Mikael Agricolan päätyö oli Uuden testamentin suomentaminen. Agricola teki selvän eron Raamatun tekstin ja selitysten välillä. Raamattu on hänen mukaansa Pyhän Hengen omia sanoja, selitykset ovat lisäyksiä ”selkeämmän ymmärryksen tähden”. Niinpä hän pyrki kääntämään Raamatun tekstin sanatarkasti, ja piti selitykset erillään muokaten niitä vapaammin. Näin kertoo Simo Heininen tämän Agricola-juhlavuoden pääteoksessa, uskonpuhdistajamme elämäkerrassa.
Me juhlimme Agricolaa emmekä välitä hänen asenteestaan ja käännösperiaatteistaan. Viimeisin kirkkoraamattu on käännetty päinvastaisilla periaatteilla kuin ensimmäinen Uusi testamenttimme. Me emme ole kunnioittaneet alkutekstiä Jumalan sanoina, vaan olemme muokanneet käännöksen omien ajatustemme mukaan ja ympänneet sen täyteen selityksiämme.
Uudessa kirkkoraamatussa on keskiajan henkeä. Keskiajalla Raamatun teksti oli latinaksi ja papit selittivät sitä saarnoissaan kansalle. Kansa ei itse päässyt tutkimaan Jumalan sanaa. Uskonpuhdistuksen pääperiaate oli, että Raamattu tulee kääntää kullekin kielelle niin, että kansa voi sitä itse tutkia. Ei olla pappien selitysten varassa.
Nykyinen kirkkoraamattu on täynnä pappien selityksiä. Tulkintoja ja virheitä on vilisemällä. Kansa ei taaskaan pääse tutkimaan, mitä Jumala itse sanoo.
Meille on korostettu, että käännökseen on välttämätöntä sisällyttää selittämistä, ymmärtämisen vuoksi. Kummallista, että kuitenkin juhlimme Agricolaa, vaikka hän piti tärkeänä säilyttää käännöksessä alkuperäinen sanoma sellaisenaan. Kansan sivistystaso oli 1500-luvulla ratkaisevasti alhaisempi kuin nyt. Siltikään Agricola ei ympännyt selityksiä käännökseen. Hän oli täysi tomppeli meidän mittapuumme mukaan.
Ne, jotka tänä päivänä esittävät samoja raamatunkäännösperiaatteita kuin Agricola, nauretaan ulos käännöskomiteoista. Näin kävisi myös Agricolalle, jos hän eläisi meidän aikanamme.
Martti Päivänsalo
Laukaa
Me juhlimme Agricolaa emmekä välitä hänen asenteestaan ja käännösperiaatteistaan. Viimeisin kirkkoraamattu on käännetty päinvastaisilla periaatteilla kuin ensimmäinen Uusi testamenttimme. Me emme ole kunnioittaneet alkutekstiä Jumalan sanoina, vaan olemme muokanneet käännöksen omien ajatustemme mukaan ja ympänneet sen täyteen selityksiämme.
Uudessa kirkkoraamatussa on keskiajan henkeä. Keskiajalla Raamatun teksti oli latinaksi ja papit selittivät sitä saarnoissaan kansalle. Kansa ei itse päässyt tutkimaan Jumalan sanaa. Uskonpuhdistuksen pääperiaate oli, että Raamattu tulee kääntää kullekin kielelle niin, että kansa voi sitä itse tutkia. Ei olla pappien selitysten varassa.
Nykyinen kirkkoraamattu on täynnä pappien selityksiä. Tulkintoja ja virheitä on vilisemällä. Kansa ei taaskaan pääse tutkimaan, mitä Jumala itse sanoo.
Meille on korostettu, että käännökseen on välttämätöntä sisällyttää selittämistä, ymmärtämisen vuoksi. Kummallista, että kuitenkin juhlimme Agricolaa, vaikka hän piti tärkeänä säilyttää käännöksessä alkuperäinen sanoma sellaisenaan. Kansan sivistystaso oli 1500-luvulla ratkaisevasti alhaisempi kuin nyt. Siltikään Agricola ei ympännyt selityksiä käännökseen. Hän oli täysi tomppeli meidän mittapuumme mukaan.
Ne, jotka tänä päivänä esittävät samoja raamatunkäännösperiaatteita kuin Agricola, nauretaan ulos käännöskomiteoista. Näin kävisi myös Agricolalle, jos hän eläisi meidän aikanamme.
