Pystyykö keuhkoputkia...

Kuis on

...kuvaamaan ultraäänellä samalla tapaa kuin vaikkapa verisuonia? Tämä voi olla hieman dorka kysymys, mutta en muista kuulleeni, miten keuhkoputkia kuvataan muuten kuin röntgenillä.

66

2687

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • =)=)=)

      Itselle tehtiin keuhkotähystys ja BAL-huuhtelu, myös tietokonekuvaus... Myöhemmin hoitava keuhkolääkäri kertoi, että haluaisi tehdä tuon tähystyksen uudelleen. Kertoi, että on todella paljon helpompi hoitaa potilasta jonka sisään on nähnyt. ... nyt olen kyllä toisen keuhkolääkärin potilas, enkä ole kysynyt haluaisiko hänkin sisääni nähdä :-).

      Tuo tähystys oli ihan helppo, ei sattunut tms.

      • Kuis on

        ...kamera pantiin suun kautta sinne vai miten se tehdään? Miten helkkarissa, puudutetaan nielu niin kuin vatsan tähystyksessä? Taitaa olla kuitenkin kelju toimenpide...kääk

        Kiitos vastauksestasi!

      • =)=)=)
        Kuis on kirjoitti:

        ...kamera pantiin suun kautta sinne vai miten se tehdään? Miten helkkarissa, puudutetaan nielu niin kuin vatsan tähystyksessä? Taitaa olla kuitenkin kelju toimenpide...kääk

        Kiitos vastauksestasi!

        Ensin puudutetaan nenä, usein tähystysletku viedään jommasta kummasta sieraimesta, voidaan myös viedä suun kautta, laittaen pumpulipuikot molempiin sieraimiin puuduteaineen kera. Samaa puudutetta, mitä hammaslääkärit käyttävät. Puutumisen aikana lääkäri kertoo mitä tehdään ja suihkuttaa myös kurkkun samaa ainetta. Ei mitenkään paha juttu. Kun nenä on puutunut lääkäri työntää tähystyslekun pikkuhiljaa nenästä alaspäin, samalla hän lisää puuduteainetta letkun päästä. Mikään ei satu, ei tullut yökkäys tms. tunnetta.

        Rauhallisuus ja luottamus siihen mitä lääkäri tekee riittää. Homma on ohi nopeasti, eikä se satu. Gastroskopia on asia erikseen, siinä yökkäilin, en tässä keuhkotähystyksessä. Kumpikaan ei ole paha, menisin niihin tarvittaessa ihan ilman jännitystä uudelleenkin.

        Uskon, että oma asenne ratkaisee. Aikuisena ymmärrät mitä tehdään ja miksi ja tiedät noin suunnilleen kuinka kauan tutkimus kestää. Lapsille tehdään paljon vaikeampiakin tutkimuksia ja he sen kestävät, kun on pakko kestää.

        Rauhoittavia lääkkeitä voi pyytää etukäteen, jos tuntee siihen tarvetta. Ja on hyvä kertoa lääkärille, jos tutkimuksia jännittää tai pelkää. Hän osaa sitten auttaa tarpeen mukaan. Tärkeää on olla rehellinen, niin kaikki luonnistuu nopeasti ja kivutta, sillä kipua et näissä tutkimuksissa tunne.

        Tosin kyllä itsensä hysteeriseksi saa mistä vain, hämähäkin näkemisestä, ampiaisesta, hissistä ja sekin on OK, mahdollinen pelko tutkimuksesta pitää vain kertoa etukäteen. Jokainen on yksilö ja jokaisella yksilöllä on oikeus olla sellainen kun on. Pelkää jos pelottaa ja pyytää siihen apua ja apua myös saada.

      • Kuis on
        =)=)=) kirjoitti:

        Ensin puudutetaan nenä, usein tähystysletku viedään jommasta kummasta sieraimesta, voidaan myös viedä suun kautta, laittaen pumpulipuikot molempiin sieraimiin puuduteaineen kera. Samaa puudutetta, mitä hammaslääkärit käyttävät. Puutumisen aikana lääkäri kertoo mitä tehdään ja suihkuttaa myös kurkkun samaa ainetta. Ei mitenkään paha juttu. Kun nenä on puutunut lääkäri työntää tähystyslekun pikkuhiljaa nenästä alaspäin, samalla hän lisää puuduteainetta letkun päästä. Mikään ei satu, ei tullut yökkäys tms. tunnetta.

        Rauhallisuus ja luottamus siihen mitä lääkäri tekee riittää. Homma on ohi nopeasti, eikä se satu. Gastroskopia on asia erikseen, siinä yökkäilin, en tässä keuhkotähystyksessä. Kumpikaan ei ole paha, menisin niihin tarvittaessa ihan ilman jännitystä uudelleenkin.

        Uskon, että oma asenne ratkaisee. Aikuisena ymmärrät mitä tehdään ja miksi ja tiedät noin suunnilleen kuinka kauan tutkimus kestää. Lapsille tehdään paljon vaikeampiakin tutkimuksia ja he sen kestävät, kun on pakko kestää.

        Rauhoittavia lääkkeitä voi pyytää etukäteen, jos tuntee siihen tarvetta. Ja on hyvä kertoa lääkärille, jos tutkimuksia jännittää tai pelkää. Hän osaa sitten auttaa tarpeen mukaan. Tärkeää on olla rehellinen, niin kaikki luonnistuu nopeasti ja kivutta, sillä kipua et näissä tutkimuksissa tunne.

        Tosin kyllä itsensä hysteeriseksi saa mistä vain, hämähäkin näkemisestä, ampiaisesta, hissistä ja sekin on OK, mahdollinen pelko tutkimuksesta pitää vain kertoa etukäteen. Jokainen on yksilö ja jokaisella yksilöllä on oikeus olla sellainen kun on. Pelkää jos pelottaa ja pyytää siihen apua ja apua myös saada.

        ...sinulta, kiitos. Selvensikö oman putkistosi kuvaus tilannettasi?

        Itse tässä keksin, että haluaisin keuhkoputkeni kuvattavaksi, koska minusta tuntuu, että tietyssä kohtaa putkea on limakalvo pahasti rikki tai jotain muuta. Siinä on kova lähes jatkuva kipu. Lääkärit eivät ole edes arvailleet, mistä kipu johtuu eikä sitä pystytty TTL:n tutkimuksillakaan minulle selventämään.

        Kipu oli yhtämittaisesti päällä n. 5 kuukautta, loppui erään antibioottikuurin aikana (muuhun vaivaan) kokonaan 4,5 kk:ksi ja palasi taas takaisin yhtä raivokkaana. Mrrrr. Täytyyhän se kipupesäke erottua kuvassa, luulisi maalaisjärjellä niin. Toinen juttu, miten pääsee kuvaukseen... Olitko yksityisellä, jos niin mitä hintaluokkaa kuvaus oli?

        Minä haluun kyllä kokovartapuudutuksen...

      • =)=)=)=)
        Kuis on kirjoitti:

        ...sinulta, kiitos. Selvensikö oman putkistosi kuvaus tilannettasi?

        Itse tässä keksin, että haluaisin keuhkoputkeni kuvattavaksi, koska minusta tuntuu, että tietyssä kohtaa putkea on limakalvo pahasti rikki tai jotain muuta. Siinä on kova lähes jatkuva kipu. Lääkärit eivät ole edes arvailleet, mistä kipu johtuu eikä sitä pystytty TTL:n tutkimuksillakaan minulle selventämään.

        Kipu oli yhtämittaisesti päällä n. 5 kuukautta, loppui erään antibioottikuurin aikana (muuhun vaivaan) kokonaan 4,5 kk:ksi ja palasi taas takaisin yhtä raivokkaana. Mrrrr. Täytyyhän se kipupesäke erottua kuvassa, luulisi maalaisjärjellä niin. Toinen juttu, miten pääsee kuvaukseen... Olitko yksityisellä, jos niin mitä hintaluokkaa kuvaus oli?

        Minä haluun kyllä kokovartapuudutuksen...

        Kyllä ja ei. Uskoisin, että joku ymmärtää tuon tutkimuksen tuloksen kyllä. Miten se tulos on minulle selvitetty, niin ei juuri mitenkään. Ei sitä sen paremmin selitetty tai selvitetty. Tutkittiin sairaalassa TTL:n keuhkolääkärin lähetteellä. En siis tiedä mitä maksoi, varmasti paljon.

        Tutkiva lääkäri keskusteli kanssani pitkään tutkimuksen jälkeen. Kertoi, ettei minulla mitään astmaa ole, mutta en koskaan voi palata enää työpaikkaani sairastumatta. No astma minulla on, mutta työpaikkaani en ole pystynyt palaamaan. Enkä enää koskaan pysty, se on nyt selvitetty asia. Nyt selvitellään miten jatkossa, kaikki on vielä auki.

        Aika tuttua tuo, että kipuilit ja antibioottikuuri muuhun vaimensi tai poisti kivun. Näin kävi myös minulle. Olin tosi iloinen antibioottikuurista ja kyselin tt-lääkäriltä voisiko hän kirjoittaa minulle kuurin aina tarvittaessa, kertoi että on yliopistotason lääketiedettä, joten ei voi sitä tehdä. Myöhemmin kertoi, että lyhyitä kuureja voi kirjoittaakin. No sittemmin poskiontelotulehdukset ovat korjanneet tuon puutteen, niihin kirjoitettiin aina antibioottikuuri.

        Kipuilen rintakehästä kun altistun jollekin josta pehmenneet putkeni eivät pidä. Silloin käsi menee vaistomaisesti kipuilevaan kohtaan. Kipuilu loppuu tai ei, riippuen siitä miten pitkään olen epäsopivissa tiloissa. Joten aika samanlaisia ongelmia kyllä. Yksi keuhkolääkärini pitää trakeobronkomalasiaa ilmeisenä ja muut ovat siitä kirjanneet tietoihin eri tavoin. Varmaksi sitä ei ole diagnostisoitu, vaikka kuntoutuksen keuhkolääkäri niin kirjoittikin lausuntoonsa. Korjasin sen hänelle sähköpostitse, mutta eihän se muuttanut tuota hänen lausuntoaan kuitenkaan.

        Mitä näissä tutkimuksissa tulee ilmi ja mitä niissä näkyy on homeista sairastuneiden kohdalla yllättävän vaikeaa. Suullinen tieto voi olla suhteellisen selkeää, ymmärrät sen helposti, mutta kun luet vastaavat tiedot kirjallisena huomaat yllättyväsi, kuullun ja kirjoitetun tiedon ero on huikea.

        Itse olen päättänyt selvitä tilanteestani hyväksymällä sen, että homesairauksien kohdalla puhuttu ja kirjoitettu tieto on kaksi eri asiaa. Voi saada ystävällisiä ja tukevia neuvoja, miten tulisi toimia ja miten vakava tilanne on, mutta kirjallisesti et näitä neuvoja papereihisi saa.

        Toki kannattaa tuo kipuilusi selvittää, mutta tarvitsen tutkimuksiin lähetteen lääkäriltä, keuhkolääkäriltä. Suomi on yllättävän pieni maa. Se pitää muistaa kun asioitaan hoitaa ja hoitoa ja tutkimuksia yrittää itselleen saada. Mikään ei ole yksinkertaista eikä päivän selvää. Ei homesairaille ainakaan.

        Yritä saada lähete tutkimuksiin sairaalan keuhkopolille. He tekevät päätöksiä lähetteen perusteella. Itse kävin tietokonekuvauksissa ja tähystyksessä sekä reumalääkärillä, kuvattiin kädet, nilkat... Yksiselitteistä oli sekä keuhko- että reumapolilla käsitys siitä, että en koskaan voi palata työpaikalleni. He kertoivat sen 19.6.2006 ja totta siitä tuli virallisesti 25.10.2007, jolloin tt-lääkäri totesi sen minulle vastaanotolla työkokeiluiden jälkeen, jotka nostivat NO arvot kortisonista ja muista lääkkeistäni huolimatta. Oireilin äänen menetyksellä, kuiskaten ääni oli OK, puhuen se painui hirveäksi, eikä ollut edes kivutonta, oksentelin...

        Tuosta kivusta vielä. Useat lääkärit väittävät ettei kipua voi tuntua, keuhkot eivät tunne kipua on aika helposti sanottu. Sairastuneet tietävät kuitenkin mitä kipu on, eikä sen tunteminen ole henkistä - valitettavasti.

        Mutta siis, toivottavasti saat tutkimuksia ja apua kipuiluun. Jatkuva antibioottien syönti ei liene hyvä idea kuitenkaan, voi tosin olla joidenkin kohdalla mahdollistakin. Näin olen kuullut ihan luotettavalta taholta.

        Kaikkea hyvää, et muuten tarvitse kokovartalopuudutusta, hyvän lääkärin tekemään tähystä vain. Ja niitä on.

      • lääkäreiden suhtautumista
        =)=)=)=) kirjoitti:

        Kyllä ja ei. Uskoisin, että joku ymmärtää tuon tutkimuksen tuloksen kyllä. Miten se tulos on minulle selvitetty, niin ei juuri mitenkään. Ei sitä sen paremmin selitetty tai selvitetty. Tutkittiin sairaalassa TTL:n keuhkolääkärin lähetteellä. En siis tiedä mitä maksoi, varmasti paljon.

        Tutkiva lääkäri keskusteli kanssani pitkään tutkimuksen jälkeen. Kertoi, ettei minulla mitään astmaa ole, mutta en koskaan voi palata enää työpaikkaani sairastumatta. No astma minulla on, mutta työpaikkaani en ole pystynyt palaamaan. Enkä enää koskaan pysty, se on nyt selvitetty asia. Nyt selvitellään miten jatkossa, kaikki on vielä auki.

        Aika tuttua tuo, että kipuilit ja antibioottikuuri muuhun vaimensi tai poisti kivun. Näin kävi myös minulle. Olin tosi iloinen antibioottikuurista ja kyselin tt-lääkäriltä voisiko hän kirjoittaa minulle kuurin aina tarvittaessa, kertoi että on yliopistotason lääketiedettä, joten ei voi sitä tehdä. Myöhemmin kertoi, että lyhyitä kuureja voi kirjoittaakin. No sittemmin poskiontelotulehdukset ovat korjanneet tuon puutteen, niihin kirjoitettiin aina antibioottikuuri.

        Kipuilen rintakehästä kun altistun jollekin josta pehmenneet putkeni eivät pidä. Silloin käsi menee vaistomaisesti kipuilevaan kohtaan. Kipuilu loppuu tai ei, riippuen siitä miten pitkään olen epäsopivissa tiloissa. Joten aika samanlaisia ongelmia kyllä. Yksi keuhkolääkärini pitää trakeobronkomalasiaa ilmeisenä ja muut ovat siitä kirjanneet tietoihin eri tavoin. Varmaksi sitä ei ole diagnostisoitu, vaikka kuntoutuksen keuhkolääkäri niin kirjoittikin lausuntoonsa. Korjasin sen hänelle sähköpostitse, mutta eihän se muuttanut tuota hänen lausuntoaan kuitenkaan.

        Mitä näissä tutkimuksissa tulee ilmi ja mitä niissä näkyy on homeista sairastuneiden kohdalla yllättävän vaikeaa. Suullinen tieto voi olla suhteellisen selkeää, ymmärrät sen helposti, mutta kun luet vastaavat tiedot kirjallisena huomaat yllättyväsi, kuullun ja kirjoitetun tiedon ero on huikea.

        Itse olen päättänyt selvitä tilanteestani hyväksymällä sen, että homesairauksien kohdalla puhuttu ja kirjoitettu tieto on kaksi eri asiaa. Voi saada ystävällisiä ja tukevia neuvoja, miten tulisi toimia ja miten vakava tilanne on, mutta kirjallisesti et näitä neuvoja papereihisi saa.

        Toki kannattaa tuo kipuilusi selvittää, mutta tarvitsen tutkimuksiin lähetteen lääkäriltä, keuhkolääkäriltä. Suomi on yllättävän pieni maa. Se pitää muistaa kun asioitaan hoitaa ja hoitoa ja tutkimuksia yrittää itselleen saada. Mikään ei ole yksinkertaista eikä päivän selvää. Ei homesairaille ainakaan.

        Yritä saada lähete tutkimuksiin sairaalan keuhkopolille. He tekevät päätöksiä lähetteen perusteella. Itse kävin tietokonekuvauksissa ja tähystyksessä sekä reumalääkärillä, kuvattiin kädet, nilkat... Yksiselitteistä oli sekä keuhko- että reumapolilla käsitys siitä, että en koskaan voi palata työpaikalleni. He kertoivat sen 19.6.2006 ja totta siitä tuli virallisesti 25.10.2007, jolloin tt-lääkäri totesi sen minulle vastaanotolla työkokeiluiden jälkeen, jotka nostivat NO arvot kortisonista ja muista lääkkeistäni huolimatta. Oireilin äänen menetyksellä, kuiskaten ääni oli OK, puhuen se painui hirveäksi, eikä ollut edes kivutonta, oksentelin...

        Tuosta kivusta vielä. Useat lääkärit väittävät ettei kipua voi tuntua, keuhkot eivät tunne kipua on aika helposti sanottu. Sairastuneet tietävät kuitenkin mitä kipu on, eikä sen tunteminen ole henkistä - valitettavasti.

        Mutta siis, toivottavasti saat tutkimuksia ja apua kipuiluun. Jatkuva antibioottien syönti ei liene hyvä idea kuitenkaan, voi tosin olla joidenkin kohdalla mahdollistakin. Näin olen kuullut ihan luotettavalta taholta.

        Kaikkea hyvää, et muuten tarvitse kokovartalopuudutusta, hyvän lääkärin tekemään tähystä vain. Ja niitä on.

        sairauteeni. Ammattitautina allerginen alveoliitti(thoraxkuvassa ja HRTT:ssä) sekä HRTT:ssä ja tähystyksessä todettu fibroosi. Tautiani ei voida kiistää eikä myöskään parantaa. Seurantana ainoastaan diffuusikapasiteettitutkimukset. Keuhkolääkärin vastaanotolla ei keuhkojen kuuntelua eikä myöskään HRTT-kuvausta. Infektiolääkäri hoitaa ja myöskin kuuntelee keuhkoni.Tapasin tänään työkavereitani ja heidän mielestä minut on jätetty "heitteille". Ei labrakokeita, ainoastaan hemoglobiininmittaus ennen diffuusimittausta (yli 160 aika korkee naiselle). Työterveyslääkärini ei voi minua auttaa, koska hänen mielestään kuulun erikoishoidon piiriin. Jos olisin normaali potilas ilman työpaikkani kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa ammattitautia, saisin ehkä varmaan oikeudenmukaisen hoidon!

      • ==)=)=)=)
        lääkäreiden suhtautumista kirjoitti:

        sairauteeni. Ammattitautina allerginen alveoliitti(thoraxkuvassa ja HRTT:ssä) sekä HRTT:ssä ja tähystyksessä todettu fibroosi. Tautiani ei voida kiistää eikä myöskään parantaa. Seurantana ainoastaan diffuusikapasiteettitutkimukset. Keuhkolääkärin vastaanotolla ei keuhkojen kuuntelua eikä myöskään HRTT-kuvausta. Infektiolääkäri hoitaa ja myöskin kuuntelee keuhkoni.Tapasin tänään työkavereitani ja heidän mielestä minut on jätetty "heitteille". Ei labrakokeita, ainoastaan hemoglobiininmittaus ennen diffuusimittausta (yli 160 aika korkee naiselle). Työterveyslääkärini ei voi minua auttaa, koska hänen mielestään kuulun erikoishoidon piiriin. Jos olisin normaali potilas ilman työpaikkani kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa ammattitautia, saisin ehkä varmaan oikeudenmukaisen hoidon!

        toki keuhkolääkärin tulee aina kuunnella keuhkot, näin tekee aina minun keuhkolääkärini. Tt-lääkäri on ehkä yllättänyt minut kerran kuuntelemalla keuhkoni, en välttämättä pitänyt siitä... E-lausunnon mukaan olen keuhkolääkärin hoidossa, työkaverini tt-lääkärin hoidossa omien E-lausuntojensa mukaan, sama ammattitauti ja sama työpaikka. Eikä tt-lääkäri ole koskaan kuunnellut ainakaan toisen keuhkoja, joka oli yllättävää kuultavaa. Myös se, että vain minä olenkin keuhkolääkärin hoivissa ja muut sitten ei.

        No joka tapauksessa keuhkolääkärillä en ole ollut kertaakaa ilman, että hän ei olisi keuhkojani kuunnellut. Ei yksikään keuhkolääkäri jätä keuhkoja kuuntelematta, sehän olisi sama jos hammaslääkäri jättäisi hampaat tutkimatta.

        Sikäli ikävä tilanne sinulla, että sairauteesi ei ole juurikaan hoitoa. Joillekin auttaa jotkut lääkkeet, mutta sairaus etenee joka tapauksessa. Seurantaa on tietysti hyvä tehdä, mutta paljoa se ei auta. Käsittääkseni monet potilaat ovat seurannassa puolivuosittain, vuosittain ja siinä se.

        Ammattitauti on kinkkinen juttu. Ilman sitä saisimme parempaa hoitoa, siihen uskon minäkin kokemukseni mukaan. Ei epäilystäkään. Ammattitauti on leima otsassa, ei tarvitse hoitaa tai tehdä mitään. Eikä missään tapauksessa tule kertoa potilaalle mitään mitä ei ole pakko.

        Eikö E-lausunnossasi ole merkintää siitä, että kuulut keuhkolääkärin seurantaan? Tt-lääkäri ei todellakaan voi paljon, joten siinä on oikeassa, että kuulut erikoishoidon piiriin. Mutta miksi sitten et ole? Pyydä E-lausuntoosi muutos ja mainita siitä, että kuulut keuhkolääkärin seurantaan. Näin voit tarvittaessa käydä keuhkolääkärillä. Ikävä tosia asia on, että olemme käytännössä vierihoidossa sielläkin. Mitäpä ne keuhkolääkäritkään puhumalla tekevät?

        Yksi keuhkolääkäri kuunteli keuhkojani, kävin ongelmien vuoksi aika useasti ja sitten hän tokaisi minulle, no viimein keuhkosi kuulostavat jo vähän paremmilta. Olin koko ajan käsittänyt, ettei keuhkoistani ollut mitään ihmeitä kuulunut, kun ei keuhkolääkäri mitään maininnut. Mutta mitä sitä nyt potilaalle kertomaan, kuin vahingossa lipsauttaen.

        Mietin tässä, että mitä tutkimuksia ja hoitoja toivoisit? Mikään ei muuta tilannettasi oleellisesti parempaan. Olet varmasti lukenut kaiken alveoliitista, niin minäkin vaikka astmaa sairastankin. Eikä tuo luettu tieto ole mukavaa luettavaa. En muista mitään hoitoa, en mitään muuta seurantaakaan... Keuhkolääkärit voisivat varmasti tietää kyllä.

        Veriarvosi ovat vielä ihan OK, toki korkea arvo naiselle. Ystäväni kieltäytyi tarjoamastani rautalääkkeestä kertoen, että hänen veriarvonsa on 170. Minulla aina anemiaa. No myöhemmin hän kertoi, että veriarvo olikin nyt 130. Hän ei tiennyt miksi oli laskenut, työpaikkansa homeet oli vaihtanut ulkoilmatyöhön muutamia kuukausia aikaisemmin. Ei löydettyä ammattitautia, astma kyllä ja oireilee homeille, hajuille...

        Miten tuo infektiolääkäri hoitaa sinua?

      • Ihmettelen vaan
        lääkäreiden suhtautumista kirjoitti:

        sairauteeni. Ammattitautina allerginen alveoliitti(thoraxkuvassa ja HRTT:ssä) sekä HRTT:ssä ja tähystyksessä todettu fibroosi. Tautiani ei voida kiistää eikä myöskään parantaa. Seurantana ainoastaan diffuusikapasiteettitutkimukset. Keuhkolääkärin vastaanotolla ei keuhkojen kuuntelua eikä myöskään HRTT-kuvausta. Infektiolääkäri hoitaa ja myöskin kuuntelee keuhkoni.Tapasin tänään työkavereitani ja heidän mielestä minut on jätetty "heitteille". Ei labrakokeita, ainoastaan hemoglobiininmittaus ennen diffuusimittausta (yli 160 aika korkee naiselle). Työterveyslääkärini ei voi minua auttaa, koska hänen mielestään kuulun erikoishoidon piiriin. Jos olisin normaali potilas ilman työpaikkani kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa ammattitautia, saisin ehkä varmaan oikeudenmukaisen hoidon!

        Diagnoosi on tehty, parantavaa hoitoa ei ole. Sairauden mahdollista etenemistä seurataan diffuusiokapasiteettimittauksilla ja Hb-mittauksilla.

        Mitä hyötyä sinun mielestäsi olisi esim. HRTT:stä tai keuhkojen kuuntelusta? Parantaisiko se tautia, estäisikö pahenemista, toisiko jotain oleellista lisätietoa taudin etenemisestä? Ottaen vielä huomioon säderasituksen kumulatiivisen riskivaikutuksen.

