Katsoitteko Inhimillisen Tekijän (aiheena nuoret lesket, tänään TV2)?
Minulle tuli tympeä olo. Juuri kun olin kuvitellut, että minulla menee jo paremmin, niin tajusin etten olekaan mennyt eteenpäin oikeastaan yhtään.
Minun mieheni kuolemasta tulee ihan kohta kahdeksan kuukautta ja minulla on edelleen sormus sormessani, en ole hänen vaatteisiin puuttunut, silmälasitkin ovat vielä yöpöydällä paikallaan, samoin kello,lompakko,kengät, jne. Tämä talo taitaa olla jonkinlainen mausoleumi.
Hänen kännykkä- ja sähköpostinsa toimivat edelleen, hänen nimellään tulee vielä postia. Puhun aina "me" ja "meillä"...Hänen valokuvansa ovat pöydällä, samoin adressit ja hautajaisalbumi. Valokuvia katselen, mutta kotivideoita en kärsi vielä katsoa - liian todellista. Haudalla käyn viikottain ja joka päivä sanon: "Rakastan sinua" (niin kuin aina ennenkin sanoimme).
Minulla ei ole niitä lapsia, jotka tuntuvat auttavan arjessa eteenpäin. Työ ja harrastukset kyllä helpottavat, mutta kyllä illat ja viikonloput ovat kauheita. Niin levoton olo aina iltaisin...
Suhteesta ei uskalla haaveillakaan, kukaan ei edes uskalla jutella leskelle. Seksiä kyllä huomaan kaipaavani, siihen kun oli tottunut...
Mitä mieltä olette, olenko jumittunut? Mitä teen? Millä eteenpäin?
Nuoret lesket Inhimillisessä tekijässä
15
4319
Vastaukset
- vm84tikru
En osaa sanoa millä pääsisit eteen päin.
Jokainen etenee tavallaan minä hävitin itse kaiken mahdollisen pois silmistä ja näkyvistä.
Jokainen aikanaan ja pikkuhiljaa minä ehkä jopa hätäilin olin niin vihainen ja suuttunut kaikkeen ja kaikille. Olisiko apua sinulle jostain ryhmästä?? Jossa olisi muita saman kaltaisia jotka varmasti ymmärtäisivät?? - Karjalankägönen
Kohta seitsemän vuotta hänen pois menostaan ja yhä vaatteet kaapissa-yhä vedän kellon käyntiin-miksi se pysähtyy aina 3,50?Miksi luopuminen on näin vaikeaa-vai minäkö teen siitä niin hankalan?Enkö tahdo päästää irti?EI-en halua luopua näistä muistoista!En halua luopua hänen vaatteistaan,joissa yhä viipyy hänen tuoksunsa!Mitä voin tehdä?Elää vain eteenpäin-muistellen-rakastaen-mitä muuta voisinkaan?
Sinulla seitsemän vuotta, minulla seitsemän kuukautta. Ymmärrän, että suru tulee aina pysymään, mutta täytyyhän sen muuttua helpommaksi.
Niin sinun! kuin minunkin on aika mennä eteenpäin. Tuntuu, että näin ei voi jatkua enää yhtään.
Sinun ei tarvitse luopua muistoistasi, mutta ehkä olisi jo aika luopua tavaroista, vaatteista - ei niissä enää voi olla tuoksua. Ja siinä kellossa on varmaan joku vika.
Olen alkanut "huuhtelemaan" suruani aika usein punaviinillä. Ei hyvä juttu, siksikin on aika keksiä jotain muuta täytettä illoille.- Karjalankägönen
coeurbrisee kirjoitti:
Sinulla seitsemän vuotta, minulla seitsemän kuukautta. Ymmärrän, että suru tulee aina pysymään, mutta täytyyhän sen muuttua helpommaksi.
Niin sinun! kuin minunkin on aika mennä eteenpäin. Tuntuu, että näin ei voi jatkua enää yhtään.
Sinun ei tarvitse luopua muistoistasi, mutta ehkä olisi jo aika luopua tavaroista, vaatteista - ei niissä enää voi olla tuoksua. Ja siinä kellossa on varmaan joku vika.
