RAKIA

raki tehdään niistä rypäleiden jämistä, kuorista ja oksista, jotka jäävät jäljelle viinin käytyä.

...... kirjoitti:

raki tehdään niistä rypäleiden jämistä, kuorista ja oksista, jotka jäävät jäljelle viinin käytyä.

rypäleistä jotka eivät kelpaa viiniin, sekä muista viinin valmistukseen sivutuotteista, olen käynyt katsomassa.
Näin miten massaa lisättiin rypäleitä joita ei ollut lainkaan käytetty tai puristettu. Tämän jälkeen massa käy aikansa ja lopuksi tislataan, eikä ole hyvää.

Samaan sarjaa kuuluu Italian Grappa.

Olin Kreetalla kauan sitten ja eräällä luostarivierailulla tarjottiin raakana pienistä laseista juomaa, jota rakiksi nimitettiin (joojoo, vedellä jatkettuna siitä tulee tietenkin "koira"). Myöhemmin Kreikassa käyneet vain kummeksuivat että eikö se ollut ouzoa. Kreetalla siis sikäläinen anisviina on nimeltään rakia... haa, Google auttoi tässäkin:

http://www.sfakia-crete.com/sfakia-crete/raki.html

"Uso massalia", hauska juttu.

tietävän, että raki on aniksella maustettu juoma ihan niin kuin kreikkalainen ouzo ja bulgarialainen mastika. Vaikka niiden syntyhistorian alku olisikin sama kuin grappan, lopputuotteita ei tämän anismausteen takia voi ollenkaan verrata toisiinsa.
Rakin korvike on siis ouzo, ei grappa. Rakia tehdään myös mm. Syyriassa ja Libanonissa (vaikka Koraani kieltää alkoholin...).
Tosin on "väärin" sanoa, että ouzo on rakin korvike, koska pikemminkin raki on ouzon korvike. Ouzo on yleensä parempaa kuin raki (ainakin turkkilainen).

näyttäisi kirjoitti:

tietävän, että raki on aniksella maustettu juoma ihan niin kuin kreikkalainen ouzo ja bulgarialainen mastika. Vaikka niiden syntyhistorian alku olisikin sama kuin grappan, lopputuotteita ei tämän anismausteen takia voi ollenkaan verrata toisiinsa.
Rakin korvike on siis ouzo, ei grappa. Rakia tehdään myös mm. Syyriassa ja Libanonissa (vaikka Koraani kieltää alkoholin...).
Tosin on "väärin" sanoa, että ouzo on rakin korvike, koska pikemminkin raki on ouzon korvike. Ouzo on yleensä parempaa kuin raki (ainakin turkkilainen).

Lue lisää

Anisken maku lisätään valmiiseen tisleeseen eri tavoin, siitä makuerot lähinnä johtuvat.
Perusidea on tehdä mahdollisemman halpaa tistettä, ja tässä tapauksessa se tehdään rypäleistä, jotka ovat olleet mukana viinin käymisessä tai ilman, on aivan huttua puhua muuta.
Paikalliset tekevät Rakinsa, Ouzonsa, Grappansa, pontikkansa juuri siitä mitä on saatavilla. Huonolaatuisia rypäeitä ei voi laittaa viininkäymiseen mukaan, mutta kelpaavat hyvin mäskin ja tisteen valmistamiseen. Samaan sammioon menevät rypäleenkuoret ymv tuotteet.
Raakatisleiden maku ei juurikaan poikkea toisistaan, jos tislaaja ottaa liian tarkasti etanolin talteen tahtoon mukaan tulla tislauksen alkuvaiheessa myös metanolia, sama homma jos tisleen viimeisetkin höyryt otetaan talteen tulee mukaan raskaampia yhdisteitä - toki näin saadaan tistellä enemmän talteen.

Mitä enemmän tisle sisältää metanolia sitä pahempi kankkunen siitä tulee.
Anis ja muut makuaineet listään tisteeseen vasta silloin kun tisle oikaistaan esim 45° alkoholiksi vedellä ja laitetaan varastoon tekeytymään.

Itse en ole juonut koskaan loistavaa Grappaa, Ouzoa tai Rakia, muutaman kerran olen saanut hyvää Grappaa ja Ouzoa, Rakia on aina ollut enemmän tai vähemmän kitkerää minun suussa.
Suurin osa on juotavia, kun jatkaa juomaa vedellä ja jäillä - ja yleensä erittän edullista.

Jotkut laittavat jopa joitan laatumerkintöjä Anisviinapulloihin, jotka eivät ole virallisia vaan tekijän itse luomia mainoskikkoja.

ei ole mitään merkitystä kirjoitti:

Anisken maku lisätään valmiiseen tisleeseen eri tavoin, siitä makuerot lähinnä johtuvat.
Perusidea on tehdä mahdollisemman halpaa tistettä, ja tässä tapauksessa se tehdään rypäleistä, jotka ovat olleet mukana viinin käymisessä tai ilman, on aivan huttua puhua muuta.
Paikalliset tekevät Rakinsa, Ouzonsa, Grappansa, pontikkansa juuri siitä mitä on saatavilla. Huonolaatuisia rypäeitä ei voi laittaa viininkäymiseen mukaan, mutta kelpaavat hyvin mäskin ja tisteen valmistamiseen. Samaan sammioon menevät rypäleenkuoret ymv tuotteet.
Raakatisleiden maku ei juurikaan poikkea toisistaan, jos tislaaja ottaa liian tarkasti etanolin talteen tahtoon mukaan tulla tislauksen alkuvaiheessa myös metanolia, sama homma jos tisleen viimeisetkin höyryt otetaan talteen tulee mukaan raskaampia yhdisteitä - toki näin saadaan tistellä enemmän talteen.

Mitä enemmän tisle sisältää metanolia sitä pahempi kankkunen siitä tulee.
Anis ja muut makuaineet listään tisteeseen vasta silloin kun tisle oikaistaan esim 45° alkoholiksi vedellä ja laitetaan varastoon tekeytymään.

Itse en ole juonut koskaan loistavaa Grappaa, Ouzoa tai Rakia, muutaman kerran olen saanut hyvää Grappaa ja Ouzoa, Rakia on aina ollut enemmän tai vähemmän kitkerää minun suussa.
Suurin osa on juotavia, kun jatkaa juomaa vedellä ja jäillä - ja yleensä erittän edullista.

Jotkut laittavat jopa joitan laatumerkintöjä Anisviinapulloihin, jotka eivät ole virallisia vaan tekijän itse luomia mainoskikkoja.

Lue lisää

täysin toistemme ohi. Minä puhun valmiista pullotetuista tuotteista, ja niillä on suuri makuero. Siinä vaiheessa grappa ei muistuta anisviinoja ollenkaan, koska grappassa ei ole anista.
Huomaan myös selkeitä makueroja eri ouzo-merkkien välillä. Ouzo kuuluu suosikkijuomiini. Viime kesänä tyhjensin ainakin kymmenen pulloa. Tämä Alkosta saatava Tsantalis on huonompi kuin moni ulkomailta löytyvä. Unkarista löysin melko hyvää Patrino-merkkistä (toki Kreikassa valmistettu).

ei ole mitään merkitystä kirjoitti:

Anisken maku lisätään valmiiseen tisleeseen eri tavoin, siitä makuerot lähinnä johtuvat.
Perusidea on tehdä mahdollisemman halpaa tistettä, ja tässä tapauksessa se tehdään rypäleistä, jotka ovat olleet mukana viinin käymisessä tai ilman, on aivan huttua puhua muuta.
Paikalliset tekevät Rakinsa, Ouzonsa, Grappansa, pontikkansa juuri siitä mitä on saatavilla. Huonolaatuisia rypäeitä ei voi laittaa viininkäymiseen mukaan, mutta kelpaavat hyvin mäskin ja tisteen valmistamiseen. Samaan sammioon menevät rypäleenkuoret ymv tuotteet.
Raakatisleiden maku ei juurikaan poikkea toisistaan, jos tislaaja ottaa liian tarkasti etanolin talteen tahtoon mukaan tulla tislauksen alkuvaiheessa myös metanolia, sama homma jos tisleen viimeisetkin höyryt otetaan talteen tulee mukaan raskaampia yhdisteitä - toki näin saadaan tistellä enemmän talteen.

