Politiikassa on kyse siitä, minkälaisia asioita yhteiskunnassa katsotaan tärkeiksi. Kun nämä tärkeät ja edistettävät asiat on löydetty, ne pitää myös asettaa jonkinlaiseen tärkeysjärjestykseen. Vielä ratkaisemattomassa Tehy-kiistassa on ensisijaisesti kyse juuri tästä.
Vaalitaistelussa erityisesti kolme puoluetta asetti terveyden ja vanhusten huollon asiat korkealle tässä tärkeysjärjestyksessä. Nämä puolueet olivat Kokoomus, SDP ja Kristillisdemokraatit. Myös Vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja Vihreät pitivät asiaa tärkeänä. RKP kantoi asiasta vähemmän huolta ja Kepu ei sitten asettanut tätä juuri lainkaan vaaliteemakseen.
Nyt sitten hallitus muodostettiin puolueista, joissa vain Kokoomus oli mukana näistä tämän asian hyvin korkealle sijalle asettaneista. Hallitus ei ehkä juuri tämän vähäisen kiinnostuksen (Kokoomusta lukuunottamatta) vuoksi saanut asiaa erityisen korkealle hallituksen prioroteeteissa. Tuntuvan korotuksen sijaan hallitus tyytyikin sitten vain symboliseen hoitoalan tukemiseen.
Hoitajien ja potilaiden sekä vanhusten, jotka haluavat, että terveydenhuollon ja vanhusten palvelut pitää asettaa ennen muita asioita hoidettavaksi kuntoon, tulisi etsiä poliittista ratkaisua sellaisista puolueista, jotka eivät näe edellä mainittuja asioita tärkeämmiksi esim. maataloustukien puolustamisen taikka varakkaalle ja hyvätuloiselle väestölle annetut verohelpotukset. Viime vaaleista siis jää käteen ainakin demarit ja kristillisdemokraatit, jotka selvästi lupasivat asettaa kaikkein korkeimmalle terveydenhuolto- ja vanhussektorin. Näistä eivät jääneet paljon jälkeen muutkaan nyt oppositiossa istuvat puolueet.
Juuri tästä politiikasta on kyse, arvovalinnoista. Halutaanko ensin hoitaa maatalous ja hyvätuloisten vero-ongelmat vai terveydehuolto- ja vanhustenpalvelut. Rahaa riittää varmasti, jos hyvätuloisten ja varakkaiden verohelpotuksia voidaan siirtää tuonnemmaksi. Kyse ei siten ole vain valtiontalouden vastuullisesta hoitamisesta kuten Katainen haluaa ymmärtää vaan myös siitä, mihin rahaa ja poliittisia voimavaroja halutaan käyttää ja kohdentaa.
Kepu ei todellakaan pettänyt äänestäjiä terveydenhuollon ja vanhusten turvan osalta. Se johtuu siitä, että Kepu ei ole halunnut erityisemmin panostaa näihin asioihin, koska Kepun päävaaliteema oli ruuan alvin alentaminen. Kepu kokee tällaiset maataloustuotantoon liittyvät kysymykset monin verroin tärkeämmäksi kuin terveydenhuoltoasiat. Siksi se ei ole nyt pettänyt äänestäjiään. Vasta jos maatalouden 141-tukineuvottelut epäonnistuvat tai ruuan alvin alennusta ei toteuteta, herää kysymys Kepun petoksista.
Arvot ja valinnat
18
381
Vastaukset
- Niillä olisi rahaa
HUS-kunnat yrittää kusettaa valtiota HUS-töppäilyjen maksajaksi. Se on pois muilta ja erityisesti NIILTÄ JOTKA EIVÄT OLE TÖPPÄILLEET!
Pääkaupunkiseudun ahneudella ei ole rajaa!
Jos nyt hallitus antaisi rahaa Etelän kunnille, rahat menisivät aivan muualle kuin sairaanhoitajien palkkoihin. Jos hallitus antaa rahan kunnalle, se menettää sen kontrollin.
Kokkarit, sossut ja vihreät ruuhkasuomessa rakentaisivat vaikka oopperataloja ja muuta paskaa niillä rahoilla. Tai nostaisivat johtajien palkkoja. Kuten Helsinki vasta teki härksisti ja jätti sairaanhoitajat ilman korotuksia. - Maltillinen oikeistolainen
Valotan hieman mitalin toista puolta.
