Kysynpä täältäkin tätä, jos joku sattuisi tietämään. Eli onko Cymbalta otettava aamuisin,niin kuin monet tekevät?
Onko tähän jokin erityinen syy, että pilleri kannattaa ottaa aamuisin? Joku "unitekninen" juttu tms.? Jos lääke väsyttää niin paljon, ettei meinaa pysyä hereillä, niin eikö sen voisi ottaa silloin illalla? Voihan olla, että kova väsymys johtuu alkuoireista.
Olisiko kellään kokemuksia?
Cymbaltan otto?
58
10490
Vastaukset
- mullakin
Olen nyt viikon syönyt ja olen päivällä todella väsynyt mutta yöllä kuitenkin nukun huonosti. Tosin tässä on muitakin lääkemuutoksia samalla minulla ollut. Nyt pitäisi annosta nosta 30 -> 60 mg:aan ensi viikolla ja vähän jännittää. Olo on jotenkin "hutera", silmissä elohiiriä ja lievää pahoinvointia. Ei kiva!
- lääkäriltä
heti ylihuomenna. Mutta vielä nyt luulen että aamuotto on suosittua siksi että sen ehkä muistaa silloin parhaiten ottaa... Itse aloitellessani ko. lääkettä muutama viikko sitten, otin vain joka toinen päivä ja vasta aamupäivällä että lounastauolla pääsen ulos helpottamaan karmeaa kuvotusta. Nyt alun sivuvaikutukset (kuvotus, hikoilu, makuaistin menetys, kova päänsärky, aamuyön 2 h valvominen eli ylivireys - lähes mania) ovat laantuneet. Tosin pizza maistuu yhä vanerilta ja sen lasken positiivisiin vaikutuksiin lihottuani toisen lääkkeen vaikutuksen alaisena 15 kg. Syön nyt vain nälkääni ja sama se popsia vaikka ns. terveellistä koska kaikki maistuu samalta. Vireystaso on alkanut nousta ja oma kroppa tulla esiin läskin alta. Toivottavasti se ei ole vain jokin lumevaikutus kun olen niin innostunut uudesta lääkkeestä. Elämäntilanne itsessään on vähän helpottunut joten vaikea sanoa mikä olon kohentumisessa johtuu lääkkeestä ja mikä muista asioista.
- sitten
vaikka tässä samassa viestiketjussa mitä lääkäri sanoi tästä lääkkeen ottamisesta? Muutenkin on kiva kuulla muitten kokemuksia ko. lääkkeestä kun on mulle todellakin uusi tuttavuus ja ylihuomenna pitäisi nostaa annostusta. Se pelottaa koska nukun niin huonosti nyt tällä pienemmälläkin annostuksella. Päätä myöskin särkee koko ajan ja kärsin muutenkin vaikeasta migreenistä. Söin ennen migreenin estoon Klotriptyliä iltaisin ja silloin nukuin yöllä 8 tuntia putkeen, muttei näitä kahta lääkettä voi vissiin samaan aikaan käyttää. Täytyy taas tilata neurologille aika...
Saako kysyä mikä se lääke oli jolla lihoit 15 kg? Ettei vaan mulle sitä neurologini kauppaa sillä itsekin taistelen jatkuvasti ylipainon rajoilla. - toki
sitten kirjoitti:
vaikka tässä samassa viestiketjussa mitä lääkäri sanoi tästä lääkkeen ottamisesta? Muutenkin on kiva kuulla muitten kokemuksia ko. lääkkeestä kun on mulle todellakin uusi tuttavuus ja ylihuomenna pitäisi nostaa annostusta. Se pelottaa koska nukun niin huonosti nyt tällä pienemmälläkin annostuksella. Päätä myöskin särkee koko ajan ja kärsin muutenkin vaikeasta migreenistä. Söin ennen migreenin estoon Klotriptyliä iltaisin ja silloin nukuin yöllä 8 tuntia putkeen, muttei näitä kahta lääkettä voi vissiin samaan aikaan käyttää. Täytyy taas tilata neurologille aika...
Saako kysyä mikä se lääke oli jolla lihoit 15 kg? Ettei vaan mulle sitä neurologini kauppaa sillä itsekin taistelen jatkuvasti ylipainon rajoilla.sitten mitä lääkäri sanoi...
Citalopramin käytön aikana lihoin. Samaan aikaan kylläkin loppui liikuntani muista syistä (no, varmaan myös kauan jatkuneen hoitamattoman masennuksen vuoksi tai juuri siksi)ja sitten vielä lopetin fyysisesti raskaan sivutyöni ja aloin harrastaa liian usein ylensyöntiä ja hillitöntä nukkumista. Joten ihan suoraan en voi lääkettä syyttää, ja lääkkeiden haittavaikutuksina usein mainitut painon vaihtelut ovat yksilöllisiä nekin. Yksi laihtuu, toinen lihoo, kolmas pysyy kuosissaan samaa lääkettä käyttäessään.
Citalopramin hyöty minulle oli ennenkaikkea jatkuvan itkeskelyni hyytyminen sekä ahdistuksen väheneminen. Toimintakykyni ei vaan parantunut ja lähdin tälle kokeilujen tielle - nyt Cymbalta. Nukkumis- ja syömishalut taitaa olla vähenemään päin... En malttaisi työssä käydä kun koti on ihan kaaoksessa parivuotisen laiminlyöntini seurauksena ja hirveä vimma laittaa kaikki ojennukseen ja hankkiutua turhasta roinasta eroon. - delfiini
toki kirjoitti:
sitten mitä lääkäri sanoi...
Citalopramin käytön aikana lihoin. Samaan aikaan kylläkin loppui liikuntani muista syistä (no, varmaan myös kauan jatkuneen hoitamattoman masennuksen vuoksi tai juuri siksi)ja sitten vielä lopetin fyysisesti raskaan sivutyöni ja aloin harrastaa liian usein ylensyöntiä ja hillitöntä nukkumista. Joten ihan suoraan en voi lääkettä syyttää, ja lääkkeiden haittavaikutuksina usein mainitut painon vaihtelut ovat yksilöllisiä nekin. Yksi laihtuu, toinen lihoo, kolmas pysyy kuosissaan samaa lääkettä käyttäessään.
Citalopramin hyöty minulle oli ennenkaikkea jatkuvan itkeskelyni hyytyminen sekä ahdistuksen väheneminen. Toimintakykyni ei vaan parantunut ja lähdin tälle kokeilujen tielle - nyt Cymbalta. Nukkumis- ja syömishalut taitaa olla vähenemään päin... En malttaisi työssä käydä kun koti on ihan kaaoksessa parivuotisen laiminlyöntini seurauksena ja hirveä vimma laittaa kaikki ojennukseen ja hankkiutua turhasta roinasta eroon.Lääkäri kertoi tänään minulle, että siksi lääke otetaaan aamulla, sillä se piritää. Piristävää vaikutusta ei haluta yöksi.
Sain myös nukkumiseen Triptylia, joten Cymbalta näkyy sopivan sen kanssa. Klotriptylhan on melkein samaa kuin Triptyl, se sisältää vain rauhottavaa lisäksi. Voithan tarkistaa vielä apteekista sopivuuden.
Kiva kun joku vastasi ketjuun. 12 päivää takana ja vieläkin kuvottaa ja palelen kuin horkassa. Ahdistus on kova. Nostin neljä päivää sitten annoksen 60mg:aan. Pelottaa, jos en tulekaan kuntoon. Minulla olisi lomamatka parin viikon kuluttua. Nyt en voisi kuvitellakaan istuvani lentokoneessa, en pysy paikallani, kun olen niin ahdistunut ja paleleva. - se sama taas!
delfiini kirjoitti:
Lääkäri kertoi tänään minulle, että siksi lääke otetaaan aamulla, sillä se piritää. Piristävää vaikutusta ei haluta yöksi.
Sain myös nukkumiseen Triptylia, joten Cymbalta näkyy sopivan sen kanssa. Klotriptylhan on melkein samaa kuin Triptyl, se sisältää vain rauhottavaa lisäksi. Voithan tarkistaa vielä apteekista sopivuuden.
Kiva kun joku vastasi ketjuun. 12 päivää takana ja vieläkin kuvottaa ja palelen kuin horkassa. Ahdistus on kova. Nostin neljä päivää sitten annoksen 60mg:aan. Pelottaa, jos en tulekaan kuntoon. Minulla olisi lomamatka parin viikon kuluttua. Nyt en voisi kuvitellakaan istuvani lentokoneessa, en pysy paikallani, kun olen niin ahdistunut ja paleleva.Hyvä kuulla, joten jos ja kun uskallan nostaa Cymbaltan 60 mg:aan niin otan koko satsin aamulla. Soitankin heti huomenna apteekkiin ja kysyn uskallanko ottaa tuota Klotriptyliä yöksi jos en vielä tulevana yönäkään nuku. Se on tosi inhottavaa kun oikein alkaa pelätä öitä. Ja silloin ne kaikista kurjimmat ajatukset sitten tulee mieleen kun yksin vaan valvoo ja kaikista kärpäsistä tulee härkänen eli olemattomatkin murheet tuntuu tosi isoilta ongelmilta. Minullakin olisi lomamatka piakkoin tiedossa. Mulla ei ole palelua eikä ihmeemmin ahdistusta, kuvotusta vaan ja jonkinlaista sekavuutta ja "humaluutta" ilman alkoholia. Toivottavasti elimistösi tottuu pian annoksen nostoon! Perässä tullaan!
- delfiini
se sama taas! kirjoitti:
Hyvä kuulla, joten jos ja kun uskallan nostaa Cymbaltan 60 mg:aan niin otan koko satsin aamulla. Soitankin heti huomenna apteekkiin ja kysyn uskallanko ottaa tuota Klotriptyliä yöksi jos en vielä tulevana yönäkään nuku. Se on tosi inhottavaa kun oikein alkaa pelätä öitä. Ja silloin ne kaikista kurjimmat ajatukset sitten tulee mieleen kun yksin vaan valvoo ja kaikista kärpäsistä tulee härkänen eli olemattomatkin murheet tuntuu tosi isoilta ongelmilta. Minullakin olisi lomamatka piakkoin tiedossa. Mulla ei ole palelua eikä ihmeemmin ahdistusta, kuvotusta vaan ja jonkinlaista sekavuutta ja "humaluutta" ilman alkoholia. Toivottavasti elimistösi tottuu pian annoksen nostoon! Perässä tullaan!
vieläkään. Kamala olo, tekisi mieli jo heittää pyyhe kehään. Sydäntä tykyttää, kasvot puutuu, silmänpohjia särkee, kuten myös päätä ja paleltaa. Ahdistaa ja pelottaa. Onnea nostoon, toivottavasti sait nukuttua!
- rämpien
delfiini kirjoitti:
vieläkään. Kamala olo, tekisi mieli jo heittää pyyhe kehään. Sydäntä tykyttää, kasvot puutuu, silmänpohjia särkee, kuten myös päätä ja paleltaa. Ahdistaa ja pelottaa. Onnea nostoon, toivottavasti sait nukuttua!
Edellisyönä unta kaksi tuntia mutta eilen sain puhelimessa luvan ottaa illalla Klotriptylin ja nukuinkin sitten viime yönä varmaan 5-6 tuntia mikä tuntuu nyt ihan ihmeellisen ihanalta! Neurologini kanssa puhuimme puhelimessa ja hän oli sitä mieltä että päänsärky ei voi johtua Cymbaltasta vaan on tavallista migreeniäni. Ei ollut kuulemma keneltäkään koskaan kuullut että olisi tullut päänsärkyä ja se ei ole mahdollista kun pitäisi olla kipukynnystä nostava lääke tämän ihmelääke Cymbaltan! No, kuitenkin muistaakseni pakkausselosteessa mainitaan päänsärky haittavaikutuksina mutten tästä viitsinyt käydä väittelemään. Sovittiin kuitenkin että ei nyt vielä nosteta annosta ja sitten kun nostetaan niin nostetaan niin että otetaan joka toinen päivä 30 mg ja joka toinen päivä 60 mg. Mulla myös oli tuota sydämentykytystä eilen ihan hirveästi mutta ajattelin että josko johtui siitä kun oli niin paljon tuota univajetta. Päänsärkyä käski lääkärini nyt reippaasti lääkitsemään jotta kokonaisvaltainen olo paranee. Tee niin sinäkin! Koitetaan jaksaa!
- kuulostaa olosi
delfiini kirjoitti:
vieläkään. Kamala olo, tekisi mieli jo heittää pyyhe kehään. Sydäntä tykyttää, kasvot puutuu, silmänpohjia särkee, kuten myös päätä ja paleltaa. Ahdistaa ja pelottaa. Onnea nostoon, toivottavasti sait nukuttua!
Onkohan aloitusannoksesi ollut liian suuri kun noin kovat haitat - vaiko eikö se sovi Sinulle. Itse olen niin herkkä lääkkeille yleensäkin että vaikka lääkäri määräsi 60 mg alotukseksi - siis joka päivä tämä latinki - aloitin ottamalla joka toinen päivä ja kuulostelin oloa. Nyt 4. viikko menossa ja vasta nyt pääsen jokapäiväiseen aloitus- ja ylläpitoannokseen. Kysyin tänään onko väliä mihin aikaan vuorokaudesta kapselin nappaan. Tutki kirjasta ja sanoi ettei ole väliä. Omat tuntemukset on se tärkein ohje, niin tulkitsin. Nyt oloni on hyvä. Kuvotus on poissa, se viime viikkojen päänsärky saattoi olla normaalia ajoittaista päänsärkykauttani, makuaisti on yhä laimeahko, hikoiluttaa vähemmän jne. Uni on kevyempää kuin ennen mutta silti olen päivällä jaksavampi. Eli taitaa oma elimistöni hyväksyä tämän lääkkeen.
- Rämpivä
kuulostaa olosi kirjoitti:
Onkohan aloitusannoksesi ollut liian suuri kun noin kovat haitat - vaiko eikö se sovi Sinulle. Itse olen niin herkkä lääkkeille yleensäkin että vaikka lääkäri määräsi 60 mg alotukseksi - siis joka päivä tämä latinki - aloitin ottamalla joka toinen päivä ja kuulostelin oloa. Nyt 4. viikko menossa ja vasta nyt pääsen jokapäiväiseen aloitus- ja ylläpitoannokseen. Kysyin tänään onko väliä mihin aikaan vuorokaudesta kapselin nappaan. Tutki kirjasta ja sanoi ettei ole väliä. Omat tuntemukset on se tärkein ohje, niin tulkitsin. Nyt oloni on hyvä. Kuvotus on poissa, se viime viikkojen päänsärky saattoi olla normaalia ajoittaista päänsärkykauttani, makuaisti on yhä laimeahko, hikoiluttaa vähemmän jne. Uni on kevyempää kuin ennen mutta silti olen päivällä jaksavampi. Eli taitaa oma elimistöni hyväksyä tämän lääkkeen.
Onpas kiva kuulla että minulla ja delfiinillä on siis jotain toivoa, jos jaksamme tässä sinnitellä. Itsekin toivon että nämä olisivat niitä alkuoireita sillä en haluaisi kuitenkaan aloittaa muutakaan lääkekokeilua heti perään. Ihanaa kuulla jotain positiivistakin!
- delfiini
Rämpivä kirjoitti:
Onpas kiva kuulla että minulla ja delfiinillä on siis jotain toivoa, jos jaksamme tässä sinnitellä. Itsekin toivon että nämä olisivat niitä alkuoireita sillä en haluaisi kuitenkaan aloittaa muutakaan lääkekokeilua heti perään. Ihanaa kuulla jotain positiivistakin!
parempi olo. Olin tänään terveyskeskuksessa mittauttamassa verenpaineeni, koska minulla on ollut mieletöntä päänsärkyä, joka tulee selkeästi lääkkeestä. Paineet oli ok, mutta pulssi oli 110!