Mitä enemmän tisle sisältää metanolia sitä pahempi kankkunen siitä tulee.
Anis ja muut makuaineet listään tisteeseen vasta silloin kun tisle oikaistaan esim 45° alkoholiksi vedellä ja laitetaan varastoon tekeytymään.

Itse en ole juonut koskaan loistavaa Grappaa, Ouzoa tai Rakia, muutaman kerran olen saanut hyvää Grappaa ja Ouzoa, Rakia on aina ollut enemmän tai vähemmän kitkerää minun suussa.
Suurin osa on juotavia, kun jatkaa juomaa vedellä ja jäillä - ja yleensä erittän edullista.

Jotkut laittavat jopa joitan laatumerkintöjä Anisviinapulloihin, jotka eivät ole virallisia vaan tekijän itse luomia mainoskikkoja.

Lue lisää

silti ei kannata luokitella kaikkia anisviinoja yhdeksi ja samaksi. Joihinkin varmaan lisätään anista vasta tislauksen jälkeen, toisissa kuten arak (vihreä) anis on rypälemössön kanssa pannussa mukana. Aidoissa absinteissa taas lähtövalmistusaineena on n. 85% alkoholi, jossa liotetaan yrttejä anis mukaanlukien ja sitten tislataan pariin kolmeen kertaan; vihreät laadut värjätään yrttiliotuksella viimeisen tislauksen jälkeen. Halpaa pastista valmistetaan raaka-alkoholista ja tähtianisöljyistä jne.

tarkennukseksi: "Vihreä" anis, anisruoho, on Pimpinella anisum, sarjakukkaiskasvi kuten kumina ja fenkoli. Tähtianis, Illicium verum, on kaukoidässä kasvavan pensaan tähtimäisiä kukintoja (joita näkee myynnissä supermarkettien hedelmätiskeilläkin).

on asianlaita mutta kirjoitti:

silti ei kannata luokitella kaikkia anisviinoja yhdeksi ja samaksi. Joihinkin varmaan lisätään anista vasta tislauksen jälkeen, toisissa kuten arak (vihreä) anis on rypälemössön kanssa pannussa mukana. Aidoissa absinteissa taas lähtövalmistusaineena on n. 85% alkoholi, jossa liotetaan yrttejä anis mukaanlukien ja sitten tislataan pariin kolmeen kertaan; vihreät laadut värjätään yrttiliotuksella viimeisen tislauksen jälkeen. Halpaa pastista valmistetaan raaka-alkoholista ja tähtianisöljyistä jne.

tarkennukseksi: "Vihreä" anis, anisruoho, on Pimpinella anisum, sarjakukkaiskasvi kuten kumina ja fenkoli. Tähtianis, Illicium verum, on kaukoidässä kasvavan pensaan tähtimäisiä kukintoja (joita näkee myynnissä supermarkettien hedelmätiskeilläkin).

Lue lisää

mitä yrität selittää.
OK, voihan olla hyvä tietää myös eri juomien valmistusprosesseista.
Mutta täällä oli kyse valmiista juomista ja niiden mauista.
Eipä tietenkään pidä samastaa kaikkia anisviinoja. Ranskalaiset pastikset eroavat paljonkin itäisen Välimeren ouzo-, mastika- ja raki-tyyppisistä, jotka keskenäänkin eroavat, jopa saman juomatyypin sisällä. Alko myy myös kotimaista Altian valmistamaa "Anisviinaa", joka maistuu selvästi huonommalta kuin keskinkertainen kreikkalainen ouzo.
Grappa maistuu sitten aivan erilaiselta, kun siinä ei ole anista.

ymmärrä kirjoitti:

mitä yrität selittää.
OK, voihan olla hyvä tietää myös eri juomien valmistusprosesseista.
Mutta täällä oli kyse valmiista juomista ja niiden mauista.
Eipä tietenkään pidä samastaa kaikkia anisviinoja. Ranskalaiset pastikset eroavat paljonkin itäisen Välimeren ouzo-, mastika- ja raki-tyyppisistä, jotka keskenäänkin eroavat, jopa saman juomatyypin sisällä. Alko myy myös kotimaista Altian valmistamaa "Anisviinaa", joka maistuu selvästi huonommalta kuin keskinkertainen kreikkalainen ouzo.
Grappa maistuu sitten aivan erilaiselta, kun siinä ei ole anista.

Lue lisää

ollut kyse siitä onko juomassa anista vai ei, vaan siitä miten ja miksi näitä juomia ylipäätään tehdään.

Niitä tehdään vain ja ainostaan sen takia, että on ylimääräisiä laadultaa huonompia rypäleitä jotka eivät kelpaa viinin valmistukseen. Samaan massaa lisätään viininrypäleen kuoret.

Ei pontikaakaan tehdä sen takia, että se hyvää olisi, vaan sen takia, että se on halpaa ja alkoholia. Rakin ja Ouzo yhteinen piirre on se, että pahaa makua alunperin on peitettiin mm aniksella. Grappaanhan ei anista ole lisätty, samaan sarjaa kuuluu Balkkanin alueen luumuviinat, joita on alunperin tehty aivan samasta syystä, tavaraa on yllin kyllin mistä tehdä eikä ole haluttu käyttää valmistukseen esim viljaa.

Tämän päivä Raki, Ouzo ja Grappa ovat aivan eri tavaraa kuin esim 50-vuotta sitten. Ei ne mitään herkkuja vieläkään ole, mutta suuri osa on hyviä tai kelvollisia, ja kyllä vieläkin esim Turkista saa ainetta jota en joisi edes humalassa.

Ranskalaiset pastikset voit unohtaa tästä listasta, ne ovat nautintoaineita edellisiin verrattuna.

itse asiassa kirjoitti:

ollut kyse siitä onko juomassa anista vai ei, vaan siitä miten ja miksi näitä juomia ylipäätään tehdään.

Niitä tehdään vain ja ainostaan sen takia, että on ylimääräisiä laadultaa huonompia rypäleitä jotka eivät kelpaa viinin valmistukseen. Samaan massaa lisätään viininrypäleen kuoret.

Ei pontikaakaan tehdä sen takia, että se hyvää olisi, vaan sen takia, että se on halpaa ja alkoholia. Rakin ja Ouzo yhteinen piirre on se, että pahaa makua alunperin on peitettiin mm aniksella. Grappaanhan ei anista ole lisätty, samaan sarjaa kuuluu Balkkanin alueen luumuviinat, joita on alunperin tehty aivan samasta syystä, tavaraa on yllin kyllin mistä tehdä eikä ole haluttu käyttää valmistukseen esim viljaa.

