Rullaiso

Rullaison sijaan voit investoida puomiin jonka sisään purjerullautuu.
Latat ovat mahdolliset ja purjeen muoto saadaan säilymään.
Halvempi ja suhteellisen helppotapa on asentaa veneeseen sähkövinssi purjeiden nostoon ja kuulalaakeroidut ratsastajat purjeen/mastouraan.Näillä varusteilla purje nousee nappiapainamalla ja tulee alas kerralla, kun lukko avataan.

>>> Sitä ei voi verrata rullalla varustettuun etupurjeeseen, koska rullan ympärillä on hyvin rajoitetusti tilaa.

Totta toki, mutta mit olen nähnyt kun porukka käöyttä rillaisoa, niin tekevät siinä lähes kerta toisensa jälkeen väärin kun rukkatraan. Iselle meni pari vuitta enenn kuin niksit oppi, ja sen jälkeen ei koska ole ´juminut tai mennyt "kasaan" kun rullaan.

>>> Jumi syntyy, jos joko purjeessa on jotain vikaa tai jos mastoa taivuttaa jokin. Puoliksi auki jumissa olevan purjeen merkityksen jokainen ymmärtää

Jumi sybtyy jos purje on erioiisen venynyt. Toppirikia tuskin pystyy taivuttamaan niin että menee jumiin :)

Itse en vaihtaisi pois rullaisoa enää, mutta eri asia on jos innotun kisaamaan. Mutta sitten jo onkin toisen veneen hankinta.

että rullaiso on keskemmällä Eurooppaa melkein kaikissa uusissa veneissä. Olen purjehtinut yhden kesän rullaisolla ja minusta se on kätevä.
Nykyään osataan jo tehdä sellaisia isopurjeita rullalle ettei ne pinta alaltaan paljon eroa tavallisesta. Syksyllä kun otin ison alas niin huomasin, että pystylattojen poisto oli melkoisen hankalaa. Keväällä laitan ne latat silloin kun vene on pukilla, jolloin niitä ei tarvitse taivuttaa jyrkälle mutkalle kun ne voi työntää alhaalta maasta käsin. Vene on telakoitu masto pystyssä.

Meikäläisen ratsastajissa on huonot laakerit tai tekniikassa vika, mutta kun purjeessa on veto niin ei se tule kyllä alas millään.
Varsinkaan kovassa kelissä.

Laakerit? kirjoitti:

Meikäläisen ratsastajissa on huonot laakerit tai tekniikassa vika, mutta kun purjeessa on veto niin ei se tule kyllä alas millään.
Varsinkaan kovassa kelissä.

Kyllä purjeeni on aika helposti tullut alas täysmyötäisellä, kun ensin olen skuutannut puomia keskemmälle (ja tietenkin kiristänyt preventeriä samalla). Muuten latat pyrkivät kääntymään menosuuntaan ja takertelevat vantteihin. Korkeassa avomeriaallokossa on paljon riskialttiimpaa ruveta kääntämään venettä kuin reivata isopurje kurssia muuttamatta.
Hyvin on myötätuulireivaus tai purjeen alasotto toiminut tosipaikoissakin sekä valtamerillä että Pohjanmerellä. Kaikkihan tietävät, että toisinaan reivaus myöhästyy, kun vihurit iskevät yllättäen. Purjeen olen ottanut kokonaan alas, kun myötätuuli alkaa olla myrskyrajan tuntumassa (valtamerellä myrskyn rajana pidetään 25 m/s). Sellaisissa keleissä en haluaisi kääntää keulaa tuuleen ja vasta-aallokkoon ennenkuin purjealaa on pienennetty.

Myötätuulireivauksesta on olemassa mainio video, jossa itse Donald Street näyttää valtamerikokemuksen luomia klassisia tekniikoita Iolare-veneellään - ei valitettavasti taida löytyä netistä. Iolaressa ei ollut laakeroituja vaunuja isopurjeessa. Silti toimi.

jotain hiomista? kirjoitti:

Kyllä purjeeni on aika helposti tullut alas täysmyötäisellä, kun ensin olen skuutannut puomia keskemmälle (ja tietenkin kiristänyt preventeriä samalla). Muuten latat pyrkivät kääntymään menosuuntaan ja takertelevat vantteihin. Korkeassa avomeriaallokossa on paljon riskialttiimpaa ruveta kääntämään venettä kuin reivata isopurje kurssia muuttamatta.
Hyvin on myötätuulireivaus tai purjeen alasotto toiminut tosipaikoissakin sekä valtamerillä että Pohjanmerellä. Kaikkihan tietävät, että toisinaan reivaus myöhästyy, kun vihurit iskevät yllättäen. Purjeen olen ottanut kokonaan alas, kun myötätuuli alkaa olla myrskyrajan tuntumassa (valtamerellä myrskyn rajana pidetään 25 m/s). Sellaisissa keleissä en haluaisi kääntää keulaa tuuleen ja vasta-aallokkoon ennenkuin purjealaa on pienennetty.

Myötätuulireivauksesta on olemassa mainio video, jossa itse Donald Street näyttää valtamerikokemuksen luomia klassisia tekniikoita Iolare-veneellään - ei valitettavasti taida löytyä netistä. Iolaressa ei ollut laakeroituja vaunuja isopurjeessa. Silti toimi.

Lue lisää

Pitänee kesällä treenata.
Lisää vinkkejä vastaanotetaan.
Onnistunee tuo myötätuulireivaus rullamastollakin?

Pihvi. kirjoitti:

Pitänee kesällä treenata.
Lisää vinkkejä vastaanotetaan.
Onnistunee tuo myötätuulireivaus rullamastollakin?

koska itse epäilen vahvasti. Ainakin yhden brittipurjehtijan mielipide oli lievästi sanoen negatiivinen, kun hänen ketsinsä molempien mastojen rullareivi jumittui. Ymmärsin, että vika ei olisi ollut muussa kuin liian myöhään tapahtuneessa reivauksessa.

kuulla kokemuksia, kirjoitti:

koska itse epäilen vahvasti. Ainakin yhden brittipurjehtijan mielipide oli lievästi sanoen negatiivinen, kun hänen ketsinsä molempien mastojen rullareivi jumittui. Ymmärsin, että vika ei olisi ollut muussa kuin liian myöhään tapahtuneessa reivauksessa.

Lue lisää

että kun suunnittelet reivausta, olet jo myöhässä.

" En ole keksinyt syytä, miksi itse hankkisin sellaisen. "

Itselleen kysyjä olin hommaamassa :)

En ole pienillä purjehtinut, mutta niillä joilla purjehdin ja jos niissä olipi iso ratsastajilla, ei onnnistu ottamaan purjetta pois myötiksessä. Ja sitä nyt ei kai suunnitella muutenkaan tehtäväksi? Jos ukkoskuuro tulee, sen näkee kyllä 1 minsaa - 30s ekkaa ennen, että pääsee hoitamaan homman. Turhaan sitä niin viime tippaan jättää, tai ainakaan mainosta että jättää. Sen verran pitää säätä merellä osata lukea, että näkee onko ukkonen päällä vai tuleko se 30 sekunnnin päästä.

henkilökohtaiseen käytttööni perustuen todellisia etuja on juuri yksinpurjehduksen "helppous" ja myös pienellä (heiveröisellä) mihistöllä, reivaamisen nopeus ja helppous sekä portaaton reivi. Vene on myös nopea laittaa purjehduskuntoon koska se on aina purjehduskunnossa. Kannattaa kjokeilla molempia vaihtoehtoja kovassakin kelissä, vaika kova keli vaatii kyllä tekniikan opettulun kuten mikä tahansa asia merellä.

Mutta olen seilannut myös sellaisilla ns. tavallisila purjeilla joilla reivaaminen on tehty helpoksi ja niitä on riittävästi sekä riittävin välein. Kyse on enemmänkin siitä mistä tykkää, kenelle väitetty helppo on helppoa ja kenelle ei jne...

Heikko tomintavarmuus lienee vähän "väärä" sana, koska toimintavarmuus on samaa luokaa kuin rullajennissä koska niissä toiintaperiaate ons ana (paitsi että jennissä se on naruvetoinen ja esim Seldenin isossa se on kulmavaihde joka on kestävämpi eikä mene 'sekaisin' niin kuin naru), jota parjattiin samoilla argumenteilla kuin nyt rullaisoa. Meillä vaan on niin fakkiintunut ja lyhyt/ohut purjehduskulttuuri (joka on kopsattu sveduilta) että meillä mielipiteet on välillä jopa hieman typeriä... Vertaa vaikka apujarruvaloihin, jotka aikanaan kiellettiin katsastuksessa koska olivat vaaraliset.

Paljon on kommentteja, vähän kokemusta ja erittäin vähän uskallusta sitä hankkia. Noin yleistäen.

Mutta väkevimmät kommentit saadaan juuri niiltä joilla ei ole tietoa, se on puolustusmekanismi.

Pihvi. kirjoitti:

Pitänee kesällä treenata.
Lisää vinkkejä vastaanotetaan.
Onnistunee tuo myötätuulireivaus rullamastollakin?

Onnistuu se mutta tekniikkaa vaatii, kuten myötätuulireivaus yleensä. Tuolla ylrmpänä oli joku kirjoitus jossa puhuttiin tottumiskysymyksestä ja mieltymyksestä. Siinä kai se suurin ero on. Ja kaikki kehuu omaansa, naapuri lelua haukkuvat ainakin huonommaksi ;)

kuulla kokemuksia, kirjoitti:

koska itse epäilen vahvasti. Ainakin yhden brittipurjehtijan mielipide oli lievästi sanoen negatiivinen, kun hänen ketsinsä molempien mastojen rullareivi jumittui. Ymmärsin, että vika ei olisi ollut muussa kuin liian myöhään tapahtuneessa reivauksessa.

Lue lisää

Kannataa tosiaan koettaa, on hyvä neuvo. Jos reiviköysi jumittuu käteen, sillä on aina syynsä. Mikä se olisi vouinut olla? Paha mennä näin arvaamaan, mutta olisko olut köydet solmussa? Se onnistunee molemmilla purjemalleilla :)

Koska on kahta - tai oikeastaan kolmea - eri rullamekaniikkaa isolle, on paha mennä selvittämään mitä tapahtui. Yleensä noissa on käyttäjävika. Mutta jos puhutaan Seldenin mekaniikasta, niin reiviköysi on ns. päättymätön köysi eikä voi käytännössä jumittua.

Sparcraftin (matoköydellä) mekaniikasta sen verran, että siinä on köydelle sekaantumisen mahdollisuus. Eräs suuri vuolkravenefirma Väliemrellä muutti kaikki Sparcraftit Seldeniksi... mikä syy, en tiedä.

On siis erilaisia tuotteita, niin kuin on autoja tai mitä tahansa.

Ongelmia mitä useimmin tulee rullapurjeeseen ovat seuraavat:

- rullataan purje liian löysänä sisään (puomi liian ylhäällä, ei olla pidetty outhoulia riittävän kireällä sisään reivatessa, purje liian pussille vennynyt [vanha], alaliesma leikattu väärin jolloin alaliesma ei "nouse" rulatessa vaan jättäytyy paksuksi reunaksi ja jumittuu [tekijävika].

- purjeesta irtoaa tarranumerot tms. ja ne kääntyy ja tarttuu purjeeseen väärälytä puolelta kun purje on rullalla sisällä.

Muuten on aina pelittänyt ja muillakin kun laskee nuo ylläolevat pois, jotka ei ole mekaniikkaan liittyvää vikaa.

Haittaahan siinä on että purje on "väärän" mallinen ja jättö on huono. Tämä on tehnyt noin SOLMUN samanlaisella 40 feet veneellä jossa oli tavallinen purje REIVAAMATTOMANA (vauhti tipahti siis 9 solmusta 8 spmuun)ja jos oli heikompi tuuli, poysyi suhde samana. Eli voidaans anoa että esimerkin veneellä REIVAAMATTOMANA oli rullaisolla vauhtitappio noin 10%.

Mutta kun otettiin revejä ja keli koveni, ei ollut muuta eroja kuin kipparien erot. Rullaisola reivauskynnys tulee myöhemmin koska siinbä on jo tavallan yksi "hermoreivi" (HUOM HUOM HUOM: riippuu edelleenkin veneestä, ja tässä veneessä reivaaminen piti aloittaa juuri isosta).

meriapina kirjoitti:

Kannataa tosiaan koettaa, on hyvä neuvo. Jos reiviköysi jumittuu käteen, sillä on aina syynsä. Mikä se olisi vouinut olla? Paha mennä näin arvaamaan, mutta olisko olut köydet solmussa? Se onnistunee molemmilla purjemalleilla :)

Koska on kahta - tai oikeastaan kolmea - eri rullamekaniikkaa isolle, on paha mennä selvittämään mitä tapahtui. Yleensä noissa on käyttäjävika. Mutta jos puhutaan Seldenin mekaniikasta, niin reiviköysi on ns. päättymätön köysi eikä voi käytännössä jumittua.

Sparcraftin (matoköydellä) mekaniikasta sen verran, että siinä on köydelle sekaantumisen mahdollisuus. Eräs suuri vuolkravenefirma Väliemrellä muutti kaikki Sparcraftit Seldeniksi... mikä syy, en tiedä.

On siis erilaisia tuotteita, niin kuin on autoja tai mitä tahansa.

Ongelmia mitä useimmin tulee rullapurjeeseen ovat seuraavat:

- rullataan purje liian löysänä sisään (puomi liian ylhäällä, ei olla pidetty outhoulia riittävän kireällä sisään reivatessa, purje liian pussille vennynyt [vanha], alaliesma leikattu väärin jolloin alaliesma ei "nouse" rulatessa vaan jättäytyy paksuksi reunaksi ja jumittuu [tekijävika].

- purjeesta irtoaa tarranumerot tms. ja ne kääntyy ja tarttuu purjeeseen väärälytä puolelta kun purje on rullalla sisällä.

Muuten on aina pelittänyt ja muillakin kun laskee nuo ylläolevat pois, jotka ei ole mekaniikkaan liittyvää vikaa.

Haittaahan siinä on että purje on "väärän" mallinen ja jättö on huono. Tämä on tehnyt noin SOLMUN samanlaisella 40 feet veneellä jossa oli tavallinen purje REIVAAMATTOMANA (vauhti tipahti siis 9 solmusta 8 spmuun)ja jos oli heikompi tuuli, poysyi suhde samana. Eli voidaans anoa että esimerkin veneellä REIVAAMATTOMANA oli rullaisolla vauhtitappio noin 10%.

Mutta kun otettiin revejä ja keli koveni, ei ollut muuta eroja kuin kipparien erot. Rullaisola reivauskynnys tulee myöhemmin koska siinbä on jo tavallan yksi "hermoreivi" (HUOM HUOM HUOM: riippuu edelleenkin veneestä, ja tässä veneessä reivaaminen piti aloittaa juuri isosta).