Minulta otettiiin sydänfilmi, siinä ei ollut mitään vikaa. Tk-lääkäri soitti tuloksesta ja sanoi, että korkea pulssi johtuu varmaankin aloitusoireista, jotka ovat rajut.
Hän sanoi, että joillakin ne kestää MUUTAMAN viikon! Ei voi olla totta, en jaksa muutamaa, nyt on jo mennyt kaksi viikkoa! Olen rapakunnossa ja palelen taas miellettömästi, ja tietysti päätä särkee.
Onneksi olen saanut sairaslomaa, työnteosta ei tulisi mitään. Olen ihan sairaan näköinenkin.
Plääh, ihana kun saa valittaa... - Rämpivä
delfiini kirjoitti:
parempi olo. Olin tänään terveyskeskuksessa mittauttamassa verenpaineeni, koska minulla on ollut mieletöntä päänsärkyä, joka tulee selkeästi lääkkeestä. Paineet oli ok, mutta pulssi oli 110!
Minulta otettiiin sydänfilmi, siinä ei ollut mitään vikaa. Tk-lääkäri soitti tuloksesta ja sanoi, että korkea pulssi johtuu varmaankin aloitusoireista, jotka ovat rajut.
Hän sanoi, että joillakin ne kestää MUUTAMAN viikon! Ei voi olla totta, en jaksa muutamaa, nyt on jo mennyt kaksi viikkoa! Olen rapakunnossa ja palelen taas miellettömästi, ja tietysti päätä särkee.
Onneksi olen saanut sairaslomaa, työnteosta ei tulisi mitään. Olen ihan sairaan näköinenkin.
Plääh, ihana kun saa valittaa...Ei sinulle se tk-lääkäri sitten ehdottanut että ottaisit sen 60 mg vaan joka toinen päivä ja 30 mg joka toinen, kun kerta oirehdit noin rajusti? Mullehan tätä tuo neurologi ehdotti sitten jos ja kun uskalletaan sitä nostoa nyt yrittää. Mun pahin oireeni oikeastaan on tuo unettomuus ja tämä helvetillinen päänsärky, minkä myös uskon kyllä tästä läkkeestä johtuvan, sanoi neurologini mitä hyvänsä!
Itsekin kun katselin itseäni tänään peilistä niin ajattelin että naapurit varmaan ajattelee että minä olen alkanut ryyppäämään kun olen niin kurjan näköinen. Naama valkoinen, pussit silmien alla ja silmien ympärillä mustat rinkulat.
Valitetaan yhdessä ja päätetään että kyllä me tästä vielä noustaan. Olihan tähän viestiketjuun joku yhden positiivisenkin kokemuksen sentään laittanut... - delfiini
Rämpivä kirjoitti:
Ei sinulle se tk-lääkäri sitten ehdottanut että ottaisit sen 60 mg vaan joka toinen päivä ja 30 mg joka toinen, kun kerta oirehdit noin rajusti? Mullehan tätä tuo neurologi ehdotti sitten jos ja kun uskalletaan sitä nostoa nyt yrittää. Mun pahin oireeni oikeastaan on tuo unettomuus ja tämä helvetillinen päänsärky, minkä myös uskon kyllä tästä läkkeestä johtuvan, sanoi neurologini mitä hyvänsä!
Itsekin kun katselin itseäni tänään peilistä niin ajattelin että naapurit varmaan ajattelee että minä olen alkanut ryyppäämään kun olen niin kurjan näköinen. Naama valkoinen, pussit silmien alla ja silmien ympärillä mustat rinkulat.
Valitetaan yhdessä ja päätetään että kyllä me tästä vielä noustaan. Olihan tähän viestiketjuun joku yhden positiivisenkin kokemuksen sentään laittanut...ettei neurologisi ole perillä lääkkeen sivuvaikutuksista. Unettomuus on muutenkin senkin jälkeen, kun lääke periaatteessa sopii, yksi sellaisista sivuvaikutuksista, joka voi jäädä. 10% Cymbaltan käyttäjistä kärsii unettomuudesta, luin sen jostain lääkeselostuksesta. Alkuvaiheen unettomuus ei kuitenkaan merkitse sitä, että se vaihde jäisi.
Menin eilen nukkumaan unilääkkeineni klo 23.30 ja heräsin 01.20. Eli siinä oli yöunet. En jaksa tehdä kotona mitään, makaan vaan. Ensi yö jo pelottaa.
Tk-lääkäri ei ole määrännyt tätä lääkettä, vaan psykiatri, joka olisi halunnut että aloitan suoran 60mg:llä, mutta aloitin puolella varmuuden vuoksi, eikä sekään määrä niin hyvin mennyt...
Kova halu olisi tervehtyä, mutta nyt fyysinen kunto alkaa olla niin huono, että tuskin portaat jaksaa kävellä. Henkistä puolta yritin Cymbaltalla kunnostaa, mutta nyt on fyysinenkin kunto rupsahtanut täysin tässä pahoinvoidessa ja valvoessa.
Hoh hoijaa! - Rämpivä
delfiini kirjoitti:
ettei neurologisi ole perillä lääkkeen sivuvaikutuksista. Unettomuus on muutenkin senkin jälkeen, kun lääke periaatteessa sopii, yksi sellaisista sivuvaikutuksista, joka voi jäädä. 10% Cymbaltan käyttäjistä kärsii unettomuudesta, luin sen jostain lääkeselostuksesta. Alkuvaiheen unettomuus ei kuitenkaan merkitse sitä, että se vaihde jäisi.
Menin eilen nukkumaan unilääkkeineni klo 23.30 ja heräsin 01.20. Eli siinä oli yöunet. En jaksa tehdä kotona mitään, makaan vaan. Ensi yö jo pelottaa.
Tk-lääkäri ei ole määrännyt tätä lääkettä, vaan psykiatri, joka olisi halunnut että aloitan suoran 60mg:llä, mutta aloitin puolella varmuuden vuoksi, eikä sekään määrä niin hyvin mennyt...
Kova halu olisi tervehtyä, mutta nyt fyysinen kunto alkaa olla niin huono, että tuskin portaat jaksaa kävellä. Henkistä puolta yritin Cymbaltalla kunnostaa, mutta nyt on fyysinenkin kunto rupsahtanut täysin tässä pahoinvoidessa ja valvoessa.
Hoh hoijaa!Hei delfiini!
Olet ollut ajatuksissani, mikä sinänsä hassua kun en edes sinua tunne! Nyt on mulla kuitenkin ekan kerran jotain positiivista kerrottavaa. Nyt kun olen ottanut Klotriptylin kahtena iltana ja ekana yönä nukuin 5-6 tuntia ja viime yönä ehkä 7 niin nyt olo tuntuu jo melkeinpä hyvältä. Uskon ainakin osaltani että osa niistä sivuvaikutuksista johtuikin unenpuutteesta. Tietysti varmaan myös elimistö alkaa pikku hiljaa tottua lääkkeeseenkin. Eilen illalla löysin jopa jotain siitä entisestä "iloisesta itsestäni", mikä on ollut hukassa aika kauan.
Saisitkohan sinäkin TK:sta jotain semmoista, minkä avulla saisit nukuttua. Minä ainakin vielä toissapäivänä ajattelin että juuri tuo unettomuus tekee minut hulluksi. Nyt aurinko paistaa ulkona ja minäkin huomaan sen...
Pidän sulle peukkuja! - delfiini
Rämpivä kirjoitti:
Hei delfiini!
Olet ollut ajatuksissani, mikä sinänsä hassua kun en edes sinua tunne! Nyt on mulla kuitenkin ekan kerran jotain positiivista kerrottavaa. Nyt kun olen ottanut Klotriptylin kahtena iltana ja ekana yönä nukuin 5-6 tuntia ja viime yönä ehkä 7 niin nyt olo tuntuu jo melkeinpä hyvältä. Uskon ainakin osaltani että osa niistä sivuvaikutuksista johtuikin unenpuutteesta. Tietysti varmaan myös elimistö alkaa pikku hiljaa tottua lääkkeeseenkin. Eilen illalla löysin jopa jotain siitä entisestä "iloisesta itsestäni", mikä on ollut hukassa aika kauan.
Saisitkohan sinäkin TK:sta jotain semmoista, minkä avulla saisit nukuttua. Minä ainakin vielä toissapäivänä ajattelin että juuri tuo unettomuus tekee minut hulluksi. Nyt aurinko paistaa ulkona ja minäkin huomaan sen...
Pidän sulle peukkuja!olen voinut tänään paremmin! Otin eilen nukahtamislääkkeen ja Temestan ja nukuin kuutisen tuntia. Olo on ollut ihan erilainen; ei oksettanutkaan juuri ollenkaan, kun jaksoi syödäkin. Osa pahaa oloani on tullut varmaan siitä, etten ole jaksanut väsymykseltäni syödä kunnolla. Unettomuus on vihon viimeistä ja siitä aiheutuu vaikka mitä ongelmia. Päätä on kuitenkin särkenyt entiseen malliin, mutta ehkä sekin hellittää lähipäivinä.
Nyt alkaa kyllä jo väsyttää, kun on niin paljon univelkaa. Pitäisi jaksaa mennä iltakävelylle, ettei kunto pääse ihan rapistumaan.
Ulkonäköni kauhistuttaa, olen kuin jostain keskitysleiriltä karannut. No, kun ruoka ja uni rupeavat maistumaan, niin eiköhän asia korjaannu.
Kiitos välittämisestä! - Rämpivä
delfiini kirjoitti:
olen voinut tänään paremmin! Otin eilen nukahtamislääkkeen ja Temestan ja nukuin kuutisen tuntia. Olo on ollut ihan erilainen; ei oksettanutkaan juuri ollenkaan, kun jaksoi syödäkin. Osa pahaa oloani on tullut varmaan siitä, etten ole jaksanut väsymykseltäni syödä kunnolla. Unettomuus on vihon viimeistä ja siitä aiheutuu vaikka mitä ongelmia. Päätä on kuitenkin särkenyt entiseen malliin, mutta ehkä sekin hellittää lähipäivinä.
Nyt alkaa kyllä jo väsyttää, kun on niin paljon univelkaa. Pitäisi jaksaa mennä iltakävelylle, ettei kunto pääse ihan rapistumaan.
Ulkonäköni kauhistuttaa, olen kuin jostain keskitysleiriltä karannut. No, kun ruoka ja uni rupeavat maistumaan, niin eiköhän asia korjaannu.
Kiitos välittämisestä!Minulla on selkeästi parempi olo, tosin annos edelleen tuo 30 mg päivässä. Painajaiset ovat nyt minulla uutta, milloin ampumista, milloin painajaisia menetetystä työpaikasta! Unettomuus ei ole kuitenkaan enää piinaavaa ilmeisesti juuri tuon Klotriptylin ansiosta vaikka uni katkonaista onkin. Sekavuutta on kyllä jos jonkinlaista mutta kun mulla on muitakin keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä tuohon migreeninestoon niin voi osin niistäkin johtua kun niitten kanssa on joutunut vekslaamaan.
Toivottavasti sinä voit paremmin! - delfiini
Rämpivä kirjoitti:
Minulla on selkeästi parempi olo, tosin annos edelleen tuo 30 mg päivässä. Painajaiset ovat nyt minulla uutta, milloin ampumista, milloin painajaisia menetetystä työpaikasta! Unettomuus ei ole kuitenkaan enää piinaavaa ilmeisesti juuri tuon Klotriptylin ansiosta vaikka uni katkonaista onkin. Sekavuutta on kyllä jos jonkinlaista mutta kun mulla on muitakin keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä tuohon migreeninestoon niin voi osin niistäkin johtua kun niitten kanssa on joutunut vekslaamaan.
Toivottavasti sinä voit paremmin!Voin 3 päivää ilman kuvotusta ja oksetusta ja eilen olin melko "pirteä" (kuin puhuttaisiin 80v mummosta...) ja toiveikas. Tänään huono olo on taas jostain syystä alkanut ja mieli on apea.
Nukun minulle epätyypillisesti; en näe yhtään unia ja "nukkuminen" on kummallista kevyttä ja katkonaista, ei lainkaan syvää ja ravitsevaa. Parempi sitten ilman unia, kuin että ne ovat kauheita painajaisia!
2 viikon kuluttua olisi tarkoitus lähteä lomamatkalle, aivan kauhistuttaa, kuinka minusta on siihen.
Eli ei vielä oikein kulje... Seksiäkin tuli koetettua, eikä toiminut. Orgasmia ei tule, paikat ovat aivan puutuneet. *huoh* Tämäkin vielä. - Rämpivä
delfiini kirjoitti:
Voin 3 päivää ilman kuvotusta ja oksetusta ja eilen olin melko "pirteä" (kuin puhuttaisiin 80v mummosta...) ja toiveikas. Tänään huono olo on taas jostain syystä alkanut ja mieli on apea.
Nukun minulle epätyypillisesti; en näe yhtään unia ja "nukkuminen" on kummallista kevyttä ja katkonaista, ei lainkaan syvää ja ravitsevaa. Parempi sitten ilman unia, kuin että ne ovat kauheita painajaisia!
2 viikon kuluttua olisi tarkoitus lähteä lomamatkalle, aivan kauhistuttaa, kuinka minusta on siihen.
Eli ei vielä oikein kulje... Seksiäkin tuli koetettua, eikä toiminut. Orgasmia ei tule, paikat ovat aivan puutuneet. *huoh* Tämäkin vielä.Itselläni ei edes minkäänlaisia seksihaluja, saas nähdä kuinka kauan tuo puoliso kestää! Huomenna olis väkisinkin edessä tuo annoksen nosto 60 mg:aan. Tänään on ollut tosi masentava, huono päivä. Tosin siihen on syynsä kuulemillani ikävillä uutisilla. Onneksi on mullakin jouluksi lomamatka tiedossa, tosin sitäkin jännitän että miten siitä selviän...
Huvitti tuo vertauksesi että kuin puhuttaisiin 80-vuotiaasta mummosta! Itsekin aina ajattelen että vielä tässä iässä pitäisi olla muita puheen aiheita kuin kaiken maailman vaivat ja murheet. Mutta tällaista elämä nyt vaan on. Entäs sulla? - delfiini
Rämpivä kirjoitti:
Itselläni ei edes minkäänlaisia seksihaluja, saas nähdä kuinka kauan tuo puoliso kestää! Huomenna olis väkisinkin edessä tuo annoksen nosto 60 mg:aan. Tänään on ollut tosi masentava, huono päivä. Tosin siihen on syynsä kuulemillani ikävillä uutisilla. Onneksi on mullakin jouluksi lomamatka tiedossa, tosin sitäkin jännitän että miten siitä selviän...
Huvitti tuo vertauksesi että kuin puhuttaisiin 80-vuotiaasta mummosta! Itsekin aina ajattelen että vielä tässä iässä pitäisi olla muita puheen aiheita kuin kaiken maailman vaivat ja murheet. Mutta tällaista elämä nyt vaan on. Entäs sulla?Yhä kuvottaa ja mieli on maassa. Keskiviikkona sain kauhean ahdistuskohtauksen, luulin, että sekoan ja olisin ollut valmis menemään "hoitoon", jos jonnekin pääsisin. En ymmärrä, mistä moinen ahdistus yhtäkkiä tuli.
Terveyskeskuslääkäri oli sitä mieltä, ettei ole nähnyt näin vaikeaa aloitusta, ja empi, josko tämä on minun lääkkeeni laisinkaan.
Näen lääkeen määränneen lääkärin huomenna, mutta hän ei ole mikään ruudinkeksijä, enkä usko, että saan mitään apua. Kaverin sisko on lääkäri ja hän sanoi, ettei univaikkeuksista kärsivälle (minulla pahoja uniongelmia muutenkin) pitäisi määrätä Cymbaltaa, joka on aktivoiva ja piristävä lääke. Muuta aktivointia en huomannut, kuin sen, ettei yöllä nukuta ja sitten olen rättiväsynyt.
