Munasarjasyöpä

pahoillani,on se aina kova pala.Toivon jonkun sinulle vastaavan,täällä on enempi rintasyöpä potilaita.Olisikohan tuolla Cancerin puolella minasarja syöpäpotilaita? http:/www,cancar,fi/keskustelut tietenkin täälläkin voi kirjoittaa.Sytostaatti hoidot ovat vähän kenkkuja,kaikille ei tule oireita.Siitä saat olla varma,että hyvän hoidon saat.Syöpäyhdistyksestä voit kysellä puh:ma klo 10-14 ja klo16-18,ti-pe klo 10-14 0800-19414

hei
siitä se toipuminen sitten on lähtenyt käyntiin jo, leikkauksen jälkeen. Pidä vaan yllä hyvää mielialaa ja kysy lääkäriltäsi kaikkea mikä sinua voi askarruttaa nyt.

Aivan jokainen munasarjasyöpätapaus on yksilöllinen ja hoidot sitten sen mukaisia.
Sytostaattejakin on sitten erilaisia määriä eri ihmisillä.
Itselläni oli 6 kertaa sytostaatteja, aina 3 viikon välein. Ja sairaslomaa koko sen ajan.
Minulta lähti tukka muistaakseni toisen kerran jälkeen, vai oliko se jo ekan? Mutta peruukin ostoon sai rahakorvauksen, ja peruukit ovat nykyään sellaisia että niitä ei erota oikeasta tukasta.
(Itselleni tuo tukan lähtö ja peruukki oli henkisesti jotenkin rankinta, ehkä se syöpädiagnoosi oli niin iso sokki että sitä vaan oli rauhallinen ja reipas. Toistenkin takia...)

Arvelen että sinulle kuitenkin annetaan sytostaatteja, ja todennäköisesti sen tavallisimman kaavan mukaan, 3 viikon välein. Tosin niissäkin on koko ajan uusia parannettuja versioita, oheisvaikutukset ehkä lievempiä kuin tuo tukan lähtö jne.

Hienoa että olet reippaalla mielellä. Kyllä se siitä sujuu. Eikä tarvitse olla vahva tai yrittääkään. Sinulle kuten kaikille syöpäpotilaille kuuluu saada keskustella tilanteesta ammatti-ihmisten kanssa. MInulle oli suuri henkinen tuki, että sain tuekseni sairaalan kautta psykiatrisen hoitajan. Tapasin häntä alussa lähes viikottain, ja ne keskustelut olivat minulle valtavasti tukena ja auttoivat paranemistani. Ehdotan sinulle samaa, se oli niin upea apu.

Viesteilehän kuulumisiasi. Ja pärjäilemisiin.

itte olin melkein samassa tilanteessa puolitoista vuotta sitten. toisesta munasarjasta löyty iso kasvain, joka sitten leikattiin pois ja jääleikevastauksessakin se oli hyvänlaatuinen. vasta patologin tarkempi tutkimus sitten osoitti sen pahanlaatuiseksi.

olin sitten sytostaattihoidossa, joka kesti noin 4 kk (yhteensä 28 tiputuskertaa) ja voin ihan helvetin huonosti - kaikin puolin. hirveintä oli jatkuva oksentelu ja tukanlähtö. olin silloin 22 vuotias. Noh, nyt sytostaattihoidon loppumisesta on vuosi aikaa, ja tukka on jo tosi hyvän mittainen ja kihara. ripsetkin kasvoi tosi nopeesti takasin. jos sulle nää syto-hoidot annetaan (useita erilaisia yhdistelmiä), niin tsemppiä kovasti ja yritä olla huolehtimatta liikaa tukasta ja muusta pinnallisesta paskasta. tärkeempää on omasta psyykeestä huolehtiminen.

Itse sairastuin vähän alle kolmekymppisenä pahanlaatuiseen munasarjasyöpään. Leikattiin, olin pitkissä hoidoissa ja toipuminen kesti vielä pidempään.

Kukaan muu ei voi ymmärtää sairastumistasi kuin toinen ihminen, joka on itse sairastanut. Kukaan muu ei voi tietää tunteitasi, epävarmuuttasi ja isoja kysymyksiä joita käyt läpi kuin toinen sairastutnut.

Perheesi ei ehkä tiedä kuinka he voisivat suhtautua sairastumiseesi ja siihen, että oletkin yllättävän reipas. Kuten joka sairaudessa tässäkin tulee henkisiä repsahduksia ja pahoja päiviä, mutta suomalaisella sisulla ja kiukulla niistä on ennekin selvitty. Kun sulla on paha olo muista myöntää se, älä pidä kulisseja yllä, se pitkittää omaa henkistä tervehtymistäsi.

Alkuvaiheessa suosittelen paljon hauskaa tekemistä, mistä nautit ja jaksamisen mukaan. Älä yritä ylisuorittaa ja ole reilusti kipeä jos sytostaattihoidoista tulee oireita.

Ensimmäiset pari hoitoa mulla meni ihan mukavasti ja ehkä henkisesti kovin paikka oli kun jouduin luopumaan pitkästä kauniista tukastani. Nyt se on kasvanut takaisin kiharana ja punertavana ja olen siitä yhtä onnellinen kuin edellisestäkin tukasta. Loput hoidoista meni siihen malliin, että olin joka hoidon jälkeen väsyneempi ja väsyneempi.