Lue lisää

Kiva kuulla tietoa.
Itselläni kävi kerran niin että kelin kovetessa piti ottaa 2.reivi sisään, ja takanurkan reiviköysi jumittui.
Tutkiminen osoitti, että lazy-bagin vetoketjun naru oli tipahtanut sidonnastaan ja mennyt reiviköyden rullan väliin puomin päässä.
Onneksi köyden sai vedettyä takas ulos ja narun pois välistä.
Nykyään ei naru enää mene väliin.

tietämättömiltä..,,. kirjoitti:

" En ole keksinyt syytä, miksi itse hankkisin sellaisen. "

Itselleen kysyjä olin hommaamassa :)

En ole pienillä purjehtinut, mutta niillä joilla purjehdin ja jos niissä olipi iso ratsastajilla, ei onnnistu ottamaan purjetta pois myötiksessä. Ja sitä nyt ei kai suunnitella muutenkaan tehtäväksi? Jos ukkoskuuro tulee, sen näkee kyllä 1 minsaa - 30s ekkaa ennen, että pääsee hoitamaan homman. Turhaan sitä niin viime tippaan jättää, tai ainakaan mainosta että jättää. Sen verran pitää säätä merellä osata lukea, että näkee onko ukkonen päällä vai tuleko se 30 sekunnnin päästä.

henkilökohtaiseen käytttööni perustuen todellisia etuja on juuri yksinpurjehduksen "helppous" ja myös pienellä (heiveröisellä) mihistöllä, reivaamisen nopeus ja helppous sekä portaaton reivi. Vene on myös nopea laittaa purjehduskuntoon koska se on aina purjehduskunnossa. Kannattaa kjokeilla molempia vaihtoehtoja kovassakin kelissä, vaika kova keli vaatii kyllä tekniikan opettulun kuten mikä tahansa asia merellä.

Mutta olen seilannut myös sellaisilla ns. tavallisila purjeilla joilla reivaaminen on tehty helpoksi ja niitä on riittävästi sekä riittävin välein. Kyse on enemmänkin siitä mistä tykkää, kenelle väitetty helppo on helppoa ja kenelle ei jne...

Heikko tomintavarmuus lienee vähän "väärä" sana, koska toimintavarmuus on samaa luokaa kuin rullajennissä koska niissä toiintaperiaate ons ana (paitsi että jennissä se on naruvetoinen ja esim Seldenin isossa se on kulmavaihde joka on kestävämpi eikä mene 'sekaisin' niin kuin naru), jota parjattiin samoilla argumenteilla kuin nyt rullaisoa. Meillä vaan on niin fakkiintunut ja lyhyt/ohut purjehduskulttuuri (joka on kopsattu sveduilta) että meillä mielipiteet on välillä jopa hieman typeriä... Vertaa vaikka apujarruvaloihin, jotka aikanaan kiellettiin katsastuksessa koska olivat vaaraliset.

Paljon on kommentteja, vähän kokemusta ja erittäin vähän uskallusta sitä hankkia. Noin yleistäen.

Mutta väkevimmät kommentit saadaan juuri niiltä joilla ei ole tietoa, se on puolustusmekanismi.

Lue lisää

Sinulla tuntuu kokemusta riittävän. Pelkän rullagenoan kokemuksella olisin väittänyt ettei rullaisossakaan ole mitään reivausmahdollisuuksia, portaattomattomuudesta puhumattakaan. Miten ihmeessä rullaisopurjeen muoto säilyy hyvänä? Nyt puhutaan siis luovista, myötäisellä kannella pystyyn nostettu kumivenekin vetää ihan hyvin, kuten myös "reivatut" rullapurjeet.

reivaus? kirjoitti:

Sinulla tuntuu kokemusta riittävän. Pelkän rullagenoan kokemuksella olisin väittänyt ettei rullaisossakaan ole mitään reivausmahdollisuuksia, portaattomattomuudesta puhumattakaan. Miten ihmeessä rullaisopurjeen muoto säilyy hyvänä? Nyt puhutaan siis luovista, myötäisellä kannella pystyyn nostettu kumivenekin vetää ihan hyvin, kuten myös "reivatut" rullapurjeet.

Lue lisää

lisää kokemusta tai ainakin tietoa rullapurjeista.

Hyvä rullaiso säilyy reivattunakin kohtuullisena. Avain on mastoliikin luona oleva tuplakangas, joka on levein (>0,5 m) purjeen keskellä. Rullataessa keskikohta menee hiukan enemmän sisään ja purjeen muoto säilyy.

Tuon tapaisia ratkaisuja käytetään hyvissä rullagenuoissakin, jolloin toimivat luoviessa kohtuullisen hyvin (kun purje ei vielä ole pahasti venynyt). Eihän rullapurje silti "tosipurjehtijalle" kelpaa.
Minulle kyllä, valtamerireissuillakin.

Oppii kirjoitti:

Kiva kuulla tietoa.
Itselläni kävi kerran niin että kelin kovetessa piti ottaa 2.reivi sisään, ja takanurkan reiviköysi jumittui.
Tutkiminen osoitti, että lazy-bagin vetoketjun naru oli tipahtanut sidonnastaan ja mennyt reiviköyden rullan väliin puomin päässä.
Onneksi köyden sai vedettyä takas ulos ja narun pois välistä.
Nykyään ei naru enää mene väliin.

Lue lisää

Niin se on, oli kyseessä mikä systeemi tahansa millaisessa veneessä tahansa, parhaiten oppii kun huomaa että jokin "hänksy" tapahtuu. Se ei silloin tapahdu ennä toista kertaa.

reivaus? kirjoitti:

Sinulla tuntuu kokemusta riittävän. Pelkän rullagenoan kokemuksella olisin väittänyt ettei rullaisossakaan ole mitään reivausmahdollisuuksia, portaattomattomuudesta puhumattakaan. Miten ihmeessä rullaisopurjeen muoto säilyy hyvänä? Nyt puhutaan siis luovista, myötäisellä kannella pystyyn nostettu kumivenekin vetää ihan hyvin, kuten myös "reivatut" rullapurjeet.

Lue lisää

Ainakin minä ymmärsin tarkoituksen; sinä taasen puhut kahdesta eri asiasta.

Portaattomuudella tarkoitettaneen sitä, että voi ottaa sisään sentin tai kaksi, tai sitten metrin tai kaksi. Nyt perinteisessä purjeessa on 2-3 reivä ja se siitä. Portaallinen siis.

Siitä taas ei kirjoitatja puhunut sanaakaan että millainen muoto siitä tulee, vai olikohan tarkoituksena se että

a) on olemassa myös pystylattoja jotka pitää muodon hyvänä,
b) on olemassa myös rullapuomeja joissa muoto pysyy täsmälleen samana kuin perinteisessä purjeessa, ja tässä on tosiaan portaattoman reivin mahdollisuus.

Kannattaa varmaan sinunkin tutustua erilaisiin isopurjeisin jotka ovat ns. rullareivejä, sillä niitä löytyy erilaisia, sekä myös mastoon että puomiin reivattavia. Ja jos on puomiin reivattava, eroa ei ole normipurhjeeseen.

Mutta ei siitä ketään saa syyttää jos kerran ei tiedä...

meriapina kirjoitti:

Ainakin minä ymmärsin tarkoituksen; sinä taasen puhut kahdesta eri asiasta.

Portaattomuudella tarkoitettaneen sitä, että voi ottaa sisään sentin tai kaksi, tai sitten metrin tai kaksi. Nyt perinteisessä purjeessa on 2-3 reivä ja se siitä. Portaallinen siis.

Siitä taas ei kirjoitatja puhunut sanaakaan että millainen muoto siitä tulee, vai olikohan tarkoituksena se että

a) on olemassa myös pystylattoja jotka pitää muodon hyvänä,
b) on olemassa myös rullapuomeja joissa muoto pysyy täsmälleen samana kuin perinteisessä purjeessa, ja tässä on tosiaan portaattoman reivin mahdollisuus.

Kannattaa varmaan sinunkin tutustua erilaisiin isopurjeisin jotka ovat ns. rullareivejä, sillä niitä löytyy erilaisia, sekä myös mastoon että puomiin reivattavia. Ja jos on puomiin reivattava, eroa ei ole normipurhjeeseen.

Mutta ei siitä ketään saa syyttää jos kerran ei tiedä...

Lue lisää

iso on hyvä, kun sallii perinteiset latat. Mutta ei se takaa purjeen muodon säilymistä reivattuna, koska takaliikki pyrkii kelautumaan puomille lähemmäs mastoa kuin pitäisi. Seurauksena tuosta purje menee pussille. Vai onko tuohonkin ongelmaan keksitty jokin ratkaisu?

reivattava kirjoitti:

iso on hyvä, kun sallii perinteiset latat. Mutta ei se takaa purjeen muodon säilymistä reivattuna, koska takaliikki pyrkii kelautumaan puomille lähemmäs mastoa kuin pitäisi. Seurauksena tuosta purje menee pussille. Vai onko tuohonkin ongelmaan keksitty jokin ratkaisu?

Lue lisää

Tuohon en tiedä vastausta, mutta kuvaamasi purjeen muodon tuoma etu reivattuna on mimimaalinen, siis jos pysytään matkapurjehduksessa. Kisailijat erikseen. Tilanne on enimmäkseen "ajatus" korvien välissä, että jokin siinä mättää. Enemmän on merkitys ruorimiehellä. Itse olen ajanut 51' venettä jossa rullapuomi, ja siinä en ainakaan huomannut em. ongelmaa. Ja olennaista suorituskyvin heikeknemistä en huomannyt vähän isommassa rullamastovehkeessä. Ehkä tarkkailen liian väöhän venettä ;)

meriapina kirjoitti:

Tuohon en tiedä vastausta, mutta kuvaamasi purjeen muodon tuoma etu reivattuna on mimimaalinen, siis jos pysytään matkapurjehduksessa. Kisailijat erikseen. Tilanne on enimmäkseen "ajatus" korvien välissä, että jokin siinä mättää. Enemmän on merkitys ruorimiehellä. Itse olen ajanut 51' venettä jossa rullapuomi, ja siinä en ainakaan huomannut em. ongelmaa. Ja olennaista suorituskyvin heikeknemistä en huomannyt vähän isommassa rullamastovehkeessä. Ehkä tarkkailen liian väöhän venettä ;)

Lue lisää

Rullapuomille tehty iso on huomattavan litteäksi leikattu verrattuna tavalliseen, vaikka pinta-ala onkin samaa kertaluokkaa. Tehossa on edelleen merkittävä ero. Kokemusta on ennen ja jälkeen mallisena vertailuna veneen kanssa, jonka purje vaihdettiin rullapuomiin tavallisesta.

Ja omat käytännön vaikeudet tulevat siitä, että rullalle pitää saada paljon pidempi mastoliikki. Lisäksi rulla on aina selvästi normaalia purjeuraa taaempana, joten jollain keinolla pitää purjeuraa siirtää. Menetelmässä on kaikki vanhan rullareivin ongelmat ja muutamia uusia lisäksi, mm. puomin pitää rullatessa olla hyvin tarkkaan oikeassa kulmassa. Siksi eivät rullapuomit ainakaan vielä ole kovin yleistyneet, ehkä niiden aika tulee myöhemmin.

kokemuksia. Rullaison reivaaminen myötäisellä ainakin minun veneessä on huomattavan helppoa. Tosin aina pyrin rullaamaan purjeen sisään keula tuuleen. Ei ainakaan jää ryppyjä ja purjeen saa sopivalle tiukkudelle. Jos joskus joutuumerellä rullaamaan kovassa kelissä sisään, tulee aina jos olosuhteet sallii, vedettyä iso satamassa auki ja uudestaan sisään. Ihan niin kuin keulaurjekkin, jos on reivatulla purjeella purjehtinut ja purje pirun tiukalla rullalla.

Käsittelyn helpous ja nopeus ovat ylivoimisia. Minulla on kaikki isonpurjeen köydet (nostinta lukuunottamatta) vedetty ruorimiehen viereen, levanki selän takana. Ikinä ei isonpurjeen käsittely ole ollut niin helppoa. Voit olla valjailla kiinni koko ajan ja rullata purjeet tarvittaessa sisään oli yö tai päivä, tyyni tai myrsky.

Paljonko tehossa häviää riippuu paljolti venetyypistä. Itselläni on toppirikinen vene, enkä usko rullaison vaikuttavan veneen nopeuteen mitään, isossa pystylatat. Vaihtelevassa tuulessa, tai jos kulkusuunta vaihtelee, voi ison reivata tiukoilla osuuksilla ja taas myötäisellä avata, tämä ei perinteisessä purjeessa pienellä miehistöllä onnistu eikä ole muutenkaan yhtä nopeaa ja joustavaa. Tosin tarvetta moiseen on vasta kovassa kelissä kun keulapurjetta on jo reivattu. Mulla on ison käsittelyyn 2 vinssiä, joten käsittely kovassakin kelissä onnistuu. Jos veneessä on osatakila, jossa käytetään vain pieniä keulapurjeita, häviää vaauhdissa varmasti enemmän.

Edellisessä veneessä oli Lazy Jackit, hyvät nekin oli, mutta on rulla iso ihan omaa luokkaansa. Uudet purjeet ovat lisäksi hyvän muotoisia ja tehokkaita, jos nyt ei kaikkein halvinta vaihtoehtoa osta. Itse rullalaite on mielestäni kyllä toimintavarma.

sama ole kirjoitti:

Rullapuomille tehty iso on huomattavan litteäksi leikattu verrattuna tavalliseen, vaikka pinta-ala onkin samaa kertaluokkaa. Tehossa on edelleen merkittävä ero. Kokemusta on ennen ja jälkeen mallisena vertailuna veneen kanssa, jonka purje vaihdettiin rullapuomiin tavallisesta.

Ja omat käytännön vaikeudet tulevat siitä, että rullalle pitää saada paljon pidempi mastoliikki. Lisäksi rulla on aina selvästi normaalia purjeuraa taaempana, joten jollain keinolla pitää purjeuraa siirtää. Menetelmässä on kaikki vanhan rullareivin ongelmat ja muutamia uusia lisäksi, mm. puomin pitää rullatessa olla hyvin tarkkaan oikeassa kulmassa. Siksi eivät rullapuomit ainakaan vielä ole kovin yleistyneet, ehkä niiden aika tulee myöhemmin.

Lue lisää

varmaan olet oikeassa, mutta jos siitä ei olisi mitään haittaa - tai varsin olennaista - niin kaikilla olsi rulla. Nyt tilanne vaan on se, että pitää tehdä itselle selväksi mitä priorisoi. Jos haitta on noin 10% vauhti/tehokato, se ei cruisarille ole tappohomma, ja ainakin itse maksan mielelläni sen siitä että on helpompaa käsitellä isoja purjeita vaikapa yksin.

