LAKES ja elinkeinopolitiikka

Ilman Lakesia, maakuntahallintoa ja seutuyhteistyötä ei tipu erilaisia aluekehitys- ja EU-rahoja, ei ole alueellista yliopistohanketta ja ympäristöklusteria, joka taas tuottaa Lahden seudulle taas lisää mahdollisuuksia menestyä Helsingin metropolin kyljessä. Hollola maksaa osansa yhteisestä markkinoinnista ja aluekehityksestä - sen verran Hollolalla on varaa olla mukana kehityksessä, vaikkei kaikki hollolalaiset yrittäjät koekaan Lakesia tarpeellisena omalle yritystoiminnalleen. Pelkän Lakesin varaan ei yksikään kunta voi jäädä - ainaan näillä resursseilla. Tavallaan Lakes antaa yrityksille neuvontaa ja mahdollisuuksia, markkinointia ja tuotekehittelyä, mutta kunnat joutuvat yhä tekemään ja kantamaan vastuun omista investointihankkeistaan - ikävä kyllä. Kun kunnilla ei (enää) ole elinkeinoasiantuntemusta, niin sitten ollaan vanhassa nurkkakuntaisessa kunnallispolitiikassa, jossa muutama ihminen sopii asiat keskenään - ja virkahenkilöstö osin toteuttaa päätökset...

Nurkkakuntaista kunnallispolitiikan tekoa löytyy toki muistakin kunnista, mutta Hollolan maan hinta on kohonnut kieltämättä aika lailla, kun "välttämättömiin" teollisuushankintoihin voisi käyttää vaikka pahimmassa tapauksesa pakkolunastustakin. Rahan laittaminen infran ja asuntojen ja teollisuushallien sijaan maahan on perin maatalousvaltaista ajattelua, ehkä seuraavissa kunnallisvaaleissa havaitaan, että kunnassa suurin osa väestöstä asuu taajamassa. Toisaalta osan päättäjistä vieraantuminen maaperästä ja luonnosta on jo tapahtunut, kun uskotaan, että puskutraktorein ja kaivinkonein ja tarvittaessa paalutuksin saadaan kaikentyyppinen maa asutukseen tai teollisuuteen kelpaavaksi kohtuuhinnalla.

En kadehdi osin seutuyhteistyöstä ulosliputtautunutta Orimattilaa, vaikka varmaan hollolalaisena pitäisi: "kovat" riskit ja velkaantuminen on rankkaa. Toisaalta kannustan, koska onnistuessaan radanseudun logistiikka-alue tuo työpaikkoja ja vaurautta koko seudulle niin välillisesti kuin välittömästi - ja työpaikka ei ole sama kuin asuinkunta.

Tämän päivän Etelä-Suomen sanomissa käsiteltiin demokratiaa - tai oikeastaan sitä, mitä Suomessa on jäljellä demokratiasta. Kun demokratia ja talous erotetaan toisistaan, niin jää jäljelle jonkinlainen häivähdys todellisesta vaikutusvallasta. Markkinatalous vie, ja kuntien ja alueiden pitäisi toimia jonkinlaisina yritysmoottoreina. Yrittää voi, mutta yrittämisessä on aina riskinsä - mutta kunnan rahoja ei voi aina laittaa yhden kortin varaan. Siksi kait voisi palata vanhaan kansantaloustieteen puitetalouden määritelmään, ja olla sitä mieltä, että (yhteis)kunta luo ne puitteet, jossa yritystoiminta tapahtuu. Kun puitteet muuttuvat, niin on keksittävä luovia keinoja, johon Lakes on hyvä lääke.

Kunnan niukat rahavarat taas kuluvat infran rakentamiseen ja peruspalveluihin. Jos kunta infran rakentamisessa ja kaavoituksessa pystyisi ottamaan tiiviin, innovatiivisen, energiaa ja raakamaata säästävän roolin samalla tavoin kuin se pyrkii järjestämään tällä hetkellä laadukkaat peruspalvelut lähellä kuntalaista, niin ollaan jo pitkällä. Viihtyisää asuinaluetta ja riittäviä virkistäytymismahdollisuuksia ei tarvitse pilata joka nurkassa olevilla teollisuushalleilla.

Kokonaan toinen keskustelu voisi olla kunnallisen päätöksenteon probleemat:
Nostavan maanostossa suurimmat riskit ja kustannukset kun oli olemassa tapansa mukaan ajoissa eli peräti viikkoa ennen päätöksen tekemistä. Kunnallispolitiikassa reilu viikko on aika lyhyt aika ison koneistön, jota on pohjustettu useampi vuosi, kääntämiseksi. Se vaatii tavalliselta rivivaltuutetulta aika paljon rohkeutta kantaa vastuuta ja lukea paperien liitteet ja ottaa kantaa ja tehdä erilainen äänestysesitys, ja pysyä sanojen takana. Kunnallispolitiikassa rohkeus ja asioista selvää ottaminen saa harvoin puoluetovereilta tai muilta puolueilta kiitosta - puhumattakaan virkakoneistolta, joka on valmistellut päätökset hallituksen ohjeiden ja erilaisten toimikuntien esitysten mukaan.

Se vaatii myös aika paljon niiltä, jotka ovat lupauksensa joskus puoltaa Nostavaa (vähän niin kuin Lahdessa vt12ohitielinjaus, jossa kerran yhden linjauksen puolesta annettua lupausta ei voi perua, vaan on kutsuttava toista mieltä oleva saman puolueen varamies). Sen jälkeen on mentävä vaikka "saappaat jalassa" kerran annetun lupauksen mukana.

kantaaottava kirjoitti:

Ilman Lakesia, maakuntahallintoa ja seutuyhteistyötä ei tipu erilaisia aluekehitys- ja EU-rahoja, ei ole alueellista yliopistohanketta ja ympäristöklusteria, joka taas tuottaa Lahden seudulle taas lisää mahdollisuuksia menestyä Helsingin metropolin kyljessä. Hollola maksaa osansa yhteisestä markkinoinnista ja aluekehityksestä - sen verran Hollolalla on varaa olla mukana kehityksessä, vaikkei kaikki hollolalaiset yrittäjät koekaan Lakesia tarpeellisena omalle yritystoiminnalleen. Pelkän Lakesin varaan ei yksikään kunta voi jäädä - ainaan näillä resursseilla. Tavallaan Lakes antaa yrityksille neuvontaa ja mahdollisuuksia, markkinointia ja tuotekehittelyä, mutta kunnat joutuvat yhä tekemään ja kantamaan vastuun omista investointihankkeistaan - ikävä kyllä. Kun kunnilla ei (enää) ole elinkeinoasiantuntemusta, niin sitten ollaan vanhassa nurkkakuntaisessa kunnallispolitiikassa, jossa muutama ihminen sopii asiat keskenään - ja virkahenkilöstö osin toteuttaa päätökset...

