mitä petroolin tilalle

Kyllä se kulkee pelkällä bensallakin. Kun minä kyllästyin aikanaan aina tyhjentämään järjestelmästä petroolit pois koneen sammuttua petroolille, ja petroolin saanti hankaloitui siirryin ajamaan puhtaalla bensalla.

kiristäjä kirjoitti:

Kyllä se kulkee pelkällä bensallakin. Kun minä kyllästyin aikanaan aina tyhjentämään järjestelmästä petroolit pois koneen sammuttua petroolille, ja petroolin saanti hankaloitui siirryin ajamaan puhtaalla bensalla.

Lue lisää

silloin bensiini sisälsi vielä lyijyä mitä ei nyky bensa sisällä se venttiilin varsien vooiteluun

jousimies45tku kirjoitti:

silloin bensiini sisälsi vielä lyijyä mitä ei nyky bensa sisällä se venttiilin varsien vooiteluun

95:lla itse olen ajellut laittaen sekaan venttiiliensuoja-ainetta. Joskus laitan myös ihan vähän sekaan kaksitahtiöljyä, jottei tankki paskaantuisi pitkien käyttövälien aikana. Hyvin on toiminut, vaikka onkin petroolipeliksi tarkoitettu.
Tuolla näyttää olevan lämpömittarin hinta 45€: http://www.sunpoint.net/~pikkuvalmet/
Kannattaa kysellä lämpömittarista enemmän tuolta Valmet-tallin puolelta: http://koti.mbnet.fi/bbm990/keskustelu/index.php

kiristäjä kirjoitti:

Kyllä se kulkee pelkällä bensallakin. Kun minä kyllästyin aikanaan aina tyhjentämään järjestelmästä petroolit pois koneen sammuttua petroolille, ja petroolin saanti hankaloitui siirryin ajamaan puhtaalla bensalla.

Lue lisää

Muistan kuulleeni, että bensa/petrooli-moottorit ovat tehokkaampia ajettaessa petroolilla.
Ei taida olla enää petroolia myynnissä.

tehoa enemmän kirjoitti:

Muistan kuulleeni, että bensa/petrooli-moottorit ovat tehokkaampia ajettaessa petroolilla.
Ei taida olla enää petroolia myynnissä.

kunhan vaan käyvät ja pörisevät! Harva enään tosi töitä näillä raaskii tehdä, ettei tehoilla juuri merkitystä ole, kun näytöksiä ja huvia ajellaan. Kulkee ne lottoreissun kioskille bensallakin!

tehoa enemmän kirjoitti:

Muistan kuulleeni, että bensa/petrooli-moottorit ovat tehokkaampia ajettaessa petroolilla.
Ei taida olla enää petroolia myynnissä.

mutta pelkkä bensa kone oli silti tehokkain noista 20.tä

miten oli kirjoitti:

mutta pelkkä bensa kone oli silti tehokkain noista 20.tä

Kyllä noita tuntuu moni käyttävän varsinkin lumentyöntöön. Itse taidan olla poikkeus, kun muokkaan sillä myös perunamaan ja niittelen pientareet sekä ajelen rangat. Kyllä voimaa tähän asti on ainakin bensallakin on riittänyt.
Petroolia ei taida saada kuin rajan takaa, jos sieltäkään. Jos petroolin hajua kaipaa niin Nesteen sivuilla on jonkinmoinen sekoitusohje, jossa käytetään valopetroolia ja bensaa. Taitaa vain tulla jonkin verran kalliiksi.

Voimaa kirjoitti:

Kyllä noita tuntuu moni käyttävän varsinkin lumentyöntöön. Itse taidan olla poikkeus, kun muokkaan sillä myös perunamaan ja niittelen pientareet sekä ajelen rangat. Kyllä voimaa tähän asti on ainakin bensallakin on riittänyt.
Petroolia ei taida saada kuin rajan takaa, jos sieltäkään. Jos petroolin hajua kaipaa niin Nesteen sivuilla on jonkinmoinen sekoitusohje, jossa käytetään valopetroolia ja bensaa. Taitaa vain tulla jonkin verran kalliiksi.