Toiset taas ei siitä maksa. Siksi on molemmat vaihtoehdot että saadaan valita :)

meriapina kirjoitti:

varmaan olet oikeassa, mutta jos siitä ei olisi mitään haittaa - tai varsin olennaista - niin kaikilla olsi rulla. Nyt tilanne vaan on se, että pitää tehdä itselle selväksi mitä priorisoi. Jos haitta on noin 10% vauhti/tehokato, se ei cruisarille ole tappohomma, ja ainakin itse maksan mielelläni sen siitä että on helpompaa käsitellä isoja purjeita vaikapa yksin.

Toiset taas ei siitä maksa. Siksi on molemmat vaihtoehdot että saadaan valita :)

Lue lisää

Mihin omasta mielestäsi vetäisit rajan, jossa purjeen käsittely helpottuu?
Itselläni on yksinpurjehduskokemusta monen vuoden ajalta. Isopurjeen koko on vaihdellut eri veneissäni 24 ja 40 m2 välillä enkä ole kokenut näitä pinta-aloja millään tavoin ongelmiksi. Tietenkin joku yöllinen reivaus vaikkapa otsalampun valossa ja rankkasateessa on voinut olla pientä kamppailua. Mutta miksi kaikkia ponnisteluita pitäisi välttää?

Periaatteessa ykkössijalla pitäisi olla yksinkertaisuus ja toimintavarmuus. Jos rullaison välttämättä haluaa, eikö varmatoimisempi ratkaisu olisi maston ulkopuolinen rullamekanismi (maston taakse samanlainen rulla kuin keulapurjeessa)? Silloin ei tulisi ongelmaa purjeen mahtumisesta ja mastoraon kitkasta.

purjeen koosta...., kirjoitti:

Mihin omasta mielestäsi vetäisit rajan, jossa purjeen käsittely helpottuu?
Itselläni on yksinpurjehduskokemusta monen vuoden ajalta. Isopurjeen koko on vaihdellut eri veneissäni 24 ja 40 m2 välillä enkä ole kokenut näitä pinta-aloja millään tavoin ongelmiksi. Tietenkin joku yöllinen reivaus vaikkapa otsalampun valossa ja rankkasateessa on voinut olla pientä kamppailua. Mutta miksi kaikkia ponnisteluita pitäisi välttää?

Periaatteessa ykkössijalla pitäisi olla yksinkertaisuus ja toimintavarmuus. Jos rullaison välttämättä haluaa, eikö varmatoimisempi ratkaisu olisi maston ulkopuolinen rullamekanismi (maston taakse samanlainen rulla kuin keulapurjeessa)? Silloin ei tulisi ongelmaa purjeen mahtumisesta ja mastoraon kitkasta.

Lue lisää

On ollut melko huimaa.
Joskus olen nähnyt kyseisen laisia rullapurjeita, jossa rulla on maston kyljessä, käytöstä en osaa sanoa, mutta ei ilmeisen hyvä ollut kun ei käytetä enää.
Ilmeisesti mastoliikki taipuu liikaa kun ei ole tuettu mastoon.
Ja kyllä rullamastoja on nykyään jo niin paljon käytössä, että kyllä niissä tuotekehitys on mennyt viimeisen 10 jopa 5 vuoden aikana gepardin vauhtia.
Jos ei se hyvä olisi, ei sitä maailmalla niin paljon olisi, siis siellä missä purjehditaan vuodessa enemmän kuin 3 kk.

purjeen koosta...., kirjoitti:

Mihin omasta mielestäsi vetäisit rajan, jossa purjeen käsittely helpottuu?
Itselläni on yksinpurjehduskokemusta monen vuoden ajalta. Isopurjeen koko on vaihdellut eri veneissäni 24 ja 40 m2 välillä enkä ole kokenut näitä pinta-aloja millään tavoin ongelmiksi. Tietenkin joku yöllinen reivaus vaikkapa otsalampun valossa ja rankkasateessa on voinut olla pientä kamppailua. Mutta miksi kaikkia ponnisteluita pitäisi välttää?

Periaatteessa ykkössijalla pitäisi olla yksinkertaisuus ja toimintavarmuus. Jos rullaison välttämättä haluaa, eikö varmatoimisempi ratkaisu olisi maston ulkopuolinen rullamekanismi (maston taakse samanlainen rulla kuin keulapurjeessa)? Silloin ei tulisi ongelmaa purjeen mahtumisesta ja mastoraon kitkasta.

Lue lisää

hyviä mielipiteitä. Mielestäni turvallisuus on myös yksi tärkeistä näkökohdista. Mutta kaikkihan riippuu missä ja miten venettä käyttää. Itse osaan jo pelkästään Itämerellä arvostaa tuota rullalaitteen tuomaa turvallisuutta. Avotilasta ei ole mitään syytä poistua purjemanöövereiden vuoksi. Ja miehistö vaikuttaa myös paljon. Jos vene on täynnä riuskoja miehiä, saadaan mereen pudonnut useinmiten ylös, mutta jos perhemiehistöllä purjehditaan, tai vaikka yksin, on homma jo paljon hankalampaa. Aika useinhan saa lukea matkakirjoituksistakin, että yöksi otettiin varmuuden vuoksi reivi. Meneehän se toki näinkin, mutta en kuitenkaan pidä rullaisoa mitenkää vähäpätöisenä vaihtoehtona. Myöskin se on mielenkiintoista havaita, että useimmat joilla on rullaiso, eivät kokemuksen perusteella ole enää perinteiseen isoon vaihtamassa. Varmaan päinvastaisiakin esimerkkejä on, mutta syistä ei ole varmuutta. Rullaiso ei siinä mielessä ole poikkeus, jos se ei kunnossa tai käyttäjä ei tiedä miten sitä käytetään, ongelmia on varmaan. Itselläni on vain hjyviä kokemuksia.

purjeen koosta...., kirjoitti:

Mihin omasta mielestäsi vetäisit rajan, jossa purjeen käsittely helpottuu?
Itselläni on yksinpurjehduskokemusta monen vuoden ajalta. Isopurjeen koko on vaihdellut eri veneissäni 24 ja 40 m2 välillä enkä ole kokenut näitä pinta-aloja millään tavoin ongelmiksi. Tietenkin joku yöllinen reivaus vaikkapa otsalampun valossa ja rankkasateessa on voinut olla pientä kamppailua. Mutta miksi kaikkia ponnisteluita pitäisi välttää?

Periaatteessa ykkössijalla pitäisi olla yksinkertaisuus ja toimintavarmuus. Jos rullaison välttämättä haluaa, eikö varmatoimisempi ratkaisu olisi maston ulkopuolinen rullamekanismi (maston taakse samanlainen rulla kuin keulapurjeessa)? Silloin ei tulisi ongelmaa purjeen mahtumisesta ja mastoraon kitkasta.

Lue lisää

"Mihin omasta mielestäsi vetäisit rajan, jossa purjeen käsittely helpottuu? "

Hyvä kysymys, vastausta tuskin löytyy sillä meitä on moneksi. Sanoisin niin että kun se on yksin toimien liian raskasta... voima ja kyky käsitellä pourjetta toki ratkaiseen.

Itse sanoisin niin että purjeen käsittely helpottuu aina kun on rullalaite, MUTTA se ei tarkoita sitä että perinteisen purjeen käsittely olisi vaikeaa tai hankalaa.

Kyse on siis helpottamisesta, ja jos voin reivata purjeen ilman yhtään voimaa, on se helpompaa reivata jos tarvitaan toisessa mallissa vähän/enemmän voimaa.

Mutta makuasia josta saa kiistellä ;)

hyviä... kirjoitti:

kokemuksia. Rullaison reivaaminen myötäisellä ainakin minun veneessä on huomattavan helppoa. Tosin aina pyrin rullaamaan purjeen sisään keula tuuleen. Ei ainakaan jää ryppyjä ja purjeen saa sopivalle tiukkudelle. Jos joskus joutuumerellä rullaamaan kovassa kelissä sisään, tulee aina jos olosuhteet sallii, vedettyä iso satamassa auki ja uudestaan sisään. Ihan niin kuin keulaurjekkin, jos on reivatulla purjeella purjehtinut ja purje pirun tiukalla rullalla.

Käsittelyn helpous ja nopeus ovat ylivoimisia. Minulla on kaikki isonpurjeen köydet (nostinta lukuunottamatta) vedetty ruorimiehen viereen, levanki selän takana. Ikinä ei isonpurjeen käsittely ole ollut niin helppoa. Voit olla valjailla kiinni koko ajan ja rullata purjeet tarvittaessa sisään oli yö tai päivä, tyyni tai myrsky.

Paljonko tehossa häviää riippuu paljolti venetyypistä. Itselläni on toppirikinen vene, enkä usko rullaison vaikuttavan veneen nopeuteen mitään, isossa pystylatat. Vaihtelevassa tuulessa, tai jos kulkusuunta vaihtelee, voi ison reivata tiukoilla osuuksilla ja taas myötäisellä avata, tämä ei perinteisessä purjeessa pienellä miehistöllä onnistu eikä ole muutenkaan yhtä nopeaa ja joustavaa. Tosin tarvetta moiseen on vasta kovassa kelissä kun keulapurjetta on jo reivattu. Mulla on ison käsittelyyn 2 vinssiä, joten käsittely kovassakin kelissä onnistuu. Jos veneessä on osatakila, jossa käytetään vain pieniä keulapurjeita, häviää vaauhdissa varmasti enemmän.

Edellisessä veneessä oli Lazy Jackit, hyvät nekin oli, mutta on rulla iso ihan omaa luokkaansa. Uudet purjeet ovat lisäksi hyvän muotoisia ja tehokkaita, jos nyt ei kaikkein halvinta vaihtoehtoa osta. Itse rullalaite on mielestäni kyllä toimintavarma.

Lue lisää

http://www.cruisersforum.com/forums/f116/inmast-furling-question-9965.html

Aika paljon löytyy mielipiteitä rullaison puolesta ja vastaan monilta muiltakin foorumeilta.

Tällä foorumilla kerrottiin rullaison (= in-mast furling) toimivan hienosti myös kovassa myötätuulessa. Samaa mielipidettä en löytänyt nettiä surfatessani. Päinvastoin löytyi varoituksia, että siinä tilanteessa on vaikeuksia ellei veneettä käännä tuuleen. Rullaisoa ei pidä kuvitella idioottivarmaksi!

Olisikohan niin, että täällä lähes poikkeuksetta kehutaan omaa valintaa ja kritisoidaan muita. "Ei nähdä malkaa omassa silmässä".

muitakin keskusteluja! kirjoitti:

http://www.cruisersforum.com/forums/f116/inmast-furling-question-9965.html

Aika paljon löytyy mielipiteitä rullaison puolesta ja vastaan monilta muiltakin foorumeilta.

Tällä foorumilla kerrottiin rullaison (= in-mast furling) toimivan hienosti myös kovassa myötätuulessa. Samaa mielipidettä en löytänyt nettiä surfatessani. Päinvastoin löytyi varoituksia, että siinä tilanteessa on vaikeuksia ellei veneettä käännä tuuleen. Rullaisoa ei pidä kuvitella idioottivarmaksi!

Olisikohan niin, että täällä lähes poikkeuksetta kehutaan omaa valintaa ja kritisoidaan muita. "Ei nähdä malkaa omassa silmässä".

Lue lisää

Kaikkialla, myös niissä suurissa lontoon kielisissä forumeissa.
Omaa kehutaan ja naapurin vehkeitä haukutaan.

reivattava kirjoitti:

iso on hyvä, kun sallii perinteiset latat. Mutta ei se takaa purjeen muodon säilymistä reivattuna, koska takaliikki pyrkii kelautumaan puomille lähemmäs mastoa kuin pitäisi. Seurauksena tuosta purje menee pussille. Vai onko tuohonkin ongelmaan keksitty jokin ratkaisu?

Lue lisää

"Mutta ei se takaa purjeen muodon säilymistä reivattuna, koska takaliikki pyrkii kelautumaan puomille lähemmäs mastoa kuin pitäisi. Seurauksena tuosta purje menee pussille. Vai onko tuohonkin ongelmaan keksitty jokin ratkaisu?"
Ensinnäkin purjeen köysiliikin etuliesmassa tulee tulla mastosta ulos riittävän paljon puomin yläpuolelta, venekoosta riippuen 0.5m ... 1.0m.
Sitten sekä taka- että etu- reiviköydet on molemmat kiristettävä kunnolla ennen rullaamista puomin sisään. Tällöin vastatuulessa rullatessa tuuli painaa purjeen tarpeeksi taakse, jolloin rullautuu niinkuin pitääkin. Jos jompikumpi on jätetty huomioimatta, niin ongelma on juuri kuten mainitsitkin, ja varsin isokin. Haittana on korkeampi hankintahinta lazy jackiin verrattuna. Etuna se, että ilman rullaa purje on väkisinkin korkea huomattavsti ilmanvastusta tuottava kasa, maston urassa päällekkäin olevista ratsastajista (tai luisteista) johtuen. Rullalla tämän välttää täysin, millä on todellakin iso merkitys reivattuna luovittaessa. Siksi joissain reilusti rikatuissa avomeri_kilpaveneissä on usa:ssa rullapuomit käytössä. Lisäksi purjeen ja maston välistä ei vuoda ilmaa, kun on köysiliikillä, eikä ratsastajilla. Tästä saatava etu on suurin kapeilla hiilimastoilla olevilla veneillä, joissa maston aiheuttama pyörre jää pieneksi suhteessa purjeen kokoon. Kääntyvällä- tai siipi- mastolla ero on vieläkin suurempi, ja niitähän on varsinkin monirunkoisissa kilpavehkeissä.

Reiviä ei tarvitse ottaa yhtään ennakkoon, kun on toimivat systeemit. Minulla on läpilattaisossa Seldenin mds-kuulalaakerivaunut ja yhden köyden reivit. Reivaus onnistuu sitloodasta helpolla kaikissa keleissä kaikilla tuulen suunnilla yhden hengen voimin muutamassa minuutissa ilman ihmeempiä manööverejä. Satamaan saapuessani otan usein ison alas myötätuulessa, sillä sen saa silloin laskostettua tasaisemmin, kun purje ei putoa kerralla alas kuten vastatuulen laskettaessa.

eskom kirjoitti:

Reiviä ei tarvitse ottaa yhtään ennakkoon, kun on toimivat systeemit. Minulla on läpilattaisossa Seldenin mds-kuulalaakerivaunut ja yhden köyden reivit. Reivaus onnistuu sitloodasta helpolla kaikissa keleissä kaikilla tuulen suunnilla yhden hengen voimin muutamassa minuutissa ilman ihmeempiä manööverejä. Satamaan saapuessani otan usein ison alas myötätuulessa, sillä sen saa silloin laskostettua tasaisemmin, kun purje ei putoa kerralla alas kuten vastatuulen laskettaessa.

