Millä

En pysty puhumaan tuosta asiasta kenenkään kanssa.
Ei ole ketään niin luottamuksellista henkilöä.
Ei ketään kenelle haluaisin puhua.
Jossain vaiheessa ajattelin ulkopuolista apua, mutta koin senkin huonoksi ajatukseksi. En usko, että saan siitä apua. Tiedän melko tarkkaan asiat, mitä kuulisin, eikä se vaan auta.

Minäkään en pysty nukkumaan. Asiat pyörii yöt mielessä ja aamut on todella pahoja. Ei ole ollut hyvä herätä.
Tuo kun kirjoitit, että pahinta on kun ei saa näyttää muille mitään, vaan pitäisi näyttää kaiken olevan ihan hyvin.
Se on todella rankkaa. Ihmiset tuntuu nykyään muutenkin tosi vierailta ja raadollisilta.
Näen kaikissa nykyään potentiaalisen selkäänpuukottajan.

ajatuksista. kirjoitti:

En pysty puhumaan tuosta asiasta kenenkään kanssa.
Ei ole ketään niin luottamuksellista henkilöä.
Ei ketään kenelle haluaisin puhua.
Jossain vaiheessa ajattelin ulkopuolista apua, mutta koin senkin huonoksi ajatukseksi. En usko, että saan siitä apua. Tiedän melko tarkkaan asiat, mitä kuulisin, eikä se vaan auta.

Minäkään en pysty nukkumaan. Asiat pyörii yöt mielessä ja aamut on todella pahoja. Ei ole ollut hyvä herätä.
Tuo kun kirjoitit, että pahinta on kun ei saa näyttää muille mitään, vaan pitäisi näyttää kaiken olevan ihan hyvin.
Se on todella rankkaa. Ihmiset tuntuu nykyään muutenkin tosi vierailta ja raadollisilta.
Näen kaikissa nykyään potentiaalisen selkäänpuukottajan.

Lue lisää

itsekään puhumaan kellekään. Kukaan ei ymmärtäisi. Kukaan ei koskaan edes tainnut tietää, mistä on kyse. Ja koska omassa tapauksessa ihmiset on liikaa samassa piirissä, niin sen tietää, että jos sanoo yhdelle jotain niin sen tietää kohta kaikki. Ei keneenkään näköjään pysty ihan täysin luottamaan. Itselläsikin varmaan jotain huonoja kokemuksia, niin on mullakin.

Oli kuitenkin aika jolloin pystyin tämän kyseisen miehen kanssa puhumaan ihan kaksistaan, mutta enää se ei ole mahdollista. Hän on tietääkseni jo uudessa suhteessa toisen kanssa.

Olen miettinyt, kuinka kauan ihminen pystyy peittämään oman pahan olonsa ja esittämään jotain muuta. Kai siihen joskus joku raja tulee vastaan. En vaan tiedä, enkä edes halua ajatella mitä siitä sitten seuraa.

... kirjoitti:

itsekään puhumaan kellekään. Kukaan ei ymmärtäisi. Kukaan ei koskaan edes tainnut tietää, mistä on kyse. Ja koska omassa tapauksessa ihmiset on liikaa samassa piirissä, niin sen tietää, että jos sanoo yhdelle jotain niin sen tietää kohta kaikki. Ei keneenkään näköjään pysty ihan täysin luottamaan. Itselläsikin varmaan jotain huonoja kokemuksia, niin on mullakin.

Oli kuitenkin aika jolloin pystyin tämän kyseisen miehen kanssa puhumaan ihan kaksistaan, mutta enää se ei ole mahdollista. Hän on tietääkseni jo uudessa suhteessa toisen kanssa.

Olen miettinyt, kuinka kauan ihminen pystyy peittämään oman pahan olonsa ja esittämään jotain muuta. Kai siihen joskus joku raja tulee vastaan. En vaan tiedä, enkä edes halua ajatella mitä siitä sitten seuraa.

Lue lisää

huonoja kokemuksia.
Luotin aiemmin sentään aina itseeni, mutta nykyään en luota. Pelkään sitä, mitä mulle tapahtuu.
Tässä on kuitenkin jo lähemmäs vuosi aikaa, eikä olo ole helpottunut juurikaan.
Jotenkin täysin nujerrettu olotila.
Tuntuu mahdottomalta selvitä tästä katkeruuden tunteesta ja löytää joku reitti johonkin, kun mikään ei kiinnosta enää.
En pysty tajuamaan, miten näin on mennyt.

Varmaan sitä jollain tavalla pystyy peittämään pahan olonsa aina.
Minä tosin olen omissa ajatuksissani nykyään tosi paljon, mutta huonolla tuulella.
En varmasti kovin hyvää seuraa kenellekään.

... kirjoitti:

itsekään puhumaan kellekään. Kukaan ei ymmärtäisi. Kukaan ei koskaan edes tainnut tietää, mistä on kyse. Ja koska omassa tapauksessa ihmiset on liikaa samassa piirissä, niin sen tietää, että jos sanoo yhdelle jotain niin sen tietää kohta kaikki. Ei keneenkään näköjään pysty ihan täysin luottamaan. Itselläsikin varmaan jotain huonoja kokemuksia, niin on mullakin.

Oli kuitenkin aika jolloin pystyin tämän kyseisen miehen kanssa puhumaan ihan kaksistaan, mutta enää se ei ole mahdollista. Hän on tietääkseni jo uudessa suhteessa toisen kanssa.

Olen miettinyt, kuinka kauan ihminen pystyy peittämään oman pahan olonsa ja esittämään jotain muuta. Kai siihen joskus joku raja tulee vastaan. En vaan tiedä, enkä edes halua ajatella mitä siitä sitten seuraa.

Lue lisää

..jos vaikka muut tietää, ettei sulla mene amerikan malliin? Me ollaan ihmisiä kaikki, jokaisella on jotakin.. Mä kävin tänään suomentamassa exälleni ( halusi eroa vappuna, kuitenkin piti peliä koko kesän, lue;pimppiä halutessaan) pahaa oloani. Hän on löytänyt uuden, halusi olla vain ystävä, en pysty siihen, joten laitoin täysin poikki...
Vihan tunteet nousivat pintaan, joten pakko oli sanoa kasvotusten, miltä minusta tuntuu! Nyt on melkoisen paljon kevyempi taakka.. Tunteiden kanssa on vaan elettävä, helpottaa ajan myötä.
Bruce Fisherin Jälleenrakennus on kirja joka auttaa!