Täälllä tuntuu olevan vallalla erheellinen käsitys polttoaineenkulutuksesta.
Kiihdytys varsinkin taajamissa lisää huomattavasti polttoaineen kulutusta.
Ihmetyttää autoilijat jotka kiihdyttävät jokaisista liikennevaloista päästäkseen jarruttamaan seuraaviin valoihin.
Tasainen nopeus sovitettuna liikennevaloihin antaa pienimmän kulutuksen.
Mistä luulette sen energian tulevan joka täytyy jarruilla muuttaa lämmöksi(tankista)
Pintakaasulla kiihdytys on joka tilanteessa edullisin.
Kiihdytys varsinkin taajamissa lisää huomattavasti polttoaineen kulutusta.
Ihmetyttää autoilijat jotka kiihdyttävät jokaisista liikennevaloista päästäkseen jarruttamaan seuraaviin valoihin.
Tasainen nopeus sovitettuna liikennevaloihin antaa pienimmän kulutuksen.
Mistä luulette sen energian tulevan joka täytyy jarruilla muuttaa lämmöksi(tankista)
Pintakaasulla kiihdytys on joka tilanteessa edullisin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
pitää ensin saada johonkin säädylliseen nopeuteen ennenkuin voi jatkaa pintakaasulla. Ei haluta että tiet muuttuu etanoitten matelukaistoiksi. Kyllä matkankin pitää taittua eikä monillakaan(esim.pitkämatkalaiset) ole aikaa jäädä lönnimään tien päälle tyhjan pantiksi.
Jos liikennevaloista lähtiessä kiihdytys on niin hidas, että se jatkuu koko matkan seuraaviin valoihin, on kulutus lähes maksimaalinen. Tavoitenopeus saavutetaan juuri sopivasti ennen seuraavia valoja. Jos valoihin joudutaan vieläpä pysähtymään/hidastamaan ja käyttää nykyaikaisella autolla auton hidastamiseen jarruja, eikä moottoria, aletaan jo saavuttaa kulutuksen maksimi. Jos taas kiihdyttää nopeasti tavoitenopeuteen - vaikkapa rajoitusnopeus 40-60 - niin pääsee ajamaan pintakaasulla suurimman osan liikennevalojen välistä. Näin kulutus lähes minimoituu. Kun vielä nykyaikaisella autolla käyttää auton hidastamiseen - jos vaikkapa tulee se punainen valo - moottoria, niin kulutus on jotakuinkin minimissään.
Aina, kun joutuu käyttämään jarruja, on tuhlannut polttoainetta ja ollaan maksimoimassa kulutusta. Jarrujen turha käyttö on merkki epätaloudellisesta ajotavasta.
Hidaskin kiihdytys on kiihdytystä, joten mikäli maksimoi kiihdytykseen kuluvan matkan, päätyy todellakin siihen, että käyttää suurimman osan ajostaan auton kiihdyttämiseen ja maksimoi kulutuksen. Pintakaasulla kiihdyttäminen on epätaloudellista, ellei auto satu olemaan sellainen, että se kiihtyy ripeästi jo tyhjäkäynnillä.
minulla nuo koulumatka ajot menee kaupungin/laitamien läpi. Ja opiskelian budjetilla pitäs mahdollisimman taloudellisesti päästä.
ennen kiihdyttelin juuri oikein laiskasti ja pienillä kierroksilla (kuvittelin et bensaa säästyy), laskin pitkällä aikavälillä et kulutus oli 14-16l satasella. Nykyisin oon vaan muuttanut ajotapaa "agressiivisemmaksi" eli kiihdytän ripeästi ja sit iso pykälä päälle, ennakoin valot jne. kulutus laski 12-13 litraan/100km eli voi puhua jo mukavista lukemista.
Maantiellä sit kun pitää kunnon välin, niin saa ajaa aika tasaista vauhtia, eikä kokoajan poltella jarruvaloja, niin kuin perässä hiillostajat yleensä
> Täälllä tuntuu olevan vallalla erheellinen käsitys polttoaineenkulutuksesta.