Lue lisää

Isopurjeen rullamekanismin tilaaminen uuteen veneeseen tai jälkiasennus vanhaan veneeseen ei varmaankaan ole ihan pieni kustannus. Siinäkään mielessä itselläni ei ole motivaatiota rullaisoon - enkä koe kiskoa laakeroituja vaunujani (Facnor) millään tavoin huonosti toimiviksi tai edes epämukaviksi.

Jos mahdollisimman suuri mukavuus ja lihasvoiman käytön välttäminen on tärkeä, sähkötoimiset vinssit ovat perusteltu hankinta. Onhan genuan skuuttaaminen sentään raskaampaa kuin isopurjeen reivaus, lasku tai nosto.
Jokainen tietenkin itse ratkaisee mikä juuri siinä omassa käytössä on oleellista ja mihin rahansa haluaa käyttää. Jollekin on sähkövessa tärkeä ja voitakin ajatus huvittaa....

muitakin keskusteluja! kirjoitti:

http://www.cruisersforum.com/forums/f116/inmast-furling-question-9965.html

Aika paljon löytyy mielipiteitä rullaison puolesta ja vastaan monilta muiltakin foorumeilta.

Tällä foorumilla kerrottiin rullaison (= in-mast furling) toimivan hienosti myös kovassa myötätuulessa. Samaa mielipidettä en löytänyt nettiä surfatessani. Päinvastoin löytyi varoituksia, että siinä tilanteessa on vaikeuksia ellei veneettä käännä tuuleen. Rullaisoa ei pidä kuvitella idioottivarmaksi!

Olisikohan niin, että täällä lähes poikkeuksetta kehutaan omaa valintaa ja kritisoidaan muita. "Ei nähdä malkaa omassa silmässä".

Lue lisää

Kannattaako tosiaan vain lukea tuolta mielipiteitä?

Huomasin kyllä asiavirheen omassa kirjoituksessani. Nimittäin rullaison reivaaminen myötätuulessa on helppoa ainoastaan verrattuna perinteiseen laskettavaan isoon. Rullaison pystyy nimittäin pitämään helpommin irti mastosta ja saalingeista reivattaessa myötätuulessa. Hommahan etenee pikkuhiljaa, purje jalustetaan ensin mahdollisimman keskelle. Sitten lasketaan vähän löysää puomiliesmalle, köysi taas lukkoon ja vuorostaan vedetään köydestä purjetta rullalle (kovassa tuulessa tarvitaan vinssiä ja pitää olla varovainen). Näin ainakin minun veneessä onnistuu. Purje pirulainen kyllä rullautuu. Mutta, jos päästää liikaa löysää puomiliesmalle, tulee varmasti ongelmia. ja erityisesti lattojen kohdala pitää purje olla melko tiukalla, muuten ei latta pyörähdä mastouraan sisään.

Mikään ei ole idioottivarmaa. Mutta tarvittaessa purje kyllämenee rullalle myös myötäisellä melko helposti ja hallitusti.

Minä en mielestäni ole kritisoinut muita. Pikemmin kehuin myös edellisen veneeni Lazy Jackejä. Samoin myös esitin kritiikkiä rullaison sopivuudesta kaikkiin rikityyppeihin. Itselläni on nyt 6 vene ja ensimmäinen rullaiso. Satun nyt vain olemaan tyyyväinen siihen. En keksi huonoja puolia.

Myös perinteinen iso voi jäädä jumiin eikä tule alas. Tällaisia tapauksia on sattunut myös Suomessa. Esim. 2006 kesällä Dufour 40 veneen topissa oleva nailon rulla oli kulunut niin, että nostin oli päässyt hyppäämään rullalta ja kiilautui rullanjämän ja maston reijän väliin. Omistaja pariskunta joutui aikansa soittelemaan, ennen kuin löyty tarpeeksi rohkea kaveri, joka vedettiin mastoon irroittamaan nostinta veneen purjehtiessa melko navakassa tuulessa.

Olen myös tyytyväinen keulapotkuriin, vaikka tälläkin palstalla "yleinen mielipide" on sitä vastaan. Kyllä, olen minäkin ajanut veneen laituriin kelissä kuin kelissä ilman keulapotkuria, mutta hyvä se silti on.

Puomiin rullattavasta, ei r... kirjoitti:

"Mutta ei se takaa purjeen muodon säilymistä reivattuna, koska takaliikki pyrkii kelautumaan puomille lähemmäs mastoa kuin pitäisi. Seurauksena tuosta purje menee pussille. Vai onko tuohonkin ongelmaan keksitty jokin ratkaisu?"
Ensinnäkin purjeen köysiliikin etuliesmassa tulee tulla mastosta ulos riittävän paljon puomin yläpuolelta, venekoosta riippuen 0.5m ... 1.0m.
Sitten sekä taka- että etu- reiviköydet on molemmat kiristettävä kunnolla ennen rullaamista puomin sisään. Tällöin vastatuulessa rullatessa tuuli painaa purjeen tarpeeksi taakse, jolloin rullautuu niinkuin pitääkin. Jos jompikumpi on jätetty huomioimatta, niin ongelma on juuri kuten mainitsitkin, ja varsin isokin. Haittana on korkeampi hankintahinta lazy jackiin verrattuna. Etuna se, että ilman rullaa purje on väkisinkin korkea huomattavsti ilmanvastusta tuottava kasa, maston urassa päällekkäin olevista ratsastajista (tai luisteista) johtuen. Rullalla tämän välttää täysin, millä on todellakin iso merkitys reivattuna luovittaessa. Siksi joissain reilusti rikatuissa avomeri_kilpaveneissä on usa:ssa rullapuomit käytössä. Lisäksi purjeen ja maston välistä ei vuoda ilmaa, kun on köysiliikillä, eikä ratsastajilla. Tästä saatava etu on suurin kapeilla hiilimastoilla olevilla veneillä, joissa maston aiheuttama pyörre jää pieneksi suhteessa purjeen kokoon. Kääntyvällä- tai siipi- mastolla ero on vieläkin suurempi, ja niitähän on varsinkin monirunkoisissa kilpavehkeissä.

Lue lisää

unohdit tuosta ison läpilatat, muuten meni täysin oikein.

kustannusnäkökohta... kirjoitti:

Isopurjeen rullamekanismin tilaaminen uuteen veneeseen tai jälkiasennus vanhaan veneeseen ei varmaankaan ole ihan pieni kustannus. Siinäkään mielessä itselläni ei ole motivaatiota rullaisoon - enkä koe kiskoa laakeroituja vaunujani (Facnor) millään tavoin huonosti toimiviksi tai edes epämukaviksi.

Jos mahdollisimman suuri mukavuus ja lihasvoiman käytön välttäminen on tärkeä, sähkötoimiset vinssit ovat perusteltu hankinta. Onhan genuan skuuttaaminen sentään raskaampaa kuin isopurjeen reivaus, lasku tai nosto.
Jokainen tietenkin itse ratkaisee mikä juuri siinä omassa käytössä on oleellista ja mihin rahansa haluaa käyttää. Jollekin on sähkövessa tärkeä ja voitakin ajatus huvittaa....

Lue lisää

paljonko maksaa kisko mastoon kunnon vaunut. Ja sen kiskon kiinnitys niin että' myös pysyy, ei siis pop-niiteillä, jotka ei pysy ja kuluttaa lisäksi nostimia nopeasti rikki.
Entäs kunnon rulla puomissa,jonka asentaa helposti itsekin. Taitaa mennä ihan samoihin ...
Kumpikaan ei ole ihan pieni kustannus, lienee kuitenkin halvemmat kuin sähkövinssit...

kustannusnäkökohta... kirjoitti:

Isopurjeen rullamekanismin tilaaminen uuteen veneeseen tai jälkiasennus vanhaan veneeseen ei varmaankaan ole ihan pieni kustannus. Siinäkään mielessä itselläni ei ole motivaatiota rullaisoon - enkä koe kiskoa laakeroituja vaunujani (Facnor) millään tavoin huonosti toimiviksi tai edes epämukaviksi.

Jos mahdollisimman suuri mukavuus ja lihasvoiman käytön välttäminen on tärkeä, sähkötoimiset vinssit ovat perusteltu hankinta. Onhan genuan skuuttaaminen sentään raskaampaa kuin isopurjeen reivaus, lasku tai nosto.
Jokainen tietenkin itse ratkaisee mikä juuri siinä omassa käytössä on oleellista ja mihin rahansa haluaa käyttää. Jollekin on sähkövessa tärkeä ja voitakin ajatus huvittaa....

Lue lisää

ei ole mitätön jos vene on kevyehkö. Normaalisti reivatessa (tai rullapuomissa) purje tulee alemmaksi ja sen painopiste tietysti myös. Maston sisään rullattavassa purjeessa sekä purjeen että rullalaitteen painopiste jää korkealle. Kysymys ei ole pelkkää teoreettista viisastelua ja AVS:n (angle of vanishing stability) pienenemistä esim. alle 120 asteeseen. Asialla voi olla käytännön merkitystä myrskyolosuhteissa - ei tietenkään Saaristomeren suojaisilla vesillä eikä isoissa veneissä. Kannattaa silti miettiä sitäkin näkökohtaa ennen ostopäätöstä.

vakauden muutos ! kirjoitti:

ei ole mitätön jos vene on kevyehkö. Normaalisti reivatessa (tai rullapuomissa) purje tulee alemmaksi ja sen painopiste tietysti myös. Maston sisään rullattavassa purjeessa sekä purjeen että rullalaitteen painopiste jää korkealle. Kysymys ei ole pelkkää teoreettista viisastelua ja AVS:n (angle of vanishing stability) pienenemistä esim. alle 120 asteeseen. Asialla voi olla käytännön merkitystä myrskyolosuhteissa - ei tietenkään Saaristomeren suojaisilla vesillä eikä isoissa veneissä. Kannattaa silti miettiä sitäkin näkökohtaa ennen ostopäätöstä.

Lue lisää

että AVS ja STIX voivat huonontua huolestuttavan paljon, kun venettä varustellaan.

Tutka ja tutkaheijastin korkealla mastossa, genuan ja ison rullapurjeet, tuuligeneraattori, targa-kaari, bimini, spinnupuomin säilytys mastoa vasten...
Painopiste nousee ja tuulikuorma lisääntyy, johtaa pienellä ja matalakölisellä veneellä stabiilisuusarvojen (ja avomerikelpoisuuden) romahtamiseen, isolla ja raskaalla veneellä noita ongelmia ei yleensä tule.

keskusteltu kirjoitti:

että AVS ja STIX voivat huonontua huolestuttavan paljon, kun venettä varustellaan.

Tutka ja tutkaheijastin korkealla mastossa, genuan ja ison rullapurjeet, tuuligeneraattori, targa-kaari, bimini, spinnupuomin säilytys mastoa vasten...
Painopiste nousee ja tuulikuorma lisääntyy, johtaa pienellä ja matalakölisellä veneellä stabiilisuusarvojen (ja avomerikelpoisuuden) romahtamiseen, isolla ja raskaalla veneellä noita ongelmia ei yleensä tule.

Lue lisää

Eihän keskikokoisen purren isopurje paina paljon paskaakaan.
Kun se 100 kiloinen kippari kävelee kannella, niin se jo vaikuttaa enemmän.

Kovasti. kirjoitti:

Eihän keskikokoisen purren isopurje paina paljon paskaakaan.
Kun se 100 kiloinen kippari kävelee kannella, niin se jo vaikuttaa enemmän.

100 kg kipparin painopiste on 0,8 m kannen yläpuolella.
Purjeen paino 30 kg ja rullalaite saman verran. Näiden painopiste 18 m mastossa on 8 m kannen yläpuolella

100kg x 0,8m = 80 kgm
60 kg x 8 m = 480 kgm

Siis pahalla kelillä se rullapurje vääntää venettä 6 kertaa enemmän kuin mastoon nojaava kippari.

epäilty kirjoitti:

100 kg kipparin painopiste on 0,8 m kannen yläpuolella.
Purjeen paino 30 kg ja rullalaite saman verran. Näiden painopiste 18 m mastossa on 8 m kannen yläpuolella

100kg x 0,8m = 80 kgm
60 kg x 8 m = 480 kgm

Siis pahalla kelillä se rullapurje vääntää venettä 6 kertaa enemmän kuin mastoon nojaava kippari.

Lue lisää

Tuli tuo 60?
Eikös se ole 30 kg x 8? = 240 kgm.
Puomilla se purje sitten vääntää 1,8 x 30kg.

Vaan eikö tuokin ole helposti ratkaistua kun pyöräyttää sitä reiviä kovassa kelissä yhden kierroksen lisää.
Voi meinaan olla että tavanomaisen isopurjeen 2-reivi ei ihan riitä, eli vene kallistuu silti liikaa optimaalisen vedon saavuttamiseksi, kun taas rullaisolla saadaan justiin se oikea määrä reivattua. Parempi siis.

epäilty kirjoitti:

100 kg kipparin painopiste on 0,8 m kannen yläpuolella.
Purjeen paino 30 kg ja rullalaite saman verran. Näiden painopiste 18 m mastossa on 8 m kannen yläpuolella

100kg x 0,8m = 80 kgm
60 kg x 8 m = 480 kgm

Siis pahalla kelillä se rullapurje vääntää venettä 6 kertaa enemmän kuin mastoon nojaava kippari.

Lue lisää

Pilssissä pitää vaan olla aina sen verran kaljatölkkejä että on vastamomentti.

vielä lisää kirjoitti:

paljonko maksaa kisko mastoon kunnon vaunut. Ja sen kiskon kiinnitys niin että' myös pysyy, ei siis pop-niiteillä, jotka ei pysy ja kuluttaa lisäksi nostimia nopeasti rikki.
Entäs kunnon rulla puomissa,jonka asentaa helposti itsekin. Taitaa mennä ihan samoihin ...
Kumpikaan ei ole ihan pieni kustannus, lienee kuitenkin halvemmat kuin sähkövinssit...

Lue lisää

Rullaison lisähinta uuteen Oceanis 37:n on 560€ alv. Onko se paljon vai vähän, jokainen päättäköön itse.

Jaa mistäkö tiedän..?

hinta kirjoitti:

Rullaison lisähinta uuteen Oceanis 37:n on 560€ alv. Onko se paljon vai vähän, jokainen päättäköön itse.

Jaa mistäkö tiedän..?

Tuskin kukaan nyt huvikseen vaihtaa mastoa, mutta jos on uusimassa mastoa, tai ostamassa uutta venettä, niin perhepurjehduksessa prima vehje.
Kisapurjehtiminen ja painopistetouhu on erikseen.

hinta kirjoitti:

Rullaison lisähinta uuteen Oceanis 37:n on 560€ alv. Onko se paljon vai vähän, jokainen päättäköön itse.