Tämän päivä Raki, Ouzo ja Grappa ovat aivan eri tavaraa kuin esim 50-vuotta sitten. Ei ne mitään herkkuja vieläkään ole, mutta suuri osa on hyviä tai kelvollisia, ja kyllä vieläkin esim Turkista saa ainetta jota en joisi edes humalassa.

Ranskalaiset pastikset voit unohtaa tästä listasta, ne ovat nautintoaineita edellisiin verrattuna.

Lue lisää

Välimeren ranta-alueen kansathan ovat tunnettuja hurjasta, humalahakuisesta juomisestaan, jossa kaikki kelpaa kunnes taju on kankaalla... hups, pitelin näköjään karttaa ylösalaisin, se olikin Itämeri.

Kyllä maulla on ollut merkitystä siinä maailmankolkassa tislattujenkin juomien kohdalla. Ennen 1800-luvun puoliväliä yrttien kanssa tislatulla alkoholilla oli -- ainakin absintin tapauksessa -- alunalkaen yleislääkinnällinen merkitys ja käyttötarkoitus, nautintoaineen (makumielessä) aika koitti suosion noustua, ja melko pian sen jälkeen laatupyramidin pohjan "leviäminen" eli juuri kehnojen laatujen suosion nousu halvan hinnan ansiosta.

itse asiassa kirjoitti:

ollut kyse siitä onko juomassa anista vai ei, vaan siitä miten ja miksi näitä juomia ylipäätään tehdään.

Niitä tehdään vain ja ainostaan sen takia, että on ylimääräisiä laadultaa huonompia rypäleitä jotka eivät kelpaa viinin valmistukseen. Samaan massaa lisätään viininrypäleen kuoret.

Ei pontikaakaan tehdä sen takia, että se hyvää olisi, vaan sen takia, että se on halpaa ja alkoholia. Rakin ja Ouzo yhteinen piirre on se, että pahaa makua alunperin on peitettiin mm aniksella. Grappaanhan ei anista ole lisätty, samaan sarjaa kuuluu Balkkanin alueen luumuviinat, joita on alunperin tehty aivan samasta syystä, tavaraa on yllin kyllin mistä tehdä eikä ole haluttu käyttää valmistukseen esim viljaa.

Tämän päivä Raki, Ouzo ja Grappa ovat aivan eri tavaraa kuin esim 50-vuotta sitten. Ei ne mitään herkkuja vieläkään ole, mutta suuri osa on hyviä tai kelvollisia, ja kyllä vieläkin esim Turkista saa ainetta jota en joisi edes humalassa.

Ranskalaiset pastikset voit unohtaa tästä listasta, ne ovat nautintoaineita edellisiin verrattuna.

Lue lisää

alunperin kysyttiin vain, saako rakia Alkosta. Ja kun vastaus oli, ettei saa, nousi seuraavaksi kysymys, millä Alkosta saatavalla juomalla sen lähinnä voisi korvata. Ja siihen vastaus oli: lähinnä Turkin naapurimaan Kreikan ouzolla tai jopa Altian omalla "Anis Viinalla" (väärä kirjoitusmuoto on Altian syytä, ei minun...).

tässä silti kirjoitti:

alunperin kysyttiin vain, saako rakia Alkosta. Ja kun vastaus oli, ettei saa, nousi seuraavaksi kysymys, millä Alkosta saatavalla juomalla sen lähinnä voisi korvata. Ja siihen vastaus oli: lähinnä Turkin naapurimaan Kreikan ouzolla tai jopa Altian omalla "Anis Viinalla" (väärä kirjoitusmuoto on Altian syytä, ei minun...).

Lue lisää

että syntyy keskustelua, siitä koko foorumikin nimensä on saanut.

Laitoin taannoin arakia shoppailtuani saamani lehtikirjoituksen nähtäville (kannattaa napata talteen jos kiinnostaa, kotisivu häipyy kohtakkoin):

http://www.elisanet.fi/absinthe/docs/Arak_DailyStar_Karam.pdf

BR

Se libanonilainen ravintola on Farouge, sijaitsee Erottajan puistoa vastapäätä Yrjönkadun puolella. Sammakonreidet ja Ksaraki voisi olla pikantti yhdistelmä.

Raipe kirjoitti:

Se libanonilainen ravintola on Farouge, sijaitsee Erottajan puistoa vastapäätä Yrjönkadun puolella. Sammakonreidet ja Ksaraki voisi olla pikantti yhdistelmä.

Ksarak-merkkistä arakia. Taitaa olla uutta siellä, haukkana tarkkailen baarihyllyjä juuri tällaisten löytöjen toivossa. Teatteri on Svenska Teaternin talossa Espan puiston puolella.

-BR-

Raipe kirjoitti:

Se libanonilainen ravintola on Farouge, sijaitsee Erottajan puistoa vastapäätä Yrjönkadun puolella. Sammakonreidet ja Ksaraki voisi olla pikantti yhdistelmä.

Karsea paikka toi Farouge

sintti 79 kirjoitti:

Karsea paikka toi Farouge

Ahaa, voitko eritellä millä tavalla?

Tuliaispullo Yeni Rakia loppui, oli hyvää. Saakohan tätä vieläkään Suomen Alkosta? Jos ei, niin mitään saman tyylistä?

Ööö?

Ouzo on erästä ns. anisviinaa, mutta ei ole yhtenäistä käsitettä "anisviina", joka olisi samaa ainetta, jota vain eri nimillä myydään eri maissa.

Olin minäkin Kreetalla 1990.

ööö, ööö... kirjoitti:

Ööö?

Ouzo on erästä ns. anisviinaa, mutta ei ole yhtenäistä käsitettä "anisviina", joka olisi samaa ainetta, jota vain eri nimillä myydään eri maissa.

Olin minäkin Kreetalla 1990.

Lue lisää

Nimittäin Yeni Rakia alkosta ja hyvä niin. Raki on aniksella maustettua paloviinaa jota normaalisti ohennetaan vedellä jolloin se emulsioituu ja siitä sen turkkilainen nimi juontaa juurensa, eli Leijonan maito!
Mainittakoon, että kyseisestä Yeni Rakista (uusi raki) tulee erinomaisen hyvin lävitse pontikan aromi!
Rakeja on monia muitakin merkkejä, mutta YeniRaki on tunnetuin turkissa.
Muita samantapaisia juomia ovat Outzo, Ricard, Pernod jne. Tunnetuin luultavasti Absinth, jossa käytettiin aikoinaan mausteena myös hulluruohoa ja jonka valmistus oli pitkään kiellettyä sen terveyttä tuhoavan vaikutuksen vuoksi.
Absinthin nauttimiselle on ihan omat traditionsa ja nyt tuota juomaa on jälleen saatavissa, myös Alkossa!

Vanha kokki kirjoitti:

Nimittäin Yeni Rakia alkosta ja hyvä niin. Raki on aniksella maustettua paloviinaa jota normaalisti ohennetaan vedellä jolloin se emulsioituu ja siitä sen turkkilainen nimi juontaa juurensa, eli Leijonan maito!
Mainittakoon, että kyseisestä Yeni Rakista (uusi raki) tulee erinomaisen hyvin lävitse pontikan aromi!
Rakeja on monia muitakin merkkejä, mutta YeniRaki on tunnetuin turkissa.
Muita samantapaisia juomia ovat Outzo, Ricard, Pernod jne. Tunnetuin luultavasti Absinth, jossa käytettiin aikoinaan mausteena myös hulluruohoa ja jonka valmistus oli pitkään kiellettyä sen terveyttä tuhoavan vaikutuksen vuoksi.
Absinthin nauttimiselle on ihan omat traditionsa ja nyt tuota juomaa on jälleen saatavissa, myös Alkossa!