Matka lähestyy ja pelkään, että kuinka voin lähteä mukaan. Istuminen lentokoneessa ahtaassa ahdistuneena on yhtä kärsimystä. Pelkään, että panikoidun tilanteesta. Kun ahdistun, rupeaa pissattamaan koko ajan; sekään ei sovi kuvioihin.
Olen kauhuissani. Kunpa tietäisi VARMASTI, että esim. 3 päivän päästä helpottaa, niin sitten jaksaisi vaikka mitä, mutta takuita ei ole mistään.
Maistuuko sinulle ruoka? Minulla on nälkä, mutten sitten pystykään syödään kuin ihan vähän, ruoka maistuu voimakkaalta tai oudota. Sekään ei kuntoa paranna, kun syö huonosti.
Toivottavasti voit paremmin.
Ps. Ei seksi minuakaan kiinnosta, mutta tulipahan kokeiltua, että toimisiko paikat. Aivan kuin puuduksissa, eikä tosiaan tietoakaan orgasmista. - Rämpivä
delfiini kirjoitti:
Yhä kuvottaa ja mieli on maassa. Keskiviikkona sain kauhean ahdistuskohtauksen, luulin, että sekoan ja olisin ollut valmis menemään "hoitoon", jos jonnekin pääsisin. En ymmärrä, mistä moinen ahdistus yhtäkkiä tuli.
Terveyskeskuslääkäri oli sitä mieltä, ettei ole nähnyt näin vaikeaa aloitusta, ja empi, josko tämä on minun lääkkeeni laisinkaan.
Näen lääkeen määränneen lääkärin huomenna, mutta hän ei ole mikään ruudinkeksijä, enkä usko, että saan mitään apua. Kaverin sisko on lääkäri ja hän sanoi, ettei univaikkeuksista kärsivälle (minulla pahoja uniongelmia muutenkin) pitäisi määrätä Cymbaltaa, joka on aktivoiva ja piristävä lääke. Muuta aktivointia en huomannut, kuin sen, ettei yöllä nukuta ja sitten olen rättiväsynyt.
Matka lähestyy ja pelkään, että kuinka voin lähteä mukaan. Istuminen lentokoneessa ahtaassa ahdistuneena on yhtä kärsimystä. Pelkään, että panikoidun tilanteesta. Kun ahdistun, rupeaa pissattamaan koko ajan; sekään ei sovi kuvioihin.
Olen kauhuissani. Kunpa tietäisi VARMASTI, että esim. 3 päivän päästä helpottaa, niin sitten jaksaisi vaikka mitä, mutta takuita ei ole mistään.
Maistuuko sinulle ruoka? Minulla on nälkä, mutten sitten pystykään syödään kuin ihan vähän, ruoka maistuu voimakkaalta tai oudota. Sekään ei kuntoa paranna, kun syö huonosti.
Toivottavasti voit paremmin.
Ps. Ei seksi minuakaan kiinnosta, mutta tulipahan kokeiltua, että toimisiko paikat. Aivan kuin puuduksissa, eikä tosiaan tietoakaan orgasmista.Minulle ruoka maistuu aika lailla sopivasti. Ennen sain "ahmimiskohtauksia" ja kun oikein ahdisti oli pakko ottaa usein just iltasella auto alle ja lähteä kioskille ostamaan iso suklaalevy ja salmiakkipussi ja syödä ne yhdeltä istumalta. Nyt tämä on jäänyt pois ja se on minulla positiivista. Jopa lahjaksi saatu kohvehtirasia on pysynyt koskemattomana kaapissa. Satunnaisia kuvotuksia tulee edelleen. Olen nyt kahtena päivänä ottanut tuon 60 mg/30 mg tahtia joka toinen päivä. Mullahan tämä Cymbalta on ensimmäinen varsinainen masennuslääkkeeksi kirjoitettu.
Mulla taas on suurimmat ongelmat muistin ja ymmärryksen kanssa. Sekoilen kaupassa rahojen kanssa, ajelen hissillä vääriin kerroksiin. Puhun vähän mitä sattuu (sanat menee väärin, ajatukset katkoo) ja saan ihmiset hämmästymään. Välillä en todellakaan muista olenko ottanut aamu- tai iltalääkkeet vai en, vaikka kuinka yritän muistella. Tällaiset asiat hiukan huolestuttaa! Menen neurologilleni ensi viikolla, täytyy ottaa asia puheeksi.
Unet on sekavia, painajaismaisia ja todentuntuisia, ei kivaa. Nukkuminen katkonaista mutta kuitenkin nukun enkä enää ole niin väsynyt päivisin. Siihen selkeästi auttaa tuo Klotrpiptyl jonka otan iltaisin.
Kiva aina kuulla kuulumisiasi, vaikka tämä "meidän ketju" painuukin aina alemmaksi. Toivotaan että se lääkärisi tekee viisaan ratkaisun sinun ja lääkityksesi suhteen!
- delfiini
Lääkärini oli sitä mieltä, että kannattaa vielä yrittää, koska sivuoireet voivat lähteä sitten ihan yhtäkkiä pois. Tosin hänkin myönsi, että 3,5 vk on aika pitkä aika, mutta hän halusi minun kuitenkin vielä sinnittelevän. Sain uutta lääkettä nukkumiseeen. Kun on nukkunut hyvin (= edes jotenkin) on sivuoireitakin helpompi kestää.
Tuo muistin "huonontuminen" johtuu usein itse tilasta. Kn ei voi hyvin, on masentunut ja lääkealoituskin painaa päälle, mieli työskentelee ihan muualla. Minäkin sekoilen. Laitoin yksi päivä kukkaroni jääkaappiin, kun purin ostoskassia ja sekoilen pahasti sanoissani, mikä johtuu myös varmasti jatkuvasta väsymyksestä.
Tänään on ollut ehkä vähän parempi päivä. Minulla on kyllä sellainen tuntemus, että tämä elo on tällä hetkellä sellaista, että mennään yksi askel eteenpäin ja sitten taas kaksi taakse.
Hyvää viikonloppua!- Rämpivä
Toivottavasti sulla nyt se uusi nukkumislääke auttaa. Se on ihan uskomattoman tärkeä juttu tuo uni.
Mulla on ollut aika monena päivänä voimakas ripuli lähinnä aamuisin. Tänään on sitten vatsa ollut muutenkin pallean kohdalta aikas kipeä. Sain jo pari päivää sitten apteekista ohjeen ottaa Nexiumia mahansuojalääkkeeksi tuohon ripuliin, muttei ole ollut kyllä mitään vaikutusta. Sitä Nexiumia mulla sattui kaapissa olemaan entisestään kun jäi jäljelle kortisonikuurista, minkä migreenikatkaisuun söin. En muista mahdoinko tästä jo aikaisemmin kirjoitella kun tämä ajatus pätkii.....
Voi, voi, mitä valitusta ja vaikerrusta. Toivotaan että tämä tästä joskus meillä molemmilla paremmaksi kääntyy. Toivottavasti nyt ainakin ensi yönä sitten saat nukuttua.
Hyvää viikonloppua sinullekin! - delfiini
Rämpivä kirjoitti:
Toivottavasti sulla nyt se uusi nukkumislääke auttaa. Se on ihan uskomattoman tärkeä juttu tuo uni.
Mulla on ollut aika monena päivänä voimakas ripuli lähinnä aamuisin. Tänään on sitten vatsa ollut muutenkin pallean kohdalta aikas kipeä. Sain jo pari päivää sitten apteekista ohjeen ottaa Nexiumia mahansuojalääkkeeksi tuohon ripuliin, muttei ole ollut kyllä mitään vaikutusta. Sitä Nexiumia mulla sattui kaapissa olemaan entisestään kun jäi jäljelle kortisonikuurista, minkä migreenikatkaisuun söin. En muista mahdoinko tästä jo aikaisemmin kirjoitella kun tämä ajatus pätkii.....
Voi, voi, mitä valitusta ja vaikerrusta. Toivotaan että tämä tästä joskus meillä molemmilla paremmaksi kääntyy. Toivottavasti nyt ainakin ensi yönä sitten saat nukuttua.
Hyvää viikonloppua sinullekin!Minulla oli kanssa hirveitä vatsaoireita. Sain sellaista vatsansuojalääkettä kuin Lansoprazol. Se on auttanut palleakipuihin, mutta meikäläisenkin peppu ihan verillä vessassa juoksemisesta. Vatsa toimii ja toimii...
Minulla on ollut muitakin nukkumispillereitä tässä Cymbaltavaiheessa, mutta eivät ne ole tehonneet juuri yhtään. Heti kahden tunnin kuluttua herään, ja sitten olen sellaisessa ohuessa horroksessa. Ja aamulla olen sitten aivan loppu. Toivottavasti näistä Tenoxeista olisi johonkin. Toisaalta en pidä, että joudun syömään tällaisia unilääkkeitä joihin jää vielä pian koukkuunkin...
Tämän lääkkeen aloittaminen on varsinainen extreme-laji! - Rämpivä
delfiini kirjoitti:
Minulla oli kanssa hirveitä vatsaoireita. Sain sellaista vatsansuojalääkettä kuin Lansoprazol. Se on auttanut palleakipuihin, mutta meikäläisenkin peppu ihan verillä vessassa juoksemisesta. Vatsa toimii ja toimii...
Minulla on ollut muitakin nukkumispillereitä tässä Cymbaltavaiheessa, mutta eivät ne ole tehonneet juuri yhtään. Heti kahden tunnin kuluttua herään, ja sitten olen sellaisessa ohuessa horroksessa. Ja aamulla olen sitten aivan loppu. Toivottavasti näistä Tenoxeista olisi johonkin. Toisaalta en pidä, että joudun syömään tällaisia unilääkkeitä joihin jää vielä pian koukkuunkin...
Tämän lääkkeen aloittaminen on varsinainen extreme-laji!Minulla se vatsa vaan vaivaa edelleen, vaikka Nexiumia syön. Ihan hirvittävä ripuli aamuisin. Ylihuomenna on sitten lääkäri, katsotaan mitä sanoo. Tänään otin eka kertaa toisen perättäisen annoksen 60 mg kun tähän asti olen edennyt tyyliin joka toinen päivä. Saas nähdä miten vaikuttaa!
Toivottavasti olet nyt saanut nukutuksi. Kun tuota ketjua lueskelin niin ymmärsin että käyt töissäkin, vai ymmärsinköhän oikein? En vaan käsitä miten olet pystynyt mitään työtä tekemään parin tunnin yöunilla! Itse olen ollut jo useamman kuukauden sairaslomalla, tosin en masennuksen takia vaan ihan "pään ulkopuolisista syistä". Olen kyllä ollut niin poikki että ei työnteostani olisi tullutkaan mitään.
Välillä iskee semmoinen "paniikki" että mitähän tästä elämästä oikein loppujen lopuksi tulee. Sen huomaan tämän Cymbaltan myötä että en enää itke. Itku ei vaan tule, mutta ahdistus on. Mikä lie sitten parempi???
Toivottavasti sinä olet nyt menossa parempaan suuntaan. Ja minä perässä... - delfiini
Rämpivä kirjoitti:
Minulla se vatsa vaan vaivaa edelleen, vaikka Nexiumia syön. Ihan hirvittävä ripuli aamuisin. Ylihuomenna on sitten lääkäri, katsotaan mitä sanoo. Tänään otin eka kertaa toisen perättäisen annoksen 60 mg kun tähän asti olen edennyt tyyliin joka toinen päivä. Saas nähdä miten vaikuttaa!
Toivottavasti olet nyt saanut nukutuksi. Kun tuota ketjua lueskelin niin ymmärsin että käyt töissäkin, vai ymmärsinköhän oikein? En vaan käsitä miten olet pystynyt mitään työtä tekemään parin tunnin yöunilla! Itse olen ollut jo useamman kuukauden sairaslomalla, tosin en masennuksen takia vaan ihan "pään ulkopuolisista syistä". Olen kyllä ollut niin poikki että ei työnteostani olisi tullutkaan mitään.
Välillä iskee semmoinen "paniikki" että mitähän tästä elämästä oikein loppujen lopuksi tulee. Sen huomaan tämän Cymbaltan myötä että en enää itke. Itku ei vaan tule, mutta ahdistus on. Mikä lie sitten parempi???
Toivottavasti sinä olet nyt menossa parempaan suuntaan. Ja minä perässä...Uusi unilääke ei nukuttanut, se suorastaan piristi, että nyt ollaan taas lopen väsyneitä.
Olen ollut sairaslomalla tismalleen saman ajan kuin tätä lääkettä olen syönyt; en olisi tosiaankaan jaksanut käydä töissä. Hyvä kun jaksaa lähikaupaan mennä.
Olen kärsinyt unettomuudesta jo kauan ja Cymbaltan piti olla apu siihen ja siitä johtuvaan masentuneisuuteen ja ahdistukseen. Ja yleiseen jaksamattomuuteen. Elämä on kyllä ollut yhtä helvettiä pienillä unilla, kun vielä kävi töissäkin.
Ikävää, että unettomuus on vain pahentunut lääkkeen myötä. Vatsani voi hyvin, kun otan sen vatsalääkkeen. Eilen kokeilin olla ilman, mutta kivistys alkoi heti. Olen mielettömän väsynyt ja kalpea. Aina kun tekee jotain pientäkin, pitää sen jälkeen mennä lepäämään.
Parille ystävälle olen yrittänyt kertoa koettelemuksestani. Kumpikaan ei ole tajunnut. Toinen sanoi, että silmäpussini ovat hirveät, miksen nuku enemmän ja toinen pyysi parin tunnin kävelylle ja loukkaantui, kun sanoin, etten kerta kaikkaan jaksa. Ihmiset ajattelevat, että kun joku syö lääkettä, se tulee terveeksi. Niinhän sen pitäisi olla, mutta tämä troppi on saanut minut kyllä tuntemaan itseni niin sairaaksi, että... Matka alkaa viikon kuluttua. Hirvittää.
Mielialalääkkeet latistavat tunteita, itku olisi helpottavaa, mutta sitä ei saa aikaiseksi.
Oletko saanut ymmärtämystä osaksesi? Koska oma matkasi on? Oletko selvillä, voiko Cymbaltan kanssa nauttia esim. lasillisen viiniä ruoan kanssa? Nyt ei tee mielti, mutta toivottavasti joskus tekisi: hyvä ruoka ja viini kuuluvat yhteen. Alkoholin suurkulutus ja lääkket eivät sovi yhteen, mutta toivoisin, että voisin joskus tulevaisuudessa nauttia lasillisen.
Pakko vaan ajatella, ettei tässä ole kuin yksi suunta ja se on ylöspäin. Siltä ei vielä tunnu, mutta ehkä olo on kuitenkin vähän parempi. Keskiviikkona on kulutnut 4 viikkoa aloituksesta. Jo!
Voi hyvin! - Rämpivä
delfiini kirjoitti:
Uusi unilääke ei nukuttanut, se suorastaan piristi, että nyt ollaan taas lopen väsyneitä.
Olen ollut sairaslomalla tismalleen saman ajan kuin tätä lääkettä olen syönyt; en olisi tosiaankaan jaksanut käydä töissä. Hyvä kun jaksaa lähikaupaan mennä.
Olen kärsinyt unettomuudesta jo kauan ja Cymbaltan piti olla apu siihen ja siitä johtuvaan masentuneisuuteen ja ahdistukseen. Ja yleiseen jaksamattomuuteen. Elämä on kyllä ollut yhtä helvettiä pienillä unilla, kun vielä kävi töissäkin.
