Tuo tulkinta -aihe, josta mainittiin edellisissä keskusteluissa on mielestäni mielenkiintoinen ja kokeilen soveltaa sitä hieman. Otan tähän kaksi jaetta:
” Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset.”
” Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.”
Näissä on eräs mielenkiintoinen yhteinen piirre, joka tulee jälkimmäisessä erityisen selvästi esille. Kysymys ei näytä olevan siitä, että jos katsoo naista, niin sitten alkaa himoita häntä, vaan tapahtumajärjestys on toinen.
Ensin täytyy tehdä sydämessään aviorikos. Sen jälkeen voi katsoessaan naista alkaa himoita häntä. Näin koska tässä sanotaan: ”joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, ON sydämessään JO tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan”.
Mielestäni aika iso periaatteellinen ero. Et voi alkaa himoita naista katsoessasi tätä, ellet ole jo sitä ennen sydämessäsi hyväksynyt aviorikosta.
Ihmisen sisimmässä olevat asiat erotellaan niistä asioista, jotka ovat ajatuksissa. Ajatuksiin tulevat vain sellaiset asiat, jotka on ensin jo sisimmässään hyväksynyt. Tämä on pointtini ja mielestäni mielenkiintoinen asia. Niin ajatellen myös ensimmäinen lainaus saa hieman erilaisen merkityksen, se on ikään kuin selittävä lause tuolle toiselle: ” Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset.”
Sellaisen sydämestä, joka ei hyväksy aviorikosta, ei lähde himokkaita ajatuksia, vaikka hän katsoisi miten seksikästä naista (tai miestä). Jos ei hyväksy aviorikosta sisimmässään, niin näkee ihmiset toisella tavalla, ei himon kohteina, vaan Jumalan luomina ja rakastamina henkilöinä.
Sitten niitä tulkintavaihtoehtoja?
Tulkintaa..
21
606
Vastaukset
Selityksesi on hyvä. Pistän tähän kuitenkin aihetta sivuavaa tekstiä kirjasta, josta olen sinulle maininnut:
TAHTO JA HIMO
Kun näemme, että Pyhä Henki tarvitsee johdatuksensa ilmi tuomiseen paitsi Raamattua myös meidän omaa tahtoamme, alamme ymmärtää, miten mahdotonta on kulkea Jumalan tietä, jos kuvittelemme, että oman tahdon käyttö tulee kieltää. Silloinhan me estämme Jumalaa käyttämästä sitä välinettä, jonka avulla hän aikoo tarttua meidän elämäämme.
Tahtominen ja haluaminen kuuluu ihmisenä olemiseen. Eikä haluja tarvitse rajoittaa pelkkään hengellisyyteen, sillä kaikki normaaliin perhe- ja työelämään, ihmissuhteisiin ja harrastuksiin liittyvä haluaminen on luvallista. Eikä ainoastaan luvallista vaan välttämätöntä, sillä kristityllä on etuoikeus palvella Jumalaa kaikilla arkisilla töillään ja toimillaan. Toisaalta haluamiseen liittyy myös ongelmia, sillä ihminen voi tehdä millä tahansa elämänalueella myös syntiä. Tämän vapaan tahtomisen ja synnillisen tahtomisen rajankäynnin vaikeuden tähden Paavali muistuttaa:
Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Älkää vain antako vapauden olla yllykkeenä lihalle, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa. (Gal 5:13)
Miten siis saada selvää, milloin haluaminen on oikein ja milloin väärin? Paavalin vastaus kuulostaa yksinkertaiselta:
vaeltakaa Hengessä, niin ette toteuta lihan himoa. (Gal 5:16)
Käytännössä tilanne on mutkikkaampi:
Liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaa. Ne ovat toisiaan vastaan, niin että ette tee sitä, mitä tahdotte. (Gal 5:17)
Oikean ja väärän haluamisen erottaminen on vaikeaa sen tähden, että uskovassa taistelee kaksi puolta, Henki ja liha. Siksi hänen aikeensa ja tekonsa lyövät monesti toisiaan korville. Sanat ‘ette tee, mitä tahdotte’ paljastavat kuitenkin, että uskovassa on tahto myös oikeaan. Hänessä on muutakin kuin vain lihan himo, joka saa aikaan vääriä tekoja. On siis aihetta toivoon.
Mutta missä kulkee luvallisen tahtomisen ja lihallisen himoitsemisen raja? Miten luvallisen ja luvattoman voi erottaa? Paavalin kokemuksen mukaan vedenjakajana toimii laki:
Syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta. En olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse." (Room 7:7)
Laki kieltää himoitsemisen eli sen, että oma tahto asetetaan Jumalan tahdon edelle. Laki ei kuitenkaan ei kiellä omaa tahtoa eikä omia haluja.
Esimerkiksi sukupuolisia tarpeita ja haluja on luvallista tyydyttää oman puolison kanssa. Muiden kanssa se on kiellettyä. Onko muihin ihmisiin kohdistuva sukupuolinen halu sitten syntiä? Ei, halu ei ole, mutta himo on. Mikä sitten erottaa sukupuolisen halun himosta?