Nurkkakuntaista kunnallispolitiikan tekoa löytyy toki muistakin kunnista, mutta Hollolan maan hinta on kohonnut kieltämättä aika lailla, kun "välttämättömiin" teollisuushankintoihin voisi käyttää vaikka pahimmassa tapauksesa pakkolunastustakin. Rahan laittaminen infran ja asuntojen ja teollisuushallien sijaan maahan on perin maatalousvaltaista ajattelua, ehkä seuraavissa kunnallisvaaleissa havaitaan, että kunnassa suurin osa väestöstä asuu taajamassa. Toisaalta osan päättäjistä vieraantuminen maaperästä ja luonnosta on jo tapahtunut, kun uskotaan, että puskutraktorein ja kaivinkonein ja tarvittaessa paalutuksin saadaan kaikentyyppinen maa asutukseen tai teollisuuteen kelpaavaksi kohtuuhinnalla.

En kadehdi osin seutuyhteistyöstä ulosliputtautunutta Orimattilaa, vaikka varmaan hollolalaisena pitäisi: "kovat" riskit ja velkaantuminen on rankkaa. Toisaalta kannustan, koska onnistuessaan radanseudun logistiikka-alue tuo työpaikkoja ja vaurautta koko seudulle niin välillisesti kuin välittömästi - ja työpaikka ei ole sama kuin asuinkunta.

Tämän päivän Etelä-Suomen sanomissa käsiteltiin demokratiaa - tai oikeastaan sitä, mitä Suomessa on jäljellä demokratiasta. Kun demokratia ja talous erotetaan toisistaan, niin jää jäljelle jonkinlainen häivähdys todellisesta vaikutusvallasta. Markkinatalous vie, ja kuntien ja alueiden pitäisi toimia jonkinlaisina yritysmoottoreina. Yrittää voi, mutta yrittämisessä on aina riskinsä - mutta kunnan rahoja ei voi aina laittaa yhden kortin varaan. Siksi kait voisi palata vanhaan kansantaloustieteen puitetalouden määritelmään, ja olla sitä mieltä, että (yhteis)kunta luo ne puitteet, jossa yritystoiminta tapahtuu. Kun puitteet muuttuvat, niin on keksittävä luovia keinoja, johon Lakes on hyvä lääke.

Kunnan niukat rahavarat taas kuluvat infran rakentamiseen ja peruspalveluihin. Jos kunta infran rakentamisessa ja kaavoituksessa pystyisi ottamaan tiiviin, innovatiivisen, energiaa ja raakamaata säästävän roolin samalla tavoin kuin se pyrkii järjestämään tällä hetkellä laadukkaat peruspalvelut lähellä kuntalaista, niin ollaan jo pitkällä. Viihtyisää asuinaluetta ja riittäviä virkistäytymismahdollisuuksia ei tarvitse pilata joka nurkassa olevilla teollisuushalleilla.

Kokonaan toinen keskustelu voisi olla kunnallisen päätöksenteon probleemat:
Nostavan maanostossa suurimmat riskit ja kustannukset kun oli olemassa tapansa mukaan ajoissa eli peräti viikkoa ennen päätöksen tekemistä. Kunnallispolitiikassa reilu viikko on aika lyhyt aika ison koneistön, jota on pohjustettu useampi vuosi, kääntämiseksi. Se vaatii tavalliselta rivivaltuutetulta aika paljon rohkeutta kantaa vastuuta ja lukea paperien liitteet ja ottaa kantaa ja tehdä erilainen äänestysesitys, ja pysyä sanojen takana. Kunnallispolitiikassa rohkeus ja asioista selvää ottaminen saa harvoin puoluetovereilta tai muilta puolueilta kiitosta - puhumattakaan virkakoneistolta, joka on valmistellut päätökset hallituksen ohjeiden ja erilaisten toimikuntien esitysten mukaan.

Se vaatii myös aika paljon niiltä, jotka ovat lupauksensa joskus puoltaa Nostavaa (vähän niin kuin Lahdessa vt12ohitielinjaus, jossa kerran yhden linjauksen puolesta annettua lupausta ei voi perua, vaan on kutsuttava toista mieltä oleva saman puolueen varamies). Sen jälkeen on mentävä vaikka "saappaat jalassa" kerran annetun lupauksen mukana.

Lue lisää

Ilman Lakesia, maakuntahallintoa ja seutuyhteistyötä ei tipu erilaisia aluekehitys- ja EU-rahoja, ei ole alueellista yliopistohanketta ja ympäristöklusteria, joka taas tuottaa Lahden seudulle taas lisää mahdollisuuksia menestyä Helsingin metropolin kyljessä.

=> Miten paljon saksalaisen pellettitehtaan hankkimiseen Hollolan kukonkoivuun on vaikuttanut LAKES, yliopistokeskus, kilometrin pituiset puheet klustereista ja metropoleista?

=> Koska LAKES perusta Kujalan logistiikkakeskuksen "kilpailijaksi" Nostavan logistiikkakeskuksen? Nostavalla ei ole tapahtunut mitään sitten tontinoston ja puiden poisviennin. Kujalassa sentään kaivurit ovat jo käyneet ja ainoa, joka on logistiikassa jotain saanut aikaiseksi on Orimattila - tosin ilmeisesti ilman LAKES:ia Pennalassa.

=> Ei ole lainkaan haitaksi, vaikka turharaha imuroidaan muiden maakuntien tapaan pömpöösimäisillä laitoksilla, mutta ei pitäisi tehdä niin kuin Hollolan yrittäjät eli yrittää väittää, että elinkeinohankkeet palvelisivat yrittäjiä tai kunnan kiinteistökehitystä välittömästi. Tulee jotenkin sellainen mielikuva, että lämpöisillä puheilla pyritään jotenkin väittämään, että joku muu kunta kuin Lahti voi määritellä hankkeiden sisällön.

=> Olisi paljon rehellisempää se, että kunnille määrättäisiin maakunnallinen elinkeinomaksu, jonka ne maksaisivat käymättä kyläkierrosta elinkeinostrategian sisällöstä, koska klustereihin ei voi vaikuttaa ja Hartolan sekä Kärkölän klusterit ovat erilaisia kuin Lahden esikaupunkien. Se, että päätetään ennakkoon toimialat, johtaa siihen, ettei muiden toimialojen sijoittumista voida tukea eli kuitenkin paikallinen elinkeinopolitiikka jää oman elinkeintoimen puuttuessa kuntien teknisten toimen tehtäväksi, jos sitä nyt yleensä hoidetaan.