Ikävää, että unettomuus on vain pahentunut lääkkeen myötä. Vatsani voi hyvin, kun otan sen vatsalääkkeen. Eilen kokeilin olla ilman, mutta kivistys alkoi heti. Olen mielettömän väsynyt ja kalpea. Aina kun tekee jotain pientäkin, pitää sen jälkeen mennä lepäämään.
Parille ystävälle olen yrittänyt kertoa koettelemuksestani. Kumpikaan ei ole tajunnut. Toinen sanoi, että silmäpussini ovat hirveät, miksen nuku enemmän ja toinen pyysi parin tunnin kävelylle ja loukkaantui, kun sanoin, etten kerta kaikkaan jaksa. Ihmiset ajattelevat, että kun joku syö lääkettä, se tulee terveeksi. Niinhän sen pitäisi olla, mutta tämä troppi on saanut minut kyllä tuntemaan itseni niin sairaaksi, että... Matka alkaa viikon kuluttua. Hirvittää.
Mielialalääkkeet latistavat tunteita, itku olisi helpottavaa, mutta sitä ei saa aikaiseksi.
Oletko saanut ymmärtämystä osaksesi? Koska oma matkasi on? Oletko selvillä, voiko Cymbaltan kanssa nauttia esim. lasillisen viiniä ruoan kanssa? Nyt ei tee mielti, mutta toivottavasti joskus tekisi: hyvä ruoka ja viini kuuluvat yhteen. Alkoholin suurkulutus ja lääkket eivät sovi yhteen, mutta toivoisin, että voisin joskus tulevaisuudessa nauttia lasillisen.
Pakko vaan ajatella, ettei tässä ole kuin yksi suunta ja se on ylöspäin. Siltä ei vielä tunnu, mutta ehkä olo on kuitenkin vähän parempi. Keskiviikkona on kulutnut 4 viikkoa aloituksesta. Jo!
Voi hyvin!Kyllä täytyy sanoa että samoja polkuja kuljetaan, paitsi että nukun enemmän, joskin katkonaisesti ja huonolaatuista unta.
Minulla on kaksi hyvää ystävää joille olen tästä kertonut. Toinen ymmärtäväinen mutta hänellä paljon omia murheita (avioero) enkä viitsi paljoa häntä kuormittaa. Toinen taas jotenkin vähättelee ja yrittää vaan tsempata minua tyyliin että "mun on vaikea uskoa että sää olisit jotenkin masentunut". Joten aika yksin tunnen olevani murheineni.
Mun matkanikin on noin viikon kuluttua. Se saa mut jännittämään aika tavalla, että mitä siitäkin oikein tulee. En osaa oikein mihinkään matkavalmisteluihinkaan ryhtyä, olen jotenkin vaan saamaton, edelleen. Lueskelin eri paikoista tästä alkoholin käytöstä juuri Cymbaltan kanssa eikä kai pienellä määrällä pitäisi ongelmia tulla. Mullahan on tuo migreenikin ja siihen estolääkkeet ja muitakin lääkkeitä, joten en ole aikoihin edes tuota viinilasillista ottanut. Tekisi mieli ruoan kanssa kokeilla minunkin.
Jos oikein itseäni analysoin, välillä ehkä tulee semmoinen pilkahdus omasta entisestä iloisesta itsestäni esiin. Joten jospa tämä tästä.
Vielä kun minä saisin vatsani ja sinä unesi kuntoon! - delfiini
Rämpivä kirjoitti:
Kyllä täytyy sanoa että samoja polkuja kuljetaan, paitsi että nukun enemmän, joskin katkonaisesti ja huonolaatuista unta.
Minulla on kaksi hyvää ystävää joille olen tästä kertonut. Toinen ymmärtäväinen mutta hänellä paljon omia murheita (avioero) enkä viitsi paljoa häntä kuormittaa. Toinen taas jotenkin vähättelee ja yrittää vaan tsempata minua tyyliin että "mun on vaikea uskoa että sää olisit jotenkin masentunut". Joten aika yksin tunnen olevani murheineni.
Mun matkanikin on noin viikon kuluttua. Se saa mut jännittämään aika tavalla, että mitä siitäkin oikein tulee. En osaa oikein mihinkään matkavalmisteluihinkaan ryhtyä, olen jotenkin vaan saamaton, edelleen. Lueskelin eri paikoista tästä alkoholin käytöstä juuri Cymbaltan kanssa eikä kai pienellä määrällä pitäisi ongelmia tulla. Mullahan on tuo migreenikin ja siihen estolääkkeet ja muitakin lääkkeitä, joten en ole aikoihin edes tuota viinilasillista ottanut. Tekisi mieli ruoan kanssa kokeilla minunkin.
Jos oikein itseäni analysoin, välillä ehkä tulee semmoinen pilkahdus omasta entisestä iloisesta itsestäni esiin. Joten jospa tämä tästä.
Vielä kun minä saisin vatsani ja sinä unesi kuntoon!Olen ollut koko päivän tosi masentunut. Olenkin ajatellut, että mitäs jos 60mg ei riitäkään, vaan tarvitaan suurempi annos ja joudun taas voimaan huonosti. Jotkut syövät 90mg ja jotkut jopa 120mg, mutta ne 60mg suuremmat annokset pitää ottaa sitten kahdessa osassa, aamuin ja illoin.
Masennukseen voi tietysti olla osasyynä se, että ihottumani on palannut suorastaan yhdessä yössä. Sain otsaani ihme ihottumaan 3kk sitten. Söin ensiksi 7 viikkoa tetrasykliineita, jotka eivät auttaneet. Sitten vielä 2vk jotain muuta antibiottia. Ihottuma hävisi, mutta palasi viikko lääkkeen lopettamisesta. Tällä mahalla ei syödä yhtään enää lääkkeitä, eikä antibiotteja voi syödä muutenkaan koko ajan. Ihottuma on kirvelevä, punottava ja ruma. Tämäkin vielä.
Minullakin olisi yksi ymmärtävä ystävä, mutta hänelläkin on niin paljon huolia avioliitossaan, etten minäkään voi kuormittaa häntä. Siskolle olen soitellut ja valittanut, mutta hän ei itse soita koskaan minulle ja kysy, mitä kuuluu. En taida olla hauskaa seuraa.
Cymbalta valittiin minulle siksikin, että sen pitäisi autta fibromyalgiakipuihin. Ei ole auttanut yhtään. Sain tänään kilpirauhaskokeeni, ihan olivat normaalit, eli masennus ei johdu niistä.
Tänäänkö sinulla oli se neurologi? - Rämpivä
delfiini kirjoitti:
Olen ollut koko päivän tosi masentunut. Olenkin ajatellut, että mitäs jos 60mg ei riitäkään, vaan tarvitaan suurempi annos ja joudun taas voimaan huonosti. Jotkut syövät 90mg ja jotkut jopa 120mg, mutta ne 60mg suuremmat annokset pitää ottaa sitten kahdessa osassa, aamuin ja illoin.
Masennukseen voi tietysti olla osasyynä se, että ihottumani on palannut suorastaan yhdessä yössä. Sain otsaani ihme ihottumaan 3kk sitten. Söin ensiksi 7 viikkoa tetrasykliineita, jotka eivät auttaneet. Sitten vielä 2vk jotain muuta antibiottia. Ihottuma hävisi, mutta palasi viikko lääkkeen lopettamisesta. Tällä mahalla ei syödä yhtään enää lääkkeitä, eikä antibiotteja voi syödä muutenkaan koko ajan. Ihottuma on kirvelevä, punottava ja ruma. Tämäkin vielä.
Minullakin olisi yksi ymmärtävä ystävä, mutta hänelläkin on niin paljon huolia avioliitossaan, etten minäkään voi kuormittaa häntä. Siskolle olen soitellut ja valittanut, mutta hän ei itse soita koskaan minulle ja kysy, mitä kuuluu. En taida olla hauskaa seuraa.
Cymbalta valittiin minulle siksikin, että sen pitäisi autta fibromyalgiakipuihin. Ei ole auttanut yhtään. Sain tänään kilpirauhaskokeeni, ihan olivat normaalit, eli masennus ei johdu niistä.
Tänäänkö sinulla oli se neurologi?Minullakin on ollut tänään aika huono päivä. Nyt kun olen ollut tuolla isommalla annoksella muutaman päivän olen alkanut miettiä että mitäpä jos syönkin tätä lääkettä ihan turhaan, eikä tästä olekaan mitän hyötyä. Minullekin lääkäri tosin kyllä puhui että toiset syövät jopa 120 mg:n vuorokausiannoksia mutta sitten pitäisi jättää se Klotriptyl pois ja sitten kyllä kaikkoaa taas ne unet ja sitten sekoan kyllä lopullisesti. Enkä mitään uusia lääkkeitä tähän sekamelskaan kyllä nyt enää haluaisi...
Huomenna keskiviikkona menen sinne lääkäriin, joten saa nyt sitten taas nähdä mitä keksii.
Itselläni olen tuota fibromyalgiaa epäillyt mutta työterveyslääkäri tökki tikuilla minua eri puolille kehoa ja kyseli että mihin sattuu ja totesi että ei se ainakaan sitä ole. Kilpirauhastani on myös tutkittu ja sekä liika- että vajaatoimintaa meillä on paljon suvussa, ihan lähisuvussakin ollut.
Ikävää että sinulla nyt tuo ihottuma sitten vielä päälle pukkasi kaiken muun lisäksi.
Koita jaksaa! - delfiini
Rämpivä kirjoitti:
Minullakin on ollut tänään aika huono päivä. Nyt kun olen ollut tuolla isommalla annoksella muutaman päivän olen alkanut miettiä että mitäpä jos syönkin tätä lääkettä ihan turhaan, eikä tästä olekaan mitän hyötyä. Minullekin lääkäri tosin kyllä puhui että toiset syövät jopa 120 mg:n vuorokausiannoksia mutta sitten pitäisi jättää se Klotriptyl pois ja sitten kyllä kaikkoaa taas ne unet ja sitten sekoan kyllä lopullisesti. Enkä mitään uusia lääkkeitä tähän sekamelskaan kyllä nyt enää haluaisi...
Huomenna keskiviikkona menen sinne lääkäriin, joten saa nyt sitten taas nähdä mitä keksii.
Itselläni olen tuota fibromyalgiaa epäillyt mutta työterveyslääkäri tökki tikuilla minua eri puolille kehoa ja kyseli että mihin sattuu ja totesi että ei se ainakaan sitä ole. Kilpirauhastani on myös tutkittu ja sekä liika- että vajaatoimintaa meillä on paljon suvussa, ihan lähisuvussakin ollut.
Ikävää että sinulla nyt tuo ihottuma sitten vielä päälle pukkasi kaiken muun lisäksi.
Koita jaksaa!Toivottavasti oli hyvä lääkärikäynti?!
Ei fibromyalgiaa millään tikulla tutkita :)) Sormilla painalletaan ja aikaa kovaakin. Jos asut pääkaupunkiseudulla, sinulla on oikeus tilata aika Helsingin seudun reumayhdistyksen lääkäriltä. Hän on kokenut reumalääkäri ja tutkii hyvin huolellisesti kaiken. Maksoi vain 22 euroa ja ensimmäinen käynti kesti tunnin. Lähetettä ei tarvita.
Minulla on ollut tänään parempi päivä, oli kiva kun aurinko paistoi.
Olet syönyt 60mg vasta niin vähän aikaa, että hoitovastetta ei ole vielä tullut. Parin-neljän viikon kuluttua pitäisi ruvata huomaamaan, josko lääke/annos tehoaa.
Paljonko olet syönyt tuota Klotriptyliä iltaisin? Onko sinulla se mite-vahvuus vai joku muu? Se on kuulunut minunkin lääkevalikoimiini jokunen vuosi sitten.
Toivotaan lisää aurinkoisia päiviä! - Rämpivä
delfiini kirjoitti:
Toivottavasti oli hyvä lääkärikäynti?!
Ei fibromyalgiaa millään tikulla tutkita :)) Sormilla painalletaan ja aikaa kovaakin. Jos asut pääkaupunkiseudulla, sinulla on oikeus tilata aika Helsingin seudun reumayhdistyksen lääkäriltä. Hän on kokenut reumalääkäri ja tutkii hyvin huolellisesti kaiken. Maksoi vain 22 euroa ja ensimmäinen käynti kesti tunnin. Lähetettä ei tarvita.
Minulla on ollut tänään parempi päivä, oli kiva kun aurinko paistoi.
Olet syönyt 60mg vasta niin vähän aikaa, että hoitovastetta ei ole vielä tullut. Parin-neljän viikon kuluttua pitäisi ruvata huomaamaan, josko lääke/annos tehoaa.
Paljonko olet syönyt tuota Klotriptyliä iltaisin? Onko sinulla se mite-vahvuus vai joku muu? Se on kuulunut minunkin lääkevalikoimiini jokunen vuosi sitten.
Toivotaan lisää aurinkoisia päiviä!Ihan oli hyvä lääkärireissu. Lääkärini oli kovasti sitä mieltä että tämän Cymbaltan kanssa jatketaan jos en sitä kovasti itse vastusta enkä nyt totisesti halua ainakaan mitään uutta lääkekokeiluakaan aloittaa kun on se matkakin tiedossa. Sanoi vaan että jos vatsa kovasti oireilee niin sitten voi ottaa joka toinen päivä 30 ja joka toinen päivä 60 mg, mutta oli sitä mieltä että nämä vatsansuojalääkkeet eivät auta ripulointiin kun ovat lähinnä ruokatorvea suojaavia lääkkeitä. Maitohappobakteerikapseleita kehotti kokeilemaan ja niitä nyt sitten ostin.
Ikävä kyllä en ole pääkaupunkiseudulta, joten täytyy tuohon työterveysaseman "tikkutohtoriin" toistaiseksi nyt turvautua. Ja minulla kun on niin paljon muitakin vaivoja niin en oikein enää uskalla tätä fibromyalgiaa näille nyt minua hoitaville ääneen sanoa kun varmaan jo kohta luulotautiseksi sanovat. Tuosta tikulla pistelystä on jo muutama vuosi aikaa.
Klotriptyliä syön yhden tavallisen, joka siis vastaa kutakuinkin kahta mite-vahvuutta. Sehän on siis minulla migreenin estoon Topimaxin lisänä mutta on suuri apu tuossa uniasiassa.
Minäkin itsestäni huomaan että kun aurinko näyttäytyy niin on mieli paljon parempi. Inhoan pimeyttä, sadeyya ja synkkyyttä. Sitä onneksi pääsen kohta vähäksi aikaa karkuun, vaikka matkaa jännitänkin.
Jaksamisiaja "nukkumisia"! - delfiini
Rämpivä kirjoitti:
Ihan oli hyvä lääkärireissu. Lääkärini oli kovasti sitä mieltä että tämän Cymbaltan kanssa jatketaan jos en sitä kovasti itse vastusta enkä nyt totisesti halua ainakaan mitään uutta lääkekokeiluakaan aloittaa kun on se matkakin tiedossa. Sanoi vaan että jos vatsa kovasti oireilee niin sitten voi ottaa joka toinen päivä 30 ja joka toinen päivä 60 mg, mutta oli sitä mieltä että nämä vatsansuojalääkkeet eivät auta ripulointiin kun ovat lähinnä ruokatorvea suojaavia lääkkeitä. Maitohappobakteerikapseleita kehotti kokeilemaan ja niitä nyt sitten ostin.
Ikävä kyllä en ole pääkaupunkiseudulta, joten täytyy tuohon työterveysaseman "tikkutohtoriin" toistaiseksi nyt turvautua. Ja minulla kun on niin paljon muitakin vaivoja niin en oikein enää uskalla tätä fibromyalgiaa näille nyt minua hoitaville ääneen sanoa kun varmaan jo kohta luulotautiseksi sanovat. Tuosta tikulla pistelystä on jo muutama vuosi aikaa.
