Buddhalaisuus on sukua objektiiviselle ajattelulle

Buddhalaisuus on onnen tavoittelua tiedostamisen avulla: kun huomaamme, millainen elämämme on ja millaisia itse olemme, voimme tuon havaíntomme pohjalta korjata elämäämme parempaan päin. Havaitsevuus on siis buddhalaisuuden perusta ja ihan sama asia kuin objektiivisen ajattelun vaatima havainnonteko. Buddhalaisuutta voineekin luonnehtia itämaiseksi psykologiaksi eikä niinkään uskonnoksi. Sekaannus lienee lähtöisin siitä, ettei länsimainen ihminen heti ymmärtänyt miten istuminen ja rentoutuminen voi antaa tilaa objektiivisuudelle päästämällä irti jähmettyneiden ennakkoasenteiden konemaistavasta vaikutuksesta ja antamalla tilaa aidolle havaitsevuudelle aivan kuten luonnossa liikkuminen rentouttaa ja avaa aistit. Lisäksi buddhalaisuus suosittaa korkeaa moraalia keinona tulla yhteisön kanssa toimeen, mikä on uskonnollisen kaunis piirre. Objektiivisuudessaan buddhalaisuus kuitenkin ohittaa jopa länsimaisen psykologian, joka helposti mallittaa todellisuutta etukäteiskuvitelmien puitteissa sen sijaan, että tyytyisi pakottamattomaan läsnäoloon itse elämässä, siis häiritsemättömään objektiiviseen havaintoon kuten buddhalaisuus opettaa tekemään. Siinä missä länsimainen psykologia käsittelee ihmisen mieltä, ihmistä sosiaalisena, yhteisöllisenä, tuntevana, ajattelevana, havaitsevana ja toimivana olentona, buddhalaisuus tarjoaa mallin onnistuneesta tekemisestä (zen), yhteisössä elämisestä (metta) sekä mielestä (buddhaluonto, buddhalainen viisaus) ja elämän onnesta (samadhi). Buddhalaisuus siis pääsee siihen, mihin länsimainen psykologia vain pyrkii, onhan kyseessä vieraan kulttuuripiirin monituhatvuotinen ihmisviisaus!
Tässä siis buddhalaisuus ateistisen kielenkäytön läpi. Kokeilkaa itse, jollette usko. Ihan jo päättelemällä voisi havaita, että buddhalaisuudessa on paljon järkeä.
Kristinuskon näkökulmasta buddhalaisuus lienee avoimin silmin katsottuna elämää siten kuin Jumala tahtoo meidän elävän, elämää sellaisina kuin miksi Jumala on meidät luonut. Myös siksi buddhalaisuus olisi arvokas lisä kulttuuriimme.
Levitessään buddhalaisuus voisi parantaa suomalaisten sosiaaliset taidotkin: tarjota paikkansapitävää, itse todeksi havaittua, moraalisesti rakentavaa ja onnellistuttavaa ymmärrystä ihmisenä olemisesta ja yhteisön toiminnasta.

11

881

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • aikamme lapsi

      Buddhalaisuus voi olla järkevää ja viisasta. Mutta jos se ei ole kivaa, niin se ei kiinnosta kuin marginaalisen pientä ihmisryhmää. Siis niitä harvoja ihmisiä, jotka harrastavat ajattelemista.

      Ei pidä koskaan arvioida ihmisten mukavuudenhalua. Jos alat vaatia yleisöltäsi jotain, on katsomo pian tyhjä.

      Mutta mitäpä tätä ruikuttamaan. Näin oli jo antiikin Roomassa. Sirkushuvit vetivät suuria massoja, filosofien oppitunneilla kävi muutama outo kansalainen, ja hekin saivat kuulla siitä myöhemmin pilkkaa.

      • Pistaasihalva

        Buddhalaisuuden harjoittaminen (meditaatio koko elämä) tekee syvästi onnelliseksi. Ja onneahan moni tahtoo. Vaan moni ei tiedä, mistä sitä etsisi.


      • tyhmiä kyselevä
        Pistaasihalva kirjoitti:

        Buddhalaisuuden harjoittaminen (meditaatio koko elämä) tekee syvästi onnelliseksi. Ja onneahan moni tahtoo. Vaan moni ei tiedä, mistä sitä etsisi.

        Kumpaa haluat, onnea vaiko nautintoa?

        Herakleen valinta: Huvitus vaiko Siveys.


      • Pistaasihalva
        tyhmiä kyselevä kirjoitti:

        Kumpaa haluat, onnea vaiko nautintoa?

        Herakleen valinta: Huvitus vaiko Siveys.

        Nautinto on aina ohimenevää, ja sen loppumisesta seuraa aina jonkinasteinen kärsimys tai pettymys.