Hollola maksaa osansa yhteisestä markkinoinnista ja aluekehityksestä - sen verran Hollolalla on varaa olla mukana kehityksessä, vaikkei kaikki hollolalaiset yrittäjät koekaan Lakesia tarpeellisena omalle yritystoiminnalleen.

=> Juuri niin. Kaikkein turhimpia osapuolia maakunnalliselle elinkeinopolitiikalle ovat Hollolan, Nastolan, Orimattilan ja Asikkalan yrittäjät, koska mitään suurta maakunnallista ohjelmaa ei toki heidän varaansa voi rakentaa, vaan rahat jaetaan virkamiesten, yliopiston jne. kesken, joiden käytännön vaikutusta asioihin voidaan vain arvailla - ei tutkia.

=> Hollolan pitäisi tehdä myös OMAA elinkeinopolitiikkaa, jotta sillä olisi mahdollisuus omaan toimintaan Kärkölän ja Orimattilan tapaan. Miksi Orimattila saa logistiikkahankkeita, mutta ei Lahti? Tuo viimeisin maanosto joko osoittaa, että kyseessä on peitehanke, jonka kaava lopulta muutetaan kauppakeskuskäyttöön tai sitten se on sen tosiasian tunnustaminen, että Nostava oli virheostos.

=> Yhdelläkään kunnanvaltuutetulla ei tullu olevan mielipidettä Hollolan asioihin. Miksiköhän?

kantaaottava kirjoitti:

Ilman Lakesia, maakuntahallintoa ja seutuyhteistyötä ei tipu erilaisia aluekehitys- ja EU-rahoja, ei ole alueellista yliopistohanketta ja ympäristöklusteria, joka taas tuottaa Lahden seudulle taas lisää mahdollisuuksia menestyä Helsingin metropolin kyljessä. Hollola maksaa osansa yhteisestä markkinoinnista ja aluekehityksestä - sen verran Hollolalla on varaa olla mukana kehityksessä, vaikkei kaikki hollolalaiset yrittäjät koekaan Lakesia tarpeellisena omalle yritystoiminnalleen. Pelkän Lakesin varaan ei yksikään kunta voi jäädä - ainaan näillä resursseilla. Tavallaan Lakes antaa yrityksille neuvontaa ja mahdollisuuksia, markkinointia ja tuotekehittelyä, mutta kunnat joutuvat yhä tekemään ja kantamaan vastuun omista investointihankkeistaan - ikävä kyllä. Kun kunnilla ei (enää) ole elinkeinoasiantuntemusta, niin sitten ollaan vanhassa nurkkakuntaisessa kunnallispolitiikassa, jossa muutama ihminen sopii asiat keskenään - ja virkahenkilöstö osin toteuttaa päätökset...

Nurkkakuntaista kunnallispolitiikan tekoa löytyy toki muistakin kunnista, mutta Hollolan maan hinta on kohonnut kieltämättä aika lailla, kun "välttämättömiin" teollisuushankintoihin voisi käyttää vaikka pahimmassa tapauksesa pakkolunastustakin. Rahan laittaminen infran ja asuntojen ja teollisuushallien sijaan maahan on perin maatalousvaltaista ajattelua, ehkä seuraavissa kunnallisvaaleissa havaitaan, että kunnassa suurin osa väestöstä asuu taajamassa. Toisaalta osan päättäjistä vieraantuminen maaperästä ja luonnosta on jo tapahtunut, kun uskotaan, että puskutraktorein ja kaivinkonein ja tarvittaessa paalutuksin saadaan kaikentyyppinen maa asutukseen tai teollisuuteen kelpaavaksi kohtuuhinnalla.

En kadehdi osin seutuyhteistyöstä ulosliputtautunutta Orimattilaa, vaikka varmaan hollolalaisena pitäisi: "kovat" riskit ja velkaantuminen on rankkaa. Toisaalta kannustan, koska onnistuessaan radanseudun logistiikka-alue tuo työpaikkoja ja vaurautta koko seudulle niin välillisesti kuin välittömästi - ja työpaikka ei ole sama kuin asuinkunta.

Tämän päivän Etelä-Suomen sanomissa käsiteltiin demokratiaa - tai oikeastaan sitä, mitä Suomessa on jäljellä demokratiasta. Kun demokratia ja talous erotetaan toisistaan, niin jää jäljelle jonkinlainen häivähdys todellisesta vaikutusvallasta. Markkinatalous vie, ja kuntien ja alueiden pitäisi toimia jonkinlaisina yritysmoottoreina. Yrittää voi, mutta yrittämisessä on aina riskinsä - mutta kunnan rahoja ei voi aina laittaa yhden kortin varaan. Siksi kait voisi palata vanhaan kansantaloustieteen puitetalouden määritelmään, ja olla sitä mieltä, että (yhteis)kunta luo ne puitteet, jossa yritystoiminta tapahtuu. Kun puitteet muuttuvat, niin on keksittävä luovia keinoja, johon Lakes on hyvä lääke.

Kunnan niukat rahavarat taas kuluvat infran rakentamiseen ja peruspalveluihin. Jos kunta infran rakentamisessa ja kaavoituksessa pystyisi ottamaan tiiviin, innovatiivisen, energiaa ja raakamaata säästävän roolin samalla tavoin kuin se pyrkii järjestämään tällä hetkellä laadukkaat peruspalvelut lähellä kuntalaista, niin ollaan jo pitkällä. Viihtyisää asuinaluetta ja riittäviä virkistäytymismahdollisuuksia ei tarvitse pilata joka nurkassa olevilla teollisuushalleilla.

Kokonaan toinen keskustelu voisi olla kunnallisen päätöksenteon probleemat:
Nostavan maanostossa suurimmat riskit ja kustannukset kun oli olemassa tapansa mukaan ajoissa eli peräti viikkoa ennen päätöksen tekemistä. Kunnallispolitiikassa reilu viikko on aika lyhyt aika ison koneistön, jota on pohjustettu useampi vuosi, kääntämiseksi. Se vaatii tavalliselta rivivaltuutetulta aika paljon rohkeutta kantaa vastuuta ja lukea paperien liitteet ja ottaa kantaa ja tehdä erilainen äänestysesitys, ja pysyä sanojen takana. Kunnallispolitiikassa rohkeus ja asioista selvää ottaminen saa harvoin puoluetovereilta tai muilta puolueilta kiitosta - puhumattakaan virkakoneistolta, joka on valmistellut päätökset hallituksen ohjeiden ja erilaisten toimikuntien esitysten mukaan.

Se vaatii myös aika paljon niiltä, jotka ovat lupauksensa joskus puoltaa Nostavaa (vähän niin kuin Lahdessa vt12ohitielinjaus, jossa kerran yhden linjauksen puolesta annettua lupausta ei voi perua, vaan on kutsuttava toista mieltä oleva saman puolueen varamies). Sen jälkeen on mentävä vaikka "saappaat jalassa" kerran annetun lupauksen mukana.