Klotriptyliä syön yhden tavallisen, joka siis vastaa kutakuinkin kahta mite-vahvuutta. Sehän on siis minulla migreenin estoon Topimaxin lisänä mutta on suuri apu tuossa uniasiassa.
Minäkin itsestäni huomaan että kun aurinko näyttäytyy niin on mieli paljon parempi. Inhoan pimeyttä, sadeyya ja synkkyyttä. Sitä onneksi pääsen kohta vähäksi aikaa karkuun, vaikka matkaa jännitänkin.
Jaksamisiaja "nukkumisia"!Mukavaa, että lääkärissäkäyntisi oli hedelmällinen. Toivotaan, että maitohappobaketeerit auttavat. Etkä saa kaupan päälle turistiripulia matkalta, se olisi jo paha...
Eilen illalla kääntyi mieliala ja tänään on ollut tosi masenutunut fiilis. Kummallista, kuinka mieliala voi heitellä. Sitten tulee pelko, että jospa tämä lääke ei tehoakaan minuun. Ahdistus on kyllä vähentynyt, mutta masennus ei. Tosin nukuin viime yön taas niin huonosti että!
Tänään minulla on taas aloitusoireitakin, kuvotusta ja palelua, vaikka sitä ei ole ollut pariin päivään. Eilen illala tosin kävin mammografiassa ja minulta piti ottaa rinnasta ohutneulänäyte. Lääkäri sanoi, että kyseessä on varmaankin hyvänlaatuinen kysta, mutta ainahan on se mahdollisuus, että onkin jotain vakavampaa. Ja masentuneena ei optimismi kuki.
Olen kärsimätön, haluaisin olla jo "terve", muttei oikein siltä vaikuta.
Toivottavasti voit paremmin kuin minä. - Rämpivä
delfiini kirjoitti:
Mukavaa, että lääkärissäkäyntisi oli hedelmällinen. Toivotaan, että maitohappobaketeerit auttavat. Etkä saa kaupan päälle turistiripulia matkalta, se olisi jo paha...
Eilen illalla kääntyi mieliala ja tänään on ollut tosi masenutunut fiilis. Kummallista, kuinka mieliala voi heitellä. Sitten tulee pelko, että jospa tämä lääke ei tehoakaan minuun. Ahdistus on kyllä vähentynyt, mutta masennus ei. Tosin nukuin viime yön taas niin huonosti että!
Tänään minulla on taas aloitusoireitakin, kuvotusta ja palelua, vaikka sitä ei ole ollut pariin päivään. Eilen illala tosin kävin mammografiassa ja minulta piti ottaa rinnasta ohutneulänäyte. Lääkäri sanoi, että kyseessä on varmaankin hyvänlaatuinen kysta, mutta ainahan on se mahdollisuus, että onkin jotain vakavampaa. Ja masentuneena ei optimismi kuki.
Olen kärsimätön, haluaisin olla jo "terve", muttei oikein siltä vaikuta.
Toivottavasti voit paremmin kuin minä.Kovin on meillä samanmoista tämä elämä! Mullakin oli mammografiassa joku löydös joka sitten kuitenkin osoittautui radiologin mukaan hyvänlaatuiseksi joksikin kertymäksi kun "hajosi" toisessa kuvassa. Kuitenkin siitä jäi mieleen joku epäilys että oliko se lääkäri sittenkään oikeassa.
Minäkin lääkärilleni kuvailin lyhyesti olotilaani sanoen että on kuin vuoristorataa ajelisi.
Mulla on ollut kaikenlaista puuhaa ja kiirettä joten on ollut pakko tsempata mutta se on surullista että kaikki normaalitkin arkiaskareet tuntuu vaativan suurta ponnistelua eikä vaan jotenkin jaksa. Eikä ajatukset pysy koossa. Se on mulla suurin murhe.
Toivotaan parempaa huomista! - Nimetön
Rämpivä kirjoitti:
Kovin on meillä samanmoista tämä elämä! Mullakin oli mammografiassa joku löydös joka sitten kuitenkin osoittautui radiologin mukaan hyvänlaatuiseksi joksikin kertymäksi kun "hajosi" toisessa kuvassa. Kuitenkin siitä jäi mieleen joku epäilys että oliko se lääkäri sittenkään oikeassa.
Minäkin lääkärilleni kuvailin lyhyesti olotilaani sanoen että on kuin vuoristorataa ajelisi.
Mulla on ollut kaikenlaista puuhaa ja kiirettä joten on ollut pakko tsempata mutta se on surullista että kaikki normaalitkin arkiaskareet tuntuu vaativan suurta ponnistelua eikä vaan jotenkin jaksa. Eikä ajatukset pysy koossa. Se on mulla suurin murhe.
Toivotaan parempaa huomista!Kone ei antanut tänään panna vanhaa nimimerkkiä, vaan vaati rekisteröintiä.
Ei tule minullakaan kotihommat vauhdilla tehtyä, kaikki vaatii tosiaan ponnisteluita ja joudun välillä käymään lepäämässäkin, enkä jaksaisi nousta ylös. Lääkkeen oton jälkeen aina aamuisin väsytää tosi paljon. Muutenkin olen voimaton. Kummallista, ettei näin väsynyt ihminen kuitenkaan nuku kunnolla.
Ajatukset eivät tosiaan pysy koossa, olen normaalitilassa innokas lukija, mutta nyt en jaksa keskittyä mihinkään lukemiseen. Pelko hiipi eilenkin moneen kertaan... Jospa en tulekaan terveeksi..tai edes ennalleni.
Moneltako otat Klotriptylin illalla? Kokeilin sitä aikoinaan, mutta siitä tuli melkoinen aamupöhnä. Ehkä minun olisi pitänyt ottaa se aikaisemmin. Sitä ja Triptyliä, jossa ei ole rauhoittavaa, käytetäään paljon fibromyalgiassa.
Matka lähestyy ja olen jumissa, en pysty ajattelemaan, mitä pakata mukaan. Ajattelemista vieläkin vaikeampaa on reipas toimiminen.
Toivottavasti sinulla on hyvä päivä! - Rämpivä
Nimetön kirjoitti:
Kone ei antanut tänään panna vanhaa nimimerkkiä, vaan vaati rekisteröintiä.
Ei tule minullakaan kotihommat vauhdilla tehtyä, kaikki vaatii tosiaan ponnisteluita ja joudun välillä käymään lepäämässäkin, enkä jaksaisi nousta ylös. Lääkkeen oton jälkeen aina aamuisin väsytää tosi paljon. Muutenkin olen voimaton. Kummallista, ettei näin väsynyt ihminen kuitenkaan nuku kunnolla.
Ajatukset eivät tosiaan pysy koossa, olen normaalitilassa innokas lukija, mutta nyt en jaksa keskittyä mihinkään lukemiseen. Pelko hiipi eilenkin moneen kertaan... Jospa en tulekaan terveeksi..tai edes ennalleni.
Moneltako otat Klotriptylin illalla? Kokeilin sitä aikoinaan, mutta siitä tuli melkoinen aamupöhnä. Ehkä minun olisi pitänyt ottaa se aikaisemmin. Sitä ja Triptyliä, jossa ei ole rauhoittavaa, käytetäään paljon fibromyalgiassa.
Matka lähestyy ja olen jumissa, en pysty ajattelemaan, mitä pakata mukaan. Ajattelemista vieläkin vaikeampaa on reipas toimiminen.
Toivottavasti sinulla on hyvä päivä!Otan tuon Klotriptylin tuossa noin 19.30 aikaan ja sänkyyn menen noin 23. Tosin uni tulee vasta yleensä puolen yön jälkeen ja aamulla klo 7-8 en jaksaisi millään herätä. Ehkä pitäisi tunnilla aikaistaa tuota lääkkeen ottoa. Minkäänlaista aamupöhnää en kyllä tunne, väsymystä vain. Yöthän mulla on edelleen unien osalta täynnä "vauhtia ja vaarallisia tilanteita" tai sitten valvomista. Kumpi lie sitten hauskempaa?
Minäkin täällä panikoin matkasta, kun en ole mitään sen hyväksi tehnyt, mutta on tässä vielä muutama päivä...
Onko sulla semmoista "nimetöntä" sähköpostiosoitetta olemassa minkä voisit täällä antaa, niin ei tarvitsisi käydä kirjeenvaihtoa tämän ketjun kautta? Mulla ei vielä ole mutta olen monesti ajatellut että semmoinen pitäisi hankkia. Olisi ihan kiva vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia jatkossakin kun tuntuu että meillä on niin paljon yhteistä. Ja eikös se ole niin että jaettu suru on puoli surua?? - delfiini
Rämpivä kirjoitti:
Otan tuon Klotriptylin tuossa noin 19.30 aikaan ja sänkyyn menen noin 23. Tosin uni tulee vasta yleensä puolen yön jälkeen ja aamulla klo 7-8 en jaksaisi millään herätä. Ehkä pitäisi tunnilla aikaistaa tuota lääkkeen ottoa. Minkäänlaista aamupöhnää en kyllä tunne, väsymystä vain. Yöthän mulla on edelleen unien osalta täynnä "vauhtia ja vaarallisia tilanteita" tai sitten valvomista. Kumpi lie sitten hauskempaa?
Minäkin täällä panikoin matkasta, kun en ole mitään sen hyväksi tehnyt, mutta on tässä vielä muutama päivä...
Onko sulla semmoista "nimetöntä" sähköpostiosoitetta olemassa minkä voisit täällä antaa, niin ei tarvitsisi käydä kirjeenvaihtoa tämän ketjun kautta? Mulla ei vielä ole mutta olen monesti ajatellut että semmoinen pitäisi hankkia. Olisi ihan kiva vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia jatkossakin kun tuntuu että meillä on niin paljon yhteistä. Ja eikös se ole niin että jaettu suru on puoli surua??Minullakaan ei ole nimetöntä postiosoitetta, mutta eiköhän sellainen järjesty. Palataanko asiaan matkojen jälkeen? Minä lähden nyt maanantaiaamulla reissuun, eikä muuta ole vielä pakattu, kuin Cymbaltat ja unilääkkeet. Huomenna tulee kiire päivä.
Olin tänään ihonpuhdistuksessa, jota jännitin etukäteen. Cymbaltan myötä minulle tuli alussa kovaa levottomuutta, oli vaikea pysyä paikallaan. Oli suorastaan pakko liikutella jäseniä. Ajattelin, jos en pysty olemaan tuolissa hoittoaikaa ja saan jonkun kauhean sätkyn, mutta hyvin se meni. Stressaaminen väsyttää. Parin tunnin lokoilun jälkeen olin ihan poikki.
Mieheni oli laittanut minulle ruokaa, kun tulin kotiin. Harmittaa, ettei ruoka vieläkään maistu entiseltään. Aivan kuin makuaistille olisi tapahtunut jotain. Vaikka olen juuri syönyt tuntuu siltä, että olisi nälkä taas, muttei kuitenkaan tee mieli syödä. Ehkä tuo on jotain närästystä tms. Haluaisin kuitenkin pystyä nauttimaan hyvästä ruuasta.
Cymbaltan haittavaikutuksissa oli myös herkistyminen auringonvalolle. Toivottavasti sekin ei koske minua... Auringon lämpö ja meren kohina on yksi suurimmista nautinnoistani.
Hyviä vointeja ja rentouttavaa matkaa! - Rämpivä
delfiini kirjoitti:
Minullakaan ei ole nimetöntä postiosoitetta, mutta eiköhän sellainen järjesty. Palataanko asiaan matkojen jälkeen? Minä lähden nyt maanantaiaamulla reissuun, eikä muuta ole vielä pakattu, kuin Cymbaltat ja unilääkkeet. Huomenna tulee kiire päivä.
Olin tänään ihonpuhdistuksessa, jota jännitin etukäteen. Cymbaltan myötä minulle tuli alussa kovaa levottomuutta, oli vaikea pysyä paikallaan. Oli suorastaan pakko liikutella jäseniä. Ajattelin, jos en pysty olemaan tuolissa hoittoaikaa ja saan jonkun kauhean sätkyn, mutta hyvin se meni. Stressaaminen väsyttää. Parin tunnin lokoilun jälkeen olin ihan poikki.
Mieheni oli laittanut minulle ruokaa, kun tulin kotiin. Harmittaa, ettei ruoka vieläkään maistu entiseltään. Aivan kuin makuaistille olisi tapahtunut jotain. Vaikka olen juuri syönyt tuntuu siltä, että olisi nälkä taas, muttei kuitenkaan tee mieli syödä. Ehkä tuo on jotain närästystä tms. Haluaisin kuitenkin pystyä nauttimaan hyvästä ruuasta.
Cymbaltan haittavaikutuksissa oli myös herkistyminen auringonvalolle. Toivottavasti sekin ei koske minua... Auringon lämpö ja meren kohina on yksi suurimmista nautinnoistani.
Hyviä vointeja ja rentouttavaa matkaa!Minä lähden tiistaina ja minulla on vain pitkä lista siitä mitä pitäisi pakata, mutten sen pitemmälle ole päässyt.
Minäkin huomaan että tuolissa (esim. ruokapäydässä) istuessani jalkani "steppaavat" eli onkohan nuo nyt sitten ns. levottomat jalat ja jotenkin muutenkin "heilun" enemmän kuin ennen. On tämä vaan mielenkiintoinen lääke!
Minulle ruoka maistuu lähes entiseen tapaan mutta ei nyt niin pahasti tee mieli mässäillä kuin ennen, eli jotain positiivista siis.
Toivotan sinullekin oikein mukavaa matkaa ja toivottavasti voit nauttia olostasi ja elostasi näistä kurjista kokemuksista huolimatta! Palataan asiaan lomien jälkeen!
- Kotiäiti kaakosta
Joko olette matkoilta kotiutuneet?? Olis kiva kuulla miten on mennyt cymbaltan kanssa? Itselläni myös ks. lääke käytössä..ja ei oikein hyvältä tunnu.
- Rämpivä
Kotona ollaan. On vaan ollut niin vetämätön olo etten ole jaksanut mitää kirjoittaa. Tuntuu että Cymbaltan ikävimmät sivuvaikutukset olisivat nyt menneet ohi, mutta yöuni on edelleen huonolaatuista. Muuten vaan tuntuu ettei tästä lääkkeestä ole juuri mitäään apua. Itkenyt en ole tosin enää viikkoihin mutta onko se sitten hyvä vai ei??? Olen saamaton, jaksamaton, apaattinen ja surumielinen ja tuntuu ettei taas oikein mistään tule mitään. Normaalit arkirutiinitkin tuntuu raskailta. Perhettä on mullakin. Olis kiva kuulla sinunkin kuulumisiasi "kotiäiti kaakosta" ja "delfiiniäkin" jo kaipailen!
- delfiini
Rämpivä kirjoitti:
Kotona ollaan. On vaan ollut niin vetämätön olo etten ole jaksanut mitää kirjoittaa. Tuntuu että Cymbaltan ikävimmät sivuvaikutukset olisivat nyt menneet ohi, mutta yöuni on edelleen huonolaatuista. Muuten vaan tuntuu ettei tästä lääkkeestä ole juuri mitäään apua. Itkenyt en ole tosin enää viikkoihin mutta onko se sitten hyvä vai ei??? Olen saamaton, jaksamaton, apaattinen ja surumielinen ja tuntuu ettei taas oikein mistään tule mitään. Normaalit arkirutiinitkin tuntuu raskailta. Perhettä on mullakin. Olis kiva kuulla sinunkin kuulumisiasi "kotiäiti kaakosta" ja "delfiiniäkin" jo kaipailen!
