Imeytyskenttä

sentään!

Taitaa tällä asiantuntijalla menneen puurot ja vellit sekaisin.
Putsarit ja muoviset/lasikuituiset sakokaivot ovat periaatteessa ikuisia. Betoniset sakokaivot ovat iso kysymysmerkki.
Maaimeytys ja maasuodatus taas täyttävät jätevesiasetuksen mukaiset puhdistustulokset mainitut noin 5 vuotta. Tosin tällöinkin molemmat menetelmät tulee varustaa erillisellä fosforin poistolla. Toinen mielenkiintoinen seikka on näytteenottomahdollisuus ennen ja jälkeen puhdistuksen. Suodatuksessa onnistuu jollain tavalla, mutta mitenkähän laita lienee imeytyksessä. Se onko maa-aines ongelmajätettä vai ei, on sinänsä täysin yhdentekevää, sillä joka tapauksessa koko systeemi tulee kaivaa ylös, kuljettaa pois ja uusia alusta lähtien. Maaimeytyksessä kannattaa huomioida, että 15 % Suomen maaperästä soveltuu imeytykseen. Pääsääntöisesti maaperä on joko liian tiivistä tai "löysää" maaimeytykseen.

höpö2 kirjoitti:

Taitaa tällä asiantuntijalla menneen puurot ja vellit sekaisin.
Putsarit ja muoviset/lasikuituiset sakokaivot ovat periaatteessa ikuisia. Betoniset sakokaivot ovat iso kysymysmerkki.
Maaimeytys ja maasuodatus taas täyttävät jätevesiasetuksen mukaiset puhdistustulokset mainitut noin 5 vuotta. Tosin tällöinkin molemmat menetelmät tulee varustaa erillisellä fosforin poistolla. Toinen mielenkiintoinen seikka on näytteenottomahdollisuus ennen ja jälkeen puhdistuksen. Suodatuksessa onnistuu jollain tavalla, mutta mitenkähän laita lienee imeytyksessä. Se onko maa-aines ongelmajätettä vai ei, on sinänsä täysin yhdentekevää, sillä joka tapauksessa koko systeemi tulee kaivaa ylös, kuljettaa pois ja uusia alusta lähtien. Maaimeytyksessä kannattaa huomioida, että 15 % Suomen maaperästä soveltuu imeytykseen. Pääsääntöisesti maaperä on joko liian tiivistä tai "löysää" maaimeytykseen.

Lue lisää

"Putsarit ja muoviset/lasikuituiset sakokaivot ovat periaatteessa ikuisia."

Ehkä periaatteessa. Muovikaivoista ei ole käytössä pitkäaikaisia kokemuksia, toisin kuin betonikaivoista.

"Betoniset sakokaivot ovat iso kysymysmerkki."

Miten niin iso kysyysmerkki?
Nykyisten betonistandardien mukaan tehtyjen betonikaivojen käyttöikä on ikuisuus.
Vielä 80-luvulla betonilaaduissa oli suuria heittoja, mutta nykyiset standardit takaavat betonin laadun.

"Maaimeytyksessä kannattaa huomioida, että 15 % Suomen maaperästä soveltuu imeytykseen."

Imeytykseen tuleekin rakentaa "imeytyskenttä" siihen sopivasta hiekasta.

asiantuntija2 kirjoitti:

"Putsarit ja muoviset/lasikuituiset sakokaivot ovat periaatteessa ikuisia."

Ehkä periaatteessa. Muovikaivoista ei ole käytössä pitkäaikaisia kokemuksia, toisin kuin betonikaivoista.

"Betoniset sakokaivot ovat iso kysymysmerkki."

Miten niin iso kysyysmerkki?
Nykyisten betonistandardien mukaan tehtyjen betonikaivojen käyttöikä on ikuisuus.
Vielä 80-luvulla betonilaaduissa oli suuria heittoja, mutta nykyiset standardit takaavat betonin laadun.

"Maaimeytyksessä kannattaa huomioida, että 15 % Suomen maaperästä soveltuu imeytykseen."

Imeytykseen tuleekin rakentaa "imeytyskenttä" siihen sopivasta hiekasta.