Lue lisää

Ohje löytyy tuolta sivun oikean laidalta ladattavasta liitteestä: http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35,52,88,286,2192

Voimaa kirjoitti:

Kyllä noita tuntuu moni käyttävän varsinkin lumentyöntöön. Itse taidan olla poikkeus, kun muokkaan sillä myös perunamaan ja niittelen pientareet sekä ajelen rangat. Kyllä voimaa tähän asti on ainakin bensallakin on riittänyt.
Petroolia ei taida saada kuin rajan takaa, jos sieltäkään. Jos petroolin hajua kaipaa niin Nesteen sivuilla on jonkinmoinen sekoitusohje, jossa käytetään valopetroolia ja bensaa. Taitaa vain tulla jonkin verran kalliiksi.

Lue lisää

20 käyttö työkoneena mielenkiinnosta näkisin miten vallun 1 siipinen aura toimii itse aikanan kokeilin sitä eikä säätöjä saanut oiken mitenkään sillein et vallulla ois kyntää voinu.Mielestäni Valmetti kannattaa laittaa säästön ilman muuta katon alle jonnekkin eikä poloista enää kannata rääkätä työhommiin.Osat alkavat olla kiven alla itselläni 2 kpl 20 vallua ostaisin heti kevollisia osia esim kaasutin vedenerotin jne Saarenpäälläkään Sulevi ei kaasutinta ja vedenerotinta kunnollisia ole ollu tiedä sit onko hänellä enää 20 osia.

20 Petroli kirjoitti:

20 käyttö työkoneena mielenkiinnosta näkisin miten vallun 1 siipinen aura toimii itse aikanan kokeilin sitä eikä säätöjä saanut oiken mitenkään sillein et vallulla ois kyntää voinu.Mielestäni Valmetti kannattaa laittaa säästön ilman muuta katon alle jonnekkin eikä poloista enää kannata rääkätä työhommiin.Osat alkavat olla kiven alla itselläni 2 kpl 20 vallua ostaisin heti kevollisia osia esim kaasutin vedenerotin jne Saarenpäälläkään Sulevi ei kaasutinta ja vedenerotinta kunnollisia ole ollu tiedä sit onko hänellä enää 20 osia.

Lue lisää

Olikohan aurasi asennettu oikein (esim. kiinnitetty oikeisiin reikiin vetopuomiin puomin olessa etuasennossa) vai oliko se jo muuten niin huonokuntoinen, ettei sillä saanut enää kynnettyä? Mielestäni kyntöjälki ei häpeä yhtään useampisiipisten jälkiin, joilla myös on tullut kynnettyä. Tuskinpa noita koneita silloin 50-luvulla kuitenkaan ihan pelkiksi isäntien leluiksi oltu suunniteltu.
Jotkut varaosat ovat tosiaan kiven alla, mutta hakemalla löytää esimerkiksi rompetoreilta. Nettikoneessakin osia vilahtelee silloin tällöin ja nytkin näyttää olevan mm kaasutin (Kone Id: 630115), jonka luultavimmin saisi toimivaksi. Löytyyhän ainakin kaasuttimen sisuskaluja vielä Suleviltakin.

Voimaa kirjoitti:

Olikohan aurasi asennettu oikein (esim. kiinnitetty oikeisiin reikiin vetopuomiin puomin olessa etuasennossa) vai oliko se jo muuten niin huonokuntoinen, ettei sillä saanut enää kynnettyä? Mielestäni kyntöjälki ei häpeä yhtään useampisiipisten jälkiin, joilla myös on tullut kynnettyä. Tuskinpa noita koneita silloin 50-luvulla kuitenkaan ihan pelkiksi isäntien leluiksi oltu suunniteltu.
Jotkut varaosat ovat tosiaan kiven alla, mutta hakemalla löytää esimerkiksi rompetoreilta. Nettikoneessakin osia vilahtelee silloin tällöin ja nytkin näyttää olevan mm kaasutin (Kone Id: 630115), jonka luultavimmin saisi toimivaksi. Löytyyhän ainakin kaasuttimen sisuskaluja vielä Suleviltakin.