Sosiaidemokratia on koko historiansa alan puhunut hyvin tunteikkaasti palkkasolidaarisuudesta, naisten samapalkkaisuudesta, palkkatasa-arvosta, palkkaerojen kaventamisen tarpeellisuudesta ja erityisesti matalapalkkaisten aseman parantamisesta.
Näitä puheita olemme kuulleet joka vappu ja jokaisessa vaalikeskustelussa vuosikymmenten ajan, ainakin 50-luvun lopulta, jonne oma muistini ulottuu.
SDP on myös ollut mukana miltei jokaisessa sotien jälkeisessä hallituksessa lukuunottamatta Ahon hallitusta 1991-1995 ja nyt vallassa olevaa Vanhasen II hallitusta. Puheita palkkatasa-arvosta ei kuitenkaan ole koskaan toteutettu, ei pienimmälläkään tavalla; ei edes yritetty toteuttaa.
Muutamien Lipposen hallitusten aikana AKAVA yritti nostaa julkisen sektorin koulutettujen naisalojen palkankorotukset mukaan tupo-neuvotteluun, mutta sosialidemokraattiset metalliliitto ja paperiliitto ilmoittivat, että he eivät tule mukaan sellaiseen tupoon. Eityisesti lastentarhanopettajat olivat pettyneitä. Heidän palkkansa on sairaanhoitajan peruspalkan tasolla ilman vuorotyö ja viikonloppulisiä. Seidät SDP jätti palkkakuoppaan.
Muissa tupoissa on aina sovittu erilaisia naispalkka-, tasa-arvo ja matalapalkkaeriä, jotta tupo saataisi menemään liittotasolla läpi ja tupolle myös myönteistä julkisuutta, mutta kun on tullut aika liittotasolla sopia noiden erien soveltamisesta yksityiskohtaisemmin, ne on aina sulautettu kaikille jaettaviin yleiskorotuksiin.
Sosialidemokraattien hallitessa maata ja ay-liikettä ovat palkkaerot koko ajan kasvaneet ja matalapalkkaisten, etenkin koulutettujen naisten, asema käynyt erittäin sietämättömäksi ja ahdistavaksi, kun palkka menee vuokraan ja maksalaatikkoon eikä siitä juuri muuta iloa ole. Toki työskentely julkisella sektorilla on kutsumusammatti ja takaa pitkän leivän kilteille naisille, mihin heidän kohdallaan työnantaja halukkaasti aina on vedonnut.
Sairaanhoidon tilanteesta on tehty useita selvityksiä. Tunnetuimmat lienevät Raimo Sailaksen, Sitran ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan selvitykset. Näissä on löytynyt monta suurta huolen aihetta.
Terveydenhoidon kustannukset ovat nousseet jo parinkymmenen vuoden ajan joka vuosi enemmän kuin bkt on noussut. Palkat ovat nousseet paljon hitaammin. Tämä on merkinnyt, että terveydenhoitosektori on vaatinut suhteellisesti yhä suuremman osuuden valtion menoista joka vuosi, vaikka palkankorotukset eivät ole olleet kustannusnousun aiheena.
Samaan aikaan sairaaloissa ja terveysasemilla on tuhansia virkoja täyttämättä, kun paini palkka ei houkuttele alalle kouluttautuneita ihmisiä koulutustaan vastaavaan ammattiin. He menevät mieluummin yksityiselle sektorille vaikka kiinbteistönvälittäjiksi. Sairaanhoitohenkilökunta ikääntyy ja löhestyy eläkeikäänsä. Edessä on niin valtava kriisi, ettei sitä näytä kukaan tajuavan, vaikka erittäin häkyyttäviä selvityksiä on poliitikkojen käsissä jo useita.
Tässä tilanteessa Tehy ja muutkin hoitoalan ammattijärjestöt asettivat itselleen palkankorotustavoitteet jo toista vuotta stten, paljon ennen kuin yksikään puolue oli aloittanut vaalikampanjoitaan. Kokoomus otti koulutettujen naisten - erisimerkkinä sairaanhoitajat - palkkakysymyksen vaaliteemakseen. SDP pani paremmaksi ja lupasi kunnille miljardeja terveydenhoidon kuluihin.