        Tutkimuksia ei tehdä tutkimusten itsensä vuoksi. Niiden tekemiseen täytyy olla jokin hyvä syy. Jos halutaan paapoa ihmisiä, löytyy kaikennäköisiä vertaistukiryhmiä ja ystäväpalveluita. Mene vaikkapa kampaajalle valittelemaan kohtaloasi.

      • parhaimmillaan
        Ihmettelen vaan kirjoitti:

        Diagnoosi on tehty, parantavaa hoitoa ei ole. Sairauden mahdollista etenemistä seurataan diffuusiokapasiteettimittauksilla ja Hb-mittauksilla.

        Mitä hyötyä sinun mielestäsi olisi esim. HRTT:stä tai keuhkojen kuuntelusta? Parantaisiko se tautia, estäisikö pahenemista, toisiko jotain oleellista lisätietoa taudin etenemisestä? Ottaen vielä huomioon säderasituksen kumulatiivisen riskivaikutuksen.

        Tutkimuksia ei tehdä tutkimusten itsensä vuoksi. Niiden tekemiseen täytyy olla jokin hyvä syy. Jos halutaan paapoa ihmisiä, löytyy kaikennäköisiä vertaistukiryhmiä ja ystäväpalveluita. Mene vaikkapa kampaajalle valittelemaan kohtaloasi.

        Olipa kommentti. Vai vielä kampaamoon just joo, pystyy varmaan sinne meneen. Hoitoa ei tosiaan ole, ainakaan vielä eikä varmaan lähiaikoinakaan. Mutta eihän tällai sairastuisi, jos pidettäisiin rakennukset kunnossa ja rakennettaisiin ne aluperin kunnolla. Kuinkamonta löytyykään, joille on sanottu ettei ole mitään hätää, ärsytysoireita vaan, kyllä se siitä, ei kannata huolestua. Ja kun sairastut sitten vakavasti, niin kukaan lääkäri ei halua enää olla tekemisissä näin vakavasti sairastuneen kanssa. Näiden Sairastuneiden ihmisten pitää tuoda tilanteensa esiin, että saataisiin yleiseen tietoon miten vaarallista mikrobialtistus on.

      • homeahdistus1
        parhaimmillaan kirjoitti:

        Olipa kommentti. Vai vielä kampaamoon just joo, pystyy varmaan sinne meneen. Hoitoa ei tosiaan ole, ainakaan vielä eikä varmaan lähiaikoinakaan. Mutta eihän tällai sairastuisi, jos pidettäisiin rakennukset kunnossa ja rakennettaisiin ne aluperin kunnolla. Kuinkamonta löytyykään, joille on sanottu ettei ole mitään hätää, ärsytysoireita vaan, kyllä se siitä, ei kannata huolestua. Ja kun sairastut sitten vakavasti, niin kukaan lääkäri ei halua enää olla tekemisissä näin vakavasti sairastuneen kanssa. Näiden Sairastuneiden ihmisten pitää tuoda tilanteensa esiin, että saataisiin yleiseen tietoon miten vaarallista mikrobialtistus on.

        kampaajani tietää, että olen altistunut ja joudun käymään kampaamossa siihen aikaan, kun siellä ei ole muita asiakkaita eikä tiloissa ole käytetty värjäysaineita, hiuslakkaa tms. haisevaa minua ennen. Vain yksi tuoksuton shampoo sopii, mitään muotoiluaineita ei voi käyttää.

        Vakavasti ottaen, olisi tosi kiva tietää tai jos joku lääkäri uskaltaisi ottaa vastuuta potilaastaan, että MISSÄ vaiheessa ne pikku ärsytysoireet muuttuvat pysyväksi sairaudeksi?

      • =)=)=)=)
        Ihmettelen vaan kirjoitti:

        Diagnoosi on tehty, parantavaa hoitoa ei ole. Sairauden mahdollista etenemistä seurataan diffuusiokapasiteettimittauksilla ja Hb-mittauksilla.

        Mitä hyötyä sinun mielestäsi olisi esim. HRTT:stä tai keuhkojen kuuntelusta? Parantaisiko se tautia, estäisikö pahenemista, toisiko jotain oleellista lisätietoa taudin etenemisestä? Ottaen vielä huomioon säderasituksen kumulatiivisen riskivaikutuksen.

        Tutkimuksia ei tehdä tutkimusten itsensä vuoksi. Niiden tekemiseen täytyy olla jokin hyvä syy. Jos halutaan paapoa ihmisiä, löytyy kaikennäköisiä vertaistukiryhmiä ja ystäväpalveluita. Mene vaikkapa kampaajalle valittelemaan kohtaloasi.

        ja piittaamaton ääliö. Että kehtaat kirjoitella sairastuneelle tuolla tavalla. Tuliko siitä hyvä mieli? Ketä autoit tuolla kirjoituksellasi, niin itseäsi! Taas purat vihaasi muihin. Toivottavasti ymmärrät viimein poistua palstalta! En edes voi ymmärtää mikä saa ihmisen noin ilkeäksi? Vihamielisyytesi lähentelee sairautta! Mieti nyt miten voisit auttaa itseäsi, sillä kohta varmasti tukahdut tuohon myrkkyysi!

      • Mammi
        Ihmettelen vaan kirjoitti:

        Diagnoosi on tehty, parantavaa hoitoa ei ole. Sairauden mahdollista etenemistä seurataan diffuusiokapasiteettimittauksilla ja Hb-mittauksilla.

        Mitä hyötyä sinun mielestäsi olisi esim. HRTT:stä tai keuhkojen kuuntelusta? Parantaisiko se tautia, estäisikö pahenemista, toisiko jotain oleellista lisätietoa taudin etenemisestä? Ottaen vielä huomioon säderasituksen kumulatiivisen riskivaikutuksen.

        Tutkimuksia ei tehdä tutkimusten itsensä vuoksi. Niiden tekemiseen täytyy olla jokin hyvä syy. Jos halutaan paapoa ihmisiä, löytyy kaikennäköisiä vertaistukiryhmiä ja ystäväpalveluita. Mene vaikkapa kampaajalle valittelemaan kohtaloasi.

        ole taas eksynyt palstalle? Mikä tässä niin kamalasti kiehtoo, ettei voi pysyä pois?
        Onko kenties oma talo homeessa ja siinä vuokralaisia, kun yrität niin kovasti vähätellä tätä sairautta?

        Usko pois, nämä jutut ei ole mitään huulenheittoa ja ajankuluksi jutustelua vaan ikävä kyllä, mitä totisinta totta!

      • homeahdistus1
        lääkäreiden suhtautumista kirjoitti:

        sairauteeni. Ammattitautina allerginen alveoliitti(thoraxkuvassa ja HRTT:ssä) sekä HRTT:ssä ja tähystyksessä todettu fibroosi. Tautiani ei voida kiistää eikä myöskään parantaa. Seurantana ainoastaan diffuusikapasiteettitutkimukset. Keuhkolääkärin vastaanotolla ei keuhkojen kuuntelua eikä myöskään HRTT-kuvausta. Infektiolääkäri hoitaa ja myöskin kuuntelee keuhkoni.Tapasin tänään työkavereitani ja heidän mielestä minut on jätetty "heitteille". Ei labrakokeita, ainoastaan hemoglobiininmittaus ennen diffuusimittausta (yli 160 aika korkee naiselle). Työterveyslääkärini ei voi minua auttaa, koska hänen mielestään kuulun erikoishoidon piiriin. Jos olisin normaali potilas ilman työpaikkani kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa ammattitautia, saisin ehkä varmaan oikeudenmukaisen hoidon!

        löytyy jotain tietoa ihan google-haulla. Kyllä siellä näyttää monia hoitovaihtoehtoja olevan, tähän tautiin johon muka "ei ole mitään"- hoitoa. Ainakin yritystä hoitaa on, toivottavasti keuhkolääkärisikin on kuullut niistä. Se ei ole hoitoa, että vaan tutkitaan miten tauti etenee.

        http://books.google.com/books?q=chronic hypersensitivity pneumonitis treatment&ots=4YdGxFRk5Z&sa=X&oi=print&ct=title&cad=legacy

      • ei mene niin
        lääkäreiden suhtautumista kirjoitti:

        sairauteeni. Ammattitautina allerginen alveoliitti(thoraxkuvassa ja HRTT:ssä) sekä HRTT:ssä ja tähystyksessä todettu fibroosi. Tautiani ei voida kiistää eikä myöskään parantaa. Seurantana ainoastaan diffuusikapasiteettitutkimukset. Keuhkolääkärin vastaanotolla ei keuhkojen kuuntelua eikä myöskään HRTT-kuvausta. Infektiolääkäri hoitaa ja myöskin kuuntelee keuhkoni.Tapasin tänään työkavereitani ja heidän mielestä minut on jätetty "heitteille". Ei labrakokeita, ainoastaan hemoglobiininmittaus ennen diffuusimittausta (yli 160 aika korkee naiselle). Työterveyslääkärini ei voi minua auttaa, koska hänen mielestään kuulun erikoishoidon piiriin. Jos olisin normaali potilas ilman työpaikkani kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa ammattitautia, saisin ehkä varmaan oikeudenmukaisen hoidon!

        että saisit oikeudenmukaisen hoidon jos et olisi työpaikalla altistunut. Ammattitautitutkimukset ovat laajemmat ja tarkemmat kuin jos olisit Matti Meikäläinen ja kotona altistunut.
        Heille ei edes ole olemassa minkäänlaista kaavaa jonka mukaan heitä tutkitaan (kuten sinut ammattitautiisi).
        Saat olla siinä mielessä onnellinen että olet saanut diagnoosin juuri koska olet työpaikalla altistunut. Matti Meikäläinen ei edes saa diagnoosia koska on kotona altistunut.

      • Keuhkojeni pysyvän tuhoutum...
        Ihmettelen vaan kirjoitti:

        Diagnoosi on tehty, parantavaa hoitoa ei ole. Sairauden mahdollista etenemistä seurataan diffuusiokapasiteettimittauksilla ja Hb-mittauksilla.

        Mitä hyötyä sinun mielestäsi olisi esim. HRTT:stä tai keuhkojen kuuntelusta? Parantaisiko se tautia, estäisikö pahenemista, toisiko jotain oleellista lisätietoa taudin etenemisestä? Ottaen vielä huomioon säderasituksen kumulatiivisen riskivaikutuksen.

        Tutkimuksia ei tehdä tutkimusten itsensä vuoksi. Niiden tekemiseen täytyy olla jokin hyvä syy. Jos halutaan paapoa ihmisiä, löytyy kaikennäköisiä vertaistukiryhmiä ja ystäväpalveluita. Mene vaikkapa kampaajalle valittelemaan kohtaloasi.

        aiheutui työpaikkani homeista/kosteusvauriomikrobeista. En todellakaan halua "valitella"! Ihmettelen vain kuinka lääkäri voi vähätellä työpaikalla sairastuneen potilaan tutkimuksia. Tautini on etenevä;itse en voi tietää missä kunnossa keuhkoni ovat. Jos sairastaisin syöpää(eräänlainen syöpä tämäkin on) tutkimukset tehtäisiin asiallisesti ja ei syyllistettäisi sairastunutta niin kuin meitä homesairaita. Suunnilleen;oma vikasi miksi menit/olit kosteusvauriotyöpaikassa.
        Ammattitautilain perusteella minulla on oikeus käydä erikoiskeuhkolääkärillä. Mistä löydän "oikean"keuhkolääkärin?
        Sairastuttuani työperäiseen keuhkotautiin hain apua yksityiseltä keuhkolääkäriltä. Löysin pätevän lääkärin. Hakeutuessani hänen potilaakseen olin jo tietämättäni tosi huonossa kunnossa. Hänen määräyksestä minä en saanut mennä altistumaan lisää työpaikalleni. Työterveyslääkärini oli tuolloin täysin "ulapalla",en voinut olla sairas. En näyttänyt sairaalta!!! Mitä nyt kuiva yskä,kuumeilu työpaikalla ollessa...
        Tämä pätevä keuhkolääkäri kuoli. Seuraava keuhkolääkäri oli vanhempi lääkäri ja ennen eläkkeelle jäämistään vähensi vastaanottoaikojaan. Eli en saanut akuuttiaikaa hänelle.(Tosin olisin voinut varata hänelle ajan etukäteen ja perua;en ryhtynyt tuollaiseen).
        Tämä allerginen alveoliittini on todella pirullinen sairaus. Voi mennä aikoja, ett pystyy elää elämää. Arvaamaton altistus saa aikaan mielettömän liman erityksen,keuhkokivut ja kuumeilut/alilämmöt(vatsa-ja nivelkivut ja mustelmat).
        Erilaisia keuhkolääkäreitä olen tavannut tätä tautiani sairastaessa. Eräs totesi ensi käynnillä minulla todella pahan allergisen alveoliitin kuuntelulla. Tämä lääkäri oli tosi pätevän tuntuinen. Toimitin hänelle kaikki TTL:llä tehdyt tutkimukset/tulokset. Seuraavalla kerralla olikin kysymys refluksitaudista ja astmasta. Tämä lääkäri olikin TTL:llä toiminut lääkäri. Vakuutusyhtiölle hän sujuvasti lausui minun sairastavan vain ulkosyntyistä astmaa. Alveoliittia ei enää ollenkaan.
        Eräs (nuori)lääkäri ei huolinut minua yksityispotilaakseen,koska hänen mielestään kuulun sairaalahoidonpiiriin.
        Minulle suositeltiin erästä tosi pätevää keuhkolääkäriä. Keuhkolääkäriä tilatessani kerroin tarvitsevani pätevän ja myöskin jatkuvan keuhkolääkärin seurannan. Petttymykseni oli suuri. Tämä pätevä lääkäri totesi,ettei voi minua ottaa potilaaksi,koska on jäämässä eläkkeelle. Keuhkokuvat katsoi ja sanoi,ettei voi minua auttaa.Pysyvät keuhkovauriot todettavissa.

      • Kuis on
        =)=)=)=) kirjoitti:

        Kyllä ja ei. Uskoisin, että joku ymmärtää tuon tutkimuksen tuloksen kyllä. Miten se tulos on minulle selvitetty, niin ei juuri mitenkään. Ei sitä sen paremmin selitetty tai selvitetty. Tutkittiin sairaalassa TTL:n keuhkolääkärin lähetteellä. En siis tiedä mitä maksoi, varmasti paljon.

        Tutkiva lääkäri keskusteli kanssani pitkään tutkimuksen jälkeen. Kertoi, ettei minulla mitään astmaa ole, mutta en koskaan voi palata enää työpaikkaani sairastumatta. No astma minulla on, mutta työpaikkaani en ole pystynyt palaamaan. Enkä enää koskaan pysty, se on nyt selvitetty asia. Nyt selvitellään miten jatkossa, kaikki on vielä auki.

        Aika tuttua tuo, että kipuilit ja antibioottikuuri muuhun vaimensi tai poisti kivun. Näin kävi myös minulle. Olin tosi iloinen antibioottikuurista ja kyselin tt-lääkäriltä voisiko hän kirjoittaa minulle kuurin aina tarvittaessa, kertoi että on yliopistotason lääketiedettä, joten ei voi sitä tehdä. Myöhemmin kertoi, että lyhyitä kuureja voi kirjoittaakin. No sittemmin poskiontelotulehdukset ovat korjanneet tuon puutteen, niihin kirjoitettiin aina antibioottikuuri.

        Kipuilen rintakehästä kun altistun jollekin josta pehmenneet putkeni eivät pidä. Silloin käsi menee vaistomaisesti kipuilevaan kohtaan. Kipuilu loppuu tai ei, riippuen siitä miten pitkään olen epäsopivissa tiloissa. Joten aika samanlaisia ongelmia kyllä. Yksi keuhkolääkärini pitää trakeobronkomalasiaa ilmeisenä ja muut ovat siitä kirjanneet tietoihin eri tavoin. Varmaksi sitä ei ole diagnostisoitu, vaikka kuntoutuksen keuhkolääkäri niin kirjoittikin lausuntoonsa. Korjasin sen hänelle sähköpostitse, mutta eihän se muuttanut tuota hänen lausuntoaan kuitenkaan.

        Mitä näissä tutkimuksissa tulee ilmi ja mitä niissä näkyy on homeista sairastuneiden kohdalla yllättävän vaikeaa. Suullinen tieto voi olla suhteellisen selkeää, ymmärrät sen helposti, mutta kun luet vastaavat tiedot kirjallisena huomaat yllättyväsi, kuullun ja kirjoitetun tiedon ero on huikea.

        Itse olen päättänyt selvitä tilanteestani hyväksymällä sen, että homesairauksien kohdalla puhuttu ja kirjoitettu tieto on kaksi eri asiaa. Voi saada ystävällisiä ja tukevia neuvoja, miten tulisi toimia ja miten vakava tilanne on, mutta kirjallisesti et näitä neuvoja papereihisi saa.

        Toki kannattaa tuo kipuilusi selvittää, mutta tarvitsen tutkimuksiin lähetteen lääkäriltä, keuhkolääkäriltä. Suomi on yllättävän pieni maa. Se pitää muistaa kun asioitaan hoitaa ja hoitoa ja tutkimuksia yrittää itselleen saada. Mikään ei ole yksinkertaista eikä päivän selvää. Ei homesairaille ainakaan.

        Yritä saada lähete tutkimuksiin sairaalan keuhkopolille. He tekevät päätöksiä lähetteen perusteella. Itse kävin tietokonekuvauksissa ja tähystyksessä sekä reumalääkärillä, kuvattiin kädet, nilkat... Yksiselitteistä oli sekä keuhko- että reumapolilla käsitys siitä, että en koskaan voi palata työpaikalleni. He kertoivat sen 19.6.2006 ja totta siitä tuli virallisesti 25.10.2007, jolloin tt-lääkäri totesi sen minulle vastaanotolla työkokeiluiden jälkeen, jotka nostivat NO arvot kortisonista ja muista lääkkeistäni huolimatta. Oireilin äänen menetyksellä, kuiskaten ääni oli OK, puhuen se painui hirveäksi, eikä ollut edes kivutonta, oksentelin...

        Tuosta kivusta vielä. Useat lääkärit väittävät ettei kipua voi tuntua, keuhkot eivät tunne kipua on aika helposti sanottu. Sairastuneet tietävät kuitenkin mitä kipu on, eikä sen tunteminen ole henkistä - valitettavasti.

        Mutta siis, toivottavasti saat tutkimuksia ja apua kipuiluun. Jatkuva antibioottien syönti ei liene hyvä idea kuitenkaan, voi tosin olla joidenkin kohdalla mahdollistakin. Näin olen kuullut ihan luotettavalta taholta.

        Kaikkea hyvää, et muuten tarvitse kokovartalopuudutusta, hyvän lääkärin tekemään tähystä vain. Ja niitä on.

        ...meillä. Minullekin sanoivat TTL:llä tutkimuksien jälkeen, että todettavissa on astma ja aiheetta "lepattavat" pienet keuhkoputket. Mutta silti vaan oli ja on taas ajoittan helvetillinen kipu keuhkoputkissa.

        Allergiasairaalan lääkäri epäili, että mulla on vain herkät limakalvot, jotka nyt sairastumisen jälkeen pillastuu kaikenmaailman ympäristöaltistuksista.

        Mulla ei ole kyllä kipeet keuhkot(leikillinen sanontatapa) vaan olen paikallistanut ihmistorson avulla kipupesäkkeet isoon ja pieniin keuhkoputkiin. Sen verran olen jo opiskellut anatomiaa, että osaan näyttää kipukohdat. Mulle ei onneksi kuvaan alkanut väittää kipujen epäaitoudesta, joten kait keuhkoputket voivat olla kipeitä.

        Hämmästyin tosiaan kun kolmantena antibioottipäivä putkikivut hävisivät. Tietenkin sain tilapäisesti oireita, jos menin paikkaan, jossa oli altisteita, joille olen herkistynyt. Minkäslaista antibioottia söit vaivaasi, joka poisti kivun? Mulla oli Kefalexia, mutta liekö merkillä väliäkään.

        Siis sulla on pehmemmeet putket. Mitä tarkoittaa keuhkoputkien pehmeys, voiko tilaa korjata? Mulla ei ole homeongelmaa, sairastuin kuitenkin sisäilmasta, mutta lopputulos on sama kuin sinulla.

        Niin tai näin, minua kiinnostaa, mitä voin tehdä ongelman ratkaisemiseksi? Panen nyt kaikki kortit peliin ja ensimmäiseksi opiskelen enempi keuhkosairausoppia. Vinkkejä selkeistä ja tyhjentävistä opuksista otan mielelläni vastaan. Muutaman keuhkotautikirjan olen heti sairastuttuani katsastanut...

        Ja kaikki tuo loppuosa kirjoituksestasi, siis tutkimuksiin liittyvä yms. on kuin itseni kirjoittamaa. Niin paljon vähättelyä en ole saanut osakseni pitkän elämäni aikana. Välillä luulin, että olen taposta epäilty ja sitä tutkitaan ja selvitetään. Ja se epäluuloisuus ja se, että vikaa yritettiin jopa tunkea mun päähän. Sinne se kait olisi päätynyt, jollei taustani olisi ollut tältä osin täysin puhdas. Ja niiden epikriisien (potilaan kertoma) kanssa "tappelin verissä päin", että niihin kirjoitettiin siten kuin kerroin eikä niin kuin ymmärrettiin tai muistettiin.

        Kiitos kannustuksestasi. Nyt kannattanee alkaa viettää launtaita...

      • =)=)=)
        Kuis on kirjoitti:

        ...meillä. Minullekin sanoivat TTL:llä tutkimuksien jälkeen, että todettavissa on astma ja aiheetta "lepattavat" pienet keuhkoputket. Mutta silti vaan oli ja on taas ajoittan helvetillinen kipu keuhkoputkissa.

        Allergiasairaalan lääkäri epäili, että mulla on vain herkät limakalvot, jotka nyt sairastumisen jälkeen pillastuu kaikenmaailman ympäristöaltistuksista.

        Mulla ei ole kyllä kipeet keuhkot(leikillinen sanontatapa) vaan olen paikallistanut ihmistorson avulla kipupesäkkeet isoon ja pieniin keuhkoputkiin. Sen verran olen jo opiskellut anatomiaa, että osaan näyttää kipukohdat. Mulle ei onneksi kuvaan alkanut väittää kipujen epäaitoudesta, joten kait keuhkoputket voivat olla kipeitä.

        Hämmästyin tosiaan kun kolmantena antibioottipäivä putkikivut hävisivät. Tietenkin sain tilapäisesti oireita, jos menin paikkaan, jossa oli altisteita, joille olen herkistynyt. Minkäslaista antibioottia söit vaivaasi, joka poisti kivun? Mulla oli Kefalexia, mutta liekö merkillä väliäkään.

        Siis sulla on pehmemmeet putket. Mitä tarkoittaa keuhkoputkien pehmeys, voiko tilaa korjata? Mulla ei ole homeongelmaa, sairastuin kuitenkin sisäilmasta, mutta lopputulos on sama kuin sinulla.

        Niin tai näin, minua kiinnostaa, mitä voin tehdä ongelman ratkaisemiseksi? Panen nyt kaikki kortit peliin ja ensimmäiseksi opiskelen enempi keuhkosairausoppia. Vinkkejä selkeistä ja tyhjentävistä opuksista otan mielelläni vastaan. Muutaman keuhkotautikirjan olen heti sairastuttuani katsastanut...

        Ja kaikki tuo loppuosa kirjoituksestasi, siis tutkimuksiin liittyvä yms. on kuin itseni kirjoittamaa. Niin paljon vähättelyä en ole saanut osakseni pitkän elämäni aikana. Välillä luulin, että olen taposta epäilty ja sitä tutkitaan ja selvitetään. Ja se epäluuloisuus ja se, että vikaa yritettiin jopa tunkea mun päähän. Sinne se kait olisi päätynyt, jollei taustani olisi ollut tältä osin täysin puhdas. Ja niiden epikriisien (potilaan kertoma) kanssa "tappelin verissä päin", että niihin kirjoitettiin siten kuin kerroin eikä niin kuin ymmärrettiin tai muistettiin.

        Kiitos kannustuksestasi. Nyt kannattanee alkaa viettää launtaita...

        Mulla on ollut aika montaa antibioottia ja kuure useita mm. Doximed, Azithromycin ratiopharm, Azithromycin Hexal, Amoxin comp... nämä reseptit oli tuossa heti käden ulottuvilla...

        Kait nuo putket pehmenee tulehtuksista, yskimisestä... tarkoittaa että putkisto on veltto ja painuu kasaan kun esim. yritän liikaa... siksi suo suuhengittely... ja peffit menee sitten miten menee, eivät pysy kasassa kun putket on kasassa...

