Jos yksi osakkaista maksaa osuutensa yhtiölainasta pois niin:
-jaetaanko lainaosuus vaan neliöiden mukaan vai pitääkö laskea jotain korkoa lisäksi ?
- Pienennetäänkö taloyhtiön lainanlyhennystä pankille jatkossa jotta muiden osakkaiden rahoitusvastike pysyy ennallaan ?
-jaetaanko lainaosuus vaan neliöiden mukaan vai pitääkö laskea jotain korkoa lisäksi ?
- Pienennetäänkö taloyhtiön lainanlyhennystä pankille jatkossa jotta muiden osakkaiden rahoitusvastike pysyy ennallaan ?
Vastaukset 19
Vanhimmat
juttu ja se on oto-isännöitsijöiden sähläyslistalla ykkösenä.
Kun osakas maksaa osuutensa yhtiölainasta (jos yhtiöjärjestys sallii niin voi maksaa myös puolet) taloyhtiö tilittää muutaman viikon viiveellä rahat pankkiin jossa sitten lyhennetään yhtiölainaa. Tämän jälkeen huoneistolla ei ole enää osuutta yhtiölainasta.
Ennen lyhennystä tehdään ns. lainaosuuslaskelma joka ei ole ihan sama kun isännöitsijäntodistuksen lainaosuus, koska lainaosuus lasketaan ehkä 4-6 välein (=eli se on suuntaa-antava). Lainaosuuden perässä on päiväys minkä tilanteen mukaan se on laskettu.
Mutta, sen lainaosuuslaskelman siis tarvitset joka tapauksessa. Lainaosuuslaskelman kaava kulkee suunnilleen siten että lasketaan jäljellä olevasta lainapääomasta huoneiston osuus (jakana neliöt tai osakkeet), huomioidaan korot lyhennyspäivään asti sekä ns. lainan siirtyvä yli/alijäämä. Yli/alijäämä löytyy tilinpäätöksen pääomatalouden jälkilaskelmasta, kohdasta siirtyvä jäämä. Jäämä on yhtä kuin kerätyt rahoitusvastikkeet miinus korkokulut miinus lyhennykset, jos tulos on plussaa on rahoitusvastiketta kerätty liikaa ja miinus on ettei ole kerätty tarpeeksi. Jäämä vaihtelee ihan normaalitilanteessakin satasia tai tuhansia suuntaan tai toiseen.
Näistä muodostuu lainaosuuslaskelma joka kertoo kuinka paljon huoneistokohtainen lainaosuutesi on. Saat siis eduksesi tai tappioksesi liikaa tai liian vähän perityn rahoitusvastikkeen.
Yleensä pankin kanssa tehdään maksuohjelman muutos lainanlyhennysten jälkeen jolloin muiden osakkaiden lainarasitus pysyy suurin piirtein samana.
Useimmiten pankin kanssa on sovittu tietty päivämäärä kerran vuodessa jolloin osakkailla on mahdollisuus lyhentää velkaosuttaan. Päivämäärä on useimmiten sama kuin koronvaihtumisajankohta. Useimmiten lainat on sidottu 365 euroboriin, jolloin korkokin on helppo laskea.
Ota isännöitsijään yhteyttä ja kysy koska on seuraava mahdollisuus lyhentää velkaasi.
Selvällä ATK-ohjelmalla se ei ole mikään vaikea asia isännöisijälle ilmoitaa sinulle lainasumma korkoineen.
Siinäpä se onkin kun meidän pikku taloyhtiössä ei ole isännöitsijää, ja kaikki osakkaat on enemmän tai vähemmän pihalla asioista (myös minä). No täytyy jututtaa sitä pankin tätiä.
Asunto-osakeyhtiössä ei tarvita isännöitsijää, mutta siinä ON OLTAVA hallitus ja hallituksella puheenjohtaja.
Asunto-osakeyhtiö on osakkaiden muodostama yhtiö, eikä sen asioita hoida muut, kuin osakkeenomistajat. Asioiden hoitamista on tietysti myös se, että asioiden hoito annetaan maksua vastaan ulkopuoliselle.
Hän varmasti tietää koska voi seuraavan kerran lyhentää, koronvaihtumispäivänä.
Täytyyhän siitä olla jonkilainen päätös yhtiökokouksen pöytäkirjassakin ja jokuhan teillä veloittaa vastikkeetkin, hallituksen pj?
Uskoisin, että yhtiöjärjestyksessä on maininta tavasta lyhentää.
Niin hoito- kuin rahoitusvastike lasketaan käyttäen perusteena osakkeiden lukumäärää ja vastike määrättävä kultakin osakkeelta saman suuruiseksi.