Äänestäjät luottivat kokoomukseen eivätkä uskoneet SDP:n huutokauppalupauksiin, koska kokemukset osoittivat, ettei SDP kuitenkaan tee asioille mitään. Näinhän Antti Kalliomäen työryhmäkin on todennut SDP:n vaalitappiota analysoidessaan.
Vanhasen hallitus otti ohjelmaansa julkisen alan koulutettujen naisalojen muita suurempien palkankorotusten korvaamisen kunnille. Se tulki myös budjettiin: 150 miljoonaa/vuosi, 600 miljoonaa/vaalikausi.
Juliinen sektori teki sopimuksen, jossa 90% koulutetuista naisaloista hyväksyi sopimuksen. Vain Tehy jättäytyi siitä ulos, koska muutakaan vaihtoehtoa sillä ei ollut omien palkkatavoitteidensa ajamiseen. Kunnallinen sopimusjärjestelmä on ninmittäin sosialidemokraattien toimesta aikanaan sovittu sellaiseksi, että tes tulee voimaan vain, jos kaikki palkansaajajärjestöt sen allekirjoittavat.
Nyt Tehy taistelee palkoista, mutta enemmän itsenäisestä sopimusoikeudestaan, koska se ei halua enää jatkossa, että muut ammattiliitot estävät sitä neuvottelemasta omien jäsentensä eduista yksilöllisesti.
Arvoista ja valinnoista puhuttaessa Tehy näyttää nyt tietä siihen suuntaan, johon SDP ei ole koskaan teoissaan mennyt: palkkatasa-arvoon palkkaerojen sijasta.- Laita avaukseksi
Kaikkien täytyy saada lukea noin hyvä kirjoitus.
- hieno!
Laita avaukseksi kirjoitti:
Kaikkien täytyy saada lukea noin hyvä kirjoitus.
Omaksi avaukseksi vain, on aivan väärässä paikassa MPP:n vääristelevän propagandakirjoituksen "liitteenä".
- Saa nähdä,
miten MPP vastaa vai kehtaako olla vastaamatta. Kannatan nostoa omaksi avaukseksi. Nyt MPP:llä on mahdollisuus poistaa.
Ensinäkin on syytä huomauttaa siitä, että Lipposen hallitusten aikana pyrittiin mataliin Tuposopimuksiin, jotta inflaatiota voitaisiin torjua ja kilpailukykyä parantaa. Kokoomus hurrasi täysin rinnoin tälle politiikalle ja oli sitä toteuttamassa. Lupaukseksi annettiin se, että työllisyys tällä tavoin paranee. Kyllähän sekin parani, mutta samalla tuloerot karkasivat käsistä ja yritysten tulosta siirrettiin ulkomaille.
Tulosopimuksissa on aina se ongelma, että maksukykyisillä aloilla on varaa maksaa parempia palkkoja ja siten kilpailla työvoimasta. Vaikka kuinka solidaarisia palkkasopimuksia olisi synnytetty, ns. liukamat johtivat lopulta siihen, että palkkahaitari venyi ja inflaatio kasvoi. Siihen aikaan sitten tätä kierrettä paikattin ja samalla sitä ylläpidettiin devalvaatioiden avulla. Tällaisessa kierteessä huonommalle jäivät aina esim. eläkeläiset ja kaikki muutkin, joiden tuloja maksoi yhteiskunta sekä kotimaan sektorin palveluyritykset.
Ja sitten siihen mitalin toiseen puoleen. Vasemmistopuolueet ovat välttäneet poliittisessa toiminnasta sekaantumasta työmarkkina-asioihin. Se on jätetty työmarkkinaosapuolten sovittavaksi. Valtio toki tähtäsi Lipposen hallitusten aikana maltillisiin sopimuksiin ja oli siten tukemassa niitä verotuksellisin ratkaisuin.
Kaikkein olennaisimman asian olet kuitenkin ilmeisen tietoisesti jättänyt huomioimatta. Poliitikot ovat toki voineet ennen markkinatalouden globalisoitumista vaikuttaa tuloeroihin ja niihin on myös vaikutettu. Tämä tapahtui verotuksen ja tulonsiirtojen avulla. vasemmisto on aina suosinut selvästi jyrkempää progressiota verotuksessa ja suurempia tulonsiirtoja kuin Kokoomus. Näillä keinoin tuloerot saatiin meillä pitkään pysymään kohtuullisina, mikä johtui siitä, että Kokoomus oli vuosikaudet poissa vallasta. Punamultahallitukset suosivat vahvasti veroprogression ja tulonsiirtojen käyttöä. Tämä oli poliittisen vaikuttamisen tärkein muoto.