        Luulin ettei ne korjaannu, vaan pehmeet ja pysyy, mutta kuntoutuksen keuhkolääkäri laittoi selosteeseen, että ne korjautuisivat jos pysyisin riittävän pitkään pois altistavista tiloista, siis kuukausia (hän esitti minulle vuoden sairaslomaa, kertoen että tärkeää on miettiä millaisia ne jäljellä olevat vuodet ovat). No tuo keuhkolääkäri puhui pitkään ja minä yritin hivuttautua huoneesta pois, ihan oli sellaista paniikin poikasta kuulla tuota elinaikaa mitä jäljellä on ja millaiseksi se muodostuu, mikäli en tee keuhkolääkärin ohjeiden mukaan. Muilla tuolla kuntoutuksessa oli aika tarkat ajat keuhkolääkärille. Minulle oli aina aika, jota keuhkolääkäri pystyi venyttämään miten pitkään vain. Ei siis mitään 20 minuuttia ja uusi potilas sisään. Laitoin sykemittarista ajan päälle ja hivuttautumalla aina lähemmäs ovea pääsin keuhkolääkärin pakeilta 45 minuutin "keskustelun" jälkeen. Ja siinä tuo keuhkolääkäri kertoi kaikki suhteellisen kaunistelematta. Yritin välillä jotakin selitellä, mutta kyllähän tuo keuhkolääkäri asiansa osasi. No uskoin sitten, että juu henki menee jos menen töihin. Ja vähän ajan päästä olin taas sitä mieltä, että ei hitto, ei kukaan kuole astmaan vain menemällä työpaikalleen. Ja taas olin lähdössä töihin. No oma keuhkolääkärini oli sitten kotipuolessa samaa mieltä, mutta kirjoitti sairaslomaa mun työpaikalle. Ei mitään noista keuhkolääkärin neuvoista ja ohjeista ja vaatimuksista tuolta kuntoutuksesta. Ja niin vakuutuspuoli päätti, että ei sen tarvi nyt 20 vuotta elää, eikä se elämä nyt niin laadukastakaan tarvitse olla, olkoon letkuissa jo aikaisemmin ja eväsi tuon sairasloman. Ensin se oli tosi tylyn tuntuista, minä kun olin jo ajatellut asiaa tarkemmin, eikä letkuhappi kiinnostanut. No sitten ajattelin, että siellähän on lääkärit taas päättämässä siitä, että olen terve. Pakko sen sit on niin olla. Kun olivat tutustuneet noihin papereihini, niin pakostihan ne tiesivät enemmän kuin kuntoutuksen keuhkolääkäri, joka seurasi tilannettani reilut 3 viikkoa yötä päivää noiden alaistensa kanssa. Että sitten menin töihin ja nyt mun putket sitten pysyy pehmeinä ja kuolen sitten vähän aikaisemmin.... no ei vain, lääkäri kuin lääkäri, eettinen vastuu on olemassa, joten kyllähän tuo sairasloman evääminen perustui tietoon ja totuuteen tilanteestani.

        No eipä vain, eihän mulla mitään hätää ole. Spirometria meni kait aika hyvin. Lausuntoa ei vielä ole, eikä tt-lääkäri uskaltanut nyt kertoa omaa kommentiaan, ennen lausunnon antajaa. Histamiinialtistus on 5.11, samoin typpioksidi. Sitten näkee miten menee testit nyt kun taas olen pitkään poissa töistä. Nythän tämä on ikuista, joten paluuta omaan työpisteeseen tai työpaikkani tiloihin ei enää ole. Ja sitä on vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Sinne jäi ne vuodet, ja terveys.

        No histamiinia ei ole tehty minulle kuin kerran, joten mielenkiintoista nähdä meneekö samalla tavoin. Keuhkolääkäri kertoi aikanaan, että tuo altistus olisi paha juttu, mutta nykyinen haluaa sen tehdä, en oikein tiedä miksi. Tt-lääkäri kyseli miten olen histamiiniin reagoinut aikaisemmin... No yhden keuhkolääkärin mukaan nuo pehmenneet putket ja histamiini eivät sovi yhteen. Saa nyt sitten nähdä. Niin monta mieltä, kuin keuhkolääkäriäkin. Kuntoutuksen keuhkolääkäri näistä olisi ehkä se varovaisin, hän onkin ollut alalla pisimpään ja nähnyt paljon. Toinen keuhkolääkäri kuittasi tuon kuntoutuksen keuhkolääkärin ohjeet ja tiedot sanoen, ettei niistä ole kiistatonta tieteellista tutkimustulosta... Ei siis riitä toisen keuhkolääkärin kokemus potilaastaan, jolla vastaavia ongelmia kuin minulla, kun ei ole tieteellisesti todistettu asia... Että silleen.

        En kyllä ala kahlaamaan keuhkokirjoja. Se nyt on niin, että tavattuani 5 keuhkolääkäriä olin aivan pyörällä päästäni. Jokainen kertoi asioita omalla tavallaan ja minulle ne olivat aika tavalla erilaisia neuvoja ja ohjeita... Kuka on oikeassa, kuka väärässä, sitä en tiedä. Mutta yhden mielestä sairauteni on täysin haitaton, toisen mielestä pitäisi olla ehdottomasti sairaslomalla vaikean sairauden vuoksi ja pitkään, miettien vain tulevien vuosien olotilaa... siinä on jo kaksi aivan vastakkaista tietoa. Että luota aina lääkäriin, niin toimien ei voi mennä vikaan ;-).

        ... sitten luet vielä itse tietoa..., susta tulee se kuudes "lääkäri". Ja mitä enemmän tiedät, sen vähemmän tiedät... kirja on kirja ja todellisuus sitten vasta opettaa. Kun esim. miettii lastenhoito-oppaita jo..., eihän niiden tieto ole yhteneväistä toisiin vastaaviin oppaisiin, eikä varsinkaan todellisuuteen. Minä pyrin käymään vain yhdellä keuhkolääkärillä ja olen pyytänyt häntä ihan oikeasti puhumaan minulle asiat selviksi... eihän se kyllä onnistu. Lääkärit ovat lääkäreitä... mihinkäs se siili piikeistään pääsisi ;-)

        ...minä kelaan vaaa

      • Siis???
        Keuhkojeni pysyvän tuhoutum... kirjoitti:

        aiheutui työpaikkani homeista/kosteusvauriomikrobeista. En todellakaan halua "valitella"! Ihmettelen vain kuinka lääkäri voi vähätellä työpaikalla sairastuneen potilaan tutkimuksia. Tautini on etenevä;itse en voi tietää missä kunnossa keuhkoni ovat. Jos sairastaisin syöpää(eräänlainen syöpä tämäkin on) tutkimukset tehtäisiin asiallisesti ja ei syyllistettäisi sairastunutta niin kuin meitä homesairaita. Suunnilleen;oma vikasi miksi menit/olit kosteusvauriotyöpaikassa.
        Ammattitautilain perusteella minulla on oikeus käydä erikoiskeuhkolääkärillä. Mistä löydän "oikean"keuhkolääkärin?
        Sairastuttuani työperäiseen keuhkotautiin hain apua yksityiseltä keuhkolääkäriltä. Löysin pätevän lääkärin. Hakeutuessani hänen potilaakseen olin jo tietämättäni tosi huonossa kunnossa. Hänen määräyksestä minä en saanut mennä altistumaan lisää työpaikalleni. Työterveyslääkärini oli tuolloin täysin "ulapalla",en voinut olla sairas. En näyttänyt sairaalta!!! Mitä nyt kuiva yskä,kuumeilu työpaikalla ollessa...
        Tämä pätevä keuhkolääkäri kuoli. Seuraava keuhkolääkäri oli vanhempi lääkäri ja ennen eläkkeelle jäämistään vähensi vastaanottoaikojaan. Eli en saanut akuuttiaikaa hänelle.(Tosin olisin voinut varata hänelle ajan etukäteen ja perua;en ryhtynyt tuollaiseen).
        Tämä allerginen alveoliittini on todella pirullinen sairaus. Voi mennä aikoja, ett pystyy elää elämää. Arvaamaton altistus saa aikaan mielettömän liman erityksen,keuhkokivut ja kuumeilut/alilämmöt(vatsa-ja nivelkivut ja mustelmat).
        Erilaisia keuhkolääkäreitä olen tavannut tätä tautiani sairastaessa. Eräs totesi ensi käynnillä minulla todella pahan allergisen alveoliitin kuuntelulla. Tämä lääkäri oli tosi pätevän tuntuinen. Toimitin hänelle kaikki TTL:llä tehdyt tutkimukset/tulokset. Seuraavalla kerralla olikin kysymys refluksitaudista ja astmasta. Tämä lääkäri olikin TTL:llä toiminut lääkäri. Vakuutusyhtiölle hän sujuvasti lausui minun sairastavan vain ulkosyntyistä astmaa. Alveoliittia ei enää ollenkaan.
        Eräs (nuori)lääkäri ei huolinut minua yksityispotilaakseen,koska hänen mielestään kuulun sairaalahoidonpiiriin.
        Minulle suositeltiin erästä tosi pätevää keuhkolääkäriä. Keuhkolääkäriä tilatessani kerroin tarvitsevani pätevän ja myöskin jatkuvan keuhkolääkärin seurannan. Petttymykseni oli suuri. Tämä pätevä lääkäri totesi,ettei voi minua ottaa potilaaksi,koska on jäämässä eläkkeelle. Keuhkokuvat katsoi ja sanoi,ettei voi minua auttaa.Pysyvät keuhkovauriot todettavissa.

        Ja vastauksesi ihmettelevän kysymyksiin oli siis mikä?

      • aiheuttaa
        Siis??? kirjoitti:

        Ja vastauksesi ihmettelevän kysymyksiin oli siis mikä?

        keuhkosairautena myöskin sydämelle ylimääräistä kuormitusta.Keuhkojen kuuntelulla lääkäri pystyy sydämen toimintaa kontrolloimaan.

      • Ihanko totta?
        aiheuttaa kirjoitti:

        keuhkosairautena myöskin sydämelle ylimääräistä kuormitusta.Keuhkojen kuuntelulla lääkäri pystyy sydämen toimintaa kontrolloimaan.

        Ai että sydämen takia pitäisi alveoliittipotilaan keuhkot kuunnella säännöllisesti? Ja muita keinoja ei ole tai niitä ei tarvita? Eikä näy diffusiokapasiteettomitauksessa? Ja HRCT vielä päälle, mieluummin vähintään kerran vuodessa? Joopa joo...

      • että paras
        Ihanko totta? kirjoitti:

        Ai että sydämen takia pitäisi alveoliittipotilaan keuhkot kuunnella säännöllisesti? Ja muita keinoja ei ole tai niitä ei tarvita? Eikä näy diffusiokapasiteettomitauksessa? Ja HRCT vielä päälle, mieluummin vähintään kerran vuodessa? Joopa joo...

        mittari missä mennään on diffuusiokapasiteetin seuraaminen ja varmasti myös hemoglobiiniarvon nousu osoittaa että happea on saatava lisää ja hb-arvon nousuhan yrittää kompensoida sitä?

      • lukema
        =)=)=) kirjoitti:

        Mulla on ollut aika montaa antibioottia ja kuure useita mm. Doximed, Azithromycin ratiopharm, Azithromycin Hexal, Amoxin comp... nämä reseptit oli tuossa heti käden ulottuvilla...

        Kait nuo putket pehmenee tulehtuksista, yskimisestä... tarkoittaa että putkisto on veltto ja painuu kasaan kun esim. yritän liikaa... siksi suo suuhengittely... ja peffit menee sitten miten menee, eivät pysy kasassa kun putket on kasassa...

        Luulin ettei ne korjaannu, vaan pehmeet ja pysyy, mutta kuntoutuksen keuhkolääkäri laittoi selosteeseen, että ne korjautuisivat jos pysyisin riittävän pitkään pois altistavista tiloista, siis kuukausia (hän esitti minulle vuoden sairaslomaa, kertoen että tärkeää on miettiä millaisia ne jäljellä olevat vuodet ovat). No tuo keuhkolääkäri puhui pitkään ja minä yritin hivuttautua huoneesta pois, ihan oli sellaista paniikin poikasta kuulla tuota elinaikaa mitä jäljellä on ja millaiseksi se muodostuu, mikäli en tee keuhkolääkärin ohjeiden mukaan. Muilla tuolla kuntoutuksessa oli aika tarkat ajat keuhkolääkärille. Minulle oli aina aika, jota keuhkolääkäri pystyi venyttämään miten pitkään vain. Ei siis mitään 20 minuuttia ja uusi potilas sisään. Laitoin sykemittarista ajan päälle ja hivuttautumalla aina lähemmäs ovea pääsin keuhkolääkärin pakeilta 45 minuutin "keskustelun" jälkeen. Ja siinä tuo keuhkolääkäri kertoi kaikki suhteellisen kaunistelematta. Yritin välillä jotakin selitellä, mutta kyllähän tuo keuhkolääkäri asiansa osasi. No uskoin sitten, että juu henki menee jos menen töihin. Ja vähän ajan päästä olin taas sitä mieltä, että ei hitto, ei kukaan kuole astmaan vain menemällä työpaikalleen. Ja taas olin lähdössä töihin. No oma keuhkolääkärini oli sitten kotipuolessa samaa mieltä, mutta kirjoitti sairaslomaa mun työpaikalle. Ei mitään noista keuhkolääkärin neuvoista ja ohjeista ja vaatimuksista tuolta kuntoutuksesta. Ja niin vakuutuspuoli päätti, että ei sen tarvi nyt 20 vuotta elää, eikä se elämä nyt niin laadukastakaan tarvitse olla, olkoon letkuissa jo aikaisemmin ja eväsi tuon sairasloman. Ensin se oli tosi tylyn tuntuista, minä kun olin jo ajatellut asiaa tarkemmin, eikä letkuhappi kiinnostanut. No sitten ajattelin, että siellähän on lääkärit taas päättämässä siitä, että olen terve. Pakko sen sit on niin olla. Kun olivat tutustuneet noihin papereihini, niin pakostihan ne tiesivät enemmän kuin kuntoutuksen keuhkolääkäri, joka seurasi tilannettani reilut 3 viikkoa yötä päivää noiden alaistensa kanssa. Että sitten menin töihin ja nyt mun putket sitten pysyy pehmeinä ja kuolen sitten vähän aikaisemmin.... no ei vain, lääkäri kuin lääkäri, eettinen vastuu on olemassa, joten kyllähän tuo sairasloman evääminen perustui tietoon ja totuuteen tilanteestani.

        No eipä vain, eihän mulla mitään hätää ole. Spirometria meni kait aika hyvin. Lausuntoa ei vielä ole, eikä tt-lääkäri uskaltanut nyt kertoa omaa kommentiaan, ennen lausunnon antajaa. Histamiinialtistus on 5.11, samoin typpioksidi. Sitten näkee miten menee testit nyt kun taas olen pitkään poissa töistä. Nythän tämä on ikuista, joten paluuta omaan työpisteeseen tai työpaikkani tiloihin ei enää ole. Ja sitä on vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Sinne jäi ne vuodet, ja terveys.

        No histamiinia ei ole tehty minulle kuin kerran, joten mielenkiintoista nähdä meneekö samalla tavoin. Keuhkolääkäri kertoi aikanaan, että tuo altistus olisi paha juttu, mutta nykyinen haluaa sen tehdä, en oikein tiedä miksi. Tt-lääkäri kyseli miten olen histamiiniin reagoinut aikaisemmin... No yhden keuhkolääkärin mukaan nuo pehmenneet putket ja histamiini eivät sovi yhteen. Saa nyt sitten nähdä. Niin monta mieltä, kuin keuhkolääkäriäkin. Kuntoutuksen keuhkolääkäri näistä olisi ehkä se varovaisin, hän onkin ollut alalla pisimpään ja nähnyt paljon. Toinen keuhkolääkäri kuittasi tuon kuntoutuksen keuhkolääkärin ohjeet ja tiedot sanoen, ettei niistä ole kiistatonta tieteellista tutkimustulosta... Ei siis riitä toisen keuhkolääkärin kokemus potilaastaan, jolla vastaavia ongelmia kuin minulla, kun ei ole tieteellisesti todistettu asia... Että silleen.

        En kyllä ala kahlaamaan keuhkokirjoja. Se nyt on niin, että tavattuani 5 keuhkolääkäriä olin aivan pyörällä päästäni. Jokainen kertoi asioita omalla tavallaan ja minulle ne olivat aika tavalla erilaisia neuvoja ja ohjeita... Kuka on oikeassa, kuka väärässä, sitä en tiedä. Mutta yhden mielestä sairauteni on täysin haitaton, toisen mielestä pitäisi olla ehdottomasti sairaslomalla vaikean sairauden vuoksi ja pitkään, miettien vain tulevien vuosien olotilaa... siinä on jo kaksi aivan vastakkaista tietoa. Että luota aina lääkäriin, niin toimien ei voi mennä vikaan ;-).

        ... sitten luet vielä itse tietoa..., susta tulee se kuudes "lääkäri". Ja mitä enemmän tiedät, sen vähemmän tiedät... kirja on kirja ja todellisuus sitten vasta opettaa. Kun esim. miettii lastenhoito-oppaita jo..., eihän niiden tieto ole yhteneväistä toisiin vastaaviin oppaisiin, eikä varsinkaan todellisuuteen. Minä pyrin käymään vain yhdellä keuhkolääkärillä ja olen pyytänyt häntä ihan oikeasti puhumaan minulle asiat selviksi... eihän se kyllä onnistu. Lääkärit ovat lääkäreitä... mihinkäs se siili piikeistään pääsisi ;-)

        ...minä kelaan vaaa

        5.11, mitä se tarkoittaa ? Itse olen pian menossa histamiinialtistukseen ja NO-mittaukseen ekaa kertaa. Miten histamiini vaikuttaa normaalispirometriaan ? Paljonko NO:n pitäisi olla ?

      • =)=)=)=)
        lukema kirjoitti:

        5.11, mitä se tarkoittaa ? Itse olen pian menossa histamiinialtistukseen ja NO-mittaukseen ekaa kertaa. Miten histamiini vaikuttaa normaalispirometriaan ? Paljonko NO:n pitäisi olla ?

        histamiinin kohdalla mitään, en ole lukenut tai perehtynyt asiaan. Ehkä siitä löytyisi googlettamalla tietoa, en tiedä. NO arvo minulla 9.8 - 10 pintaan silloin kun olen vain kroonisesti sairas. Kun oireilen ja tunnen itseni jo sairaaksi se on noussut minulla lukuun 21, 7 työpäivässä, ennen altistuksia. Ja nyt nousi noin 4 tunnin oleskelusta työpaikallani vielä kahtena eri päivänä lukuun 17. Olin ihan raato. Tosi kipeä, oksentelin, ääni oli poissa, yskitti jne.

        Lisäksi tuo ennen altistuksia nousu tapahtui ilman lääkitystä, koska olin menossa altistuksiin. Nyt lääkityksenä Spiriva, Symbicort, Ertopect, Singulair, Solomet 32 mg, Zolt... ja silti nousi, kortisonistakin huolimatta.

        Yksi keuhkolääkäri kertoi, että koska minulla ei ole ns. tyypillinen astma, eli ei IgE peräinen, niin NO arvo ei minulla nousekaan kovin korkealle. Kertoi, että jos minulla olisi IgE allergia, olisi arvoni jo 200 pintaan vastaavassa tilanteessa. Tuo lääkäri väitteli näistä tutkimuksista, joten tietänee mitä puhui.

        Normaalin rajana pidetään 30, mutta kyllä nuo nousut huomioi lausunnon antaja ja piti niitä merityksellisinä. TTL:n ei huomioi kuin yli 30 arvoja, kaikki muut ovat heitän papereissaan normaaliarvoja, eivätkä anna mitään viitteitä mistään. Minulla näitä arvoja on mitattu useita kertoja, ennen työpaikkalle menoa sairaslomilta ja arvo on aina tuossa 10 pintaan. Ja työpaikallani se sitten nousee, vaikka se nousee noinkin vähän niin keuhkoalue on tosi kipeä. Esim. kävelylenkit olivat ihan taapertamista. Ei puhettakaan sykkeen nostosta tai sauvakävelystä.

        Nyt kesti enkä pari viikkoa, että sykettä pystyi kunnolla nostamaan taas ja sauvakävely on mukavaakin. Pyrin kävelemään joka päivä noin pari tuntia, joskus enemmän joskus vähän vähemmän. Kävelen hitaammin kun olen sairaampi ja kun vain kroonistelen ja kipuilen pystyn tasaiseen vauhtiin ja sykkeen nostoonkin. Tavoite on vielä juosta tässä jossakin vaiheessa noita tunnin lenkkejä aamuin illoin. Ehkä talven jälkeen keväällä sitten. Nyt juoksu ja suurempi rasittaminen ei käy. Mutta kunhan saan olla poissa noista homekohteista, eiköhän se siitä.

        Mutta, älä usko jos joku kertoo, että alle 30 on ihan normaali arvo, ei merkkaa mitään. SE MERKITSEE JA SEN TUNTEE NAHOISSAAN KYLLÄ! Eikä siihen riitä korkea kipukynnys, kunto tippuu ja olotila on tosi surkea! En ymmärrä miksi tuo ns. normaaliarvo edes on noin korkea, siinä täytyy olla jotakin vikaa! Ei meinaan voi pitää paikkaansa, sanovat lääkärit ihan mitä tahansa. Ei mene läpi minulle ainakaan, tuo normaaliarvo, se on ihan keksitty juttu, ei perustu oireisiin ja olotilaan tipan tippaa!

      • Kuis on
        =)=)=) kirjoitti:

        Mulla on ollut aika montaa antibioottia ja kuure useita mm. Doximed, Azithromycin ratiopharm, Azithromycin Hexal, Amoxin comp... nämä reseptit oli tuossa heti käden ulottuvilla...

        Kait nuo putket pehmenee tulehtuksista, yskimisestä... tarkoittaa että putkisto on veltto ja painuu kasaan kun esim. yritän liikaa... siksi suo suuhengittely... ja peffit menee sitten miten menee, eivät pysy kasassa kun putket on kasassa...

        Luulin ettei ne korjaannu, vaan pehmeet ja pysyy, mutta kuntoutuksen keuhkolääkäri laittoi selosteeseen, että ne korjautuisivat jos pysyisin riittävän pitkään pois altistavista tiloista, siis kuukausia (hän esitti minulle vuoden sairaslomaa, kertoen että tärkeää on miettiä millaisia ne jäljellä olevat vuodet ovat). No tuo keuhkolääkäri puhui pitkään ja minä yritin hivuttautua huoneesta pois, ihan oli sellaista paniikin poikasta kuulla tuota elinaikaa mitä jäljellä on ja millaiseksi se muodostuu, mikäli en tee keuhkolääkärin ohjeiden mukaan. Muilla tuolla kuntoutuksessa oli aika tarkat ajat keuhkolääkärille. Minulle oli aina aika, jota keuhkolääkäri pystyi venyttämään miten pitkään vain. Ei siis mitään 20 minuuttia ja uusi potilas sisään. Laitoin sykemittarista ajan päälle ja hivuttautumalla aina lähemmäs ovea pääsin keuhkolääkärin pakeilta 45 minuutin "keskustelun" jälkeen. Ja siinä tuo keuhkolääkäri kertoi kaikki suhteellisen kaunistelematta. Yritin välillä jotakin selitellä, mutta kyllähän tuo keuhkolääkäri asiansa osasi. No uskoin sitten, että juu henki menee jos menen töihin. Ja vähän ajan päästä olin taas sitä mieltä, että ei hitto, ei kukaan kuole astmaan vain menemällä työpaikalleen. Ja taas olin lähdössä töihin. No oma keuhkolääkärini oli sitten kotipuolessa samaa mieltä, mutta kirjoitti sairaslomaa mun työpaikalle. Ei mitään noista keuhkolääkärin neuvoista ja ohjeista ja vaatimuksista tuolta kuntoutuksesta. Ja niin vakuutuspuoli päätti, että ei sen tarvi nyt 20 vuotta elää, eikä se elämä nyt niin laadukastakaan tarvitse olla, olkoon letkuissa jo aikaisemmin ja eväsi tuon sairasloman. Ensin se oli tosi tylyn tuntuista, minä kun olin jo ajatellut asiaa tarkemmin, eikä letkuhappi kiinnostanut. No sitten ajattelin, että siellähän on lääkärit taas päättämässä siitä, että olen terve. Pakko sen sit on niin olla. Kun olivat tutustuneet noihin papereihini, niin pakostihan ne tiesivät enemmän kuin kuntoutuksen keuhkolääkäri, joka seurasi tilannettani reilut 3 viikkoa yötä päivää noiden alaistensa kanssa. Että sitten menin töihin ja nyt mun putket sitten pysyy pehmeinä ja kuolen sitten vähän aikaisemmin.... no ei vain, lääkäri kuin lääkäri, eettinen vastuu on olemassa, joten kyllähän tuo sairasloman evääminen perustui tietoon ja totuuteen tilanteestani.