Sinäpä sen sanoit.
> Kiihdytys varsinkin taajamissa lisää huomattavasti polttoaineen kulutusta.
Kiihdytyksen aikana polttoaineen kulutus on suurempi kuin tasanopeudella ajettaessa eli tähän asti oikein.
> Pintakaasulla kiihdytys on joka tilanteessa edullisin.
Ja sitten vetäiseekin perusinsinörtti oikein huolella metsään ja vielä katolleen. Ei näin.
Pintakaasulla kiihdyttämällä ei todellakaan säästä polttoainetta. Ei teoriassa eikä käytännössä - kokeiltu on. Perustelut:
- kiihdytykseen kuluva polttoainemäärä on lähes riippumaton kiihdytysnopeudesta; ripeästi kiihdytettäessä kulutus (litraa/100 km) on korkea, mutta toisaalta kiihdytykseen kuluva aika on lyhyt ja tulos on nysväämiseen (pieni kulutuslisä, mutta pitkän aikaa) verrattuna /- nolla
- etenkin bensakoneilla hyötysuhde on parhaimmillaan kohtuullisen suurella kuormituksella, siis kaasun ollessa lähes pohjassa!
- isoa pykälää pesään aina mahd. aikaisin, niin voidaan pitää kuormitus = hyötysuhde suurena
Kovilla kierroksilla huudatettaessa tehoa olisi tarjolla liikaakin (erit. talvella), jolloin kaasua pitää keventää -> kevyt kuormitus = huono hyötysuhde.
Tietenkään 50 m päässä odottaviin liikennevaloihin ei kannata kiihdyttää "täysillä", mutta esim. moottoritielle liityttäessä EI TODELLAKAAN pidä poukata sekaan 60 km/h vauhdilla ja vasta sitten seuraavien 2 km matkalla pikkuhiljaa hivuttaa nopeus sataseen - bensaa ei säästy - päinvastoin, koska tientukko aiheuttaa turhia jarrutteluita ja kaistanvaihtoja. Silti todella moni tätä harrastaa...
Itse olen muutaman vuoden aikana testaillut erilaisia ajotyylejä ja olen todennut tärkeimmäksi säästökeinoksi jarruttelun minimoimisen. Mitä paremmin pystyn liikennetilanteet ennakoimaan ja suoriutumaan vauhdin hidastamisesta pelkästään kaasupoljinta keventämällä, sitä vähemmän bensaa palaa. Syyhän on ilmiselvä - jokaisessa jarrutuksessa muutetaan suurella vaivalla kehitettyä liike-energiaa lämmöksi sen sijaan, että ko. liike-energia hyödynnettäisiin auton rullaamiseen moottorijarrutuksen aikana.
Kulutuksen kannalta ylivoimaisesti huonoin vaihtoehto on "normaali" ajotyyli eli toisen auton perseessä roikkuminen. Jarrulle joutuu hyppäämään välittömästi edellä ajavan hidastassa, minkä seurauksena 5 s myöhemmin poljetaan taas kaasua kymmeneen metriin venähtäneen välin kiinni kuromiseksi.
Ennakoivalla, siis turhia jarrutuksia välttävällä, ajotyylillä ajettaessa on aivan yks hailee, kiihdyttääkö pintakaasulla vaiko reippaasti. Testattu on. Näin ollen EI OLE MITÄÄN TARVETTA NYSVÄTÄ liikennevaloista lähdettäessä eikä sen paremmin kiihdytyskaistoillakaan. Bensaa ei säästy, mutta aikaa palaa ja sen lisäksi tientukko saa muiltakin käämit palamaan... Ei näin.
Täysin oikein, moottorijarrutuksen käyttö on tehokkainta bensansäästöä kaupunkiajossa. muulla ei ole suurtakaan merkitystä.
