Ei jaksa enää :´(

-Marleena-

Hei!
Tällä yksi erittäin väsynyt ahmija.
Oon sairastanut noin seitsemän vuotta,oon nyt 21 vuotias.
Aluksi anoreksiaa(vuosi sairaalahoitoa)ja tällä hetkellä diagnoosi on epätyypillinen ahmimishäiriö.En kyllä ymmärrä mistä se "epätyypillinen" on juolahtanut lääkärin mieleen.
Nyt tuntuu vaan siltä ettei jaksa enää,takana taas epäonnistunut sairaalareissu (1kk).Kyllähän siellä sairaalassa syöminen sujuu mutta kun kotiin pääsee...
sairastan myös masennusta,oon luutavasti sairastanut ihan lapsesta saakka.On paniikkki ja ahdistushäiriö.Oon nyt ruvennut syömään rauhoittavia lihasrentouttajia et selviäisin päivästä,viime viikolla 7 opamoxia kerralla.En oikein tiedä mistä hakea apua.Luotto sairaalaan hatara,viimeeksi oli 2 keskusteluaikaa lääkärin kanssa osastohoidon päättymisen jälkeen,sitten vaan ilmoitettiin että lääkäri ei ota enää vastaan.Äiti kehottaa ryhtymään dieetille,ihan kun se onnistusi saati sitten olisi oikea ratkaisu...Miun elämässä on tällä hetkellä kaikki päällisinpuolin kunnossa,on poikaystävä,lemmikkejä,kuntouttavaa työtoimintaa...mut oon onneton, tää syömishäiriö vie ilon kaikesta.Ruoka = paras ystävä, pahin vihollinen.Mitä tässä voi enää tehdä?
en muista millaista oli olla terve.
Samassa tilanteessa olevia?

4

1644

    Vastaukset 4

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tyttö20

      Tuttuja tunteita...Ootko kokeillut pitempiaikaista psykoterapiaa missä pohditaan syömishäiriön syitä? Itse olen käynyt töölössä syömishäiröklinikalla, jossa on tosi asiantuntevaa ja mielestäni "oikeaa" henkilökuntaa toisin kun monissa muissa paikoissa...

      Mulla on kans psyykkisiä ongelmia, ahdistusta, masennusta, pers.häiriötä...välillä oon ollut itsetuhonen. Syömishäiriö painaa päälle, joku epämääräinen se on aina ollut. Laihdutan / ahmin /oksennan, joskus - kierre tuntuu vaan jatkuvan...

      Mun suurinta ahdistusta helpottaa just jutella toiselle samassa tilanteessa olevalle, joten ympäröi itsesi ihmisillä jotka välittää ja joita kiinnostaa. Älä missään tapauksessa eristäydy vaikka ahdistaa (joo tiedän helpommin sanottu kun tehty sekin...)

      Jos haluat ns. vertaistukea tai juttukaveria niin mun maili on tossa jos haluat jutella.

    • ....

      Voi että.. :/
      Mä en osaa neuvoo muuta kun että kääntyisit jonku ravintoterapeutin/henkilökohtainen kuntovalmentaja joka tekis sulle oikeanlaisen ruokavalion, se helpottaisi jo varmasti sun masennustakin kun syöt oikeanlaisesti ja terveellisesti, mut tsemppiä!

    • Bobi

      Toi on niin hirveetä. Mä tiedän, mä tiedän. Mulla ei oo niin paha ku sulla, mut silti mulla on BED mut silti välillä oksennan kun syön AIVAN liikaa. Ja täytän kohta vasta 16. Eniten mua täs niin ärsyttää kun mä oikeesti ihan oikeesti haluaisin olla hoikka ja parantua. En vaa pidä tästä enkä jaksa. Mulla on bulimikko kaveri joka tykkää oksentelusta, tai siis sen mielest se on ainoa vaihtoehto, ja että se tuo sille paremman olon. Mä VIHAAN sitä. Mä meen ylihuomenna juttelemaan terveydenhoitajalle joka toivottavasti hankkii mulle ravintoteraupeutin. En ole ylipainoinen, en todellakaan alipainoinen. Kesän jälkeen lihoin pikkusen, mutta kyl se siitä. Olen normaali. Mutta se ei kelpaa mulle. Ja okei vartalon voin pistää vähäksi aikaa sivuun, ensiksi haluan mun syömishäiriöstä eroon. Ennen mä melkein nauroin koko aiheelle, mutta tää on ihan hirveetä, miksi just mulle? Mä en vaan jaksa jaksa tätä enää! :( Olen itkenyt niin monta kertaa. En vaa jaksa. Mä tiedän ton et ruoka on outo juttu, tai siis sehän on vaa RUOKA. Sitä pitää syödä et jaksaa. Tää on mun mielestä ihan naurettavaa.. Mulla on ruoan kanssa viha-rakkaussuhde. Miten tästä pääsisi pois?

      • bobi

        Korjaus: Mä täytän kohta 17 heh :D


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset ymmärtävät ettei talous lähde nousuun

      Miten paljon järjellisempi olento nainen onkaan kuin tilastollisestikin paremmin tienaava mies. Kun kaikkialla puskuroid
      Maailman menoa
      111
      737
    2. En jaksa

      Enää pelleillä ja paljastan J naisen nimen. Se on Jonna ja hän ei koskaan, edes luultavasti ollut täällä. Silti piene
      Ikävä
      42
      529
    3. Jos meillä olisi yhteinen koti

      Niin haittaisiko sinua pitää se vähä tavaraisena? Ajattelin tänään että jos joskus asuttaisiin yhdessä ja haluaisit pal
      Ikävä
      50
      485
    4. Yksi asia sen esti

      Etten antanut meille mahdollisuutta
      Ikävä
      36
      482
    5. Minkälainen nainen

      Minkälainen kaipaamasi nainen on luonteeltaan? Kaikki hassun hauskat antava ja helppo on sallittuja, jos poikien on kovi
      Ikävä
      17
      429
    6. Kissa eli kivuissa useita viikkoja

      Ei vienyt lääkäriin vaikka kissa parka maukui ja moni seuraajakin (minäkin) näin että kissa on sairas.
      Tuusniemi
      98
      403
    7. Tuntuu pahalta meidän molempien puolesta

      Anteeksi, että olen tällainen pelkuri. En vaan usko rakkauteen enää miehen ja naisen välillä omalla kohdalla. Tiedän, et
      Ikävä
      33
      401
    8. Mies kyllä lähestyy naista

      jos on oikeasti kiinnostunut. Tämä muistutuksena.
      Ikävä
      46
      363
    9. Haluat siis irl

      Ettemme ole missään väleissä?
      Ikävä
      43
      355
    10. Martina ja Muhis vaan ystäviä

      Selityksiä tältä tyrkyltä löytyy, eikö kehtaa puuma sanoa, että seurustelemme. " Tää nyt on tämmönen alku vielä". Eiköhä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      130
      352
    Aihe