        No eipä vain, eihän mulla mitään hätää ole. Spirometria meni kait aika hyvin. Lausuntoa ei vielä ole, eikä tt-lääkäri uskaltanut nyt kertoa omaa kommentiaan, ennen lausunnon antajaa. Histamiinialtistus on 5.11, samoin typpioksidi. Sitten näkee miten menee testit nyt kun taas olen pitkään poissa töistä. Nythän tämä on ikuista, joten paluuta omaan työpisteeseen tai työpaikkani tiloihin ei enää ole. Ja sitä on vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Sinne jäi ne vuodet, ja terveys.

        No histamiinia ei ole tehty minulle kuin kerran, joten mielenkiintoista nähdä meneekö samalla tavoin. Keuhkolääkäri kertoi aikanaan, että tuo altistus olisi paha juttu, mutta nykyinen haluaa sen tehdä, en oikein tiedä miksi. Tt-lääkäri kyseli miten olen histamiiniin reagoinut aikaisemmin... No yhden keuhkolääkärin mukaan nuo pehmenneet putket ja histamiini eivät sovi yhteen. Saa nyt sitten nähdä. Niin monta mieltä, kuin keuhkolääkäriäkin. Kuntoutuksen keuhkolääkäri näistä olisi ehkä se varovaisin, hän onkin ollut alalla pisimpään ja nähnyt paljon. Toinen keuhkolääkäri kuittasi tuon kuntoutuksen keuhkolääkärin ohjeet ja tiedot sanoen, ettei niistä ole kiistatonta tieteellista tutkimustulosta... Ei siis riitä toisen keuhkolääkärin kokemus potilaastaan, jolla vastaavia ongelmia kuin minulla, kun ei ole tieteellisesti todistettu asia... Että silleen.

        En kyllä ala kahlaamaan keuhkokirjoja. Se nyt on niin, että tavattuani 5 keuhkolääkäriä olin aivan pyörällä päästäni. Jokainen kertoi asioita omalla tavallaan ja minulle ne olivat aika tavalla erilaisia neuvoja ja ohjeita... Kuka on oikeassa, kuka väärässä, sitä en tiedä. Mutta yhden mielestä sairauteni on täysin haitaton, toisen mielestä pitäisi olla ehdottomasti sairaslomalla vaikean sairauden vuoksi ja pitkään, miettien vain tulevien vuosien olotilaa... siinä on jo kaksi aivan vastakkaista tietoa. Että luota aina lääkäriin, niin toimien ei voi mennä vikaan ;-).

        ... sitten luet vielä itse tietoa..., susta tulee se kuudes "lääkäri". Ja mitä enemmän tiedät, sen vähemmän tiedät... kirja on kirja ja todellisuus sitten vasta opettaa. Kun esim. miettii lastenhoito-oppaita jo..., eihän niiden tieto ole yhteneväistä toisiin vastaaviin oppaisiin, eikä varsinkaan todellisuuteen. Minä pyrin käymään vain yhdellä keuhkolääkärillä ja olen pyytänyt häntä ihan oikeasti puhumaan minulle asiat selviksi... eihän se kyllä onnistu. Lääkärit ovat lääkäreitä... mihinkäs se siili piikeistään pääsisi ;-)

        ...minä kelaan vaaa

        Ymmärsinkö nyt oikein, että keuhkoputkien kipuilusi johtuu nimenomaan pehmenneistä keuhkoputkista (luultavasti trakeobronkomalasia)
        ja kipuilun lopettaa antibiotti? Oliko muita vaihtoehtoja? Ja vaikuttaa PEFfiin kanssa. Tunteeko, jos putket ovat kasassa, minkälainen se tuntemus on, hengenahdistus, kipu?

        Kerroit:
        "Ei siis riitä toisen keuhkolääkärin kokemus potilaastaan, jolla vastaavia ongelmia kuin minulla, kun ei ole tieteellisesti todistettu asia."
        Kommentti:
        Kokemukseni mukaan TTL:n antama lausunto perustuu vain ja ainoastaan heidän tutkimusmenetelmiensä mukaisesti havatuille tutkimustuloksille, mikään muu ei merkitse yhtään mitään. Mitä mittarit eivät näytä tai he eivät voi tutkia, sitä sairautta sinulla ei ole.

        On kyllä ihan yes, mutta jos sinulla on sairaus tai invalidisoiva oireisto, jota ei pysty tutkimaan tai vaiva ei istu diagnoosioireistoon, etkä voi olla työpaikallasi, joudut kilometritehtaalle taiteilemaan. Tämä on absurdia, jos kohdalle sattuu. Ja kyllä sattuu ...

        Kerroit:
        "En kyllä ala kahlaamaan keuhkokirjoja. Se nyt on niin, että tavattuani 5 keuhkolääkäriä olin aivan pyörällä päästäni. Jokainen kertoi asioita omalla tavallaan ja minulle ne olivat aika tavalla erilaisia neuvoja ja ohjeita..."
        Komentti:
        Juuri siksi aloin kahlata oppikirjoja. Oma apu paras apu. Opiskelen lisää, herra tietää vaikka suorittaisin tutkinnon, hah-hah-haa... Ainakin voin heittää tarkentavia kysymyksiä ja seurata vastuunpyöritystä ja hippaheikkeilyä asiantuntevasti...

        Minä noudatan myös lääkäri Jorma Palon oppia: Hän sanoi, että kuta vakavampi sairaus sinulla on sitä useamman lääkärin pakeille mene (vähintään kahden ainakin) kysymään mielipidettä sairaudesta ja sen hoidosta. Perkuleen hyvä neuvo. Olisin haudassa tai vähintää hullujen huoneella, jos en olisi näin tehnyt.

      • Kuis on
        lukema kirjoitti:

        5.11, mitä se tarkoittaa ? Itse olen pian menossa histamiinialtistukseen ja NO-mittaukseen ekaa kertaa. Miten histamiini vaikuttaa normaalispirometriaan ? Paljonko NO:n pitäisi olla ?

        eli typpioksidimittauksesta linkki TTL:n sivuille
        http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveiset/2003-01/08.htm

        ja

        Pulssin sivuille, jossa lopussa raja-arvot:
        http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveiset/2003-01/08.htm

        Käytännön kokemuksena huomasin, että silloin kun minulla oli arvot alle 20 ppb, oloni oli hyvä. Yli 20 ppb yli menevät arvot kuvastuivat miltei suoraan verrannollisesti olotilaani. Viimeksi 40ppb olin melko huonossa hapessa enkä monta porrasta jaksanut kiivetä. Mutta tutkimuksena helppo, vain puhaltamista.

      • Kuis on
        Kuis on kirjoitti:

        Ymmärsinkö nyt oikein, että keuhkoputkien kipuilusi johtuu nimenomaan pehmenneistä keuhkoputkista (luultavasti trakeobronkomalasia)
        ja kipuilun lopettaa antibiotti? Oliko muita vaihtoehtoja? Ja vaikuttaa PEFfiin kanssa. Tunteeko, jos putket ovat kasassa, minkälainen se tuntemus on, hengenahdistus, kipu?

        Kerroit:
        "Ei siis riitä toisen keuhkolääkärin kokemus potilaastaan, jolla vastaavia ongelmia kuin minulla, kun ei ole tieteellisesti todistettu asia."
        Kommentti:
        Kokemukseni mukaan TTL:n antama lausunto perustuu vain ja ainoastaan heidän tutkimusmenetelmiensä mukaisesti havatuille tutkimustuloksille, mikään muu ei merkitse yhtään mitään. Mitä mittarit eivät näytä tai he eivät voi tutkia, sitä sairautta sinulla ei ole.

        On kyllä ihan yes, mutta jos sinulla on sairaus tai invalidisoiva oireisto, jota ei pysty tutkimaan tai vaiva ei istu diagnoosioireistoon, etkä voi olla työpaikallasi, joudut kilometritehtaalle taiteilemaan. Tämä on absurdia, jos kohdalle sattuu. Ja kyllä sattuu ...

        Kerroit:
        "En kyllä ala kahlaamaan keuhkokirjoja. Se nyt on niin, että tavattuani 5 keuhkolääkäriä olin aivan pyörällä päästäni. Jokainen kertoi asioita omalla tavallaan ja minulle ne olivat aika tavalla erilaisia neuvoja ja ohjeita..."
        Komentti:
        Juuri siksi aloin kahlata oppikirjoja. Oma apu paras apu. Opiskelen lisää, herra tietää vaikka suorittaisin tutkinnon, hah-hah-haa... Ainakin voin heittää tarkentavia kysymyksiä ja seurata vastuunpyöritystä ja hippaheikkeilyä asiantuntevasti...

        Minä noudatan myös lääkäri Jorma Palon oppia: Hän sanoi, että kuta vakavampi sairaus sinulla on sitä useamman lääkärin pakeille mene (vähintään kahden ainakin) kysymään mielipidettä sairaudesta ja sen hoidosta. Perkuleen hyvä neuvo. Olisin haudassa tai vähintää hullujen huoneella, jos en olisi näin tehnyt.

        Kysyn vielä, että onko sinulla kipuja myös pienissä keuhkoputkissa vai pelkästään keskellä rintaa?

      • ==))=)=)=)
        Kuis on kirjoitti:

        Kysyn vielä, että onko sinulla kipuja myös pienissä keuhkoputkissa vai pelkästään keskellä rintaa?

        Äidilläni on pahoja muistihäiriötä, nyt terveyskeskuksen vuodeosastolla. Joten aikani menee pitkälti siellä. Äiti meinaan ei ihan mielellään jäisi sinne tutkimuksiin. Hoitajilla oli ollut täysi työ saada häntä rauhoittumaan ensimmäisenä päivänä. Äiti rauhoittui vasta lääkärin annettua rauhoittavan piikin. Minulle taas oli järkynyt nähdä äitini siinä kunnossa, minkä tuo lääke teki. Tosin ymmärsin hyvin, ettei muuta vaihtoehto ollut. Äitini kertoi lyönneensä jotakuta ja oli siitä selkeästi mielissään. Rauhallisempaa ihmistä saa hakea, joten muistihäiriöt tekevät ihmiselle mitä vain. Sitä on myös uskomattoman vaikea katsella ja kuunnella. Mutta äiti rauhoittuu kun olen paikalla, joten yritän mennä aamusta, päivällä sekä illalla jutella ja käydä nukuttamassa hänet. Veljieni käyntiä hetkeä aikaisemmin hän ei enää muistanut.

        Taas löytyi yksi hyvä asia sairastumisesta, en koskaan elä yhtä vanhaksi kuin äitini.

      • Kuis on
        ==))=)=)=) kirjoitti:

        Äidilläni on pahoja muistihäiriötä, nyt terveyskeskuksen vuodeosastolla. Joten aikani menee pitkälti siellä. Äiti meinaan ei ihan mielellään jäisi sinne tutkimuksiin. Hoitajilla oli ollut täysi työ saada häntä rauhoittumaan ensimmäisenä päivänä. Äiti rauhoittui vasta lääkärin annettua rauhoittavan piikin. Minulle taas oli järkynyt nähdä äitini siinä kunnossa, minkä tuo lääke teki. Tosin ymmärsin hyvin, ettei muuta vaihtoehto ollut. Äitini kertoi lyönneensä jotakuta ja oli siitä selkeästi mielissään. Rauhallisempaa ihmistä saa hakea, joten muistihäiriöt tekevät ihmiselle mitä vain. Sitä on myös uskomattoman vaikea katsella ja kuunnella. Mutta äiti rauhoittuu kun olen paikalla, joten yritän mennä aamusta, päivällä sekä illalla jutella ja käydä nukuttamassa hänet. Veljieni käyntiä hetkeä aikaisemmin hän ei enää muistanut.

        Taas löytyi yksi hyvä asia sairastumisesta, en koskaan elä yhtä vanhaksi kuin äitini.

        Ei ole kiire. Minusta alkoi tuntua, että syynä kipuiluuni voisi ollakin samantyyppinen vaiva kuin sinulla tai jotain sinne päin.

        Luin juuri, että uniapneaa sairastavilla olisi myös "pehmentyneet keuhkoputket". En tiedä sitä sairastavani, mutta jo vuosikaudet olen herännyt yöllä selälläni ja kurkkuni on ollut kuiva kuin beduiinilla autiomaassa. Olen epäillyt kuosanneeni.

        Toivottavasti äitisi tutkimukset saadaan tehtyä ilman suurempia traumoja hänelle. Muistihäiröt ovat tuttuja minulle anoppini kautta. Tosi kiusallisia kun pätkii koko ajan eikä muista aina 5 minuutin päähän taaksepäin.

        Ei meikäläinenkään suunnittele tulevaisuutta huomista pidemmäksi...Palaillaan.

      • keuhkiainen
        Kuis on kirjoitti:

        Ei ole kiire. Minusta alkoi tuntua, että syynä kipuiluuni voisi ollakin samantyyppinen vaiva kuin sinulla tai jotain sinne päin.

        Luin juuri, että uniapneaa sairastavilla olisi myös "pehmentyneet keuhkoputket". En tiedä sitä sairastavani, mutta jo vuosikaudet olen herännyt yöllä selälläni ja kurkkuni on ollut kuiva kuin beduiinilla autiomaassa. Olen epäillyt kuosanneeni.

        Toivottavasti äitisi tutkimukset saadaan tehtyä ilman suurempia traumoja hänelle. Muistihäiröt ovat tuttuja minulle anoppini kautta. Tosi kiusallisia kun pätkii koko ajan eikä muista aina 5 minuutin päähän taaksepäin.

        Ei meikäläinenkään suunnittele tulevaisuutta huomista pidemmäksi...Palaillaan.

        kivuista ja vaivoista kärsivä ihminen. Keuhkolääkärillä olen käynyt parin vuoden ajan, enkä ole tullut hullua hurskaammaksi. Oireeni eivät päde haettuun diagnoosiin, vaivaani en saa hoitoa, koska juuri edellä kuvailemianne vaivoja ei ole olemassakaan kuin korvieni välissä. Neuvokaas minulle hyvä yksityinen keuhkolääkäri Etelä-Suomesta, jos tiedätte. Sellainen, joka edes uskoo homeen aiheuttavan jotakin. Pelottavaa olla tavallaan tyhjän päällä kun itse tietää hoidon olevan aika hakotiellä, auttamaton, olisi mukavampi tietää mistä kyse ja onko tosiaan niin, ettei lapsiaan aikuisena näe.

      • noista mittauksista?
        Kuis on kirjoitti:

        eli typpioksidimittauksesta linkki TTL:n sivuille
        http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveiset/2003-01/08.htm

        ja

        Pulssin sivuille, jossa lopussa raja-arvot:
        http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveiset/2003-01/08.htm

        Käytännön kokemuksena huomasin, että silloin kun minulla oli arvot alle 20 ppb, oloni oli hyvä. Yli 20 ppb yli menevät arvot kuvastuivat miltei suoraan verrannollisesti olotilaani. Viimeksi 40ppb olin melko huonossa hapessa enkä monta porrasta jaksanut kiivetä. Mutta tutkimuksena helppo, vain puhaltamista.

        Muistan TTL:llä olleen tarkkaa muistiinpanojen tekemistä ennen tuota mittausta: mitä syönyt,milloin viimeksi, mitä lääkkeitä käytössä, milloin viimeksi ottanut allergialääkkeet, milloin viimeiset kuukautiset jne. Niitä puhalluksiakin otettiin useampi, joista sitten keskiarvo laskettiin. Millaisissa muissa NO-puhalluksissa olette käyneet? Itseltäni, kun on ko. puhallusta tehty myös niin, että ei ole mitään kyselty ja jos yksi puhallus onnistui jotenkin, se oli siinä. Vai selvitetäänkö TTL:llä noilla kysymyksillä vain selväpäisyyttä?

      • =)=)=)=)
        noista mittauksista? kirjoitti:

        Muistan TTL:llä olleen tarkkaa muistiinpanojen tekemistä ennen tuota mittausta: mitä syönyt,milloin viimeksi, mitä lääkkeitä käytössä, milloin viimeksi ottanut allergialääkkeet, milloin viimeiset kuukautiset jne. Niitä puhalluksiakin otettiin useampi, joista sitten keskiarvo laskettiin. Millaisissa muissa NO-puhalluksissa olette käyneet? Itseltäni, kun on ko. puhallusta tehty myös niin, että ei ole mitään kyselty ja jos yksi puhallus onnistui jotenkin, se oli siinä. Vai selvitetäänkö TTL:llä noilla kysymyksillä vain selväpäisyyttä?

        Kyllä se muualla on yhtä tarkkaa kuin TTL:n tutkimuksissakin. Etukäteen neuvotaan miten tullaan testiin ja testi tietysti tehdään eri tavoin silloin jos kyse on diagnostiikasta tai tarkkailusta miten siellä työpaikalla nuo arvot ovat. Eli ilman lääkkeitä TTL:n tutkimukset ja tarkoin mitä söi ja joi. Ja tuo suun ja nielun kivennäisvesihuuhtelu tehdään myös muualla.

        Mulla TTL:n keskiarvo oli 9.8 ja mittauksia tehdään aina 2 - 3 vähintäänkin. Kaksi voi riittää jos molemmat arvot ovat esim. 9-10 luokkaa, mutta jos toinen heilahtaa ylöspäin, niin mitataan vielä kerran pari. En ole itse ollut kertaakaan mittauksessa jossa se olisi tehty vain kerran. Kerran tehtynä testi ei ole mitenkään luotettava. Eli vaatikaa se tehtäväksi kolme kertaa peräkkäin, välillä ei tarvitse huuhdella suuta, puhaltaa vain hitaasti ja tasaisesti, mitä hitaammin ja tasaisemmin, sen paremi testin kannalta.

      • =)=)=)=)
        Kuis on kirjoitti:

        Ymmärsinkö nyt oikein, että keuhkoputkien kipuilusi johtuu nimenomaan pehmenneistä keuhkoputkista (luultavasti trakeobronkomalasia)
        ja kipuilun lopettaa antibiotti? Oliko muita vaihtoehtoja? Ja vaikuttaa PEFfiin kanssa. Tunteeko, jos putket ovat kasassa, minkälainen se tuntemus on, hengenahdistus, kipu?

        Kerroit:
        "Ei siis riitä toisen keuhkolääkärin kokemus potilaastaan, jolla vastaavia ongelmia kuin minulla, kun ei ole tieteellisesti todistettu asia."
        Kommentti:
        Kokemukseni mukaan TTL:n antama lausunto perustuu vain ja ainoastaan heidän tutkimusmenetelmiensä mukaisesti havatuille tutkimustuloksille, mikään muu ei merkitse yhtään mitään. Mitä mittarit eivät näytä tai he eivät voi tutkia, sitä sairautta sinulla ei ole.

        On kyllä ihan yes, mutta jos sinulla on sairaus tai invalidisoiva oireisto, jota ei pysty tutkimaan tai vaiva ei istu diagnoosioireistoon, etkä voi olla työpaikallasi, joudut kilometritehtaalle taiteilemaan. Tämä on absurdia, jos kohdalle sattuu. Ja kyllä sattuu ...

        Kerroit:
        "En kyllä ala kahlaamaan keuhkokirjoja. Se nyt on niin, että tavattuani 5 keuhkolääkäriä olin aivan pyörällä päästäni. Jokainen kertoi asioita omalla tavallaan ja minulle ne olivat aika tavalla erilaisia neuvoja ja ohjeita..."
        Komentti:
        Juuri siksi aloin kahlata oppikirjoja. Oma apu paras apu. Opiskelen lisää, herra tietää vaikka suorittaisin tutkinnon, hah-hah-haa... Ainakin voin heittää tarkentavia kysymyksiä ja seurata vastuunpyöritystä ja hippaheikkeilyä asiantuntevasti...

        Minä noudatan myös lääkäri Jorma Palon oppia: Hän sanoi, että kuta vakavampi sairaus sinulla on sitä useamman lääkärin pakeille mene (vähintään kahden ainakin) kysymään mielipidettä sairaudesta ja sen hoidosta. Perkuleen hyvä neuvo. Olisin haudassa tai vähintää hullujen huoneella, jos en olisi näin tehnyt.

        Ekaan kysymykseesi, en tiedä mistä johtuu. Minusta tuo antibiootti sai koko olotilan paremmaksi, ei poistanut pelkästään kipuilua. Peffit ja fev1 olivat esim. kuntoutuksessa, jossa homeongelmia, pef voi olla mulla esim. alle 500 ja fev1 2 pintaan. Tai pef hiukan alle 400 ja fev1 2 pintaan. Eli homekohteissa sekä pef, että fev1 laskevat nykyisin tosi paljon. Minulla on ainakin ollut tosi hyvät peffit. Sitä luokkaa, että niitä joutuu aina selittelemään, kunnes lääkärit itse toteavat tai lukevat muiden todenneen ne esim. spirossa jo yli hyviksi. Paras spirossa ollut pef taisi olla 149%, ja silloinkaan se ei ollut parhaimmilaan. Eli puhaltelen helposti yli 600 ja yli 700 puhalluksia parhaimmillaan. TTL:n tutkimuksissa lähtöarvo taisi olla vähän alle 600, kun tehtiin tuota altistusta. TTL:n spirossa se oli joskus laskettu 640 pintaan.

        Kun putket painuu kasaan ei tule ilmaa ulos eikä mene sisäänkään kovin helposti. Mutta rauhakseen kun on ja hengittelee huulet raoillaan, niin homma toimii kyllä. Peffeissä sitten voi tulla yksi tai kaksi tosi hyvää ja sen jälkeen vaikka päällään seisoisi niin laskee tosi paljon. TTL:n tutkimuksissa jouduin aina istumaan ja odottelmaan ja sitten taas kokeiltiin, josko saataisiin se yhtä hyvä puhallus kuin ehkä pari jo saatua, ei onnistunut koskaan. Ja kerran pari kun sitä tuon istumisen jälkeen yritettiin sai lähteä aina odotteleman seuraavaa puhallusta.

        No tuo kuntoutuksen keuhkolääkäri kertoi, että pitää rauhoittaa nuo putket, ei peffaamista eikä mitään kortisonia, koska kortisoni pehmentää trakeaa. Sen aikainen keuhkolääkärini siitä sitten vähän tuntui närkästyneen, hän kun oli määrännyt minulla kortisonikuurin alkavaksi ennen kuntoutukseen menoa, kun tiesimme jo etukäteen että sitä ekan kurssin jälkeen todettua homeongelmaa korjataan samaan aikaan, kun meillä oli tämä kakkosvaihe. Eli oma keuhkolääkärini määräsi kortisonikuurin alkamaan viikkoa ennen ja jatkumaan kuntoutuksessa ja kuntoutuksen jälkeen. Eikä tykännyt siitä, että toinen keuhkolääkäri kertoi, ettei taplettikortisonia pitäisi syödä ollenkaan noinen pehmenneiden putkien takia, eikä peffaillakaan. Oma keuhkolääkäri sitten siinä samalla kun kertoi, että muuta vaihtoehto ei ole, kirjoitti 200 kpl Solomet reseptin ja pyysi pitämään peffeistä päiväkirjaa. Kertoi, että niin voit sitten tiukan paikan tullen miettiä kumman haluat tehdä, mennä 4 vrk sairaalaan tiputukseen tai hakea tapletit. Tipuksen ero on se, että silloin kortisonia käytetään vähemmän. Ihan saman se tuolle trakealle tekee, ja siitä ei ole mitään kansainvälisiä tieteellisiä tutkimuksia, että kortisoni trakeaa pehmentäisi.

        Ja joo TTL:n tutkimukset nojaavat aina siihen olettamukseen, että jokainen on joko terve, altistunut tai sairastaa astmaa. Tutkimukset lähtevät näin liikkeelle ja astmadiagnoosin saa kyllä vaikka oireisto ei astmaa tukisikaan. Minulla tosin tutkittiin TTL:n keuhkolääkärin lähetteellä alveoliitin mahdollisuutta sairaalassa. Mutta aikataulutus ei kyllä alveoliitin löytämistä tukenut mitenkään. Ja käsittääkseni tuota alveoliittia ei nyt täysin voitu poiskaan sulkea, mutta suljettiin silti. Minähän kuumeilin, alilämpöilin horkassa, oikeastaan minulla oli kyllä kaikki alveoliittiin viittaavat oireet, mutta eipä sitä sitten onneksi ollut kuitenkaan. BAL huuhtelun solulisä, tulehdussolut, makrofagit todettiin kuitenkin olevan normaalin rajoissa tms.

        No mulle taitaa käydä nyt aika huonosti. Työpaikkani piti vuokrata viereisestä talosta työtilaa, mutta saamani sähköpostin mukaan näin ei kuitenkaan ole tehtykään. Eli jos en saa tehdä etätöitä, on edessä potkut. Ja kyllähän ammattitautiasairastavat helposti potkujakin saavat. Lisäksi se tuntuu aina olevan laillista ja tt-lääkärinikin kertoi, että olen nyt "aivan työnantajan hyväntahtoisuuden varassa". Siitä kyllä kimpaannuin, sillä kyllä tuo "hyväntahtoinen" työnantaja tässä syyllinen minun krooniseen sairastumiseen on, enkä minä.

        Joo, siis kyllähän sitä voi tehdä, että käyn useilla keuhkolääkärillä minulla nuo kommentit ovat tätä luokkaa.