Työmarkkinapolitiikka ei ole poliitikkojen vaikutusvallan alla vapaassa markkinataloudessa. Palkkojen tasoa määrittävät ennen muuta eri aloilla työvoiman kysyntä ja tarjonta ja alan palkanmaksukyky. Verotus ja tulonsiirrot ovat olleet niitä keinoja, joilla on voitu näitä eroja sitten tasoittaa. Tässä suhteessa on todellakin hyvä tarkastella sitä, mitä mikin puolue on politiikassaan painottanut.- Maltillinen oikeistolainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Ensinäkin on syytä huomauttaa siitä, että Lipposen hallitusten aikana pyrittiin mataliin Tuposopimuksiin, jotta inflaatiota voitaisiin torjua ja kilpailukykyä parantaa. Kokoomus hurrasi täysin rinnoin tälle politiikalle ja oli sitä toteuttamassa. Lupaukseksi annettiin se, että työllisyys tällä tavoin paranee. Kyllähän sekin parani, mutta samalla tuloerot karkasivat käsistä ja yritysten tulosta siirrettiin ulkomaille.
Tulosopimuksissa on aina se ongelma, että maksukykyisillä aloilla on varaa maksaa parempia palkkoja ja siten kilpailla työvoimasta. Vaikka kuinka solidaarisia palkkasopimuksia olisi synnytetty, ns. liukamat johtivat lopulta siihen, että palkkahaitari venyi ja inflaatio kasvoi. Siihen aikaan sitten tätä kierrettä paikattin ja samalla sitä ylläpidettiin devalvaatioiden avulla. Tällaisessa kierteessä huonommalle jäivät aina esim. eläkeläiset ja kaikki muutkin, joiden tuloja maksoi yhteiskunta sekä kotimaan sektorin palveluyritykset.
Ja sitten siihen mitalin toiseen puoleen. Vasemmistopuolueet ovat välttäneet poliittisessa toiminnasta sekaantumasta työmarkkina-asioihin. Se on jätetty työmarkkinaosapuolten sovittavaksi. Valtio toki tähtäsi Lipposen hallitusten aikana maltillisiin sopimuksiin ja oli siten tukemassa niitä verotuksellisin ratkaisuin.
Kaikkein olennaisimman asian olet kuitenkin ilmeisen tietoisesti jättänyt huomioimatta. Poliitikot ovat toki voineet ennen markkinatalouden globalisoitumista vaikuttaa tuloeroihin ja niihin on myös vaikutettu. Tämä tapahtui verotuksen ja tulonsiirtojen avulla. vasemmisto on aina suosinut selvästi jyrkempää progressiota verotuksessa ja suurempia tulonsiirtoja kuin Kokoomus. Näillä keinoin tuloerot saatiin meillä pitkään pysymään kohtuullisina, mikä johtui siitä, että Kokoomus oli vuosikaudet poissa vallasta. Punamultahallitukset suosivat vahvasti veroprogression ja tulonsiirtojen käyttöä. Tämä oli poliittisen vaikuttamisen tärkein muoto.
Työmarkkinapolitiikka ei ole poliitikkojen vaikutusvallan alla vapaassa markkinataloudessa. Palkkojen tasoa määrittävät ennen muuta eri aloilla työvoiman kysyntä ja tarjonta ja alan palkanmaksukyky. Verotus ja tulonsiirrot ovat olleet niitä keinoja, joilla on voitu näitä eroja sitten tasoittaa. Tässä suhteessa on todellakin hyvä tarkastella sitä, mitä mikin puolue on politiikassaan painottanut.Katselet maailmaa sosialidomokratian värillisten lasien läpi. Siksi vain muutama toteamus.
Jokainen keskitetty tupo kasvatti palkkaeroja, koska korotukset olivat prosentuaaliset. Liitot eivät käyttäneet tupojen naispalkkaeriä naisten palkkojen nostoon, vaan jakoivat ne yleiskorotuksina kaikille.
Kun julkisen alan koulutetuille naisaloille yritettiin Lipposen II hallituksen aikana saada omaa tasa-arvoerää keskitettyyn tupo-sopimukseen sosialidemokraattiset metalli- ja paperiliitot estivät sen kieltäytymällä allekirjoittamasta tupoa, jos noin tehtäisi.
