"Psykoosit ja muut mielenterveysongelmat tuntuvat olevan tunneihmisten sairauksia, eli tavallista syvemmin tuntevien ja fiilistelevien. Liiallisesti tunteella panautuminen vaikkapa uskontoon tai rajatieteisiin sitten murtaa herkemmän mielen. Psykopaatit tuskin psykooseja sairastelevat.
Ongelma on se että neuroleptit eli psykoosilääkeet latistavat tunnelämää ja tämä on vielä tavallistakin raskaampaa niille jotka muutenkin ovat tavallista enempi tunneihmisiä.
Tunneihmisellä on myös suurempi riski ajautua itsemurhaan, joten tilanne on erityisen huolestuttava kun mieli romahtaa, lääkitys tekee zombieksi ja itsemurha-alltius lisääntyy."
Oman kokemuksen perusteella (vuoden neurolepti(eli psykoosi)lääkitys) ja nyt useita kuukausia ilman. Tunne-elämä eli nimenomaan tuo fiilistely ja voimakkaat tunteet niin hyvät (seksin, ihastumisen ja rakkauden, empaattiset osaaottavat, ilon ja riemun) sekä myös huonommat (epätoivo, epävarmuus, pelon) tunteet ovat latistuneet tai vähentyneet huomattavasti.
Voimakkaita fiilistely tai herkistelytunteita ei enää tunnu olevan, enkä tiedä palautuuko tilanne ennalleen ajan kanssa, vai onko lääkitys tuhonnut jotain joka aiheuttaa fiilistelyn.
On varmasti selvää että tunne-elämän voimakkuudesta (suuret tunne-elämähuiput ja pohjat) psykoosit johtuvat aika pitkälle, joten psykoosialttius varmasti vähenee kun tunnehuiput katoavat, mutta samalla olen mielestäni menettänyt jotain itselleni erittäin tärkeää ja oleellista, fiilistelyn taidon.
Tästä ei kerrottu mitään lääkityksen aloittamisen yhteydessä.
Kaksi vuotta tai useampi vuosi lääkitystä parantaa psykoosin uusiutumisennustetta varmasti vielä lisää, mutta johtuuko tämä siitä että lisää tunne-elämälle tärkeitä osia aivoista "kuihtuu" ja ihmisestä tulee vielä enemmän konemainen tasamielinen zombi, joka ei tunne onnenelämyksiä, syvällisiä rakastumisentunteita ja muita tunnehuippuja.
Tämä on ehkä mielenterveyslaitoksen toiveen mukaista tulosta "parantuneelle" ihmiselle; rauhallinen, tasainen ihmisen joka ei mistään riehaannu tai masennu.
Ihmisen itsensä kannalta taas fiilistely ja voimakas tunne-elämä silläkin riskillä että saattaa mennä yli vaikka psykoosin merkeissä voi olla paljon mielekkäämpää elämää, jota ei haluaisi menettää missään nimessä.
Aiheuttvatko neuroleptit siis ihmiselle pysyvää tunne-elän ja mahdollisesti myös havaintomaailman supistumista, joka latistaa tuntemukset ja havainnointia?
Syykin psykoosilääkkeiden vaikutuksesta on melko helppo löytää. Kun neuroleptit vähentävät ärsykkeiden saamista ja käsittelyä eli tasoittavat mieltä jopa zombiemaiseksi, blokaamalla välittäjäaineita, ne samalla saavat aikaan sen että hermoyhteydet pikku hiljaa kuihtuvat, koska välittäjäaineiden määrä ja kulkeminen vahvistaa ja lisää aivoyhteyksiä. Kun pitkän kuurin aikana ihminen ei käytä tunneaivoalueitaan ja havainnointiin liittyviä alueita tavalliseen tapaan, niissä olevat neuroniyhteydet surkastuvat ja ihmisen nämä toiminnot latistuvat.
En tiedä voivatko nämä yhteydet myöhemmin lääkityksen lopettamisen jälkeen enää palautua pikku hiljaa, vai jääkö tunneköyhyys ja havainnoinin supistuminen pysyväksi. Tuhoutuuko jotain niin perusteelisesti ettei aivojen toiminnon normalisoituminen korjaa vahinkoa enää ajankaan kanssa?
Ainakin hermoyhteyksissä tarvittavien ravintoaineiden lisäämistä ruokavaliossa kannattaa lisätä, ja käyttää muunmuassa Omega-3 rasvahappoja (EPA & DHA) ja fosfolipidejä joita saa muunmuassa soijalesitiinirakeiden muodossa.
Monipuolinen terveellinen ruokavalio muutenkin kannattaa koska ne sisältävät samoja aineita, jotka kuitenkaan eivät ehkä täysin riitä aivojen maksimaalisen palautumisen mahdollistamiseksi (ehkä).
Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 40% ensipsykoosin saaneista kohdalla neuroleptejä ei edes tarvittaisi, ja saattaa olla että kunnollisella ja aikaa käyttävällä psykoositerapialla neuroleptien käyttöä voitaisiin vielä lisää vähentää. Tämä estäisi vahvoista tunneihmisistä tulemasta tunne-elämältään köyhempiä zombeja. Ei ehkä terveyden hoidon kannlata parasta, mutta yksilön kannalta korvaamatonta.
Olisi kiinnostavaa tietää teidän mielipiteitänne neurolepti- eli psykoosilääkehoidon vaikutuksesta tunne-elämäänne ja havaintomaailmaan hoidon lopettamisen jälkeen. Oletteko palautuneet myös tunne-elämältä täysin, vai puuttuuko edelleen jotain entisestä?
Psykoosilääkkeillä tunne-elämä vammautuu
11
3191
Vastaukset
- Jorma¨
Parin kuukauden kuurin jälkeen (mitään psykoosia minulla ei ollut, mutta lääkärit ovat perseestä) seksi on ainakin latistunut. Kuukauden olen ollut syömättä lääkkeitä.
Jätä soijalesitiinirakeet pois. Syö karnosiinia.
Kukaan ihminen maailmassa ei tarvitse psyykelääkkeitä. Lääketiede on maailman suurin huijaus ja psykiatria on lääketieteen suurin huijaus. - neuroleptit ihania
Eikö "tunnevammaisuus" ole vaan hyvä asia? Ei enää turhia fiilistelyjä, tilalle on tullut tasaisuutta ja jämäkkyyttä. Omalla kohdalla olen tyytyväinen neuroleptien vaikutukseen. Vakaammalta pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan pysyvää ja myönteistä minuutta. :)
Mitään sivuvaikutuksia ei ole esiintynyt.. Ihania lääkkeitä nämä neuroleptit :)Joiden ansiosta olen työkykyinen. - tervehtynyt
Minulla on vakavat mielipiteet psyykelääkkeistä.Olen ollut kolme kertaa psykoosissa,ja lääkettä tungettiin joka kerta.
Tietenkin se auttoi siihen,että psykoosi loppui,mikä on hyvä.
Mutta koska lääkärit diagnosoivat minut ihan väärin aina,niin lääkitystä jatkettiin.
Lopetin aina lääkkeet ja hyvin meni,kunnes rupesin taas yliaktiivisksi,ja käyttämään päihteitä liikaa.tämä johti aina psykoosiin.Onneksi olen oppinut läksyni.Diagnoosi muuttui maanisesta skitsofreniaan,mikä sekin oli väärä.
Itse viime psykoosin jälkeen uskoin myö lääkäriä ja ajattelin et pakko sitä lääkettä sitten on ottaa.
Väsyneenä,persoonani kadottaneena,itsemurhaa hautoen lopetin sen taas ja nyt siitä on yli 8 kk.
Ja se oli oikea päätös!
Aina kun lääkärit kysyivät että mikä olisi semmoinen hoito mikä minun mielestä auttaisi minua,sanoin terapia.
Mutta se ei ikinä onnistunut,siitä vaan sanottiin et sinun tilanne on semmonen että se ei auta suo.
Vaikka se oli syy miksi sekosin.kaksi läheisen ihmisen kuolemaa,ja kaikkea oli takana juuri kun sain psykoosin.Tein myös liikaa töitä.Terapia olisi ollut juuri oikeata apua.Varsinkin kun viimesessä psykoosissa minua käytettiin seksuaalisesti hyväksi.
Mutta ei,lääkettä naamaan vaan.
Siitä sitten seurasi itsemurhayritys,ja taaskin ne olisi laittanut mut suljetulle sen takia,ja tietty se terapia ei taaskaan käynyt.
Masennuslääkketkin ahdisti.Kaikki toi lääkitys tappaa persoonan
tunteet.Se on kauheeta.
Olen palautunut,mutta tiedän että traumoineni en tule olemaan yhtä onnellinen kun ennen,mutta asiat pyyhkii hyvin.
Kaipaaan vieläkin terapiaa,ja ajattelin joskus maksaa sen sitten itse.Vaihtoehtona on kerran kahdessaviikossa hoitajan luona käyminen mikä on TOSI masentavaa..
Se vaan ehdotti et älä tee mitään ja muistutti muo vaan mun ns."tilanteesta"..
Loppujen lopuksi mikä autto muo,oli se että menin töihin,rupesin taas elämään,ja en usko olevani sairas.