Lue lisää

piikkilangankiristin, kun oikeita traktoreitakin oli saatavilla jo silloin, että vähän hupi kone jo silloin.
Kotimainen Takrakin oli kehittyneempi ennen näitä pikku valluja!

räpistin koko... kirjoitti:

piikkilangankiristin, kun oikeita traktoreitakin oli saatavilla jo silloin, että vähän hupi kone jo silloin.
Kotimainen Takrakin oli kehittyneempi ennen näitä pikku valluja!

Lue lisää

kyllä kyntö mene todella hyvin säädöt paikallaan siinä painonsiirto toimii ja pyöräpitää ainut ongelma on nostoteho päisteessä joutuu nostamaan vauhdissa. muuten nostolaite huutaa.ja siihen ei auta muukuin vaihtaa vahvempi kuski.

jousimies45tku kirjoitti:

kyllä kyntö mene todella hyvin säädöt paikallaan siinä painonsiirto toimii ja pyöräpitää ainut ongelma on nostoteho päisteessä joutuu nostamaan vauhdissa. muuten nostolaite huutaa.ja siihen ei auta muukuin vaihtaa vahvempi kuski.

Lue lisää

Poloinen kiehuu pian kehtaa rääkätä tuolla lailla.Kunnollisia traktoreitakin oli jo fergu 3 piste nostolaitteet diesel samaan aikaan kuin Suomalaiset vielä valmistivat 20 stä. Hevonenkin on parempi lähes joka työssä kuin 20 nen hevostyöstäkin kokemusta on.Aurojen säädöistä ei oikein muistikuvaa ole homma tais kaatua ihan alkutekijöihinsä omaan mahdottomuuteensa.

20 petroli kirjoitti:

Poloinen kiehuu pian kehtaa rääkätä tuolla lailla.Kunnollisia traktoreitakin oli jo fergu 3 piste nostolaitteet diesel samaan aikaan kuin Suomalaiset vielä valmistivat 20 stä. Hevonenkin on parempi lähes joka työssä kuin 20 nen hevostyöstäkin kokemusta on.Aurojen säädöistä ei oikein muistikuvaa ole homma tais kaatua ihan alkutekijöihinsä omaan mahdottomuuteensa.

Lue lisää

Aika tumpelo konemies, joka ei pikkuvalmetin auraa osaa säätää.

20 Petroli kirjoitti:

20 käyttö työkoneena mielenkiinnosta näkisin miten vallun 1 siipinen aura toimii itse aikanan kokeilin sitä eikä säätöjä saanut oiken mitenkään sillein et vallulla ois kyntää voinu.Mielestäni Valmetti kannattaa laittaa säästön ilman muuta katon alle jonnekkin eikä poloista enää kannata rääkätä työhommiin.Osat alkavat olla kiven alla itselläni 2 kpl 20 vallua ostaisin heti kevollisia osia esim kaasutin vedenerotin jne Saarenpäälläkään Sulevi ei kaasutinta ja vedenerotinta kunnollisia ole ollu tiedä sit onko hänellä enää 20 osia.