Lue lisää

Mitä hyötyä Päijät-Hämeen kunnille olisi ollut siitä, että Päijät-Hämeen liitto olisi siirretty Hämeenkadulta High Tech Center - 2 -nimiseen uuteen rakennukseen?

http://www.google.fi/search?hl=fi&client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official&hs=nnG&q=Kärkölä Lakes&btnG=Hae&meta=

Kärkölän kunta
Kunnanhallitus
14.5.2007

106

Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n osakassopimuksen irtisanominen

KH 55 § 14.5.2007**

Kärkölän kunta on 28.1.2005 allekirjoittanut osakassopimuksen, jolla se on sitoutunut Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n (LAKES) osakkaaksi ja palveluiden ostajaksi. Muut osakkaat ovat Lahti, Hollola, Nastola, Orimattila, Asikkala, Padasjoki, Hämeenkoski, Heinola ja Artjärvi. Maakunnan kunnista Sysmä ja Hartola ovat LAKES:in ulkopuolella.

Osakassopimuksen 4.1.2. kohdassa todetaan, että jokaiselle omistajakunnalle rakennetaan oma ns. elinkeinoprofiili (hankesalkku, kärkitoimialat, yritysten kehittämistarpeet yms.), mikä muodostaa tavoitteet ja mittarit kehittämisyhtiölle ja tarvittaessa myös muille kehittämisyhtiön ryhmään kuuluville yhtiöille.

LAKES omaksui strategian, johon ei kuulunut edellisen kohdan mukaisia toimenpiteitä.

Omistajakunnat rahoittavat yhtiön toimintaa siten, että osakassopimuksen allekirjoitushetkellä Lahden kaupungin osuus oli 27 €/asukas ja muiden 13,50 €/asukas. Muiden kuntien osuuksiin on sittemmin tehty indeksitarkistukset. Kärkölän kunnan maksuosuus vuonna 2007 on 72.100 €.

Yhtiön osakkaaksi liityttäessä kunnassa oletettiin, että yhtiön toiminta korvaa perinteisen elinkeinoasiamiestoiminnan. Kunnan tilapäiset elinkeinoasiamiehet olivat osallistuneet laajasti kunnan erilaisiin markkinointioperaatioihin, yhteydenpitoon yrittäjiin yms. vastaaviin tehtäviin. LAKES:n organisaatiosta näitä palveluja ei kuitenkaan ollut saatavissa, koska LAKES strategiansa mukaisesti keskittyi klusteritoimintaan ja aluemarkkinointiin.

Kunta on käytännössä LAKES:n osakkaana olleessaankin joutunut panostamaan erikseen kunnan omiin markkinointitoimenpiteisiin ja yhteistoimintaan paikallisten yrittäjien kanssa.

LAKES:n toimenpiteet eivät ainakaan tähän mennessä ole lisänneet yritysperustantaa Kärkölässä taikka vaikuttaneet kunnan muuttoliikkeeseen.

Syksyllä 2006 käydyssä kuntakierroksessa kunnan suurempien yrittäjien keskuudessa ilmeni, etteivät ne ole käyttäneet LAKES:n palveluja.


107

Kunnanvaltuuston omaksuman markkinointilinjan mukaisesti ensisijaisena tavoitteena on uusien asukkaiden saaminen kuntaan. Tätä tavoitetta LAKES:n nykyinen strtategia ja toimintatapa palvelee huonosti.

Osakassopimuksen mukaan Kärkölän kunnan maksuosuus vuoteen 2010 mennessä olisi nousemassa noin kaksinkertaiseksi nykyisestä eli noin 140.000 euroon. Kun otetaan huomioon, että kunta tänä vuonna käyttää palveluiden ostamiseen LAKES:lta 72.100 € ja omaan markkinointiin ja hanketoimintaan 35.000 € voidaan LAKES:iin nyt ja vastaisuudessa sijoitettavaa summaa pitää tuloksiin nähden kohtuuttoman suurena. Voidaankin todeta, että LAKES:n osakkaaksi ryhtymisessä on tapahtunut virhearvio ja on syytä palata takaisin entiseen menettelyyn kunnan elinkeinotoimen ja markkinoinnin hoitamisessa.

Osakassopimuksen mukaan se on irtisanottava 30.6. mennessä, jolloin se päättyy vuoden 2007 lopussa. Yhtiöllä on oikeus lunastaa Kärkölän kunnan osakkeet nimellisarvolla.

Valmistelija: kunnanjohtaja
Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n 28.1.2005 allekirjoitettu osakassopimus irtisanotaan päättymään 31.12.2007.

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

_______________________

Ote: Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Nastolan kunta, Orimattilan kaupunki, Asikkalan kunta, Padasjoen kunta, Hämeenkosken kunta, Heinolan kaupunki, Artjärven kunta, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy

Järveläinen kirjoitti:

http://www.google.fi/search?hl=fi&client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official&hs=nnG&q=Kärkölä Lakes&btnG=Hae&meta=

Kärkölän kunta
Kunnanhallitus
14.5.2007

106

Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n osakassopimuksen irtisanominen

KH 55 § 14.5.2007**

Kärkölän kunta on 28.1.2005 allekirjoittanut osakassopimuksen, jolla se on sitoutunut Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n (LAKES) osakkaaksi ja palveluiden ostajaksi. Muut osakkaat ovat Lahti, Hollola, Nastola, Orimattila, Asikkala, Padasjoki, Hämeenkoski, Heinola ja Artjärvi. Maakunnan kunnista Sysmä ja Hartola ovat LAKES:in ulkopuolella.

Osakassopimuksen 4.1.2. kohdassa todetaan, että jokaiselle omistajakunnalle rakennetaan oma ns. elinkeinoprofiili (hankesalkku, kärkitoimialat, yritysten kehittämistarpeet yms.), mikä muodostaa tavoitteet ja mittarit kehittämisyhtiölle ja tarvittaessa myös muille kehittämisyhtiön ryhmään kuuluville yhtiöille.

LAKES omaksui strategian, johon ei kuulunut edellisen kohdan mukaisia toimenpiteitä.

Omistajakunnat rahoittavat yhtiön toimintaa siten, että osakassopimuksen allekirjoitushetkellä Lahden kaupungin osuus oli 27 €/asukas ja muiden 13,50 €/asukas. Muiden kuntien osuuksiin on sittemmin tehty indeksitarkistukset. Kärkölän kunnan maksuosuus vuonna 2007 on 72.100 €.