Kun ihminen näkee jonkun kiinnostavan ja puoleensavetävän henkilön, hän voi tulla tahtomattaan tietoiseksi omasta läheisyyden ja yhteyden tarpeestaan. Hänessä herää tuntemuksia, joita voinee kuvata seuraavin sanoin: Onpa siinä todella sytyttävä ja puoleensavetävä ihminen! Jos asia jää siihen, eikä hän uhraa asialle enää yhtään lisäajatusta, kyseessä on luvallinen halu. Jos hän sen sijaan jatkaa eteenpäin ja antaa ajatuksissaan halulleen tilaa kasvaa ja elävöityä, se muuttuu tuota pikaa himoksi, josta Jeesus sanoo:
Jokainen, joka katsoo naista himoiten, on sydämessään jo tehnyt huorin hänen kanssaan. (Matt 5:28)
Tätä himon toimintatapaa kuvailee myös Jaakob:
Jokaista kiusaa hänen oma himonsa, vetäen ja houkutellen. Sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin, ja kun synti on kypsynyt täyteen mittaansa, se synnyttää kuoleman. Älkää eksykö, rakkaat veljeni! (Jaak 1:14-16)
Toinen hyvä esimerkki on viha:
Vihastukaa, mutta älkää tehkö syntiä. (Ef 4:26)
Kun meitä loukataan sanoin tai teoin, meissä syntyy automaattisesti tunnereaktio, viha. Kaikki myöntävät tämän, mutta monet pelkäävät silti vihastumista. Miksi? Siksi että vihaan liittyy voimakas halu vahingoittaa toista. Vihassa tekee mieli antaa samalla mitalla takaisin joko sanoin tai teoin. Vihastuminen ja siihen liittyvät kostoa ja tuomiota vaativat tunteet ja halut eivät ole syntiä (Vrt Ps 58:7-9, 69:21-29). Mutta jos ihminen alkaa himoita, että näihin tunteisiin liittyvät halut toteutuisivat ja ryhtyy puhumaan tai toimimaan niiden ohjaamana tai hautomaan niitä, hän tekee syntiä.
Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä on kirjoitettu: "Minun on kosto, minä maksan takaisin, sanoo Herra." (Room 12:19)
Myös Jumala vihaa vääryyttä ja tahtoo, että paha saa palkkansa. Hän ei ole kuitenkaan antanut meille lupaa langettaa tuomioita eikä panna niitä täytäntöön. Hän on varannut tämä oikeuden itselleen, sillä vain hänen vihansa on lähtöisin täydellisestä rakkaudesta. Vain hänen tuomionsa on puhdas ja oikea. Sen tähden Jaakob sanoo:
Miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä. (Jaak 1:20)
Tässäkään ei tuomita sitä, että meissä on vihaa, vaan se, mitä tuo viha tekee, jos annamme sille ajatuksissamme, puheissamme tai teoissamme vallan. Jumala ei kiellä meiltä mitään tunteita eikä niihin liittyviä haluja. Hän kieltää vain himon eli sen, että asetamme omat halumme ja tarpeemme hänen tahtonsa edelle. Sen, että myös Jumalan tahdon vastaiset halut ovat sallittuja, vahvistavat nämä Jeesuksen sanat:
Isäni, jos mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon vaan niin kuin sinä! (Matt 26:39)
Jeesus ei tahtonut samoin kuin Isä. Hän olisi halunnut väistää edessä olevan kärsimyksen. Koska hänessä ei ollut himoa, hän ei kuitenkaan ryhtynyt toimimaan oman päänsä mukaan eikä myöskään yrittänyt neuvotella vaihtoehdoista. Hän suostui jatkamaan kärsimyksen tietä, vaikka mikään laki ei häneltä sitä vaatinut. Hän kulki koko tuon tien täysin vapaaehtoisesti – puhtaasta rakkaudesta – koska tiesi Isän toivovan sitä.
Haluaminen ja tahtominen on kaikille ihmisille, ei vain luvallista, vaan myös pakollista, sillä jokaisessa asuu tarve löytää elämästä mielekkyyttä ja tyydytystä. Tämä tarve pakottaa haluamaan jotain. Kukaan ei voi vapauttaa itseään omasta tahdostaan, eivät edes ne, jotka kieltävät itseltään tahtomisen, sillä he eivät pysty siihen käyttämättä omaa tahtoaan. Kysymys on vain siitä noudatammeko lihan himoa vai Hengen tahtoa eli kuulemmeko synnin vai todellisen minämme ääntä.
Vaikka näiden erottaminen voi teoriassa olla helppoa, käytännössä se on joskus hyvin vaikeaa. Siksi jotkut ovat päätyneet ajattelemaan, että kristityn koko tahto on synnin saastuttama. Tämä virhepäätelmä perustuu havaintoon, että uskova tekee monesti pahaa, vaikka hän tahtoo hyvää. Todellisuudessa vain liha ja sen tapa tahtoa on synnin saastuttama ja kelvoton hyviin tekoihin. Sen sijaan uskovan todellinen tahto, hänen oikea minänsä, joka vetää häntä Jumalan puoleen, on Hengen ohjauksessa ja siten puhdas ja oikea.
Niinpä olisi houkuttelevaa pukea luvun alussa esitetyt galatalaiskirjeen kehotukset muotoon: Tahdo rohkeasti, mutta varo himoa! Tämä sanamuoto ei kuitenkaan tuo riittävästi esiin sitä, että kukaan ei pysty tähän erottelutehtävään ilman elävää rakkauden- ja uskonyhteyttä, yhteyttä, joka saa uskontien eri vaiheissa olevat ihmiset näkemään itsensä ja toisensa Jumalan sanan avaamin rakkauden silmin. Siksi onkin parempi, että kehotamme toisiamme Pietarin tavoin:
Puhdistakaa sielunne totuudelle kuuliaisina vilpittömään veljesrakkauteen ja rakastakaa toisianne kestävästi, puhtaasta sydämestä. (1 Piet 1:22)- Crypticall
Sain tuon aiheen oikeastaan aikaisemmasta kirjoituksestasi ja mietin kuuluisiko tämä aloitus sen alle, vai tuonne tulkinnan alle, mutta nyt se on aloituksena :)
Minullakin kävi mielessäni pitäisikö tuosta himon käsitteestä kirjoittaa lyhyesti jotain, mutta olen iloinen etten kirjoittanut, niin saatiin sinulta määritelmä, joka on paljon perusteellisempi kuin se mitä olisin itse parilla lauseella sanonut.
Mielenkiintoista on, miten esimerkiksi Paavali kirjoittaa:
”Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.”
