MIKSI SINÄ AJAT MOOTTORIPYÖRÄÄ?

on lähinnä statuskysymys. Se tekee minusta miehen ja saan ansaitsemaani rispektiä!

Lisäksi se kertoo varallisesta tilanteestani. Vähintään saa sen näyttämään paremmalta.

Jos tarvii selittää, et tajua kuitenkaan. Eli koita itse niin ymmärrät.

Pyörällä aistii kevään,kesän ja syksyn eri tavoin kuin autossa kyyhöttämällä.Lämmön ja kylmän eron tunteen maaston mukaan.Pyörällä voi poiketa helposti sellaisiinkin paikkoihin millä autolla ei tulisi lähdettyä.En esim.viitsisi lähteä heittämään 200km lenkkiä autolla,mutta pyörällä se ei tee tiukkaakaan.Lisäksi kun ajat niin "rentoudut" ja keskityt ajamiseen eritavoin kun autolla.Vielä kun saataisiin kypäräpakko pois niin tulisi 70-luku mieleen ajaessa pitkin raittia.

Vapaus ottaa irtiottoja kaikesta muusta.mm duuneista,kodista jne.
Ajatukset ns nollaantuu,kun lähtee ajelemaan duunien jälkeen johonkin ilman määränpäätä.
Pysähtyessä esson baareihin kahville usein tapaa saman henkisiä ihmisiä ja voin sanoa kaikki tapaamani motoristi on ihan ok porukkaa.

Moottoripyöräily on hemmetin hauskaa.

Tulisi vaan ensikesä pian uudelleen,näin minä jonka mopo seisoo yksin tallissa:)

Onhan niitä tyhmempiäkin kysymyksiä esitetty, mutta nyt vasta näen ensikertaa oikein kirjallisena.

Kait siihen tarvitaan jokin lisägeeni ja oikea luonteenpiirre yhdessä, jotta asia kolahtaa kerralla selkärankaan eikä lähde kulumallakaan pois. En osaa varmuudella sanoa kun olen koko ikäni asunut tässä samassa kropassa.
Vertasit ajamista lentämiseen ja kyllähän niissä kieltämättä yhtäläisyyksiä löytyykin. Mielenkiintoista muuten että, yllättävän moni lentokerhon kaveri ajaa myös prätkällä ja on ajanut jo pitkään.


Molemmissa lajeissa se itse toiminta vie totaalisesti kaiken huomion ja keskittymiskyvyn, joka taas auttaa irtaantumaan työstä/oravanpyörästä ja yleensäkin arjen rutiineista. Viime perjantaina oli hyvä esimerkki, kun tiivis työviikko oli "purkissa" lähdin vain tunniksi naatiskelemaan mutkateille prätkällä. Kotiin palattuani olin kuin uusi mies, viikon paineet olivat jääneet taakse.
No tänään olen varannut lentsikan töiden jälkeen ja lähden sillä pörräämään. Voin vertailla sitten tuoreeltaan fiiliksiä illalla. Ainakin molemmilla härveleillä saa päivittäisen G-vitamiinin tarpeensa tyydytettyä!

Ai niin ja vain toisessa näistä lajeista tarvii käyttää kypärää. ;)

Onko se hauskaa? kysymyksen asettelu on tavallaan hyvä. Koska ei ole viisasta kysyä ,mitä hyötyä siitä on.
Joskus pieni kärsimys on paikallaan.(muuten itku pitkästä ilosta)
Jos ajatellaan ,että kärsimyksen määrä on vakio, niin olisi hyvä kärsiä hieman joka päivä,että kärsimys pysyisi kohtuullisena.

...ainaki mulle elämäntapa!! Ihana vapaudentunne ku pääsee ajaan, siin ei sateet haittaa :D

selittää mutta, se on helvetin mukavaa ajella moottoripyörällä.
Itsekullekin on pyöräilyssä omat juttunsa ja kuka painottaa mitäkin.
Joillekin on tärkeintä se millä ajaa, siis custom, kyykky, enska tai joku muu.
Eri pyörätyypeillä ajaville on ehkä tärkeää juuri se mihin kuppikuntaan kuuluu.
Joillekin on tärkeintä pyörän duunaaminen ja rakentaminen ja ajaminen on ehkä enemmän pyörän esittelyä.
Matkailijat taas nauttivat ajaa pitkään säässä kuin säässä ja itsekin olen sitä mieltä että, pyörän satulasta katsottuna ja aistittuna luonto ja ympäristö on erilaista.
Itse kuulun kai joka sarjaan.
Matka-ajo on mukavaa oikeissa varusteissa ja oikealla asenteella, mikä se sitten onkin itsekullekin, ja ajaminen yksin tai porukassa tuo lisää viehättävyyttä ajoon.
Aika mukavia tapauksia sattuu kesäisin ajellessa, esim.pysähdyt tankkaamaan ja paikalle osuu muitakin alan miehiä/naisia niin, kuulumisia vaihdellaan ja joskus matka jatkuu samassa porukassa ajellen..tapahtuuko näin autoillessa?..epäilen.
Olen myös rakentanut/entisöinyt moottoripyöriä ja siinäkin on oma viehätys, kun lopulta ehkä saa pyörän tien päälle näytille ja muiden alan harrastajien "arvosteltavaksi".
Sitten on vielä vauhdinnälkää tyydyttämässä crossi, jolla voi päästellä enimmät menohalut radalla, poissa liikenteestä, käy myös hyvin kuntoilusta.
Kuten alussa sanoin, ajaminen moottoripyörällä on mukavaa, eri muodoissaan, se ajaminen on se juttu siinä, kaikki muu siinä ohessa kiteytyy siihen että, pääsee tien päälle, säällä kuin säällä.