Lue lisää

Hyvänen aika, "hyvä niin"...onneksi on EU ja voi ostaa etänä mitä haluaa. OK, raki on turkkilaista, mutta kyllä monille EU:n ulkopuolisille erikoisuuksille on edustaja jossakin unionimaassa; haku päälle nettiin niin johan löytyy. Eri asia on se, uskaltaako löytämistään kaupoista ostaa. Minua on onnistanut: täytyy pian taas täydentää arakvarastoani.

Vanha kokki: Voitko kertoa lisää tuosta "hulluruohojuomasta", k.o. kasvi kun on myrkyllinen eikä kelpaa minkään juotavan mausteeksi?

Vanha kokki kirjoitti:

Nimittäin Yeni Rakia alkosta ja hyvä niin. Raki on aniksella maustettua paloviinaa jota normaalisti ohennetaan vedellä jolloin se emulsioituu ja siitä sen turkkilainen nimi juontaa juurensa, eli Leijonan maito!
Mainittakoon, että kyseisestä Yeni Rakista (uusi raki) tulee erinomaisen hyvin lävitse pontikan aromi!
Rakeja on monia muitakin merkkejä, mutta YeniRaki on tunnetuin turkissa.
Muita samantapaisia juomia ovat Outzo, Ricard, Pernod jne. Tunnetuin luultavasti Absinth, jossa käytettiin aikoinaan mausteena myös hulluruohoa ja jonka valmistus oli pitkään kiellettyä sen terveyttä tuhoavan vaikutuksen vuoksi.
Absinthin nauttimiselle on ihan omat traditionsa ja nyt tuota juomaa on jälleen saatavissa, myös Alkossa!

Lue lisää

Voi voi vieläkö näitäkin näkee "Tunnetuin luultavasti Absinth, jossa käytettiin aikoinaan mausteena myös hulluruohoa ja jonka valmistus oli pitkään kiellettyä sen terveyttä tuhoavan vaikutuksen vuoksi."

Mitään muuta alkoholijuomaa ei ole näin pahasti ali/yliarvioitu. Absintti on parhaimmillaan erittäin hyvää ja pahimmillaan aivan kamalaa sotkua - valitettavasti suurin osa on täyttä p..kaa.

Aito hyvä absinitti maistuu yrteille ja varsinkin anis erottuu edukseen - eikä ole väriaineilla tai sokerilla pilattua tulilientä.

Absintissa on/voi olla Tujonia. Sen on aiemmin sanottu aiheuttavan hallusinaatioita. Tujonia absinttiiin saadaan koiruohosta (Artemisia absinthium). Hulluruoho (Datura stramonium) on oma juttunsa, sitä ei kukaan järkevä juomaansa sotke - luokitellaan myrkilliseksi kasviksi.

Hyvästä absintista ei tule kuin känniin jos sitä viitsii juoda niin paljon - huumaavat vaikutukset ovat puhdasta huu-haata ja ovat aina liittyneet absinttiin.

Mutta se yhteinen asian absintilla ja rakilla on että ne molemmat maistuvat lähinnä anikselle, tosin absintissa maistuvat myös muut mausteet ja yrtit.

Raki on halpaa viinaa joka on maustettu aniksella - ei mitään sen ihmeellisempää, tehdään yleensä jätemateriaalista jota ei voida käyttää viinien tekemiseen.

Brew kirjoitti:

Voi voi vieläkö näitäkin näkee "Tunnetuin luultavasti Absinth, jossa käytettiin aikoinaan mausteena myös hulluruohoa ja jonka valmistus oli pitkään kiellettyä sen terveyttä tuhoavan vaikutuksen vuoksi."

Mitään muuta alkoholijuomaa ei ole näin pahasti ali/yliarvioitu. Absintti on parhaimmillaan erittäin hyvää ja pahimmillaan aivan kamalaa sotkua - valitettavasti suurin osa on täyttä p..kaa.

Aito hyvä absinitti maistuu yrteille ja varsinkin anis erottuu edukseen - eikä ole väriaineilla tai sokerilla pilattua tulilientä.

Absintissa on/voi olla Tujonia. Sen on aiemmin sanottu aiheuttavan hallusinaatioita. Tujonia absinttiiin saadaan koiruohosta (Artemisia absinthium). Hulluruoho (Datura stramonium) on oma juttunsa, sitä ei kukaan järkevä juomaansa sotke - luokitellaan myrkilliseksi kasviksi.

Hyvästä absintista ei tule kuin känniin jos sitä viitsii juoda niin paljon - huumaavat vaikutukset ovat puhdasta huu-haata ja ovat aina liittyneet absinttiin.

Mutta se yhteinen asian absintilla ja rakilla on että ne molemmat maistuvat lähinnä anikselle, tosin absintissa maistuvat myös muut mausteet ja yrtit.

Raki on halpaa viinaa joka on maustettu aniksella - ei mitään sen ihmeellisempää, tehdään yleensä jätemateriaalista jota ei voida käyttää viinien tekemiseen.

Lue lisää

Oletko Vanha Kokki?

"[...] ovat aina liittyneet absinttiin."

Mistä tämä tieto on peräisin? Mikä aikajänne on tässä lauseessa "aina", vuodesta 1990 astiko?

Fougerolles kirjoitti:

Oletko Vanha Kokki?

"[...] ovat aina liittyneet absinttiin."

Mistä tämä tieto on peräisin? Mikä aikajänne on tässä lauseessa "aina", vuodesta 1990 astiko?

Lue lisää

En ole "Vanha kokki" vaikkakin olen kokki ja paljon muutakin. Koko suuri muhkaaminen alkoi tietysti silloin kun Euroopassa oli laajalti absinttikielto n. 1915. - mikä on kiellettyä se on sitä myös halutaan. Kun juoma kiellettiin monissa maissa (väliaikaisesti) sitä vastaavasti valmistettiin eräissä maissa juuri sen takia koska kysyntä oli paljon kovempaa kuin ennen kieltoa - kuinkas muutenkaan.

Tällä hetkellä absintti ei liene kielletty missään maassa - tosin Tujonin pitoisuudet on rajattu EU:n osalta tietylle tasolle (ilmeisesti USA:ssa on myös omat raja-arvot) - joka ei tiettävästi aiheuta edes herkimmille ihmisille mitään epämääräisiä oireita. Että tälläinen tapaus tämä. Tosin eihän tämä vielä tähän lopu koska, niin kuin totesin Absintti on yksi ali/yliarvotetuimmista juomista mitä ikinä on tuotettu - vaikkakin on vain maustettua viinaa ei mitään sen oudompaa.

Lähteeksi kelpaavat kaikki väkeviä alkoholijuomia käsittelevät hakuteokset - joita muutaman löytyy omastakin hyllystä, jääkööt nimeltä mainitsematta. Internetin ihmeellisestä maailmasta löytynee samaa ja tarkempaakin tietoa asiasta kiinnostuneille. Minä en tarvitse absinttia, minulle riittävät hyvät mallasviskit, konjakit, rommit ja oluet.

Brew kirjoitti:

En ole "Vanha kokki" vaikkakin olen kokki ja paljon muutakin. Koko suuri muhkaaminen alkoi tietysti silloin kun Euroopassa oli laajalti absinttikielto n. 1915. - mikä on kiellettyä se on sitä myös halutaan. Kun juoma kiellettiin monissa maissa (väliaikaisesti) sitä vastaavasti valmistettiin eräissä maissa juuri sen takia koska kysyntä oli paljon kovempaa kuin ennen kieltoa - kuinkas muutenkaan.