Yhtiön osakkaaksi liityttäessä kunnassa oletettiin, että yhtiön toiminta korvaa perinteisen elinkeinoasiamiestoiminnan. Kunnan tilapäiset elinkeinoasiamiehet olivat osallistuneet laajasti kunnan erilaisiin markkinointioperaatioihin, yhteydenpitoon yrittäjiin yms. vastaaviin tehtäviin. LAKES:n organisaatiosta näitä palveluja ei kuitenkaan ollut saatavissa, koska LAKES strategiansa mukaisesti keskittyi klusteritoimintaan ja aluemarkkinointiin.

Kunta on käytännössä LAKES:n osakkaana olleessaankin joutunut panostamaan erikseen kunnan omiin markkinointitoimenpiteisiin ja yhteistoimintaan paikallisten yrittäjien kanssa.

LAKES:n toimenpiteet eivät ainakaan tähän mennessä ole lisänneet yritysperustantaa Kärkölässä taikka vaikuttaneet kunnan muuttoliikkeeseen.

Syksyllä 2006 käydyssä kuntakierroksessa kunnan suurempien yrittäjien keskuudessa ilmeni, etteivät ne ole käyttäneet LAKES:n palveluja.


107

Kunnanvaltuuston omaksuman markkinointilinjan mukaisesti ensisijaisena tavoitteena on uusien asukkaiden saaminen kuntaan. Tätä tavoitetta LAKES:n nykyinen strtategia ja toimintatapa palvelee huonosti.

Osakassopimuksen mukaan Kärkölän kunnan maksuosuus vuoteen 2010 mennessä olisi nousemassa noin kaksinkertaiseksi nykyisestä eli noin 140.000 euroon. Kun otetaan huomioon, että kunta tänä vuonna käyttää palveluiden ostamiseen LAKES:lta 72.100 € ja omaan markkinointiin ja hanketoimintaan 35.000 € voidaan LAKES:iin nyt ja vastaisuudessa sijoitettavaa summaa pitää tuloksiin nähden kohtuuttoman suurena. Voidaankin todeta, että LAKES:n osakkaaksi ryhtymisessä on tapahtunut virhearvio ja on syytä palata takaisin entiseen menettelyyn kunnan elinkeinotoimen ja markkinoinnin hoitamisessa.

Osakassopimuksen mukaan se on irtisanottava 30.6. mennessä, jolloin se päättyy vuoden 2007 lopussa. Yhtiöllä on oikeus lunastaa Kärkölän kunnan osakkeet nimellisarvolla.

Valmistelija: kunnanjohtaja
Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n 28.1.2005 allekirjoitettu osakassopimus irtisanotaan päättymään 31.12.2007.

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

_______________________

Ote: Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Nastolan kunta, Orimattilan kaupunki, Asikkalan kunta, Padasjoen kunta, Hämeenkosken kunta, Heinolan kaupunki, Artjärven kunta, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy

Lue lisää

Elinkeinopolitiikassa on useita kerrostumia maanrakennuksesta tutkimukseen ja tieteentekoon. Periaatteessa LAKES on tai sen pitäisi olla harvoja hyödyttäävää korkeatasoista elinkeinotoiminnan kehittämistä, joka "säteilisi" Kärkölään ja Hartolaan saakka alihankkijoita ja yksinkertaisempaa toimintaa.

Käytännössä Lahden kehittämistoiminnoista voi aivan yhtä hyvin tulla tyhjäkäyntivirastoja, joita ei kyetä muissa kunnissa tai edes Lahden kaupungissa valvomaan.

Loppujen lopuksi LAKES puhtaimmillaan on maakuntaveron maksamista toivosta, että siellä saataisiin joskus jokin neroleimaus tai vedettyä joku toimiala nousuun.

Se, että kaikki keskitetään LAKES:iin ei takaa sitä, että kunnissa kaavoitetaan, myydään tontteja tai rakennutetaan vuokrahalleja yrittäjille riittävästi.

On melko turha luoda mielikuvaa, että LAKES:n strategiasta olisi suurtakaan hyötyä eri kuntien yrittäjille, koska LAKES on osa maakunnallista ylätason ja valtakunnallisesti keskitason kehittämistä.

Moni yritys on enemmän autettu hakeutuessaan valtakunnallisen kehittämisen piiriin TEKES:n tai VTT:n jne. kautta tai jopa euro-ohjelmiin.

Näitä yrityksi lienee kuitenkin vain 1% koko yrityskannasta.

Järveläinen kirjoitti:

http://www.google.fi/search?hl=fi&client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official&hs=nnG&q=Kärkölä Lakes&btnG=Hae&meta=

Kärkölän kunta
Kunnanhallitus
14.5.2007

106

Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n osakassopimuksen irtisanominen

KH 55 § 14.5.2007**

Kärkölän kunta on 28.1.2005 allekirjoittanut osakassopimuksen, jolla se on sitoutunut Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n (LAKES) osakkaaksi ja palveluiden ostajaksi. Muut osakkaat ovat Lahti, Hollola, Nastola, Orimattila, Asikkala, Padasjoki, Hämeenkoski, Heinola ja Artjärvi. Maakunnan kunnista Sysmä ja Hartola ovat LAKES:in ulkopuolella.

Osakassopimuksen 4.1.2. kohdassa todetaan, että jokaiselle omistajakunnalle rakennetaan oma ns. elinkeinoprofiili (hankesalkku, kärkitoimialat, yritysten kehittämistarpeet yms.), mikä muodostaa tavoitteet ja mittarit kehittämisyhtiölle ja tarvittaessa myös muille kehittämisyhtiön ryhmään kuuluville yhtiöille.

LAKES omaksui strategian, johon ei kuulunut edellisen kohdan mukaisia toimenpiteitä.

Omistajakunnat rahoittavat yhtiön toimintaa siten, että osakassopimuksen allekirjoitushetkellä Lahden kaupungin osuus oli 27 €/asukas ja muiden 13,50 €/asukas. Muiden kuntien osuuksiin on sittemmin tehty indeksitarkistukset. Kärkölän kunnan maksuosuus vuonna 2007 on 72.100 €.

Yhtiön osakkaaksi liityttäessä kunnassa oletettiin, että yhtiön toiminta korvaa perinteisen elinkeinoasiamiestoiminnan. Kunnan tilapäiset elinkeinoasiamiehet olivat osallistuneet laajasti kunnan erilaisiin markkinointioperaatioihin, yhteydenpitoon yrittäjiin yms. vastaaviin tehtäviin. LAKES:n organisaatiosta näitä palveluja ei kuitenkaan ollut saatavissa, koska LAKES strategiansa mukaisesti keskittyi klusteritoimintaan ja aluemarkkinointiin.

Kunta on käytännössä LAKES:n osakkaana olleessaankin joutunut panostamaan erikseen kunnan omiin markkinointitoimenpiteisiin ja yhteistoimintaan paikallisten yrittäjien kanssa.