Hoidoon aikana haju ja maku tuntemukset muuttuu ja kiitos saarioisille ylläpiditte ravinnontarvettani pizzalla sairauden ajan, nyt en enää voi katsoa koko pizzahyllyä.

Suosittelen lämpimästi taideterapiaa ja liittymistä alueesi syöpäyhdistykseen heillä varmasti on tietoa ja taitoa, jos haluat olemiseesi apua ja tukea.

Itselläni on viimeinen suunniteltu tarkistuskäynti ensi tammikuussa ja olen tällä hetkellä terve ja päässyt syövästäni eroon, mutta pelko on aina elämässä mukana, mutta se ei estä minua elämästä.

Jaksamista ja onnea tarvitset ja sitä haluan sinulle antaa. Jaksa taistella!

Itselläni on lymfooma, jonka hoidot alkavat olla jo loppusuoralla. Olen kuitenkin jo 51-vuotias. Sytostaatin sivuvaikutuksina lähti hiukset ja huono yleiskunto ja joitakin outoja sytostaattikipuja.

Vähän päälle nelikymppisellä ystävälläni oli joko munasarjoissa tai kohdussa iso pahanlaatuinen kasvain. Tehtiin pari vuotta sitten iso leikkaus. Oli virkeä koko sytostaatti- ja sädehoitojen ajan. Ei edes hiukset lähteneet. Hänestä ei päälle päin näkynyt, että hänellä oli niin vakava sairaus ja nyt se sairaus on voitettu. Koko ajan hän eli normaalisti.

Minä taas en jaksa käydä juuri missään, enkä tehdä mitään. Mutta jokaiselle syöpäsairaalle annetaan juuri sellainen hoito, minkä hänen sairautensa tarvitsee, toiselle enemmän sytostaatteja ja toiselle vähemmän.

Minä käyn hoidoissa aina päiväseltään, kuten tämä ystävänäkin kävi. Ensimmäisen hoidon jälkeisen yön olin tarkkailussa mutta sen jälkeen aamulla labrat, sitten tippa käteen ja tiputuksen jälkeen kotiin. Tippa kädessä pystyy liikkumaan normaalisti, syömään, käymään kahvilla jne.

Siinä suhteessa on hyvä, että olet nuori, että jaksat paremmin hoidot kuin me vanhat. Minä ehdin kuitenkin tehdä nuorena 4 lasta ja vaikka yksi onkin kuollut niin kuitenkin ehdin olla terveenä 51 vuotta.

Ja eihän näitä sairauksia auta muuta kuin kestää. Emme niille mitään mahda. Voimia hoitoihin, kyllä sinä niistä selviät!

Minulla todettiin (3-tauti luokitus) munasarjasyöpä noin 9v. sitten, kävin läpi samoja leikkauksia ja pitkät sytostaattihoidot. Kunto oli pahimmillaan aika huono ja tunteet heiluivat laidastalaitaan, mutta selvisin tai sain ainakin jatkoaikaa :) Kävin paljon hoitojen aikana läpi kuolemaan liittyviä asioita, se jotenkin helpotti kun en tiennyt miten lopulta käy. Oikeastaan nyt parantuneena minusta tuntuu että tauti kokemus oli valtava rikkaus, en olisi muuten pysähtynyt ajattelemaan syvällisiä. Toivon sinulle ja kaikille syöpää sairastaville paljon kaikkea hyvää ja parantavia voimia. Puhukaa tauti pois, puhukaa siitä niin paljon että kaikki kyllästyvät kuuntelemaan. Minulle voi kirjoittaa syöpä kokemuksia ja ajatuksia, minulle ei ole kuoleman asiatkaan tabuja. [email protected]

onko kellään todettu endometrioosassta lähtöistä munasarjasyöpää

minujastalla löydettiin kesällä iso kasvi munasarjasta leikattiin ja todettiin endometriasta lähtösin oleva syöpä 5 kertaa sytot mieli ailahtelee pelkään uusiutumista

Mulla todettiin munasarjasyöpä lokakuussa 2016 ja mut leikattiin kaksi kertaa. Kerran marraskuussa ja kerran joulukuussa. Sytostaattihoidot aloitettiin 2.1.2017. Sain 6 hoitokertaa kolmen viikon välein. Hoidon sivuvaikutukset on yksilöllisiä. Mulla ei ollut pahoinvointia ollenkaan. Valkosolujen lasku aiheutti ongelmia kerran, eli jouduttiin hoitoja siirtämään viikolla eteenpäin ja sain napapiikkinä valkosolujen kasvutekijää. Henkisestä hyvinvoinnista on tosi tärkeää pitää huolta. Oon käynyt juttelemassa psyk. hoitajan ja psykiatrin kanssa. Sairauteen liittyvät tunteet on tärkeää käsitellä. Lisäksi olen kirjoittanut tunteitani ja ajatuksiani ulos. MInun neuvoni on: ole oma itsesi. Ei kannata esittää ainakaan reipasta jos ei sitä ole.

minulla todettiin munasarjasyöpä, selvisin siitä ei etäispesäkkeitä. tästä on kulunut a<ikaa noin.17v.