Lue lisää

Kaunista jälkeä tulee 20:n auralla kunhan viitsii säätää oikein ja auran leikkuri, vannas ja maapuoli ovat kunnossa. Säätöjä on kolme: Viilun leveys siirtämällä vetopuomia kartun reijissä. Viilun paksuus säätämällä kartun asentoa pitkällä vivulla. Leikkuri säädetään siten että se leikkaa pari senttiä auran maapuolelta.

eofvjenofr kirjoitti:

Kaunista jälkeä tulee 20:n auralla kunhan viitsii säätää oikein ja auran leikkuri, vannas ja maapuoli ovat kunnossa. Säätöjä on kolme: Viilun leveys siirtämällä vetopuomia kartun reijissä. Viilun paksuus säätämällä kartun asentoa pitkällä vivulla. Leikkuri säädetään siten että se leikkaa pari senttiä auran maapuolelta.

Lue lisää

No, eihän sitä yksisiipisellä auralla voi tullakaan muuta, kuin hyvää jälkeä!! Useampisiipiset aurathan tarvitsee osata säätää traktorin perään, mutta yksisiipisellä auralla osaa apinakin kyntää siistiä jälkeä. Eikä tarvii olla edes kummoisessa kunnossa aurat!

räpistin koko... kirjoitti:

piikkilangankiristin, kun oikeita traktoreitakin oli saatavilla jo silloin, että vähän hupi kone jo silloin.
Kotimainen Takrakin oli kehittyneempi ennen näitä pikku valluja!

Lue lisää

Niin kukin nimittelee haluamallaan tavalla mutta Valmetti oli halpa ulomaisiin merkkeihin verrattuna. Kuitenkin huomattavasti monipuolisempi kuin hevonen.
Pienellä tilalla oikein luonikas vekotin. Teen parhaillaan harvennushakkuuta kuusikossa jossa Valmet 20 on ainoa oikea peli. Minun muut vehkeni ovat liian painavia ja suuria.
Kuusimetsään kun ei saisi millään vehkeellä mennä ellei halua lahoja puita tehdä.
Oikea työkalu oikeaan työhön. Vedän koko rungon Valmetilla ulos ja karsin plaanilla jolloin metsä jää kulkukelpoiseksi. Pienellä luomupalstalla oikein sopiva ja ketterä vekotin.
Kiinnijääminen on harvinaista.

Olla kirjoitti:

Aika tumpelo konemies, joka ei pikkuvalmetin auraa osaa säätää.

Joo hänellä pitää olla niin suuri vetokone ettei ole väliä vaikka aura olisi kettingillä kiinni.
Kyntö on helppoa Valmet 20:llä kaunis tasainen kyntö ja lyhyet päisteet, eikä sotke maata kasvukelvottomaan kuntoon.

Kohtuus kaikessa jos sitä nyt rupeaa virittämään niin ei tartte kuin nurkkiin aijanseipäät.

No leikki leikkinä. Kaikesta huolimatta valmetin suunnittelijat tarvitsivat tienäyttäjän josta lähdettiin liikkeelle. Suomessahan elettiin sodanjälkeistä aikaa jossa sotakorvausten maksu oli parhaillaan menossa. Kaikesta oli puutetta myös traktoreista, onneksi valmetin suunnitelijat tarttuivat tilaisuuteen. Täällä pohjolassa tarvittiin myös sellaista traktoria kuin parjattu piikkilangan kiristäjä oli. Valmetti voi olla ylpeä saavutuksistaan.

Mustanyrkki kirjoitti:

Kohtuus kaikessa jos sitä nyt rupeaa virittämään niin ei tartte kuin nurkkiin aijanseipäät.

No leikki leikkinä. Kaikesta huolimatta valmetin suunnittelijat tarvitsivat tienäyttäjän josta lähdettiin liikkeelle. Suomessahan elettiin sodanjälkeistä aikaa jossa sotakorvausten maksu oli parhaillaan menossa. Kaikesta oli puutetta myös traktoreista, onneksi valmetin suunnitelijat tarttuivat tilaisuuteen. Täällä pohjolassa tarvittiin myös sellaista traktoria kuin parjattu piikkilangan kiristäjä oli. Valmetti voi olla ylpeä saavutuksistaan.