Lue lisää

Muovista on sen verran pitkäaikaista kokemusta, että se ei haurastu, maadu tai läpäise mineraaleja maaperään läheskään siinä määrin kuin betoni. Betonikaivojen kestävyys on kenties ikuisuus, mutta kun betonikaivojen pitkäaikaisesta kokemuksesta on sen verran tietoa, että betonikaivo ei sellaisenaan ole jätevesiasetuksen mukaisesti tiivis. Betonin laadulla ei tässä ole mitään tekemistä. Betonikaivohan on rakenteeltaan huokoinen ja liitoskohdiltaan täysin "eristämätön". Kaikki liikenne betonin läpi on jätevesiasetuksen mukaan sellaisenaan riittämätön. Betoni voidaan rinnastaa imeytykseen, eli kylläisyysasteen jälkeen maa-aines betonikaivon ympärillä tulee vaihtaa, että vaaditut puhdistustulokset täyttyvät.

Imeytyskentästä:
Mihinkähän imeytyskenttään sopivasta hiekasta tuleva jätevesi imeytetään? Hiekka ei käsittääkseni kovinkaan paljoa nestettä sido.

Jääväkö jätteet imeytyskenttään sopivaan hiekkaan? Jos ja kun jäävät, niin kuinka kauan kestää, että kyseinen maa-aines on ongelmajätettä?

Imeytyvätkö jätteet liian hauraassa maaperässä suoraan pohjaveteen? Kyllä ja saastuttavat ulkopuolistenkin maaperän ja pohjaveden. Tässä voisi todeta, että imeytykseen sopivasta maa-aineksesta tulee pitkässä juoksussa kyllästymisen kautta imeytykseen sopimatonta.

Mihin aines menee liian tiiviissä maaperässä? Ei mihinkään, vaan tekee pintamaan paikallisesti "kelluvaksi" ja haisevaksi ja paikaksi, jossa kasvit todellakin menestyvät.

pöpö2 kirjoitti:

Muovista on sen verran pitkäaikaista kokemusta, että se ei haurastu, maadu tai läpäise mineraaleja maaperään läheskään siinä määrin kuin betoni. Betonikaivojen kestävyys on kenties ikuisuus, mutta kun betonikaivojen pitkäaikaisesta kokemuksesta on sen verran tietoa, että betonikaivo ei sellaisenaan ole jätevesiasetuksen mukaisesti tiivis. Betonin laadulla ei tässä ole mitään tekemistä. Betonikaivohan on rakenteeltaan huokoinen ja liitoskohdiltaan täysin "eristämätön". Kaikki liikenne betonin läpi on jätevesiasetuksen mukaan sellaisenaan riittämätön. Betoni voidaan rinnastaa imeytykseen, eli kylläisyysasteen jälkeen maa-aines betonikaivon ympärillä tulee vaihtaa, että vaaditut puhdistustulokset täyttyvät.

Imeytyskentästä:
Mihinkähän imeytyskenttään sopivasta hiekasta tuleva jätevesi imeytetään? Hiekka ei käsittääkseni kovinkaan paljoa nestettä sido.

Jääväkö jätteet imeytyskenttään sopivaan hiekkaan? Jos ja kun jäävät, niin kuinka kauan kestää, että kyseinen maa-aines on ongelmajätettä?

Imeytyvätkö jätteet liian hauraassa maaperässä suoraan pohjaveteen? Kyllä ja saastuttavat ulkopuolistenkin maaperän ja pohjaveden. Tässä voisi todeta, että imeytykseen sopivasta maa-aineksesta tulee pitkässä juoksussa kyllästymisen kautta imeytykseen sopimatonta.

Mihin aines menee liian tiiviissä maaperässä? Ei mihinkään, vaan tekee pintamaan paikallisesti "kelluvaksi" ja haisevaksi ja paikaksi, jossa kasvit todellakin menestyvät.

Lue lisää

Muovikaivoista ei todellakaan ole vuosikymmenien kokemuksia, toisin kuin betonikaivoista.
Betonikaivot olivat huonoja vuosikymmeniä, koska betonille ei ollut yhteneviä standardeja, eikä näin ollen laadunvalvontaa.
Nykybetonoinnilla on tarkat laadunvalvontajärjestelmät ja betonit valmistetaan käyttötarkoituksen mukaan.
Esim. lisäaineita on jopa useita kymmeniä)

Et selvästikään ole perillä betonin ominaisuuksista.
Betonikaivot saadaan yhtä tiiviiksi kuin muovikaivot, se vaatii vain asiaan perehtyneen ammattimiehen. Amatööritunarin onkin viisaampaa valita kallis muovijärjestelmä, ellei ole betonikaivoon perehtynyttä henkilöä saatavilla.