        Sairaalan keuhkolääkäri, "ei sinulla mitään astmaa ole, mutta et voi ikinä palata työpaikallesi sairastumatta".

        TTL:n keuhkolääkäri, "kyllä astman kanssa hyvin työelämässä pärjää".

        Keuhkolääkäri jolle hakeuduin esimmäiseksi noiden altistusten jälkeen, "kirjoitti diagnoosin J44, papereihini, nyt käydessäni kertoi, että kirjoittaisi vain astmadiganoosin enää papereihini".

        Oma keuhkolääkäri (nyt ex), "mielestäni sairautesi on niin vaikea, että eläke olisi ainoa oikea ratkaisu, mutta koska olet noin nuori, et eläkkeelle pääse, joten nyt ratkaisuna osa-aikainen eläke ja etätyö ja siitä sitten eläkkeelle. Pärjäisit mielestäni paljon vähemmillä lääkkeillä, mikäli et enää koskaan menisi töihin. Tuollainen määrä lääkkeitä, mitä sinulla nyt jo on, ei ole terveellistä, eikä meillä ole mitään mahdollisuutta lisätä lääkitystä, kun tilanteesi heikkenee."

        Oma keuhkolääkäri (sama kuin yllä), "mielestäni haitta-asteesi on 0, koska sinulla nuo peffit ovat niin hyvät. Jos olisin ollut vakuutuslääkäri, et olisi saanut haitta-astetta 4, vaan 0. Että eikös vain ollut hyvä, etten ollut sinun kohdallasi vakuutuslääkärinä".

        Keuhkolääkäri jolla nyt käyn, eli tuo jolle hakeuduin ensimmäiseksi TTL:n altistusten jälkeen, "harmitteli sitä että olen niin nuori. Ei olisi päästänyt minua työpaikalleni Valtiokonttorin evättyä sairaslomani. Mutta pyytäessäni sitä, suostui, kun oli tuo tsp lausunto siitä että sisäilman on täysin puhdas". Hän haluaa tehdä nyt tuon histamiinialtistuksen, johon olen menossa. Haluaa tarkastaa miten nopeasti nykyisin reagoin ongelmaani. Uskoisin, että aika hiton nopeasti, mutta saa nähdä miten tuohon histamiinin reagoin.

        ... eli tilanteeni on auki. En tiedä, olenko tuon "työnantajan hyväntahtoisuuden" varassa. Työnantajahan ihan hyväntahtoisesti minut myös sairastutti, kuten monet muutkin, joten on tämä hyväntahtoisuus kyllä aika uskomaton käsite.

        Tt-lääkärin mukaan työpaikkani tiloihin minulla ei enää ole asiaa. Ja se nyt sitten lienee tuo mahdollisuus potkuihin, saa nyt sitten nähdä. Työpaikastani en luovu, joten sitten otan yhteyttä liittoon ja kyselen miten asian kanssa edetään ja jos liittoni ei auta palkkaamme oman juristin. Se päätös on jo tehty, joten ihan ilman tappelua minusta ei eroon pääse. En tappele mielelläni, mutta pakon edestä kyllä ja ihan hyväntahtoisuuttani minäkin.

      • =)=)=))
        =)=)=)=) kirjoitti:

        Ekaan kysymykseesi, en tiedä mistä johtuu. Minusta tuo antibiootti sai koko olotilan paremmaksi, ei poistanut pelkästään kipuilua. Peffit ja fev1 olivat esim. kuntoutuksessa, jossa homeongelmia, pef voi olla mulla esim. alle 500 ja fev1 2 pintaan. Tai pef hiukan alle 400 ja fev1 2 pintaan. Eli homekohteissa sekä pef, että fev1 laskevat nykyisin tosi paljon. Minulla on ainakin ollut tosi hyvät peffit. Sitä luokkaa, että niitä joutuu aina selittelemään, kunnes lääkärit itse toteavat tai lukevat muiden todenneen ne esim. spirossa jo yli hyviksi. Paras spirossa ollut pef taisi olla 149%, ja silloinkaan se ei ollut parhaimmilaan. Eli puhaltelen helposti yli 600 ja yli 700 puhalluksia parhaimmillaan. TTL:n tutkimuksissa lähtöarvo taisi olla vähän alle 600, kun tehtiin tuota altistusta. TTL:n spirossa se oli joskus laskettu 640 pintaan.

        Kun putket painuu kasaan ei tule ilmaa ulos eikä mene sisäänkään kovin helposti. Mutta rauhakseen kun on ja hengittelee huulet raoillaan, niin homma toimii kyllä. Peffeissä sitten voi tulla yksi tai kaksi tosi hyvää ja sen jälkeen vaikka päällään seisoisi niin laskee tosi paljon. TTL:n tutkimuksissa jouduin aina istumaan ja odottelmaan ja sitten taas kokeiltiin, josko saataisiin se yhtä hyvä puhallus kuin ehkä pari jo saatua, ei onnistunut koskaan. Ja kerran pari kun sitä tuon istumisen jälkeen yritettiin sai lähteä aina odotteleman seuraavaa puhallusta.

        No tuo kuntoutuksen keuhkolääkäri kertoi, että pitää rauhoittaa nuo putket, ei peffaamista eikä mitään kortisonia, koska kortisoni pehmentää trakeaa. Sen aikainen keuhkolääkärini siitä sitten vähän tuntui närkästyneen, hän kun oli määrännyt minulla kortisonikuurin alkavaksi ennen kuntoutukseen menoa, kun tiesimme jo etukäteen että sitä ekan kurssin jälkeen todettua homeongelmaa korjataan samaan aikaan, kun meillä oli tämä kakkosvaihe. Eli oma keuhkolääkärini määräsi kortisonikuurin alkamaan viikkoa ennen ja jatkumaan kuntoutuksessa ja kuntoutuksen jälkeen. Eikä tykännyt siitä, että toinen keuhkolääkäri kertoi, ettei taplettikortisonia pitäisi syödä ollenkaan noinen pehmenneiden putkien takia, eikä peffaillakaan. Oma keuhkolääkäri sitten siinä samalla kun kertoi, että muuta vaihtoehto ei ole, kirjoitti 200 kpl Solomet reseptin ja pyysi pitämään peffeistä päiväkirjaa. Kertoi, että niin voit sitten tiukan paikan tullen miettiä kumman haluat tehdä, mennä 4 vrk sairaalaan tiputukseen tai hakea tapletit. Tipuksen ero on se, että silloin kortisonia käytetään vähemmän. Ihan saman se tuolle trakealle tekee, ja siitä ei ole mitään kansainvälisiä tieteellisiä tutkimuksia, että kortisoni trakeaa pehmentäisi.

        Ja joo TTL:n tutkimukset nojaavat aina siihen olettamukseen, että jokainen on joko terve, altistunut tai sairastaa astmaa. Tutkimukset lähtevät näin liikkeelle ja astmadiagnoosin saa kyllä vaikka oireisto ei astmaa tukisikaan. Minulla tosin tutkittiin TTL:n keuhkolääkärin lähetteellä alveoliitin mahdollisuutta sairaalassa. Mutta aikataulutus ei kyllä alveoliitin löytämistä tukenut mitenkään. Ja käsittääkseni tuota alveoliittia ei nyt täysin voitu poiskaan sulkea, mutta suljettiin silti. Minähän kuumeilin, alilämpöilin horkassa, oikeastaan minulla oli kyllä kaikki alveoliittiin viittaavat oireet, mutta eipä sitä sitten onneksi ollut kuitenkaan. BAL huuhtelun solulisä, tulehdussolut, makrofagit todettiin kuitenkin olevan normaalin rajoissa tms.

        No mulle taitaa käydä nyt aika huonosti. Työpaikkani piti vuokrata viereisestä talosta työtilaa, mutta saamani sähköpostin mukaan näin ei kuitenkaan ole tehtykään. Eli jos en saa tehdä etätöitä, on edessä potkut. Ja kyllähän ammattitautiasairastavat helposti potkujakin saavat. Lisäksi se tuntuu aina olevan laillista ja tt-lääkärinikin kertoi, että olen nyt "aivan työnantajan hyväntahtoisuuden varassa". Siitä kyllä kimpaannuin, sillä kyllä tuo "hyväntahtoinen" työnantaja tässä syyllinen minun krooniseen sairastumiseen on, enkä minä.

        Joo, siis kyllähän sitä voi tehdä, että käyn useilla keuhkolääkärillä minulla nuo kommentit ovat tätä luokkaa.

        Sairaalan keuhkolääkäri, "ei sinulla mitään astmaa ole, mutta et voi ikinä palata työpaikallesi sairastumatta".

        TTL:n keuhkolääkäri, "kyllä astman kanssa hyvin työelämässä pärjää".

        Keuhkolääkäri jolle hakeuduin esimmäiseksi noiden altistusten jälkeen, "kirjoitti diagnoosin J44, papereihini, nyt käydessäni kertoi, että kirjoittaisi vain astmadiganoosin enää papereihini".

        Oma keuhkolääkäri (nyt ex), "mielestäni sairautesi on niin vaikea, että eläke olisi ainoa oikea ratkaisu, mutta koska olet noin nuori, et eläkkeelle pääse, joten nyt ratkaisuna osa-aikainen eläke ja etätyö ja siitä sitten eläkkeelle. Pärjäisit mielestäni paljon vähemmillä lääkkeillä, mikäli et enää koskaan menisi töihin. Tuollainen määrä lääkkeitä, mitä sinulla nyt jo on, ei ole terveellistä, eikä meillä ole mitään mahdollisuutta lisätä lääkitystä, kun tilanteesi heikkenee."

        Oma keuhkolääkäri (sama kuin yllä), "mielestäni haitta-asteesi on 0, koska sinulla nuo peffit ovat niin hyvät. Jos olisin ollut vakuutuslääkäri, et olisi saanut haitta-astetta 4, vaan 0. Että eikös vain ollut hyvä, etten ollut sinun kohdallasi vakuutuslääkärinä".

        Keuhkolääkäri jolla nyt käyn, eli tuo jolle hakeuduin ensimmäiseksi TTL:n altistusten jälkeen, "harmitteli sitä että olen niin nuori. Ei olisi päästänyt minua työpaikalleni Valtiokonttorin evättyä sairaslomani. Mutta pyytäessäni sitä, suostui, kun oli tuo tsp lausunto siitä että sisäilman on täysin puhdas". Hän haluaa tehdä nyt tuon histamiinialtistuksen, johon olen menossa. Haluaa tarkastaa miten nopeasti nykyisin reagoin ongelmaani. Uskoisin, että aika hiton nopeasti, mutta saa nähdä miten tuohon histamiinin reagoin.

        ... eli tilanteeni on auki. En tiedä, olenko tuon "työnantajan hyväntahtoisuuden" varassa. Työnantajahan ihan hyväntahtoisesti minut myös sairastutti, kuten monet muutkin, joten on tämä hyväntahtoisuus kyllä aika uskomaton käsite.

        Tt-lääkärin mukaan työpaikkani tiloihin minulla ei enää ole asiaa. Ja se nyt sitten lienee tuo mahdollisuus potkuihin, saa nyt sitten nähdä. Työpaikastani en luovu, joten sitten otan yhteyttä liittoon ja kyselen miten asian kanssa edetään ja jos liittoni ei auta palkkaamme oman juristin. Se päätös on jo tehty, joten ihan ilman tappelua minusta ei eroon pääse. En tappele mielelläni, mutta pakon edestä kyllä ja ihan hyväntahtoisuuttani minäkin.

        tuolla terveyskeskuksen vuodeosastolla. En tiedä johtuuko kukista, joita siellä on aika paljonkin. Vai mistä mutta limaa kertyy ja menen selkeästi tukkoon siellä. Poiskaan en voi olla, joten yritän ottaa vain lisää lääkkeitäni. Ei kyllä tunnetusti auta, mutta minkäs teet.

        Tästä yliherkästä reagoinnistahan kuntoutuksen keuhkolääkäri arveli minun pääsevän eroon pitkällä sairaslomalla. Piti siti pakollisena, jotta tilanne rauhoituu, putket paranisivat ja työkyky säilyisi. Kirjoitti selosteeseen, että ilman pitkää sairaslomaa tilanne vain heikkenee. ... mutta tämä seloste ei kiinnostanut sen aikaista keuhkolääkäriäni, eikä myöskään Valtiokonttoria.

        Kun eilen katselin uusintaa jostakin ohjelmasta äitini kanssa, siinä annettiin noita elinikä odotteita. Muuttamalla elintapansa sai huikeasti lisää elinaikaa. No en ole koskaan tupakoinut, alkoholia en käytä, lenkkeilen noin pari tuntia päivässä, ylipainoa ei juurikaan ole, silti mikään mitä minä teen ei muuta minun elinikäni odotetta. Se pysyy siinä reippaasti alle 70 v, ja siitäkin osa on sitten minusta riippumatta suhteellisen vaikeaa aikaa. Ns. tervettä elinikää minulla ei enää jäljellä ole päivääkään. Joten kyllähän tämä työnantajan hyväntahtoisuus on ihan jokapäiväisessä elämässä mukana.

      • =))=)=)
        keuhkiainen kirjoitti:

        kivuista ja vaivoista kärsivä ihminen. Keuhkolääkärillä olen käynyt parin vuoden ajan, enkä ole tullut hullua hurskaammaksi. Oireeni eivät päde haettuun diagnoosiin, vaivaani en saa hoitoa, koska juuri edellä kuvailemianne vaivoja ei ole olemassakaan kuin korvieni välissä. Neuvokaas minulle hyvä yksityinen keuhkolääkäri Etelä-Suomesta, jos tiedätte. Sellainen, joka edes uskoo homeen aiheuttavan jotakin. Pelottavaa olla tavallaan tyhjän päällä kun itse tietää hoidon olevan aika hakotiellä, auttamaton, olisi mukavampi tietää mistä kyse ja onko tosiaan niin, ettei lapsiaan aikuisena näe.

        tilanteet ovat hirveän erilaisia, joten vaikka olisi kuinka sairas, ei välttämättä omaa sitä perimää, joka altistaa pahemmin sairastumaan. Uskoisin, että hyvin harvalla tilanne on niin huono, kuin minulla. Minulla nämä ongelmat vain napsahtelevat paikalleen kuin magneetit. Monilla tuntemillani ei sentään näin heikosti homeongelmista huolimatta mene. Eikä minullakaan hirveän heikosti nyt mene, ennusteet ovat huonot, koska oireilen nyt lähes kaikesta.

        Uskoin aina että, kun muutkin astmasairaat voivat oireilla, ottaa lääkettä ja siinä se. Ei siis mitään vaarallista, vaan kuuluu astman luonteeseen. Minun kohdallani kerrotaankin nyt, että uusia altistuksia ei saa tulla, ne vievät terveyteni lopullisesti. Ihan kummallinen astma siis minulla. Tällä periaattellahan pujoallergikot yms. allergiaa sairastavat kuolisivat alta aika yksikön. Mutta kyllähän he saavat ja oireilevatkin, ei ystävälleni joka on heinille yms. allerginen ole koskaan sanottu, että pitää vältellä henkensä edestä näitä altistumisia. Ei myöskään koivulle allergiselle ystävälleni, hänen pihallaankin kasvaa koivuja. Oireilee aika ajoin pahemmin, mutta hoituu lääkkeillä kuntoon. Tuttavapiiristäni vain minun astman on ennustettu tappavan minut, riittävän paha altistus, seuraavaa vakavaa altistumista et kestä.... yms. Ei näitä kommentteja ole muille astmaa sairastaville kerrottu.

        Eli uskoisin, ettei huoli ole niin suuri. Toki kaikkea kannattaa selvitellä. Mutta homeongelma on kuin istuisi lentohiekkaan, mitä enemmän pyristelee sitä nopeammin vajoaa.

      • sellaisessa
        =)=)=)=) kirjoitti:

        Kyllä se muualla on yhtä tarkkaa kuin TTL:n tutkimuksissakin. Etukäteen neuvotaan miten tullaan testiin ja testi tietysti tehdään eri tavoin silloin jos kyse on diagnostiikasta tai tarkkailusta miten siellä työpaikalla nuo arvot ovat. Eli ilman lääkkeitä TTL:n tutkimukset ja tarkoin mitä söi ja joi. Ja tuo suun ja nielun kivennäisvesihuuhtelu tehdään myös muualla.

        Mulla TTL:n keskiarvo oli 9.8 ja mittauksia tehdään aina 2 - 3 vähintäänkin. Kaksi voi riittää jos molemmat arvot ovat esim. 9-10 luokkaa, mutta jos toinen heilahtaa ylöspäin, niin mitataan vielä kerran pari. En ole itse ollut kertaakaan mittauksessa jossa se olisi tehty vain kerran. Kerran tehtynä testi ei ole mitenkään luotettava. Eli vaatikaa se tehtäväksi kolme kertaa peräkkäin, välillä ei tarvitse huuhdella suuta, puhaltaa vain hitaasti ja tasaisesti, mitä hitaammin ja tasaisemmin, sen paremi testin kannalta.

        NO-mittauksessa, jossa se tehtiin vain kerran ja ei siinä mitään suuta ennakkoon huuhdeltu. Ja sekään kerta ei ollut nappisuoritus, vaan onnistumisen rajoilla. Pistääkin miettimään,miten noihin mittauksiin voi sitten luottaa? Onkohan tämäkin kiinni paljon siitä mittaajasta?

      • =)=)=)
        sellaisessa kirjoitti:

        NO-mittauksessa, jossa se tehtiin vain kerran ja ei siinä mitään suuta ennakkoon huuhdeltu. Ja sekään kerta ei ollut nappisuoritus, vaan onnistumisen rajoilla. Pistääkin miettimään,miten noihin mittauksiin voi sitten luottaa? Onkohan tämäkin kiinni paljon siitä mittaajasta?

        ei voi olla luotettava. Lähinnä kuulostaa vitsiltä. Ihan samaa huuhaata kuin se, että leikitään kosteusmittareilla ja mukamas tutkitaan työhuoneiden sisäilmaongelmia. En hyväksyisi tuollaista NO mittausta, enkä ainakaan maksaisi siitä senttiäkään.

      • ja pääset kaikista
        =)=)=)=) kirjoitti:

        Ekaan kysymykseesi, en tiedä mistä johtuu. Minusta tuo antibiootti sai koko olotilan paremmaksi, ei poistanut pelkästään kipuilua. Peffit ja fev1 olivat esim. kuntoutuksessa, jossa homeongelmia, pef voi olla mulla esim. alle 500 ja fev1 2 pintaan. Tai pef hiukan alle 400 ja fev1 2 pintaan. Eli homekohteissa sekä pef, että fev1 laskevat nykyisin tosi paljon. Minulla on ainakin ollut tosi hyvät peffit. Sitä luokkaa, että niitä joutuu aina selittelemään, kunnes lääkärit itse toteavat tai lukevat muiden todenneen ne esim. spirossa jo yli hyviksi. Paras spirossa ollut pef taisi olla 149%, ja silloinkaan se ei ollut parhaimmilaan. Eli puhaltelen helposti yli 600 ja yli 700 puhalluksia parhaimmillaan. TTL:n tutkimuksissa lähtöarvo taisi olla vähän alle 600, kun tehtiin tuota altistusta. TTL:n spirossa se oli joskus laskettu 640 pintaan.

        Kun putket painuu kasaan ei tule ilmaa ulos eikä mene sisäänkään kovin helposti. Mutta rauhakseen kun on ja hengittelee huulet raoillaan, niin homma toimii kyllä. Peffeissä sitten voi tulla yksi tai kaksi tosi hyvää ja sen jälkeen vaikka päällään seisoisi niin laskee tosi paljon. TTL:n tutkimuksissa jouduin aina istumaan ja odottelmaan ja sitten taas kokeiltiin, josko saataisiin se yhtä hyvä puhallus kuin ehkä pari jo saatua, ei onnistunut koskaan. Ja kerran pari kun sitä tuon istumisen jälkeen yritettiin sai lähteä aina odotteleman seuraavaa puhallusta.

        No tuo kuntoutuksen keuhkolääkäri kertoi, että pitää rauhoittaa nuo putket, ei peffaamista eikä mitään kortisonia, koska kortisoni pehmentää trakeaa. Sen aikainen keuhkolääkärini siitä sitten vähän tuntui närkästyneen, hän kun oli määrännyt minulla kortisonikuurin alkavaksi ennen kuntoutukseen menoa, kun tiesimme jo etukäteen että sitä ekan kurssin jälkeen todettua homeongelmaa korjataan samaan aikaan, kun meillä oli tämä kakkosvaihe. Eli oma keuhkolääkärini määräsi kortisonikuurin alkamaan viikkoa ennen ja jatkumaan kuntoutuksessa ja kuntoutuksen jälkeen. Eikä tykännyt siitä, että toinen keuhkolääkäri kertoi, ettei taplettikortisonia pitäisi syödä ollenkaan noinen pehmenneiden putkien takia, eikä peffaillakaan. Oma keuhkolääkäri sitten siinä samalla kun kertoi, että muuta vaihtoehto ei ole, kirjoitti 200 kpl Solomet reseptin ja pyysi pitämään peffeistä päiväkirjaa. Kertoi, että niin voit sitten tiukan paikan tullen miettiä kumman haluat tehdä, mennä 4 vrk sairaalaan tiputukseen tai hakea tapletit. Tipuksen ero on se, että silloin kortisonia käytetään vähemmän. Ihan saman se tuolle trakealle tekee, ja siitä ei ole mitään kansainvälisiä tieteellisiä tutkimuksia, että kortisoni trakeaa pehmentäisi.

        Ja joo TTL:n tutkimukset nojaavat aina siihen olettamukseen, että jokainen on joko terve, altistunut tai sairastaa astmaa. Tutkimukset lähtevät näin liikkeelle ja astmadiagnoosin saa kyllä vaikka oireisto ei astmaa tukisikaan. Minulla tosin tutkittiin TTL:n keuhkolääkärin lähetteellä alveoliitin mahdollisuutta sairaalassa. Mutta aikataulutus ei kyllä alveoliitin löytämistä tukenut mitenkään. Ja käsittääkseni tuota alveoliittia ei nyt täysin voitu poiskaan sulkea, mutta suljettiin silti. Minähän kuumeilin, alilämpöilin horkassa, oikeastaan minulla oli kyllä kaikki alveoliittiin viittaavat oireet, mutta eipä sitä sitten onneksi ollut kuitenkaan. BAL huuhtelun solulisä, tulehdussolut, makrofagit todettiin kuitenkin olevan normaalin rajoissa tms.

        No mulle taitaa käydä nyt aika huonosti. Työpaikkani piti vuokrata viereisestä talosta työtilaa, mutta saamani sähköpostin mukaan näin ei kuitenkaan ole tehtykään. Eli jos en saa tehdä etätöitä, on edessä potkut. Ja kyllähän ammattitautiasairastavat helposti potkujakin saavat. Lisäksi se tuntuu aina olevan laillista ja tt-lääkärinikin kertoi, että olen nyt "aivan työnantajan hyväntahtoisuuden varassa". Siitä kyllä kimpaannuin, sillä kyllä tuo "hyväntahtoinen" työnantaja tässä syyllinen minun krooniseen sairastumiseen on, enkä minä.

        Joo, siis kyllähän sitä voi tehdä, että käyn useilla keuhkolääkärillä minulla nuo kommentit ovat tätä luokkaa.

        Sairaalan keuhkolääkäri, "ei sinulla mitään astmaa ole, mutta et voi ikinä palata työpaikallesi sairastumatta".

        TTL:n keuhkolääkäri, "kyllä astman kanssa hyvin työelämässä pärjää".

        Keuhkolääkäri jolle hakeuduin esimmäiseksi noiden altistusten jälkeen, "kirjoitti diagnoosin J44, papereihini, nyt käydessäni kertoi, että kirjoittaisi vain astmadiganoosin enää papereihini".

        Oma keuhkolääkäri (nyt ex), "mielestäni sairautesi on niin vaikea, että eläke olisi ainoa oikea ratkaisu, mutta koska olet noin nuori, et eläkkeelle pääse, joten nyt ratkaisuna osa-aikainen eläke ja etätyö ja siitä sitten eläkkeelle. Pärjäisit mielestäni paljon vähemmillä lääkkeillä, mikäli et enää koskaan menisi töihin. Tuollainen määrä lääkkeitä, mitä sinulla nyt jo on, ei ole terveellistä, eikä meillä ole mitään mahdollisuutta lisätä lääkitystä, kun tilanteesi heikkenee."

        Oma keuhkolääkäri (sama kuin yllä), "mielestäni haitta-asteesi on 0, koska sinulla nuo peffit ovat niin hyvät. Jos olisin ollut vakuutuslääkäri, et olisi saanut haitta-astetta 4, vaan 0. Että eikös vain ollut hyvä, etten ollut sinun kohdallasi vakuutuslääkärinä".