Lue lisää

Mulla on kotimainen Takra tallissa ja siinä oli mielestäni jo tiennäyttäjää ennen Valmettia.Takralla tehtiin töitä tosissaan jo metsässäkin silloin jo, kun Valmetin prototyyppejä kannettiin metsästä kolmena kappaleena pois!
Eihän sitä Takraa tietty voi verrata mihinkään ferguun, kun siinä oli jo kunnon nostolaite, mutta oli Takrassakin kolmipiste nostolaite, mutta ilman painon siirtoa. Kytkimestä riippumaton hydrauliikka silti oli, jota ei esim. ollut perus majorissa.
Faija oli työtehoseuralla kurssilla -50luvun alussa ja siellä oli tää pikku vallukin, niin kerto, ettei sillä juuri mitään tekoa ollut, mekaaninen nostolaite suorastaan hengenvaarallinen tottumattomalle!

Vai tiennäyttäjää.... kirjoitti:

Mulla on kotimainen Takra tallissa ja siinä oli mielestäni jo tiennäyttäjää ennen Valmettia.Takralla tehtiin töitä tosissaan jo metsässäkin silloin jo, kun Valmetin prototyyppejä kannettiin metsästä kolmena kappaleena pois!
Eihän sitä Takraa tietty voi verrata mihinkään ferguun, kun siinä oli jo kunnon nostolaite, mutta oli Takrassakin kolmipiste nostolaite, mutta ilman painon siirtoa. Kytkimestä riippumaton hydrauliikka silti oli, jota ei esim. ollut perus majorissa.
Faija oli työtehoseuralla kurssilla -50luvun alussa ja siellä oli tää pikku vallukin, niin kerto, ettei sillä juuri mitään tekoa ollut, mekaaninen nostolaite suorastaan hengenvaarallinen tottumattomalle!

Lue lisää

Vieläkösitä Takraa valmistetaan?

Jos luet ajatuksella mitä kirjoitin. Valmetti tarvitsi oman merkin tienäyttäjäksi. Ei Takraa koska siitä ei ollut traktoriksi.

Mustanyrkki kirjoitti:

Vieläkösitä Takraa valmistetaan?

Jos luet ajatuksella mitä kirjoitin. Valmetti tarvitsi oman merkin tienäyttäjäksi. Ei Takraa koska siitä ei ollut traktoriksi.

Lue lisää

kyllä pieni raktori ainakin enemmän tekee ku nykyajan tyämies, vaikka oisi minkä teepussinnauhan peräsvetäjän nimen saanu. eihä tää mönkijäpolvi osaa ku näpytellä näitä vähä-älysiä viisasteluja perse penkis

Mustanyrkki kirjoitti:

Vieläkösitä Takraa valmistetaan?

Jos luet ajatuksella mitä kirjoitin. Valmetti tarvitsi oman merkin tienäyttäjäksi. Ei Takraa koska siitä ei ollut traktoriksi.

Lue lisää

Takra oli täysi peli jo ennen valmettia, mutta lahdattiin, takkuinen oli taival, ei saanneet tarvittaville osillee lisenssejä (tuonti), homma kaatui mahdottomuuteen, ei ollut valtiota takana ei! Hinta oli hirveä ja valmistusmäärät pienet, vaikka tuote olikin asiallinen, verrattuna juuri esim. valmettiin tuolloin.

Meilläkin vaari osti tuolloin tähkä-majorin ja maksoi siitä 395000mk, Takra olisi maksanut 650000mk, kotimainen pikku-vallu olisi maksanut lähes tuon tähkä-majorin verran, siis ei mitään järkeä ostaa piikkilangan kiristintä tuolloin.

