tai toisesta kansasta. Moni rotuoppi-ihminen olisi onnessaan tästä propakandasta, vaikka tämä ei sellaista olekaan, ainoastaan vain kokemuksen ja elämänkoulun antamaa harkintakykyä ja todellisuuden hyväksymistä.

        Eikö Suomalaiselle naiselle Suomalainen mies kelpaa? Tunnen jo monia sekakulttuuri aviossa eläviä, joissa motiivi on ollut rakkaus, myös tiedän monia pareja, joissa puoliskoa ei ole löytynyt oman kansan piiristä, vaan on tavallaan pakko ottaa sieltä mistä saa ettei jää ilman.

        Ennen kuin kannattaa hakea ulkolaista, kannattaa syventyä pohtimaan, miksi niin tekisin ja mitähän minussa itsessäni on pielessä, jos suhteet eivät suju. Riman alta meneminen on helpoin tie, mutta myös sen seuraukset tulee etukäteen ymmärtää, ettei tee itselleen karhunpalvelusta.

        Kostoksi Suomalaisille naisille, jotka eivät minua huolineet, voisi hankkia ulkolaisen naisen... mutta ketä se lopulta osuisikaan omaan nilkkaan, siinäpä se... aivan samalle tuntuu, tuleeko jätetyksi toisen maalaisen naisen lähtiessä omaan elämään, kuin jos nainen olisi ollut Suomalainen, yhtä vähän tai yhtä paljon kirpaisee, ihmissuhteet eivät koskaan ole itsestään selvyyksiä, olipa kumppani sitten omasta maasta tai muista maista vierahista ja kouluttamisen... sen voi unohtaa, pakolla ja pelolla ei saa kuin pahaa aikaan, kuvitelmat sellaisista kannattaa unohtaa jo kättelyssä.

        Tiedän muutamia edelleen yhdessä olevia seka kulttuurillisia aviopareja, joten aina ei voi epäonnistua, mutta on helpompi epäonnistua kuin onnistua, siksi en ihan helpolla huutele, jotta ulkomaan avut toisivat onnen jos kotimaiset eivät huoli tai olisi hyviä.

        Miksi olen yksin yhä? Minussa oli paljon vikaa, joka minun tuli itse korjata... kukaan muu ei sitä työtä itsensä kanssa voisi eikä haluaisikaan tehdä. Vain itseään voi muuttaa, toista e4i milloinkaan ja itsensä muuttaminen ei ole vaikeaa, ainoastaan mahdotonta, sillä ihmisen luonne on mikä on, perusasiat pysyvät aina samoina, ellei elämänoppikoulu niitä muuksi muuta, jota ymmärrykseksi kutsutaan, niin ei sitten mikään muu.

        Miksi siis tulisi etsiä naista ulkomaista? Ehkä itse olen se, miksi naiset eivät huuda hiiiii

        Aina muistan tuon biisin, Lapinlahden linnut : )

        ... olisiko Yoko Ono yhtään mitään, jos hänen sijastaan olisikin ollut jokin Britti John Lennonin puoliskona, ja paljonko Lennon olisi tuntemattomampi, ellei puolisko olisi ollut Yoko Ono vaan joku muu.

        Tuskin on muita yhtä kansainvälisesti tunnettuja seka-avioliittoja olemassakaan kuin mainittu.

        Mutta, pohditaan asioita ääneen, muuten emme koskaan opi. Yksin pähkäily ja viisaasti vaikeneminen johtaa vain taantumukseen, joka ei ikinä ole kaikkien meidän hyöty... vaikka elämmekin Suomessa, meilläkin on varaa osata olla sosiaalisia yksilöitä vaikka kulttuurimme vaatisi vaikenemaan, meillä on oikeus elää toisin.


      • pikkujiiii
        yks nainen kirjoitti:

        Ai löytää naiset helpommin seuraa kuin miehet? Deitti-ilmoitukseni oli rehellisesti ja huolellisesti tehty, kerroin itsestäni ja harrastuksista, mutta en laittanu kuvaa. Ilmoitus oli Suomi24-sivuilla jotain 2 kuukautta ja sain sinä aikana vain 3 vastausta! Näistäkin kaksi halusi pelkkää seksiseuraa, vaikka olin sanonut olevani liikkeellä tositarkoituksella. Vastailee ne miehetkin vain "prinsessojen" ilmoituksiin... musta tuntuu että osa naisista saa tosi paljon vastauksia ja sitten me loput tavikset yhtä vähän kuin miehetkin!

        tai jos sen teet, et voi enää veivata.

        Poistin profiilin, mutta se ei tarkoita ettenkö kaipaisi. Kaipaan, mutta en kaipaa epätoivoisena, siinä on eroa.

        Sanotaanhan, on kummallista että kaupat mainostavat ruokaa mainoksissaan, koska jokaisen on kuitenkin des joskus syötävä elääkseen, on mainostaminen turhaa... kyllä ihminen etsiytyy kauppaan ruoan perässä, vaikka ei mainoksia olisikaan.

        Sitten muistetaan The Doors solisti, Jim Morrison. Kukaan ei huolinut, ihminen eli kaikkien huomaamattomana... kunnes tuli light my fire ja sitten loppui tuntemattomuus, ja hänestä tuli " kaikkien " rakastama.

        Kyse ei ehkä sinun tai minun kohdallani ole ollut vika minussa tai sinussa, vaan jossain ihan muussa... oikea aika ja oikea paikka, ja naps!

        Kun profiiliin kirjoittaa rehellisesti ja paljon, alitajuntaisesti se sivuutetaan ajatellen: Mukava ja kiva, pannaan varasijalle. Totuus on, liian avoin ja rehellinen ei saa olla, muuten ei kiinnosta ja taas jos tekstiä on vähän, kiinnostaa enemmänkin kuin mitä onkaan luvassa... vanha mainosmiesten kikka ja muotoilijana tiedän, mainos myy, ei se tuote. >Halpamaisen rehellistä, mutta niin aitoa, tietää jokainen joka on ostanut lapista matkamuiston jossa lukee made in taiwan tai made in lapland, monet on tehty siinä missä minä olen ollut tai jossain toisaalla... eikä se ole mitä mille näyttää vaan mitä kysytään. kaikki missä lukee hand made in Taivasalla tai hand made, on kuitenkin todella tehty käsityönä, perinteisin tavoin käsityönä, kannonnokassa, joten mahdolliset ostaneet, teitä ei ole huijattu. Pakko lisätä tuo, sillä jotkut lukijat saattavat olla asiakkaitani, eikä tapanani ole huijata ketään, ei edes vitsinä.

        Mutta mitä katkeriin kokemuksiisi tulee, et ole yksin, minä ja monet muut ovat kokeneet samaa. Jotta en joutuisi kirjoittamaan itse itseäni toistaen, luepa jo kirjoittaneeni viestit, huomaat että sama pettymyksen karvas kalkki on juotettu kovin monelle miehelle että naisella.