Joskus on hämmästyttävää, miten yhtenäinen Raamattu on näin pientenkin yksityiskohtaisten kysymyksen kohdalla. Paavalikin erottelee sydämen ja ajatukset. Oikeastaan näen niin, että kun sydän on varjeltu Kristuksessa, niin silloin sieltä ei voi nousta ajatuksiin mitään väärää. Se ei ole itse pinnisteltyä, vaan se on kuin luonnonlaki. Oli hyvä huomautus sinulta tuo, että vaikka ulkoiset tekijät toisivat ajatuksiin esimerkiksi vihan tunteita, niin ne eivät saa sijaa ihmisessä, kun sydän on Kristuksessa.
Ajattelen kuitenkin myös niin, että ihmiset voivat nähdä himoitsemisen merkityksen eri tavoin omista lähtökohdistaan. Itse ymmärrän kristittynä ollessani himoitsemisen aivan toisin, kuin ymmärsin sen ollessani ateisti. Nyt vakaumukseni estää minua himoitsemasta samalla tavalla kuin ateistina, vaikka tiedän ateistien luulevan, että kyllä se himoitsee samalla tavalla, se vain tukahduttaa himojaan ja harmittelee ettei voi niitä vapaasti toteuttaa vakaumuksensa takia.
Ateistina saatoin katsoa naista ja himoita ja toteuttaa himoni. Nyt voin katsoa naista ja pitää häntä viehättävänä ja kiinnostavana, jopa hurmaavana, mutta se on kaukana himosta siinä merkityksessä kuin ymmärrän Raamatun sitä käyttävän. Niinkin on käynyt, että elämänsä uskossa elänyt on katsonut naista, kokenut halua tutustua, sitten ihastumista ja seksuaalista vetovoimaa, mutta alkanut miettiä onko se sitä himoa mistä Raamattu kieltää. Se ei ole sitä jos ihminen elää Kristuksessa, koska ”Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa”.
Se vain toimii niin. Se on todella kuin luonnonlaki joka toimii myös vihastumiseen. Ihminen voi vihastua toiselle, mutta jos sydän on Kristuksessa, hän ei voi jäädä sen vihan valtaan, se ei painu hänen sydämeensä. Tai jos painuu, niin sitten siellä on vihaa, ei Kristus. Ihmisellä on oikeus täyttää sisimpänsä himolla tai vihalla, mutta siinä vaiheessa hänen tilansa on jotain muuta kuin se, että hän olisi lähellä Kristusta. ”Pitäkää huoli siitä, ettei yksikään hukkaa Jumalan armoa eikä mikään katkeruuden verso pääse kasvamaan ja tuottamaan turmiota”.
Seksin kyllästämässä yhteiskunnassa pitää kai vielä huomauttaa seksuaalisuuden tarkoittavan sukupuolisuutta, sitä että omaa jonkin sukupuolen, on mies tai nainen. Seksuaalisella vetovoimalla en tarkoita vain suvunjatkamisviettiä, vaan hieman kokonaisvaltaisempaa kihelmöivää jännitettä kahden eri sukupuolen välillä, kun he ovat ihastuneita toisiinsa. Näkevät toisensa ihmeellisinä ainutkertaisina ja aivan ihastuttavina persoonina ja kokevat ymmärtävänsä toisiaan henkisellä tasolla. Kokevat sydänten yhteyttä yhdessä ollessaan ja kaipuuta erossa ollessaan. Eivät voi lakata ajattelemasta toisiaan, eivätkä kyllästy katsellessaan toistensa piirteitä. Silloin toisen hymy synnyttää ilon omassa sydämessä ja toisen läheisyys saa toivomaan sen hetken kestävän loputtomasti. Siis lyhyesti sanottuna se on eri asia kuin himo ja sen kokonaisvaltaisen kokemisen edellytyksenä on tietty ihmiskäsitys. Muuten se voi jäädä vain fyysiseksi himoksi tai vain tunteiksi, vaikka näin sanoin kuvailtuna ero jää väistämättä latteaksi. Crypticall kirjoitti:
Sain tuon aiheen oikeastaan aikaisemmasta kirjoituksestasi ja mietin kuuluisiko tämä aloitus sen alle, vai tuonne tulkinnan alle, mutta nyt se on aloituksena :)
Minullakin kävi mielessäni pitäisikö tuosta himon käsitteestä kirjoittaa lyhyesti jotain, mutta olen iloinen etten kirjoittanut, niin saatiin sinulta määritelmä, joka on paljon perusteellisempi kuin se mitä olisin itse parilla lauseella sanonut.
Mielenkiintoista on, miten esimerkiksi Paavali kirjoittaa:
”Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.”
Joskus on hämmästyttävää, miten yhtenäinen Raamattu on näin pientenkin yksityiskohtaisten kysymyksen kohdalla. Paavalikin erottelee sydämen ja ajatukset. Oikeastaan näen niin, että kun sydän on varjeltu Kristuksessa, niin silloin sieltä ei voi nousta ajatuksiin mitään väärää. Se ei ole itse pinnisteltyä, vaan se on kuin luonnonlaki. Oli hyvä huomautus sinulta tuo, että vaikka ulkoiset tekijät toisivat ajatuksiin esimerkiksi vihan tunteita, niin ne eivät saa sijaa ihmisessä, kun sydän on Kristuksessa.
Ajattelen kuitenkin myös niin, että ihmiset voivat nähdä himoitsemisen merkityksen eri tavoin omista lähtökohdistaan. Itse ymmärrän kristittynä ollessani himoitsemisen aivan toisin, kuin ymmärsin sen ollessani ateisti. Nyt vakaumukseni estää minua himoitsemasta samalla tavalla kuin ateistina, vaikka tiedän ateistien luulevan, että kyllä se himoitsee samalla tavalla, se vain tukahduttaa himojaan ja harmittelee ettei voi niitä vapaasti toteuttaa vakaumuksensa takia.