Osakkeenomistaja on oikeutettu joko kokonaan tai osittain maksamaan hallitsemansa huoneistoa rasittavan osuuden yhtiön pitkäaikaisista lainoista, jolloin maksuperusteena on tässä yhtiöjärjestyksessä mainittu rahoitusvastikkeen maksuperuste, suorittamalla yhtiölle osuuttaan tai sen määräosaa vastaavalla rahamäärään. tällä tavoin lainaosuutensa maksaneelta osakkeenomistajalta perittävä vastike lasketaan vastaamaan hänen osuuttaan yhtiön kaikista muista paitsi edellä mainituista lainoista johtuneista menoista. Milloin osakas lainaosaltaan on maksanut vain määräosan,määrätään hänen vastikkeensa siten, että siihen edellä mainittujen menojen osuuden lisäksi lasketaan kuuluvaksi vielä maksamattoman lainaosuuden yhtiölle aiheuttamat kustannukset.
Vaikuttaa etäisesti suomen kieleltä ...
Lakimiesten aikaansaanosta.
Elikkä olet oikeutettu maksamaan lainaosuuteesi joko kokonaan tai osan siitä.
Minkä osan, siitä saattaa olla yhtiökokouksen päätös asiasta. yleensä puolet.
Samoin ajankohdasta luulisin olevan yhtiökokouksen päätös.
Maksoin siis jo osani taloyhtiön tilille josta sillä summalla siis lyhennettiin yhtiön lainaa pankille.
Summa siis oli sama kun isännöitsijän todistuksessa ostohetkellä. Mitään korkoja en maksanut. Voiko joku vielä vaatia jotain korkoja jälkikäteen? Olen omistanut asunnon vasta kuukauden.
Varmista asia siltä isännöitsijätodistuksen allekirjoittaneelta.
Jos tuore isännöitsijäntodistus ja velkaosuus laskettu oikein, siinä mainitulla summalla ollaan suurinpiirtein oikeassa tuloksessa. Periaatteessa korkoa tarvitsisi maksaa, mutta käytännössä sen määrä aika pieni, varsinkin jos sinä tai edellinen omistaja on ehtinyt maksaa rahoitusvastikkeen sitten isännöitsijäntodistuksessa mainitun lainaosuuden päiväyksen.
Nyt vain jonkun tarvitsee huolehtia, että lainaa lyhennetään velkaosuutesi määrällä pankille, ja lainalla tehdään uusi maksuohjelma, jotta muiden rahoitusvastike säilyy ennallaan.
Kyllä teidän taloyhtiössä tuntuu asioiden hoito olevan hieman sinne päin. Toivon mukaan taloyhtiössänne on edes ammattitilintarkastaja muutoin kuulostaa aika huolestuttavalta.
tämän kompastuskiven kun hoidetaan omatoimisesti asioita, joista ei tiedetä tuon taivaallista vaan säästääkseen muutaman pennin. Tuon lainasotkun selvittäminen vuosien takaa tulee joskus maksamaan hunajaa, maksumiehiksi voi joutua silloinen hallitus ja isännöitsijäntodistuksen antanut puheenjohtaja.
Ei se pankin täti anna yhtiön tietoa muille kuin hallituksen puheenjohtajalle tai hallituksen valtuuttamalle taholle. Jos maksat omin lupinesi lyhennyksen yhtiön tilille ei se tarkoita että lainaosuutesi on lyhentynyt, summa käsitellään vastike-ennakkona.
Homma toimii niin kauan kunnes laina loppuu tai viimeinenkin osakas maksaa osuutensa pois. Sitten ihmetellään kuka maksaa erotuksen? Jos viimeinen velallinen hiemankin kyseenalaistaa asioita olette suoraan sanottuna kusessa.
Myös yhtiöjärjestys kannattaa lukea.
Isännöinnin ja taloyhtiön välillä on allekirjoitettu sopimus, jonka mukaan lainaosuuksien määräaikaislaskelma kuuluu isännöintisopimuksen perushintaan ja on siten osakkaalle maksuton.
Tämä sana "määräaikaislaskelma" tuntuu olevan isännöinnille vain kuollut kirjain. Isännöinnin tulkinnan mukaan kaikilta lainaosuuttaan kysyviltä peritään AINA 40 euroa vaikka kyse on lainaehtojen mukaisesta puolivuosittaisesta oikeudesta koko lainaosuuden pois maksamiseen.