Olen alkanut "huuhtelemaan" suruani aika usein punaviinillä. Ei hyvä juttu, siksikin on aika keksiä jotain muuta täytettä illoille.masenttoo sinnuu,mut muistot on ja pyssyy-eikä kellossa oo vikkoo-sen on niin moni muukkii käynttii vetänä-aina pyssäytys klo 3.50.!Mie uussii tuullii kävin mualimalla haistelemassa-ja voi,kun oisin sinne suana jiähä.Siellä suru tuntu olevan poissa-tai tuntu silleen ,ettei koske niin kovasti!Oli vain se meri,aaltojen pauhu,hiekka,mie yksin ja kaskaitten siritys...En mie voi sannoin kuvvailla-mut sen hetken mie olin yksin-ei surruu-ei mittään...!Kai miun pittää joskus ne vuatteet pois viijjä,mut kun en en lisätilloo vielä tarvinna,niin ovat olleet ja kyllä niissä on vielä partavein tuoksu jälellä...
- Rönsyleinikki
Katsoin inhimillisen tekijän eilen. Itse olen niin jämähtänyt suruuni, että välillä ihmettelin niiden ihmisten elämän valoisuutta ja iloisuutta ja että puhuivat asiasta niin luontevasti. Ohjelmaan oli valikoitunut ihmisiä, jotka olivat surunsa ajatelleet niin tarkoin läpi, että ovat päässeet eteenpäin. Minä vain junnaan niiden kaikkien mieheni tavaroiden kanssa, välillä olen hävittämässä ja kohta taas haen lastista jotain takaisin. Työhuone pitäisi sisustaa kokonaan omaan käyttöön, mutta joka päivä päätän aloittaa ja se vain siirtyy. Kuolemasta on kohta 4 kk ja olen nyt ottanut virkavapaata töistä ja aivan vain siksi,että saisin asiat ja asunnon kuntoon, mutta on vaikeampaa kuin luulin. Aika tehnee asiat helpommaksi. Lapsia ei ole, siksi aikaa miettiä asioita liikaa.
- On lyhyt
aika. Vastahan sitä alkaa ymmärtämään koko asiaa.
Minä en tehnyt puoleen vuoteen ruokaa. Jollei mies tehnyt ostin jotain pikapika jostain.
Anna itsellesi aikaa. Ainakin omaan suruuni liittyi syvä väsymys joka oli käsittämätön. Pieninkin asia jonka sain toimitettua tai hoidettua vei voimat loppupäiväksi.
Lopulta hyvksyin että välillä jaksoin tehdä tunnin, joskus en ollenkaan.
Anna itsellesi aikaa.
Otan osaa.
- Pikkymyy
Jokainen meistä on yksilö ja erilainen. Suremme eri tavalla ja käsittelemme surua eri tavalla. Varmasti tulee se päivä, jolloin olet valmis astumaan askeleen eteepäin ja luopumaan hänen tavaroistaan ja valmis "suureen maailmaan" . Minusta on tärkeää, että suree surunsa kunnolla loppuun ennenkuin syöksyy esim. uusiin suhteisiin. Joku taas tarvitsee jonkun heti vierelleen ja ei kestä olla yksin ollenkaan.
Myöskin tuo sinun käyttäymisesi kertoo suuresta rakkaudesta miestäsi kohtaan. Sellainen ei heti häviä. Ajan kanssa on hyvä mennä eteenpäin pienin askelin, mutta silti muistaen, että voit muistella häntä ilman niitä tavaroitakin ja vaikka miten pidät hänen maallista omaisuutta ympärilläsi, se ei häntä takaisin tuo.
Voit testata itseäsi myös esim. poistamalla joitakin hänen tavaroitaan näkyviltä ja pikkuhiljaa tehdä tätä "erotyötä". Neuvoja on hyvä antaa, mutta vain sinä itse tiedät mikä sinulle on parhainta.Voimia jaksamiseen! - .............................