        Mitä me tekisimme? Emme mitään! Miksi emme tee mitään? Koska emme halua pilata kaunista päiväämme huonolla viennillä tai flaksilla, koska eihän Morrison olisi koskaan tullut Morrisoniksi, jos olisi heittänyt veivin kaivoon. Veivi olisi vain osunut kaivossa piileksivää ujoa sammakko-prinssiä nuppiin ja se olisi kuollut moisesta, joten kun elämä jatkuu ja prinssi odottaa yhä prinsessaansa, ei saa veiviä hukata eikä hukuttaa.

        Tahtoo sanoa Suomeksi: Älä muutu katkeraksi, vaikka treffit olisivatkin pettymys, sinä et ole silti huono etkä epäonnistunut, paikka jos oli väärä eikä aika oikea, ei se sinun syysi ollut. Tuota ei todennut symppis nimeltään Pekka Sauri, mutta olisi voinut todeta, sillä hän on ihan oikeasti symppis ja yllätys yllätys, hän ei ole tuttuni, vaikka moni muu julkkis onkin, mutta e4i puhuta siitä sen enempää.


      • Luen sujuvasti
        pikkujiiii kirjoitti:

        tai jos sen teet, et voi enää veivata.

        Poistin profiilin, mutta se ei tarkoita ettenkö kaipaisi. Kaipaan, mutta en kaipaa epätoivoisena, siinä on eroa.

        Sanotaanhan, on kummallista että kaupat mainostavat ruokaa mainoksissaan, koska jokaisen on kuitenkin des joskus syötävä elääkseen, on mainostaminen turhaa... kyllä ihminen etsiytyy kauppaan ruoan perässä, vaikka ei mainoksia olisikaan.

        Sitten muistetaan The Doors solisti, Jim Morrison. Kukaan ei huolinut, ihminen eli kaikkien huomaamattomana... kunnes tuli light my fire ja sitten loppui tuntemattomuus, ja hänestä tuli " kaikkien " rakastama.

        Kyse ei ehkä sinun tai minun kohdallani ole ollut vika minussa tai sinussa, vaan jossain ihan muussa... oikea aika ja oikea paikka, ja naps!

        Kun profiiliin kirjoittaa rehellisesti ja paljon, alitajuntaisesti se sivuutetaan ajatellen: Mukava ja kiva, pannaan varasijalle. Totuus on, liian avoin ja rehellinen ei saa olla, muuten ei kiinnosta ja taas jos tekstiä on vähän, kiinnostaa enemmänkin kuin mitä onkaan luvassa... vanha mainosmiesten kikka ja muotoilijana tiedän, mainos myy, ei se tuote. >Halpamaisen rehellistä, mutta niin aitoa, tietää jokainen joka on ostanut lapista matkamuiston jossa lukee made in taiwan tai made in lapland, monet on tehty siinä missä minä olen ollut tai jossain toisaalla... eikä se ole mitä mille näyttää vaan mitä kysytään. kaikki missä lukee hand made in Taivasalla tai hand made, on kuitenkin todella tehty käsityönä, perinteisin tavoin käsityönä, kannonnokassa, joten mahdolliset ostaneet, teitä ei ole huijattu. Pakko lisätä tuo, sillä jotkut lukijat saattavat olla asiakkaitani, eikä tapanani ole huijata ketään, ei edes vitsinä.

        Mutta mitä katkeriin kokemuksiisi tulee, et ole yksin, minä ja monet muut ovat kokeneet samaa. Jotta en joutuisi kirjoittamaan itse itseäni toistaen, luepa jo kirjoittaneeni viestit, huomaat että sama pettymyksen karvas kalkki on juotettu kovin monelle miehelle että naisella.

        Mitä me tekisimme? Emme mitään! Miksi emme tee mitään? Koska emme halua pilata kaunista päiväämme huonolla viennillä tai flaksilla, koska eihän Morrison olisi koskaan tullut Morrisoniksi, jos olisi heittänyt veivin kaivoon. Veivi olisi vain osunut kaivossa piileksivää ujoa sammakko-prinssiä nuppiin ja se olisi kuollut moisesta, joten kun elämä jatkuu ja prinssi odottaa yhä prinsessaansa, ei saa veiviä hukata eikä hukuttaa.

        Tahtoo sanoa Suomeksi: Älä muutu katkeraksi, vaikka treffit olisivatkin pettymys, sinä et ole silti huono etkä epäonnistunut, paikka jos oli väärä eikä aika oikea, ei se sinun syysi ollut. Tuota ei todennut symppis nimeltään Pekka Sauri, mutta olisi voinut todeta, sillä hän on ihan oikeasti symppis ja yllätys yllätys, hän ei ole tuttuni, vaikka moni muu julkkis onkin, mutta e4i puhuta siitä sen enempää.

        Paljon oivalluksia ja myös paljon toivoa! Sinulla on sana hallussa. Luulisi jo pelkästään tuolla supliikilla löytyvän kaveri helposti ja muutenkin...


      • s24:stä
        ainakaan miehelle kirjoitti:

        "Kyllä asiallisilla viesteillä ja perushyvällä käytöstaidolla löytyy se oma oikea myös netistä että livenäkin. "

        Ota huomioon se fakta että NAISEN ON AINA HELPOMPI LÖYTÄÄ SEURAA KUIN MIEHEN!

        Sitäpaitsi asiallisia viestejä on laiteltu koko ajan, käytös ollut mielestäni ihan hyvää...silti vaan ei nappaa kenellekään naiselle. Johtuukohan siitä etten mahdu normaalipainoisen mittoihin enkä ole pitkä enkä liioin komeakaan? Lompakkokaan ei ole riittävän paksu jotta se kompensoisi ulkonäköasiaa.

        Eli ei mies noilla asioilla mitä luettelit, pärjää netissä eikä livenäkään ellei omaa hyvää ulkonäköä ja/tai paksua lompakkoa!

        Kuten sanoin: naisen on paljon helpompi löytää seuraa.

        Vai mitä sanot siihen että jo vuodesta 2000 alkaen on yritetty löytää netin kautta sitä oikeaa eikä löydy, ja jo paljon aiemmin yritetty livenä sekä lehtien kirjeenvaihtopalstoilta eikä löytynyt.
        Totuus puhuu karua kieltään.

        tai muualtakaan. Toivon kuitenkin aidosti ja oikeasti, että löydät sen oman oikean itsellesi. On se vaan sen arvoista.

        En itse ole pituuden, painon, lompakon tai koulutuksen perässä koskaan juossut, mutta silti kohtasin sen omani. Kyllä minua on onni potkaissut oikein kunnolla.

        Itse kartoin aikoinaan kaikkia negatiivisia viestejä tai sellaisia, joissa oltiin tavallisia tai valitettiin erilaisista vaikeuksista. Kaikillahan niitä on, mutta olenkin niitä ihmisiä, joilla "se lasi on puolitäysi".

        Oikein hyvää jatkoa ja parhainta onnea puoliskon etsintään.


      • s24:stä
        sivustoja kirjoitti:

        täällä ei saa edes ihmismäistä kohtelua

        asiallista kohtelua?