Saamaton ja vetämätön olo on ollut minullakin. Matkatuliaisina sain monen päivän ripulin heti kun tultiin kotiin ja se verotti voimia. Masennusta oli heti loman jälkeen, mutta se saattoi johtua paluusta arkeen. Loma kyllä tempaa ajatukset pois onneksi tästä arkipäivän puurtamisesta. Perhettä on minullakin ja hommia riittää. Ei jaksaisi tehdä kotitöitä, ne tökkivät pahasti. Sitten tulee huono omatunto, kun mies tekee suurimman osan työnsä jälkeen. Ja pelkään myös hänen jaksamistaan, koska meillä on muutenkin stressaava elämäntilanne ison remontin takia. Yksi ”hullu” perheessä riittää…
Cymbaltan aloitusoireet ovat helpottaneet minullakin suurimmaksi osaksi. Nukun paremmin, mutten suinkaan hyvin ja se jännittää, koska sairaslomani loppuu nyt, eikä uutta tipu. Eli maanantaina töihin. Apua, en tiedä, kuinka jaksan, sillä olen väsynyt joko valvomisesta, masennuksesta tai lääkkeestä. Tai kaikesta yhteensä. Kiusallista on myös se, että pulssini ei ole palautunut normaaliksi. Pulssi on niinkin korkea kuin yli 90, ihan levossa. Sydän hakkaa koko ajan. Tämä on Cymbaltan aikaansaannoksia, tosin pulssini nopeutui kovasta ahdistuksesta jo ennen lääkkeen aloittamista.
Hoitovaste mielialalääkkeistä tulee noin 8 viikon kuluttua, silloin pitoisuudet ovat jo sellaiset, että nähdään, pureeko lääke. Ahdistukseen lääke on minusta auttanut, mutta alakuloa on vielä. Tosin voinhan olla, että kun päivät pitenevät ja aurinko alkaa paistaa, mieliala kohoaa. Etelässä kyllä huomasi sen auringon piristävän vaikutuksen. Tämä ainainen pimeys ei ilahduta ketään.
Työhön meno pelottaa, aivan vapisen, mutta saattaahan olla, että se on hyväksi. Olen nimittäin käpertynyt liiaksi itseeni ja olotilaani, jota pyörittelen koko ajan mielessäni. Sekin pelottaa, etten mokailisi liikaa. Kun mieli on muualla, puhun mitä sattuu, enkä muista yksinkertaisempia asioita, enkä tunnu osaavan edes ajatella. Aivoni ovat jäässä.
Mielialalääkkeistä tulee tavallaan paksunahkaiseksi. Mikään ei sureta tai ilahduta erityisemmin. Se on tavallaan hyvin surullista; voi mennä hautajaisiin ilman, että silmä kostuu lainkaan. Hyvää on se, ettei ahdistu ja stressaa joka asiasta, mutta tietynlainen välinpitämättömyydentila on epäinhimillinen. Kyky tuntea on kuitenkin elämän suola. Kuitenkaan en voi tehdä paluuta siihen kauheaan ahdistukseen ja sekoamisen pelkoon, jonka vallassa olin ennen lääkitystä.
En ole minäkään varma, että juuri tämä on minun lääkkeeni, mutta minulla ei ole voimavaroja kokeilla mitään muutakaan, koska alkuoireet olivat niin hirveät, ettei sellaista rääkkiä jaksa uudestaan.
Parempaa uutta vuotta meille kaikille! - Rämpivä
delfiini kirjoitti:
Saamaton ja vetämätön olo on ollut minullakin. Matkatuliaisina sain monen päivän ripulin heti kun tultiin kotiin ja se verotti voimia. Masennusta oli heti loman jälkeen, mutta se saattoi johtua paluusta arkeen. Loma kyllä tempaa ajatukset pois onneksi tästä arkipäivän puurtamisesta. Perhettä on minullakin ja hommia riittää. Ei jaksaisi tehdä kotitöitä, ne tökkivät pahasti. Sitten tulee huono omatunto, kun mies tekee suurimman osan työnsä jälkeen. Ja pelkään myös hänen jaksamistaan, koska meillä on muutenkin stressaava elämäntilanne ison remontin takia. Yksi ”hullu” perheessä riittää…
Cymbaltan aloitusoireet ovat helpottaneet minullakin suurimmaksi osaksi. Nukun paremmin, mutten suinkaan hyvin ja se jännittää, koska sairaslomani loppuu nyt, eikä uutta tipu. Eli maanantaina töihin. Apua, en tiedä, kuinka jaksan, sillä olen väsynyt joko valvomisesta, masennuksesta tai lääkkeestä. Tai kaikesta yhteensä. Kiusallista on myös se, että pulssini ei ole palautunut normaaliksi. Pulssi on niinkin korkea kuin yli 90, ihan levossa. Sydän hakkaa koko ajan. Tämä on Cymbaltan aikaansaannoksia, tosin pulssini nopeutui kovasta ahdistuksesta jo ennen lääkkeen aloittamista.
Hoitovaste mielialalääkkeistä tulee noin 8 viikon kuluttua, silloin pitoisuudet ovat jo sellaiset, että nähdään, pureeko lääke. Ahdistukseen lääke on minusta auttanut, mutta alakuloa on vielä. Tosin voinhan olla, että kun päivät pitenevät ja aurinko alkaa paistaa, mieliala kohoaa. Etelässä kyllä huomasi sen auringon piristävän vaikutuksen. Tämä ainainen pimeys ei ilahduta ketään.
Työhön meno pelottaa, aivan vapisen, mutta saattaahan olla, että se on hyväksi. Olen nimittäin käpertynyt liiaksi itseeni ja olotilaani, jota pyörittelen koko ajan mielessäni. Sekin pelottaa, etten mokailisi liikaa. Kun mieli on muualla, puhun mitä sattuu, enkä muista yksinkertaisempia asioita, enkä tunnu osaavan edes ajatella. Aivoni ovat jäässä.
Mielialalääkkeistä tulee tavallaan paksunahkaiseksi. Mikään ei sureta tai ilahduta erityisemmin. Se on tavallaan hyvin surullista; voi mennä hautajaisiin ilman, että silmä kostuu lainkaan. Hyvää on se, ettei ahdistu ja stressaa joka asiasta, mutta tietynlainen välinpitämättömyydentila on epäinhimillinen. Kyky tuntea on kuitenkin elämän suola. Kuitenkaan en voi tehdä paluuta siihen kauheaan ahdistukseen ja sekoamisen pelkoon, jonka vallassa olin ennen lääkitystä.
En ole minäkään varma, että juuri tämä on minun lääkkeeni, mutta minulla ei ole voimavaroja kokeilla mitään muutakaan, koska alkuoireet olivat niin hirveät, ettei sellaista rääkkiä jaksa uudestaan.
Parempaa uutta vuotta meille kaikille!Ollaan siis aika lailla samanlaisessa tilanteessa. Minulla ei onneksi ole töihinmeno näköpiirissä ihan vielä lähiaikoina, onneksi. Tiedän, etten siihen vielä pystyisi koska osittain masennukseni on työpaikan aiheuttamaa. Ennen siitä ehkä olisi käytetty sanontaa "burn out", mutta se sanonta taitaa olla nykyään jo vanhanaikainen ja on jo lähes muotia (heh!) olla masentunut ja uupunut. Näin sanoi minulle yksi puolituttu jolle uskaltauduin vähän kertomaan omasta olostani. Kyllä taas riipaisi!
Itse lomalla oli aivan ihanaa ja tunsin melkein olevani oma entinen itseni mieleltäni. Muuten kyllä olen havainnut saman että tunteet ovat ikään kuin puuduksissa. Ennen itkin lasten joulujuhlissa ja tiettyjä joululauluja kuullessani, samoin hyvien ystävien halaaminen joulun aikaan sai kyyneleet silmiin. Samoin käynti sairaan omaisen luona joulun aikaan. Nyt taas olen tasaisen "neutraali". Toisaalta ihan hyvä, sillä olin ennen liian herkkä. Mutta jotenkin olen vieras itselleni! Tätä on vähän vaikea selittää...
Pulssi on minullakin edelleen korkea ja jonkunlaisia rytmihäiriöitä tai vastaavia on satunnaisesti.
Taaperrellaan päivä kerrallaan kevättä kohti! - Kotiäiti kaakosta
Rämpivä kirjoitti:
Ollaan siis aika lailla samanlaisessa tilanteessa. Minulla ei onneksi ole töihinmeno näköpiirissä ihan vielä lähiaikoina, onneksi. Tiedän, etten siihen vielä pystyisi koska osittain masennukseni on työpaikan aiheuttamaa. Ennen siitä ehkä olisi käytetty sanontaa "burn out", mutta se sanonta taitaa olla nykyään jo vanhanaikainen ja on jo lähes muotia (heh!) olla masentunut ja uupunut. Näin sanoi minulle yksi puolituttu jolle uskaltauduin vähän kertomaan omasta olostani. Kyllä taas riipaisi!
Itse lomalla oli aivan ihanaa ja tunsin melkein olevani oma entinen itseni mieleltäni. Muuten kyllä olen havainnut saman että tunteet ovat ikään kuin puuduksissa. Ennen itkin lasten joulujuhlissa ja tiettyjä joululauluja kuullessani, samoin hyvien ystävien halaaminen joulun aikaan sai kyyneleet silmiin. Samoin käynti sairaan omaisen luona joulun aikaan. Nyt taas olen tasaisen "neutraali". Toisaalta ihan hyvä, sillä olin ennen liian herkkä. Mutta jotenkin olen vieras itselleni! Tätä on vähän vaikea selittää...
Pulssi on minullakin edelleen korkea ja jonkunlaisia rytmihäiriöitä tai vastaavia on satunnaisesti.
Taaperrellaan päivä kerrallaan kevättä kohti!kuulla että teillä molemmilla meni loma matka kuitenkin hyvin:=)
Sitä tässä itsekseni mietin, että te molemmat olette käyttäneet lääkettä jo niin kauan, että kyllä nyt pitäisi olla pahimman väsymuksen kadonnyt, ja lääkkeen pitäisi yleisesti piristää olemusta ja aloitekykyä.
Itselläni juuri suurin ongelma saamattomuus, väsymys, voimattomuus nyt tämän cymbaltan aloituksen myötä.
Eräs ystäväni käyttää cymbaltaa, sitä ennen hän käytti cipramilia. cipramilin aikana hän oli energinen, ja kaikin puolin kunnossa..ainut miinus mikä johti lääkkeen vaihtoon, oli seksihalujen katoaminen. Nyt hän on syönyt cymbaltaa muutaman kuukauden, ja laitoi minulle eilen viestiä, että cymbalta ei taida olla hänen lääkkeensä.Hän on jatkuvasti väsynyt, aloitekyvytön, tunteeton ja onneton. eli ei hyvältä kuulosta.
En tiedä, jotenkin olen epäileväinen lääkkeen suhteen. Ahdistukseen cymbaltaa tuntuu purevan hyvin, mutta fyysisesti olo heikkenee vaan päivä päivältä.
Ja ennen cymbaltaa vaikka olin ahdistunut, ja mieli maassa, niin silti pääsin sohvalta ylös ilman että pitää patistella itseään jatkuvasti.
Onko cymbalta teillä ensimmäinen lääke, vai oletteko kokeilleet muitakin? Itse eolen kokeillut cipralexia, ja siitä aloitusoireiata ei juuri tullut. Se antoi energiaa, auttoi masennukseen..mutta ei ahdistukseen. siksi nyt tämä cymbalta käytössä.Mutta olen kyllä siltikin kaivannut noita cipralex aikoja, sillä silloin oli toimintakykyä ja halua ihan toisella tavalla kuin nyt. - Rämpivä
Kotiäiti kaakosta kirjoitti:
kuulla että teillä molemmilla meni loma matka kuitenkin hyvin:=)
Sitä tässä itsekseni mietin, että te molemmat olette käyttäneet lääkettä jo niin kauan, että kyllä nyt pitäisi olla pahimman väsymuksen kadonnyt, ja lääkkeen pitäisi yleisesti piristää olemusta ja aloitekykyä.
Itselläni juuri suurin ongelma saamattomuus, väsymys, voimattomuus nyt tämän cymbaltan aloituksen myötä.
Eräs ystäväni käyttää cymbaltaa, sitä ennen hän käytti cipramilia. cipramilin aikana hän oli energinen, ja kaikin puolin kunnossa..ainut miinus mikä johti lääkkeen vaihtoon, oli seksihalujen katoaminen. Nyt hän on syönyt cymbaltaa muutaman kuukauden, ja laitoi minulle eilen viestiä, että cymbalta ei taida olla hänen lääkkeensä.Hän on jatkuvasti väsynyt, aloitekyvytön, tunteeton ja onneton. eli ei hyvältä kuulosta.
En tiedä, jotenkin olen epäileväinen lääkkeen suhteen. Ahdistukseen cymbaltaa tuntuu purevan hyvin, mutta fyysisesti olo heikkenee vaan päivä päivältä.
Ja ennen cymbaltaa vaikka olin ahdistunut, ja mieli maassa, niin silti pääsin sohvalta ylös ilman että pitää patistella itseään jatkuvasti.
Onko cymbalta teillä ensimmäinen lääke, vai oletteko kokeilleet muitakin? Itse eolen kokeillut cipralexia, ja siitä aloitusoireiata ei juuri tullut. Se antoi energiaa, auttoi masennukseen..mutta ei ahdistukseen. siksi nyt tämä cymbalta käytössä.Mutta olen kyllä siltikin kaivannut noita cipralex aikoja, sillä silloin oli toimintakykyä ja halua ihan toisella tavalla kuin nyt.Tämä Cymbalta on ensimmäinen laatuaan varsinainen mielialalääke. Lisäksi syön Klotriptyliä pienellä annostuksella iltaisin migreenin estoon. Sehän on ns. vanhanaikainen masennuslääke jota ei enää siihen tarkoitukseen juurikaan käytetä. Se kyllä suo minulle unta yöksi kun ilman sitä en Cymbaltaa aloittaessa käytännössä nukkunut lainkaan, kuten voit ketjun alusta halutessasi lukea.
Täytyy sanoa että olen tähän lääkkeeseen aika pettynyt. Olen niin saamaton että yksinkertaisen kotiruuan laitto on minulle haaste. Ainoa mitä teen mielelläni on pyykinpesu, koneella tietenkin!!! Kauppaan, apteekkiin tms. asioille lähtemistä yritän aina siirtää huomiseen ellei ihan pakko ole mennä ja mieluiten vaan olla möllöttäisin täällä kotona hämärässä. Kampaajalle tai muuhun sellaiseen en millään jaksa tilata aikaa vaan aina vaan lykkään ja lykkään sitä "huomiseen".
Itselläni kun on taipumusta ylipainoon (painoindeksini normaalipainon ylärajoilla) niin yksi vaatimus lääkkeelle oli että se ei saa nostaa painoa ja siksi lääkäri päätyi Cymbaltaan. Olen ennen syönyt suklaata ja muuta hyvää suruuni etenkin pimeään vuodenaikaan ja se on kyllä nyt Cymbaltan aikana vähentynyt, jos nyt jotain positiivista yritän keksiä.
Seksihaluja ei ole Cymbaltan aikana juuri ollut mutta ei tosin ennen Cymbaltan aloitustakaan, mies parkani!!!
Minulla on aika haasteellinen työ, jossa täytyy olla skarppina numeroitten ja kielien kanssa, joten paluuta sinne en voi vielä ajatellakaan kun käyn hitaalla. Ja kuten ketjusta ilmenee on minulla muitakin sairauksia kuin tämä masennus. Onko tämä sitten syytä vai seurausta niihin, sitä en tiedä itsekään! - Kotiäiti kaakosta
Rämpivä kirjoitti:
Tämä Cymbalta on ensimmäinen laatuaan varsinainen mielialalääke. Lisäksi syön Klotriptyliä pienellä annostuksella iltaisin migreenin estoon. Sehän on ns. vanhanaikainen masennuslääke jota ei enää siihen tarkoitukseen juurikaan käytetä. Se kyllä suo minulle unta yöksi kun ilman sitä en Cymbaltaa aloittaessa käytännössä nukkunut lainkaan, kuten voit ketjun alusta halutessasi lukea.