"Imeytyskentästä:
Mihinkähän imeytyskenttään sopivasta hiekasta tuleva jätevesi imeytetään? Hiekka ei käsittääkseni kovinkaan paljoa nestettä sido."

Hyvä kysymys johon ei ole vastausta edes kaikilla ympäristöviranomaisilla.
Meillä päin vaaditaan harmaavesille kolmiosainen kaivorakennelma, jossa kaksi ensimmäistä kaivoa tulee olla vesitiiviitä ja kolmas ns.jakokaivo, josta lähtee putket imeytyskenttään.
Rakennelman hyvänä puolena pidetään järjestelmän pitkäikäisyyttä ja pientä huollon tarvetta.

Esim. muoviset "saunapallot" ovat kalliita ja vaativat runsaasti huoltoa ja "vahtimista".
"Pallot" ovat tukossa muutaman vuoden päästä käyttöönottamisesta, eikä tukossa olevien pallojen puhdistus ja "avaaminen" ole niitä kaikkein helpoimpia hommia.
Usein muovikaivojen tarkastusputket ovat niin ahtaita, ettei niiden kautta ole mitään mahdollisuutta puhdistaa kaivoa.
Betonikaivoissa ongelmaa ei ole.

"Jääväkö jätteet imeytyskenttään sopivaan hiekkaan?"

Jäävät

"Jos ja kun jäävät, niin kuinka kauan kestää, että kyseinen maa-aines on ongelmajätettä?"

Sitä ei tiedä vielä kukaan, eihän nykyjärjestelmä ole ollut käytössä vasta kuin muutamia vuosia.

"Imeytyvätkö jätteet liian hauraassa maaperässä suoraan pohjaveteen? Kyllä ja saastuttavat ulkopuolistenkin maaperän ja pohjaveden. Tässä voisi todeta, että imeytykseen sopivasta maa-aineksesta tulee pitkässä juoksussa kyllästymisen kautta imeytykseen sopimatonta."

Vain ns. harmaavedet saa imeyttää. Tämä sääntö on ainakin meidän kaupungissa ja kaikissa ympäristökunnissa.
Ympäristöviranomaisten mukaan ei mainitsemiasi uhkia ole olemassa.

Kyllä tämmönen on tulossa siis maa-ainesten vaihto velvollisuus.Ja on kallista n-100e per tonni jätemaksu.Kyllä itse olisin kanssa umpikaivon kannalla tai biologisen puhdistamon,kun tämä määräys ei koske kuin saostuskaivojen imeytyskenttiä

Lokakuski kirjoitti:

Kyllä tämmönen on tulossa siis maa-ainesten vaihto velvollisuus.Ja on kallista n-100e per tonni jätemaksu.Kyllä itse olisin kanssa umpikaivon kannalla tai biologisen puhdistamon,kun tämä määräys ei koske kuin saostuskaivojen imeytyskenttiä

Lue lisää

Täällä näyttävät kauppamiehet huiputtavan hyväuskoisia.

Imeytyskenttien järkevä toiminta-aika lienee n. 15 vuotta, mutta maa-ainesten vaihtovelvollisuutta ei satavarmasti ole tulossa. Täydellistä potaskaa.

Betonista sen verran, että jäteveden rikkivety edelleenkin syövyttää beronirakenteita. Tästä syystä kaupungit käyttävät jätevesille pääasiassa muovisia putki ja kaivoja. Betoni on hyvä tuote sadevesille.