        Samantapainen maailmahan se on kuin tämä livetodellisuuskin. Välillä tapaat kivoja tyyppejä, joskus vaan tyyppejä ja toisinaan tyyppejä, joita et voi sietääkään. Mitäs ihmeellistä se on?

        Ei kai kotimaan ulkopuolelta pakolla tarvitse puoliskoa etsiä, mutta jos sitä kautta onnen löytää niin se on hyvä! Jokainen meistä on onnensa ansainnut.


      • PunainenParoni
        yks nainen kirjoitti:

        Ai löytää naiset helpommin seuraa kuin miehet? Deitti-ilmoitukseni oli rehellisesti ja huolellisesti tehty, kerroin itsestäni ja harrastuksista, mutta en laittanu kuvaa. Ilmoitus oli Suomi24-sivuilla jotain 2 kuukautta ja sain sinä aikana vain 3 vastausta! Näistäkin kaksi halusi pelkkää seksiseuraa, vaikka olin sanonut olevani liikkeellä tositarkoituksella. Vastailee ne miehetkin vain "prinsessojen" ilmoituksiin... musta tuntuu että osa naisista saa tosi paljon vastauksia ja sitten me loput tavikset yhtä vähän kuin miehetkin!

        .. kuinka monelle itse vastasit? Miten kävi niiden kanssa - saitko vastauksia vastauksiisi?


      • pikkujiiii
        ainakaan miehelle kirjoitti:

        "Kyllä asiallisilla viesteillä ja perushyvällä käytöstaidolla löytyy se oma oikea myös netistä että livenäkin. "

        Ota huomioon se fakta että NAISEN ON AINA HELPOMPI LÖYTÄÄ SEURAA KUIN MIEHEN!

        Sitäpaitsi asiallisia viestejä on laiteltu koko ajan, käytös ollut mielestäni ihan hyvää...silti vaan ei nappaa kenellekään naiselle. Johtuukohan siitä etten mahdu normaalipainoisen mittoihin enkä ole pitkä enkä liioin komeakaan? Lompakkokaan ei ole riittävän paksu jotta se kompensoisi ulkonäköasiaa.

        Eli ei mies noilla asioilla mitä luettelit, pärjää netissä eikä livenäkään ellei omaa hyvää ulkonäköä ja/tai paksua lompakkoa!

        Kuten sanoin: naisen on paljon helpompi löytää seuraa.

        Vai mitä sanot siihen että jo vuodesta 2000 alkaen on yritetty löytää netin kautta sitä oikeaa eikä löydy, ja jo paljon aiemmin yritetty livenä sekä lehtien kirjeenvaihtopalstoilta eikä löytynyt.
        Totuus puhuu karua kieltään.

        ei toistu vaikka olisivatkin samat.

        Keittiössä kun työskentelin, oli naisia 98% aina henkilökunnasta, joskus enemmänkin. Lastentarhassa olin ainoa mies, joten vaikka olisi kuin kukkona tunkiolla ( JOKA ON IHAN VÄÄRÄ ILMAISU ) tai ainoana prinssinä prinsessoiden joukossa, ei se takaa muuta muin huomion, olla erilainen, mutta ei vientiä takaa. samahan tuo on kapakoissa, joissa naisia on vähemmän kuin miehiä, aina, ellei joskus poikkeusta tapahdu.

        Miten niin naisen on helpompi saada mies kuin miehen olisi helpompi saada nainen? Ei ainakaan nykymaailmassa, vaikka sille näyttääkin, se ei ole aina totuus.

        En halua vängätä vastaan kanssasi, koska olet hyvin pitkälle oikeassa, mutta tuokin on yksilöistä riippuva asia, ei sukupuolesta riippuva asia. Biologia osoittaa, uroksilla on aina kiima-aika, naarailla ei ole. Se ei silti tarkoita, etteivätkö naaraatkin haluaisi.
        On ihan helppo osoittaa naisten olevan halukkaita kuin miehetkin, mutta naisilla on väliä kenen kanssa parittelevat, urokset ensin parittelevat, vasta sitten katsovat, jatkaako vaiko ottaa pitkät.

        Siinä on se suuri pieni ero, Viivit haluavat aina, Wagnerit haluavat myös hyvin usein.


      • pikkujiiii
        Luen sujuvasti kirjoitti:

        Paljon oivalluksia ja myös paljon toivoa! Sinulla on sana hallussa. Luulisi jo pelkästään tuolla supliikilla löytyvän kaveri helposti ja muutenkin...

        Jokainen nainen on sanonut, yleensä mieheltä pitää ruuvata vastaus kysymykseen... multa ei tarvitse, vastaan joskus jo ennen kuin kysymystä esitetäänkään... Lohdutus, tälläkään verbaalisuudella ei irtoa sen paremmin kuin joskus vain, vaikka kirjan kirjoitan tai tarinan sepustan tosta vaan, runojakin ja laulujakin, mutta kuten kerroin, hämmennän kaikkinaiset ihan kuin itsestään ; )

        Ihan oikeesti, sujuva kirjallinen ja suullinen Suomen-kielen taito ei ole oikopolku naisten sydämiin, mutta ystäviä sillä saa ja se on mun mittarissa maailman kallein aarre : )

        Taiteilijan ja muusikonkin tärkein tehtävä on antaa lohtua, ei olla suuri idoli. No, työtä en nyt tee enkä ammattikaan harrasta, joten en kirjoitan siinäkään mielessä ketunhäntä kainalossa, vaan rehellisiä tuntemuksia ja kokemuksia elämästä, ilman omaneduntavoittelua.

        Moni kadehtii, sanovat suoraankin: hiuksiani, aitoa vilpittömyyttäni, sanallista näppäryyttäni ja milloin jopa olematonta vatsaani joka on kuin pesulauta, tai maailmankatsomustani. Minä taas kadehdin monen ihmisen karismaa, lauluääntä, älykkyyttä, viehättävyyttä, tupakoimattomuutta. Kateus ei silti ole kateutta, vaan vilpitöntä ihastelua vailla pahansuopaisuutta.

        En saata tulla ylpeileväksi se on hyvä omasta mielestäni, mutta vilpittömästi tunnen saavani iloa siitä, kun tutustun uusiin ihmisiin ja jos saatan antaa sitä auringonpaistetta ihmisten sydämiin, jota olen itsee
        kuin saanut elämässäni silloin kun pilvet peittivät taivaat.

        Osaan olla jollakinlailla positiivinen, kowka viimeksi eilen kapakassa kysyi eräs ihan vieras ihminen, kuinka aina jaksat olla noin hyvällä tuulella. Siihen vastasin, vaikka en aina tykkäsi pelistä, en suostu vihaamaan peliä. Ymmärtäkää se oikein. Omaa etua ei tavoitella, eikä tehdä asioita kiitos tai palkkio mielessä, vaan siksi että niin sisäinen ääni sanoo että tuo on oikein ja se tulee tehdä/sanoa.


