Kun nainen huutaa miehelle väkivaltaisesti

Rähjääjä

Mieheni väittää olevansa perheväkivallan uhri, koska huudan hänelle vihaisena. Hän ei halua itse huutaa eikä halua jatkaa huudon kohteena. Kun suutun, alan kiljua ja sättiä, jopa loukata tahallisesti. Rauhoituttuani kadun melkein kaikkea tekemääni. Meillä ei siis lyödä kuin sanoilla. Mihin vertaisryhmään voisin mennä hankkimaan tyyneyttä ja malttia?

14

3338

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vaikka

      neuvottelutaitoja. Rähjäämällä ei yleensä saa tahtoaan läpi työpaikallakaan. Sama pätee kotona.

    • Eräs mies

      Miehesi on henkisen väkivallan uhri, näin se vaan on
      Itse ainakin koen asian niin että toinen ei kunnioita minua jos huutaa minulle.
      Mielestäni silloin kun suhteessa aletaan huutamaan niin rakkaus on lentänyt suhteesta.

      Pyrit halitsemaan tilannetta huutamalla, koska miehesi on oikeasti parempi neuvotelija kuin sinä.

      Kanataisi miettiä mitä miehesi saa suhteesta?
      Esim. jos hän puhuu jostain epäkohdasta suhteessanne niin sinä vastaat huutamalla, kuunelaanko häntä? EI

      Minä olen lähtenyt selaisesta suhteesta koska koin että en tule kuuluksi enkä jaksanut olla huudon ja haukumisen kohteena.

      Parempi yksin kuin huonossa suhteessa, se että omistaa pimsan ei oikeuta käytäytymään miten tahansa

      Jos haluat muutua niin olisi kai paras etsiä joku terapeutti.

      • Rähjääjä

        Tuntui pahalta lukea vastauksesi, mutta taidat olla oikeassa. Olen saanut huonon mallin äidiltäni. Se ei tietenkään oikeuta mihinkään. Omia tapoja on vaikea muuttaa, jos ei ole pakko. Inhoan itseäni, mutta ei se mitään auta. Vain muutos omassa käytöksessä kriisitilanteissa on merkityksellistä. Ymmärrän, että pitäisi ottaa vastuu omasta toiminnasta, itsesäälillä tavallaan siirrän syyn pois itsestäni, kun en kestä katsoa peiliin. Apua! Teoriassa osaan, käytännössä väsyneenä sorrun vanhaan kaavaan ennen kuin ehdin ajatella loppuun.


      • eräs mies
        Rähjääjä kirjoitti:

        Tuntui pahalta lukea vastauksesi, mutta taidat olla oikeassa. Olen saanut huonon mallin äidiltäni. Se ei tietenkään oikeuta mihinkään. Omia tapoja on vaikea muuttaa, jos ei ole pakko. Inhoan itseäni, mutta ei se mitään auta. Vain muutos omassa käytöksessä kriisitilanteissa on merkityksellistä. Ymmärrän, että pitäisi ottaa vastuu omasta toiminnasta, itsesäälillä tavallaan siirrän syyn pois itsestäni, kun en kestä katsoa peiliin. Apua! Teoriassa osaan, käytännössä väsyneenä sorrun vanhaan kaavaan ennen kuin ehdin ajatella loppuun.

        Jos kumminkin olet jo senverran katsonut peiliin ja huomannut tämän virheen käytöksessäsi, niin valoa on tunnelin päässä.
        Oletko kokeilut keskustella tästä ongelmasta miehesi kanssa ihan rauhassa?


    • ja rähjääminen

      eivät erityisemmin sovi kummallekaan sukupuolelle. Huonoista tavoista on mahdollista päästä eroon. Itsehillintää peliin.

    • että saa sinut huutamaan?

      Onko mieleesi tullut, että miehellesi saattaa sopia se, että etsit syytä itsestäsi?

      Miksi joudut huutamaan?

      Vastaamattomuus ja mykkyyskin ovat henkistä väkivaltaa. Kukaan tuskin syyttä huutaa. Okulaari myös mieheen.

      • Rähjääjä

        Joo, niin se menee, että mies vain hiljenee ja sulkeutuu ja minä tulen juuri siitä niiiin epätoivoiseksi, että alan huutaa, kun hermostun siitä vetäytymisestä. Olen kuin hylätty ja yksin. Pitäisi jaksaa odottaa hänen aikataulullaan, mutta olen nopeatempoisempi ja impulsiivisempi. Jos ehdin kivahtaa jotain erimielisyyden aikana, hänellä on oikeus olla loukkaantunut ja olla rauhassa. Olemme erilaisia ja hän on normaliuden mittari. Huutaa ei saa, koska hän ei huuda. Vetäytyä saa, koska se sopii hänelle, vaikka minä en kestä sitä, kun erimielisyydet venyvät pitkiksi. Olen alakynnessä. Meillä malttinsa menettänyt on hävinnyt osapuoli. Jos oppisin vaikka kävelemään ulos, voisin olla menettämättä otetta tilanteesta. Mutta jään siihen huutamaan ja itkemään, tavallaan kerjäämään hyväksyntää. Tunnen itseni niin surkeaksi, etten silloin edes välitä, vaikka mokaan ja huudan. Mikä noidankehä.