LAKES:n toimenpiteet eivät ainakaan tähän mennessä ole lisänneet yritysperustantaa Kärkölässä taikka vaikuttaneet kunnan muuttoliikkeeseen.

Syksyllä 2006 käydyssä kuntakierroksessa kunnan suurempien yrittäjien keskuudessa ilmeni, etteivät ne ole käyttäneet LAKES:n palveluja.


107

Kunnanvaltuuston omaksuman markkinointilinjan mukaisesti ensisijaisena tavoitteena on uusien asukkaiden saaminen kuntaan. Tätä tavoitetta LAKES:n nykyinen strtategia ja toimintatapa palvelee huonosti.

Osakassopimuksen mukaan Kärkölän kunnan maksuosuus vuoteen 2010 mennessä olisi nousemassa noin kaksinkertaiseksi nykyisestä eli noin 140.000 euroon. Kun otetaan huomioon, että kunta tänä vuonna käyttää palveluiden ostamiseen LAKES:lta 72.100 € ja omaan markkinointiin ja hanketoimintaan 35.000 € voidaan LAKES:iin nyt ja vastaisuudessa sijoitettavaa summaa pitää tuloksiin nähden kohtuuttoman suurena. Voidaankin todeta, että LAKES:n osakkaaksi ryhtymisessä on tapahtunut virhearvio ja on syytä palata takaisin entiseen menettelyyn kunnan elinkeinotoimen ja markkinoinnin hoitamisessa.

Osakassopimuksen mukaan se on irtisanottava 30.6. mennessä, jolloin se päättyy vuoden 2007 lopussa. Yhtiöllä on oikeus lunastaa Kärkölän kunnan osakkeet nimellisarvolla.

Valmistelija: kunnanjohtaja
Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n 28.1.2005 allekirjoitettu osakassopimus irtisanotaan päättymään 31.12.2007.

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

_______________________

Ote: Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Nastolan kunta, Orimattilan kaupunki, Asikkalan kunta, Padasjoen kunta, Hämeenkosken kunta, Heinolan kaupunki, Artjärven kunta, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy

Lue lisää

Bravo Kärkölä! Siellä ainakin oivallettu se tosiasia, että Lakes on yhtä tyhjän kanssa, varsinkin lahden seudun muille kunnille. Mäkinen ja poppoo matkustaa edestakas kiinan ja sillä se! Ei hyvältä näytä!

Lakes voi yhtä hyvin olla LAHDEN elinkeino yhtiö......ei sitä muiden tarvitse ruokkia

Lake Placid kirjoitti:

Ilman Lakesia, maakuntahallintoa ja seutuyhteistyötä ei tipu erilaisia aluekehitys- ja EU-rahoja, ei ole alueellista yliopistohanketta ja ympäristöklusteria, joka taas tuottaa Lahden seudulle taas lisää mahdollisuuksia menestyä Helsingin metropolin kyljessä.

=> Miten paljon saksalaisen pellettitehtaan hankkimiseen Hollolan kukonkoivuun on vaikuttanut LAKES, yliopistokeskus, kilometrin pituiset puheet klustereista ja metropoleista?

=> Koska LAKES perusta Kujalan logistiikkakeskuksen "kilpailijaksi" Nostavan logistiikkakeskuksen? Nostavalla ei ole tapahtunut mitään sitten tontinoston ja puiden poisviennin. Kujalassa sentään kaivurit ovat jo käyneet ja ainoa, joka on logistiikassa jotain saanut aikaiseksi on Orimattila - tosin ilmeisesti ilman LAKES:ia Pennalassa.

=> Ei ole lainkaan haitaksi, vaikka turharaha imuroidaan muiden maakuntien tapaan pömpöösimäisillä laitoksilla, mutta ei pitäisi tehdä niin kuin Hollolan yrittäjät eli yrittää väittää, että elinkeinohankkeet palvelisivat yrittäjiä tai kunnan kiinteistökehitystä välittömästi. Tulee jotenkin sellainen mielikuva, että lämpöisillä puheilla pyritään jotenkin väittämään, että joku muu kunta kuin Lahti voi määritellä hankkeiden sisällön.

=> Olisi paljon rehellisempää se, että kunnille määrättäisiin maakunnallinen elinkeinomaksu, jonka ne maksaisivat käymättä kyläkierrosta elinkeinostrategian sisällöstä, koska klustereihin ei voi vaikuttaa ja Hartolan sekä Kärkölän klusterit ovat erilaisia kuin Lahden esikaupunkien. Se, että päätetään ennakkoon toimialat, johtaa siihen, ettei muiden toimialojen sijoittumista voida tukea eli kuitenkin paikallinen elinkeinopolitiikka jää oman elinkeintoimen puuttuessa kuntien teknisten toimen tehtäväksi, jos sitä nyt yleensä hoidetaan.

Hollola maksaa osansa yhteisestä markkinoinnista ja aluekehityksestä - sen verran Hollolalla on varaa olla mukana kehityksessä, vaikkei kaikki hollolalaiset yrittäjät koekaan Lakesia tarpeellisena omalle yritystoiminnalleen.

=> Juuri niin. Kaikkein turhimpia osapuolia maakunnalliselle elinkeinopolitiikalle ovat Hollolan, Nastolan, Orimattilan ja Asikkalan yrittäjät, koska mitään suurta maakunnallista ohjelmaa ei toki heidän varaansa voi rakentaa, vaan rahat jaetaan virkamiesten, yliopiston jne. kesken, joiden käytännön vaikutusta asioihin voidaan vain arvailla - ei tutkia.

=> Hollolan pitäisi tehdä myös OMAA elinkeinopolitiikkaa, jotta sillä olisi mahdollisuus omaan toimintaan Kärkölän ja Orimattilan tapaan. Miksi Orimattila saa logistiikkahankkeita, mutta ei Lahti? Tuo viimeisin maanosto joko osoittaa, että kyseessä on peitehanke, jonka kaava lopulta muutetaan kauppakeskuskäyttöön tai sitten se on sen tosiasian tunnustaminen, että Nostava oli virheostos.

=> Yhdelläkään kunnanvaltuutetulla ei tullu olevan mielipidettä Hollolan asioihin. Miksiköhän?

Lue lisää

Olisi kiva saada keskustelupalstalta kehittämisehdotuksia - tällä hetkellä yrittäjät on aika kivasti huomioitu ja esimerkiksi keskustaa ei voisi kehittää ilman yrittäjien mukanaoloa, samoin teollisuusalueita ei kannata perustaa, ellei yrityksiä sijoitu alueelle: Koko ajan pitäisi olla jotain tarjottavaa, yrityskyselyihin vastataan, yritysalueita perustetaan ja markkinointia tehdään sen verran kuin ehditään.