Jaa mistäkö tiedän..?

juuri miettisi asiaa sen enempää. Ilman muuta kannattaa ottaa. En tiedä minkälainen vakio purje on, mutta siihenkin kannattaa pistää pikkusen lisää, jos ei ole pystylatoilla.

hyviä... kirjoitti:

juuri miettisi asiaa sen enempää. Ilman muuta kannattaa ottaa. En tiedä minkälainen vakio purje on, mutta siihenkin kannattaa pistää pikkusen lisää, jos ei ole pystylatoilla.

Lue lisää

eikä vasta jälkikäteen. Niitäkin purjehtijoita on, jotka ovat pettyneet rullapurjeeseen (sekä maston sisään rullautuvissa että puomin sisään rullautuvissa on ongelmia). Seuraavassa veneessään heillä sitten ei olekaan rullamastoa.
Eikö olisi viisainta koepurjehtia samanlaista venettä, josta toisessa on rullamasto, toisessa "perinteinen"?

kannattaa ennen päätöstä kirjoitti:

eikä vasta jälkikäteen. Niitäkin purjehtijoita on, jotka ovat pettyneet rullapurjeeseen (sekä maston sisään rullautuvissa että puomin sisään rullautuvissa on ongelmia). Seuraavassa veneessään heillä sitten ei olekaan rullamastoa.
Eikö olisi viisainta koepurjehtia samanlaista venettä, josta toisessa on rullamasto, toisessa "perinteinen"?

Lue lisää

samaa myös keulapurjeen kohdalla?

hyviä... kirjoitti:

samaa myös keulapurjeen kohdalla?

koska purje ei ole alumiiniputken sisällä.

Tietenkin myös keulapurjeen rullamekanismissa voi esiintyä yllättäviä harmeja, jotka kannattaa tiedostaa. Tavallisin jumittumisen syy on rullaliinan (vanhemmassa Reckmanissa vaijerin) sotkeutuminen (esim. Seldenin rumpukotelon sisälle) tai fallin kiertyminen foilin yläpään ympärille. Pahin moka on väkisin vinssaaminen, kun rulla ei tunnu pyörivän -> etustaagin katkeaminen.

Rullamekanismien riskit on hyvä tiedostaa vaikka itselläsi niitä ei VIELÄ olisi ollut. Samoin kannattaa funtsia, miten eri tilanteista selviää. Ongelmahan voi tulla yöllisessä ukonilmassa reivatessasi tai vaikkapa navakassa tuulessa satamaan tullessa...

kannattaa ennen päätöstä kirjoitti:

eikä vasta jälkikäteen. Niitäkin purjehtijoita on, jotka ovat pettyneet rullapurjeeseen (sekä maston sisään rullautuvissa että puomin sisään rullautuvissa on ongelmia). Seuraavassa veneessään heillä sitten ei olekaan rullamastoa.
Eikö olisi viisainta koepurjehtia samanlaista venettä, josta toisessa on rullamasto, toisessa "perinteinen"?

Lue lisää

En ole koskaan tavannut niitä matka/perhepurjehtijoita jotka ovat pettyneet niiden toimintaan, koska usein tässä on puhdas käyttäjävika, ja kun sitä ei uskalleta tunnustaa on masto "ihan paska". Kun ne ovat oppineet niksit - joita kaikissa purjeissa on - kyseesä on ollut suuri "Ahaa" elämys.

Voisitko täsmentää kun sinulla näitä tuttuja on, että minkähänlaisia vikoja on ollut?

Myöskään en ole tavannut yhtään joka on vaihtanut rullan takaisn perinteioseen, mutta sellaisen olen tavannut joka osti uuden veneen ja siihen ei saanut rullaisoa, ja hän vuoden ajoi sillä. Seuraavana vuonna oli jo rulla hankittu. Joissakin nykyveneissä kun ei ole varaa valita varusteita yhtään ohi listan.

Aina kannattaa kokeilla, ja nimenomaan sellaisen kanssa jolla on kokemusta järjestelmästä että osaa oikein näyttää ja opettaa.

kannattaa ennen päätöstä kirjoitti:

eikä vasta jälkikäteen. Niitäkin purjehtijoita on, jotka ovat pettyneet rullapurjeeseen (sekä maston sisään rullautuvissa että puomin sisään rullautuvissa on ongelmia). Seuraavassa veneessään heillä sitten ei olekaan rullamastoa.
Eikö olisi viisainta koepurjehtia samanlaista venettä, josta toisessa on rullamasto, toisessa "perinteinen"?

Lue lisää

jotka tulivat veneen mukana.

Rullagenuasta puuttui rullan luona tarvittava toppaus, ei uutenakaan toiminut reivattuna (muodoton pussi). Lisäksi venyi käytössä aina vaan pahemmaksi.

Rullaiso venyi jo parin kauden käytöstä, jonka jälkeen sekin oli muodoton reivattuna.

Kyllästyin ja ostin hyvästä materiaalista tehdyt "high-tech"-purjeet. Mahtavaa, toimivat reivattunakin hienosti eivätkä ole menettäneet muotoaan ainakaan vielä 2 v käytön jälkeen.

Hyviä rullapurjeita ei voita mikään!
Siis matkapurjehtijalla, valtamerillä.

meriapina kirjoitti:

En ole koskaan tavannut niitä matka/perhepurjehtijoita jotka ovat pettyneet niiden toimintaan, koska usein tässä on puhdas käyttäjävika, ja kun sitä ei uskalleta tunnustaa on masto "ihan paska". Kun ne ovat oppineet niksit - joita kaikissa purjeissa on - kyseesä on ollut suuri "Ahaa" elämys.

Voisitko täsmentää kun sinulla näitä tuttuja on, että minkähänlaisia vikoja on ollut?

Myöskään en ole tavannut yhtään joka on vaihtanut rullan takaisn perinteioseen, mutta sellaisen olen tavannut joka osti uuden veneen ja siihen ei saanut rullaisoa, ja hän vuoden ajoi sillä. Seuraavana vuonna oli jo rulla hankittu. Joissakin nykyveneissä kun ei ole varaa valita varusteita yhtään ohi listan.

Aina kannattaa kokeilla, ja nimenomaan sellaisen kanssa jolla on kokemusta järjestelmästä että osaa oikein näyttää ja opettaa.

Lue lisää

ei ole harvinaisuus. Tiedän, että yksi vika on ollut nostimen kiertyminen - aivan samoin kuin keulapurjetta rullatessa saattaa käydä. Toisenlainen pulma on syntynyt purjeen mentyä vekille, jolloin se ei mahtunut maston sisään ja kiilautui reivaustilanteessa.

Aina ei suinkaan ole ollut kysymys kokemattomasta kipparista. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa J.Cornell (mm. "World Cruising Handbook":in kirjoittaja, jonka moni tuntee myös ARC perustajana). Hänen Aventura II:n isopurjeen rulla jumittui kesken reivausta Biskajalla (Bill Dixon-40ft vene, jossa Hoodin in-mast furling). Aventura III:een Cornell ei enää halunnut rullamastoa.

reivatessa..... kirjoitti:

ei ole harvinaisuus. Tiedän, että yksi vika on ollut nostimen kiertyminen - aivan samoin kuin keulapurjetta rullatessa saattaa käydä. Toisenlainen pulma on syntynyt purjeen mentyä vekille, jolloin se ei mahtunut maston sisään ja kiilautui reivaustilanteessa.

Aina ei suinkaan ole ollut kysymys kokemattomasta kipparista. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa J.Cornell (mm. "World Cruising Handbook":in kirjoittaja, jonka moni tuntee myös ARC perustajana). Hänen Aventura II:n isopurjeen rulla jumittui kesken reivausta Biskajalla (Bill Dixon-40ft vene, jossa Hoodin in-mast furling). Aventura III:een Cornell ei enää halunnut rullamastoa.

Lue lisää

Ei ole harvinaisuus? Kyllä se on kun rinnalle laittaa vastakohdat, eli toimivat pelit. Tuo kiertymisen voi ihan helposti poistaa, ja se on käyttäjävika (tai tiedonpuute) rikausvaiheessa. Koskaa falli ei voi tulle suoraan foilin suuntaisesti alan fallikulmaan, vaan siinä on aina oltava kulma. Sellaisia saa ostettua ja tuo ongelmasi ei ole todellinen.

>>> Toisenlainen pulma on syntynyt purjeen mentyä vekille, jolloin se ei mahtunut maston sisään ja kiilautui reivaustilanteessa.

Kun rullaa purjeen "levynä, niin näin ei tapahtu. Käyttäjävika.

>>> Aventura II:n isopurjeen rulla jumittui kesken reivausta Biskajalla (Bill Dixon-40ft vene, jossa Hoodin in-mast furling). Aventura III:een Cornell ei enää halunnut rullamastoa.

Miten kulmavaihde jumittuu? Siten että menee rattaat 'sekaisin', vai? En tiedä kun en ole koskaan kuullut. Mutta sen tiedän että Cornellin viimeisessä veneessä on rullamasto, ainakin kuvista päätellen :) Joten se siitä.

meriapina kirjoitti:

Ei ole harvinaisuus? Kyllä se on kun rinnalle laittaa vastakohdat, eli toimivat pelit. Tuo kiertymisen voi ihan helposti poistaa, ja se on käyttäjävika (tai tiedonpuute) rikausvaiheessa. Koskaa falli ei voi tulle suoraan foilin suuntaisesti alan fallikulmaan, vaan siinä on aina oltava kulma. Sellaisia saa ostettua ja tuo ongelmasi ei ole todellinen.

>>> Toisenlainen pulma on syntynyt purjeen mentyä vekille, jolloin se ei mahtunut maston sisään ja kiilautui reivaustilanteessa.

Kun rullaa purjeen "levynä, niin näin ei tapahtu. Käyttäjävika.

>>> Aventura II:n isopurjeen rulla jumittui kesken reivausta Biskajalla (Bill Dixon-40ft vene, jossa Hoodin in-mast furling). Aventura III:een Cornell ei enää halunnut rullamastoa.

Miten kulmavaihde jumittuu? Siten että menee rattaat 'sekaisin', vai? En tiedä kun en ole koskaan kuullut. Mutta sen tiedän että Cornellin viimeisessä veneessä on rullamasto, ainakin kuvista päätellen :) Joten se siitä.

Lue lisää

Mikään ei mene pieleen, kun ei tee virheitä. Miten helppoa elämä onkaan.

meriapina kirjoitti:

Ei ole harvinaisuus? Kyllä se on kun rinnalle laittaa vastakohdat, eli toimivat pelit. Tuo kiertymisen voi ihan helposti poistaa, ja se on käyttäjävika (tai tiedonpuute) rikausvaiheessa. Koskaa falli ei voi tulle suoraan foilin suuntaisesti alan fallikulmaan, vaan siinä on aina oltava kulma. Sellaisia saa ostettua ja tuo ongelmasi ei ole todellinen.

>>> Toisenlainen pulma on syntynyt purjeen mentyä vekille, jolloin se ei mahtunut maston sisään ja kiilautui reivaustilanteessa.

Kun rullaa purjeen "levynä, niin näin ei tapahtu. Käyttäjävika.

>>> Aventura II:n isopurjeen rulla jumittui kesken reivausta Biskajalla (Bill Dixon-40ft vene, jossa Hoodin in-mast furling). Aventura III:een Cornell ei enää halunnut rullamastoa.

Miten kulmavaihde jumittuu? Siten että menee rattaat 'sekaisin', vai? En tiedä kun en ole koskaan kuullut. Mutta sen tiedän että Cornellin viimeisessä veneessä on rullamasto, ainakin kuvista päätellen :) Joten se siitä.

Lue lisää

Aventura III:ssa (Ovni 43) on läpilattaiso, jossa on neljä reiviä. Tietosi on 100% varmuudella virheellinen!

Sentään myönnät käyttäjävikoja olevan. Se on rehtiä. Luultavasti moni kokematon perhepurjehtija hankkii rullapurjeet nimenomaan sen mielikuvan perusteella, että ne olisivat toimintavarmoja ja helppokäyttöisiä. Eikö juuri sen takia niitä ikäviä yllätyksiä satu, kun rullapurjeen riskejä ei ymmärretä ennakoida?
Käytännön ongelmia ei kannattaisi vähätellä, vaan mieluummin ottaa opiksi.

Rullapurjeet ovat mukavia niin kauan kuin ne toimivat. Siitä tuskin kukaan on eri mieltä.

rulla toimintavarmempi, kirjoitti:

koska purje ei ole alumiiniputken sisällä.

Tietenkin myös keulapurjeen rullamekanismissa voi esiintyä yllättäviä harmeja, jotka kannattaa tiedostaa. Tavallisin jumittumisen syy on rullaliinan (vanhemmassa Reckmanissa vaijerin) sotkeutuminen (esim. Seldenin rumpukotelon sisälle) tai fallin kiertyminen foilin yläpään ympärille. Pahin moka on väkisin vinssaaminen, kun rulla ei tunnu pyörivän -> etustaagin katkeaminen.

Rullamekanismien riskit on hyvä tiedostaa vaikka itselläsi niitä ei VIELÄ olisi ollut. Samoin kannattaa funtsia, miten eri tilanteista selviää. Ongelmahan voi tulla yöllisessä ukonilmassa reivatessasi tai vaikkapa navakassa tuulessa satamaan tullessa...

Lue lisää

Jos etustaaki kestää keulapurjeen jalustamisen, se kestää myös rullan vinssauksen. Yleensä rullille ei sallita vinssausta, koska köysirumpu tai sen laakerit voi tällöin hajota.

meriapina kirjoitti:

Ei ole harvinaisuus? Kyllä se on kun rinnalle laittaa vastakohdat, eli toimivat pelit. Tuo kiertymisen voi ihan helposti poistaa, ja se on käyttäjävika (tai tiedonpuute) rikausvaiheessa. Koskaa falli ei voi tulle suoraan foilin suuntaisesti alan fallikulmaan, vaan siinä on aina oltava kulma. Sellaisia saa ostettua ja tuo ongelmasi ei ole todellinen.

>>> Toisenlainen pulma on syntynyt purjeen mentyä vekille, jolloin se ei mahtunut maston sisään ja kiilautui reivaustilanteessa.

Kun rullaa purjeen "levynä, niin näin ei tapahtu. Käyttäjävika.

>>> Aventura II:n isopurjeen rulla jumittui kesken reivausta Biskajalla (Bill Dixon-40ft vene, jossa Hoodin in-mast furling). Aventura III:een Cornell ei enää halunnut rullamastoa.