Ateistina saatoin katsoa naista ja himoita ja toteuttaa himoni. Nyt voin katsoa naista ja pitää häntä viehättävänä ja kiinnostavana, jopa hurmaavana, mutta se on kaukana himosta siinä merkityksessä kuin ymmärrän Raamatun sitä käyttävän. Niinkin on käynyt, että elämänsä uskossa elänyt on katsonut naista, kokenut halua tutustua, sitten ihastumista ja seksuaalista vetovoimaa, mutta alkanut miettiä onko se sitä himoa mistä Raamattu kieltää. Se ei ole sitä jos ihminen elää Kristuksessa, koska ”Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa”.
Se vain toimii niin. Se on todella kuin luonnonlaki joka toimii myös vihastumiseen. Ihminen voi vihastua toiselle, mutta jos sydän on Kristuksessa, hän ei voi jäädä sen vihan valtaan, se ei painu hänen sydämeensä. Tai jos painuu, niin sitten siellä on vihaa, ei Kristus. Ihmisellä on oikeus täyttää sisimpänsä himolla tai vihalla, mutta siinä vaiheessa hänen tilansa on jotain muuta kuin se, että hän olisi lähellä Kristusta. ”Pitäkää huoli siitä, ettei yksikään hukkaa Jumalan armoa eikä mikään katkeruuden verso pääse kasvamaan ja tuottamaan turmiota”.
Seksin kyllästämässä yhteiskunnassa pitää kai vielä huomauttaa seksuaalisuuden tarkoittavan sukupuolisuutta, sitä että omaa jonkin sukupuolen, on mies tai nainen. Seksuaalisella vetovoimalla en tarkoita vain suvunjatkamisviettiä, vaan hieman kokonaisvaltaisempaa kihelmöivää jännitettä kahden eri sukupuolen välillä, kun he ovat ihastuneita toisiinsa. Näkevät toisensa ihmeellisinä ainutkertaisina ja aivan ihastuttavina persoonina ja kokevat ymmärtävänsä toisiaan henkisellä tasolla. Kokevat sydänten yhteyttä yhdessä ollessaan ja kaipuuta erossa ollessaan. Eivät voi lakata ajattelemasta toisiaan, eivätkä kyllästy katsellessaan toistensa piirteitä. Silloin toisen hymy synnyttää ilon omassa sydämessä ja toisen läheisyys saa toivomaan sen hetken kestävän loputtomasti. Siis lyhyesti sanottuna se on eri asia kuin himo ja sen kokonaisvaltaisen kokemisen edellytyksenä on tietty ihmiskäsitys. Muuten se voi jäädä vain fyysiseksi himoksi tai vain tunteiksi, vaikka näin sanoin kuvailtuna ero jää väistämättä latteaksi."Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee." Snl 4:23
"Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta niinkuin paula; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat." Luuk 21:34-35
Mitäs näistä ajattelet??- Crypticall
EJKR kirjoitti:
"Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee." Snl 4:23
"Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta niinkuin paula; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat." Luuk 21:34-35
Mitäs näistä ajattelet??Ihmisellä on oikeus päättää siitä mitä sydämeensä päästää ja toisaalta, mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. Ajattelen tuosta: ” Mutta pitäkää vaari itsestänne”, niin ettei se ole ihmisen omaa tekoa, että hänen sydämensä varjeltuu. Itsestään vaarin pitäminen on siis mielestäni siitä huolehtimista, että pysyy Kristuksessa, joka jos saa olla sydämen valtiaana, sen pitää puhtaana. Silloin kiinnostus elatuksesta murehtimiseen tai itsensä turruttamiseen ei nouse sydämestä, vaan sydämestä nousee muistutus: Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki muukin tarvittava.
Paavali antaa neuvon siihen, miten pysytään Kristuksessa, siihen kuuluu kehotus:
” Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa..”
Ja lupaus:
”..niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.”
Ihminen ei ole umpio, jossa aina pysyisi se, mitä sinne kerran on laitettu. Siksi ei ole itsestään selvää, että ihmisessä edes Jeesuksen sanat ne kerran luettuaan pysyisivät ja saisivat tehdä työtään. Ihminen on hauras ja altis vaikutuksille, mutta jos ihminen pitää huolen siitä, että Jeesus saa jatkuvasti täyttää hänen sydämensä, niin silloin Jeesus kyllä pitää huolen kaikesta muusta. Crypticall kirjoitti:
Ihmisellä on oikeus päättää siitä mitä sydämeensä päästää ja toisaalta, mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. Ajattelen tuosta: ” Mutta pitäkää vaari itsestänne”, niin ettei se ole ihmisen omaa tekoa, että hänen sydämensä varjeltuu. Itsestään vaarin pitäminen on siis mielestäni siitä huolehtimista, että pysyy Kristuksessa, joka jos saa olla sydämen valtiaana, sen pitää puhtaana. Silloin kiinnostus elatuksesta murehtimiseen tai itsensä turruttamiseen ei nouse sydämestä, vaan sydämestä nousee muistutus: Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki muukin tarvittava.
Paavali antaa neuvon siihen, miten pysytään Kristuksessa, siihen kuuluu kehotus:
” Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa..”
Ja lupaus:
”..niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.”
Ihminen ei ole umpio, jossa aina pysyisi se, mitä sinne kerran on laitettu. Siksi ei ole itsestään selvää, että ihmisessä edes Jeesuksen sanat ne kerran luettuaan pysyisivät ja saisivat tehdä työtään. Ihminen on hauras ja altis vaikutuksille, mutta jos ihminen pitää huolen siitä, että Jeesus saa jatkuvasti täyttää hänen sydämensä, niin silloin Jeesus kyllä pitää huolen kaikesta muusta.on silkkaa evankeliumia. Siitä kiitos Herralle.
Crypticall kirjoitti:
Sain tuon aiheen oikeastaan aikaisemmasta kirjoituksestasi ja mietin kuuluisiko tämä aloitus sen alle, vai tuonne tulkinnan alle, mutta nyt se on aloituksena :)
Minullakin kävi mielessäni pitäisikö tuosta himon käsitteestä kirjoittaa lyhyesti jotain, mutta olen iloinen etten kirjoittanut, niin saatiin sinulta määritelmä, joka on paljon perusteellisempi kuin se mitä olisin itse parilla lauseella sanonut.