Täytyy sanoa että olen tähän lääkkeeseen aika pettynyt. Olen niin saamaton että yksinkertaisen kotiruuan laitto on minulle haaste. Ainoa mitä teen mielelläni on pyykinpesu, koneella tietenkin!!! Kauppaan, apteekkiin tms. asioille lähtemistä yritän aina siirtää huomiseen ellei ihan pakko ole mennä ja mieluiten vaan olla möllöttäisin täällä kotona hämärässä. Kampaajalle tai muuhun sellaiseen en millään jaksa tilata aikaa vaan aina vaan lykkään ja lykkään sitä "huomiseen".
Itselläni kun on taipumusta ylipainoon (painoindeksini normaalipainon ylärajoilla) niin yksi vaatimus lääkkeelle oli että se ei saa nostaa painoa ja siksi lääkäri päätyi Cymbaltaan. Olen ennen syönyt suklaata ja muuta hyvää suruuni etenkin pimeään vuodenaikaan ja se on kyllä nyt Cymbaltan aikana vähentynyt, jos nyt jotain positiivista yritän keksiä.
Seksihaluja ei ole Cymbaltan aikana juuri ollut mutta ei tosin ennen Cymbaltan aloitustakaan, mies parkani!!!
Minulla on aika haasteellinen työ, jossa täytyy olla skarppina numeroitten ja kielien kanssa, joten paluuta sinne en voi vielä ajatellakaan kun käyn hitaalla. Ja kuten ketjusta ilmenee on minulla muitakin sairauksia kuin tämä masennus. Onko tämä sitten syytä vai seurausta niihin, sitä en tiedä itsekään!Minulle psykiatri sanoi, että monilla riittää cymbaltassa hoitoannokseksi tuo 30mg päivässä. olen myös lukenut kokemuksia lääkkeestä, ja monella on väsymys väistynyt, ja olo kaikin puolin piristynyt, kun on laskenut annoksen 30mg:aan. Eli, yksi vaihtoehto on kokeilla tiputtaa annos pienemmäksi.tuo 60mg saattaa olla liikaa. Itse syön 30mg päivässä, enkä meinaa nostaa suuremmaksi.
- Kotiäiti kaakosta
Kotiäiti kaakosta kirjoitti:
Minulle psykiatri sanoi, että monilla riittää cymbaltassa hoitoannokseksi tuo 30mg päivässä. olen myös lukenut kokemuksia lääkkeestä, ja monella on väsymys väistynyt, ja olo kaikin puolin piristynyt, kun on laskenut annoksen 30mg:aan. Eli, yksi vaihtoehto on kokeilla tiputtaa annos pienemmäksi.tuo 60mg saattaa olla liikaa. Itse syön 30mg päivässä, enkä meinaa nostaa suuremmaksi.
Kuka teille määräsi cymbaltan? Yleislääkärit määräävät yleensä tosi kovia annoksia..kun niillä ei ole psykiatriasta hajuakaan.Kun sen sijaan psykiatrit kuulostelevat potilaan oloa, ja annos haetaan sen mukaan.Joko suurennetaan tai pienennetään...Sen mukaan mitä potilas sietää lääkettä.
- delfiini
Kotiäiti kaakosta kirjoitti:
Kuka teille määräsi cymbaltan? Yleislääkärit määräävät yleensä tosi kovia annoksia..kun niillä ei ole psykiatriasta hajuakaan.Kun sen sijaan psykiatrit kuulostelevat potilaan oloa, ja annos haetaan sen mukaan.Joko suurennetaan tai pienennetään...Sen mukaan mitä potilas sietää lääkettä.
Minulle lääkkeen on määrännyt psykiatri, jonka mukaan 30mg ei ole kunnon hoitoannos. Tosin hän ei ole mikään guru..., ei tosiaankaan. Minä en meinannut sietää edes 30mg, mutta kummasti tuohon 60mg:kin tottui, vaikka pulssi oli tänään taas 100.
En uskalla pudottaa annostani ja katsoa mitä tapahtuisi, koska nostokin oli niin hirveää; en jaksa nyt laskusta aiheutuvia oireita.
Työhön meno pelottaa siihen malliin, että jännittää ja ahdistaa; olo on mennyt neljä viikkoa taaksepäin. - Rämpivä
Kotiäiti kaakosta kirjoitti:
Kuka teille määräsi cymbaltan? Yleislääkärit määräävät yleensä tosi kovia annoksia..kun niillä ei ole psykiatriasta hajuakaan.Kun sen sijaan psykiatrit kuulostelevat potilaan oloa, ja annos haetaan sen mukaan.Joko suurennetaan tai pienennetään...Sen mukaan mitä potilas sietää lääkettä.
Minulle lääkkeen määräsi neurologi, joka on hoitanut minua ja migreeniäni jo vuosia. Minulla on myös muita sairauksia. Psykiatrilla en ole ikinä ollutkaan mutta nyt olen sitä vakavasti harkinnut kun tuntuu että tämä Cymbalta yksinään ei auta eikä kyllä minullakaan ole mitään haluja lähteä annosta pienentämään aluhankaluuksien jälkeen. Jotenkin tuntuu mielestäni myös vähän ristiriitaiselta ajatus että pienemmällä annostuksella masennus ja apatia vähenisi.
- Rämpivä
delfiini kirjoitti:
Minulle lääkkeen on määrännyt psykiatri, jonka mukaan 30mg ei ole kunnon hoitoannos. Tosin hän ei ole mikään guru..., ei tosiaankaan. Minä en meinannut sietää edes 30mg, mutta kummasti tuohon 60mg:kin tottui, vaikka pulssi oli tänään taas 100.
En uskalla pudottaa annostani ja katsoa mitä tapahtuisi, koska nostokin oli niin hirveää; en jaksa nyt laskusta aiheutuvia oireita.
Työhön meno pelottaa siihen malliin, että jännittää ja ahdistaa; olo on mennyt neljä viikkoa taaksepäin.Olisi kiva kuulla miten olet selvinnyt työhönpaluusta, ja muutenkin. Itse olen nyt tilannut ajan psykiatrille kun tuntuu että tämä Cymbalta ei ole minun lääkkeeni. Vaikka sivuvaikutuksista on nyt selvitty niin olo ei ole kohentunut. Melkein voisi sanoa että päin vastoin!
Jotenkin kai tämä harmaus, pimeys ja lumettomuuskin tekee mielen apeaksi, vaikken mikään talven ystäväkään ole. Olisihan edes vähän valosampaa kun olisi lunta. Toivottavasti jaksat vielä tätä vanhaa ketjua käydä lukemassa, vaikka painuukin aina vaan alemmas ja alemmas! - delfiini
Rämpivä kirjoitti:
Olisi kiva kuulla miten olet selvinnyt työhönpaluusta, ja muutenkin. Itse olen nyt tilannut ajan psykiatrille kun tuntuu että tämä Cymbalta ei ole minun lääkkeeni. Vaikka sivuvaikutuksista on nyt selvitty niin olo ei ole kohentunut. Melkein voisi sanoa että päin vastoin!
Jotenkin kai tämä harmaus, pimeys ja lumettomuuskin tekee mielen apeaksi, vaikken mikään talven ystäväkään ole. Olisihan edes vähän valosampaa kun olisi lunta. Toivottavasti jaksat vielä tätä vanhaa ketjua käydä lukemassa, vaikka painuukin aina vaan alemmas ja alemmas!Kolme päivää töitä takana. Hui. Olen ollut aivan poikki. Viime yönä heräsin 02.30. Menin heti ottamaan nukahtamislääkkeenpuolikkaan, jotta en valvoisi koko yötä. Sainkin unta, mutta herääminen oli yhtä tuskaa.
Voisiko olla, että 60mg ei ole riittävä määrä? Psykiatrini sanoi, että joidenkin ihmisten maksan metabolia on niin nopea, että sen takia he tarvitsevat suuremman annoksen saavuttaakseen kunnon hoitovasteen.
Lääke pelkästään ei ehkä riitä, jos sinulla on ahdistavia asioita mielessäsi. Huomasin, että työssäolossa on se hyvä puoli, ettei ehdi rypeä omissa asioissaan. Kun olin kotona sairaslomalla, surkeilin koko päivän. Toisaalta ei sekään ole mikään ratkaisu, ettei ehdi ajatella.
Tietyt asiat elämässäni ja luonteessani ovat vakioita. Olen tunnollinen, herkkä ja helposti ahdistuva. Kun nukun huonosti, ahdistus ottaa vallan ja maalailen kaikkia kauhuskenaarioita läheisten kuolemasta ja kaikista karmaisevista onnettomuuksista alkaen. Haluaisin katkaista jatkuvan ahdistuskierteen. Psykiatrini, joka on vain ”lääke-lääkäri, ei siis terapeutti, antoi minulle erään terapeutin nimen. Psykiatri on sitä mieltä, että hyötyisin terapiasta.
Olen tähän mennessä ollut ajatusta vastaan, mutta nyt olen miettinyt, että jos sittenkin... Osaan rationaalisesti ajatella, mistä mikin johtuu, mutten pysty muuttamaan ajatuksenkulkuani vähemmän ahdistavaan suuntaan. En myöskään haluaisi koko ikääni syödä mielialalääkkeitä; ne turruttavat ja vievät terän elämästä. Lapset tosin pitävät tästä minästäni, en hermostu helposti, kun olen ”tasapaksu”.
Taidanpa katsastaa, minkälainen täti tuo psykologi on, tuskin siitä haittaakaan on. Tosin terapiassa käynti on aikaa vievää; jotta syntyisi tuloksia, terapeuttia pitäisi tavata 2-3 kertaa viikossa. Jos saisi Kelan tuen, se ei veisi mitenkään konkurssiinkaan.
En itsekään pidä talvesta, mutta tämä on ollut rankkaa, kun on jatkuvasti niin totaalisen pimeää. Lumi ja pirteä pikkupakkanen voisi muuttaa ympäristöä valoisammaksi ja saada mielen nousemaan. Onneksi tässä ollaan menossa kohti kevättä, aurinkoa, valoa ja lämpöä. Ihanaa. Koska huolestun kaikesta aina jo etukäteen, ajattelen kauhulla, että jos joudun taas ensi syksynäkin valtavaan aallonpohjaan. Ylöskipuaminen on niin rankkaa. Välillä tuntuu, että pääsee eteenpäin, mutta sitten liukuukin vauhdilla taaksepäin. Kaikki takaiskut eivät edes johdu itsestä. Äitini terveys on ruvennut yhtäkkiä heikentymään ja minulla on pahoja aavistuksia...
Sorry, tämä oli nyt varsinaista tajunnanvirtaa. Koska tapaat psykiatrin? Toivottavasti hän on edes kutakuinkin normaali. Siinä ammattikunnassa on jos jonkinlaista ihmistä. Katsastin itsekin pari ennen kuin löytyi sellainen, joka vaikuttaa edes vähän täyspäiseltä :))
Lämpimiä terveisiä rämpivälle! - Rämpivältä
delfiini kirjoitti:
Kolme päivää töitä takana. Hui. Olen ollut aivan poikki. Viime yönä heräsin 02.30. Menin heti ottamaan nukahtamislääkkeenpuolikkaan, jotta en valvoisi koko yötä. Sainkin unta, mutta herääminen oli yhtä tuskaa.
Voisiko olla, että 60mg ei ole riittävä määrä? Psykiatrini sanoi, että joidenkin ihmisten maksan metabolia on niin nopea, että sen takia he tarvitsevat suuremman annoksen saavuttaakseen kunnon hoitovasteen.
Lääke pelkästään ei ehkä riitä, jos sinulla on ahdistavia asioita mielessäsi. Huomasin, että työssäolossa on se hyvä puoli, ettei ehdi rypeä omissa asioissaan. Kun olin kotona sairaslomalla, surkeilin koko päivän. Toisaalta ei sekään ole mikään ratkaisu, ettei ehdi ajatella.
Tietyt asiat elämässäni ja luonteessani ovat vakioita. Olen tunnollinen, herkkä ja helposti ahdistuva. Kun nukun huonosti, ahdistus ottaa vallan ja maalailen kaikkia kauhuskenaarioita läheisten kuolemasta ja kaikista karmaisevista onnettomuuksista alkaen. Haluaisin katkaista jatkuvan ahdistuskierteen. Psykiatrini, joka on vain ”lääke-lääkäri, ei siis terapeutti, antoi minulle erään terapeutin nimen. Psykiatri on sitä mieltä, että hyötyisin terapiasta.
Olen tähän mennessä ollut ajatusta vastaan, mutta nyt olen miettinyt, että jos sittenkin... Osaan rationaalisesti ajatella, mistä mikin johtuu, mutten pysty muuttamaan ajatuksenkulkuani vähemmän ahdistavaan suuntaan. En myöskään haluaisi koko ikääni syödä mielialalääkkeitä; ne turruttavat ja vievät terän elämästä. Lapset tosin pitävät tästä minästäni, en hermostu helposti, kun olen ”tasapaksu”.
Taidanpa katsastaa, minkälainen täti tuo psykologi on, tuskin siitä haittaakaan on. Tosin terapiassa käynti on aikaa vievää; jotta syntyisi tuloksia, terapeuttia pitäisi tavata 2-3 kertaa viikossa. Jos saisi Kelan tuen, se ei veisi mitenkään konkurssiinkaan.
En itsekään pidä talvesta, mutta tämä on ollut rankkaa, kun on jatkuvasti niin totaalisen pimeää. Lumi ja pirteä pikkupakkanen voisi muuttaa ympäristöä valoisammaksi ja saada mielen nousemaan. Onneksi tässä ollaan menossa kohti kevättä, aurinkoa, valoa ja lämpöä. Ihanaa. Koska huolestun kaikesta aina jo etukäteen, ajattelen kauhulla, että jos joudun taas ensi syksynäkin valtavaan aallonpohjaan. Ylöskipuaminen on niin rankkaa. Välillä tuntuu, että pääsee eteenpäin, mutta sitten liukuukin vauhdilla taaksepäin. Kaikki takaiskut eivät edes johdu itsestä. Äitini terveys on ruvennut yhtäkkiä heikentymään ja minulla on pahoja aavistuksia...
Sorry, tämä oli nyt varsinaista tajunnanvirtaa. Koska tapaat psykiatrin? Toivottavasti hän on edes kutakuinkin normaali. Siinä ammattikunnassa on jos jonkinlaista ihmistä. Katsastin itsekin pari ennen kuin löytyi sellainen, joka vaikuttaa edes vähän täyspäiseltä :))
Lämpimiä terveisiä rämpivälle!Nostan hattua sinulle, että yleensä pystyt käymään töissä. Itsekin mietin tuota lääkeannoksen määrää, mutta minulla sitä ei kai voi ainakaan nostaa jos mielin pitää tuon Klotriptylin iltaisin. En haluaisi unilääkettä kun pelkään että nyt jo olen jonkinlaisessa lääkekoukussa.
Kun olin lukenut kirjoituksesi loppuun ajattelin, että se näytti lähes siltä kuin se olisi minun kirjoittamani. Lisää yhteyksiä löytyi ja koen kanssasi jonkinlaista "sielunsisaruutta". Jos olet halukas vaihtamaan ajatuksia kanssani sähköpostitse ilman ulkopuolisia tarkkailijoita, olisin iloinen. En tarkoita siitä mitään taakkaa enkä velvoitetta ja voisimme jatkaa kirjoittelua anonyymeinä, mutta olisi helpompi monista asioista kirjoittaa niiden oikeillä nimillä kun ei olisi muita lukijoita. Huomaan ketjumme edelleen olevan aika suosittu vaikka onkin jo vanha! Minulle voit siis halutessasi kirjoittaa osoitteeseen [email protected]. Ilmainen osoite olikin yllättävän helppo hommata! Ymmärrän kuitenkin jos kirjoittelet mieluummin näin, en loukkaannu.