      • pikkujiiii
        s24:stä kirjoitti:

        tai muualtakaan. Toivon kuitenkin aidosti ja oikeasti, että löydät sen oman oikean itsellesi. On se vaan sen arvoista.

        En itse ole pituuden, painon, lompakon tai koulutuksen perässä koskaan juossut, mutta silti kohtasin sen omani. Kyllä minua on onni potkaissut oikein kunnolla.

        Itse kartoin aikoinaan kaikkia negatiivisia viestejä tai sellaisia, joissa oltiin tavallisia tai valitettiin erilaisista vaikeuksista. Kaikillahan niitä on, mutta olenkin niitä ihmisiä, joilla "se lasi on puolitäysi".

        Oikein hyvää jatkoa ja parhainta onnea puoliskon etsintään.

        pessimistin ja optimistin välillä... optimisti iloitsee kun lasi on jo puoliksi täysi, pessimisti suree kun se on vasta puoliksi täysi, eli puoli tyhjä...

        Sama kaava meillä kulttuurissa: Kun kotimainen kysyy kaveriltaan, kuinkas pyyhkii? Kamu vastaa tavanomaiseen tapaan: Vituttaa kun akka jätti ja koira e4i tottele, pomo vittuilee ja töissä asiakkaatkin valittaa... Ulkolaiset kun kysyy, How are you? Vastaus on aika tavallisesti: I´m fine... ei kerrota kuinka päin hanuria on kaikki mennytkään. Jokaisella on joskus vaikeaa ja hankalaa, mutta sitä ei kerrota, ihan kohteliaisuus syistä, sen olen oppinut ulkolaisilta tuttaviltani.

        Kyllä minuakin joskus kaduttaa. Kerran kysyin Korkeasaaren lautturilta. mMllaista tämä työ on? Kuvittelin työn olevan aika simppeliä ja leppoisaa, matkustajat ovat iloisia jne. Vastaus olikin määrätön määrä marmatusta mun joutuu sahaamaa samaa väliä 42 kertaa päivässä, veneessä on vaikaa ja se on liian pieni, matkustajat eivät osaa sanoa kiitosta ja palkkakin on liian pieni. Minä kaduin, että meninkään hymyssä suin toivottamaan kuljettajalle hyvää päivää ja kyselemään yhtään mitään... Noin myös opin, kuinka ei minunkaan tule vastata jos joku jotain kysyy. Jos Obelix ja Asterix olisivat Suomessa, on helppo ajatella mitä Obelix tuumaisi Roomalaisten sijasta meistä... Omituisia me Suomalaiset, joskus, vaikka olemmekin maailman mukavin kansa, on meillä omalaatuiset tapamme : )

        Etsimättä etsi, hakematta hae, kyllä se oikea elämään sattuu juuri silloin kun on oikea aika.

        Onni on kuin perhonen. Mitä kiivaammin sitä yritän haaviisi pyydystää, sen taitavammin se sinua väistelee. Mutta kun istut hiljaa aloillesi, se aivan yllättäen laskeutuu olallesi.

        Sellaista se on, meidän jokaisen ihmisen elämä, mutta eletään silti ja hymyillään : )


      • pikkujiiii
        s24:stä kirjoitti:

        asiallista kohtelua?

        Samantapainen maailmahan se on kuin tämä livetodellisuuskin. Välillä tapaat kivoja tyyppejä, joskus vaan tyyppejä ja toisinaan tyyppejä, joita et voi sietääkään. Mitäs ihmeellistä se on?

        Ei kai kotimaan ulkopuolelta pakolla tarvitse puoliskoa etsiä, mutta jos sitä kautta onnen löytää niin se on hyvä! Jokainen meistä on onnensa ansainnut.

        Väkisin ja pakkomielellä hakemalla ei saa muuta kuin niitä ihan vääriä tai ei edes niitäkään. Sitten kun ei hae, löytääkin sattumalta, kun vain osaa odottaa odottamatta.

        Olet aivan oikeassa : )


      • pikkujiiii
        PunainenParoni kirjoitti:

        .. kuinka monelle itse vastasit? Miten kävi niiden kanssa - saitko vastauksia vastauksiisi?

        tuon kysymyksen, vastaisin että homoksi en suostu vieläkään ( kaikki oikeus heille omiin mieltymyksiin suotakoot ), pesukonetta en suostu korjailemaan pimpero palkalla, talo ja puutarhakin jää osaltani korjaamatta, koska en halua olla remontti-reiska enkä edes mikään sellainen piika, orja tai höynäytettävä urho, kuin jotkut toivoivat. Myöskään en tahdo olla hän ( Hän on hän, jollaisen viestin sain kesällä... olen jo saanut kaiken, eronnut ja minulla on kaksi lasta, Nyt haen ensikertaa avioliittoni solmittuani ja sitten rikkouduttuani ensi kertaa jotain itselleni, ja luulen että sinä saattaisit olla oikea mies siihen ) Tuo on suora kopio meiliviestistä joka tuli... enkä ajatellut olla hänelle hän, sillä vaistojani ohjaa jokin muu kuin pimperon metsästys tai onnensa koettaminen, jollaista herre got on suonut minulle ihan jo riittämiin syystä tai toisesta, jonka vuoksi selibaatinkin aloitin, omaksi onnekseni.

        Myöskään en ole halunnut alkaa kotipiiaksi, en sylkykupiksi, en terapeutiksi, vaikka eräoppaaksi jouduin tietämättäni ja kerran erään sängynlämmittemiksi, halusi vain selvittää kuka olen... mutta siihen se jäikin.

        Jos minulta kysyisit, oi RedParon, sain vastauksia ja paljon, joista moni opetti minulle elämää ja vaikka en vastannut niille: jotka halusivat minut kimppakivaan, yhdenyön munaksi, seikkailuksi, salaiseksi seksiksi, niin kaikki tuo opetti minulle lisää siitä, millainen on ihminen. On minua pussattukin, kahdestikin, linja-autoa ajaessani ja yritetty iskeä, pyydetty treffeille työvuoron jälkeen tai annettu vaivihkaa puhelinnumeroa, tai viestitelty: Mietin kokoajan mille se mahtaisi tuntua sinun kanssasi. >Näistä kaikista kokemuksista oppineena olen oppinut, jotain ihmisistä, ja onnekseni en ole monesti langennut kiusaukseen enkä päästellyt pahasti, paitsi joskus, mutta se oli onneksi ennen aikaa netin joten olen ollut onnettaren ottolapsi, joka taas on antanut eeestä ja takaa .

        Ihan oikeesti, olkaa todella varovaiset kenen kanssa menette pintaa syvemmälle, varsinkin netissä kaikenlaista rehelliseksikin luulemaanne kannattaa tarkastaa ajan kanssa, muuten voitte löytää itsenne kuopasta jonka joku toinen kaivoi.

        Kas kummaa, tuo ei päde nuoriin tyttösiin, vaan myös ihan iältään aikuisiin naisiin, mutta myös miehiin. Silti, vaikka sydämensä suojaksi rakentaa muurin, hyvin harvat meistä ovat pahoja, sen olen oppinut.