Ei sen puoleen, kelpuutan kyllä pikku-vallun kokoelmiini, onhan se omalta osaltaan söpö räpistin ja osoitus suomalaisen teollisuuden kehittymisestä, jostainhan sitä on todella lähdettävä!

vai tiennäyttäjää... kirjoitti:

Takra oli täysi peli jo ennen valmettia, mutta lahdattiin, takkuinen oli taival, ei saanneet tarvittaville osillee lisenssejä (tuonti), homma kaatui mahdottomuuteen, ei ollut valtiota takana ei! Hinta oli hirveä ja valmistusmäärät pienet, vaikka tuote olikin asiallinen, verrattuna juuri esim. valmettiin tuolloin.

Meilläkin vaari osti tuolloin tähkä-majorin ja maksoi siitä 395000mk, Takra olisi maksanut 650000mk, kotimainen pikku-vallu olisi maksanut lähes tuon tähkä-majorin verran, siis ei mitään järkeä ostaa piikkilangan kiristintä tuolloin.

Ei sen puoleen, kelpuutan kyllä pikku-vallun kokoelmiini, onhan se omalta osaltaan söpö räpistin ja osoitus suomalaisen teollisuuden kehittymisestä, jostainhan sitä on todella lähdettävä!

Lue lisää

Takkuista oli taival tuolloin suomalaisella teollisuudella jo sen takia, koska itse suomalaiset eivät luottaneet oman maan tuotantoon.

Mutta Neuvostoliitto luotti suomalaiseen teollisuuteen. (katso elävä arkisto ja sieltä Suomen maksamat sotakorvaukset)

mustanyrkki kirjoitti:

Takkuista oli taival tuolloin suomalaisella teollisuudella jo sen takia, koska itse suomalaiset eivät luottaneet oman maan tuotantoon.

Mutta Neuvostoliitto luotti suomalaiseen teollisuuteen. (katso elävä arkisto ja sieltä Suomen maksamat sotakorvaukset)

Lue lisää

Löytyy linkillä Suomen sotakorvaukset

mustanyrkki kirjoitti:

Takkuista oli taival tuolloin suomalaisella teollisuudella jo sen takia, koska itse suomalaiset eivät luottaneet oman maan tuotantoon.

Mutta Neuvostoliitto luotti suomalaiseen teollisuuteen. (katso elävä arkisto ja sieltä Suomen maksamat sotakorvaukset)

Lue lisää

Vaan eipä ollut luottamisesta kyse traktorissa 50-luvulla, ei vain yksinkertaisesti ollut sopivaa tarjolla suomalaisessa traktorissa. Valmetti oli aivan turha räpistin mekaanisella nostolaitteellaan, samaan rahaan sai ihan oikean traktorin englannista, jos vain malttoi jonottaa. Suomalainen Takra oli Valmettiin verrattuna peli, mutta toimitus oli mitä oli ja hinta hirveä. Takran hinnalla sai puolitoista Fordson Majoria, joka oli jo siihen aikaan traktori.
Kotimaiseen teollisuuteen kyllä muuten luotettiin, tosin osin pakostakin, kun valuutta oli tiukalla ja kotimainen teollisuus tuotti parhaansa mukaan tuotteita myös kotimarkkinoille.
Sotakorvaukset on taasen oma lukunsa... Siinä ei juuri ollut Neuvostoliiton luottamisesta suomalaiseen teollisuuteen, vaikka toki sitäkin oli annos mukana. Alunperin Neuvostoliiton tarkoitus oli sotakorvauksilla nujertaa suomalaiset mahdottomiin ehtoihin ja siten saada Suomi etupiiriinsä, kuten mm. Unkarille kävi, kun sotakorvaukset jäivät maksamatta. Neuvostoliitto lahjoitti jopa muille maille suomalaisten kovalla vaivalla tekemiä tuotteita mm. puutaloja Puolaan.
Suomi oli tosi tiukoilla sotakorvausten maksuissa, aikataulu aivan mieletön, että esim. sahanraameja etsittiin maakunnista sahoilta Neuvostoliittoon vietäviksi, kun niitä ei pystytty niin paljoa valmistamaan. Sahanomistajien keskuudessa tietysti alkoi kiertämään vastaisku tähänkin, piikillä vedettiin raamin jalkaan naarmu ja suolahappoa päälle naarmuun, purut päälle. Sotevan tullessa sitten tarkastamaan raamia, todettiin raamin jalan olevan halki ja se ei kelvannut sotakorvauksiin, sahurit jatkoivat siten sahaamistaan. Osan sotakorvauksista Suomi sai anteeksi ja USA kevensi huonoa omaatuntoaan myös vastaavasti avustamalla Suomea taloudellisesti. Vennamo osasi myös hyödyntää kommunismin pelolla tuota amerikkalaisten huonoa omaatuntoa ja sai maansiirtokoneita peltojenraivauksiin.
Sotakorvaukset maksettiin v. 1952 loppuun!
http://www.tiede.fi/keskustelu/56235/ketju/myytti_suomen_sotakorvausten_merkityksesta_murenee