May God bless you through the pain of grief and the return to a happy, healthy life.
http://www.widowsorwidowers.com/
http://www.youngwidow.com/
http://www.ywbb.org/forums/ubbthreads.php
Time is the best medicine after all... - pitäisi
olla joku kaava jonka mukaan surra. minun mieheni menehtyi heinäkuussa 06, ei suru mihinkään häviä se vaan alkaa pikkuhiljaa helpottamaan. hänen tavarat on pakattu laatikoihin mutta ... ne laatikot on yhdessä huoneessa, en ole pystynyt viemään niitä mihinkään.elämäni on aivan kuin pysähtynyt voimat pois, odotan jotain...hipaisen hänen kuvaansa ja itken.
- Leskenä1v9kk
Kukaan ei voi sanoa, missä ajassa sinun pitää tehdä mitäkin. Ole armollinen itsellesi: Ei tarvitse tehdä kuin yksi asia kerrallaan, ja aina ei edes sitä. Anna ajan kulua.
Jos kaipaat vertaistukea, niin saatat löytää sitä paikkakuntasi riippumattomasta Nuorten leskien ryhmästä. Osa ryhmistä ilmottaa tapaamisistaan nuorten leskien vertaistuelle omistetussa palvelussa netissä osoitteesta
http://www.nuoretlesket.fi
Sieltä löytyy myös tietoa sekä keskustelumahdollisuus saman kokeneiden kanssa.
Voimia ja jaksamista!Kävin kerran paikkakuntani "Nuorten leskien"-ryhmässä ja se oli ahdistavaa virrenveisuuta, nääs seurakunnan järjestämä. Ei ole täällä muuta. Onneksi täällä palstalla on vertaisryhmä.
Aina harvemmin ja harvemmin käyn täällä, ehkä se on merkki siitä, että alkaa pikku hiljaa helpottaa. Tänään vaihdoin jo tietsikan näyttärinkin, 8 kk oli siinä mieheni kuva. Tällä viikolla yritän pestä sen viimeisenkin pesemättömän vaatteen ja viedä kengät johonkin tuosta eteisen kenkätelineestä. En kyllä yhtään ymmärrä, mitä niille kaikille vaatteille ja kengille voi tehdä.
Pakkohan se on päästää irti. Tänään yritin siirtää sormuksenkin pois, mutta ei ihan vielä onnistunut.
Voimia sinullekin ja muille ja kaunista syksyn jatkoa!- Leskenä1v9kk
coeurbrisee kirjoitti:
Kävin kerran paikkakuntani "Nuorten leskien"-ryhmässä ja se oli ahdistavaa virrenveisuuta, nääs seurakunnan järjestämä. Ei ole täällä muuta. Onneksi täällä palstalla on vertaisryhmä.
Aina harvemmin ja harvemmin käyn täällä, ehkä se on merkki siitä, että alkaa pikku hiljaa helpottaa. Tänään vaihdoin jo tietsikan näyttärinkin, 8 kk oli siinä mieheni kuva. Tällä viikolla yritän pestä sen viimeisenkin pesemättömän vaatteen ja viedä kengät johonkin tuosta eteisen kenkätelineestä. En kyllä yhtään ymmärrä, mitä niille kaikille vaatteille ja kengille voi tehdä.
Pakkohan se on päästää irti. Tänään yritin siirtää sormuksenkin pois, mutta ei ihan vielä onnistunut.
Voimia sinullekin ja muille ja kaunista syksyn jatkoa!Laita asioita yksi kerrallaan järjestykseen tai vaikka vain pois silmistä odottamaan mitä myöhemmin niille teet. Yksi kaappi tai vain vaikka yksi kenkä kerrallaan, ei tarvitse kerralla enempää. Hiipimällä pääsee elämää eteenpäin.
Itse en käynyt kertaakaan seurakunnan sururyhmässä, järjestettiin vasta monta kuukautta kyselyni jälkeen. "Nuoret lesket" eli winkut, jotka Tampereen seudulla kokoontuvat paikallisen kriisikeskuksen tiloissa, toimivat yleensä täysin riippumattomasti eli ihmiset vaan päättävät kokoontua keskustelemaan. Yleensä toiminta on ohjaamatonta; joku ryhmästä ottaa vetovastuun ja kutsuu ihmisiä kokoon, tärkeintä on yhdessä asioista keskusteleminen.