Miten kulmavaihde jumittuu? Siten että menee rattaat 'sekaisin', vai? En tiedä kun en ole koskaan kuullut. Mutta sen tiedän että Cornellin viimeisessä veneessä on rullamasto, ainakin kuvista päätellen :) Joten se siitä.

Lue lisää

vaikkapa täältä, jos J.Cornellin nykyisen veneen isopurje kiinnostaa.
http://www.noonsite.com/aventura/aventura3.html

reivatessa..... kirjoitti:

ei ole harvinaisuus. Tiedän, että yksi vika on ollut nostimen kiertyminen - aivan samoin kuin keulapurjetta rullatessa saattaa käydä. Toisenlainen pulma on syntynyt purjeen mentyä vekille, jolloin se ei mahtunut maston sisään ja kiilautui reivaustilanteessa.

Aina ei suinkaan ole ollut kysymys kokemattomasta kipparista. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa J.Cornell (mm. "World Cruising Handbook":in kirjoittaja, jonka moni tuntee myös ARC perustajana). Hänen Aventura II:n isopurjeen rulla jumittui kesken reivausta Biskajalla (Bill Dixon-40ft vene, jossa Hoodin in-mast furling). Aventura III:een Cornell ei enää halunnut rullamastoa.

Lue lisää

isopurje. Harvinaista se on, mutta mahdollista. Kuten rullaisollakin.

Tavallinen iso voi jumittua, jos esim.
- mastonhuipussa köysipyörä hajoaa tai siinä
- köysi pääsee putoamaan rullalta tai
- mastouraan jumiutuu liuku tai ura muuten vaurioituu
- purje tarttuu jonnekin kiinni (tutkaheijastimen kiinnike, rikkinäinen saalingin pää tms).

Rullaiso voi jumiutua, jos
- purjeen nostin ei ole riittävän kireällä, purje menee rypyille
- purje on mennyt pehmeäksi ja muodottomaksi, menee rypyille
- purjeen alareuna nousee rullatessa liian ylös, taas ryppyjä
- purje vedetään sisään täysmyötäisellä, menee helposti rypyille
- purje vedetään väkisin vinssillä sisään

Yleensä rullaiso saadaan vinssin avulla väkisin vedettyä sisään, mutta siellä se sitten on. Ei tule enää ulos.

Ongelmat ovat harvinaisia ja johtuvat yleensä kokemattomien käyttäjien vääristä työtavoista.

Genoa100 kirjoitti:

Jos etustaaki kestää keulapurjeen jalustamisen, se kestää myös rullan vinssauksen. Yleensä rullille ei sallita vinssausta, koska köysirumpu tai sen laakerit voi tällöin hajota.

Lue lisää

Kysymyshän oli VAIN siitä, että furling-liinan väkisin vinssaaminen voi johtaa vaurioihin JOS rullalaite on jostain syystä jumissa.
Lukaisepa mitä varoituksia Selden Mast Ab tai vaikkapa Harken antavat rullan vinssauksesta!

"Jos etustaaki kestää keulapurjeen jalustamisen, se kestää myös rullan vinssauksen". Tällainen ajattelutapa on juuri se, jolla vaurioita aiheutetaan! Ilmeisesti et vielä ole sattunut näkemään kiertymisen takia katkenneita etustaageja?

Genoa100 kirjoitti:

Jos etustaaki kestää keulapurjeen jalustamisen, se kestää myös rullan vinssauksen. Yleensä rullille ei sallita vinssausta, koska köysirumpu tai sen laakerit voi tällöin hajota.

Lue lisää

Linkkejä löydät itse. Poimin pari kappaletta laitevalmistajien sivuilta:

Roller furling does not work well under load and does not provide a good reefed sail shape; roller reefing is much better in this regard, but failure of a roller reefer can cause failure of the headstay—which could lead to loss of the mast.

Even slight damage from minor episodes of halyard wrap can ruin the halyard, the foil and the headstay connection into terminal fitting. As the headstay supports the mast you cannot risk any damage to it. Even minor damage will necessitate a replacement and this is a seriously expensive proposition.

löytyy runsaasti, jos kiinn... kirjoitti:

Linkkejä löydät itse. Poimin pari kappaletta laitevalmistajien sivuilta:

Roller furling does not work well under load and does not provide a good reefed sail shape; roller reefing is much better in this regard, but failure of a roller reefer can cause failure of the headstay—which could lead to loss of the mast.

Even slight damage from minor episodes of halyard wrap can ruin the halyard, the foil and the headstay connection into terminal fitting. As the headstay supports the mast you cannot risk any damage to it. Even minor damage will necessitate a replacement and this is a seriously expensive proposition.

Lue lisää

En lukenut riittävän huolellisesti mistä oli oikein puhe. Eli jo valmiiksi rikkinäisen rullalaitteen rullausyrityksestä väkisin genoavinssin avulla. Tietysti voimankäytöllä tällöin aiheutetaan vain lisää vaurioita.

tavallinenkin kirjoitti:

isopurje. Harvinaista se on, mutta mahdollista. Kuten rullaisollakin.

Tavallinen iso voi jumittua, jos esim.
- mastonhuipussa köysipyörä hajoaa tai siinä
- köysi pääsee putoamaan rullalta tai
- mastouraan jumiutuu liuku tai ura muuten vaurioituu
- purje tarttuu jonnekin kiinni (tutkaheijastimen kiinnike, rikkinäinen saalingin pää tms).

Rullaiso voi jumiutua, jos
- purjeen nostin ei ole riittävän kireällä, purje menee rypyille
- purje on mennyt pehmeäksi ja muodottomaksi, menee rypyille
- purjeen alareuna nousee rullatessa liian ylös, taas ryppyjä
- purje vedetään sisään täysmyötäisellä, menee helposti rypyille
- purje vedetään väkisin vinssillä sisään

Yleensä rullaiso saadaan vinssin avulla väkisin vedettyä sisään, mutta siellä se sitten on. Ei tule enää ulos.

Ongelmat ovat harvinaisia ja johtuvat yleensä kokemattomien käyttäjien vääristä työtavoista.

Lue lisää

Tavallisen isopurjeen ongelmista ne kolme ensimmäistä liittyvät todennäköisesti huonoon rikin tarkastukseen ja huoltoon. Ovat yleensä vältettävissä. Fallin katkeaminen on paljon tavallisempi ongelma, mutta silloin ei tietenkään ole kysymys isopurjeen juuttumisesta ylös. Itse olen purjehtinut yli 40 vuotta, aktiivi kilpaura 80-luvulla, nykyisin matkapurjehtija. Isopurjeeni on silloin tällöin takerrellut, ei koskaan jumittunut.

Erikoinen hankaluus, jossa purje ei tahtonut tulla alas, sattui myrskyisen tuulen jiipissä: toiseksi ylin täysipitkä latta tuli osittain ulos lattataskusta ja kiilautui vantin taakse (lattataskun pää repeytyi jiipissä). Siinäkin tapauksessa purje saatiin alas merellä, mutta latta lensi Skagerrakin aaltoihin.

Rullalaitteisiin liittyvät ongelmat, joissa purjetta ei saa sisään, ovat yhdessä suhteessa tosi kenkkuja. Niitä on hankalampi korjata merellä. Jos keulapurje jumittuu, se sentään on mahdollista kiertää etustaagin ympäri. Tarvittaessa voi ajaa ympyröitä ja syöttää skuutti genua staagin ympäri riittävän monta kertaa. Satamaan landaus on hankala, jos purjetta ei saa sisään.
Rullaison jumiutumisen syyt esitit asiantuntevasti. Potentiaaliset ongelmat on hyvä tietää, jos omassa veneessä on rullapurjeet!

reivatessa..... kirjoitti:

ei ole harvinaisuus. Tiedän, että yksi vika on ollut nostimen kiertyminen - aivan samoin kuin keulapurjetta rullatessa saattaa käydä. Toisenlainen pulma on syntynyt purjeen mentyä vekille, jolloin se ei mahtunut maston sisään ja kiilautui reivaustilanteessa.

Aina ei suinkaan ole ollut kysymys kokemattomasta kipparista. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa J.Cornell (mm. "World Cruising Handbook":in kirjoittaja, jonka moni tuntee myös ARC perustajana). Hänen Aventura II:n isopurjeen rulla jumittui kesken reivausta Biskajalla (Bill Dixon-40ft vene, jossa Hoodin in-mast furling). Aventura III:een Cornell ei enää halunnut rullamastoa.

Lue lisää

tunne ison rullalaitteita ollenkaan. Minäkään en tunne kaikkia. Niissä kaikissa mitä olen käyttänyt, on nostimen kiertyminen ollut mahdotonta. Nimittäin hela, johon nostin kiinnitetään on kaksiosoinen. Ylempiosa (se johon nostin kiinnitetään) ei pääse pyörimään ollenkaan. Siten myöskään nostin ei pääse millään pyörimään alumiiniprofiilin ympärille. Ehkä näin ei ole kaikissa. Muutenkin osa kirjoittajista itsepintaisesti yrittää selittää ongelmia tulevan. Väittäisin sen olevan pelkkää kokemattomuutta. Ainahan toki on mahdollista laskea rullaisokin alas, mutta niin kuin joku jo kirjoittikin, kyllä se purje rullalle meenee aina. Muutenkin kaikki vika-altis on rullalaitteen alapäässä. Nostin hela on idioottivarma. Jos purje pyrkii jostain syystä menemään ryppyyn, ei kait ole kiellettyä vetää purjetta uudestaan auki niin, että ryppy oikenee ja uudestaan sisään. Kyllä ongelmat syntyvät 99 %:sti käyttäjän toimesta. Purjeen rullaus tehdään aina rauhallisesti tilannetta seuraten. Eihän ole tarkoitus omalla töppöilyllään vahingoittaa purjetta. Se, että purje on alumiiniputken sisällä ei vaikeuta rullausta. Jos purje pääsee nojaamaan mastoon, on kitka turhan suuri. Siksi iso kannattaa rullata aina vastatuuleen, ja myös avata. Purje muuten säilyy hyvänä siellä putkessa.

Muutenkin tämä keskustelu alkaa saamaan huvittavia piirteitä. Ilmeisesti osalla on kokemuksia vain hyvin pienten purjeiden käsittelystä. Kovassa tuulessa ei suuri genoa mene käsivoimin rullalle. Pari ensimmäistä kierrosta joutuu vetämään vinssillä. Sitten kyllä rullaantuu kevyesti. Syy ei ole Furlexin, kova tuuli vain tarttuu löysäänkin purjeeseen niin kovaa. Pikkuveneen keulaharus saattaa mennä poikki, mutta 10 mm harusta ette kyllä vinssillä poikki vedä.

reivatessa..... kirjoitti:

ei ole harvinaisuus. Tiedän, että yksi vika on ollut nostimen kiertyminen - aivan samoin kuin keulapurjetta rullatessa saattaa käydä. Toisenlainen pulma on syntynyt purjeen mentyä vekille, jolloin se ei mahtunut maston sisään ja kiilautui reivaustilanteessa.

Aina ei suinkaan ole ollut kysymys kokemattomasta kipparista. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa J.Cornell (mm. "World Cruising Handbook":in kirjoittaja, jonka moni tuntee myös ARC perustajana). Hänen Aventura II:n isopurjeen rulla jumittui kesken reivausta Biskajalla (Bill Dixon-40ft vene, jossa Hoodin in-mast furling). Aventura III:een Cornell ei enää halunnut rullamastoa.

Lue lisää

tunne ison rullalaitteita ollenkaan. Minäkään en tunne kaikkia. Niissä kaikissa mitä olen käyttänyt, on nostimen kiertyminen ollut mahdotonta. Nimittäin hela, johon nostin kiinnitetään on kaksiosoinen. Ylempiosa (se johon nostin kiinnitetään) ei pääse pyörimään ollenkaan. Siten myöskään nostin ei pääse millään pyörimään alumiiniprofiilin ympärille. Ehkä näin ei ole kaikissa. Muutenkin osa kirjoittajista itsepintaisesti yrittää selittää ongelmia tulevan. Väittäisin sen olevan pelkkää kokemattomuutta. Ainahan toki on mahdollista laskea rullaisokin alas, mutta niin kuin joku jo kirjoittikin, kyllä se purje rullalle meenee aina. Muutenkin kaikki vika-altis on rullalaitteen alapäässä. Nostin hela on idioottivarma. Jos purje pyrkii jostain syystä menemään ryppyyn, ei kait ole kiellettyä vetää purjetta uudestaan auki niin, että ryppy oikenee ja uudestaan sisään. Kyllä ongelmat syntyvät 99 %:sti käyttäjän toimesta. Purjeen rullaus tehdään aina rauhallisesti tilannetta seuraten. Eihän ole tarkoitus omalla töppöilyllään vahingoittaa purjetta. Se, että purje on alumiiniputken sisällä ei vaikeuta rullausta. Jos purje pääsee nojaamaan mastoon, on kitka turhan suuri. Siksi iso kannattaa rullata aina vastatuuleen, ja myös avata. Purje muuten säilyy hyvänä siellä putkessa.

Muutenkin tämä keskustelu alkaa saamaan huvittavia piirteitä. Ilmeisesti osalla on kokemuksia vain hyvin pienten purjeiden käsittelystä. Kovassa tuulessa ei suuri genoa mene käsivoimin rullalle. Pari ensimmäistä kierrosta joutuu vetämään vinssillä. Sitten kyllä rullaantuu kevyesti. Syy ei ole Furlexin, kova tuuli vain tarttuu löysäänkin purjeeseen niin kovaa. Pikkuveneen keulaharus saattaa mennä poikki, mutta 10 mm harusta ette kyllä vinssillä poikki vedä.

hyviä... kirjoitti:

tunne ison rullalaitteita ollenkaan. Minäkään en tunne kaikkia. Niissä kaikissa mitä olen käyttänyt, on nostimen kiertyminen ollut mahdotonta. Nimittäin hela, johon nostin kiinnitetään on kaksiosoinen. Ylempiosa (se johon nostin kiinnitetään) ei pääse pyörimään ollenkaan. Siten myöskään nostin ei pääse millään pyörimään alumiiniprofiilin ympärille. Ehkä näin ei ole kaikissa. Muutenkin osa kirjoittajista itsepintaisesti yrittää selittää ongelmia tulevan. Väittäisin sen olevan pelkkää kokemattomuutta. Ainahan toki on mahdollista laskea rullaisokin alas, mutta niin kuin joku jo kirjoittikin, kyllä se purje rullalle meenee aina. Muutenkin kaikki vika-altis on rullalaitteen alapäässä. Nostin hela on idioottivarma. Jos purje pyrkii jostain syystä menemään ryppyyn, ei kait ole kiellettyä vetää purjetta uudestaan auki niin, että ryppy oikenee ja uudestaan sisään. Kyllä ongelmat syntyvät 99 %:sti käyttäjän toimesta. Purjeen rullaus tehdään aina rauhallisesti tilannetta seuraten. Eihän ole tarkoitus omalla töppöilyllään vahingoittaa purjetta. Se, että purje on alumiiniputken sisällä ei vaikeuta rullausta. Jos purje pääsee nojaamaan mastoon, on kitka turhan suuri. Siksi iso kannattaa rullata aina vastatuuleen, ja myös avata. Purje muuten säilyy hyvänä siellä putkessa.