        Onneksi et kysynyt minulta, mutta vastasin kuitenkin koska oletettavasti olet mies ja vaikka homo en ole, jostain syystä luotan jo enemmän miehiin kuin naisiin : )


      • s24:stä
        pikkujiiii kirjoitti:

        ei toistu vaikka olisivatkin samat.

        Keittiössä kun työskentelin, oli naisia 98% aina henkilökunnasta, joskus enemmänkin. Lastentarhassa olin ainoa mies, joten vaikka olisi kuin kukkona tunkiolla ( JOKA ON IHAN VÄÄRÄ ILMAISU ) tai ainoana prinssinä prinsessoiden joukossa, ei se takaa muuta muin huomion, olla erilainen, mutta ei vientiä takaa. samahan tuo on kapakoissa, joissa naisia on vähemmän kuin miehiä, aina, ellei joskus poikkeusta tapahdu.

        Miten niin naisen on helpompi saada mies kuin miehen olisi helpompi saada nainen? Ei ainakaan nykymaailmassa, vaikka sille näyttääkin, se ei ole aina totuus.

        En halua vängätä vastaan kanssasi, koska olet hyvin pitkälle oikeassa, mutta tuokin on yksilöistä riippuva asia, ei sukupuolesta riippuva asia. Biologia osoittaa, uroksilla on aina kiima-aika, naarailla ei ole. Se ei silti tarkoita, etteivätkö naaraatkin haluaisi.
        On ihan helppo osoittaa naisten olevan halukkaita kuin miehetkin, mutta naisilla on väliä kenen kanssa parittelevat, urokset ensin parittelevat, vasta sitten katsovat, jatkaako vaiko ottaa pitkät.

        Siinä on se suuri pieni ero, Viivit haluavat aina, Wagnerit haluavat myös hyvin usein.

        Onkohan mieheni päätellyt samoin ;-D


      • pikkujiiii
        pärjää...... kirjoitti:

        Kokemusta on. Itselläni on AINA ollut rehellinen ilmoitus, olen sanonut olevani juuri sitä mitä olenkin. Ei auta. Ei löydy. En tiedä millainen ilmoitus oikein pitäisi olla vai onko vain niin että meikäläinen ei kelpaa ja pitäisi juuri olla sellainen adonis että kelpaisi...

        Juu, kärsivällisyyttä vaatii. Tosin on järkevää myös kysyä itseltään, onko mitään järkeä etsiä jotain jonka löytämiseen saattaa mennä elinikä? Voihan tietysti jättää ilmoituksen roikkumaan nettiin ja käydä kerran kaksi viikossa tsekkaamassa sähköpostia onko tullut mitään, ei ainakaan stressaa itseä sitten.

        (Helvetti että tää foorumi jumii taas siihen malliin ettei meinaa saada viestiä lähtemmän kun koko ajan tuppaa virhettä. Ja sit ne viestit onkin tulleet monena kappaleena kun ensin luulee ettei ole päässyt perille,prkle!)

        kiitos noista massapostituksista, jotka eivät varmaankaan olleet tahallisia, mutta sinut huomattiin niiden johdosta herkemmin.

        AINA rehellinen ilmoitus on parempi kuin pussillinen valheita, vaikka olisi pieni pussillinen. Pienen bussiin mahtuu vähän asiaa, mutta se on aitoa, eikä rehellisyys pala vaikka paistaisi kuinka suurella tulella.

        Pidän ihmisistä jotka sanovat kuten asiat ovat, myös moni muu arvostaa sitä, ettei asioita sanota vain jotain sinne päin vaan juuri kuin ne ovat.

        Rakastuin ihan näkemättä ihmiseen, joka ilmoitti olevansa invalidi, en siksi että hän on invalidi, vaan siksi että hän on niin rehellinen että hän kertoi sen ennenkuin kenenkään tarvitsee mennä treffeille vain todetakseen asian. Rehellisyys on arvostettava asia, vaikka meistä jokainen haluaa antaa vain parhaan kuvan itsestään, niin kuvana kuin muutenkin.

        Mitä nyt kuuluu invalidi tuttavalleni? Hyvää, hän löysi mukavan miehen elämäänsä rinnalleen. Ei minusta eikä netin kautta, mutta löysi kuitenkin ja olen onnellinen hänen puolestaaan. Se rehellisyys, se on kaiken a & o, välissä l ja k. Kuinka kukaan voi luulla, ettei valheet koskaan paljastuisi, ja miten ne muka voisi peittää? Uusilla valheillako? Toivottavasti aina vältyn kaltaisilta tytön tuon, ja etten itse ikuna valhehtelemiseen lankeaisi, olkoot vaikka kuinka kirjava elontieni tahansa.

        Ikävää, että rehellinen on usein samaa kuin ei kiinnostava. Jos sanoisin olevani jalokivikultaseppä, minut olisi jo varmaan naitu tuhannesti, mutta kun sanon olevani kullankaivaja, saatetaan naida vai tuhannesti. Kun sanon tällä hetkellä olevani dösäkuski, minulta kysytään vain minne tämä bussi menee tai kun olen kuvataiteilija, ajatellaan: " Ahaa, juoppo ja luuseri ". Loppujen lopuksi, eihän ihminen ole ammattinsa, ei edes työnsä, ja se rehellisyys... kuinka tuo liittyy asiaan? Liittyy, rehellinen ei valehtele ennen ensitapaamistakaan, minä vain arvostan sellaista ihmisissä, ja moni muukin arvostaa, olen se oppinut.


      • pikkujiiii
        s24:stä kirjoitti:

        Onkohan mieheni päätellyt samoin ;-D

        Minun kokemani eivät ole jumalansana tai absoluuttinen totuus, vain omia kokemuksiani ja pohdintojani elämäni varrelta. Rehellisiä kyllä, mutta ei kenenkään muiden totuuksia. Pitää ymmärtää ajatella, ahaa, tuo o kokenut tuollaista ja tuollaisia tuntemuksia se on synnyttänyt... sinä ja joku toinen ihminen saattaa kokea ja tuntea toisin, vaikka erilailla samantapaiset asiat.

        Sormi osoittaa kuuta, mutta kuu ei ole sormen päässä. Ehkä nyt ymmärrät mitä tarkoitan... kertoa kokemuksistaan ei ole samaa kuin kehua kokemuksistaan, eikä yrittää opettaa muita, vaan ainoastaan kertoa kuinka elämässni on käynyt. Toivottavasti jokaisen ei tarvitse hakata päätään kovaan seinaän kuten minä tein, vain siitä on kyse : )


      • kun siinä
        pikkujiiii kirjoitti:

        kiitos noista massapostituksista, jotka eivät varmaankaan olleet tahallisia, mutta sinut huomattiin niiden johdosta herkemmin.

        AINA rehellinen ilmoitus on parempi kuin pussillinen valheita, vaikka olisi pieni pussillinen. Pienen bussiin mahtuu vähän asiaa, mutta se on aitoa, eikä rehellisyys pala vaikka paistaisi kuinka suurella tulella.