Mielenkiintoista on, miten esimerkiksi Paavali kirjoittaa:
”Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.”
Joskus on hämmästyttävää, miten yhtenäinen Raamattu on näin pientenkin yksityiskohtaisten kysymyksen kohdalla. Paavalikin erottelee sydämen ja ajatukset. Oikeastaan näen niin, että kun sydän on varjeltu Kristuksessa, niin silloin sieltä ei voi nousta ajatuksiin mitään väärää. Se ei ole itse pinnisteltyä, vaan se on kuin luonnonlaki. Oli hyvä huomautus sinulta tuo, että vaikka ulkoiset tekijät toisivat ajatuksiin esimerkiksi vihan tunteita, niin ne eivät saa sijaa ihmisessä, kun sydän on Kristuksessa.
Ajattelen kuitenkin myös niin, että ihmiset voivat nähdä himoitsemisen merkityksen eri tavoin omista lähtökohdistaan. Itse ymmärrän kristittynä ollessani himoitsemisen aivan toisin, kuin ymmärsin sen ollessani ateisti. Nyt vakaumukseni estää minua himoitsemasta samalla tavalla kuin ateistina, vaikka tiedän ateistien luulevan, että kyllä se himoitsee samalla tavalla, se vain tukahduttaa himojaan ja harmittelee ettei voi niitä vapaasti toteuttaa vakaumuksensa takia.
Ateistina saatoin katsoa naista ja himoita ja toteuttaa himoni. Nyt voin katsoa naista ja pitää häntä viehättävänä ja kiinnostavana, jopa hurmaavana, mutta se on kaukana himosta siinä merkityksessä kuin ymmärrän Raamatun sitä käyttävän. Niinkin on käynyt, että elämänsä uskossa elänyt on katsonut naista, kokenut halua tutustua, sitten ihastumista ja seksuaalista vetovoimaa, mutta alkanut miettiä onko se sitä himoa mistä Raamattu kieltää. Se ei ole sitä jos ihminen elää Kristuksessa, koska ”Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa”.
Se vain toimii niin. Se on todella kuin luonnonlaki joka toimii myös vihastumiseen. Ihminen voi vihastua toiselle, mutta jos sydän on Kristuksessa, hän ei voi jäädä sen vihan valtaan, se ei painu hänen sydämeensä. Tai jos painuu, niin sitten siellä on vihaa, ei Kristus. Ihmisellä on oikeus täyttää sisimpänsä himolla tai vihalla, mutta siinä vaiheessa hänen tilansa on jotain muuta kuin se, että hän olisi lähellä Kristusta. ”Pitäkää huoli siitä, ettei yksikään hukkaa Jumalan armoa eikä mikään katkeruuden verso pääse kasvamaan ja tuottamaan turmiota”.
Seksin kyllästämässä yhteiskunnassa pitää kai vielä huomauttaa seksuaalisuuden tarkoittavan sukupuolisuutta, sitä että omaa jonkin sukupuolen, on mies tai nainen. Seksuaalisella vetovoimalla en tarkoita vain suvunjatkamisviettiä, vaan hieman kokonaisvaltaisempaa kihelmöivää jännitettä kahden eri sukupuolen välillä, kun he ovat ihastuneita toisiinsa. Näkevät toisensa ihmeellisinä ainutkertaisina ja aivan ihastuttavina persoonina ja kokevat ymmärtävänsä toisiaan henkisellä tasolla. Kokevat sydänten yhteyttä yhdessä ollessaan ja kaipuuta erossa ollessaan. Eivät voi lakata ajattelemasta toisiaan, eivätkä kyllästy katsellessaan toistensa piirteitä. Silloin toisen hymy synnyttää ilon omassa sydämessä ja toisen läheisyys saa toivomaan sen hetken kestävän loputtomasti. Siis lyhyesti sanottuna se on eri asia kuin himo ja sen kokonaisvaltaisen kokemisen edellytyksenä on tietty ihmiskäsitys. Muuten se voi jäädä vain fyysiseksi himoksi tai vain tunteiksi, vaikka näin sanoin kuvailtuna ero jää väistämättä latteaksi.>Joskus on hämmästyttävää, miten yhtenäinen Raamattu on näin pientenkin yksityiskohtaisten kysymyksen kohdalla.<
Esim tämä yksityiskohta:
"ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous" Luuk 21:34
Puhut sydämen turruttamisesta. Mikä juovuttaa ja turruttaa, mikä pitää raittiina sydämen?- Crypticall
EJKR kirjoitti:
>Joskus on hämmästyttävää, miten yhtenäinen Raamattu on näin pientenkin yksityiskohtaisten kysymyksen kohdalla.<
Esim tämä yksityiskohta:
"ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous" Luuk 21:34
Puhut sydämen turruttamisesta. Mikä juovuttaa ja turruttaa, mikä pitää raittiina sydämen?Käytin tuota turtumis -käsitettä, koska se voi olla ohimenevää, kun taas jatkuva turtuminen johtaa paatumiseen, joka ei olekaan niin ohimenevää.
Juopumisesta on niin paljon puhetta Raamatussa, etten voi nyt arvata, jos haet takaa jotain tiettyä. Valta juovuttaa, todellinen tai kuviteltu (itsensä korostaminen). Juopuminen voi olla konkreettista päihtymystä. Jotkut juopuvat pyhien verestä ja Israelistakin tulee lopunaikoina kuin juovuttava malja, jota kaikki kansakunnat halajavat (on jo). Juopua voi vaikka television äärelle siinä mielessä, että turtuu seuraaman sitä, aivan kuin seuraisi jotain todellista, vaikka elatuksensa murheita. Nautinnonhalusta voi juopua, haureuden viini juovuttaa. Juopuminen voi olla hengellistä sokeutta.