Tällä hetkellä absintti ei liene kielletty missään maassa - tosin Tujonin pitoisuudet on rajattu EU:n osalta tietylle tasolle (ilmeisesti USA:ssa on myös omat raja-arvot) - joka ei tiettävästi aiheuta edes herkimmille ihmisille mitään epämääräisiä oireita. Että tälläinen tapaus tämä. Tosin eihän tämä vielä tähän lopu koska, niin kuin totesin Absintti on yksi ali/yliarvotetuimmista juomista mitä ikinä on tuotettu - vaikkakin on vain maustettua viinaa ei mitään sen oudompaa.

Lähteeksi kelpaavat kaikki väkeviä alkoholijuomia käsittelevät hakuteokset - joita muutaman löytyy omastakin hyllystä, jääkööt nimeltä mainitsematta. Internetin ihmeellisestä maailmasta löytynee samaa ja tarkempaakin tietoa asiasta kiinnostuneille. Minä en tarvitse absinttia, minulle riittävät hyvät mallasviskit, konjakit, rommit ja oluet.

Lue lisää

Aiheen vierestä, mutta jälleen kerran näyttää olevan tarvetta oikaisuille. Kaikki hakuteokset kun eivät osaa erottaa myyttejä todellisuudesta, tai eivät halua viihdearvon vuoksi, tai sitten ovat vain vanhentuneita ja siteeraavat toisiaan. Laita toki lista tänne, voidaan arvioida sitten. Kas tässä:

Absintin kysyntä ja tarjonta olivat korkealla 1900-luvun alkupuolella: Ranskassa absintin vuosikulutus vuonna 1874 oli 700 000 litraa, kun taas vuonna 1910 se oli 36 miljoonaa (!) litraa--mutta sen osuus oli tuona vuonna silti vain 3% kaikessa Ranskassa kulutetusta alkoholista. Sveitsin absintinvienti 1900-luvun alkupuolella taasen oli 3 milj. US gallonan luokkaa (*). Joten kyseessä oli hyvin suosittu juoma. Sitten, kun absintin "kieltolaki" levisi näihin ja muihin maihin, ja kun 1. maailmansota oli ohi, absintti oli lähes unohduksissa eikä suinkaan "entistä halutumpaa". Sveitsissä toki monet tislaajat jatkoivat pienimuotoista tuotantoaan pimeästi nykypäiviin asti. Espanjassa tuotanto jatkui mm. Pernod'n Tarragonan tehtailla, jonne ne olivat siirtyneet Ranskasta kiellon voimaantulon jälkeen. 1920-luvulla alkoi cocktailien aikakausi, ja mm. USA:ssa kieltolaki. Sveitsin salapolttajien tuotanto on siis ollut häviävän pieni noihin historiallisiin lukuihin verrattuna.

Absinttiin ei 1800-luvulla eikä 1900-luvun alussa liitetty minkäänlaisia "huumaavuus"-käsityksiä missään piireissä, sensijaan raittusliikkeen piikkiin työskennelleet lääketieteen edustajat nostivat esiin epäilyksen hulluuden aiheuttamisesta (mikä nyttemmin ymmärretään paremmin halvan alkoholin, siis halvimpien absinttien, aiheuttamana juoppohulluutena). Silloiset tarkoitushakuiset tutkimusmenetelmät eivät kestä nykyistä (eivätkä oman aikansakaan) tieteellistä tarkastelua.

Huumaavuushöpinät tulivat EU-aikakaudella 1990-luvulla kuvaan mukaan, kun Itä-Euroopan maat liittyivät EU:hun ja markkinamiehet keksivät, että absintti ei ollut niissä kielletty ja siksi sen on oltava sallittua muuallakin EU:ssa, kehittivät Tsekissä "modernin" version keksittyine kehystarinoineen varsinkin brittituristeja ja Britannian baareja varten. Ei voida siis sanoa, että absinttiin olisi "aina" liitetty käsitys huumaavuudesta. Merkityksettömien haitta-aineiden pitoisuuksien ylärajan käyttö markkinoinnissa ("suurin sallittu") on nerokas kikka: testaaminen on hankalaa, eikä kukaan tule valittamaan siitä, että juomassa ei ole niitä tarpeeksi. Asiaan paneutuneet absinttihistorioitsijat ja -tutkijat ovat selvittäneet tujonin ja muiden terpeenien pitoisuuksia vanhoissa ja nykyisissä absinteissa (ks. linkit alla).

Absintin nimikkeen alla EU:n markkinoilla voi ainakin vielä myydä esteettä melkein mitä tahansa yrttiviinaa, koska absintin valmistuksen raaka-aineita tai valmistusaluetta ei ole EU-lainsäädännössä määritelty (**). Sveitsin laissa on 2005:stä asti ollut selkeä(hkö) määritelmä, joka sulkee Sveitsin markkinoilta tsekki"absintin" kaltaiset tuotteet.

Juuri nyt on meneillään sveitsiläisten absintintislaajen hakemus alkuperäsuojasta, joka olisi niin voimakkaasti rajaava voimaan tullessaan, ettei käytännössä missään muualla kuin Val-de-Traversissa voitaisi enää valmistaa "absinthe" ja "fée verte" -nimeä kantavia alkoholijuomia (***). Myönnettiinpä tämä IGP tai ei, Val-de-Traversin tuotteet ovat historiallisesti oikeaoppista absinttia paljon enemmän kuin tsekkituotteet ja niitä vastaavat, usein siniseksi värjätyt ja karvaan makuiset.

Kirjallisia lähteitä (hyllyssäni):

(*) Absinthe : History in a bottle. Barnaby Conrad III. Chronicle Books 1988 s. 115, s. 4
The Absinthe Encyclopedia, David Nathan-Maister, Oxygénée Press 2008.

Netistä:
(**) http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2008:039:0016:01:FI:HTML
http://www.feeverte.net/forum/index.php?s=&showtopic=4713&view=findpost&p=153011

(***) http://www.absinthe-interprofession.ch/index.html
http://www.feeverte.net/forum/index.php?s=&showtopic=5464&view=findpost&p=178853

Raki? Ai niin:
http://www.feeverte.net/forum/index.php?s=&showtopic=5495&view=findpost&p=179787

Fougerolles kirjoitti:

Aiheen vierestä, mutta jälleen kerran näyttää olevan tarvetta oikaisuille. Kaikki hakuteokset kun eivät osaa erottaa myyttejä todellisuudesta, tai eivät halua viihdearvon vuoksi, tai sitten ovat vain vanhentuneita ja siteeraavat toisiaan. Laita toki lista tänne, voidaan arvioida sitten. Kas tässä:

Absintin kysyntä ja tarjonta olivat korkealla 1900-luvun alkupuolella: Ranskassa absintin vuosikulutus vuonna 1874 oli 700 000 litraa, kun taas vuonna 1910 se oli 36 miljoonaa (!) litraa--mutta sen osuus oli tuona vuonna silti vain 3% kaikessa Ranskassa kulutetusta alkoholista. Sveitsin absintinvienti 1900-luvun alkupuolella taasen oli 3 milj. US gallonan luokkaa (*). Joten kyseessä oli hyvin suosittu juoma. Sitten, kun absintin "kieltolaki" levisi näihin ja muihin maihin, ja kun 1. maailmansota oli ohi, absintti oli lähes unohduksissa eikä suinkaan "entistä halutumpaa". Sveitsissä toki monet tislaajat jatkoivat pienimuotoista tuotantoaan pimeästi nykypäiviin asti. Espanjassa tuotanto jatkui mm. Pernod'n Tarragonan tehtailla, jonne ne olivat siirtyneet Ranskasta kiellon voimaantulon jälkeen. 1920-luvulla alkoi cocktailien aikakausi, ja mm. USA:ssa kieltolaki. Sveitsin salapolttajien tuotanto on siis ollut häviävän pieni noihin historiallisiin lukuihin verrattuna.