      • eräs mies

        Mitäs jos se huutaja olisi mies?
        Olisiko se silloin henkistä väkivaltaa?
        Vai onko se niin että kun nainen huuta se ei ole vaan se on sen vetäytyvän vika. Mutta jos mies huutaa se on miehen korvienvälissä se vika. eli toimi mies kumminpäin tahansa niin se on miehen vika . näinkö se elämässä menee?
        Ja koska tiedät miten toisen pitää toimia jos toinen huutaa niin kerro se myös täälä.

        Mitä poliisi käskee tekemään jos joku alkaa agresiiviseksi? Poisutumaan paikalta eikö vain?
        Vai käskeekö kaivamaan pesäpallomailan?


      • kommunikaatiota
        eräs mies kirjoitti:

        Mitäs jos se huutaja olisi mies?
        Olisiko se silloin henkistä väkivaltaa?
        Vai onko se niin että kun nainen huuta se ei ole vaan se on sen vetäytyvän vika. Mutta jos mies huutaa se on miehen korvienvälissä se vika. eli toimi mies kumminpäin tahansa niin se on miehen vika . näinkö se elämässä menee?
        Ja koska tiedät miten toisen pitää toimia jos toinen huutaa niin kerro se myös täälä.

        Mitä poliisi käskee tekemään jos joku alkaa agresiiviseksi? Poisutumaan paikalta eikö vain?
        Vai käskeekö kaivamaan pesäpallomailan?

        voi opiskella parisuhdekurssilla. Kumpikaan tapa, vetäytyminen tai huutaminen ei ole paras mahdollinen. Riitelyn taito on hyvä osata myös, mutta siinäkin on säännöt. Ihan sama kumpi osapuoli huutaa, kumpi on mykkä - parisuhdekurssille vaan.


      • swanholm
        Rähjääjä kirjoitti:

        Joo, niin se menee, että mies vain hiljenee ja sulkeutuu ja minä tulen juuri siitä niiiin epätoivoiseksi, että alan huutaa, kun hermostun siitä vetäytymisestä. Olen kuin hylätty ja yksin. Pitäisi jaksaa odottaa hänen aikataulullaan, mutta olen nopeatempoisempi ja impulsiivisempi. Jos ehdin kivahtaa jotain erimielisyyden aikana, hänellä on oikeus olla loukkaantunut ja olla rauhassa. Olemme erilaisia ja hän on normaliuden mittari. Huutaa ei saa, koska hän ei huuda. Vetäytyä saa, koska se sopii hänelle, vaikka minä en kestä sitä, kun erimielisyydet venyvät pitkiksi. Olen alakynnessä. Meillä malttinsa menettänyt on hävinnyt osapuoli. Jos oppisin vaikka kävelemään ulos, voisin olla menettämättä otetta tilanteesta. Mutta jään siihen huutamaan ja itkemään, tavallaan kerjäämään hyväksyntää. Tunnen itseni niin surkeaksi, etten silloin edes välitä, vaikka mokaan ja huudan. Mikä noidankehä.

        Lähes kolmekymmentä vuotta. Kun piti keskustella tai oli erimielisyyksiä, mieheni pakeni mykkäkouluunsa ja minä huusin ja kiljuin tuskaani pihalle. Kaikki syy oli tietysti minun ja minun huonon käytökseni... Terapiaan ei hän halunnut, kävi varmaan miehen kunnialle, keskustella ei voinut mistään; eihän tarvinnut, kaikki oli hyvin kunhan vaan toimittiin niinkuin hän sanoi!
        Sitten lähdin, eroselvittelyterapiassa hän sitten muka vasta tajusi millainen helvetti minulla oli ollut ja lupasi yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista parantaa tapansa. Valitettavasti rakkaus oli jo kauan sitten kuollut ja kuopattu, eikä paluuta enää ollut. Olisinpa vaan jaksanut lähteä aikaisemmin, silloin kun tunteita oli vielä jäljellä...ehkäpä miehen herääminen olisi vielä pelastanut liiton. Uuden kumppaninsa kanssa hän taitaa osata nämäkin keskusteluasiat ihan toisella tapaa, hyvä niin!