Sen vastakohtana Paavali puhuu raittiudesta, joka tarkoittaa niin oppia, kuin elämää ja asennetta yleisemminkin. Hän kehottaa ettei tule juopua viinistä, vaan täyttyä Pyhästä Hengestä. Jotkut lukevat sen tarkoittavan, että tulee _juopua_ Pyhästä Hengestä, mutta niin ei sanota, vaan juuri juopumisen vastakohtana on Pyhällä Hengellä täyttyminen. Se on elämää Kristuksessa, selkeyttä, suoruutta, rehtiyttä, rakkautta, kirkasta näkökykyä. Ehkäpä paljastat, jos mielessäsi on jokin ihan tietty asia juopumuksesta?
Juopumus on äänteellisesti aika lähellä sanaa luopumus ;) Crypticall kirjoitti:
Käytin tuota turtumis -käsitettä, koska se voi olla ohimenevää, kun taas jatkuva turtuminen johtaa paatumiseen, joka ei olekaan niin ohimenevää.
Juopumisesta on niin paljon puhetta Raamatussa, etten voi nyt arvata, jos haet takaa jotain tiettyä. Valta juovuttaa, todellinen tai kuviteltu (itsensä korostaminen). Juopuminen voi olla konkreettista päihtymystä. Jotkut juopuvat pyhien verestä ja Israelistakin tulee lopunaikoina kuin juovuttava malja, jota kaikki kansakunnat halajavat (on jo). Juopua voi vaikka television äärelle siinä mielessä, että turtuu seuraaman sitä, aivan kuin seuraisi jotain todellista, vaikka elatuksensa murheita. Nautinnonhalusta voi juopua, haureuden viini juovuttaa. Juopuminen voi olla hengellistä sokeutta.
Sen vastakohtana Paavali puhuu raittiudesta, joka tarkoittaa niin oppia, kuin elämää ja asennetta yleisemminkin. Hän kehottaa ettei tule juopua viinistä, vaan täyttyä Pyhästä Hengestä. Jotkut lukevat sen tarkoittavan, että tulee _juopua_ Pyhästä Hengestä, mutta niin ei sanota, vaan juuri juopumisen vastakohtana on Pyhällä Hengellä täyttyminen. Se on elämää Kristuksessa, selkeyttä, suoruutta, rehtiyttä, rakkautta, kirkasta näkökykyä. Ehkäpä paljastat, jos mielessäsi on jokin ihan tietty asia juopumuksesta?
Juopumus on äänteellisesti aika lähellä sanaa luopumus ;)Tuo luopumus on aika hyvin kohdalleen osuva. Lähinnä ajattelin juuri siihen liittyviä tämän ajan ilmiöitä; sydämen luopumusta ilman, että luopumista huomataan.
Kohta, jossa Jeesus varoittaa sydämen juopumisesta, koskee lopunaikana valvomista. Paavali käyttää samaa kuvaa:
”Älkäämme siis nukkuko niin kuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit. Sillä ne, jotka nukkuvat, ne yöllä nukkuvat, ja jotka juovat itsensä juovuksiin, ne yöllä juovuksissa ovat. Mutta me, jotka olemme päivän lapsia, olkaamme raittiit, ja olkoon pukunamme uskon ja rakkauden haarniska ja kypärinämme pelastuksen toivo” 1 Tess 5:6-8
Vastakohdaksi juopumiselle asetetaan usko, rakkaus ja toivo. Sydän on harkinnan, tahtomisen ja toiminnan keskus, sieltä elämä lähtee; joko rakkautta ja uskoa tai jotain muuta. Sitten sanotaan myös:
”Älkää antako monenlaisten ja vieraiden oppien itseänne vietellä; sillä on hyvä, että sydän saa vahvistusta armosta eikä ruuista, joista ne, jotka niitä menoja ovat noudattaneet, eivät ole mitään hyötyneet.” Hepr 13:9
Sydämen ravintona/juomana voi olla paitsi armo, myös inhimillinen viisaus, joka kyllä voi näyttää hyvältä ja vaikuttaa kristillisestä, mutta ei tuota uskoa ja rakkautta.
Juopuminen on yleismaailmallista (Jer 25:15-29)
Tämä on nyt kovin hajanaista, kun en ole oikein terävimmilläni ja aihe on laaja. Toisaalta se on myös hyvin tärkeä.
Eräs apostoleistamme opasti lähetyssaarnaajiamme suhtautumaan kauniisiin naisiin sanoen, että kun katsot häntä kerran ja toteat kaikin puolin viehättäväksi, olet mies, mutta suuntaa siten ajatuksesi muuhun.
Sama ajatus on Lutherin neuvossa: "Et voi estää variksia lentämässä pääsi yli, mutta voit estää niiden tekemästä siihen pesää." - Kaipa apostolin neuvo oli positiivisempi tähän aiheeseen sovellettuna, sillä ei ole huono asia huomata toisen seksuaalinenkaan viehättävyys.- Nasse.
koemme asian hiukan toisin, vai mitä Reiska?
- --------------
En katsonut raamatusta mutta tekstissäsi on näin:
"”joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, ON sydämessään JO tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan”. "
Eli tuolla synnistetään nainenkin jota katsotaan!!!
Olen aina sanonut että kristinusko on synnin keksijä, se on keksinyt perisynninkin ja tuokin synti vielä että jos naista katsoo niin nainenkin tulee syntiseksi tietämättään että häntä katsotaan sillä silmällä =)
No nyt on kaikki naiset syntisiä, oikein rumatkin jos ei muualla niin pimeessä!
saatanallisuuden harhaoppia sanon minä!- Crypticall
Ei katsottava silloin ole tehnyt aviorikosta, vaan katsoja, niinhän siinä sanotaan. Tuo kritiikki oli kyllä rohkaisevaa, jos tulkinnasta ei muuta kritisoitavaa löytynyt.