Muutenkin tämä keskustelu alkaa saamaan huvittavia piirteitä. Ilmeisesti osalla on kokemuksia vain hyvin pienten purjeiden käsittelystä. Kovassa tuulessa ei suuri genoa mene käsivoimin rullalle. Pari ensimmäistä kierrosta joutuu vetämään vinssillä. Sitten kyllä rullaantuu kevyesti. Syy ei ole Furlexin, kova tuuli vain tarttuu löysäänkin purjeeseen niin kovaa. Pikkuveneen keulaharus saattaa mennä poikki, mutta 10 mm harusta ette kyllä vinssillä poikki vedä.

Lue lisää

Itse juuri sanoit tärkeän asian:
"Kyllä ongelmat syntyvät 99 %:sti käyttäjän toimesta."
Siis kerran vielä rautalangasta vääntäen:

1)rullalaitteissa on esiintynyt ja esiintyy erilaisia ongelmia, joista rullalaitteen ostajan/käyttäjän on syytä olla selvillä.
Ongelmiin on erilaisia syitä.
2) rullapurjeet lisäävät mukavuutta, varsinkin keulapurjeen rulla.

IMHO:n tilastollinen selvitys on todennut, että keulapurjeen rullamekanismi on mahdollisesti lisännyt etustaagin katkeamisriskiä. Toisaalta se on lisännyt turvallisuutta vähentämällä etukannella työskentelyä. Onneksi hyöty on suurempi kuin haitta.
Isopurjeen rullaus maston sisään sen sijaan jakaa mielipiteitä.
- monet suosivat maston sisäistä rullasysteemiä
- toiset taas pitävät puomin sisäisestä rullasysteemistä
- kolmas mielipide pitää perinteistä isopurjetta parhaana toimintavarmuuden ja purjetehon takia.

Eikö ole ihan tarpeetonta väittää, että joku vaihtoehdoista on väärä? Yhtä hullunkurista on esittää, ettei 10mm staagi muka katkeaisi vinssillä kiertämällä. Paksumpiakin on katkennut. Isommissa veneissä on isommat vinssit tai hydrauliikalla toimiva rullamekanismi.

Kannattaa huomata sekin, että vaijeristaagin ongelma alkaa yleensä vaijeripäätteen vierestä, josta se ensimmäinen säie katkeaa. Sen jälkeen loputkin menee ja rullagenua voi edesauttaa katkeamista (esim. fallin kiertyminen foilin ympäri vinssaus).

Aventura III:ssa! kirjoitti:

Aventura III:ssa (Ovni 43) on läpilattaiso, jossa on neljä reiviä. Tietosi on 100% varmuudella virheellinen!

Sentään myönnät käyttäjävikoja olevan. Se on rehtiä. Luultavasti moni kokematon perhepurjehtija hankkii rullapurjeet nimenomaan sen mielikuvan perusteella, että ne olisivat toimintavarmoja ja helppokäyttöisiä. Eikö juuri sen takia niitä ikäviä yllätyksiä satu, kun rullapurjeen riskejä ei ymmärretä ennakoida?
Käytännön ongelmia ei kannattaisi vähätellä, vaan mieluummin ottaa opiksi.

Rullapurjeet ovat mukavia niin kauan kuin ne toimivat. Siitä tuskin kukaan on eri mieltä.

Lue lisää

Olin väärässä Cornellin isopurjeesta, siitä pahoittelut. Mistä jäi tämä kuva?

Jos olisin aikaisemnmin tiennyt tämän, en olisi puoltanut rullaisoja koska Cornellikin köyttää tavallista.

meriapina kirjoitti:

Olin väärässä Cornellin isopurjeesta, siitä pahoittelut. Mistä jäi tämä kuva?

Jos olisin aikaisemnmin tiennyt tämän, en olisi puoltanut rullaisoja koska Cornellikin köyttää tavallista.

Lue lisää

"Jos olisin aikaisemnmin tiennyt tämän, en olisi puoltanut rullaisoja koska Cornellikin köyttää tavallista. "

Kansa tahtoo lisää tällaisia tarinoita ;)

meriapina kirjoitti:

Olin väärässä Cornellin isopurjeesta, siitä pahoittelut. Mistä jäi tämä kuva?

Jos olisin aikaisemnmin tiennyt tämän, en olisi puoltanut rullaisoja koska Cornellikin köyttää tavallista.

Lue lisää

"Myöskään en ole tavannut yhtään joka on vaihtanut rullan takaisn perinteioseen,"

Ajattelin, että tuntisit ko nimen ja veneen. Siksi en pannut esimerkiksi jotain yleisölle tuntemattoman kipparin nimeä.

Eräs 50-jalkaisellaan maailman meriä seilannut jenkkipurjehtija oli poistanut keulapurjeen rullamekanismin ja oli siirtynyt takaisin pistoolihakasiin. Tavattiin Papeetessa. Jenkki kysyi meikäläiseltä "oh, vieläkö sinä luotat keulapurjeen rullaan?".

Mielipiteitä on yleensä jokaisella kipparilla joka asiasta. Harva meistä on kaikesta samaa mieltä. Siksi veneetkin on yleensä erilaisia, onneksi.

ystävällisesti vielä... kirjoitti:

Itse juuri sanoit tärkeän asian:
"Kyllä ongelmat syntyvät 99 %:sti käyttäjän toimesta."
Siis kerran vielä rautalangasta vääntäen:

1)rullalaitteissa on esiintynyt ja esiintyy erilaisia ongelmia, joista rullalaitteen ostajan/käyttäjän on syytä olla selvillä.
Ongelmiin on erilaisia syitä.
2) rullapurjeet lisäävät mukavuutta, varsinkin keulapurjeen rulla.

IMHO:n tilastollinen selvitys on todennut, että keulapurjeen rullamekanismi on mahdollisesti lisännyt etustaagin katkeamisriskiä. Toisaalta se on lisännyt turvallisuutta vähentämällä etukannella työskentelyä. Onneksi hyöty on suurempi kuin haitta.
Isopurjeen rullaus maston sisään sen sijaan jakaa mielipiteitä.
- monet suosivat maston sisäistä rullasysteemiä
- toiset taas pitävät puomin sisäisestä rullasysteemistä
- kolmas mielipide pitää perinteistä isopurjetta parhaana toimintavarmuuden ja purjetehon takia.

Eikö ole ihan tarpeetonta väittää, että joku vaihtoehdoista on väärä? Yhtä hullunkurista on esittää, ettei 10mm staagi muka katkeaisi vinssillä kiertämällä. Paksumpiakin on katkennut. Isommissa veneissä on isommat vinssit tai hydrauliikalla toimiva rullamekanismi.

Kannattaa huomata sekin, että vaijeristaagin ongelma alkaa yleensä vaijeripäätteen vierestä, josta se ensimmäinen säie katkeaa. Sen jälkeen loputkin menee ja rullagenua voi edesauttaa katkeamista (esim. fallin kiertyminen foilin ympäri vinssaus).

Lue lisää

edes omakohtaista kokemusta rullaisosta? Jos oot joskus jonkun kaverin tai vuokraveneen laitteen kanssa ollut tekemisissä, niin ei riitä tekemään susta asiantuntijaa.

Omakohtaista kokemusta ongelmista ison kanssa on vain sen verra, että tiedän vain yhden tapauksen ja se on aikaisemmin mainitsemani Dufour, jossa ei siis ollut rullaisoa.

Tuokin on kovin huvittavaa, että keulapurjeen rullalaite lisäisi keulaharusvaurioita. Ihan höpöjä kirjoittelet, niinkuin moni muukin. On kaikenlaisia omakohtasia uskomuksia, joita yritetään totena esittää.

Riippuu varmaan paljolti veneestä. Mun toppirikisessä veneessä ei iso paina kaiken kaikkiaankaan pajon, en osaa sanoa kiloja, mutta heposti kantaa viikatun purjeen yksin. Ja toisaalta sama ilmiöhän on keulapurjeen kohdalla. Keulapurje ainakin mun veneessä painaa arviolta yli tuplaten isoon verrattuna. Ison ala on 27 m2 ja keulapurje 50 m2, keulapurjeessa on vielä lisäksi kunnon toppaus ja kangas sellaista peltiä, ettei käytännössä saa viikattua, vaan purje jää löysälle laskokselle. Saa varmaan tosiaan nuijittua tiukat viikkaukset, mutta en talvisäilytyksen takia viitsi uudekoa purjetta niin kaltoin kohdella. Mitä nyt kuitenkin tahdon sanoa, on se, että venetyypistä riippuen mainitsemaasi ongelmaa ei ole ollenkaan, tai sitten se on melko pieni. Jossain yhteydessä jo aikaisemmin mainitsin, että rulla iso sopii toisiin veneisiin paremmin toisiin huonommin. Ainakin minusta tuntuu rullalaitteen ja purjeen painot melko vähäisiltä, jos kölipainoa on 2950 kg ja veneen uppouma n 8,5 tn.

hyviä... kirjoitti:

Riippuu varmaan paljolti veneestä. Mun toppirikisessä veneessä ei iso paina kaiken kaikkiaankaan pajon, en osaa sanoa kiloja, mutta heposti kantaa viikatun purjeen yksin. Ja toisaalta sama ilmiöhän on keulapurjeen kohdalla. Keulapurje ainakin mun veneessä painaa arviolta yli tuplaten isoon verrattuna. Ison ala on 27 m2 ja keulapurje 50 m2, keulapurjeessa on vielä lisäksi kunnon toppaus ja kangas sellaista peltiä, ettei käytännössä saa viikattua, vaan purje jää löysälle laskokselle. Saa varmaan tosiaan nuijittua tiukat viikkaukset, mutta en talvisäilytyksen takia viitsi uudekoa purjetta niin kaltoin kohdella. Mitä nyt kuitenkin tahdon sanoa, on se, että venetyypistä riippuen mainitsemaasi ongelmaa ei ole ollenkaan, tai sitten se on melko pieni. Jossain yhteydessä jo aikaisemmin mainitsin, että rulla iso sopii toisiin veneisiin paremmin toisiin huonommin. Ainakin minusta tuntuu rullalaitteen ja purjeen painot melko vähäisiltä, jos kölipainoa on 2950 kg ja veneen uppouma n 8,5 tn.

Lue lisää

käyrissä kuin käytännössä.?

enemmä stabiliteetti kirjoitti:

käyrissä kuin käytännössä.?

http://www.sailtrain.co.uk/stability/weight_distributio n.htm

http://www.yachtingworld.com/yw/stability/stability97.p df

Asiasta on keskusteltu joskus aikaisemminkin tällä foorumilla.
Kannattaa miettiä oman veneen vakautta, ennenkuin siihen asentaa painopistettä nostavia varusteita. Tutkaheijastimen tai tutkan vaikutus vakauteen on vähäinen. Rullapurjeiden vaikutus voi olla merkitsevä - riippuu veneestäsi.

ketjussa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000030869286

tästä aiheesta: kirjoitti:

http://www.sailtrain.co.uk/stability/weight_distributio n.htm

http://www.yachtingworld.com/yw/stability/stability97.p df

Asiasta on keskusteltu joskus aikaisemminkin tällä foorumilla.
Kannattaa miettiä oman veneen vakautta, ennenkuin siihen asentaa painopistettä nostavia varusteita. Tutkaheijastimen tai tutkan vaikutus vakauteen on vähäinen. Rullapurjeiden vaikutus voi olla merkitsevä - riippuu veneestäsi.

Lue lisää

Noista linkeistä ei löytynyt mitään uutta. Kokonaisuutena en usko rullaison vaikuttavan veneen stabiliuuteen mitään. Itse purjeestahan suurin osa alasta on purjeen alaosassa. Niin kauan kuin perinteistä nostettavaa isoa on vähänkin ylhäällä, ei itse rätin painopisteessä ole paljonkaan eroa. Tuskin te kuitenkaan purjettanne kannen alle reivaatte? Pienissä ja kevyissäveneissä saataa ison rullaamiseen tarvittava laite tuoda lisäpainoa, mutta siinä kokoluokasssa, missä rullaisoja yleensä näkee, en usko edes laskelmissa olevan eroa, saati sitten käytännössä. Tietysti nykyinen suuntaus, missä kölipaino suhteutettuna veneen kokoon on pieni, huonontaa asiaa. Esimerkiksi Sun Odyssey 36:ssa on kölipaino vain 1546 - 1808 kg versiosta riippuen.

hyviä... kirjoitti:

Noista linkeistä ei löytynyt mitään uutta. Kokonaisuutena en usko rullaison vaikuttavan veneen stabiliuuteen mitään. Itse purjeestahan suurin osa alasta on purjeen alaosassa. Niin kauan kuin perinteistä nostettavaa isoa on vähänkin ylhäällä, ei itse rätin painopisteessä ole paljonkaan eroa. Tuskin te kuitenkaan purjettanne kannen alle reivaatte? Pienissä ja kevyissäveneissä saataa ison rullaamiseen tarvittava laite tuoda lisäpainoa, mutta siinä kokoluokasssa, missä rullaisoja yleensä näkee, en usko edes laskelmissa olevan eroa, saati sitten käytännössä. Tietysti nykyinen suuntaus, missä kölipaino suhteutettuna veneen kokoon on pieni, huonontaa asiaa. Esimerkiksi Sun Odyssey 36:ssa on kölipaino vain 1546 - 1808 kg versiosta riippuen.

Lue lisää

"Kokonaisuutena en usko rullaison vaikuttavan veneen stabiliuuteen mitään".

Eikö rullamaston ja normaalimaston painoero ole mitattavissa? Myös purjeen painopisteen korkeus mastossa on mitattavissa. Mitä korkeammalle ja mitä enemmän painoa sijoitetaan sitä enemmän se heikentää stabiliteettiä. Ei ole uskon asia!
Niinkuin tiedät, veneiden stabiliteetti-käyrät ovat erilaisia. Jos stabiliteetti on avomeripurjehduksen kannalta jo ennestään kyseenalainen (esim. matalahko AVS), tuskin sitä kannattaa heikentää yhtään lisää.
En tunne ko veneen ominaisuuksia, mutta kölipaino tosiaan vaikuttaa pieneltä 36-jalkaiseen cruisingveneeseen.

USKOn asioista? kirjoitti:

"Kokonaisuutena en usko rullaison vaikuttavan veneen stabiliuuteen mitään".