      • 657876
        swanholm kirjoitti:

        Lähes kolmekymmentä vuotta. Kun piti keskustella tai oli erimielisyyksiä, mieheni pakeni mykkäkouluunsa ja minä huusin ja kiljuin tuskaani pihalle. Kaikki syy oli tietysti minun ja minun huonon käytökseni... Terapiaan ei hän halunnut, kävi varmaan miehen kunnialle, keskustella ei voinut mistään; eihän tarvinnut, kaikki oli hyvin kunhan vaan toimittiin niinkuin hän sanoi!
        Sitten lähdin, eroselvittelyterapiassa hän sitten muka vasta tajusi millainen helvetti minulla oli ollut ja lupasi yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista parantaa tapansa. Valitettavasti rakkaus oli jo kauan sitten kuollut ja kuopattu, eikä paluuta enää ollut. Olisinpa vaan jaksanut lähteä aikaisemmin, silloin kun tunteita oli vielä jäljellä...ehkäpä miehen herääminen olisi vielä pelastanut liiton. Uuden kumppaninsa kanssa hän taitaa osata nämäkin keskusteluasiat ihan toisella tapaa, hyvä niin!

        Mihestäsi ei vain ollut kouluttamaan sinua. Tule tänne niin saat sekä kaipaamasi piiskauksen, että sen jälkeen hitaan panon. Sen verran hitaan, että opit kyllä.


    • Anonyymi

      Aloittaja ei tule lopettamaan, ennen kuin saa nyrkistä. Ja sitten kun saa, hän heittäytyy itse uhriksi. Feministejä ei voi muuttaa kunniallisiksi naisiksi ja miehen paras veto olisi tappaa nainen. Suomessa kun ei oikeasti ole elinkautista.

      Puolustusriskiä ajatellen taas olis parasta toimia mahdollisimman aikaisin, niin kauan, kuin selkäänanto riittää täyteen hyvitykseen. Silloin nainen ei voi saada tuhansia euroja ja sinä itse ymmärrät viimeistään päästä moisesta paskaläjästä eroon.

    • Anonyymi

      En ole vielä 40 vuoden aikana tavannut yhtään ihmistä, joka olisi huutanut tunteissaan, eli "vihaisena". Aloittajallekin henkinen väkivalta on vain rutiinityökalu oman tahdon läpiviemiseksi.

      "alan kiljua ja sättiä, jopa loukata *tahallisesti*."

      Nii-in

      "Rauhoituttuani kadun melkein kaikkea tekemääni. "

      tuskin sentään.

      "meillä siis ei lyödä kuin sanoilla"

      Väkivaltainen ihminen käyttää mitä tahansa keinoja, mitä katsoo kulloinkin kannattaviksi. Eikä hänelle ole moraalisesti eroa henkisen ja fyysise väkivallan välillä. Kuten sanoin, se on vain hyödyllinen työkalu. joten pakista valitaan naisen tapauksessa se vasara, mistä on epätodennäköisintä jäädä kiinni.

      "Mihin vertaisryhmään voisin mennä hankkimaan tyyneyttä ja malttia?"

      Sinusta pitäisi tehdä rikosilmoitus ja sinulle pitäisi tuomita vankeutta, mutta miehelläsi pitäisi olla nauhoitukset teoistasi, että sillä olisi mahdollisuuksia menestyä. Tästä päästään seuraavaan: hakkaat ihmisiä juuri siksi, etteivät he mielestäsi voi puolustautua. Vrt. mummojenpotkijat ja lapsenhakkaajat. Eli ihan perinteistä suomalaisen naisen parhaimmistoa.

    • Anonyymi

      Tyypillistä suomimenoa. Onneksi sille voi sanoa, ei kiitos.

      Oma rakkaani ei ole huutanut minulle koskaan. Hän ei ole myöskään syyttänyt minua mistään, no ehkä rakkaudesta.

      Hän pystyy aina perustelemaan kantansa. Hän puhuu vihaisenakin aina sopuisasti.
      Jos hän ei löydä oikeita sanoja, hän ei niitä yritäkään sanoa.

      Hän kyllä sanoo kantansa, perustellen. Tiedän aina hänen tarkoittavan hyvää. Jos hän näkee epäkohdan, perustelee kantansa, siinä olen aika aseeton.

      Mitkään Suomisuhteen opit eivät toimi. Kun ei syytetä, ei tarvitse puolustautuakaan. Mitkään ala-arvoiset loukkaukset eivät vain sovi. Voimmekin keskittyä itse ongelmaan, turhan riitelyn sijaan. Kannustuksen kautta, tulokset ovat myös parempia. Tiedän, kannustuksen tarkoitus on minun tai meidän parhaaksi.

      Tunnen myös itse tyydytystä niistä asioista jotka menevät entistä parempaan suuntaan. Onnellisena ja arvostettuna sana menee myös helposti perille, koska haluaakin sen menevän.

      Suhteessamme on hyvin perinteiset mies ja nais roolit. Jo se tekee elämästä paljon helpompaa.
      Myönnän että melkoinen koulu on opetella uudenlaisen keskustelun kirjoittamattomat säännöt. On myös mahdollisuus saada omalle vastaukselleen harkinta-aika.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      56
      1866
    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      48
      1628
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      52
      1564
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      5
      1507
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1495
    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      6
      1405
    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      8
      1306
    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      12
      1281
    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      4
      1163
    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      4
      1128
    Aihe