Kyllä se synti-käsiteen viimeistely tapahtui silloin, kun Jumala ilmoitti lakinsa Mooseksen kautta. Paavalinkin viittaa siihen:
"vasta lain vaikutuksesta tulin tuntemaan synnin. Himo olisi ollut minulle tuntematon asia, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse." Saatuaan lain käskystä aiheen synti herätti minussa kaikenlaisia himoja. Ilman lakia synti on kuollut." Room 7:7-8- Trubaduuri
Kyllä itseasiassa Luoja, taivaallinen Isä tuntee ihmisen luonteen ja sen piirteet läpikotaisin ja tietää jokaisen ihmisen ajatukset tiedostaen myös
elämisen tuomat haasteet ja vaikeudet. Joten, kun
itse kukin ihminen elää ja toimii oikein, yrittäen
ainakin sitä vilpittömästi, sekä osaa antaa anteeksi toisille ihmisille ja pyytää anteeksi
myös omia tekoja ja sanoja, niin se yleensä kyllä
riittää, eikä silloin synti edes käsitteenä tai terminä vaivaa ihmistä. Ihminen toisin sanoen jää
siten vapaaksi synnin tunnosta sekä myös synnin
tekemisestä. Sillä taivaallinen Isä tahi Kristus voi vapauttaa ihmisen kuin ihmisen tuostakin piinasta ja synnintunnosta. Kristus itse sanoi tulleensa tekemään ihmiset vapaiksi. Ja näin hän myös teki, toki tekee edelleenkin, aivan samoin siis kuten Luojakin, taivaallinen Isäkin tekee.
He eivät orjuuta suinkaan ihmisiä, vaan sen tekee ihmisen oma taipumaton mieli ja jääräpäinen tyyli elää ja toimia yleensä vain itseä ajatellen joka asiassa. Omaa etuansa siis kaikessa ajaen, ja se on sitä suurinta "syntiä" se, tuo itsekkyys siis. - vahan oikaisen,jos sallit
Trubaduuri kirjoitti:
Kyllä itseasiassa Luoja, taivaallinen Isä tuntee ihmisen luonteen ja sen piirteet läpikotaisin ja tietää jokaisen ihmisen ajatukset tiedostaen myös
elämisen tuomat haasteet ja vaikeudet. Joten, kun
itse kukin ihminen elää ja toimii oikein, yrittäen
ainakin sitä vilpittömästi, sekä osaa antaa anteeksi toisille ihmisille ja pyytää anteeksi
myös omia tekoja ja sanoja, niin se yleensä kyllä
riittää, eikä silloin synti edes käsitteenä tai terminä vaivaa ihmistä. Ihminen toisin sanoen jää
siten vapaaksi synnin tunnosta sekä myös synnin
tekemisestä. Sillä taivaallinen Isä tahi Kristus voi vapauttaa ihmisen kuin ihmisen tuostakin piinasta ja synnintunnosta. Kristus itse sanoi tulleensa tekemään ihmiset vapaiksi. Ja näin hän myös teki, toki tekee edelleenkin, aivan samoin siis kuten Luojakin, taivaallinen Isäkin tekee.
He eivät orjuuta suinkaan ihmisiä, vaan sen tekee ihmisen oma taipumaton mieli ja jääräpäinen tyyli elää ja toimia yleensä vain itseä ajatellen joka asiassa. Omaa etuansa siis kaikessa ajaen, ja se on sitä suurinta "syntiä" se, tuo itsekkyys siis.[ja vaikket sallisikaan]tuossa vahan sorahti korvassa'tai oikeastaan korvien valissa,kun sanot-
... Ihminen toisin sanoen jää
siten vapaaksi synnin tunnosta sekä myös synnin
tekemisestä...
ei jaa vapaaksi synnin tekemisesta,ennenko parta kasvaa 'kissankelloja'......eli ei pitaisi jaada vapaaksi synnin tunnostakaan,ennen tuota ajankohtaa.
mutta se rajaton ARMO kantaa meita syntisinakin aivan rajalle saakka ja siita eteenpainkin.
terv.lännenhunttari - Trubaduuri
vahan oikaisen,jos sallit kirjoitti:
[ja vaikket sallisikaan]tuossa vahan sorahti korvassa'tai oikeastaan korvien valissa,kun sanot-
... Ihminen toisin sanoen jää
siten vapaaksi synnin tunnosta sekä myös synnin
tekemisestä...
ei jaa vapaaksi synnin tekemisesta,ennenko parta kasvaa 'kissankelloja'......eli ei pitaisi jaada vapaaksi synnin tunnostakaan,ennen tuota ajankohtaa.
mutta se rajaton ARMO kantaa meita syntisinakin aivan rajalle saakka ja siita eteenpainkin.
terv.lännenhunttariJos sinä et ole vapaa ko. tekemisestä, etkä siten myöskään koe olevasi, niin sitten et vaan ole. Mutta älä nyt kuitenkaan tyrkytä tuntemuksiasi ja kokemuksiasi minulle täällä alati. Pidä huolta itsestäsi.
Ja koita sinäkin rakentaa, äläkä yritä hajottaa. - hiekkaa vain
Trubaduuri kirjoitti:
Jos sinä et ole vapaa ko. tekemisestä, etkä siten myöskään koe olevasi, niin sitten et vaan ole. Mutta älä nyt kuitenkaan tyrkytä tuntemuksiasi ja kokemuksiasi minulle täällä alati. Pidä huolta itsestäsi.
Ja koita sinäkin rakentaa, äläkä yritä hajottaa.Ja koita sinäkin rakentaa, äläkä yritä hajottaa.....
yritan saada sinun rakennuksellesi Raamatun mukaista
perustusta.jos rakennat omalle synnittomyydellesi, niin hiekalla on perustuksesi.
Room. 3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
siksi kysynkin-- oletko mielestasi synniton?l-h - Trubaduuri
hiekkaa vain kirjoitti:
Ja koita sinäkin rakentaa, äläkä yritä hajottaa.....
yritan saada sinun rakennuksellesi Raamatun mukaista
perustusta.jos rakennat omalle synnittomyydellesi, niin hiekalla on perustuksesi.