Ei hauskan tarvitse aina näyttää hauskalta.
Lähteminen ja tuleminen on aina hauskaa, siinä välissä sitten sattuu ja tapahtuu kaikenlaista.

Työmatkan teko aina samalla tavalla alkoi tympiä. Siinä junassa istuskellessa tuli mieleen, kuinka hauskaa oli menneinä vuosina siirtyä keväällä polkupyörään. No nyt matka on 30 km sivu. Tuli ahaa-elämys, voisihan sitä kokeilla moottoria. Olihan se viisitoistakesäisenäkin hauskaa. Siinä sitä jäi koukkuun. Nyt syksyllä siirryn ihan mielellään junaan. Mutta keväällä aivan varmasti prätkä polttelee. Pitäähän työhön meno olla hauskaa, vaikka vielä hauskempaa on vapaa-ajalla mutkateillä.

Miksikö ajan moottoripyörää?

Koska sen työntäminen on liian hidasta!

olipa hyvä kysymys.
Itselleni moottoripyöräily antaa vapauden hengittää.Arkiset ajatukset hellittää.Luonnon tuoksut ja kauneus tulevat lähemmäs mieltä.Toki polkupyörälläkin pääsee luontoon,mutta luontaisesti laiskalle ja malttamattomalle moottoripyörä sopii paremmin.
Jos olisi varaa alkaisin harrastaa lentämistä.Uskoisin että siinä vapauden tunne olisi vielä suurempi.

Moottoripyörällä pääsee helpolla maitokauppaan ja vähemmällä bensakulutuksella kuin autolla.

miksi joku juoksee maratonia tai osallistuu ironman-kisaan, Finlandia-hiihtoon, Sulkavan soutuun jne. Näistä kaikista saa sitä "jotain",
siinä syy!

Nautitaan vaimokkeen kanssa molemmat pyörän päällä olosta,alla ZZR 1100.Ei ihan heti saa meitä autoon istumaan jos keli ei ole ihan mahdoton sillä matkanteko paljon jouhevampaa kuin autolla kun vaan autoilijat oppisivat kunnioittamaan toisten henkikultaa hieman enemmän.

Mitä sottasempi keli ja alla konepeli, kylmä on ystäväni ja taisto luontovoimaa vastaan
aistini terävöittää.

Voittajana oon perille tullut lämpimien tulien ääreen,josta kohta pian mä haikailut takaisin
taistohon viimaa vastaan.

Taivaanrantaa katson tutkien, josko mustaa näkyis taivahalla, jospa taistohon lähteä jo saattaisin, tuonne rankkojen teiden kylmään paratiisiin.

Ei kai tuota järjellä voi selittääkään. Joku on kehunut kuinka kesän tuoksut tulee raikkaana suoraan nenään. Niin tulee, lietepytty kun pyörii pellolla ja työntää sian**skaa kaaressa vakoon. Myös vapautta on kehuttu. En allekirjoita sitäkään, aina löytyy joku joka sitä vapautta tulee häiritsemään sivutieltä.
Kuumana kesäpäivänä myös ajovarusteet alkaa hiostaa vaikka kuinka yrittää mansetin reunaa raottaa. Ja sitten kun ajaa sadekuuroon, tulee kylmä kun alla on vain t-paita ja kalsarit kun lähtiessä oli niin saatanan kuuma.
Mutta silti sitä vaan tulee liikkeelle lähdettyä, kelistä niinkään välittämättä. Kai se jonkinlaisesta päävammasta kertonee sekin.. ;)

elikkä Yksinkertaisesti se on vaan niin v*tun kivaa ajaa :D ei sillä niin väliä vaikka kastuuki ja rapa lentää päälle ;)

Kysymys on kokemuksista, jotka voittopuolisesti ovat miellyttäviä. Jos kaipaat kertomuksia, perehdy asiaa käsittelevään kirjallisuuteen...

En aja prätkällä, vaan mopolla, mutta 2 pyörää ne siinäki ja moottorilla kulkee. Ajan siksi, koska ajaminen on mukavaa, siinä on ihan eri vapauden tunne kuin autolla ajossa. Lisäksi maisemia voi katsella ihan eri lailla ja vauhdin tuntee paremmin. Mopoilu on hauskaa, vaikkei niin kovaa kuljekaan. Mopolla voi lisäksi ajaa pidempään kun isommilla koneilla.

moottoripyörä ei voi ajaa minua.