On siis itsestään selvää, että jonkun oli puututtava näihin työmarkkinamekanismin huutaviin vääryyksin, kun SDP puolueena vain katsoi vain sivusta, mitä sosialidemokraatit ay-liikkeessä tekivät.
On turha sotkea globaalia markkinataloutta ja yleisiä tuloerojen kaswvua sekä eri aloje3n erilaista palkanmaksukykyä (tuottavuuden kasvua) siihen, että julkisen sektorin palkkaerot ovat kasvaneet siksi, että prosenttikorotukset on jaettu tasasuurina kaikille eikä koskaan ole korjattu koulutettujen naisvaqltaisten alojen matalien palkkojen jälkeenjääneisyyttä ennen kuin nyt.
Lopuksi toteat, että "Työmarkkinapolitiikka ei ole poliitikkojen vaikutusvallan alla vapaassa markkinataloudessa.", niin tuo on toteutunut vasta Vanhasen II hallituksessa. Aina kun sosialidemokraatit ovat olleet mukana, on hallituspolitiikka kytketty kolmikannan kautta hyvin kiinteästi työmarkkinapolitiikkaan, mikä ei ole ollut ollenkaan terve ilmiö, jos tarkoitat vapaalla markkinataloudella sitä, mitä sillä yleensä tarkoitetaan. Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Katselet maailmaa sosialidomokratian värillisten lasien läpi. Siksi vain muutama toteamus.
Jokainen keskitetty tupo kasvatti palkkaeroja, koska korotukset olivat prosentuaaliset. Liitot eivät käyttäneet tupojen naispalkkaeriä naisten palkkojen nostoon, vaan jakoivat ne yleiskorotuksina kaikille.
Kun julkisen alan koulutetuille naisaloille yritettiin Lipposen II hallituksen aikana saada omaa tasa-arvoerää keskitettyyn tupo-sopimukseen sosialidemokraattiset metalli- ja paperiliitot estivät sen kieltäytymällä allekirjoittamasta tupoa, jos noin tehtäisi.
On siis itsestään selvää, että jonkun oli puututtava näihin työmarkkinamekanismin huutaviin vääryyksin, kun SDP puolueena vain katsoi vain sivusta, mitä sosialidemokraatit ay-liikkeessä tekivät.
On turha sotkea globaalia markkinataloutta ja yleisiä tuloerojen kaswvua sekä eri aloje3n erilaista palkanmaksukykyä (tuottavuuden kasvua) siihen, että julkisen sektorin palkkaerot ovat kasvaneet siksi, että prosenttikorotukset on jaettu tasasuurina kaikille eikä koskaan ole korjattu koulutettujen naisvaqltaisten alojen matalien palkkojen jälkeenjääneisyyttä ennen kuin nyt.
Lopuksi toteat, että "Työmarkkinapolitiikka ei ole poliitikkojen vaikutusvallan alla vapaassa markkinataloudessa.", niin tuo on toteutunut vasta Vanhasen II hallituksessa. Aina kun sosialidemokraatit ovat olleet mukana, on hallituspolitiikka kytketty kolmikannan kautta hyvin kiinteästi työmarkkinapolitiikkaan, mikä ei ole ollut ollenkaan terve ilmiö, jos tarkoitat vapaalla markkinataloudella sitä, mitä sillä yleensä tarkoitetaan.Kuntasektorin ay-liitot ovat pitkälti Kokoomuksen ja kepun hallussa. Tällaisia keskeisiä liittoja ovat Tehy, Super ja OAJ. Miksi syytät sosiaalidemokraatteja siitä, että nämä eivät ole saaneet kuntatyönantajan kanssa sovituksi solidaarisempia palkkasopimuksia.
Se on tietysti myönnettävä, että yksityisen sektotin vahvat teollisuusliitot ovat ajaneet omia etujaan. Näillä aloilla on ollut paljon vahvempaa palkanmaksukykyä kuin julkisilla sektorilla. Kyllä tällaista ahneutta on ollut ja sen vuoksi sitä on juuri pitänyt yrittää tasoittaa verotuksen ja tulonsiirtojen kautta.