Nostavan kohdalla voisi todeta, että aika moni kunnanvaltuutettu oli maanostoa vastaan, mikä tuntuu monelta, myös edelliseltä kirjoittajalta, unohtuneen - ennen seuraavia kunnallisvaaleja kun ei sitä viitsi enää moni muistaa, kun suurin osa vallan kahvassa olevista on tietenkin alueen puolesta, ja reilu kymmenen vastaan.

Maakunnallisesti voisi olla merkittävää, että logistiikka-alueet profiloituisivat ja keskittyisivät: Kujala tukkukauppaa, Orimattilan Henna logistiikkaa ja teollisuutta jne.

Joskus minusta tuntuu, että kaikki pitää saada kaikki tänne heti nyt -periaatteella. Jatkuva kasvu ei ole koko ajan mahdollista, eikä kaikkia alueita tarvitse kehittää hetkessä toistensa kilpailijoiksi, vaan jakaa vähän. Pitäisi olla enemmän malttia ja ajatella, että alueellisesti työpaikkojen saaminen on merkittävää. Siinä Lakesilla on merkittävä rooli.

Jos nyt sitten jotain alueesta, niin Lahden seutu on vanhaa savupiipputeollisuusaluetta, joka sai EU:n liittymisen yhteydessä laman aikana taannehtivan teollisuusalueen tukea: siksi nousu ja kehitys reilun kymmenen vuoden aikana alueella on ollut huimaa. Työpaikkojen säilyminen ja uuden kehittely on merkittävää: Kait siihenkin yrityshautomoon ja innovointiin vähän rahaakin voi laittaa, kun täytyy asioita kuitenkin tehdä uudella tavalla...

edelleen Hollolan vihreä va... kirjoitti:

Olisi kiva saada keskustelupalstalta kehittämisehdotuksia - tällä hetkellä yrittäjät on aika kivasti huomioitu ja esimerkiksi keskustaa ei voisi kehittää ilman yrittäjien mukanaoloa, samoin teollisuusalueita ei kannata perustaa, ellei yrityksiä sijoitu alueelle: Koko ajan pitäisi olla jotain tarjottavaa, yrityskyselyihin vastataan, yritysalueita perustetaan ja markkinointia tehdään sen verran kuin ehditään.

Nostavan kohdalla voisi todeta, että aika moni kunnanvaltuutettu oli maanostoa vastaan, mikä tuntuu monelta, myös edelliseltä kirjoittajalta, unohtuneen - ennen seuraavia kunnallisvaaleja kun ei sitä viitsi enää moni muistaa, kun suurin osa vallan kahvassa olevista on tietenkin alueen puolesta, ja reilu kymmenen vastaan.

Maakunnallisesti voisi olla merkittävää, että logistiikka-alueet profiloituisivat ja keskittyisivät: Kujala tukkukauppaa, Orimattilan Henna logistiikkaa ja teollisuutta jne.

Joskus minusta tuntuu, että kaikki pitää saada kaikki tänne heti nyt -periaatteella. Jatkuva kasvu ei ole koko ajan mahdollista, eikä kaikkia alueita tarvitse kehittää hetkessä toistensa kilpailijoiksi, vaan jakaa vähän. Pitäisi olla enemmän malttia ja ajatella, että alueellisesti työpaikkojen saaminen on merkittävää. Siinä Lakesilla on merkittävä rooli.

Jos nyt sitten jotain alueesta, niin Lahden seutu on vanhaa savupiipputeollisuusaluetta, joka sai EU:n liittymisen yhteydessä laman aikana taannehtivan teollisuusalueen tukea: siksi nousu ja kehitys reilun kymmenen vuoden aikana alueella on ollut huimaa. Työpaikkojen säilyminen ja uuden kehittely on merkittävää: Kait siihenkin yrityshautomoon ja innovointiin vähän rahaakin voi laittaa, kun täytyy asioita kuitenkin tehdä uudella tavalla...

Lue lisää

Olisi kiva saada keskustelupalstalta kehittämisehdotuksia - tällä hetkellä yrittäjät on aika kivasti huomioitu ja esimerkiksi keskustaa ei voisi kehittää ilman yrittäjien mukanaoloa, samoin teollisuusalueita ei kannata perustaa, ellei yrityksiä sijoitu alueelle: Koko ajan pitäisi olla jotain tarjottavaa, yrityskyselyihin vastataan, yritysalueita perustetaan ja markkinointia tehdään sen verran kuin ehditään.

- Ongelmana on se, että kyllähän sitä pidetään mielellään jonkinlaista matkailuinfoa muistuttavaa kioskia yllä mielellään runsailla kyselyprosenteilla, mutta investointeihin johtavista hankkeista on puutetta. Ongelma on se, että kuntien pitäisi tunnistaa myös ne yritykset, jotka eivät vielä ole kiinnostuneita alueesta ja jotka edustavat LAKES:n klusteriin kuulumattomia yrityksiä. On ilahduttavaa, että Orimattilan kaupunki on LAKES:sta huolimatta aktiivinen. Sehän otti Ideachipin itselleen, koska yritys on laajentumassa ja panee vakuutensa siihen. Tämän vuoksi se tarvitsi 6 000 000 euron vuokrahallin. On hyvä, että ellei Hollolalle sovi, niin sopii Orimattilan kaupungille Pennalaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pennala

- Hollolan osalta voidaan sanoa, että hyvä hanke oli saksalainen pellettitehdas Kukonkoivussa.

Nostavan kohdalla voisi todeta, että aika moni kunnanvaltuutettu oli maanostoa vastaan, mikä tuntuu monelta, myös edelliseltä kirjoittajalta, unohtuneen - ennen seuraavia kunnallisvaaleja kun ei sitä viitsi enää moni muistaa, kun suurin osa vallan kahvassa olevista on tietenkin alueen puolesta, ja reilu kymmenen vastaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nostavan_logistiikkakeskus

Maakunnallisesti voisi olla merkittävää, että logistiikka-alueet profiloituisivat ja keskittyisivät: Kujala tukkukauppaa, Orimattilan Henna logistiikkaa ja teollisuutta jne.

- Ja Hollola keskittyisi? Niin mihin? Ei näitä voi ennustaa! Kyse on siitä, kuka tarjoaa tontin ja aluksi vuokratilat. Höpöttäminen kaikenlaisilla ohjelmilla on turhaa.

Joskus minusta tuntuu, että kaikki pitää saada kaikki tänne heti nyt -periaatteella. Jatkuva kasvu ei ole koko ajan mahdollista, eikä kaikkia alueita tarvitse kehittää hetkessä toistensa kilpailijoiksi, vaan jakaa vähän.