Absinttiin ei 1800-luvulla eikä 1900-luvun alussa liitetty minkäänlaisia "huumaavuus"-käsityksiä missään piireissä, sensijaan raittusliikkeen piikkiin työskennelleet lääketieteen edustajat nostivat esiin epäilyksen hulluuden aiheuttamisesta (mikä nyttemmin ymmärretään paremmin halvan alkoholin, siis halvimpien absinttien, aiheuttamana juoppohulluutena). Silloiset tarkoitushakuiset tutkimusmenetelmät eivät kestä nykyistä (eivätkä oman aikansakaan) tieteellistä tarkastelua.

Huumaavuushöpinät tulivat EU-aikakaudella 1990-luvulla kuvaan mukaan, kun Itä-Euroopan maat liittyivät EU:hun ja markkinamiehet keksivät, että absintti ei ollut niissä kielletty ja siksi sen on oltava sallittua muuallakin EU:ssa, kehittivät Tsekissä "modernin" version keksittyine kehystarinoineen varsinkin brittituristeja ja Britannian baareja varten. Ei voida siis sanoa, että absinttiin olisi "aina" liitetty käsitys huumaavuudesta. Merkityksettömien haitta-aineiden pitoisuuksien ylärajan käyttö markkinoinnissa ("suurin sallittu") on nerokas kikka: testaaminen on hankalaa, eikä kukaan tule valittamaan siitä, että juomassa ei ole niitä tarpeeksi. Asiaan paneutuneet absinttihistorioitsijat ja -tutkijat ovat selvittäneet tujonin ja muiden terpeenien pitoisuuksia vanhoissa ja nykyisissä absinteissa (ks. linkit alla).

Absintin nimikkeen alla EU:n markkinoilla voi ainakin vielä myydä esteettä melkein mitä tahansa yrttiviinaa, koska absintin valmistuksen raaka-aineita tai valmistusaluetta ei ole EU-lainsäädännössä määritelty (**). Sveitsin laissa on 2005:stä asti ollut selkeä(hkö) määritelmä, joka sulkee Sveitsin markkinoilta tsekki"absintin" kaltaiset tuotteet.

Juuri nyt on meneillään sveitsiläisten absintintislaajen hakemus alkuperäsuojasta, joka olisi niin voimakkaasti rajaava voimaan tullessaan, ettei käytännössä missään muualla kuin Val-de-Traversissa voitaisi enää valmistaa "absinthe" ja "fée verte" -nimeä kantavia alkoholijuomia (***). Myönnettiinpä tämä IGP tai ei, Val-de-Traversin tuotteet ovat historiallisesti oikeaoppista absinttia paljon enemmän kuin tsekkituotteet ja niitä vastaavat, usein siniseksi värjätyt ja karvaan makuiset.

Kirjallisia lähteitä (hyllyssäni):

(*) Absinthe : History in a bottle. Barnaby Conrad III. Chronicle Books 1988 s. 115, s. 4
The Absinthe Encyclopedia, David Nathan-Maister, Oxygénée Press 2008.

Netistä:
(**) http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2008:039:0016:01:FI:HTML
http://www.feeverte.net/forum/index.php?s=&showtopic=4713&view=findpost&p=153011

(***) http://www.absinthe-interprofession.ch/index.html
http://www.feeverte.net/forum/index.php?s=&showtopic=5464&view=findpost&p=178853

Raki? Ai niin:
http://www.feeverte.net/forum/index.php?s=&showtopic=5495&view=findpost&p=179787

Lue lisää

Toki asian voi ymmärrää miten haluaa kun kirjoitin " kysyntä oli paljon kovempaa kuin ennen kieltoa " tarkoitin myös sitä - tuotannosta en kirjoittanut yhtään mitään. Suurin osa valmistajista luopui kiellon aikana valmistuksesta ja siirtyi muiden alkoholijuomien valmistukseen.

Tämä vain vahvistaa ennakkoluuloja joita absintti on kautta aikain kerättänyt - vaikka siihen ei todellisuudessa ole ollut mitään sen suurempaa syytä. "Huumaavuushöpinät" tulivat jo vuosisadan alkupuolella, raittiusliikeen ja tiettyjen taitelijapoppoiden julistamina, eli ovat liki satavuotta vanhoja uskomuksia.

Jos absintille saadaa suojaus, se auttaa asiassa, nykyinen tilanne on koomisen ja kaaottisen välimuoto. Melkein mitä tahansa voi myydä absintin nimellä - tästä huolimatta minulla ei ole mitään tarvetta hyvälle eikä pahalle absintille, eikä myöskään Rakille.

brasseristi kirjoitti:

Hyvänen aika, "hyvä niin"...onneksi on EU ja voi ostaa etänä mitä haluaa. OK, raki on turkkilaista, mutta kyllä monille EU:n ulkopuolisille erikoisuuksille on edustaja jossakin unionimaassa; haku päälle nettiin niin johan löytyy. Eri asia on se, uskaltaako löytämistään kaupoista ostaa. Minua on onnistanut: täytyy pian taas täydentää arakvarastoani.

Vanha kokki: Voitko kertoa lisää tuosta "hulluruohojuomasta", k.o. kasvi kun on myrkyllinen eikä kelpaa minkään juotavan mausteeksi?

Lue lisää

Jotka sivuavat kyseisen juoman alkuperäistä valmistusta kerrotaan mm. Malin, eli koiruohon (Artimesia absinthum) rinnalla käytettiin vähäisessä määrin myös hulluruohoa (Datura stramonumia), näiden lisäksi useita muita yrttejä kuten iisoppia tähtianista sekä pahimmillaan myös peräti kuparia ja sinkkiä!
Pääasiallisin syy kieltoon oli kuitenkin Malista saatava thujoni jota kyseisestä kasvista saatavassa öljyssä.
Tujoni aiheuttaa epilepsian kaltaisia oireita.
Huomattavaa valmistuksessa on se, että 1800 luvulla valmistusta ei niin tarkasti valvottu, joten aineksia lisättiin melko surutta ja joskus ikävin seurauksin.
Tuo valvomattumuus johti lopulata siihen että abshintin valmistus kiellettiin kaikissa euroopan maissa toisen maailman sodan päättymisen aikoihin.
Nykyisin abshintin valmistus on tarkasti valvottua, mutta huomattavaa kuitenkin se, että esim. USA:ssa aine sallittiin vasta 2007!
Nykyisin nautittu Abshintti ei ole siis lainkaan samaa kuin 200 vuotta sitten valmistettu.