Kokoomuksen politiikka taas johtaa siihen, että tasa-arvokysymys halutaa korjata ohjaamalla lisää rahaa suoraan näihin palkkoihin. Tämä johtaa verotuksen koventamiseen ja verotus kohdistuu yhä vähemmän hyvätuloisiin. Näin maksumiehiksi joutuvat kasvavasti suuremmalla panoksella pienituloiset ja mahdollisesti myös potilaat. Kokoomus katselee siis bruttopalkkoja, kun taas vasemmisto on poliittisesti halunnut vaikuttaa nettopalkkoihin. Kokomushan on ajanut suurituloisten verotuksen keventämistä. Vaikuttamalla nettopalkkoihin verotuksen kautta on saatu todellinen poliittinen vaikutuskanava, joka on myös toiminut tarkoitetulla tavalla. Ei sataprosenttisesti, koska aina on veronkiertopyrkimyksiä, mutta kuitenkin toiminut ja suosinut ihmisten yhdenvertaisuutta.
Lipposen hallitusten aikana yritetyt tasa-arvoerät olisivat olleet yhtä tyhjän kanssa, koska koko palkkasopimus oli erittäin alhaisella tasolla. Ei niin maltillisilla sopimuksilla voi mitään eroja korjata, ellei lähdetä siihen, että toisten palkkoja pitää alentaa. Kokoomus piti silloin tällaista palkkapolitiikkaa erittäin onnistuneena, mutta sinä ilmeisesti nyt katsot Kokoomuksen olleen siinä väärässä.- Maltillinen oikeistolainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Kuntasektorin ay-liitot ovat pitkälti Kokoomuksen ja kepun hallussa. Tällaisia keskeisiä liittoja ovat Tehy, Super ja OAJ. Miksi syytät sosiaalidemokraatteja siitä, että nämä eivät ole saaneet kuntatyönantajan kanssa sovituksi solidaarisempia palkkasopimuksia.
Se on tietysti myönnettävä, että yksityisen sektotin vahvat teollisuusliitot ovat ajaneet omia etujaan. Näillä aloilla on ollut paljon vahvempaa palkanmaksukykyä kuin julkisilla sektorilla. Kyllä tällaista ahneutta on ollut ja sen vuoksi sitä on juuri pitänyt yrittää tasoittaa verotuksen ja tulonsiirtojen kautta.
Kokoomuksen politiikka taas johtaa siihen, että tasa-arvokysymys halutaa korjata ohjaamalla lisää rahaa suoraan näihin palkkoihin. Tämä johtaa verotuksen koventamiseen ja verotus kohdistuu yhä vähemmän hyvätuloisiin. Näin maksumiehiksi joutuvat kasvavasti suuremmalla panoksella pienituloiset ja mahdollisesti myös potilaat. Kokoomus katselee siis bruttopalkkoja, kun taas vasemmisto on poliittisesti halunnut vaikuttaa nettopalkkoihin. Kokomushan on ajanut suurituloisten verotuksen keventämistä. Vaikuttamalla nettopalkkoihin verotuksen kautta on saatu todellinen poliittinen vaikutuskanava, joka on myös toiminut tarkoitetulla tavalla. Ei sataprosenttisesti, koska aina on veronkiertopyrkimyksiä, mutta kuitenkin toiminut ja suosinut ihmisten yhdenvertaisuutta.
Lipposen hallitusten aikana yritetyt tasa-arvoerät olisivat olleet yhtä tyhjän kanssa, koska koko palkkasopimus oli erittäin alhaisella tasolla. Ei niin maltillisilla sopimuksilla voi mitään eroja korjata, ellei lähdetä siihen, että toisten palkkoja pitää alentaa. Kokoomus piti silloin tällaista palkkapolitiikkaa erittäin onnistuneena, mutta sinä ilmeisesti nyt katsot Kokoomuksen olleen siinä väärässä.Kunta-alan tessissä on palkansaajapuolella erittäin suuri määrä SAK- ja STTK:laisia sosialidemokraattien johtamie liittoja, jotka muodostivat enemmistön silloin, kun kunta-alan, palkansaaqjien yksimielisyyttä edellyttävä neuvottelujärjestelmä luotiin.
Tämä järjestelmä teki nyt sopimuksen, jossa hallituksen 150 miljoonaa jaettiin niillekin, jotka eivät palkkakuopassa olleet, ja jätti Tehyn ja Superin ulos. Super myöhemmin allekirjoitti sopimuksen, kun sen jäsenistössä ei riittänyt rohkeutta lähteä Tehyn mukana vaatimaan oikeuksia taistellen.