Mul oli vaan paska elämäntilanne mitä en osannu käsitellä,ja yliherkkänä tunteiliana päädyn psykoosiin asti eläytymiselläni.
Tätä on tapahtunut tutuillenikin,mutta siitä herää kysymys että kuinkamonta pitkäaikais potilaista on "sairaana"koska lääkäri on heittänyt jonkun elämän kestävän diagnoosin,mihin kaikki uskoo,ja sitte popsii niitä lääkkeitä vaikka ei edes tarvitsisi niitä.
Se on pelottavaa,koska olen ollut tossa vastaavassa tilanteessa.
Jossain vaiheessa oltiin sairaalassa sitä mieltä että mun pitää muuttaa johonki fucking hoitokotiin,ja mäki melkein uskoin sen..
Vittu et nää asiat vituttaa muo.
Joten lääkkeistä oon sitä mieltä et ne pysäyttää kovan psykoosin,mut ne ei auta sen jälkeen.Tietenki jos on oikeesti sillain et ei pysty olla ilman niitä,ni se on eri asia.
Mut syököön ite hoitajat ja lääkärit puolvuotta jotai zypreksaa,seroquelia tai mitä niitä nyt oli..kaikist tuli paska olo.Sitte ne oikeesti tajuis mitä ne ihmisille määrää,ja ehkä pohtis tarkemmin potilaiden tilannetta.Ei vaan silleen et samat lääkkeet kaikille.Eri annoksia vaan,ja sitte laitokseen paapottavaksi.
Elämä on liian arvokas..jos on kokemuksia ois kiva tietää.Sitte vois porukalla kyseenalaistaa tän mielenterveyshoito systeemin!
Tsemppiä sulle neuroleptikko!onnex lopetit lääkkeet.Olo varmasti tasaantuu. - Anonyymi
Nyt psyykelääkityksellä tietäen taas sen vaikutukset kokemuksella, mielummin olisin hullu, kuin menettäisin tunteiden aromin.
- Anonyymi
En huomannut että lääkkeet olisivat jotenkin negatiivisesti lekannut tunteitani, ei niistä nyt isosti hyötyäkään ollut, mutta mieluummin olen ihan "Järki" ihminen, kuin tunteiden tuuliviiri.
- Anonyymi
Minulla on ollut mieto psykoosi lääke 35 vuotta, enkä ole yhtään vammautunut.
- Anonyymi
Ehkä syynä on mieto lääke, joka ei niin pahoja vammoja ole aiheuttänut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä syynä on mieto lääke, joka ei niin pahoja vammoja ole aiheuttänut.
Se ei ole aiheuttanut minkäänlaisia vammoja, auttanut vaan
- Anonyymi
Minulle vaikutti oikeastaan aika vähän masennus-ks psykoosilääkkeet.
Tunne-elämän latistuminem alkoi ihan terveellä pohjalla olevasta irtaantumisesta läheisestä ystävästä. Taitoni on nimittäin pitkään väärin lääkitty SYDÄNPERÄINEN,EI Mielenhäiriö. Kaikki eivät ole mielemhäiriöitä,vaikka voi sellaiseksi kasaantua,jos ei saa sydämelleen vastarakkautta. Sittem kun "maailma kaatuu päälle" niinsanotusti,tulee Aikuisen murheet työelämineenn yms.
On parisuhdekkin koetuksella.
Tähän on tarvittu terapiaa ja minäkin pelkäsin,että ennen niin terveet aivoni aivoratoineem tuhoutuvat jos niitä ei käytä.
No,en tiedä onko enää näin tapahtunut,mutta ainakin sain henkilöiltä,jotka hyvin tietävät ?ketä ne on,niin vastarakkautta ihan 5stpeeksi myös sydämelle
Nyt voin hyvin.- Anonyymi
Rakkaus- ja parisuhdeasiat eivät ole sydämen asioita, kyllä ne tunteet päässä syntyvät.
Sekin, jos saa vastarakkautta, niin päässähän se tuntuu, tunteissa, ei suoranaisesti sydämessä.
Toki sydänterveydelle tekee hyvää tuntea hyviä ja positiivisia tunteita.
Ihmisen koko keho on kokonaisuus, kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Rakastuminenkin voi tuntua, että se tuntuu sydämessä, vaikka aivojen tunnekeskuksen ( vai mikä siellä onkaan ) läpi sekin menee ensin.
- Anonyymi
Aika ajoin MT ihmisistä tuleekin mieleen, että olisivat ihan tolkun ihmisiä, kun vaan pysähtyisivät ajattelemaan järjellä, mutta tunteet vie, ja nimenomaan ne kaikki järjettömät tunteet.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 396925
- 323908
- 453280
- 342844
- 162662
- 372228
- 162176
- 372092
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons482047- 391980