Vanha kokki kirjoitti:

Jotka sivuavat kyseisen juoman alkuperäistä valmistusta kerrotaan mm. Malin, eli koiruohon (Artimesia absinthum) rinnalla käytettiin vähäisessä määrin myös hulluruohoa (Datura stramonumia), näiden lisäksi useita muita yrttejä kuten iisoppia tähtianista sekä pahimmillaan myös peräti kuparia ja sinkkiä!
Pääasiallisin syy kieltoon oli kuitenkin Malista saatava thujoni jota kyseisestä kasvista saatavassa öljyssä.
Tujoni aiheuttaa epilepsian kaltaisia oireita.
Huomattavaa valmistuksessa on se, että 1800 luvulla valmistusta ei niin tarkasti valvottu, joten aineksia lisättiin melko surutta ja joskus ikävin seurauksin.
Tuo valvomattumuus johti lopulata siihen että abshintin valmistus kiellettiin kaikissa euroopan maissa toisen maailman sodan päättymisen aikoihin.
Nykyisin abshintin valmistus on tarkasti valvottua, mutta huomattavaa kuitenkin se, että esim. USA:ssa aine sallittiin vasta 2007!
Nykyisin nautittu Abshintti ei ole siis lainkaan samaa kuin 200 vuotta sitten valmistettu.

Lue lisää

Voitko kertoa tarkemmin, mistä lähteestä nämä väittämät ovat peräisin? Asiantuntijat eivät ole löytäneet mitään tällaiseen viittaavaa. Entä 200 vuotta vanhat reseptit, mistä tietosi niistä ovat peräisin? Ilman lähteitä tämä vaikuttaa olevan huuhaan ja harhauskomusten kierrätystä.

Brew kirjoitti:

Toki asian voi ymmärrää miten haluaa kun kirjoitin " kysyntä oli paljon kovempaa kuin ennen kieltoa " tarkoitin myös sitä - tuotannosta en kirjoittanut yhtään mitään. Suurin osa valmistajista luopui kiellon aikana valmistuksesta ja siirtyi muiden alkoholijuomien valmistukseen.

Tämä vain vahvistaa ennakkoluuloja joita absintti on kautta aikain kerättänyt - vaikka siihen ei todellisuudessa ole ollut mitään sen suurempaa syytä. "Huumaavuushöpinät" tulivat jo vuosisadan alkupuolella, raittiusliikeen ja tiettyjen taitelijapoppoiden julistamina, eli ovat liki satavuotta vanhoja uskomuksia.

Jos absintille saadaa suojaus, se auttaa asiassa, nykyinen tilanne on koomisen ja kaaottisen välimuoto. Melkein mitä tahansa voi myydä absintin nimellä - tästä huolimatta minulla ei ole mitään tarvetta hyvälle eikä pahalle absintille, eikä myöskään Rakille.

Lue lisää

" kysyntä oli paljon kovempaa kuin ennen kieltoa " --voitko tarkentaa? Esimerkiksi, tieto siitä miten paljon kysytympää absintti oli 1920-luvun Ranskassa kuin se oli siellä ennen vuotta 1914, ja mistä tieto on peräisin?

Huumaavuushöpinät ovat Hill's Absinth -firman sepitelmiä 1990-luvulta. Silloin absinttikiellon aikaan väitettiin ylenmääräisen absintinjuonnin aiheuttavan hulluutta. No, hoolla ne molemmat sanat alkavat, mutta siinä on selvä ero. Tässä viinalegendalinkki:

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/4679915/24831578

Entä ne taiteilijapoppoot, olisiko antaa lähteeseen viittausta?

Vanha kokki kirjoitti:

Jotka sivuavat kyseisen juoman alkuperäistä valmistusta kerrotaan mm. Malin, eli koiruohon (Artimesia absinthum) rinnalla käytettiin vähäisessä määrin myös hulluruohoa (Datura stramonumia), näiden lisäksi useita muita yrttejä kuten iisoppia tähtianista sekä pahimmillaan myös peräti kuparia ja sinkkiä!
Pääasiallisin syy kieltoon oli kuitenkin Malista saatava thujoni jota kyseisestä kasvista saatavassa öljyssä.
Tujoni aiheuttaa epilepsian kaltaisia oireita.
Huomattavaa valmistuksessa on se, että 1800 luvulla valmistusta ei niin tarkasti valvottu, joten aineksia lisättiin melko surutta ja joskus ikävin seurauksin.
Tuo valvomattumuus johti lopulata siihen että abshintin valmistus kiellettiin kaikissa euroopan maissa toisen maailman sodan päättymisen aikoihin.
Nykyisin abshintin valmistus on tarkasti valvottua, mutta huomattavaa kuitenkin se, että esim. USA:ssa aine sallittiin vasta 2007!
Nykyisin nautittu Abshintti ei ole siis lainkaan samaa kuin 200 vuotta sitten valmistettu.

Lue lisää

Ööö? Toisen maailmansodan aikoihin... tarkoittanet ensimmäisen maailmansodan.

"Huomattavaa valmistuksessa on se, että 1800 luvulla valmistusta ei niin tarkasti valvottu, joten aineksia lisättiin melko surutta ja joskus ikävin seurauksin."

Onko tämä siitä samasta historiankirjasta? Mistä, ja milloin lienee kirjoitettu?

Ks. 1800-luvun aitoja ja yleisimmin noudatettuja absinttireseptejä täältä:

http://www.oxygenee.com/absinthe/books4.html

Fougerolles kirjoitti:

" kysyntä oli paljon kovempaa kuin ennen kieltoa " --voitko tarkentaa? Esimerkiksi, tieto siitä miten paljon kysytympää absintti oli 1920-luvun Ranskassa kuin se oli siellä ennen vuotta 1914, ja mistä tieto on peräisin?

Huumaavuushöpinät ovat Hill's Absinth -firman sepitelmiä 1990-luvulta. Silloin absinttikiellon aikaan väitettiin ylenmääräisen absintinjuonnin aiheuttavan hulluutta. No, hoolla ne molemmat sanat alkavat, mutta siinä on selvä ero. Tässä viinalegendalinkki:

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/4679915/24831578

Entä ne taiteilijapoppoot, olisiko antaa lähteeseen viittausta?

Lue lisää

Valitan, en jaksa kinata lasten kanssa. Miksi Ranska olisi avainasemassa? Esim Espanja on aina ollut suuri valmistaja ja kuluttaja - eikä absintti tiettävästi ole koskaan ollut ko maassa kiellettyä. Kirjallisuudesta löydät monta viitettä absintin turmiollisuudesta jo 1900 luvun alusta aina 2000 luvulle asti. Viimeisin hälinä käynnistyi kun EU määritteli Tujonin maksimipitoisuudet ja "salli" absintin myynnin. Tosin samaa tavaraa oli myyty jo aika päiviä sitten monessa muussa maassa milloin milläkin nimellä, myös EU:n alueella.

Niin kuin totesin, voin toistaa en jaksa kinata joutavasta - ole mitä mieltä haluat. Tämä tästä ja jatkataan toisesta aiheesta jos on syytä - tämä on puolestani loppuun käsitelty.

Brew kirjoitti:

Valitan, en jaksa kinata lasten kanssa. Miksi Ranska olisi avainasemassa? Esim Espanja on aina ollut suuri valmistaja ja kuluttaja - eikä absintti tiettävästi ole koskaan ollut ko maassa kiellettyä. Kirjallisuudesta löydät monta viitettä absintin turmiollisuudesta jo 1900 luvun alusta aina 2000 luvulle asti. Viimeisin hälinä käynnistyi kun EU määritteli Tujonin maksimipitoisuudet ja "salli" absintin myynnin. Tosin samaa tavaraa oli myyty jo aika päiviä sitten monessa muussa maassa milloin milläkin nimellä, myös EU:n alueella.

Niin kuin totesin, voin toistaa en jaksa kinata joutavasta - ole mitä mieltä haluat. Tämä tästä ja jatkataan toisesta aiheesta jos on syytä - tämä on puolestani loppuun käsitelty.