Itse en olisi selvinnyt ilman nuorten leskien vertaistukea, tarvitsin niin paljon paikkaa, missä purkaa tuntoja. - kuka luokitellaan
Leskenä1v9kk kirjoitti:
Laita asioita yksi kerrallaan järjestykseen tai vaikka vain pois silmistä odottamaan mitä myöhemmin niille teet. Yksi kaappi tai vain vaikka yksi kenkä kerrallaan, ei tarvitse kerralla enempää. Hiipimällä pääsee elämää eteenpäin.
Itse en käynyt kertaakaan seurakunnan sururyhmässä, järjestettiin vasta monta kuukautta kyselyni jälkeen. "Nuoret lesket" eli winkut, jotka Tampereen seudulla kokoontuvat paikallisen kriisikeskuksen tiloissa, toimivat yleensä täysin riippumattomasti eli ihmiset vaan päättävät kokoontua keskustelemaan. Yleensä toiminta on ohjaamatonta; joku ryhmästä ottaa vetovastuun ja kutsuu ihmisiä kokoon, tärkeintä on yhdessä asioista keskusteleminen.
Itse en olisi selvinnyt ilman nuorten leskien vertaistukea, tarvitsin niin paljon paikkaa, missä purkaa tuntoja.nuoreksi leskeksi? Mikä on ikähaarukka?
Olenko minä nuori leski kun ikää JO 43vee? - a-nelly
kuka luokitellaan kirjoitti:
nuoreksi leskeksi? Mikä on ikähaarukka?
Olenko minä nuori leski kun ikää JO 43vee?itseäni kyllä nuorena leskenä, vaikka olen 47v. Jostakin muistan lukeneeni, että alle eläkeikäiset olisivat nuoria leskiä.
Joka tapauksessa voit olla varma siitä, että sinä olet nuori leski. - Anonyymi00013
Nuoret lesket on siinä mielessä onneton paikka jos oletkin nopeasti edennyt asiassa ja haluat silti ns. varmuuden vuoksi varmistella että voit käsitellä asiaa. Se on paikka missä dissataan sun ajatukset. Väite: kukaan ei voi oppia elämään surun kanssa kuukaudessa.
No mun mielestä voi kun on pakko. Kokemus asiantuntijat jauhaa vaan paskaa ja selittää että nyt sust tuntuu siltä ja tolta et voi tietää mitä sä haluut vuoden päästä. Mun mielestä ihan sama koskee ihan normaaliakin elämää.
Kannattaa liittyä nuoret lesket järjestöön jos on kiinnostunut yleisesti naisten lehdistä, saman tyyppistä paapomista siellä harrastetaan mutta vuosimaksu on huomattavan edullinen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Päivän Riikka: polttoöljyn hinta räjähti
Näyttää tuo putinismi ilmenevän persuissa myös Suomen yrittäjien kampittamisena. Polttoöljy on se katalyytti, joka pitää432218Mökkejä ostellaan nyt ihan hulluna!
Tyypilliset lainamäärät on yli 500 000€ mökkejä ostellessa eli erityisesti tuollaiset miljoonamökit on nyt suomalaisten652088Helsingin yllä valopalloja
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1508be00-28c9-4156-83dc-0be5e7aa3066 "Helsingin taivaalla lensi lauantaina puolen yön1211950HÄLYYTYS!!
Ukraina se hyökkää jo Suomen maaperälle. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/645b83ce-e074-4f00-8b99-245d01b38a363931697Kovasti on hävittäjiä ilmassa. Nytkö se alkoi?
Onko nyt sota ?? `Vai harjoituksiako vain? Hävittäjät pörrää kovasti.1041655Helsingin yllä lensi yöllä jotain outoa puolen yön aikaan valopalloja
Poliisi on saanut tapauksesta yhden havaintoilmoituksen. Valopalloja oli noin parikymmentä ILtalehdessä on video tapah1241484Millainen on naisellinen nainen
Nyt kun taas mennään keikkuen kesään, niin millainen nainen on naisellinen? Pukeutuminen, olemus, puhetapa, jne. Vilma n1821102Raamatullinen kaste
Seurakunnassamme kastettiin mm eräs muslimi, joka oli tullut uskoon. Hän oli ollut Suomessa viitisen vuotta. Hän oli lu53967- 75945
- 27909