Muilta osin kirjoituksesi menee aiheen ohi. Kokoomusta ja verotusta koskevat mielipiteesi ovat aivan käsittämättömiä. Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Kunta-alan tessissä on palkansaajapuolella erittäin suuri määrä SAK- ja STTK:laisia sosialidemokraattien johtamie liittoja, jotka muodostivat enemmistön silloin, kun kunta-alan, palkansaaqjien yksimielisyyttä edellyttävä neuvottelujärjestelmä luotiin.
Tämä järjestelmä teki nyt sopimuksen, jossa hallituksen 150 miljoonaa jaettiin niillekin, jotka eivät palkkakuopassa olleet, ja jätti Tehyn ja Superin ulos. Super myöhemmin allekirjoitti sopimuksen, kun sen jäsenistössä ei riittänyt rohkeutta lähteä Tehyn mukana vaatimaan oikeuksia taistellen.
Muilta osin kirjoituksesi menee aiheen ohi. Kokoomusta ja verotusta koskevat mielipiteesi ovat aivan käsittämättömiä.Edustavatko nämä SAK-laiset liitot kuntasektorilla joitain suurituloisia ryhmiä. Jos edustavat, voisitko luetalla ne.
- Maltillinen oikeistolainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Edustavatko nämä SAK-laiset liitot kuntasektorilla joitain suurituloisia ryhmiä. Jos edustavat, voisitko luetalla ne.
Millä tavalla kysymyksesi liittyy aiheeseen?
- oivahärkönen
... että nuo mainitsemasi puolueet, merkittävimpinä sossut ja Kokoomus sekaantuivat vaaliaseenaan työmarkkinoiden yksityiskohtaisiin palkka-asioihin. Sossu Mpp:kin puhuu kauniisti arvovalinnoista. Kysymys on poliittisten puolueiden tyhmyydestä puuttua palkkaneuvotteluihin. Olen aina sanonut, että työmarkkina-asiat pitää pitää työmarkkinajärjestöjen asiana, lainsäädäntö, finanssipolitiikka ja hallinto hallituksen ja edukunnan huolena ja oikeusasiat oikeuslaitoksen asiana. Ja nämä ryhmät eivät saa sekaantua toistensa asioihin, että vastuu eivät menisi sekaisin.
Olen kanssasi samaa mieltä, mutta tähän on sanottava, että kaikki kunnia työmarkkina-asioiden sotkeutumisesta kuuluu Kokoomukselle. SDP ei ottanut vaaliteemakseen jonkun ammattiryhmän palkka-asioiden korjaamisen, vaan terveydenhuolto- ja vanhustenhuoltosektorin toimintamahdolisuuksien yleisen parantamisen.
- Maltillinen oikeistolainen
On hyvä ottaa huomioon, että julkisen alan koulutetut naiset ovat painuneet kasvaneiden palkkaerojen myötä yhä syvempään palkkakuoppaan jo parinkymmenen vuoden aikana sen vuoksi, että työmarkkinamekanismi ei ole toiminut, vaan saanut aikaan tämän epäkohdan.
Kokoomus vaaliohjelmassaan ja hallitus hallitusohjelmassaan puuttuivat kysymykseen tarjoamalla rahaa sellaiseen työmarkkinaosapuolten tekemään ratkaisuun, jossa tämä epäkohta korjattaisi.
Neuvotteluihin hallitus ei ole sotkeutunut. Se on ainoastaan antanut työnantajalle 150 miljoonaa/vuosi vaalikauden loppuun saakka, yhteensä 600 miljoonaa, jotta tuo työmarkkinoiden itsensä aikaansaama virhe olisi mahdollista korjata.
Nyt se on korjattu. 90% julkisen alan koulutetuista naisista on suuremmat palkankorotukset kuin ikinä ennen ja suuremmat kuin millään yksityisen sektorin toimiallalla.
vain Tehyb hoitajat taistelevat omista korotuksistaan ja samalla itsenäisestä sopimisoikeudestaan, joka on työmarkkinamewkanismin paha epäkohta sekin, ettei joku ammattiryhmä saisi ajaa omia etujaan muuta kuin muiden ammattiliittojen luvalla. - sopimusoikeus
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
On hyvä ottaa huomioon, että julkisen alan koulutetut naiset ovat painuneet kasvaneiden palkkaerojen myötä yhä syvempään palkkakuoppaan jo parinkymmenen vuoden aikana sen vuoksi, että työmarkkinamekanismi ei ole toiminut, vaan saanut aikaan tämän epäkohdan.