Kuka selittäisi minulle, mikä on lainaosuuksien määräaikaislaskelma, jos ei se, mistä ilmenee lyhennysajankohdan lainamäärä ? Miten kukaan voi harkita, maksaako lainaosuutensa pois vai jatkaako rahoitusvastikkeen maksamista, jos ei kertaakaan koko laina-aikana ole saanut eikä saa tietää, paljonko lainaa on jäljellä ? Miten saa tietää, milloin oma lainaosuus on loppuun maksettu ?
Omassa taloyhtiössämme on näin: Vain osa osakkaistamme maksaa rahoitusvastiketta ja lainamme korko on sidottu 12 kk:n euriboriin, mutta lainaehtojen mukaan lainaa lyhennetään kaksi kertaa/v ja aina tällöin osakkat voivat maksaa pois koko lainaosuutensa.
Määräaikaslaskelma- ihan maalaisjärkeen perustuva- tarvitaan lainaosuuden maksamiseksi . Määräaikaislaskelmassa, korkojen, kulujen ja lyhennysten jälkeen jäljellä oleva lainamäärä jaetaan maksavilla neliömäärillä ja saadaan lainaosuuskerroin. Jokaisen osakkaan oma maksuosuus saadaan kertomalla lainakertoimella osakkaan neliöt. Tässä vaiheessa ei maksettavaksi tule mitään muuta.
Onkohan nyt niin, että laskutaito on katoamassa ja että uskotaan vain se, mikä on tietokoneohjelmistoilta saatavissa ? Ihan taskulaskimella määräaikainen lainaosuuslaskelmakin onnistuu eikä totisesti ole vaikea tehtävä. Uusi asuntoyhtiölakiko teki taloyhtiöiden hallituksista pelkkiä nollia tarpeettomia ?
Onko tarkoituksena, että hallitus päättää, mutta isännöitsijä säätää ? Missä kulkee vastuu osakkaille ?
Eiköhän tuo reilun kolmen vuoden takainen asia jo ollut hoitunut?
Millä perusteella teidän yhtiövelkaosuudet määritellään, jote sen suhteen on turha antaa neuvoja tällä palstalla..
Tilinpäätöksen liitetiedoissa pitäisi olla maininta tilikauden viimeisen päivän lainatiedoista eli lainaosuus/neliö tai osake, siitä on sitten helppo laskea kertolaskulla oman osuutensa. On ainakin suuntaa-antava, vaikka velkaosuutta ei tilinpäätöksessä mainitakaan eli toivon mukaan laina ei ole kovin paljoa ali- eikä ylijäämäinen.
Hei! Jos yhtiölainaa on ostohetkellä vaikkapa 20 000 euroa. voiko mennä niin että joutuu maksamaan enemmän pääomaa kuin tuon 20 000 euroa? Jos tietää paljonko lainasta menee korkoa, voiko itse trarkistaa paljonko on lainaa jäljellä omalla kohdalla? Meneekö se niin kuin noissa pankkien sivuilla olevissa laskelmissa
Entisenä isännöitsijänä tiedän, että viimeinen lainaosuuksien maksaja maksaa isännöitsijälle tulleet laskuvirheet. Kannattaa olla tarkkana, jos meinaa ettei maksa liikaa lainaosuuksia. Pienissä yhtiöissä (esim. 6 asuntoa), hallituskin panttaa tietoja, ei näytetä tositteita eikä kirjanpitoa. Runtataan vain suuria summia ja pyöritetään tileillä rahoja vuodesta toisen. Niillähän pitäisi maksaa yhtiön lainoja pois. Samassa yhtiössä on samalla numerollakin tilinpäätöstiedoissa lainoja, pankin ilmoituksen mukaan niitä ei voi olla samalla numerolla. No Tilinpäätöstiedoissa lainoja on enemmän kuin pankin antamassa todistuksessa. Joku maksoi lainaosuutensa pois, laski itse osuuden, yrittää periä muilta enemmän ei sano enää päivääkään, kun pelästyi, että joku sentään tietää jotain lainaosuuslaskelmistakin ja sen miten helppo on muita osakkaita huijailla. On omat lehmät ojassa ja oma etu, otetaan pois muita "yksinkertaisilta" osakkailta ja kun on vielä sellaiset toiminnantarkastajat, jotka lätkäsevät vain nimen paperiin ja polleilevat etteivät tiedä mitään kirjanpidosta. Miten voi olla mahdollista, että vain hallitus saa katsoa tositteita, eikö ne pitäisi jo oikeuden nimissä olla tarkastettavissa kenen tahansa osakkeen omistajan halu palaa tarkistaa asioita, kun on huomannut että vilppiä pelataan.