Martti Päivänsalo
Laukaa
Vastaukset 10
Vanhimmat
Lähdetäänpä siitä, että ihminen pelastuu, jos uskoo Jeesukseen, ei lukemalla Raamattua tai tekemällä lain tekoja. Agricolalla oli suuri kunnia ja samalla suuri työ kääntää Raamattua. Tietenkin hän pyrki mahdollisimman sanatarkkaan käännökseen. Raamatun kääntäminen ei ole helppoa, sillä kirjoitukset ovat aika- ja kulttuurisidonnaisia. Lisäksi kielet poikkeavat paljon toisistaan. Ei voi ajatella, että tietylle sanalle on toisessa kielessä täsmälleen sama merkitys.
Jos pyritään yksittäisten sanojen korostamiseen Raamatussa ja sen käännöstyössä, lähestytään Jeesuksen varoittamaa kirjanoppineisuutta. Meidän tulee rukoilla ymmärtämystä, jotta Raamatun pääsisältö avautuisi. Nimenomaan Raamatussa ilmoitettu pelastussanoma.
Mikael Agricola teki mitä kunnioitettavimman työn Suomen uskonpuhdistajana, kirjakielen isänä ja Raamatun kääntäjänä sekä ensimmäisen aapisen luojana. Hän on oman juhlapäivänsä ansainnut.
Itse en kykene arvioimaan sitä, miten nykysuomennos vastaa alkuperäistä heprean- ja kreikankielistä tekstiä, vaan joudun tyytymään muiden väittämiin.
Sen verran olen kuitenkin kielimies, että pystyn sanomaan, ettei Bibliana tunnettu käännös suomea ole eikä mitään suomalaisugrilaista kieltä väkisin tungettuine prepositioineen.
päättää. Ei voisi alamaiset lukea Raamattua ja saada sieltä SRK:n selityksen vastaisia tai niiden kanssa ristiriitaisia käsityksiä. Meiltä juuri tämän takia vl-kiellettiin Raamatun lukeminen.
Minä SRK-laisena oikaisen sinua heti. Mistä moinen käsitys on syntynyt?
Tulehan SRK-laisten seuroihin, tai keskustelemaan kanssamme kahdenkesken, niin saat kuulla ja kokea sen ettei meillä ole mitään valtahierarkiaa; - se on vain vastustajien Pois lähteneiden seläntakuspuheissa rakennettu kuvitelma.
Valitettavasti sille ei ole minkäänlaista totuuspohjaa, vaan se on vain suusta suuhun viestitettyä valheen sanomaa, jota ei rohjeta tuoda esille muuta kuin saman henkisten keskuudessa.
MUTTA LUKEKAAPA AJATUKSELLA TUON VIRREN SANAT
"Jo valheen vallat on nyt saaneet tuomion, ne yksi sana kaataa (ohessa sanat tuohon Lutherin taistelu virteen.
Se virsi on meille totuutta rakastaville kalli ja läheinen virsi.
1.
Jumala ompi linnamme
ja vahva turva aivan,
on miekkamme ja kilpemme
ajalla vaaran, vaivan.
Se vanha vainooja,
kavala, kauhea,
on kiivas, kiukkuinen
ja julma, hirmuinen.
Vain Herra hänet voittaa.
2.
On turha oma voimamme
vääryyden valtaa vastaan.
Me turman vallat voitamme
Herrassa ainoastaan.
Hän, Kristus, kuningas,
on voitonruhtinas,
lyö joukot helvetin,
ne tallaa jalkoihin
ja voiton meille saattaa. 3.
Jos täyttyisikin maailma
nyt valheen enkeleistä,
niin pimeys ei voittoa
kuitenkaan saisi meistä.
Ne olkoot raivoissaan
ja syöskööt kiukkuaan.
Nyt valheen vallat on
jo saaneet tuomion.
Ne yksi sana kaataa.
4.
Se sana seisoo vahvana,
ne ei voi sitä kestää.
Kun kanssamme on Jumala,
ken meiltä voiton estää?
Jos veis he henkemme,
osamme, onnemme,
ne heidän olkohon,
vaan meidän iät on
Jumalan valtakunta.
Martti Luther n. 1528. Ruots. 1536. Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Uud. Elias Lönnrot 1864. Uud. komitea 1886.
Mikael Agricolaa on sanottu Suomen uskonpuhdistajaksi, ja siina on suuri totuus, koska hän oli Lutherin oppilaita ja omaksui tuon sanoman erittäin totuudellisesti.
Näin hän oli välittämässä uskonpuhdistuksen sanomaa suomeen.