        Keuhkolääkäri jolla nyt käyn, eli tuo jolle hakeuduin ensimmäiseksi TTL:n altistusten jälkeen, "harmitteli sitä että olen niin nuori. Ei olisi päästänyt minua työpaikalleni Valtiokonttorin evättyä sairaslomani. Mutta pyytäessäni sitä, suostui, kun oli tuo tsp lausunto siitä että sisäilman on täysin puhdas". Hän haluaa tehdä nyt tuon histamiinialtistuksen, johon olen menossa. Haluaa tarkastaa miten nopeasti nykyisin reagoin ongelmaani. Uskoisin, että aika hiton nopeasti, mutta saa nähdä miten tuohon histamiinin reagoin.

        ... eli tilanteeni on auki. En tiedä, olenko tuon "työnantajan hyväntahtoisuuden" varassa. Työnantajahan ihan hyväntahtoisesti minut myös sairastutti, kuten monet muutkin, joten on tämä hyväntahtoisuus kyllä aika uskomaton käsite.

        Tt-lääkärin mukaan työpaikkani tiloihin minulla ei enää ole asiaa. Ja se nyt sitten lienee tuo mahdollisuus potkuihin, saa nyt sitten nähdä. Työpaikastani en luovu, joten sitten otan yhteyttä liittoon ja kyselen miten asian kanssa edetään ja jos liittoni ei auta palkkaamme oman juristin. Se päätös on jo tehty, joten ihan ilman tappelua minusta ei eroon pääse. En tappele mielelläni, mutta pakon edestä kyllä ja ihan hyväntahtoisuuttani minäkin.

        ristiriitatilanteista eroon.

      • =)=)=)
        ja pääset kaikista kirjoitti:

        ristiriitatilanteista eroon.

        on yhtä suuri ero kuin yöllä ja päivällä sillä, että hoitavat lääkärit toteavat eläkkeen olevan se järkevin vaihtoehto, että sen sitten ikinä edes henkilöt jotka eläkkeelle haluavat, saisivatkaan.

        Kyllähän eläkkeistä voi aina puhua. Todellisuus on toinen. Kyllä homeistasairastunut jää, halusi sitten tai ei, roikkumaan ilman mitään sosiaaliturvaa jonnekin kortistoon tms. Ei ole olemassa mitään eläkettä, jota työpaikan homeongelmista vakavia kroonisia sairauksia saaneet saisivat. Ne ovat pelkää puhetta ja tätä mielikuvaa eläkkeelle pääsystä lisää monille tuo lääkäreiden voivottelu ja harmittelu, että sairastuit sitten liian nuorena, muuten tuo eläke olisi nyt se sopivin vaihtoehto.

        Ei ole mitään järjestelmää millä taattaisiin homeongelmista sairastuneille puhtaat työtilat, mahdollisuus tehdä altisteetonta työtä tai että ne jotka eläkkeelle kuuluisivat ja sitä eläkettä myös haluaisivat sinne myös pääsisivät.

        Itse en ole eläkeikäinen, enkä halua eläkkeelle. Joten omalla kohdallani pitää vielä selvittää kaikki muut mahdollisuudet ensin. Eläkkeelle pitäisi päästä ensin ne, jotka eläkkeelle kuuluvatkin.

      • homeahdistus1
        =)=)=) kirjoitti:

        on yhtä suuri ero kuin yöllä ja päivällä sillä, että hoitavat lääkärit toteavat eläkkeen olevan se järkevin vaihtoehto, että sen sitten ikinä edes henkilöt jotka eläkkeelle haluavat, saisivatkaan.

        Kyllähän eläkkeistä voi aina puhua. Todellisuus on toinen. Kyllä homeistasairastunut jää, halusi sitten tai ei, roikkumaan ilman mitään sosiaaliturvaa jonnekin kortistoon tms. Ei ole olemassa mitään eläkettä, jota työpaikan homeongelmista vakavia kroonisia sairauksia saaneet saisivat. Ne ovat pelkää puhetta ja tätä mielikuvaa eläkkeelle pääsystä lisää monille tuo lääkäreiden voivottelu ja harmittelu, että sairastuit sitten liian nuorena, muuten tuo eläke olisi nyt se sopivin vaihtoehto.

        Ei ole mitään järjestelmää millä taattaisiin homeongelmista sairastuneille puhtaat työtilat, mahdollisuus tehdä altisteetonta työtä tai että ne jotka eläkkeelle kuuluisivat ja sitä eläkettä myös haluaisivat sinne myös pääsisivät.

        Itse en ole eläkeikäinen, enkä halua eläkkeelle. Joten omalla kohdallani pitää vielä selvittää kaikki muut mahdollisuudet ensin. Eläkkeelle pitäisi päästä ensin ne, jotka eläkkeelle kuuluvatkin.

        jos on työkykyinen altisteettomissa tiloissa. Eikä sillä perusteella myöskään pääse eläkkeelle, että työnantajalla ei ole osoittaa sopivia työtiloja, mutta työntekijä on muuten kyllä aivan työkykyinen jos sisäilma on puhdasta.

        Sen sijaan KO:n ennakkopäätöksen mukaisesti voi saada potkut, jos on vuoden verran sairauslomalla, vaikka kyseessä olisi paranevakin sairaus, esim. syöpähoidot kestävät vuoden verran.

      • onko sitä
        homeahdistus1 kirjoitti:

        jos on työkykyinen altisteettomissa tiloissa. Eikä sillä perusteella myöskään pääse eläkkeelle, että työnantajalla ei ole osoittaa sopivia työtiloja, mutta työntekijä on muuten kyllä aivan työkykyinen jos sisäilma on puhdasta.

        Sen sijaan KO:n ennakkopäätöksen mukaisesti voi saada potkut, jos on vuoden verran sairauslomalla, vaikka kyseessä olisi paranevakin sairaus, esim. syöpähoidot kestävät vuoden verran.

        Kyllä työnantajat täytyisi saada vastuuseen työtiloista. Niinhän lakikin sanoo, mutta miksi se ei toimi. Liittoon täytyy ottaa yhteyttä ja vaatia sieltä apua. Täytyyhän sitä jostain saada.

      • =)=)=)=)
        homeahdistus1 kirjoitti:

        jos on työkykyinen altisteettomissa tiloissa. Eikä sillä perusteella myöskään pääse eläkkeelle, että työnantajalla ei ole osoittaa sopivia työtiloja, mutta työntekijä on muuten kyllä aivan työkykyinen jos sisäilma on puhdasta.

        Sen sijaan KO:n ennakkopäätöksen mukaisesti voi saada potkut, jos on vuoden verran sairauslomalla, vaikka kyseessä olisi paranevakin sairaus, esim. syöpähoidot kestävät vuoden verran.

        Mutta miksi tuo ammattitautikaan ei sitten oikeasti suojele mitenkään? Ei ole väliä kuntoutuksen keuhkolääkärin lausunnoista? Käytännössä odotetaan sitä ensimmästä hetkeä jolloin voi tehdä asioita sen eteen, että irtisanotaan sairastunut. Ja KAIKKI tukevat kyllä tätä tapahtumaa. Mitään oikeaa suojaa ei ole. Käytännössä korvauksia maksettiin se minimi mitä pystyttiin ja sen jälkeen ongelma on yksin sairastuneen. Ja sairastuneen pitää sitten kuunnella näitä "hyväntahtoisuus" juttuja. On tämä kyllä käsittämättömän lällyä toimintaa päättäjiltäkin. Mutta kun ongelma jää vain ja ainoastaan sairastuneelle, niin ei mene rahaa päättäjiltä. Joten tämä sairastuneiden kohtelu sopii vallan mainiosti kaikille päättäjillekin. Jäähän sitten rahaa niiden omien eläkkeiden ja tukien maksuun. Ja kyllähän raskaasta päättämisestä pitää palkka myös vähintäänkin vuosittain reilusti myös nousta.

        Kyllähän kyse on myös "esimerkistä" siitä, miten käy työntekijän, jos alkaa hirveästi sairastelemaan. Ei työnantajalla ole oikeasti mitään velvollisuuksia sairastuneita kohtaan. Laki antaa suojan vain työnantajille, työnantaja sai 100% kulunsa pois vakuutuksista ja kun tuo aika tuli täyteen, on aika päästä eroon sairastuneesta työntekijästäkin.

        Tosin kuulin että oma työnantajani olisi jo joutunut jotakin sakkoa vakuutuspuolelle takaisinkin maksamaan ja summa oli suuri. Olisiko syynä se, että sairastelua ja sairastuneita on jo ihan vähän liikaa? Kohta onkin vaikeaa peitellä näitä ongelmia, kun kyse on sentään huippuyliopistosta.

      • sinulle eläkkeen
        =)=)=) kirjoitti:

        on yhtä suuri ero kuin yöllä ja päivällä sillä, että hoitavat lääkärit toteavat eläkkeen olevan se järkevin vaihtoehto, että sen sitten ikinä edes henkilöt jotka eläkkeelle haluavat, saisivatkaan.

        Kyllähän eläkkeistä voi aina puhua. Todellisuus on toinen. Kyllä homeistasairastunut jää, halusi sitten tai ei, roikkumaan ilman mitään sosiaaliturvaa jonnekin kortistoon tms. Ei ole olemassa mitään eläkettä, jota työpaikan homeongelmista vakavia kroonisia sairauksia saaneet saisivat. Ne ovat pelkää puhetta ja tätä mielikuvaa eläkkeelle pääsystä lisää monille tuo lääkäreiden voivottelu ja harmittelu, että sairastuit sitten liian nuorena, muuten tuo eläke olisi nyt se sopivin vaihtoehto.

        Ei ole mitään järjestelmää millä taattaisiin homeongelmista sairastuneille puhtaat työtilat, mahdollisuus tehdä altisteetonta työtä tai että ne jotka eläkkeelle kuuluisivat ja sitä eläkettä myös haluaisivat sinne myös pääsisivät.

        Itse en ole eläkeikäinen, enkä halua eläkkeelle. Joten omalla kohdallani pitää vielä selvittää kaikki muut mahdollisuudet ensin. Eläkkeelle pitäisi päästä ensin ne, jotka eläkkeelle kuuluvatkin.

        muutama viikko sitten.
        Et halua eläkkeelle vaikka pääsisit eläkkeelle.
        Työtilat todettu puhtaiksi, mutta oireilet siellä.

        Moni homesairastunut muuttaa työkuvioitaan niin että voi tehdä kotoa käsin töitä. Se tietenkin vaatii itseltä joustavuutta ja halukkuutta sopeutua uuteen tilanteeseen. Mutta oikeasti homesairastunut kokee hyväksi vaihtoehdoksi kotona työskentelyn. Ei altistu ja saa vielä palkkaakin. Mutta kuten sanoin, se vaatii halukkuutta, joustavuutta, sinnikyyttä, sopeutuvuutta.

      • =)=)=)=)
        sinulle eläkkeen kirjoitti:

        muutama viikko sitten.
        Et halua eläkkeelle vaikka pääsisit eläkkeelle.
        Työtilat todettu puhtaiksi, mutta oireilet siellä.

        Moni homesairastunut muuttaa työkuvioitaan niin että voi tehdä kotoa käsin töitä. Se tietenkin vaatii itseltä joustavuutta ja halukkuutta sopeutua uuteen tilanteeseen. Mutta oikeasti homesairastunut kokee hyväksi vaihtoehdoksi kotona työskentelyn. Ei altistu ja saa vielä palkkaakin. Mutta kuten sanoin, se vaatii halukkuutta, joustavuutta, sinnikyyttä, sopeutuvuutta.

        pelkään tuota eläkettä edelleenkin! Ja kuka on sanonut, että pääsisin eläkkeelle? Se mitä lääkärit lausuvat ja mitä vakuutus päättää on kaksi eri asiaa! Ja miksi ylipäätään pitäisi jäädä haitattoman ASTMAN vuoksi eläkkeelle? On niitä oikeitakin sairauksia joista eläkkeelle ihmiset kipujensa ja särkyjensä vuoksi vuosia anovat päästyä, eikä siltikään tipu eläkkeitä.

        Ja joo. Kyllähän se on niin, että työnantajan se puhdas työtila tulee järjestää, ei minun! Ja lisäksi EN OLE AINOA, joten tässä on kyllä muidenkin sairastuneiden tilanteesta kyse. Lisäksi heidän työnsä on sellaista, ettei sitä voi ainakaan täysin tehdä etätyönä.

        Lisäksi tein itse tuota etätyötä. Ensimmäinen työtehtävä oli tehdä työtyytyväisyyskysely. Tee se samalla tavoin kuin se tehtiin viimekin vuonna. Siinä ohjeet ja neuvot! Että oli varsin mukava selvittää millä ohjelmalla ja mistä ko. ohjelman löydän. Ja kun löysin, niin missä on salasanat ja käyttäjätunnukset, ohjeet ja mitä uusia kysymyksiä tarvitsee tehdä? Edellisestä joka tuon kyselyn teki, henkilöstöpäällikkönä toimi, tuli viesti, ettei hänellä ole edes 5 minuuttia aikaa neuvoa. Lähetti kotiini laatikollisen uskomattoman sekavia papereita, ei mitään ohjeita kuitenkaan. Kun varovasti kysyin neuvoa, kertoi ettei ole aikaa auttaa, selvitä itse! Pärjäsin sitten yksin, mutta voit olla varma että kovin moni ei olisi pärjännyt. Työnanto oli selkeästi työpaikkakiusaamista ja sen myös tuolle henkilölle kerroin.

        Sen jälkeen tuli tuon työn purku. Kuka sen kertoo, kun minulla ei siihen ole mahdollisuutta. Ei kukaan tiennyt, ei vastannut kyselyihini. Tein esityskalvot ja odottelin vastauksia. Lopulta löytyi henkilö, joka kertoi että hän voi auttaa minua ja esitellä tuon kyselyn. Mutta hän haluaa kalvot sitten näin ja näin. Eli tuon järjestelmän tekemät kalvot eivät käyneetkään. Vaan jokainen luku pitikin viedä Exceliin ja luoda systeemi millä sain kalvot graafisesti sen näköiseksi kun tämä henkilö halusi. Mutta sen jälkeen hän halusi niistä sitä ja tätä ja yhä uudeelleen ja uudelleen tuli toiveita. Ja aikaa ei ollut. Joten aloitin työpäivän ennen klo 7 aamulla ja jätin palvelimelle keskiyön jälkeen tekemäni työt. Ja aamulla oli uudet toiveet ja vaatimukset sähköpostissani. Mikään mitä tekisin etätyönä ei varmasti riittäisi. Enkä halua, enää joutua siihen tilanteeseen, että teen ympäri kellon töitä saaden siitä pienen korvauksen. En mitään ylitöistä tms. koska etätöissä ei ylitöitä tunneta. Mutta annetut työt tulee tehdä ja nopeasti myös! Kun odotetaan ja esitetään nyt siinä ja siinä kokouksessa ne tulokset. Ei kiitos! Työpaikkani ei ymmärrä mitä etätyöt tarkoittavat. He eivät yksinkertaisesti ole riittävän joustavia ja sopeutuvaisia siihen, että joku SAA tehdä etätöitä. Sillä etätöitä tekevä, sehän on hirmuinen etuoikeus. Muut rassukat joutuvat ihan menemään työpaikalleen. Mutta tuo "sairastunut" vain lepäilee etätöissä kotona.

        ... työnantajan tulee ensin tarjota se puhdas työpiste, ei minun. Minä olen tunnollinen ja hyvä työntekijä, osaan työn kuin työn, mutta sairastumiseni vuoksi en kenenkään orjaksi kotoa käsin rupea.

      • =)=)=)=)
        sinulle eläkkeen kirjoitti:

        muutama viikko sitten.
        Et halua eläkkeelle vaikka pääsisit eläkkeelle.
        Työtilat todettu puhtaiksi, mutta oireilet siellä.

        Moni homesairastunut muuttaa työkuvioitaan niin että voi tehdä kotoa käsin töitä. Se tietenkin vaatii itseltä joustavuutta ja halukkuutta sopeutua uuteen tilanteeseen. Mutta oikeasti homesairastunut kokee hyväksi vaihtoehdoksi kotona työskentelyn. Ei altistu ja saa vielä palkkaakin. Mutta kuten sanoin, se vaatii halukkuutta, joustavuutta, sinnikyyttä, sopeutuvuutta.

        nuo työtilat, joten uusi lausunto on jo lähetetty Valtiokonttoriin, jossa talon historiaa ja kerrotaan että ihmiset siellä oireilevat. Että en oireile puhtaissa työtiloissa ja sen olen myös itse kertonut Valtiokonttoriin, kuten myös sen, että en halua eläkettä!

      • homeahdistus1
        =)=)=)=) kirjoitti:

        Mutta miksi tuo ammattitautikaan ei sitten oikeasti suojele mitenkään? Ei ole väliä kuntoutuksen keuhkolääkärin lausunnoista? Käytännössä odotetaan sitä ensimmästä hetkeä jolloin voi tehdä asioita sen eteen, että irtisanotaan sairastunut. Ja KAIKKI tukevat kyllä tätä tapahtumaa. Mitään oikeaa suojaa ei ole. Käytännössä korvauksia maksettiin se minimi mitä pystyttiin ja sen jälkeen ongelma on yksin sairastuneen. Ja sairastuneen pitää sitten kuunnella näitä "hyväntahtoisuus" juttuja. On tämä kyllä käsittämättömän lällyä toimintaa päättäjiltäkin. Mutta kun ongelma jää vain ja ainoastaan sairastuneelle, niin ei mene rahaa päättäjiltä. Joten tämä sairastuneiden kohtelu sopii vallan mainiosti kaikille päättäjillekin. Jäähän sitten rahaa niiden omien eläkkeiden ja tukien maksuun. Ja kyllähän raskaasta päättämisestä pitää palkka myös vähintäänkin vuosittain reilusti myös nousta.

        Kyllähän kyse on myös "esimerkistä" siitä, miten käy työntekijän, jos alkaa hirveästi sairastelemaan. Ei työnantajalla ole oikeasti mitään velvollisuuksia sairastuneita kohtaan. Laki antaa suojan vain työnantajille, työnantaja sai 100% kulunsa pois vakuutuksista ja kun tuo aika tuli täyteen, on aika päästä eroon sairastuneesta työntekijästäkin.

        Tosin kuulin että oma työnantajani olisi jo joutunut jotakin sakkoa vakuutuspuolelle takaisinkin maksamaan ja summa oli suuri. Olisiko syynä se, että sairastelua ja sairastuneita on jo ihan vähän liikaa? Kohta onkin vaikeaa peitellä näitä ongelmia, kun kyse on sentään huippuyliopistosta.

        ammattitauti-ilmoitukset ja ymmärtääkseni työsuojelupiirin pitäisi valvoa olosuhteita työpaikalla ja myös ammattitaudin saaneen sijoittumista työhön. Oletko ollut sinne yhteydessä ja kysynyt mitkä ne oikeutesi ammattitautilaisena oikein ovat?

      • =)=)=)
        homeahdistus1 kirjoitti:

        ammattitauti-ilmoitukset ja ymmärtääkseni työsuojelupiirin pitäisi valvoa olosuhteita työpaikalla ja myös ammattitaudin saaneen sijoittumista työhön. Oletko ollut sinne yhteydessä ja kysynyt mitkä ne oikeutesi ammattitautilaisena oikein ovat?

        työsuojeluinsinöörin kanssa, kun hän teki jotakin selvitystä työpaikallani. Mutta tuo lausunto minkä sitten lähetti minulle kotiin, kertoi lähinnä ettei mitään ongelmia ole havaittavissa yms. Lisäksi siinä oli erityisesti maininta siitä, että sairastuneen olisi itse pitänyt kertoa työpaikalla sairastumisestaan ja ammattitaudistaan, jotta esimiestaso ja tsp olisivat asiasta jotakin tienneet. Oli tullut niin yllätyksenä tuon lausunnon kirjoittajan kertomana vain tämä tieto, että sairastan ammattitautia!

        Mutta meillähän on oma sisäilmatyöryhmä ja sen pj. on Reijula. Se mitä minulle on viestittänyt kertoo, että on fiksu ja ajatteleva ja empaattinen henkilö. On meinaan niitä ainoita tosi ymmärtäväisiä viestejä tilanteestani, eipä ole työnantajan edustajia kiinnostanut vointini tms. koko aikana pätkääkään. Joten kyllä tuo sisäilmatyöryhmän ammattitaito riittää, jopa meidänkin talossamme. Sisäilmatyötryhmään kuuluu myös tt-lääkäri ja hän lupasi tuosta työtilasta puhua kokouksessakin. En sitten tiedä missä on mennyt vikaan? Onko OPM kieltänyt lisätilojen vuokraukset, eikö ole rahaa vuokriin? Vai onko kyseessä tilanne, joka vielä kuitenkin olisi auki. Tosin esimieheni, juristi kertoi ettei ko. talosta josta työtilaa piti vuokrata ole käytössä mitään työtiloja. Ei mitään muuta selitystä. Ei tietenkään.

        En oikein usko, että useampi kokki tätä soppaa enää syötäväksi saa. Yritän luottaa tuohon Reijulaan nyt kuitenkin, kyllähän hänen tietotaitonsa riittää, mutta riittääkö muiden tahto tehdä oikein? Usein yksi henkilö ei kuitenkaan paljoa aikaan saa, mutta täytyy kysellä nyt noilta muilta sairastuneilta, mitä aikovat tehdä. Yhdellä ainakin nousi nuo tulehdusarvot puhtaissakin työtiloissa... ja nehän nyt sitten ei enää olisikaan puhtaat... tai miten tuo lausunto nyt sitten onkin kirjoitettu, en tiedä kun en ole vielä sitä pyynnöstäni huolimatta nähnyt. Valtiokonttorin käsittelijä lupasi kopion postissa lähettää, oma esimies ei sitä minulle lähettänyt, hän sen uuden lausunnon käsittääkseni teki. Mutta oliko siinä toiveena se, että Valtiokonttori pistäisi minut eläkkeelle, kun työtilat eivät minulle sopivia ole... en tiedä. Tilanne on taas yhtä sekava, kuin aikaisemminkin. Että käsittääkseni tässä nyt pelataan aikaa ja toivotaan, että Valtiokonttori pelastaa pulasta. Toivottavasti eivät sitä tee, sillä käsittelijä kertoi, ettei kyseessä ole mikään eläke, vaan päätös maksetaanko sairaslomaa tuohon joulukuulle...

        No tt-lääkäri haluaa, että vähintäänkin suostun osittaiseen eläkkeeseen, jota nykyisin kuntoutustueksi kutsutaan. Eikä auttanut se, että kerroin etten halua mitään eläkkeitä. No eihän tämä nyt mikään eläke olekaan, siitä nimestä kaikki haluavatkin päästä eroon, tämä on nyt sellainen kuntotustuki pitkän sairaslomana ja työkyvyttömyyden jälkeen. Et sinä mitenkään voi palata töihin täysipäiväisesti näin pitkien sairaslomien jälkeen.

        Ehkä on oikeassa, mutta luota nyt sitten lääkäreihin. Tulehdusarvot olivat normaaleja, eivät kertoneet mitään, oireilu voi olla henkistä ja äänen menettäminen pelkkä ikävä haitta, sairauteni on haitaton, enkä enää sairasta siis tuota J44 edes. Ja sitten olenkin taas kovin sairas, enkä voikaan palata työpaikalleni ja osaeläke olisi taas oikea ratkaisu. ...

        Eihän näistä lääkäreistä ota Erkkikään selvää!

      • Mammi
        =))=)=) kirjoitti:

        tilanteet ovat hirveän erilaisia, joten vaikka olisi kuinka sairas, ei välttämättä omaa sitä perimää, joka altistaa pahemmin sairastumaan. Uskoisin, että hyvin harvalla tilanne on niin huono, kuin minulla. Minulla nämä ongelmat vain napsahtelevat paikalleen kuin magneetit. Monilla tuntemillani ei sentään näin heikosti homeongelmista huolimatta mene. Eikä minullakaan hirveän heikosti nyt mene, ennusteet ovat huonot, koska oireilen nyt lähes kaikesta.

        Uskoin aina että, kun muutkin astmasairaat voivat oireilla, ottaa lääkettä ja siinä se. Ei siis mitään vaarallista, vaan kuuluu astman luonteeseen. Minun kohdallani kerrotaankin nyt, että uusia altistuksia ei saa tulla, ne vievät terveyteni lopullisesti. Ihan kummallinen astma siis minulla. Tällä periaattellahan pujoallergikot yms. allergiaa sairastavat kuolisivat alta aika yksikön. Mutta kyllähän he saavat ja oireilevatkin, ei ystävälleni joka on heinille yms. allerginen ole koskaan sanottu, että pitää vältellä henkensä edestä näitä altistumisia. Ei myöskään koivulle allergiselle ystävälleni, hänen pihallaankin kasvaa koivuja. Oireilee aika ajoin pahemmin, mutta hoituu lääkkeillä kuntoon. Tuttavapiiristäni vain minun astman on ennustettu tappavan minut, riittävän paha altistus, seuraavaa vakavaa altistumista et kestä.... yms. Ei näitä kommentteja ole muille astmaa sairastaville kerrottu.