Lue lisää

Itseäsi asiantuntijana, silloin ei tarvitse pettyä, kun muut ei tiedä mitään! Ilmeisesti sinun espanjasi ei kuulu eurooppaan?

Muuan lukija kirjoitti:

Itseäsi asiantuntijana, silloin ei tarvitse pettyä, kun muut ei tiedä mitään! Ilmeisesti sinun espanjasi ei kuulu eurooppaan?

Toki voit nälviä jos siltä tuntuu. Espanja oli mainintana sen takia, että se on ollut selvä poikkeus. Silloin kun absintti kiellettiin mm Ranskassa ja Sveitsissä sitä EI kielletty Espanjanssa. Sen voit usko, Espanja kuuluu Eurooppaan. En tiedä mistä ole muuta päätellyt, voitko hieman tarkentaa, sen verran asia kiinnostaa.

Asiantuntija en ole, harras harrastaja kylläkin - ja jotain olen asiasta myös tietävinäni.

Brew kirjoitti:

Valitan, en jaksa kinata lasten kanssa. Miksi Ranska olisi avainasemassa? Esim Espanja on aina ollut suuri valmistaja ja kuluttaja - eikä absintti tiettävästi ole koskaan ollut ko maassa kiellettyä. Kirjallisuudesta löydät monta viitettä absintin turmiollisuudesta jo 1900 luvun alusta aina 2000 luvulle asti. Viimeisin hälinä käynnistyi kun EU määritteli Tujonin maksimipitoisuudet ja "salli" absintin myynnin. Tosin samaa tavaraa oli myyty jo aika päiviä sitten monessa muussa maassa milloin milläkin nimellä, myös EU:n alueella.

Niin kuin totesin, voin toistaa en jaksa kinata joutavasta - ole mitä mieltä haluat. Tämä tästä ja jatkataan toisesta aiheesta jos on syytä - tämä on puolestani loppuun käsitelty.

Lue lisää

Minua kiinnostaa paikkansapitävä tieto, ja minusta lähdekritiikki on viisasta etenkin internetin kanssa, jota nämäkin kirjoitukset täydentävät; siksi pyrin oikaisemaan. Otan toki vastaan oikaisuja itsekin, kun joku vain osoittaa tiedolle lähteen.

En tiedä lukuja Espanjan menneiden aikojen absintintuotanto- ja kulutusmääristä. Sen mukaan, mitä itse olen vuosien varrella lukenut, absintti ei olisi ollut erityisen suosittua Espanjassa ennen näiden muiden Euroopan maiden absinttikieltoa tai sen jälkeen.

Pernod Fils aloitti toimintansa Espanjan Tarragonassa 1918, "paettuaan" Ranskan Pontarlier'stä. Espanjassa lehtimiehenä toiminut Ernest Hemingway tutustui (todennäköisesti juuri tähän) absinttiin siellä 20-luvulla, vei sitä mukanaan Yhdysvaltoihin ja toi/tuotatti sitä Espanjasta ja Kuubasta. (*) Mutta Espanjan "kotimarkkinoilla" absintti tuskin on edustanut suurtakaan osaa kysynnästä tai tarjonnasta.

Mitä Ranskaan itseensä tulee, jokainen absintista jotakin tietävä ymmärtänee Ranskan merkityksen absintin historiassa; jollei, kannattaa tutustua aiemmin antamiini kirjallisuusviitteihin ja linkkeihin. Sama pätee Sveitsiin.

Ja se absinttin liitetty turmiollisuusväittämä 1800-luvun loppupuolelta alkaen on ollut hulluuteen liittyvä, huumeeksi absinttia en ole nähnyt väitetyn/vihjaillun missään historiallisissa lähteissä. Tuo huumausvihjailu (poislukien runoilijoiden kielikuvat, joissa viini ja kukkain tuoksukin 'huumaavat') on tosiaankin 1990-luvun viinajobbarien keksintöä, erilaisten elokuvien tukemana (From Hell, Moulin Rouge).

(*) Barnaby Conrad / Absinthe - History in a bottle, s. 137

Muuan lukija kirjoitti:

Itseäsi asiantuntijana, silloin ei tarvitse pettyä, kun muut ei tiedä mitään! Ilmeisesti sinun espanjasi ei kuulu eurooppaan?

Missä hän mainitsi jotakin siihen suuntaan, ettei Espanja kuuluisi Eurooppaan?

Mutta onko se potensoitua?

Kiinnostavaa... Jos ei olisi sitä älytöntä väkevien "mainostuskieltoa" niin voisi Alko itsekin KERTOA uusista väkevien valikoiman tuotteistaan.

Espoon Leppävaaran Alkossa (kauppakeskus Sello) oli Yeni Rakia. Ostin ja nautin nyt... aaah, hyvää. Hauskoja nuo Alkon viinakuvaukset "terävä,yrttinen" -- siis raakana vai vedellä laimennettuna? Laittaisivat "anisviinojen" kohdalle jonkin laimennussuosituksen ja kuvailisivat laimennetun juoman makua.

> Pastis on myös ihan saman makuista kun raki ja tietysti supisuomalainen Anisviina

Ei minusta: Anisviinassa on jotenkin aika lievästi tuota anista. Se taitaa olla tarkoitettu raakana naukkailuun, kuten viinat Suomessa yleensäkin. Pastiksienkin mauissa on eroja, sanovat asiantuntijat.

Raki Turkista tai arak Libanonista: Yeni Raki (raki) ja Ksarak (arak) ovat suosikkejani.

Voiko olla anisviinalle allerginen ?
Ostin Turkista todella herkullisen makuista Yeni Rakia, vol 45, ja todella maistuu hyvältä vs.viljaviina kossu ym.

mutta: kurkunpäähän tulee metka tunnd.
Tietäen ja tiedostaen Turkin pyrkimykset EU-maaksi , sitä kuvittelee,että tekevät kaikkensa,et se hyvä kello kauas kuuluu..!
Mutta erittäin allergisena henkilönä ja mm. viinistä allergiakohtauksen saaneena ( sulfaatit)oletan että kuparin hapettumisominaisuutta on käytetty tähän jalonmakuiseen juomaan että paloviinaosa ( pontikka) ON VOITU pullottaa houkuttelevaan muotoon; millä todennäköisyydellä turisti, ostettuaan bsolut rki-pullon, palaa anafylaktisen reaktion satuaan puimaan pientä nyrkkiään kauppiaalle "who is just working there".

paitsi että ostin Raki-pullon lopuilla Turkinliiroillani,taxfree:stä. Olisivat halunneet munt ostamaan 2, mut tullisäädökset kieltävät.

Anyway, oli tosi paljon parempaa kuin kossu ym.
Oli ns. virallinen plo, oli leimat ja kaikki, pieni todennäköisyys, et oli metanoliviinaa, toisaalta, kukan noista ikinä tietää? Myyvät ajatuksella,ettei Koira oksennuksellensa koskaan palaa...
Kankkendaali nim. oli pahempi kuin viljaviinoissa ikipvänä, silti mun suussa Yeni Raki maistuu todella hyvältä.
Mikä on muitten maistajien kokemus ?
Olen allerginen mm. Pujolle, joka on samaa kasvisukua kuin Pujo on, joten en suosittele kellekään jolla on taipumusta heinänuhaan keskellä kesää.
Namia on, mut kurkku turpoaa, jos olet mykerökasveille edes hiukan allerginen.