        Pidän ihmisistä jotka sanovat kuten asiat ovat, myös moni muu arvostaa sitä, ettei asioita sanota vain jotain sinne päin vaan juuri kuin ne ovat.

        Rakastuin ihan näkemättä ihmiseen, joka ilmoitti olevansa invalidi, en siksi että hän on invalidi, vaan siksi että hän on niin rehellinen että hän kertoi sen ennenkuin kenenkään tarvitsee mennä treffeille vain todetakseen asian. Rehellisyys on arvostettava asia, vaikka meistä jokainen haluaa antaa vain parhaan kuvan itsestään, niin kuvana kuin muutenkin.

        Mitä nyt kuuluu invalidi tuttavalleni? Hyvää, hän löysi mukavan miehen elämäänsä rinnalleen. Ei minusta eikä netin kautta, mutta löysi kuitenkin ja olen onnellinen hänen puolestaaan. Se rehellisyys, se on kaiken a & o, välissä l ja k. Kuinka kukaan voi luulla, ettei valheet koskaan paljastuisi, ja miten ne muka voisi peittää? Uusilla valheillako? Toivottavasti aina vältyn kaltaisilta tytön tuon, ja etten itse ikuna valhehtelemiseen lankeaisi, olkoot vaikka kuinka kirjava elontieni tahansa.

        Ikävää, että rehellinen on usein samaa kuin ei kiinnostava. Jos sanoisin olevani jalokivikultaseppä, minut olisi jo varmaan naitu tuhannesti, mutta kun sanon olevani kullankaivaja, saatetaan naida vai tuhannesti. Kun sanon tällä hetkellä olevani dösäkuski, minulta kysytään vain minne tämä bussi menee tai kun olen kuvataiteilija, ajatellaan: " Ahaa, juoppo ja luuseri ". Loppujen lopuksi, eihän ihminen ole ammattinsa, ei edes työnsä, ja se rehellisyys... kuinka tuo liittyy asiaan? Liittyy, rehellinen ei valehtele ennen ensitapaamistakaan, minä vain arvostan sellaista ihmisissä, ja moni muukin arvostaa, olen se oppinut.

        oli juuri silloin paha jumitus, en meinannut millään saada tota viestiä lähtemään ja meitsi poltti jo kääminsäkin muutamaan kertaan. Varmaan tänään tulee tapahtumaan ihan samaa. No, se siitä massapostausjutusta.

        Niin no siis mun luonteenlaadulle ei käy valehtelu eikä totuuden venyttäminen, ei silloin kun kyse on vakavista ihmissuhteista, noi ihmissuhteethan on PAKKO perustaa rehelliselle pohjalle. Toi mitä kirjoitin tossa massapostauksessani;) vain tarkoitti että olemalla rehellinen ei välttämättä saa yhtään mitään, ainakaan itse en ole saanut.

        Esimerkiksi kerran kun koitin deittailla, sanoin naiselle olevani sillä hetkellä työtön, sen jälkeen naisesta ei enää kuulunut mitään.


      • pikkujiiii
        kun siinä kirjoitti:

        oli juuri silloin paha jumitus, en meinannut millään saada tota viestiä lähtemään ja meitsi poltti jo kääminsäkin muutamaan kertaan. Varmaan tänään tulee tapahtumaan ihan samaa. No, se siitä massapostausjutusta.

        Niin no siis mun luonteenlaadulle ei käy valehtelu eikä totuuden venyttäminen, ei silloin kun kyse on vakavista ihmissuhteista, noi ihmissuhteethan on PAKKO perustaa rehelliselle pohjalle. Toi mitä kirjoitin tossa massapostauksessani;) vain tarkoitti että olemalla rehellinen ei välttämättä saa yhtään mitään, ainakaan itse en ole saanut.

        Esimerkiksi kerran kun koitin deittailla, sanoin naiselle olevani sillä hetkellä työtön, sen jälkeen naisesta ei enää kuulunut mitään.

        Jos kirjoitan olevani kansainvälisessä asiakaspalvelutyössä, enkä voi laittaa kuvaani näkösälle... sain 18 vastausta. Jos sanon saman asian toisin, ajan työkseni tällä hetkellä linja-autoa, en saa yhtään vastausta, silti kumpikaan väittämä ei ole valhe, ei yhtään vastausta, mutta ravintolassa ihan ennestään vieraat naiset osaavat kyllä kertoa närkästyneenä millainen pussikuski tänään kyyläili vittuuntuneena heitä pysäkillä, ja yllätys yllätys, ihan ennestään vieraat miehet sanovat hyvin usein: Sulla on raskas työ, ei minusta olisi sellaiseen.

        Hämmästyttävää, kun miehet noteeravat työn raskaaksi, luulisi naistenkin arvostavan, mutta kittiä kanssa. Olen ammatiltani kuvataiteilija, joka taas aiheuttaa sen, että moni nainen ihannoi ja sanoo että on upeaa kun saa tehdä sitä mitä haluaa, mutta miehet ei korvaansa lopsauta, vain harva kysyy jotta mitäs sotten kuvaat, tai elääkö sillä?

        Ammatti ja sen sellaiset ratkaisee, ja kuinka ne tuodaan esille, se onkin jo melkoista taiteilua ja runoutta, jotta ei mene valheeksi.

        Olen samaa mieltä kanssasi, rehellisyys monesti aiheuttaa lyhyellä tähtäyksellä olemattoman suosion, jos taasen vähän värittää asioita, helposti saa sellaisen vyöry vastauksia, jotta ei kaikkea jaksa edes lukea. Mitä tämä kertoo naisista tai suomi24:n treffeistä? Ei mitään. Ainoastaan ihmisistä se kertoo, ja siitä mitä ihmiset haluavat itsestään kertoa.

        Voisin helposti laittaa esiin kuvia autoista joiden luona olen, on mersua ja vaikka mitä, tai henkilöistä joiden kanssa olen samassa kuvassa, mutta mitä se kertoisi? Ei mitään! Siinä vain jätkä möllöttäisi muina miehinä oman tai jonkin muun auton ratissa tai jonkun julkun halaamana tai halaisi jotain jonka kaikki tuntee, mutta vaikka se ei olisi valhe, ei se olisi koko totuus ja juuri siksi rehellisyys on kuitenkin parempi valinta kuin ratsastaa valkoisen valheen siivellä, julkkistuttujen siivellä, omien tai toisten mainen tai omaisuuden siivellä jne. Silläkin riskillä, että vienti olisi täysi nolla, jollaista ei kukaan toivoisi kohdalleen.

        Ymmärsin yskän, vedättämällä ja kikkailemalla saa todellisuuden näyttämään sellaiselle, että monet käyvät pyydykseen, mutta kun kulissien taakse katsotaan, silloin nähdään kellä on puhtaat jauhot pussissaan ja kuka joutuu selittelemään... siksi puhdas totuus on kauniimpi kestää kuin valkoinen valhe, vaikka suosio olisi olemattomampi.