vai tiennäyttäjää... kirjoitti:

Takra oli täysi peli jo ennen valmettia, mutta lahdattiin, takkuinen oli taival, ei saanneet tarvittaville osillee lisenssejä (tuonti), homma kaatui mahdottomuuteen, ei ollut valtiota takana ei! Hinta oli hirveä ja valmistusmäärät pienet, vaikka tuote olikin asiallinen, verrattuna juuri esim. valmettiin tuolloin.

Meilläkin vaari osti tuolloin tähkä-majorin ja maksoi siitä 395000mk, Takra olisi maksanut 650000mk, kotimainen pikku-vallu olisi maksanut lähes tuon tähkä-majorin verran, siis ei mitään järkeä ostaa piikkilangan kiristintä tuolloin.

Ei sen puoleen, kelpuutan kyllä pikku-vallun kokoelmiini, onhan se omalta osaltaan söpö räpistin ja osoitus suomalaisen teollisuuden kehittymisestä, jostainhan sitä on todella lähdettävä!

Lue lisää

Ulkolaisia traktoreita ei niin vaan ostettu rahallakaan, lisenssijonot olivat pitkät, harmaata verkkuakin saattoi joutua odottamaan vuosia. Näitä idän ihmeitähän sai kyllä, setorit papattivat monessa talossa, Olikohan se 1958 kun tuonti vapautui , mutta hinnatkin nousivat senverran että jotkut peruivatkin tilauksensa.

Vai tiennäyttäjää.... kirjoitti:

Mulla on kotimainen Takra tallissa ja siinä oli mielestäni jo tiennäyttäjää ennen Valmettia.Takralla tehtiin töitä tosissaan jo metsässäkin silloin jo, kun Valmetin prototyyppejä kannettiin metsästä kolmena kappaleena pois!
Eihän sitä Takraa tietty voi verrata mihinkään ferguun, kun siinä oli jo kunnon nostolaite, mutta oli Takrassakin kolmipiste nostolaite, mutta ilman painon siirtoa. Kytkimestä riippumaton hydrauliikka silti oli, jota ei esim. ollut perus majorissa.
Faija oli työtehoseuralla kurssilla -50luvun alussa ja siellä oli tää pikku vallukin, niin kerto, ettei sillä juuri mitään tekoa ollut, mekaaninen nostolaite suorastaan hengenvaarallinen tottumattomalle!

Lue lisää

Olen ollut fergulla metsäsätöissä ja siihen perin heikko esitys. Valmet 15 jossa on maavaraa ajella kantojen yli on hyvä laite. Mikä se sellainen traktori on jossa öljypohja osuu enimmäiseen kiveen. AllisCalmers tai Farmall lienee valmetin esikuvana ollut.
Allis oli kallis josta sanottiin ” kallisjalmari ” no liha allis diesel moottorilla ja nostolaitteilla.