        Jos onnellisuus on sisäsyntyistä, se on luonteeltaan pysyvämpää.
        Meditaation edistyessä se tyyntyy ja muuttuu yhä hienovireisemmäksi - upeksaksi.

        Voihan sitä nautintoakin tavoitella, jos se ei ole ristiriidassa onnellisuuden kanssa - mutta jos ovat, hylkään nautinnon ja valitsen onnellisuuden.


      • Miksi ei?
        Pistaasihalva kirjoitti:

        Nautinto on aina ohimenevää, ja sen loppumisesta seuraa aina jonkinasteinen kärsimys tai pettymys.

        Jos onnellisuus on sisäsyntyistä, se on luonteeltaan pysyvämpää.
        Meditaation edistyessä se tyyntyy ja muuttuu yhä hienovireisemmäksi - upeksaksi.

        Voihan sitä nautintoakin tavoitella, jos se ei ole ristiriidassa onnellisuuden kanssa - mutta jos ovat, hylkään nautinnon ja valitsen onnellisuuden.

        Miksi ihmeessä muuten aina on muka tehtävä jotain valintoja? Nautinto on yhtäkuin onnellisuus, joten miksi ne tarvisi edes lokeroida erikseen? Kaikki on ohimenevää jos viilataan pilkkua.


    • tiedemies.

      psykologia on pseudo-tiede. Jo se että tunnustat suomalaisen propagandistisen ja epätieteellisen psykologian tieteeksi osoittaa ettet ymmärrä tieteellisestä ajattelusta hölkäsen pöläystä. Suomessa psykologia on epätieteellisen ihmiskuvan mukaista ja perustuu vääriin ja hatariin olettamuksiin ja sen teoriat eivät täytä tieteenfilosofian tieteen teorioille asettamisa vaatimuksia. Suomalaisen yliopistomaailman tuottama psykologia on pseudo- eli näennäistiede jonka avulla rahanahneet akateemisesti koulutetut huijarit hyväksikätttävät yhteiskuntaa.

    • Nimetön

      kun osaa psyykata itseänsä hyvin. ei tarvitse mitään uskontoa tekemään sitä puolestasi.

    • Brudha

      Ei noin kuivasta tarinoinnista voi innostua. Mene jollekin luovan kirjoittamisen kurssille ja ota kireä pipo päästäsi.

    • Ei-erkki

      Tekstissäsi on varmaan hyviä pointseja, mutta tuollaista massaa ei jaksa lukea erkkikään. Koeta saada muoto ja sisältö synkkaamaan, myös itsessäsi. Pitkä jupinasi on melko kaukana plkistetystä zeniläisestä ajattelusta (jota ei oikeastaan ole).

      Lisää harjoittelua epämukavassa asennossa, ja muutenkin, tai sitten halolla päähän. eiköhän se sinunkin ura siitä urkene.

      • zoolie

        Kun tarkastellaan totuutta joka oli ennen sanoja,on tarkkailtava sitä elämän avulla joka on sanojen takana.
        Jos etsii valaistusta sanoista, joutuu sanojen pauloihin eikä näe totuutta.
        Useimmiten sanoja on enemmän kuin toimintaa,tai toiminta on ristiriidassa sanojen kanssa.


      • Ugh-o
        zoolie kirjoitti:

        Kun tarkastellaan totuutta joka oli ennen sanoja,on tarkkailtava sitä elämän avulla joka on sanojen takana.
        Jos etsii valaistusta sanoista, joutuu sanojen pauloihin eikä näe totuutta.
        Useimmiten sanoja on enemmän kuin toimintaa,tai toiminta on ristiriidassa sanojen kanssa.

        ooo


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin kaivattusi

      Ja sinun juttusi kaatui?
      Ikävä
      216
      9262
    2. En löydä sinua

      En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k
      Ikävä
      26
      6068
    3. Tunniste

      Jonka vain sinä ja kaivattusi tietää. ⬇️
      Ikävä
      104
      4946
    4. Ketä julkkista

      kaivattunne muistuttaa?
      Ikävä
      61
      4868
    5. Miten, milloin

      Se onnistuisi sun luona
      Ikävä
      86
      3970
    6. Miten mä olisin

      Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.
      Ikävä
      75
      3500
    7. Opettelen sun jokaisen virheen

      ja rakastan sua.
      Ikävä
      58
      3457
    8. Ne oli ne hymyt

      Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä
      Ikävä
      26
      2936
    9. Anteeksi kun käyttäydyn

      niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv
      Ikävä
      59
      2931
    10. Haluan huomiota sulta

      nainen…tiedoksi. 😥❤️ -M-
      Ikävä
      43
      2711
    Aihe