        On pakko sanoa, kerran, liki kaksi vuotta sitten olin treffeillä erään taideopettajaksi valmistuvan kanssa. Hänellä oli treffi palstalla ilmoitus ja kuva. Todellisuudessa hän oli kauneimpia näkemiäni naisia, vaikka ilmoituksen kuva oli paljon tavallisemman näköinen. Sellainen valhe oli positiivinen yllätys ja sellaiset "valheet" ymmärrän, mutta en ymmärrä valheita jotka kaunistelevat totuutta.
        Siksi rehellisyys on aina parempi kuin valhe, tai edes pienen pieni juksaus vaan... jollainen niksi näyttää olevan naisten etuoikeus, mutta auta armias jos mies sortuu samaan temppuun, silloin siitä on vitsit, niksit ja ymmärrys kaukana... vaikka onhan naama täynnä puuteria oleva nainen jo itsesään melkoinen valhe, varsinkin kun aamulla vierestä herää ja näkee millainen naturelli peikko vieressä goisaa, voisi itsekin joskus suutahtaa ja seuraavalla kerralla käyttää samoja aseita, valkoisia valheita...


      • yks nainen
        PunainenParoni kirjoitti:

        .. kuinka monelle itse vastasit? Miten kävi niiden kanssa - saitko vastauksia vastauksiisi?

        Vastasin kuudelle noin samanikäiselle miehelle, jos löytyi yhteisiä harrastuksia ja muutenkin oli kiinnostava profiili. Neljä vastasi, ja kaikki pyysi heti kuvaa. En halua lähettää heti kuvaani tuntemattomille, viestit loppuivat siihen. Yhden kanssa kirjoittelin enemmänkin, mutta hän katosi jonnekin kun ehdottelin treffejä.


      • niin mäkin
        pikkujiiii kirjoitti:

        Jos kirjoitan olevani kansainvälisessä asiakaspalvelutyössä, enkä voi laittaa kuvaani näkösälle... sain 18 vastausta. Jos sanon saman asian toisin, ajan työkseni tällä hetkellä linja-autoa, en saa yhtään vastausta, silti kumpikaan väittämä ei ole valhe, ei yhtään vastausta, mutta ravintolassa ihan ennestään vieraat naiset osaavat kyllä kertoa närkästyneenä millainen pussikuski tänään kyyläili vittuuntuneena heitä pysäkillä, ja yllätys yllätys, ihan ennestään vieraat miehet sanovat hyvin usein: Sulla on raskas työ, ei minusta olisi sellaiseen.

        Hämmästyttävää, kun miehet noteeravat työn raskaaksi, luulisi naistenkin arvostavan, mutta kittiä kanssa. Olen ammatiltani kuvataiteilija, joka taas aiheuttaa sen, että moni nainen ihannoi ja sanoo että on upeaa kun saa tehdä sitä mitä haluaa, mutta miehet ei korvaansa lopsauta, vain harva kysyy jotta mitäs sotten kuvaat, tai elääkö sillä?

        Ammatti ja sen sellaiset ratkaisee, ja kuinka ne tuodaan esille, se onkin jo melkoista taiteilua ja runoutta, jotta ei mene valheeksi.

        Olen samaa mieltä kanssasi, rehellisyys monesti aiheuttaa lyhyellä tähtäyksellä olemattoman suosion, jos taasen vähän värittää asioita, helposti saa sellaisen vyöry vastauksia, jotta ei kaikkea jaksa edes lukea. Mitä tämä kertoo naisista tai suomi24:n treffeistä? Ei mitään. Ainoastaan ihmisistä se kertoo, ja siitä mitä ihmiset haluavat itsestään kertoa.

        Voisin helposti laittaa esiin kuvia autoista joiden luona olen, on mersua ja vaikka mitä, tai henkilöistä joiden kanssa olen samassa kuvassa, mutta mitä se kertoisi? Ei mitään! Siinä vain jätkä möllöttäisi muina miehinä oman tai jonkin muun auton ratissa tai jonkun julkun halaamana tai halaisi jotain jonka kaikki tuntee, mutta vaikka se ei olisi valhe, ei se olisi koko totuus ja juuri siksi rehellisyys on kuitenkin parempi valinta kuin ratsastaa valkoisen valheen siivellä, julkkistuttujen siivellä, omien tai toisten mainen tai omaisuuden siivellä jne. Silläkin riskillä, että vienti olisi täysi nolla, jollaista ei kukaan toivoisi kohdalleen.

        Ymmärsin yskän, vedättämällä ja kikkailemalla saa todellisuuden näyttämään sellaiselle, että monet käyvät pyydykseen, mutta kun kulissien taakse katsotaan, silloin nähdään kellä on puhtaat jauhot pussissaan ja kuka joutuu selittelemään... siksi puhdas totuus on kauniimpi kestää kuin valkoinen valhe, vaikka suosio olisi olemattomampi.

        On pakko sanoa, kerran, liki kaksi vuotta sitten olin treffeillä erään taideopettajaksi valmistuvan kanssa. Hänellä oli treffi palstalla ilmoitus ja kuva. Todellisuudessa hän oli kauneimpia näkemiäni naisia, vaikka ilmoituksen kuva oli paljon tavallisemman näköinen. Sellainen valhe oli positiivinen yllätys ja sellaiset "valheet" ymmärrän, mutta en ymmärrä valheita jotka kaunistelevat totuutta.
        Siksi rehellisyys on aina parempi kuin valhe, tai edes pienen pieni juksaus vaan... jollainen niksi näyttää olevan naisten etuoikeus, mutta auta armias jos mies sortuu samaan temppuun, silloin siitä on vitsit, niksit ja ymmärrys kaukana... vaikka onhan naama täynnä puuteria oleva nainen jo itsesään melkoinen valhe, varsinkin kun aamulla vierestä herää ja näkee millainen naturelli peikko vieressä goisaa, voisi itsekin joskus suutahtaa ja seuraavalla kerralla käyttää samoja aseita, valkoisia valheita...

        Se valokuvaus juttu, laitoitko sä ilman tuota pikkujiiiii nikkiä (eli ok! toki sopii) vastauksen tuonne toiseen ketjuun kun sanoin että jos haluat jutella kameroista ja valokuvauksesta niin voisin laittaa meiliosoitteen? Vai oliko se joku muu? Mullekin sattui moka kun laitoin vahingossa eri nikillä kuin ne muut viestit..


      • niin mäkin
        pikkujiiii kirjoitti:

        Jos kirjoitan olevani kansainvälisessä asiakaspalvelutyössä, enkä voi laittaa kuvaani näkösälle... sain 18 vastausta. Jos sanon saman asian toisin, ajan työkseni tällä hetkellä linja-autoa, en saa yhtään vastausta, silti kumpikaan väittämä ei ole valhe, ei yhtään vastausta, mutta ravintolassa ihan ennestään vieraat naiset osaavat kyllä kertoa närkästyneenä millainen pussikuski tänään kyyläili vittuuntuneena heitä pysäkillä, ja yllätys yllätys, ihan ennestään vieraat miehet sanovat hyvin usein: Sulla on raskas työ, ei minusta olisi sellaiseen.