        Eli uskoisin, ettei huoli ole niin suuri. Toki kaikkea kannattaa selvitellä. Mutta homeongelma on kuin istuisi lentohiekkaan, mitä enemmän pyristelee sitä nopeammin vajoaa.

        Sinäpä sen sanoit, oli erittäin kuvaava vertaus.
        Tänä syksynä tuli 8vuotta siitä, kun sairastuin. Ja koko aika samaa lentohiekkaa, tilanteeni on myös sama tänään kuin silloin. Eikä mitään muuta sosiaalista turvaa, kuin työmarkkinatuki ja sairasloma vuorotellen.
        Työkyvyttömyyseläkehakemukset tulevat bumerangina takaisin ja kaikesta saa tapella henkeen ja vereen.Oireita tulee aina uuden altistuksen jälkeen lisää ja joka kerrasta on vaikeampi ja vaikeampi toipua ja parantua edes jonkinlaiseen kuntoon.

        Olen sanonut itselleni, että älä välitä, vielä henki pihisee. Jospa se siitä vielä iloksi muuttuisi jossakin vaiheessa!

      • Kuis on
        =)=)=)=) kirjoitti:

        Ekaan kysymykseesi, en tiedä mistä johtuu. Minusta tuo antibiootti sai koko olotilan paremmaksi, ei poistanut pelkästään kipuilua. Peffit ja fev1 olivat esim. kuntoutuksessa, jossa homeongelmia, pef voi olla mulla esim. alle 500 ja fev1 2 pintaan. Tai pef hiukan alle 400 ja fev1 2 pintaan. Eli homekohteissa sekä pef, että fev1 laskevat nykyisin tosi paljon. Minulla on ainakin ollut tosi hyvät peffit. Sitä luokkaa, että niitä joutuu aina selittelemään, kunnes lääkärit itse toteavat tai lukevat muiden todenneen ne esim. spirossa jo yli hyviksi. Paras spirossa ollut pef taisi olla 149%, ja silloinkaan se ei ollut parhaimmilaan. Eli puhaltelen helposti yli 600 ja yli 700 puhalluksia parhaimmillaan. TTL:n tutkimuksissa lähtöarvo taisi olla vähän alle 600, kun tehtiin tuota altistusta. TTL:n spirossa se oli joskus laskettu 640 pintaan.

        Kun putket painuu kasaan ei tule ilmaa ulos eikä mene sisäänkään kovin helposti. Mutta rauhakseen kun on ja hengittelee huulet raoillaan, niin homma toimii kyllä. Peffeissä sitten voi tulla yksi tai kaksi tosi hyvää ja sen jälkeen vaikka päällään seisoisi niin laskee tosi paljon. TTL:n tutkimuksissa jouduin aina istumaan ja odottelmaan ja sitten taas kokeiltiin, josko saataisiin se yhtä hyvä puhallus kuin ehkä pari jo saatua, ei onnistunut koskaan. Ja kerran pari kun sitä tuon istumisen jälkeen yritettiin sai lähteä aina odotteleman seuraavaa puhallusta.

        No tuo kuntoutuksen keuhkolääkäri kertoi, että pitää rauhoittaa nuo putket, ei peffaamista eikä mitään kortisonia, koska kortisoni pehmentää trakeaa. Sen aikainen keuhkolääkärini siitä sitten vähän tuntui närkästyneen, hän kun oli määrännyt minulla kortisonikuurin alkavaksi ennen kuntoutukseen menoa, kun tiesimme jo etukäteen että sitä ekan kurssin jälkeen todettua homeongelmaa korjataan samaan aikaan, kun meillä oli tämä kakkosvaihe. Eli oma keuhkolääkärini määräsi kortisonikuurin alkamaan viikkoa ennen ja jatkumaan kuntoutuksessa ja kuntoutuksen jälkeen. Eikä tykännyt siitä, että toinen keuhkolääkäri kertoi, ettei taplettikortisonia pitäisi syödä ollenkaan noinen pehmenneiden putkien takia, eikä peffaillakaan. Oma keuhkolääkäri sitten siinä samalla kun kertoi, että muuta vaihtoehto ei ole, kirjoitti 200 kpl Solomet reseptin ja pyysi pitämään peffeistä päiväkirjaa. Kertoi, että niin voit sitten tiukan paikan tullen miettiä kumman haluat tehdä, mennä 4 vrk sairaalaan tiputukseen tai hakea tapletit. Tipuksen ero on se, että silloin kortisonia käytetään vähemmän. Ihan saman se tuolle trakealle tekee, ja siitä ei ole mitään kansainvälisiä tieteellisiä tutkimuksia, että kortisoni trakeaa pehmentäisi.

        Ja joo TTL:n tutkimukset nojaavat aina siihen olettamukseen, että jokainen on joko terve, altistunut tai sairastaa astmaa. Tutkimukset lähtevät näin liikkeelle ja astmadiagnoosin saa kyllä vaikka oireisto ei astmaa tukisikaan. Minulla tosin tutkittiin TTL:n keuhkolääkärin lähetteellä alveoliitin mahdollisuutta sairaalassa. Mutta aikataulutus ei kyllä alveoliitin löytämistä tukenut mitenkään. Ja käsittääkseni tuota alveoliittia ei nyt täysin voitu poiskaan sulkea, mutta suljettiin silti. Minähän kuumeilin, alilämpöilin horkassa, oikeastaan minulla oli kyllä kaikki alveoliittiin viittaavat oireet, mutta eipä sitä sitten onneksi ollut kuitenkaan. BAL huuhtelun solulisä, tulehdussolut, makrofagit todettiin kuitenkin olevan normaalin rajoissa tms.

        No mulle taitaa käydä nyt aika huonosti. Työpaikkani piti vuokrata viereisestä talosta työtilaa, mutta saamani sähköpostin mukaan näin ei kuitenkaan ole tehtykään. Eli jos en saa tehdä etätöitä, on edessä potkut. Ja kyllähän ammattitautiasairastavat helposti potkujakin saavat. Lisäksi se tuntuu aina olevan laillista ja tt-lääkärinikin kertoi, että olen nyt "aivan työnantajan hyväntahtoisuuden varassa". Siitä kyllä kimpaannuin, sillä kyllä tuo "hyväntahtoinen" työnantaja tässä syyllinen minun krooniseen sairastumiseen on, enkä minä.

        Joo, siis kyllähän sitä voi tehdä, että käyn useilla keuhkolääkärillä minulla nuo kommentit ovat tätä luokkaa.

        Sairaalan keuhkolääkäri, "ei sinulla mitään astmaa ole, mutta et voi ikinä palata työpaikallesi sairastumatta".

        TTL:n keuhkolääkäri, "kyllä astman kanssa hyvin työelämässä pärjää".

        Keuhkolääkäri jolle hakeuduin esimmäiseksi noiden altistusten jälkeen, "kirjoitti diagnoosin J44, papereihini, nyt käydessäni kertoi, että kirjoittaisi vain astmadiganoosin enää papereihini".

        Oma keuhkolääkäri (nyt ex), "mielestäni sairautesi on niin vaikea, että eläke olisi ainoa oikea ratkaisu, mutta koska olet noin nuori, et eläkkeelle pääse, joten nyt ratkaisuna osa-aikainen eläke ja etätyö ja siitä sitten eläkkeelle. Pärjäisit mielestäni paljon vähemmillä lääkkeillä, mikäli et enää koskaan menisi töihin. Tuollainen määrä lääkkeitä, mitä sinulla nyt jo on, ei ole terveellistä, eikä meillä ole mitään mahdollisuutta lisätä lääkitystä, kun tilanteesi heikkenee."

        Oma keuhkolääkäri (sama kuin yllä), "mielestäni haitta-asteesi on 0, koska sinulla nuo peffit ovat niin hyvät. Jos olisin ollut vakuutuslääkäri, et olisi saanut haitta-astetta 4, vaan 0. Että eikös vain ollut hyvä, etten ollut sinun kohdallasi vakuutuslääkärinä".

        Keuhkolääkäri jolla nyt käyn, eli tuo jolle hakeuduin ensimmäiseksi TTL:n altistusten jälkeen, "harmitteli sitä että olen niin nuori. Ei olisi päästänyt minua työpaikalleni Valtiokonttorin evättyä sairaslomani. Mutta pyytäessäni sitä, suostui, kun oli tuo tsp lausunto siitä että sisäilman on täysin puhdas". Hän haluaa tehdä nyt tuon histamiinialtistuksen, johon olen menossa. Haluaa tarkastaa miten nopeasti nykyisin reagoin ongelmaani. Uskoisin, että aika hiton nopeasti, mutta saa nähdä miten tuohon histamiinin reagoin.

        ... eli tilanteeni on auki. En tiedä, olenko tuon "työnantajan hyväntahtoisuuden" varassa. Työnantajahan ihan hyväntahtoisesti minut myös sairastutti, kuten monet muutkin, joten on tämä hyväntahtoisuus kyllä aika uskomaton käsite.

        Tt-lääkärin mukaan työpaikkani tiloihin minulla ei enää ole asiaa. Ja se nyt sitten lienee tuo mahdollisuus potkuihin, saa nyt sitten nähdä. Työpaikastani en luovu, joten sitten otan yhteyttä liittoon ja kyselen miten asian kanssa edetään ja jos liittoni ei auta palkkaamme oman juristin. Se päätös on jo tehty, joten ihan ilman tappelua minusta ei eroon pääse. En tappele mielelläni, mutta pakon edestä kyllä ja ihan hyväntahtoisuuttani minäkin.

        ...työpaikkasi esimieheen ja työsuojeluorganisaatioon (työsuojelupäällikkö/työsuojeluvaltuutettu/luottamusmies)tai työterveyshuoltoon. Tämän tyyppinen organsisaatio kait jokaisella työpaikkalla pitää olla ja sen tehtävänä on käynnistää sisäilmaongelman selvittäminen työpaikallasi. Yhteys organisaatioon kannattaa tehdä aina heti kun ongelmia esim. sisäilmassa tulee. Tällä lailla minä ainakin sain organisaation pyörimään, tosin jouduin koko ajan persuuksille potkimaan tilanteen eteenpäin saattamiseksi. Pitkä ja kivinen oli tie...

        Ota myös heti yhteys liittosi lakimieheen, kait sellainen teilläkin on. Sieltä minä sain ainakin parhaan tuen. Siis pane vaan uusi vaihde päälle ja ala taistelee työpaikastasi yhdessä tukijoukkojesi kanssa. Jos teillä on useampia sairastujia sen parempi luulisi olevan. Tsemppia sinulle!

        Sitten näistä keuhkoputkista:
        Minulla antibiootit eivät vaikuttaneet tilaani mitenkään muuten kuin kivut poistamalla (totta kait kivusta vapautuminen toi taivaallisen olotilan). Keuhkoputkien kipu (vaikka olisi kovakin) ei vaikuta mitenkään Peffiin, ei huononna sitä eikä paranna. Mutta astma puhjetessan pudotti pysyvästi Peffit, eikä alkuperäiselle tasolle ole tulleet millään keinoin.

        Juuri sen takia kun noiden lääkäreiden näkemykset ja koko sairasvakuutusjärjestelmä kaikkineen on joiltain osin maalaisjärjen ulottumissa, moni varmaan paneutuu ja opiskelee vaivansa perustiedot. Meidänkin kirjastosta puuttui "keuhkokirjat" monta viikkoa.

      • Kuis on
        keuhkiainen kirjoitti:

        kivuista ja vaivoista kärsivä ihminen. Keuhkolääkärillä olen käynyt parin vuoden ajan, enkä ole tullut hullua hurskaammaksi. Oireeni eivät päde haettuun diagnoosiin, vaivaani en saa hoitoa, koska juuri edellä kuvailemianne vaivoja ei ole olemassakaan kuin korvieni välissä. Neuvokaas minulle hyvä yksityinen keuhkolääkäri Etelä-Suomesta, jos tiedätte. Sellainen, joka edes uskoo homeen aiheuttavan jotakin. Pelottavaa olla tavallaan tyhjän päällä kun itse tietää hoidon olevan aika hakotiellä, auttamaton, olisi mukavampi tietää mistä kyse ja onko tosiaan niin, ettei lapsiaan aikuisena näe.

        Homeeseen en osaa ottaa kantaa, koska itselläni ei vaivat johdu homeesta. Mielestäni kannattaisi ehkä kysyä jostain isosta lääkärikeskuksesta, onko
        heillä homealtistukseen erikoistuneita lääkäreitä.

        Mutta tuo kipuntuntemus tulee nähtävästi herkistyineistä keuhkojen limakalvoista, joihin sitten herkiste ja muut ympäristötekijät vaikuttavat. Se on käsittääkseni normaalia että muutkin kuin varsinainen herkiste aiheuttaa oireita silloin kun vaiva on ollut pidempään. Eräs lääkärillä totesi, että minulla on bronkiitin kaltaista kipuilua, koska kerta antibiootti auttaa.

        Luulen, ettei tasapainossa olevaan astmaan liity mitään kipuilua, siksi se on lääkäreillekin outoa, näin olen nyt käsittänyt.

        Yllätyin tässä sairastumisprosessissa sitä, että kuinka herkästi alkoivat ehdottaa oireita korvien välistä johtuviksi. Jossain paikassa suutuin ja sanoin, että alkakaa nyt keskittyä niihin keuhkoihin, pääni hoidan muualla, jos aihetta tulee. Kait niillä juoksee monia päävammaisia. Minunkin yhdessä epikriisissä erikseen mainittiin, ettei potilas vaikuta masentuneelta eikä plääp-plääp-plääp...

        Kiinostaisi, onko sinulla diagnosoitu jokin keuhkosairaus esim. astma vai kärsitkö pelkästään keuhkoputkikivuista? Laukaiseeko jokin tilanne keuhkoputkikivut vain onko sinulla niitä jatkuvasti? Minä sain keuhkoputkikipuja jo ennen astmaa kun kohtasin tiettyjä herkisteitä. Kivut menivät lähes samantien ohi, kun poistuin herkisteiden läheltä. Nyt viileä, kolea ilma on laukaiseva tekijä.

      • homeahdistus1
        =)=)=) kirjoitti:

        työsuojeluinsinöörin kanssa, kun hän teki jotakin selvitystä työpaikallani. Mutta tuo lausunto minkä sitten lähetti minulle kotiin, kertoi lähinnä ettei mitään ongelmia ole havaittavissa yms. Lisäksi siinä oli erityisesti maininta siitä, että sairastuneen olisi itse pitänyt kertoa työpaikalla sairastumisestaan ja ammattitaudistaan, jotta esimiestaso ja tsp olisivat asiasta jotakin tienneet. Oli tullut niin yllätyksenä tuon lausunnon kirjoittajan kertomana vain tämä tieto, että sairastan ammattitautia!

        Mutta meillähän on oma sisäilmatyöryhmä ja sen pj. on Reijula. Se mitä minulle on viestittänyt kertoo, että on fiksu ja ajatteleva ja empaattinen henkilö. On meinaan niitä ainoita tosi ymmärtäväisiä viestejä tilanteestani, eipä ole työnantajan edustajia kiinnostanut vointini tms. koko aikana pätkääkään. Joten kyllä tuo sisäilmatyöryhmän ammattitaito riittää, jopa meidänkin talossamme. Sisäilmatyötryhmään kuuluu myös tt-lääkäri ja hän lupasi tuosta työtilasta puhua kokouksessakin. En sitten tiedä missä on mennyt vikaan? Onko OPM kieltänyt lisätilojen vuokraukset, eikö ole rahaa vuokriin? Vai onko kyseessä tilanne, joka vielä kuitenkin olisi auki. Tosin esimieheni, juristi kertoi ettei ko. talosta josta työtilaa piti vuokrata ole käytössä mitään työtiloja. Ei mitään muuta selitystä. Ei tietenkään.

        En oikein usko, että useampi kokki tätä soppaa enää syötäväksi saa. Yritän luottaa tuohon Reijulaan nyt kuitenkin, kyllähän hänen tietotaitonsa riittää, mutta riittääkö muiden tahto tehdä oikein? Usein yksi henkilö ei kuitenkaan paljoa aikaan saa, mutta täytyy kysellä nyt noilta muilta sairastuneilta, mitä aikovat tehdä. Yhdellä ainakin nousi nuo tulehdusarvot puhtaissakin työtiloissa... ja nehän nyt sitten ei enää olisikaan puhtaat... tai miten tuo lausunto nyt sitten onkin kirjoitettu, en tiedä kun en ole vielä sitä pyynnöstäni huolimatta nähnyt. Valtiokonttorin käsittelijä lupasi kopion postissa lähettää, oma esimies ei sitä minulle lähettänyt, hän sen uuden lausunnon käsittääkseni teki. Mutta oliko siinä toiveena se, että Valtiokonttori pistäisi minut eläkkeelle, kun työtilat eivät minulle sopivia ole... en tiedä. Tilanne on taas yhtä sekava, kuin aikaisemminkin. Että käsittääkseni tässä nyt pelataan aikaa ja toivotaan, että Valtiokonttori pelastaa pulasta. Toivottavasti eivät sitä tee, sillä käsittelijä kertoi, ettei kyseessä ole mikään eläke, vaan päätös maksetaanko sairaslomaa tuohon joulukuulle...

        No tt-lääkäri haluaa, että vähintäänkin suostun osittaiseen eläkkeeseen, jota nykyisin kuntoutustueksi kutsutaan. Eikä auttanut se, että kerroin etten halua mitään eläkkeitä. No eihän tämä nyt mikään eläke olekaan, siitä nimestä kaikki haluavatkin päästä eroon, tämä on nyt sellainen kuntotustuki pitkän sairaslomana ja työkyvyttömyyden jälkeen. Et sinä mitenkään voi palata töihin täysipäiväisesti näin pitkien sairaslomien jälkeen.

        Ehkä on oikeassa, mutta luota nyt sitten lääkäreihin. Tulehdusarvot olivat normaaleja, eivät kertoneet mitään, oireilu voi olla henkistä ja äänen menettäminen pelkkä ikävä haitta, sairauteni on haitaton, enkä enää sairasta siis tuota J44 edes. Ja sitten olenkin taas kovin sairas, enkä voikaan palata työpaikalleni ja osaeläke olisi taas oikea ratkaisu. ...

        Eihän näistä lääkäreistä ota Erkkikään selvää!

        määräaikaisena. Epäilen että kukaan edes sitä saa pelkällä diagnoosilla astma, ellei kyseessä ole erittäin vaikeahoitoinen astma ja jos saakin, se lakkautetaan aikanaan. Eläkkeelle siirtyessä työsuhde päättynee. Määräaikaisen eläkkeen lakatessa olet työtön ja tuloton.

        Olet ihan oikeassa, että tällaiseen järjestelyyn ei kannata vapaaehtoisesti suostua, varsinkin jos katsot olevasi työkykyinen puhtaissa työtiloissa. Ratkaisu on ne puhtaat tilat tai realistinen etätyömahdollisuus.

        Eri asia on, jos oikeasti haluat eläkkeelle ja sinulla on muitakin diagnooseja, jotka heikentävät työkykyä siinä määrin, että työhön palaaminen ei ole jatkossakaan mahdollista eikä määräaikaista eläkettä tulla katkaisemaan vaan se jatkuu pysyvänä työkyvyttömyyseläkkeenä.

        Sitten on osatyökyvyttömyyseläke, mutta sen lisäksi olet siis työssä osa-aikaisesti (missä?). Taloudellisesti se on tietysti vielä huonompi idea, saat vain osan eläkkeestä ja loput tulot ei-mistään, jos et ole enää työssä.

      • homeahdistus1
        Mammi kirjoitti:

        Sinäpä sen sanoit, oli erittäin kuvaava vertaus.
        Tänä syksynä tuli 8vuotta siitä, kun sairastuin. Ja koko aika samaa lentohiekkaa, tilanteeni on myös sama tänään kuin silloin. Eikä mitään muuta sosiaalista turvaa, kuin työmarkkinatuki ja sairasloma vuorotellen.
        Työkyvyttömyyseläkehakemukset tulevat bumerangina takaisin ja kaikesta saa tapella henkeen ja vereen.Oireita tulee aina uuden altistuksen jälkeen lisää ja joka kerrasta on vaikeampi ja vaikeampi toipua ja parantua edes jonkinlaiseen kuntoon.

        Olen sanonut itselleni, että älä välitä, vielä henki pihisee. Jospa se siitä vielä iloksi muuttuisi jossakin vaiheessa!

        puolestasi, tilanteesi (työmarkkinatuki, sairaslomat) on varmaan monelle homesairaalle tuttu. Sosiaaliturvaa ei käytännössä sitten kuitenkaan juuri ole ja tauti ei lähde mihinkään, se iskee aina vaan uudelleen. Työkykyinen pitäisi olla puhtaissa tiloissa, mutta ei niin puhtaita tiloja ole olemassakaan enää, missä pahasti herkistynyt voisi pärjätä. Työmatkatkin voivat olla liian hankalia.

        Jaksamista, olet pärjännyt kahdeksan vuotta ja olet sentään vielä hengissä. Voisiko sitä eläkettä yrittää hakea lisädiagnoosien kera vai joko olet sitäkin kokeillut?

      • saako tehdä töitä
        homeahdistus1 kirjoitti:

        määräaikaisena. Epäilen että kukaan edes sitä saa pelkällä diagnoosilla astma, ellei kyseessä ole erittäin vaikeahoitoinen astma ja jos saakin, se lakkautetaan aikanaan. Eläkkeelle siirtyessä työsuhde päättynee. Määräaikaisen eläkkeen lakatessa olet työtön ja tuloton.

        Olet ihan oikeassa, että tällaiseen järjestelyyn ei kannata vapaaehtoisesti suostua, varsinkin jos katsot olevasi työkykyinen puhtaissa työtiloissa. Ratkaisu on ne puhtaat tilat tai realistinen etätyömahdollisuus.

        Eri asia on, jos oikeasti haluat eläkkeelle ja sinulla on muitakin diagnooseja, jotka heikentävät työkykyä siinä määrin, että työhön palaaminen ei ole jatkossakaan mahdollista eikä määräaikaista eläkettä tulla katkaisemaan vaan se jatkuu pysyvänä työkyvyttömyyseläkkeenä.

        Sitten on osatyökyvyttömyyseläke, mutta sen lisäksi olet siis työssä osa-aikaisesti (missä?). Taloudellisesti se on tietysti vielä huonompi idea, saat vain osan eläkkeestä ja loput tulot ei-mistään, jos et ole enää työssä.

        saako määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä jos nyt on sama kuin kuntoutustuki, tehdä jotain työtä. Ei mitään vakituista vaan esim. joku keikkahomma? Tiedätkö siitä?
        Ja mikä on yleensä määräaikaisuuden pituus? Onko sillä joku maksimi olemassa?

      • =)=)=)
        Kuis on kirjoitti:

        ...työpaikkasi esimieheen ja työsuojeluorganisaatioon (työsuojelupäällikkö/työsuojeluvaltuutettu/luottamusmies)tai työterveyshuoltoon. Tämän tyyppinen organsisaatio kait jokaisella työpaikkalla pitää olla ja sen tehtävänä on käynnistää sisäilmaongelman selvittäminen työpaikallasi. Yhteys organisaatioon kannattaa tehdä aina heti kun ongelmia esim. sisäilmassa tulee. Tällä lailla minä ainakin sain organisaation pyörimään, tosin jouduin koko ajan persuuksille potkimaan tilanteen eteenpäin saattamiseksi. Pitkä ja kivinen oli tie...

        Ota myös heti yhteys liittosi lakimieheen, kait sellainen teilläkin on. Sieltä minä sain ainakin parhaan tuen. Siis pane vaan uusi vaihde päälle ja ala taistelee työpaikastasi yhdessä tukijoukkojesi kanssa. Jos teillä on useampia sairastujia sen parempi luulisi olevan. Tsemppia sinulle!

        Sitten näistä keuhkoputkista:
        Minulla antibiootit eivät vaikuttaneet tilaani mitenkään muuten kuin kivut poistamalla (totta kait kivusta vapautuminen toi taivaallisen olotilan). Keuhkoputkien kipu (vaikka olisi kovakin) ei vaikuta mitenkään Peffiin, ei huononna sitä eikä paranna. Mutta astma puhjetessan pudotti pysyvästi Peffit, eikä alkuperäiselle tasolle ole tulleet millään keinoin.

        Juuri sen takia kun noiden lääkäreiden näkemykset ja koko sairasvakuutusjärjestelmä kaikkineen on joiltain osin maalaisjärjen ulottumissa, moni varmaan paneutuu ja opiskelee vaivansa perustiedot. Meidänkin kirjastosta puuttui "keuhkokirjat" monta viikkoa.

        työsuojeluorganisaatiot jo kauan. Ei niitä enää tarvitse käynnistää, mutta voisihan ne toki toimiakin. Lisäksi tulossa on tuo neuvottelu taas kerran tt-lääkärin työhuoneessa. Siinä kaikki mainitsemasi henkilöt ovat taas kerran paikalla. Lisäksi liittoni edustaja ei kyllä osanut sanoa voisiko liitosta kysyä apua. Käski kääntymään toisen ammattitautiin sairastuneen puoleen, hänen sairastuneen siis, aviomies on juristi.