Kokoomus vaaliohjelmassaan ja hallitus hallitusohjelmassaan puuttuivat kysymykseen tarjoamalla rahaa sellaiseen työmarkkinaosapuolten tekemään ratkaisuun, jossa tämä epäkohta korjattaisi.
Neuvotteluihin hallitus ei ole sotkeutunut. Se on ainoastaan antanut työnantajalle 150 miljoonaa/vuosi vaalikauden loppuun saakka, yhteensä 600 miljoonaa, jotta tuo työmarkkinoiden itsensä aikaansaama virhe olisi mahdollista korjata.
Nyt se on korjattu. 90% julkisen alan koulutetuista naisista on suuremmat palkankorotukset kuin ikinä ennen ja suuremmat kuin millään yksityisen sektorin toimiallalla.
vain Tehyb hoitajat taistelevat omista korotuksistaan ja samalla itsenäisestä sopimisoikeudestaan, joka on työmarkkinamewkanismin paha epäkohta sekin, ettei joku ammattiryhmä saisi ajaa omia etujaan muuta kuin muiden ammattiliittojen luvalla.Kansanedustajan palkka on n. 5500e/kk. Miltä kuulostaisi jos kokoomuksen kansanedustajat väittäisivät olevansa kansainvälisesti palkkakuopassa ja alkaisivat vaatia, että heille pitää maksaa 2000 euroa enemmän kuin muille?
Tehyn kiistassa on kysymys periaatteessa samasta asiasta: vähemmistöä sairaanhoitajista edustava järjestö vaatii muita suurempia palkankorotuksia. - ehdotus vain
sopimusoikeus kirjoitti:
Kansanedustajan palkka on n. 5500e/kk. Miltä kuulostaisi jos kokoomuksen kansanedustajat väittäisivät olevansa kansainvälisesti palkkakuopassa ja alkaisivat vaatia, että heille pitää maksaa 2000 euroa enemmän kuin muille?
Tehyn kiistassa on kysymys periaatteessa samasta asiasta: vähemmistöä sairaanhoitajista edustava järjestö vaatii muita suurempia palkankorotuksia.Edustajien palkka pitäisi muodostua läsnäolon mukaan. Poissaolijoille ei palkkaakaan.
- oivahärkönen
Mielipidepankki kirjoitti:
Olen kanssasi samaa mieltä, mutta tähän on sanottava, että kaikki kunnia työmarkkina-asioiden sotkeutumisesta kuuluu Kokoomukselle. SDP ei ottanut vaaliteemakseen jonkun ammattiryhmän palkka-asioiden korjaamisen, vaan terveydenhuolto- ja vanhustenhuoltosektorin toimintamahdolisuuksien yleisen parantamisen.
... kiskoa kaiken irti tilanteesta asettumalla hoitajien ylimmäksi ystäviksi unohtaen potilasturvallisuuden. Heinäluomalla on yleensäkin vaikeuksia tajuta monimutkaisia poliittisia asioita. Hänellä on jäänyt päälle ay-jyrän levy, mutta ei luulisi olevan vaikea laskea, että näitä potilaita tai mahdollisia potilaita on äänestäjien joukossa kymmeniä kertoja enemmän kuin tehyläisiä.
Potilasturvallisuudella leikkiminen kostaantuu sitä leikkiä harrastaville. Työnantajan ei pidä antaa periksi niille, jotka kiristävät lisää palkkaa ihmishengillä uhaten. Siitä syntyisi vaarallinen ennakkotapaus. Hallituksen ja poliitikkojen ei pidä sekaantua asiaan. Kyseessä on työmarkkina-asia. Siitäkin tulisi vaarallinen ennekkotapaus. - eduskuntapuolueen
ehdotus vain kirjoitti:
Edustajien palkka pitäisi muodostua läsnäolon mukaan. Poissaolijoille ei palkkaakaan.
pitäisi erikseen neuvotella omat palkkansa niin suuriksi kuin suinkin pystyvät.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1891316
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän138893- 85842
- 51748
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?50711Martinan tarve valehdella.
Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t251612Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla
Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä311590Olisitko oikeasti valmis rikkomaan
Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk55579- 53574
Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,7570