        Hämmästyttävää, kun miehet noteeravat työn raskaaksi, luulisi naistenkin arvostavan, mutta kittiä kanssa. Olen ammatiltani kuvataiteilija, joka taas aiheuttaa sen, että moni nainen ihannoi ja sanoo että on upeaa kun saa tehdä sitä mitä haluaa, mutta miehet ei korvaansa lopsauta, vain harva kysyy jotta mitäs sotten kuvaat, tai elääkö sillä?

        Ammatti ja sen sellaiset ratkaisee, ja kuinka ne tuodaan esille, se onkin jo melkoista taiteilua ja runoutta, jotta ei mene valheeksi.

        Olen samaa mieltä kanssasi, rehellisyys monesti aiheuttaa lyhyellä tähtäyksellä olemattoman suosion, jos taasen vähän värittää asioita, helposti saa sellaisen vyöry vastauksia, jotta ei kaikkea jaksa edes lukea. Mitä tämä kertoo naisista tai suomi24:n treffeistä? Ei mitään. Ainoastaan ihmisistä se kertoo, ja siitä mitä ihmiset haluavat itsestään kertoa.

        Voisin helposti laittaa esiin kuvia autoista joiden luona olen, on mersua ja vaikka mitä, tai henkilöistä joiden kanssa olen samassa kuvassa, mutta mitä se kertoisi? Ei mitään! Siinä vain jätkä möllöttäisi muina miehinä oman tai jonkin muun auton ratissa tai jonkun julkun halaamana tai halaisi jotain jonka kaikki tuntee, mutta vaikka se ei olisi valhe, ei se olisi koko totuus ja juuri siksi rehellisyys on kuitenkin parempi valinta kuin ratsastaa valkoisen valheen siivellä, julkkistuttujen siivellä, omien tai toisten mainen tai omaisuuden siivellä jne. Silläkin riskillä, että vienti olisi täysi nolla, jollaista ei kukaan toivoisi kohdalleen.

        Ymmärsin yskän, vedättämällä ja kikkailemalla saa todellisuuden näyttämään sellaiselle, että monet käyvät pyydykseen, mutta kun kulissien taakse katsotaan, silloin nähdään kellä on puhtaat jauhot pussissaan ja kuka joutuu selittelemään... siksi puhdas totuus on kauniimpi kestää kuin valkoinen valhe, vaikka suosio olisi olemattomampi.

        On pakko sanoa, kerran, liki kaksi vuotta sitten olin treffeillä erään taideopettajaksi valmistuvan kanssa. Hänellä oli treffi palstalla ilmoitus ja kuva. Todellisuudessa hän oli kauneimpia näkemiäni naisia, vaikka ilmoituksen kuva oli paljon tavallisemman näköinen. Sellainen valhe oli positiivinen yllätys ja sellaiset "valheet" ymmärrän, mutta en ymmärrä valheita jotka kaunistelevat totuutta.
        Siksi rehellisyys on aina parempi kuin valhe, tai edes pienen pieni juksaus vaan... jollainen niksi näyttää olevan naisten etuoikeus, mutta auta armias jos mies sortuu samaan temppuun, silloin siitä on vitsit, niksit ja ymmärrys kaukana... vaikka onhan naama täynnä puuteria oleva nainen jo itsesään melkoinen valhe, varsinkin kun aamulla vierestä herää ja näkee millainen naturelli peikko vieressä goisaa, voisi itsekin joskus suutahtaa ja seuraavalla kerralla käyttää samoja aseita, valkoisia valheita...

        Se valokuvaus juttu, laitoitko sä ilman tuota pikkujiiiii nikkiä (eli ok! toki sopii) vastauksen tuonne toiseen ketjuun kun sanoin että jos haluat jutella kameroista ja valokuvauksesta niin voisin laittaa meiliosoitteen? Vai oliko se joku muu? Mullekin sattui moka kun laitoin vahingossa eri nikillä kuin ne muut viestit..


      • PunainenParoni
        yks nainen kirjoitti:

        Vastasin kuudelle noin samanikäiselle miehelle, jos löytyi yhteisiä harrastuksia ja muutenkin oli kiinnostava profiili. Neljä vastasi, ja kaikki pyysi heti kuvaa. En halua lähettää heti kuvaani tuntemattomille, viestit loppuivat siihen. Yhden kanssa kirjoittelin enemmänkin, mutta hän katosi jonnekin kun ehdottelin treffejä.

        Eli tämä sama ongelma vaivaa myös naisia. Toki sillä erolla, että sait paremmalla prosentilla vastauksia vastauksiisi :)

        Mutta juuri nuo yllättävät lopettajat ja muut vastaavat eivät olekaan sukupuolijuttuja. Ikävää kyllä, että tuommoisten kanssa "pitää" sitten täällä "deittailla"


    • siellä olija.......

      mietin monesti kuinka elämääni tuhlaan jossain netissä luuhaamisessa,kun löytyy se mies muualtakin ja aika nopsaan.Mutta kun halusin löytää oikeen ja tositarkotuksella ja koittaa millasta se olisi nettideittailu.Nyt on koitettu.

      -Turhaa aikaa menee
      -saa vaikka mitä niskaasa,ehdotuksia.
      -Koekäyttö ehdotuksia, ihan niin kuin olis joku tumppu joka sit heitetään roskiin kun uusi koekäyttö on heti samana päivänä..Siis arvatkaa revinkö peli housuni.
      -netin naiset on kuulemma himokkaita ja antavia..siis sit markkonoille rynnii ukkomiehetkin:-)))
      -Markkinoita piisaa mutta kuka kunnon nainen jaksaa.
      Jokaiselle käy tietty erilailla.Ei jokainen tarina oo samanlainen.Mutta minä ok!nainen oon kierrätettävä ei ei helvetti.:-(..osaava ja kauniskin.Pilaatte iskunne vaan ekanna seksistä puhuen, se tärkee ja tulee suhteeseen ajallaan.
      - viesteissänne moni kehuu SUORAAN* olen hyvä sängyssä jne*..ootte naurattavia.. mitä välii!jos muuten ei oo sit järellä pilattu:-))anna mun nauraa..

      • pikkujiiii

        ylimainostettu ja siten mieliimme trendikkääksi uskoteltu treffi-palsta houkuttaa pientäkulkijaa, se on vipu johon meistä moni on mennyt, Vanhanenkin meni kokeilemaan, tavallisia immeisiä kun äitin olemme kaikki, sinä, ja varsinkin minä.

        No, tuon tuosta opimme, netti ei tee autuaaksi eikä anna unelmiimme täyttymystä kuin harvoin, mutta onneksi emme anna sen pilata elämäämme, emme edes tätä kaunista päivää : ) Mutta onneksi netti helpottaa elämäämme ja kiva kun se on olemassa!


    • kateissa.

      taas

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      262
      4341
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3538
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      159
      1861
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1734
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      299
      1457
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      989
    7. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      896
    8. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      869
    9. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      862
    Aihe