Omakohtaista testausta vain omalla autolla tehtynä mutta ainakin itsellä kun moottorijarrutus katkaisee bensansyötön niin se on ainut josta iso säästö.
Useimmissa(ellei kaikissa) ruiskumoottorella varustetuissa autoissa bensansyöttö katkeaa aina moottorijarrutuksissa.
Totta. Moottorijarrutus on paras keino säästää polttoainetta. Hidas kiihdytys kyllä oikeasti lisää bensan kulutusta. Kannattaakin aina mahdollisuuksien mukaan lähteä reippaasti liikkeelle ja sitten ajaa mahdollisimman matalilla kierroksilla. Ei kuitenkaan niin matalalla kierrosluvulla että moottori täristää, koska muuten moottori kärsii pidemmän päälle.
Auton moottoria voi verrata vaikka sähkötuulettimeen. Auto tarvitsee paikaltaan liikkeelle lähdettäessä enemmän polttoainetta mutta vauhdissa riittää pienempi määrä polttoainetta. Sähkötuuletin tarvitsee enemmän virtaa pyörähtääkseen käyntiin kuin mitä jo pyöriessään tarvitsee virtaa.
Nopea kiihdytys, ajo pintakaasulla ja moottorijarrutus, siinä se. Mutta kuvaan tulee kyllä mukaan vielä yksi kustannustekijä, takajarrujen huolto. Tuolla ajotyylillä nimittäin takajarrut ruostuvat ja voivat ajanmittaan aiheuttaa kalliin jarrurempan.
Suo siellä vetelä täällä, sanoo jo vanha sanalaskukin. Niin se on vähän tässäkin asiassa.
Mikäs estää silloin tällöin tekemästä koeluonteisia täysjarrutuksia ?
Jos säästät taloudellisella ajotavalla 10% polttoaineessa ja "kallis" jarruremppa tulee eteen 5 vuoden välein, eikä 6 vuoden välein, kuten tuhlaten ajamalla, niin kannattaako ajaa tuhlaillen? Polttoainetta säästyy vuodessa tuon 10% perusteella 1-3 snt/km autosta riippuen. Se tekee 20000 ajavalle 200-600€ säästön vuodessa. Montako tuhatta euroa se jarruremontti maksaa? Jarrurumpu tai levy maksaa yleensä kymppejä tai peräti yli satasen. 5 vuoden välein satasen maksavan osan hankinta on 20 euroa vuodessa. Osan asennus maksanee pari satasta eli 40 euroa/vuosi. Tätä 60 euron vuosikustannusta kannattaa verrata siihen, että polttoainetta saa säästettyä taloudellisemmalla ajotavalla satoja euroja vuodessa.
Ja tuon jarruremontin voi oikeasti siirtää jopa kauemmaksi kuin jarruja käyttävällä ajotavalla. Tekee vain välillä "huoltoja" eli kunnon jarrutuksia, kuten tuossa edelläkin joku mainitsi.
Siis mun on pakko kiihdytellä kun just pakoputkiviritin uuden teinikorollani. Sii on mageet äänet. Täytyy naapurustonki kuulla miten hyvin on viritetty.
Ajelin aikanaan rekkaa ammatikseni,Pomo kiukutteli tietyille kuskeille naftan kulutuksesta samanlaisilla autoilla,kuormilla ja reiteillä.Seurailtiin sitten muutama kuukausi kulutuksia tarkemmin,ja kirjattiin ne paperille.Oli aika huimia eroja:29-51 litraa/100km.Kuljetusliikkeessä oli tuolloin n.30 autoa,voitte päätellä ajotavan vaikutuksen koko firman kuluihin.Huvittavinta on että kun esim.ajoimme Ruotsin läpi Tanskaan usein muutaman auton letkassa,kaahailijat olivat kuitenkin samalla lautalla Helsingborgista-Helsingöriin,ja perillä Köpiksessä samoihin aikoihin. ;)