Eikö rullamaston ja normaalimaston painoero ole mitattavissa? Myös purjeen painopisteen korkeus mastossa on mitattavissa. Mitä korkeammalle ja mitä enemmän painoa sijoitetaan sitä enemmän se heikentää stabiliteettiä. Ei ole uskon asia!
Niinkuin tiedät, veneiden stabiliteetti-käyrät ovat erilaisia. Jos stabiliteetti on avomeripurjehduksen kannalta jo ennestään kyseenalainen (esim. matalahko AVS), tuskin sitä kannattaa heikentää yhtään lisää.
En tunne ko veneen ominaisuuksia, mutta kölipaino tosiaan vaikuttaa pieneltä 36-jalkaiseen cruisingveneeseen.

Lue lisää

Kyllä se kovin momentti tulee tuulen paineesta purjeeseen.
Parasta siis teidän momenttinössöjen pitää purjeet alhalla ja ajella koneella, vähiten vääntöä.
Ihme saivartelua paljonko joku rullalaite vääntää.

Jetsulleen. kirjoitti:

Kyllä se kovin momentti tulee tuulen paineesta purjeeseen.
Parasta siis teidän momenttinössöjen pitää purjeet alhalla ja ajella koneella, vähiten vääntöä.
Ihme saivartelua paljonko joku rullalaite vääntää.

Lue lisää

Rullaiso heikentää veneen stabiilisuutta siihen verrattuna, että isopurjetta ei ole mastossa ollenkaan. Turha sitä on kieltää, mutta eihän tuollaista tilannetta käytännössä esiinny.

Rullaison etu kovan tuulen kelissä on, että kokonaan sisään vedettynä sen tuulen vastus on selvästi pienempi kuin tavallisen puomin päälle laskostetun purjeen.

Tavallisesti pahan kelin ongelma on juuri tuo kova tuuli, silloin rullaiso on parempi.

Jos aallokko on tosipaha (lähes veneen mitan korkuiset murtuvat aallot), puomille laskostettu purje on yleensä hiukan parempi. Ero ei ole iso.

Jetsulleen. kirjoitti:

Kyllä se kovin momentti tulee tuulen paineesta purjeeseen.
Parasta siis teidän momenttinössöjen pitää purjeet alhalla ja ajella koneella, vähiten vääntöä.
Ihme saivartelua paljonko joku rullalaite vääntää.

Lue lisää

On niitä samoja pellejä joilla on opel vectrassa 35 sarjan 19 tuuman kiekot, jotka on tarkoitettu yli 200 km/h nopeuksiin, ja spoileri, jolla ei autossa tee mitään.
Mutta kun jossain käppyrässä on kirjoitettu kuinka ne ajo-ominaisuudet paranee niillä matalilla renkailla, vaikka todellisuudessa kyyti on ku pankussa kivikuorman päällä.

Stabiilipellet kirjoitti:

On niitä samoja pellejä joilla on opel vectrassa 35 sarjan 19 tuuman kiekot, jotka on tarkoitettu yli 200 km/h nopeuksiin, ja spoileri, jolla ei autossa tee mitään.
Mutta kun jossain käppyrässä on kirjoitettu kuinka ne ajo-ominaisuudet paranee niillä matalilla renkailla, vaikka todellisuudessa kyyti on ku pankussa kivikuorman päällä.

Lue lisää

Oli hyvä vertaus Suomenlahden tosipurjehtijan maailmaan.

Mutta jos lähdet pallonkiertoon tai vaikka Karibialle, on rauhoittavaa tietää että vene pysyy valtameren myrskyissäkin paremmin köli-alaspäin asennossa kuin toisinpäin. Meitäkin on tällä palstalla useita, koeta ymmärtää.

Suomi-purjehtijalla. kirjoitti:

Oli hyvä vertaus Suomenlahden tosipurjehtijan maailmaan.

Mutta jos lähdet pallonkiertoon tai vaikka Karibialle, on rauhoittavaa tietää että vene pysyy valtameren myrskyissäkin paremmin köli-alaspäin asennossa kuin toisinpäin. Meitäkin on tällä palstalla useita, koeta ymmärtää.

Lue lisää

Huuri saa säädettyä että purjeen koko on optimaalinen kallistukseen nähden?
Normi reiveillä se ei ole ihan niin?

Sillä rullalla kirjoitti:

Huuri saa säädettyä että purjeen koko on optimaalinen kallistukseen nähden?
Normi reiveillä se ei ole ihan niin?

Sanoo kuka hyvänsä mitä hyvänsä, se rullaten reivattu on aina surkean muotoinen. Ikinä ei ole tullut tilannetta vastaan, jolloin olisin halunnut puolitoista tai kaksi ja puoli reiviä. Tuulikaan ei ikinä ole se juuri tietylle purjeelle sopiva montaa sekuntia kerrallaan.

Rullapurje on aina tehottomampi, jopa merkittäväsi. Samalla se on helpompi, jopa merkittävästi. Valitse mieleisesi noilla perusteilla.

ei ole kirjoitti:

Sanoo kuka hyvänsä mitä hyvänsä, se rullaten reivattu on aina surkean muotoinen. Ikinä ei ole tullut tilannetta vastaan, jolloin olisin halunnut puolitoista tai kaksi ja puoli reiviä. Tuulikaan ei ikinä ole se juuri tietylle purjeelle sopiva montaa sekuntia kerrallaan.

Rullapurje on aina tehottomampi, jopa merkittäväsi. Samalla se on helpompi, jopa merkittävästi. Valitse mieleisesi noilla perusteilla.

Lue lisää

Pitsi että pinta-ala on optimaalinen ja siksi käytännössä yhtä tehokas tai tehokkaampi kuin pykälissä reivattava. "Riittääköhän ykkösreivi, otetaan varmuuden vuoksi kakkonen...." Muotokin on kunnon rullapurjeessa erinomainen myös reivataessa, vai meinaatko, että perinteinen iso on reivattuna jotenkin optimaalinen kokoon verrattuna? Käsittääkseni se vedetään levyksi.

Yhdellä monista cruising-foorumeista oli katamaraanikipparin näkökohta, jota täällä ei kukaan maininnut: maston sisään rullattava purje voi rajoittaa materiaalin paksuutta! Samalla katti-kippari kertoi toisen veneen pikkupulmasta. Tietysti isoilla vesillä voi sattua jos jonkinlaista pikkuharmia...

"The last time we sailed to New Caledonia, I met a British yacht that had installed a new roller furling mainsail in New Zealand. When he was making the trip from New Zealand to New Caledonia, he encountered a storm and was unable to reef the main. He had to climb to the top of the mast and cut the sail down. The sail was totally trashed.

I have a bias against in mast furling because I have a catamaran, and I want to have heavy sailcloth to keep my mainsail from blowing out when the wind pipes up. If you want to furl a sail into the mast, it's going to require lighter sailcloth. Since catamarans don't heel over, they don't spill wind out of the sails as easily as on a monohull. I want a very strong mainsail that is up to the task. In eleven years of sailing, we never blew out a sail, but I have seen plenty of in mast furling mains that blew out because they were just too light for offshore work".

purjekankaan paksuutta kirjoitti:

Yhdellä monista cruising-foorumeista oli katamaraanikipparin näkökohta, jota täällä ei kukaan maininnut: maston sisään rullattava purje voi rajoittaa materiaalin paksuutta! Samalla katti-kippari kertoi toisen veneen pikkupulmasta. Tietysti isoilla vesillä voi sattua jos jonkinlaista pikkuharmia...

"The last time we sailed to New Caledonia, I met a British yacht that had installed a new roller furling mainsail in New Zealand. When he was making the trip from New Zealand to New Caledonia, he encountered a storm and was unable to reef the main. He had to climb to the top of the mast and cut the sail down. The sail was totally trashed.

I have a bias against in mast furling because I have a catamaran, and I want to have heavy sailcloth to keep my mainsail from blowing out when the wind pipes up. If you want to furl a sail into the mast, it's going to require lighter sailcloth. Since catamarans don't heel over, they don't spill wind out of the sails as easily as on a monohull. I want a very strong mainsail that is up to the task. In eleven years of sailing, we never blew out a sail, but I have seen plenty of in mast furling mains that blew out because they were just too light for offshore work".

Lue lisää

Se on moottorivene, ei purje jumiudu.oli sitten rullaiso tai tavallinen, molempiin voi tulla ongelmia, kuten kaikki kokeneet purjehtijat hyvin tietää.täällä oli listaa ongelmista
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000030919212

ratkaisu- kirjoitti:

Se on moottorivene, ei purje jumiudu.oli sitten rullaiso tai tavallinen, molempiin voi tulla ongelmia, kuten kaikki kokeneet purjehtijat hyvin tietää.täällä oli listaa ongelmista
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000030919212

Lue lisää

Et itse ole liikkunut moottori-/purjeveneelläsi tuolla edellä mainitulla Uuden Kaledonian ja Uuden-Seelannin merialueella, tuskin edes kotirantaa kauempana.

´Idioottivarmojen´ kannattaisi opetella vanha pätevä ohje:
"Se mitä ei ole, ei voi mennä epäkuntoon".

purjekankaan paksuutta kirjoitti:

Yhdellä monista cruising-foorumeista oli katamaraanikipparin näkökohta, jota täällä ei kukaan maininnut: maston sisään rullattava purje voi rajoittaa materiaalin paksuutta! Samalla katti-kippari kertoi toisen veneen pikkupulmasta. Tietysti isoilla vesillä voi sattua jos jonkinlaista pikkuharmia...

"The last time we sailed to New Caledonia, I met a British yacht that had installed a new roller furling mainsail in New Zealand. When he was making the trip from New Zealand to New Caledonia, he encountered a storm and was unable to reef the main. He had to climb to the top of the mast and cut the sail down. The sail was totally trashed.

I have a bias against in mast furling because I have a catamaran, and I want to have heavy sailcloth to keep my mainsail from blowing out when the wind pipes up. If you want to furl a sail into the mast, it's going to require lighter sailcloth. Since catamarans don't heel over, they don't spill wind out of the sails as easily as on a monohull. I want a very strong mainsail that is up to the task. In eleven years of sailing, we never blew out a sail, but I have seen plenty of in mast furling mains that blew out because they were just too light for offshore work".

Lue lisää

jos veneessä alimitoitettu masto? Herää myös kysymys, onko koko vene tarkoitettu valtamerikäyttöön? Poikkeuksetta uusissa cruising veneissä on ohuen näköiset kepit, oli iso millainen tahansa.

hyviä... kirjoitti:

Pitsi että pinta-ala on optimaalinen ja siksi käytännössä yhtä tehokas tai tehokkaampi kuin pykälissä reivattava. "Riittääköhän ykkösreivi, otetaan varmuuden vuoksi kakkonen...." Muotokin on kunnon rullapurjeessa erinomainen myös reivataessa, vai meinaatko, että perinteinen iso on reivattuna jotenkin optimaalinen kokoon verrattuna? Käsittääkseni se vedetään levyksi.

Lue lisää

Pinta-ala voi hetkittäin olla optimaalinen tuuli/aallokko-oloihin. Mitään käytännön hyötyä ei portaattomuudesta ole. Muotokaan ei voi missään rullalle menevässä olla erinomainen, edes periaatteessa. Tavallinen iso on leikattu muotoonsa, joka säilyy myös reivatessa. Jos käsityksesi olisivat oikeita, olisivat rullaisot paljon nykyistä yleisempiä.

unta nää kirjoitti:

Pinta-ala voi hetkittäin olla optimaalinen tuuli/aallokko-oloihin. Mitään käytännön hyötyä ei portaattomuudesta ole. Muotokaan ei voi missään rullalle menevässä olla erinomainen, edes periaatteessa. Tavallinen iso on leikattu muotoonsa, joka säilyy myös reivatessa. Jos käsityksesi olisivat oikeita, olisivat rullaisot paljon nykyistä yleisempiä.

Lue lisää

>>> Tavallinen iso on leikattu muotoonsa, joka säilyy myös reivatessa

Höpö höpö höpö Höpö höpö höpö Höpö höpö höpö Höpö höpö höpö Höpö höpö höpö

TAAS YKSI TIETÄJÄ JOKA SEILAA HANGON ITÄSATAMAN TERASSILLA!!!!

unta nää kirjoitti:

Pinta-ala voi hetkittäin olla optimaalinen tuuli/aallokko-oloihin. Mitään käytännön hyötyä ei portaattomuudesta ole. Muotokaan ei voi missään rullalle menevässä olla erinomainen, edes periaatteessa. Tavallinen iso on leikattu muotoonsa, joka säilyy myös reivatessa. Jos käsityksesi olisivat oikeita, olisivat rullaisot paljon nykyistä yleisempiä.

Lue lisää

ne onkin. Tosi ei Suomessa vielä niin yleisä. Mutta esimekiksi Saksassa katselin vähän isompia uusia veneneitä, niin cruisereissa kaikissa rulla iso.

hyviä... kirjoitti:

ne onkin. Tosi ei Suomessa vielä niin yleisä. Mutta esimekiksi Saksassa katselin vähän isompia uusia veneneitä, niin cruisereissa kaikissa rulla iso.

sen keveyden takia. Niitäkin näet, jopa Saksassa. Myös näet uusia cruisereita, joissa ei ole rullamastoa. Näet myös rullapuomeja, aivan uusissakin veneissä. Kannattaa tosiaan vähän tsiikailla ympärilleen!

hiilikuitumastosta kirjoitti:

sen keveyden takia. Niitäkin näet, jopa Saksassa. Myös näet uusia cruisereita, joissa ei ole rullamastoa. Näet myös rullapuomeja, aivan uusissakin veneissä. Kannattaa tosiaan vähän tsiikailla ympärilleen!

Lue lisää

kysyms: "Hyödyt ja haitat, ihanteellinenkö perhekäytössä?"

Loppupäätelmä: Hiilikuitumatosta saat kaiken irti vaippaikäisten kanssa!

merikapteenji kirjoitti:

>>> Tavallinen iso on leikattu muotoonsa, joka säilyy myös reivatessa

Höpö höpö höpö Höpö höpö höpö Höpö höpö höpö Höpö höpö höpö Höpö höpö höpö

TAAS YKSI TIETÄJÄ JOKA SEILAA HANGON ITÄSATAMAN TERASSILLA!!!!

Lue lisää

Tule höpöttämään, kunhan pääset edes sinne Hankoon saakka. Sitä reivatun purjeen muotoa on kokeiltu riittävässä määrin kolmen vuosikymmenen aikana Gotlantia, Suursaarta ja Offshore Weekia kiertäen. Sinä aikana on nähty rullareivi, erilaisia purjemateriaaleja ja -leikkauksia ja päästy vieläpä vertaamaan erilaisiin rullapurjeisiin. Eli pidä nyt tiukasti se pilailupuodin kapteenin hattu päässä, mutta pysy höpöinesi turvallisesti mantereen puolella.