Siinä tuli kallis sanoma suomeen
SRK-luterilaista suomenkielistä raamattua koko kansalle
Väinö Hintikka
Outokumpu
Esimerkiksi uuden kirkkoraamatun virheellisyydestä otan kohdan jouluevankeliumista.
Uusi kirkkoraamattu sanoo: ”Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano.” (Luukas 2:1) Jo Agricola käänsi kohdan oikein: ”ette caiki mailma piti werolisexi laskettaman”.
Kohta on helppo kääntää sanatarkasti oikein. Maallikkokin osaa sen tehdä kreikan sanakirjan avulla. Tässä ei olekaan kysymys kääntäjän taidosta, vaan halusta lisätä omia tulkintoja tekstiin.
Historiallista dokumenttia on tietoisesti vääristelty. Rooman valtakunta oli maailmanvalta. Keisarin käsky kuului: ”kaik¬ki maailma”.
Oikean käännöksen äärellä voimme ajatella ensinnä¬kin, että keisari piti itseään maailman valtiaana. Hän halusi sanoa ”kaik¬ki maailma”. Lisäksi sanat ehkä viestivät tavoitteesta, että alueita tulee saada vallattua lisää. Koko maailma tulee saada hal¬lintaan. Suurvaltapolitiikkaa pelataan paljolti sanoilla tänäänkin. Sa¬noil¬¬la luodaan haluttavaa henkeä. Niillä valmistellaan maaperää, täs¬sä tapauksessa siis uusia valloitussotia tukevaa ilmapiiriä. Puhutaan jo valmiiksi siinä hengessä, että ollaan koko maailman valtiaita, vaikka ei vielä aivan oltaisikaan.
Keisarin ajattelun henki loistaa sanoista ”kaikki maailma”. Kun sanat on muutettu ”koko valtakunnaksi”, maailman valtias –asenne ja maailmaa valloittava halu ovat hävinneet tekstistä. Käännös on latistunut normaaliksi virkamääräykseksi.
Keisari harkitsi varmaan käskyn sanat huolellisesti. Näinhän diktaattorit ovat aina tehneet. Historian tutkimisen ja ymmä¬r¬tämisen ensimmäinen ehto on, että dokumenttiaineistoa ei vääristellä. Uuden kirkkoraamatun virhe on karkea. On tärkeää säilyttää sanamuodot alkutekstin mukaisina riippumatta siitä, onko teksti sataprosenttisesti totta vai ei. Tulkinnat jääkööt lukijoille ja saarnoihin.
Meille on opetettu, että sanatarkasta käännöksestä tulisi kapulakieltä, jota kukaan ei ymmärrä. Tämä esimerkki osoittaa, että tuollaiset puheet ovat pötyä. Niillä on luotu ilmapiiri suotuisaksi kääntäjille niin, että he ovat saaneet vapaat kädet itse tulkita tekstiä kulloinkin haluamaansa suuntaan. Kohdan pystyy kääntämään sanatarkasti aivan ymmärrettävällä suomella.
Martti Päivänsalo
Laukaa
agricola on taru, ei sellaista ole ollut olemassakaan eikä sellaista suomen kielen ruotsalaistajaa tai olisko siinä siansakssakin joukossa!
Jos se tyyppi olis ollut oikeesti olemassa, niin hänen hautakin olis jossain ja hän olis kirkon kirjoissa!
ja
eräässä museossa esillä ole hänen alkuperäisiä kirjotuksia. NE TEKSTIT OLI KIRJOITTU 1800 LUVUN SANOJA KÄYTTEN joten se luthrin oppis on vale niin kuin rikollisen kristinuskon muutkin valheet!
Mitä roskaa sinä "oiuytr " oikein kirjoitat! Häpeä!
SMP-puolueen äänestäminen johtaa tulimereen. Opit ovat voimassa.
Mutta miten tämä nyt erityisesti vanhoillislestadiolaisuuteen liittyy?
Yli kymmenen vuotta sitten muuan pookissa saarnannut puhujaveli tuomitsi Agrocolan epäuskoiseksi kun ei muka ollut uskomassa kuin he.
Ei tosin tarkentanut missä erosi heistä.
Tottahan on että vl-oppi nykyisellään ei ole raamatullista eikä luterilaista vain kaste- ja ehtoolliskäsitykset mainitakseni. Rukoistakin halveksitaan ja omakohtaista raamatun lukua,
Kristus uskovista ajetaan itse keksittyjä henkiä ulos jne.