3.asiantuntija kirjoitti:

Muovikaivoista ei todellakaan ole vuosikymmenien kokemuksia, toisin kuin betonikaivoista.
Betonikaivot olivat huonoja vuosikymmeniä, koska betonille ei ollut yhteneviä standardeja, eikä näin ollen laadunvalvontaa.
Nykybetonoinnilla on tarkat laadunvalvontajärjestelmät ja betonit valmistetaan käyttötarkoituksen mukaan.
Esim. lisäaineita on jopa useita kymmeniä)

Et selvästikään ole perillä betonin ominaisuuksista.
Betonikaivot saadaan yhtä tiiviiksi kuin muovikaivot, se vaatii vain asiaan perehtyneen ammattimiehen. Amatööritunarin onkin viisaampaa valita kallis muovijärjestelmä, ellei ole betonikaivoon perehtynyttä henkilöä saatavilla.

"Imeytyskentästä:
Mihinkähän imeytyskenttään sopivasta hiekasta tuleva jätevesi imeytetään? Hiekka ei käsittääkseni kovinkaan paljoa nestettä sido."

Hyvä kysymys johon ei ole vastausta edes kaikilla ympäristöviranomaisilla.
Meillä päin vaaditaan harmaavesille kolmiosainen kaivorakennelma, jossa kaksi ensimmäistä kaivoa tulee olla vesitiiviitä ja kolmas ns.jakokaivo, josta lähtee putket imeytyskenttään.
Rakennelman hyvänä puolena pidetään järjestelmän pitkäikäisyyttä ja pientä huollon tarvetta.

Esim. muoviset "saunapallot" ovat kalliita ja vaativat runsaasti huoltoa ja "vahtimista".
"Pallot" ovat tukossa muutaman vuoden päästä käyttöönottamisesta, eikä tukossa olevien pallojen puhdistus ja "avaaminen" ole niitä kaikkein helpoimpia hommia.
Usein muovikaivojen tarkastusputket ovat niin ahtaita, ettei niiden kautta ole mitään mahdollisuutta puhdistaa kaivoa.
Betonikaivoissa ongelmaa ei ole.

"Jääväkö jätteet imeytyskenttään sopivaan hiekkaan?"

Jäävät

"Jos ja kun jäävät, niin kuinka kauan kestää, että kyseinen maa-aines on ongelmajätettä?"

Sitä ei tiedä vielä kukaan, eihän nykyjärjestelmä ole ollut käytössä vasta kuin muutamia vuosia.

"Imeytyvätkö jätteet liian hauraassa maaperässä suoraan pohjaveteen? Kyllä ja saastuttavat ulkopuolistenkin maaperän ja pohjaveden. Tässä voisi todeta, että imeytykseen sopivasta maa-aineksesta tulee pitkässä juoksussa kyllästymisen kautta imeytykseen sopimatonta."

Vain ns. harmaavedet saa imeyttää. Tämä sääntö on ainakin meidän kaupungissa ja kaikissa ympäristökunnissa.
Ympäristöviranomaisten mukaan ei mainitsemiasi uhkia ole olemassa.

Lue lisää

ole vuosien varrella kukaan avannut imeytyskenttää ja olen sentään ollut kymmeniä vuosia alalla.

Ainoa toimenpide on jokaisen talon kohdalla ollut juoksutusputken laitto jakokaivosta lähimpään ojaan. Laki kieltää tuon toimenpiteen mutta sitä ei kukaan valvo.

""Jos ja kun jäävät, niin kuinka kauan kestää, että kyseinen maa-aines on ongelmajätettä?"

Sitä ei tiedä vielä kukaan, eihän nykyjärjestelmä ole ollut käytössä vasta kuin muutamia vuosia. "

Kaivonrenkaista sama paketti olisi maksanut 800 € vähemmän.

Harmaavesimies kirjoitti:

Kaivonrenkaista sama paketti olisi maksanut 800 € vähemmän.

leikit enää mennä läpi kunnissa.

Jotta asetus täyttyisi, tulee sinun hankkia vielä fosforinpoisto ja näytteenotto mahdollisuus. Hintaa lisää noin 2500 e

että silleen.
vituttaako kun maksoit ylihintaa?

no vittuilut sikseen mutta kyllä tuo hinta nyt oli ihan pitkältä...ja sinä et ole kelvollinen suunnitelemaan tuota järjestelmää ellet omaa vähintään lvi-teknikon koulutusta...

oikea hinta tuolle hommalle on kaivuineen päivineen noin 3000€ /- 300€...

t:putkiliikkeen omistaja, juuri urakoimassa yhtä järjestelmää.

Laitoin pintaan ei tarvinu kaivaa.