Voimia arkeen sinulle! - Nalle puhpuh
Rämpivältä kirjoitti:
Nostan hattua sinulle, että yleensä pystyt käymään töissä. Itsekin mietin tuota lääkeannoksen määrää, mutta minulla sitä ei kai voi ainakaan nostaa jos mielin pitää tuon Klotriptylin iltaisin. En haluaisi unilääkettä kun pelkään että nyt jo olen jonkinlaisessa lääkekoukussa.
Kun olin lukenut kirjoituksesi loppuun ajattelin, että se näytti lähes siltä kuin se olisi minun kirjoittamani. Lisää yhteyksiä löytyi ja koen kanssasi jonkinlaista "sielunsisaruutta". Jos olet halukas vaihtamaan ajatuksia kanssani sähköpostitse ilman ulkopuolisia tarkkailijoita, olisin iloinen. En tarkoita siitä mitään taakkaa enkä velvoitetta ja voisimme jatkaa kirjoittelua anonyymeinä, mutta olisi helpompi monista asioista kirjoittaa niiden oikeillä nimillä kun ei olisi muita lukijoita. Huomaan ketjumme edelleen olevan aika suosittu vaikka onkin jo vanha! Minulle voit siis halutessasi kirjoittaa osoitteeseen [email protected]. Ilmainen osoite olikin yllättävän helppo hommata! Ymmärrän kuitenkin jos kirjoittelet mieluummin näin, en loukkaannu.
Voimia arkeen sinulle!sanoa, että ihmettelen aika lailla että klotriptyliä määrätään niin heppoisin perustein. Siinähän on kaksi lääkeainetta yhdistetty. Toinen on triptyl, mikä on masennuslääke..Ja sitä käytetään tänä päivänä enemmän kivunhoitoon ja unettomuuteen, lisäksi klotriptylissä on bentsoa...eli rauhoittavaa, mikä on varsin riippuvuutta aiheuttava aine.
Triptyliä käytetään usein 10-25mg:n annoksina unettomuuteen ja kivunhoitoon.Itse kokeilin aikoinaan tuota 10mg, ja olin aivan uupunut päivisin..makailin vain. Toiset sietää sitä hyvin, mutta monelta olen kuullut että se väsyttää ihan kamalasti päivisin.Sitten tuo bentso mitä on klotriptylissä. Sekin väsyttää. Ja lisäksi bentsojen on todettu aiheuttavan jatkuvassa käytössä masennusta. ja tietysti sitä riippuvuutta.
Näitä asioita kannattaa pohtia, kun miettii syitä väsymykseen ja mielen apeuteen..syy ei välttämättä ole cymbaltassa. Lisäksi suosittelen että itse tutkii netistä mitä lääkkeitä syö, etsii muiden kokemuksia ja muutenkin tietoa lääkkeestä.
Jo pelkästään se, että sinulla jätettäisiin tuo klotriptyl pois, vois piristää olemusta todella paljon.Tietysti nukkuminen on tärkeää, mutta siihen on olemassa parempia ja kevyempiä vaihtoehtoja kuin klotriptyl.
Etsi nyt ihmeessä tietoa tuosta klotriptylistä, ja ole muutenkin valvetunut siitä mitä lääkärisi sinulle määrää.
Itsellä on kokemusta, sekä lukuisilla ystävilläni siitä, kun on liian järeät ja väsyttävät lääkkeet käytössä...sitähän on silloin aivan ylilääkitty ja maissa. Aloitekyky kadoksissa.
Kerroit ettet halua unilääkettä..mutta paljon vähemmän haittoja siinä on kuin klotriptylissä. Itsekkin otan joka ilta puolikkaan stellan, mikä on nukahtamislääke..ja päivällä olen pirteä ja hymyilen. En mieti olenko riippuvainen stellasta vai en, sillä mielestäni puolikas nukahtamislääke on aika pieni harmi. Tunnen monia aktiivisesti työelämässä olevia, ketkä käyttävät nukahtamislääkettä joka ilta.
Voimia sinulle!! - Rämpivä
Nalle puhpuh kirjoitti:
sanoa, että ihmettelen aika lailla että klotriptyliä määrätään niin heppoisin perustein. Siinähän on kaksi lääkeainetta yhdistetty. Toinen on triptyl, mikä on masennuslääke..Ja sitä käytetään tänä päivänä enemmän kivunhoitoon ja unettomuuteen, lisäksi klotriptylissä on bentsoa...eli rauhoittavaa, mikä on varsin riippuvuutta aiheuttava aine.
Triptyliä käytetään usein 10-25mg:n annoksina unettomuuteen ja kivunhoitoon.Itse kokeilin aikoinaan tuota 10mg, ja olin aivan uupunut päivisin..makailin vain. Toiset sietää sitä hyvin, mutta monelta olen kuullut että se väsyttää ihan kamalasti päivisin.Sitten tuo bentso mitä on klotriptylissä. Sekin väsyttää. Ja lisäksi bentsojen on todettu aiheuttavan jatkuvassa käytössä masennusta. ja tietysti sitä riippuvuutta.
Näitä asioita kannattaa pohtia, kun miettii syitä väsymykseen ja mielen apeuteen..syy ei välttämättä ole cymbaltassa. Lisäksi suosittelen että itse tutkii netistä mitä lääkkeitä syö, etsii muiden kokemuksia ja muutenkin tietoa lääkkeestä.
Jo pelkästään se, että sinulla jätettäisiin tuo klotriptyl pois, vois piristää olemusta todella paljon.Tietysti nukkuminen on tärkeää, mutta siihen on olemassa parempia ja kevyempiä vaihtoehtoja kuin klotriptyl.
Etsi nyt ihmeessä tietoa tuosta klotriptylistä, ja ole muutenkin valvetunut siitä mitä lääkärisi sinulle määrää.
Itsellä on kokemusta, sekä lukuisilla ystävilläni siitä, kun on liian järeät ja väsyttävät lääkkeet käytössä...sitähän on silloin aivan ylilääkitty ja maissa. Aloitekyky kadoksissa.
Kerroit ettet halua unilääkettä..mutta paljon vähemmän haittoja siinä on kuin klotriptylissä. Itsekkin otan joka ilta puolikkaan stellan, mikä on nukahtamislääke..ja päivällä olen pirteä ja hymyilen. En mieti olenko riippuvainen stellasta vai en, sillä mielestäni puolikas nukahtamislääke on aika pieni harmi. Tunnen monia aktiivisesti työelämässä olevia, ketkä käyttävät nukahtamislääkettä joka ilta.
Voimia sinulle!!Syön Klotriptyliä erittäin pahan kroonisen migreenin estolääkityksenä, johon migreeniin erikoistunut neurologini on sen monien, monien lääkekokeilujen kautta minulle määrännyt ja ainoaksi edes vähän toimivaksi lääkkeeksi - tosin toisen estolääkkeen rinnalla - määrännyt. Joten minulle sitä todellakaan ei ole määrätty heppoisin perustein. Se yritettiin jättää välillä pois ja migreeni oli sietämätön jokapäiväinen riesa ja yöt oli unettomia.
- Hupsuntupsun
Rämpivä kirjoitti:
Syön Klotriptyliä erittäin pahan kroonisen migreenin estolääkityksenä, johon migreeniin erikoistunut neurologini on sen monien, monien lääkekokeilujen kautta minulle määrännyt ja ainoaksi edes vähän toimivaksi lääkkeeksi - tosin toisen estolääkkeen rinnalla - määrännyt. Joten minulle sitä todellakaan ei ole määrätty heppoisin perustein. Se yritettiin jättää välillä pois ja migreeni oli sietämätön jokapäiväinen riesa ja yöt oli unettomia.
kivunhoito on sitten toinen juttu. Ehkä tuo lääke on siihen ok. Ajattelinkin että outoa jos pelkkään unettomuuteen tuollaista määrätään. Oletko kokeillut migreeniin pelkkää triptyliä..siis sama lääke aine kuin klotriptylissä, mutta iman bentsoa?
(Piti muuten vaihtaa nimimerkkiä, kun yhtäkkiä tuo äsken käyttämäni Nallepuhpuh olikin rekisteröity jollekkin.) - Rämpivältä
Hupsuntupsun kirjoitti:
kivunhoito on sitten toinen juttu. Ehkä tuo lääke on siihen ok. Ajattelinkin että outoa jos pelkkään unettomuuteen tuollaista määrätään. Oletko kokeillut migreeniin pelkkää triptyliä..siis sama lääke aine kuin klotriptylissä, mutta iman bentsoa?
(Piti muuten vaihtaa nimimerkkiä, kun yhtäkkiä tuo äsken käyttämäni Nallepuhpuh olikin rekisteröity jollekkin.)Itse asiassa en ole kovin hyvin perillä näistä tämän tyylisistä lääkkeistä ja täytyy tunnustaa etten edes tiedä mitä bentso on tarkalleen ottaen on!!! Lienee jotain koukuttavaa mutta tämä Klotriptyl yhdistettynä epilepsialääkkeeseen on minulle määrätty lääke migreeninestoon ja todellakin kärsin myös univaikeuksista. En siis todellakaan tiedä mikä on Triptylin ja Klotriptylin ero noin niin kuin käytännössä. Lääkärini ei ole ikinä tuota Trirpyliä edes ehdottanut. Joudun syömään myös muita lääkkeitä ja olen kokeillut myös Lyricaa, koska kärsin myös muista kroonisista TULES-sairauksista, joihin ei virallinen lääketiede tunnu apua löytävän. Siitä osaltaan tämä masennuskin varmaan johtuu.
- Hupsuntupsun
Rämpivältä kirjoitti:
Itse asiassa en ole kovin hyvin perillä näistä tämän tyylisistä lääkkeistä ja täytyy tunnustaa etten edes tiedä mitä bentso on tarkalleen ottaen on!!! Lienee jotain koukuttavaa mutta tämä Klotriptyl yhdistettynä epilepsialääkkeeseen on minulle määrätty lääke migreeninestoon ja todellakin kärsin myös univaikeuksista. En siis todellakaan tiedä mikä on Triptylin ja Klotriptylin ero noin niin kuin käytännössä. Lääkärini ei ole ikinä tuota Trirpyliä edes ehdottanut. Joudun syömään myös muita lääkkeitä ja olen kokeillut myös Lyricaa, koska kärsin myös muista kroonisista TULES-sairauksista, joihin ei virallinen lääketiede tunnu apua löytävän. Siitä osaltaan tämä masennuskin varmaan johtuu.
Olet varmaan kuullut rauhoittavista?? Bentsot ovat juuri niitä. Esim. xanor, diapam, oxepam..ym.
Eräällä ystävälläni on myös paha migreeni.Hän syö triptyliä 3kk jaksoissa, ja sitten se taas jätetään pois joksikin aikaa.Auttaa kuulemma!
Itsekkin kärsin kiputiloista, ja kokeilin myös Lyricaa...Mutta olin siitä sekaisin kuin seinäkello, joten lyhyeen jäi se kokeilu. - Rämpivä
delfiini kirjoitti:
Kolme päivää töitä takana. Hui. Olen ollut aivan poikki. Viime yönä heräsin 02.30. Menin heti ottamaan nukahtamislääkkeenpuolikkaan, jotta en valvoisi koko yötä. Sainkin unta, mutta herääminen oli yhtä tuskaa.
Voisiko olla, että 60mg ei ole riittävä määrä? Psykiatrini sanoi, että joidenkin ihmisten maksan metabolia on niin nopea, että sen takia he tarvitsevat suuremman annoksen saavuttaakseen kunnon hoitovasteen.
Lääke pelkästään ei ehkä riitä, jos sinulla on ahdistavia asioita mielessäsi. Huomasin, että työssäolossa on se hyvä puoli, ettei ehdi rypeä omissa asioissaan. Kun olin kotona sairaslomalla, surkeilin koko päivän. Toisaalta ei sekään ole mikään ratkaisu, ettei ehdi ajatella.
Tietyt asiat elämässäni ja luonteessani ovat vakioita. Olen tunnollinen, herkkä ja helposti ahdistuva. Kun nukun huonosti, ahdistus ottaa vallan ja maalailen kaikkia kauhuskenaarioita läheisten kuolemasta ja kaikista karmaisevista onnettomuuksista alkaen. Haluaisin katkaista jatkuvan ahdistuskierteen. Psykiatrini, joka on vain ”lääke-lääkäri, ei siis terapeutti, antoi minulle erään terapeutin nimen. Psykiatri on sitä mieltä, että hyötyisin terapiasta.
Olen tähän mennessä ollut ajatusta vastaan, mutta nyt olen miettinyt, että jos sittenkin... Osaan rationaalisesti ajatella, mistä mikin johtuu, mutten pysty muuttamaan ajatuksenkulkuani vähemmän ahdistavaan suuntaan. En myöskään haluaisi koko ikääni syödä mielialalääkkeitä; ne turruttavat ja vievät terän elämästä. Lapset tosin pitävät tästä minästäni, en hermostu helposti, kun olen ”tasapaksu”.
Taidanpa katsastaa, minkälainen täti tuo psykologi on, tuskin siitä haittaakaan on. Tosin terapiassa käynti on aikaa vievää; jotta syntyisi tuloksia, terapeuttia pitäisi tavata 2-3 kertaa viikossa. Jos saisi Kelan tuen, se ei veisi mitenkään konkurssiinkaan.
En itsekään pidä talvesta, mutta tämä on ollut rankkaa, kun on jatkuvasti niin totaalisen pimeää. Lumi ja pirteä pikkupakkanen voisi muuttaa ympäristöä valoisammaksi ja saada mielen nousemaan. Onneksi tässä ollaan menossa kohti kevättä, aurinkoa, valoa ja lämpöä. Ihanaa. Koska huolestun kaikesta aina jo etukäteen, ajattelen kauhulla, että jos joudun taas ensi syksynäkin valtavaan aallonpohjaan. Ylöskipuaminen on niin rankkaa. Välillä tuntuu, että pääsee eteenpäin, mutta sitten liukuukin vauhdilla taaksepäin. Kaikki takaiskut eivät edes johdu itsestä. Äitini terveys on ruvennut yhtäkkiä heikentymään ja minulla on pahoja aavistuksia...
Sorry, tämä oli nyt varsinaista tajunnanvirtaa. Koska tapaat psykiatrin? Toivottavasti hän on edes kutakuinkin normaali. Siinä ammattikunnassa on jos jonkinlaista ihmistä. Katsastin itsekin pari ennen kuin löytyi sellainen, joka vaikuttaa edes vähän täyspäiseltä :))
Lämpimiä terveisiä rämpivälle!Tässä vain varmistelen, että olenko saanut juuri sinulta viestin?
- delfiini
Rämpivä kirjoitti:
Tässä vain varmistelen, että olenko saanut juuri sinulta viestin?
Jep. Kerroin kevätesikoista ;)
- Anonyymi
Olen kuullut että sillä voi olla virkistävä vaikutus. Ilmeisesti siksi ei yötä vasten.
- Anonyymi
Näin pikaisesti kuk lueskelin tätä ketjua niin tuntui olevan melko fyysinen jaksaminen matalalla. Ne on nämä lääkkeet . Kokeilkaapa lopettaa asteittain jos menee esim kipuun tämä. Alkaa tuleen eloa . Monella lääkkeellä on yhteisvaikutuksia ja pahimmillaan menee vuosikymmeniä nukkuen. Kokeilkaa vähentää ennemmin kun nostaa jos ei ole kyse masennuksesta/ mielen sairauksista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1458470Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde462378Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja272210- 361822
- 951748
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1811717Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai201138Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1081133Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik51019- 531015