- Tästä ei ole kysymys. Et ilmeisesti tunne, millainen Hollolan politiikka oli 1960- ja 1970-luvulla, kun teollisuusaluetta perustettiin. Hollola - ja myös Nastola - ottivat vastaan kaiken rehellisen työn Päijät-Hämeessä, joka ei Lahdelle kelvannut. Sitten aika vaihtui, rupesi huimamaan ja kunnanjohtaja ensi töikseen olisi luopunut kunnallisesta asuntopolitiikasta luovuttamalla vuokra-asunnot valtakunnalliselle kartellille, joka olisi kieltänyt kunnalta itsenäisen asuntopolitiikan. Toinen Hollolan ongelma oli teknisen johtajan valinnassa suoritetut sekoilut, jolla hukattiin pari vuotta.

Pitäisi olla enemmän malttia ja ajatella, että alueellisesti työpaikkojen saaminen on merkittävää. Siinä Lakesilla on merkittävä rooli.

- LAKES on mainio peruste olla tekemättä mitään ja tyytyä Lahden saamattomuuteen. Lahden viimeisin elinkeinohanke oli siirtää Päijät-Hämeen liiton henkilökunta uusiin tiloihin maakunnan kustannuksella. Hanketta kutsuttiin HTC-2:ksi eli High Tech Center 2:ksi. Voit Googlella katsoa, miten nerokas hanke oli.

Jos nyt sitten jotain alueesta, niin Lahden seutu on vanhaa savupiipputeollisuusaluetta, joka sai EU:n liittymisen yhteydessä laman aikana taannehtivan teollisuusalueen tukea: siksi nousu ja kehitys reilun kymmenen vuoden aikana alueella on ollut huimaa.

- Ainoa uusi aluevaltaus oli Foxxconn, joka sekin meni Unkariin. Sekään ei ollut Lahden kaupungin elinkeinopolitiikan uushankinta. Sähköteknisen buumin aika meni Lahdessa ohitse, kun Lahdesta oltiin kehittämässä Sibeliustalolle Symphony Lahden jatkoksi vihdoinkin kulttuurikaupunkia.

Työpaikkojen säilyminen ja uuden kehittely on merkittävää: Kait siihenkin yrityshautomoon ja innovointiin vähän rahaakin voi laittaa, kun täytyy asioita kuitenkin tehdä uudella tavalla...

- Lahden tyhjäkäyntiä ei pidä kolehdilla avustaa. Se, että on olemassa LAKES ei tyydytä moniakaan kuntia täysin. Siksi Kärkölä toimii tavallaan ja Orimattila toimii. Onneksi.

- Juha Rehulan, Arja Hornborgin ja Päivi Rahkosen aikaansaama elinkeinotoimen lakkauttaminen, lakesisoituminen alkaa näkyä passiivisuutena elinkeinopolitiikassa. Hollolan kunta keskittyy vain Oivaan ja sosiaalipoliittiseen huoltotoimintaan, ei iskukykyiseen elinkeinopolitiikkaa niin kuin Orimattila.

edelleen Hollolan vihreä va... kirjoitti:

Olisi kiva saada keskustelupalstalta kehittämisehdotuksia - tällä hetkellä yrittäjät on aika kivasti huomioitu ja esimerkiksi keskustaa ei voisi kehittää ilman yrittäjien mukanaoloa, samoin teollisuusalueita ei kannata perustaa, ellei yrityksiä sijoitu alueelle: Koko ajan pitäisi olla jotain tarjottavaa, yrityskyselyihin vastataan, yritysalueita perustetaan ja markkinointia tehdään sen verran kuin ehditään.

Nostavan kohdalla voisi todeta, että aika moni kunnanvaltuutettu oli maanostoa vastaan, mikä tuntuu monelta, myös edelliseltä kirjoittajalta, unohtuneen - ennen seuraavia kunnallisvaaleja kun ei sitä viitsi enää moni muistaa, kun suurin osa vallan kahvassa olevista on tietenkin alueen puolesta, ja reilu kymmenen vastaan.

Maakunnallisesti voisi olla merkittävää, että logistiikka-alueet profiloituisivat ja keskittyisivät: Kujala tukkukauppaa, Orimattilan Henna logistiikkaa ja teollisuutta jne.

Joskus minusta tuntuu, että kaikki pitää saada kaikki tänne heti nyt -periaatteella. Jatkuva kasvu ei ole koko ajan mahdollista, eikä kaikkia alueita tarvitse kehittää hetkessä toistensa kilpailijoiksi, vaan jakaa vähän. Pitäisi olla enemmän malttia ja ajatella, että alueellisesti työpaikkojen saaminen on merkittävää. Siinä Lakesilla on merkittävä rooli.

Jos nyt sitten jotain alueesta, niin Lahden seutu on vanhaa savupiipputeollisuusaluetta, joka sai EU:n liittymisen yhteydessä laman aikana taannehtivan teollisuusalueen tukea: siksi nousu ja kehitys reilun kymmenen vuoden aikana alueella on ollut huimaa. Työpaikkojen säilyminen ja uuden kehittely on merkittävää: Kait siihenkin yrityshautomoon ja innovointiin vähän rahaakin voi laittaa, kun täytyy asioita kuitenkin tehdä uudella tavalla...

Lue lisää

* Arto Hottola (kok)
* Sari Hyytiäinen (kok)
* Pasi Jalonen (kd)
* Marja-Riitta Kempas (kok)
* Pirjo Kuikka (kd)
* Heli Laaksonen (kesk)
* Jorma Laatikainen (kok)
* Tarja Laine (kd)
* Toini Louekoski-Huttunen (sd)
* Helena Maattola (kok)
* Heikki Mantere (kok)
* Kari Mustonen (kok)
* Ilkka Niemi (kok)
* Matti Nieminen (kesk)
* Päivi Nieminen (kd)
* Kaija Pärnänen (kok)
* Pasi Pälsi (kd)

* Ismo Rauhamäki (sd)
* Asko Raita (kd)
* Juha Rehula (kesk)
* Atte Räsänen (kesk)
* Hannu Siljander (kok)
* Leena Silkosuo (kok)
* Timo Seppälä (kok)
* Kalle Sipilä (kok)
* Ulla Söyrilä (kok)
* Anna-Kaarina Taarasti (kesk)
* Jarmo Talvitie (vas)
* Lahja Hacklin (sd) Marjaleena Tuliaisen varavaltuutettuna
* Vesa Vauhkala (sd)
* Kari Valonen (kesk)
* Vappu Valovaara (kesk)


* Marjaleena Tuliainen olisi ollut ilmeisesti samaa mieltä varavaltuutettunsa kanssa. Kalle Sipilä ei osallistunut yhden kauppakirjan äänestykseen.