Room. 3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
siksi kysynkin-- oletko mielestasi synniton?l-hKuinka kauan ajattelit tuota epäuskoasi tuoda esille täällä? Usko jo, jotta minä olen minä ja sinä olet sinä, eikä meillä ole mitään yhteistä tai jaettavaa, sillä katsos, sinä olet yhä vain pelkkä nimimerkki täällä edelleenkin. En siis tunne sinua. Mutta epäuskoiset eroitan, oli ne sitten jonkin nimimerkin takana tai nimen takana! Kysele sinä vaan. Ei se tosin sinusta oikeata Paimenta tee. Ja vielä kerran muistutan sinua. Tämäkin on vain keskustelupalsta!
Eikä Luoja, taivaallinen Isä näitäkään lue! Ei vaikka kuinka pyytäisit ja anelisit! Joten lopeta ajoissa tuo tyhjän vatkaaminen ja keskity vain omaan tilaasi ja ihmisyyteesi. - mista tuo tiedat?
Trubaduuri kirjoitti:
Kuinka kauan ajattelit tuota epäuskoasi tuoda esille täällä? Usko jo, jotta minä olen minä ja sinä olet sinä, eikä meillä ole mitään yhteistä tai jaettavaa, sillä katsos, sinä olet yhä vain pelkkä nimimerkki täällä edelleenkin. En siis tunne sinua. Mutta epäuskoiset eroitan, oli ne sitten jonkin nimimerkin takana tai nimen takana! Kysele sinä vaan. Ei se tosin sinusta oikeata Paimenta tee. Ja vielä kerran muistutan sinua. Tämäkin on vain keskustelupalsta!
Eikä Luoja, taivaallinen Isä näitäkään lue! Ei vaikka kuinka pyytäisit ja anelisit! Joten lopeta ajoissa tuo tyhjän vatkaaminen ja keskity vain omaan tilaasi ja ihmisyyteesi.taivaassa voi olla lap-topit aivan joka miehella?
Mutta epäuskoiset eroitan,
hihhei t-d.. antoi varman argumentin...
mina-taas pysyisin varmemmalla pohjalla...
2. Kor. 12:9
Ja hän sanoi minulle: "Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa". Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan. - Trubaduuri
mista tuo tiedat? kirjoitti:
taivaassa voi olla lap-topit aivan joka miehella?
Mutta epäuskoiset eroitan,
hihhei t-d.. antoi varman argumentin...
mina-taas pysyisin varmemmalla pohjalla...
2. Kor. 12:9
Ja hän sanoi minulle: "Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa". Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan.Toistan nyt aijempaa. Keskustele sinä vaan sen raamattusi kanssa, jota kyllä epäilen erittäin vähä sivuiseksi, aivan vaan sanojesi perusteella.
Sinussa ei armoa ole, joten sinua ei ole kukaan vielä armahtanut, ei maassa eikä taivaissa!
Ja uskosi on vain maallistunutta ja raadollista epäuskoista höpinää jostakin ulkoa opitusta, jolla ei ole mitään tekemistä ihmisen Pojan, Kristuksen välittämän ilosanoman ja hänen antaman vapauden kanssa! Mene sinä siis nuine kahleinesi muualle vaivaamaan ihmisiä, elikä lopeta tuo tyhjääkin tyhjenpi kalistelusi ajoissa!
Ja ennen kaikkea opettele ymmärtämään kirjoitettua sanomaa, viestejä, tekstejä ja lauseita! - paikka?
Trubaduuri kirjoitti:
Toistan nyt aijempaa. Keskustele sinä vaan sen raamattusi kanssa, jota kyllä epäilen erittäin vähä sivuiseksi, aivan vaan sanojesi perusteella.
Sinussa ei armoa ole, joten sinua ei ole kukaan vielä armahtanut, ei maassa eikä taivaissa!
Ja uskosi on vain maallistunutta ja raadollista epäuskoista höpinää jostakin ulkoa opitusta, jolla ei ole mitään tekemistä ihmisen Pojan, Kristuksen välittämän ilosanoman ja hänen antaman vapauden kanssa! Mene sinä siis nuine kahleinesi muualle vaivaamaan ihmisiä, elikä lopeta tuo tyhjääkin tyhjenpi kalistelusi ajoissa!
Ja ennen kaikkea opettele ymmärtämään kirjoitettua sanomaa, viestejä, tekstejä ja lauseita!vanha sanonta sanoo-- kun osoitat toista sormellasi
3 osoittaa sinua itseasi.
Sinussa ei armoa ole,////??
ilmeisesti et osaa lukea suomen kielisiä viestejä//
ihmekos tuo kun siella on sanoja ..kuten.nuine???
mita siansaksaa tuokin on?ei ainakan suomea.
kuitenkin..shaloom...l-h
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksköhän mä oon tuolla
Joskus antanut ymmärtää että olisin sun rinnoista pelkästään kiinnostunut 😂😁🤭 ja sä säikähdit että koskisin ilman lup324561Aamu on aina iltaa viisaampi.
Hyvää huomenta rakas. Ajattelen sinua taas ja yritän keksiä keinoja luoksesi. Satuttaa, kun unohdan sinua joka päivä ene152548Juuri sinut kainaloon haluaisin nyt
Sydän sykkii vain sinulle Sinä olet se jota kaipaan Sinä olet se josta uneksin Jos sinun rinnallesi jäädä saan Tän koko252405Ihana on nähdä edes ohimennen
Mitenköhän mies sua voisi lähestyä❤️? Oon lääpälläni suhun mutta en uskalla lähestyä vaikka vilkuilet ja huomaan että su532278- 321767
Saattaisimme olla yhdessä
Vaarallinen yhdistelmä. Käsitin, että meillä molemmilla on samanlaista historiaa... Siitä huolimatta haluaisin kokeilla321591Se meidän sydänyhteys
Oli ihanaa. Oltiin samankaltaisia sieluja ja tunnettiin voimakasta vetovoimaa ja yhteenkuuluvuutta. Voisiko se löytyä vi731486- 661284
- 821241
Mies, mua jotenkin kiinnostaa
Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?421161