        Mutta katsotaan nyt mihin katti nahan repii.

        Ja noista kivuista ja avuista. En usko, että minulla oli ihan alusta asti ainakaan mitään astmaa. Mutta nyt taitaa olla kylläkin. Ja kyllä mulla loppui lämpöily ja alilämpöily yms. kipujen lisäksi. Ainakin joksikin aikaa, taisi tulla vielä takaisinkin... mutta jaksoin pysyä jo hereilläkin työpäivän jälkeen. Pitkään kävin töissä, automatkat nukuin, illat palelin ja oksentelin, kuumeilin ja nukuin, mutta uni ei piristänyt pätkääkään. Vitsi miten sairas silloin olin, nyt käytännössä tuohon nähden ihan yliterve!

        No lääkäreillä on oikeus sanoa mitä vain, aina he ovat oikeassa. Mullakin luki nyt papereissa tuon NO arvojen mittauspäivänä, että potilas ei itse pidä oireitaan henkisinä. Aika näppärästi saatu tuokin lause papereihini, lääkäri siis ei ollutkaan se joka asian mainitse, vaan ihan potilas teki tämän diagnoosin lääkärille. Ihan hyvä juttu, näinhän se tietysti aina menee.
        Oikeasti lääkäri heitti tuon jo ihan kättäpäivää jälkeen, että voi olla ihan henkistä tämä oireilu ja äänen menetys vain ikävä haitta. Ei siis uskonut, että olisin ollut edes kipeä. Jos voisin antaa näitä kipukokemuksia lääkäreille niin sen tosi mieluusti tekisin. Voisivat sitten ihan miettiä, tuntuiko se kipu ihan ikävänä haittana, vai olisi siinä ollut jotakin muuta mukana.

      • =)=)=)=)
        saako tehdä töitä kirjoitti:

        saako määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä jos nyt on sama kuin kuntoutustuki, tehdä jotain työtä. Ei mitään vakituista vaan esim. joku keikkahomma? Tiedätkö siitä?
        Ja mikä on yleensä määräaikaisuuden pituus? Onko sillä joku maksimi olemassa?

        miksi tehdä keikkaa ja olla jollakin hiton eläkkeellä? Miksei sitten pysyisi siinä omassa työssään ja vaatisi niitä perusoikeuksia? Miten jossakin keikkatyössä voisi olla varma mihin joutuu? Ei kuulosta kyllä yhtään homesairaalle sopivalta tuo keikkailu. Sehän se vaarallisinta onkin, mennä jonnekin mistä et etukäteen tiedä mitä vastaan tulee. Ihan sama mikä se paikka on.

      • Sivusta seurannut
        homeahdistus1 kirjoitti:

        määräaikaisena. Epäilen että kukaan edes sitä saa pelkällä diagnoosilla astma, ellei kyseessä ole erittäin vaikeahoitoinen astma ja jos saakin, se lakkautetaan aikanaan. Eläkkeelle siirtyessä työsuhde päättynee. Määräaikaisen eläkkeen lakatessa olet työtön ja tuloton.

        Olet ihan oikeassa, että tällaiseen järjestelyyn ei kannata vapaaehtoisesti suostua, varsinkin jos katsot olevasi työkykyinen puhtaissa työtiloissa. Ratkaisu on ne puhtaat tilat tai realistinen etätyömahdollisuus.

        Eri asia on, jos oikeasti haluat eläkkeelle ja sinulla on muitakin diagnooseja, jotka heikentävät työkykyä siinä määrin, että työhön palaaminen ei ole jatkossakaan mahdollista eikä määräaikaista eläkettä tulla katkaisemaan vaan se jatkuu pysyvänä työkyvyttömyyseläkkeenä.

        Sitten on osatyökyvyttömyyseläke, mutta sen lisäksi olet siis työssä osa-aikaisesti (missä?). Taloudellisesti se on tietysti vielä huonompi idea, saat vain osan eläkkeestä ja loput tulot ei-mistään, jos et ole enää työssä.

        Olen seurannut, kun ystäväni yrittää päästä eläkkeelle, nyt on osa-aikaeläkkeellä. Tosi vaikeaa on, vaikka hänellä on monenlaista vaivaa. Koko ajan täytyy jotain lappua laittaa, kun tulee hylkyjä.
        Kyllä tulis halvemmaksi yhteiskunnalle, jos hän saisi sen toisen puolikkaankin eläkkeestä, eikä tarvitsisi koko ajan laukata lääkäreissä hakemassa lisälausuntoja ja dokumentteja.

        Samaa mieltä olen siinä, että jos ihminen itse kokee, että on työkykyinen, jos vain saa olla puhtaissa tiloissa (Ei kai se ole liikaa vaadittu!!!), niin kyllä sen pitäisi olla itsestäänselvyys, että töitä myös saa tehdä.
        Turha puhua työvoimapulasta, jos ihmisiä ajetaan eläkkeelle siitä syystä, että työtilat ovat kelvottomat. Kyllä siellä "puhtaissa" hometyöpaikoissa vähitellen sairastuvat muutkin, myös uudet työntekijät.

      • saako tehdä..
        homeahdistus1 kirjoitti:

        määräaikaisena. Epäilen että kukaan edes sitä saa pelkällä diagnoosilla astma, ellei kyseessä ole erittäin vaikeahoitoinen astma ja jos saakin, se lakkautetaan aikanaan. Eläkkeelle siirtyessä työsuhde päättynee. Määräaikaisen eläkkeen lakatessa olet työtön ja tuloton.

        Olet ihan oikeassa, että tällaiseen järjestelyyn ei kannata vapaaehtoisesti suostua, varsinkin jos katsot olevasi työkykyinen puhtaissa työtiloissa. Ratkaisu on ne puhtaat tilat tai realistinen etätyömahdollisuus.

        Eri asia on, jos oikeasti haluat eläkkeelle ja sinulla on muitakin diagnooseja, jotka heikentävät työkykyä siinä määrin, että työhön palaaminen ei ole jatkossakaan mahdollista eikä määräaikaista eläkettä tulla katkaisemaan vaan se jatkuu pysyvänä työkyvyttömyyseläkkeenä.

        Sitten on osatyökyvyttömyyseläke, mutta sen lisäksi olet siis työssä osa-aikaisesti (missä?). Taloudellisesti se on tietysti vielä huonompi idea, saat vain osan eläkkeestä ja loput tulot ei-mistään, jos et ole enää työssä.

        Kysyn sitä kuntoutustuen aikana tehtävää esim.työhön tutustumisen vuoksi. Kuntoutustuen loputtua pitäisi olla työkykyinen ja lähinnä ajattelin että kuntoutustuen aikana voisi pikku hiljaa testata sitä töihin paluuta. Tiedätkö Homeahdistus onko sellainen mahdollista?

      • =)=)=)=)
        Sivusta seurannut kirjoitti:

        Olen seurannut, kun ystäväni yrittää päästä eläkkeelle, nyt on osa-aikaeläkkeellä. Tosi vaikeaa on, vaikka hänellä on monenlaista vaivaa. Koko ajan täytyy jotain lappua laittaa, kun tulee hylkyjä.
        Kyllä tulis halvemmaksi yhteiskunnalle, jos hän saisi sen toisen puolikkaankin eläkkeestä, eikä tarvitsisi koko ajan laukata lääkäreissä hakemassa lisälausuntoja ja dokumentteja.

        Samaa mieltä olen siinä, että jos ihminen itse kokee, että on työkykyinen, jos vain saa olla puhtaissa tiloissa (Ei kai se ole liikaa vaadittu!!!), niin kyllä sen pitäisi olla itsestäänselvyys, että töitä myös saa tehdä.
        Turha puhua työvoimapulasta, jos ihmisiä ajetaan eläkkeelle siitä syystä, että työtilat ovat kelvottomat. Kyllä siellä "puhtaissa" hometyöpaikoissa vähitellen sairastuvat muutkin, myös uudet työntekijät.

        tt-lääkäri kyseli jo miten mielenterveyteni on tilannettani kestänyt, olenko masentunut ja miten? Että löytyisikö nyt sitten jotakin sieltä suunnasta apua, mutta kun ei löydy. Ja kyllä katson, että pystyn puhtaissa työtiloissa töitä tekemään. Mutta se on nähtävästi juuri se mikä on aivan liikaa vaadittu.

        Varmistin meinaan sen jo tuolta keuhkolääkäriltäni, että onko minulla jotakin muuta sairautta nyt kun tämä astma. Ei ollut, hän kertoi että kirjoittaisi nyt vain tämän astman minulle, ei tuota J44. Eli siitä olen sitten päässyt eroon nyt lopullisesti.

        Kun yksi keuhkolääkärini piti astmaani haitattomana ja halusi minun jäävän eläkkeelle, arvelin että minkähän laittaisin noin niin kun perusteeksi eläkehakemukseeni? Kun tämä haitattomaksi todettu astmani on niin vaikea? Eikä noissa papereissani ollut mitään sellaista tietoa, että ne lähettämällä joku katsoisi, että kyllä pitää tuo eläke antaa, kun on niin sairas. Eihän noissa lääkäreiden kirjoitelmissa ollut kun mainintoja siitä, että eläke olisi nyt se sopiva vaihtoehto. Miksi näin olisi jäi aivan ilmaan! Kun jo kuntoutuksen keuhkolääkärin selkeä lausunto evättiin, niin mitä ihmettä minun pitäisi kirjoitella, että eläke edes osittaisena irtoaisi? Kyllä nuo lausunnot pitäisi saada omista sairaskertomuksistaan lääkäreiden kirjoittamina. Ei ole mitään järkeä vaatia minua osittaiselle eläkkeelle vain syystä, että työpaikkani ei viitsi vuokrata puhdasta työtilaa! Tai että etätyötä ei voi tehdä 100%, koska työnantaja ei oikein halua sitäkään äärimmäisessä hyväntahtoisuudessaan suoda.

        Ei ihme, että nämä eläkejutut menevät ihan solmuun, kun niitä järjestetäänkin työnantajan tarpeisiin, ei työntekijän!

      • nimen omaan töissä
        saako tehdä.. kirjoitti:

        Kysyn sitä kuntoutustuen aikana tehtävää esim.työhön tutustumisen vuoksi. Kuntoutustuen loputtua pitäisi olla työkykyinen ja lähinnä ajattelin että kuntoutustuen aikana voisi pikku hiljaa testata sitä töihin paluuta. Tiedätkö Homeahdistus onko sellainen mahdollista?

        tosin vain osittaista työpäivää tehden. Että juuri siksi se olisi järkättykin. Siis voi olla siinä omassa työpaikassa töissä. Mutta pitää olla varovainen miten työsuhde muuttuu? Voiko työpaikka sitten vain irtisanoa tms. Joissakin tapauksissa oletkin maksajan palveluksessa ja työsuhde omaan työnantajaan katkeaa... voi sitten vain todeta ettei pärjännyt töissään. Näin taitaa mennä aika usein!

      • homeahdistus1
        saako tehdä töitä kirjoitti:

        saako määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä jos nyt on sama kuin kuntoutustuki, tehdä jotain työtä. Ei mitään vakituista vaan esim. joku keikkahomma? Tiedätkö siitä?
        Ja mikä on yleensä määräaikaisuuden pituus? Onko sillä joku maksimi olemassa?

        työkyvyttömyyseläkkeellä oleva, määräaikainen tai ei. Joku raja siinä oli, en nyt tähän hätään muista mikä. Nuorilla ihmisillä kuntoutustuki on yleensä vuodeksi kerrallaan. Tiedän ihmisiä joilta se on sitten yhtäkkiä, naps, lakkautettu, vaikka sairaus on pysynyt samanlaisena tai kunto jopa huonontunut.

      • pääsee eroon
        homeahdistus1 kirjoitti:

        määräaikaisena. Epäilen että kukaan edes sitä saa pelkällä diagnoosilla astma, ellei kyseessä ole erittäin vaikeahoitoinen astma ja jos saakin, se lakkautetaan aikanaan. Eläkkeelle siirtyessä työsuhde päättynee. Määräaikaisen eläkkeen lakatessa olet työtön ja tuloton.

        Olet ihan oikeassa, että tällaiseen järjestelyyn ei kannata vapaaehtoisesti suostua, varsinkin jos katsot olevasi työkykyinen puhtaissa työtiloissa. Ratkaisu on ne puhtaat tilat tai realistinen etätyömahdollisuus.

        Eri asia on, jos oikeasti haluat eläkkeelle ja sinulla on muitakin diagnooseja, jotka heikentävät työkykyä siinä määrin, että työhön palaaminen ei ole jatkossakaan mahdollista eikä määräaikaista eläkettä tulla katkaisemaan vaan se jatkuu pysyvänä työkyvyttömyyseläkkeenä.

        Sitten on osatyökyvyttömyyseläke, mutta sen lisäksi olet siis työssä osa-aikaisesti (missä?). Taloudellisesti se on tietysti vielä huonompi idea, saat vain osan eläkkeestä ja loput tulot ei-mistään, jos et ole enää työssä.

        työntekijöistä, jotka on ensin sairastuttanut! Tämä on tätä Suomalaista järjestelmää, jossa sairastuneet pyritään saamaan kuseen tavalla tai toisella. Ihan pelkkä sairastuminen ei riitä! Pitää saada sairastunut vielä elämään säästöillä tai puolison tuloilla vain.

        EI pidä suostua näin läpinäkyviin kieroiluihin!

      • homeahdistus1
        saako tehdä.. kirjoitti:

        Kysyn sitä kuntoutustuen aikana tehtävää esim.työhön tutustumisen vuoksi. Kuntoutustuen loputtua pitäisi olla työkykyinen ja lähinnä ajattelin että kuntoutustuen aikana voisi pikku hiljaa testata sitä töihin paluuta. Tiedätkö Homeahdistus onko sellainen mahdollista?

        samalla kun haetaan määräaikaista eläkettä ja kuntoutukseen on käsittääkseni pakko ainakin yrittää osallistua, se voi tosiaan olla esimerkiksi työkokeiluja siellä homeisella työpaikalla, jee.

      • Kuntoutustuen kysyjä
        pääsee eroon kirjoitti:

        työntekijöistä, jotka on ensin sairastuttanut! Tämä on tätä Suomalaista järjestelmää, jossa sairastuneet pyritään saamaan kuseen tavalla tai toisella. Ihan pelkkä sairastuminen ei riitä! Pitää saada sairastunut vielä elämään säästöillä tai puolison tuloilla vain.

        EI pidä suostua näin läpinäkyviin kieroiluihin!

        itse olen tyytyväinen jos saan kuntoutustuen. Olen ollut homealtistuneena työmarkkinatuella ja ymmärtävät nyt työkkärissä etten voi työskennellä homeisissa paikoissa. Minulle ainakin kuntoutustuki olisi todella tärkeä tapa päästä eteenpäin ja vielä jossakin vaiheessa takaisin työelämään. Jos muuta vaihtoehtoa ei ole, teen töitä vaikka kotoa käsin. Mutta jostakin on jälleen aloitettava ja myös kuntoutusapua aion kysyä Helin kurssitarjonnasta.

        Kyllä kuntoutustuki palvelee minua eikä työnantajaa.
        Jos minulla olisi puoliso jonka tulot voisimme jakaa, olisin ikionnellinen. Sitä alkaa tyytyä vähempään eikä se onni siitä ole kiinni vaikka elintasoaan laskeekin.

      • uskalletaan
        pääsee eroon kirjoitti:

        työntekijöistä, jotka on ensin sairastuttanut! Tämä on tätä Suomalaista järjestelmää, jossa sairastuneet pyritään saamaan kuseen tavalla tai toisella. Ihan pelkkä sairastuminen ei riitä! Pitää saada sairastunut vielä elämään säästöillä tai puolison tuloilla vain.

        EI pidä suostua näin läpinäkyviin kieroiluihin!

        puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Kaikkilla työnantajan virittämillä toimilla on vain tarkoitus päästä kivuttomasti ja jälkiä jättämättä eroon työpaikan sisäilmaongelman sairastumattamasta ihmisestä. Ja sitten vaan uutta työntekijää vain paanalle ja katsotaan kauan hänen terveytensä kestää. Sivistysvaltiossako elämme??

      • puolen romahtamisella
        =)=)=) kirjoitti:

        työsuojeluorganisaatiot jo kauan. Ei niitä enää tarvitse käynnistää, mutta voisihan ne toki toimiakin. Lisäksi tulossa on tuo neuvottelu taas kerran tt-lääkärin työhuoneessa. Siinä kaikki mainitsemasi henkilöt ovat taas kerran paikalla. Lisäksi liittoni edustaja ei kyllä osanut sanoa voisiko liitosta kysyä apua. Käski kääntymään toisen ammattitautiin sairastuneen puoleen, hänen sairastuneen siis, aviomies on juristi.

        Mutta katsotaan nyt mihin katti nahan repii.

        Ja noista kivuista ja avuista. En usko, että minulla oli ihan alusta asti ainakaan mitään astmaa. Mutta nyt taitaa olla kylläkin. Ja kyllä mulla loppui lämpöily ja alilämpöily yms. kipujen lisäksi. Ainakin joksikin aikaa, taisi tulla vielä takaisinkin... mutta jaksoin pysyä jo hereilläkin työpäivän jälkeen. Pitkään kävin töissä, automatkat nukuin, illat palelin ja oksentelin, kuumeilin ja nukuin, mutta uni ei piristänyt pätkääkään. Vitsi miten sairas silloin olin, nyt käytännössä tuohon nähden ihan yliterve!

        No lääkäreillä on oikeus sanoa mitä vain, aina he ovat oikeassa. Mullakin luki nyt papereissa tuon NO arvojen mittauspäivänä, että potilas ei itse pidä oireitaan henkisinä. Aika näppärästi saatu tuokin lause papereihini, lääkäri siis ei ollutkaan se joka asian mainitse, vaan ihan potilas teki tämän diagnoosin lääkärille. Ihan hyvä juttu, näinhän se tietysti aina menee.
        Oikeasti lääkäri heitti tuon jo ihan kättäpäivää jälkeen, että voi olla ihan henkistä tämä oireilu ja äänen menetys vain ikävä haitta. Ei siis uskonut, että olisin ollut edes kipeä. Jos voisin antaa näitä kipukokemuksia lääkäreille niin sen tosi mieluusti tekisin. Voisivat sitten ihan miettiä, tuntuiko se kipu ihan ikävänä haittana, vai olisi siinä ollut jotakin muuta mukana.

        yrittävät nyt keplotella sinut sairaseläkkeelle. Se reitti vetää nyt lääkäreidenkin mielestä hyvin. Muista vaan, että jos joku eläke sinulle osuu,niin ammattitautisi perusteella ei pidä tyytyä muuhun kuin tapaturmaeläkkeeseen.

      • työnantajien keksimä?
        homeahdistus1 kirjoitti:

        määräaikaisena. Epäilen että kukaan edes sitä saa pelkällä diagnoosilla astma, ellei kyseessä ole erittäin vaikeahoitoinen astma ja jos saakin, se lakkautetaan aikanaan. Eläkkeelle siirtyessä työsuhde päättynee. Määräaikaisen eläkkeen lakatessa olet työtön ja tuloton.

        Olet ihan oikeassa, että tällaiseen järjestelyyn ei kannata vapaaehtoisesti suostua, varsinkin jos katsot olevasi työkykyinen puhtaissa työtiloissa. Ratkaisu on ne puhtaat tilat tai realistinen etätyömahdollisuus.

        Eri asia on, jos oikeasti haluat eläkkeelle ja sinulla on muitakin diagnooseja, jotka heikentävät työkykyä siinä määrin, että työhön palaaminen ei ole jatkossakaan mahdollista eikä määräaikaista eläkettä tulla katkaisemaan vaan se jatkuu pysyvänä työkyvyttömyyseläkkeenä.

        Sitten on osatyökyvyttömyyseläke, mutta sen lisäksi olet siis työssä osa-aikaisesti (missä?). Taloudellisesti se on tietysti vielä huonompi idea, saat vain osan eläkkeestä ja loput tulot ei-mistään, jos et ole enää työssä.

        kuvittelin että se on Kelan tarjoama mahdollisuus päästä takaisin työelämään jossakin vaiheessa. Tietääkseni kuntoutustukea ei edes myönnetä jos ei ole aikomus kuntouttaa takaisin työelämään. Itse en olisi sitä saanut jos minut olisi rankattu siihen kastiin joka ei työhön enää kelpaa.

      • Mammi
        homeahdistus1 kirjoitti:

        puolestasi, tilanteesi (työmarkkinatuki, sairaslomat) on varmaan monelle homesairaalle tuttu. Sosiaaliturvaa ei käytännössä sitten kuitenkaan juuri ole ja tauti ei lähde mihinkään, se iskee aina vaan uudelleen. Työkykyinen pitäisi olla puhtaissa tiloissa, mutta ei niin puhtaita tiloja ole olemassakaan enää, missä pahasti herkistynyt voisi pärjätä. Työmatkatkin voivat olla liian hankalia.

        Jaksamista, olet pärjännyt kahdeksan vuotta ja olet sentään vielä hengissä. Voisiko sitä eläkettä yrittää hakea lisädiagnoosien kera vai joko olet sitäkin kokeillut?

        Moni muukin on varmaan samassa jamassa asioidensa kanssa. Se vaan ei kyllä tunnu yhtään helpommalta, vaikka tietää ettei ole ainoa.

        Kaikki diagnoosit on tarjottu, mutta ei niista tunnu apuja tulevan. Siellä katsotaan jokainen sairaus erikseen, ei kokonaisuutta. Eli näin:homealtistusoireet on hoidettavissa, nivelrikon kanssa pärjää kipulääkkeillä, ei fibromyalgia mitään haittaa jne.

        Suomen laissäädännössä pitäisi tehdä paljon muutoksia , nimenomaan silloin, kun on monia eri sairauksia sairastava potilas. Ei välttämättä yksi sairaus teekään vielä työkyvyttömäksi(paitsi homeista sairastuneet), mutta kun alkaa olla jo neljä-viisi diagnoosia , jotka kaikki laskevat työkykyä, niin silloin pitäisi kyllä jo katsoa "pakettia eikä käärenarua".
        Tätä ei Suomessa tehdä!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Rasismia kaikkialla näkevät ovat Suomen tyhmimpiä ihmisiä

      ja monillahan kuluu myös mielialalääkkeitä, eli päässä on ongelmia. Mutta he eivät tajua kuinka paljon ja ihan todellis
      Maailman menoa
      358
      7057

    2. Ei kahta sanaa etteikö Petteri Orpo hyväksy rasismia

      Koska jatkaa hallituksessa rasistisen perussuomalaisiksi itseään kutsuvan puolueen kanssa. Se on Petteri Orpon arvomaai
      Maailman menoa
      77
      6013

    3. Mitkäs nuorisoporukat ovat toisia nuoria ryöstelleet (selvää rassismia)

      No poliisi kertoo, että maahanmuuttajataustaisia ovat, ja isot porukat sillä yhden suomalaisen uhrin kimpussa on ollut j
      Maailman menoa
      197
      5504

    4. Pitkän linjan yritysjohtaja: Suomen tapahtumat eivät ole Aasian kärkiuutinen

      Viimeaikaista kohua on käytetty sisäpoliittisena lyömäaseena, Thomas Zilliacus sanoo. – Koska asiaa kuitenkin kommentoi
      Maailman menoa
      84
      4270

    5. Demarit ovat oikeasti törppöjä eli heikkoälyisiä

      ja todistavat sitä päivittäin täällä lapsellisilla jutuillaan. Kauheasti on hehkuttaneet kuinka demarien kannatus vaan
      Maailman menoa
      56
      3486

    6. HS 12/25 kysely: persut romahti, demarit raketoi

      Kyyti on kylmää persuleirissä, saattaa vetää siellä silmätkin viirulleen. Sen sijaan SDP:n puoluetoimistolla voidaan pok
      Maailman menoa
      69
      3427

    7. Perussuomalaiset eivät harrasta maalittamista kuten vasemmisto

      Huomaa tässä keinotekoisessa "rasismi"-kohussakin kuinka vasemmistolaiset maalittavat Perussuomalaisia. Me emme vastaava
      Maailman menoa
      6
      3393

    8. Juuri Suomen valtamedian toimittajat teki "silmävääntelystä" sen kohun

      ja ilmeisesti ottivat yhteyttä myös ulkomaisiin medioihin, että katsokaas tätä. Mutta Japanin medioissa on asiaan suhta
      Maailman menoa
      60
      3358

    9. SDP:n kansanedustaja Marko Asell: Suomen myönnettävä maahanmuuton ongelmat

      Hänen mielestään Suomen pitää pyrkiä rajoittamaan jyrkästi turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan ja hän arvioi, että maaha
      Maailman menoa
      58
      3154

    10. Töppö-persut ovat todella tyhmiä

      sen kertoo tämäkin avaus: "Persujen suosio vain laskee" Töppö-persu vaan unohtaa, että ennen tätä galluppia persujen kan
      Maailman menoa
      37
      3084
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt