Hyvä asunto

Jos aikomuksesi on siis päästä vuokralle Turun Yliopiston opiskelija-asuntoihin ja vielä ihan yksiöön, niin Good Luck! Ei siellä valita kerroksia tai parvekkeita (tottakai saa laittaa toivomuksia), mutta ellei sinulla ole suhteita sinnepäin, niin todennäköisesti joudut ottamaan vain sen mitä sinulle tarjotaan. Useimmiten fuksit joutuvat tyytymään ihan soluun.

Sinuna en nyt siis haaskaisi aikaa tämän miettimiseen, vaan keskity lukioon ja myöhemmin pääsykokeisiin. Sitten kun on sen aika voit miettiä otatko vastaan sellaisen asunnon mitä sinulle tarjotaan vai vuokraatko yksityiseltä, jolloin voit vapaasti valita parvekkeita, kerroksia yms.

hfjkf kirjoitti:

Jos aikomuksesi on siis päästä vuokralle Turun Yliopiston opiskelija-asuntoihin ja vielä ihan yksiöön, niin Good Luck! Ei siellä valita kerroksia tai parvekkeita (tottakai saa laittaa toivomuksia), mutta ellei sinulla ole suhteita sinnepäin, niin todennäköisesti joudut ottamaan vain sen mitä sinulle tarjotaan. Useimmiten fuksit joutuvat tyytymään ihan soluun.

Sinuna en nyt siis haaskaisi aikaa tämän miettimiseen, vaan keskity lukioon ja myöhemmin pääsykokeisiin. Sitten kun on sen aika voit miettiä otatko vastaan sellaisen asunnon mitä sinulle tarjotaan vai vuokraatko yksityiseltä, jolloin voit vapaasti valita parvekkeita, kerroksia yms.

Lue lisää

Harmi, kun ainakin viisi ensimmäistä vuotta joudun ensimmäisessä asunnossani asumaan, niin olisi mukavaa, että se olisi yksiö. Mitkään soluasunnot ei kyllä kiinnosta ei sitten millään. Ja parin vuoden päästä muuttaminen, jos pääsisi yksiöön, on sekin rankkaa, kun huonekalujen siirtäminen on aina ikävä puuha ja sekin maksaa, kun ei itse voi yksin kaikkea nostella ja siirtää.

Kuinka suuri osa sitten onnistuu saamaan heti yksiön? Kuulemma voisin jo varata sellaisen vaikka opiskelupaikka ei olisi varma, eli kannattaisiko varata heti kesäkuun alussa (vai voiko aikaisemminkin?) jos opiskelu alkaa joskus syksyllä (en tiedä milloin yliopistoissa alkaa opiskelu) tarkalleen.

Salla_(n) kirjoitti:

Harmi, kun ainakin viisi ensimmäistä vuotta joudun ensimmäisessä asunnossani asumaan, niin olisi mukavaa, että se olisi yksiö. Mitkään soluasunnot ei kyllä kiinnosta ei sitten millään. Ja parin vuoden päästä muuttaminen, jos pääsisi yksiöön, on sekin rankkaa, kun huonekalujen siirtäminen on aina ikävä puuha ja sekin maksaa, kun ei itse voi yksin kaikkea nostella ja siirtää.

Kuinka suuri osa sitten onnistuu saamaan heti yksiön? Kuulemma voisin jo varata sellaisen vaikka opiskelupaikka ei olisi varma, eli kannattaisiko varata heti kesäkuun alussa (vai voiko aikaisemminkin?) jos opiskelu alkaa joskus syksyllä (en tiedä milloin yliopistoissa alkaa opiskelu) tarkalleen.

Lue lisää

Miten niin joudut asumaan ensimmäiset viisi vuotta samassa asunnossa? Voihan sitä muuttaa opiskelujen aikana toiseen opiskelija-asuntoon. Tuo 250 vuokra tuntuu kyllä pieneltä yksiöön. Minä asun puolta pienemmässä opiskelijakaupungissa kuin Turku ja maksan solusta vuokraa 200.

Minäkin voin vahvistaa tuon, että harvemmin ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat yksiöitä.

0p1sk3l1j4 kirjoitti:

Miten niin joudut asumaan ensimmäiset viisi vuotta samassa asunnossa? Voihan sitä muuttaa opiskelujen aikana toiseen opiskelija-asuntoon. Tuo 250 vuokra tuntuu kyllä pieneltä yksiöön. Minä asun puolta pienemmässä opiskelijakaupungissa kuin Turku ja maksan solusta vuokraa 200.

Minäkin voin vahvistaa tuon, että harvemmin ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat yksiöitä.

Lue lisää

Kyllähän sekin onnistuu, mutta muuttaminen on aika hankalaa. Ja maksaa jos joutuu muuttomiehiä pyytämään apuun. Tietysti tuttujakin voisi pyytää. Mutta mieluiten tietysti haluaisin jo suoraan päätyä asuntoon, missä sen viisi vuotta asun. Mutta tokihan sitä voi joutua soluun eikä sille sitten voi mitään. Jos vapaa yksiö vapautuu niin kai sitä jostain apua muuttoon saa vaikka muuttaminen hieman hankalaa aina onkin.

tietääkseni vain yhdessä ainoassa yo-kylän talossa on hissi, itäpuolella jossa on jotain inva-asuntoja (?). mutta ei hätää kyllä muuttaminen onnistuu ilman hissiäkin (kokemusta on, kolmannesta kerroksesta kierreportaita pitkin...)

ensimmäisen vuoden opiskelijan on kyllä erittäin vaikeata, melkein mahdotonta saada yksiön heti. riippuu milloin haet asuntoa, kuinka kaukaa muutat...eli kannattaa kyllä ihan suosiolla jo asennoitua niin että joko soluun tai sitten vuokraa yksityiseltä.

jksdj kirjoitti:

tietääkseni vain yhdessä ainoassa yo-kylän talossa on hissi, itäpuolella jossa on jotain inva-asuntoja (?). mutta ei hätää kyllä muuttaminen onnistuu ilman hissiäkin (kokemusta on, kolmannesta kerroksesta kierreportaita pitkin...)

ensimmäisen vuoden opiskelijan on kyllä erittäin vaikeata, melkein mahdotonta saada yksiön heti. riippuu milloin haet asuntoa, kuinka kaukaa muutat...eli kannattaa kyllä ihan suosiolla jo asennoitua niin että joko soluun tai sitten vuokraa yksityiseltä.

Lue lisää

"ensimmäisen vuoden opiskelijan on kyllä erittäin vaikeata, melkein mahdotonta saada yksiön heti. riippuu milloin haet asuntoa, kuinka kaukaa muutat..."

Miten yksiön saaminen riippuu siitä, kuinka kaukaa muutan? Onko "kaukuudella" väliä vai helpottaako jos asuu lähellä? Asun noin 530 km päässä Turusta, joten muuttomatkaa olisi kyllä.

Salla_(n) kirjoitti:

"ensimmäisen vuoden opiskelijan on kyllä erittäin vaikeata, melkein mahdotonta saada yksiön heti. riippuu milloin haet asuntoa, kuinka kaukaa muutat..."

Miten yksiön saaminen riippuu siitä, kuinka kaukaa muutan? Onko "kaukuudella" väliä vai helpottaako jos asuu lähellä? Asun noin 530 km päässä Turusta, joten muuttomatkaa olisi kyllä.

Lue lisää

Parempiin opiskelija-asuntoihin on sitä helpompi päästä mitä kauempana opiskelupaikasta asuu, koska asuntoja tarjotaan ensin kauempaa tuleville. Tästä johtuen opiskelupaikkakunnalla jo valmiiksi asuvat voivat joutua olemaan ilman opiskelija-asuntoa muutaman kuukaudenkin jo opiskelujen alettua. Jos sinulla on tuo 530 km matkaa, niin mahdollisuutesi on paremmat kuin jo valmiiksi Turussa asuvalla.

Opiskelija-asuntotilanne on melkeimpä koko Suomessa heikko. Asuntoja on vähän ja opiskelijoita paljon. Yksiöiden rakentaminen maksaa, joten niitä on vieläkin vähemmän. Fukseille ei yksiöitä yleensä riitä, sillä asuntoyhtiölle on tärkeintä saada asuntojen vähyydestä johtuen kaikille fukseille yleensäkin JOKU asunto ja katto pään päälle.

Tärkeintä tässä järjestelmässä on ymmärtää, että sinulle TARJOTAAN asunto, mikä tarjoittaa sitä, että itse et todennäköisesti pääse vaikuttamaan siihen, minne loppujenlopuksi muutat. Kannattaa kuitenkin siinä vaiheessa, kun sinulle tarjous esitetään, kysellä, olisiko mahdollisesti jotain muuta.

Ei tuossa vaiheessa voi elämää lyödä lukkoon viiden vuoden ajaksi. Asiat muuttuu, elämä muuttuu. Kun opiskelijoilla ei tuota rahaa niin paljon ole, vähenee valintamahdollisuudet, ja parempaan pitää edetä vähitellen. Maksaahan se muuttaminen, eikä se mitään hirveän mukavaa hommaa loppujen lopuksi ole, mutta yksiöön/soluun muttavalla ihmisellä ei tavaraa nyt kuitenkaan NIIN hirveästi ole. Ja muuttoa kannattaa aina ajatella uutena mahdollisuutena, uutena elämänä. Ja tärkeintä kai on, että pääset vihdoin aloittamaan omaa elämääsi pois vanhempien valvovien silmien alta. ;) Ei sillä kämpällä tuossa tilanteessa ole niin paljon väliä, ilo löytyy jo ihan siitä että saa tulla ja mennä niin kuin haluaa. Ja vähitellen toki siirtyä parempaan.

Onnea!

mömmötti kirjoitti:

Parempiin opiskelija-asuntoihin on sitä helpompi päästä mitä kauempana opiskelupaikasta asuu, koska asuntoja tarjotaan ensin kauempaa tuleville. Tästä johtuen opiskelupaikkakunnalla jo valmiiksi asuvat voivat joutua olemaan ilman opiskelija-asuntoa muutaman kuukaudenkin jo opiskelujen alettua. Jos sinulla on tuo 530 km matkaa, niin mahdollisuutesi on paremmat kuin jo valmiiksi Turussa asuvalla.

Opiskelija-asuntotilanne on melkeimpä koko Suomessa heikko. Asuntoja on vähän ja opiskelijoita paljon. Yksiöiden rakentaminen maksaa, joten niitä on vieläkin vähemmän. Fukseille ei yksiöitä yleensä riitä, sillä asuntoyhtiölle on tärkeintä saada asuntojen vähyydestä johtuen kaikille fukseille yleensäkin JOKU asunto ja katto pään päälle.

Tärkeintä tässä järjestelmässä on ymmärtää, että sinulle TARJOTAAN asunto, mikä tarjoittaa sitä, että itse et todennäköisesti pääse vaikuttamaan siihen, minne loppujenlopuksi muutat. Kannattaa kuitenkin siinä vaiheessa, kun sinulle tarjous esitetään, kysellä, olisiko mahdollisesti jotain muuta.

Ei tuossa vaiheessa voi elämää lyödä lukkoon viiden vuoden ajaksi. Asiat muuttuu, elämä muuttuu. Kun opiskelijoilla ei tuota rahaa niin paljon ole, vähenee valintamahdollisuudet, ja parempaan pitää edetä vähitellen. Maksaahan se muuttaminen, eikä se mitään hirveän mukavaa hommaa loppujen lopuksi ole, mutta yksiöön/soluun muttavalla ihmisellä ei tavaraa nyt kuitenkaan NIIN hirveästi ole. Ja muuttoa kannattaa aina ajatella uutena mahdollisuutena, uutena elämänä. Ja tärkeintä kai on, että pääset vihdoin aloittamaan omaa elämääsi pois vanhempien valvovien silmien alta. ;) Ei sillä kämpällä tuossa tilanteessa ole niin paljon väliä, ilo löytyy jo ihan siitä että saa tulla ja mennä niin kuin haluaa. Ja vähitellen toki siirtyä parempaan.

Onnea!

Lue lisää

Kiitos vaan kaikille vastanneille! Sain mukavasti tietoa kasaan.

No se on sentään mukava uutinen, että suuri välimatkani auttaa ja ainakin jonkinlaisen asunnon saan. Mutta tuli muuten mieleen vielä tuosta asunnon saamisesta, että tuolla Turun YO-kylässä näyttäisi olevan solukolmioita "vaan" 117 kpl, kun taas yksiöitä kerroskeittiöllä on 545. Luuletteko, että tuollaisen yksiön kerroskeittiöllä voisi saada fuksikin helpolla, kun noita solukolmioita näyttää aika vähän olevan?

Itse en mielelläni asuisi solukolmiossa, joten toivo elää, että saisin edes jonkinlaisen yksiön vaikka keittiö olisikin kerroskeittiö (ainakin pohjapiirroksissa näytti siltä, että huoneissa silti olisi jääkaappi, mikä oikein osaan lukea).

Ihan mielenkiinnosta kyselen, että miten se lukion psykologia sitten yliopistopsykologiasta eroaa? Itse en psykologiaa opiskele, joskus muinoin vaan lukiossa.

No itselläni ei ole hirveästi hajua yliopisto-opiskelusta. Olen ainakin ymmärtänyt niin, että luentosaleissa istutaan ja tehdään muistiinpanoja, mutta itse kai pitää vain kirjat käydä läpi. Eli eipä paljon tietoa ole, mutta psykologia ainakin tällä hetkellä kiinnostaa.

Minkälaista psykologian opiskelu on sitten yliopistossa?

Salla_(n) kirjoitti:

No itselläni ei ole hirveästi hajua yliopisto-opiskelusta. Olen ainakin ymmärtänyt niin, että luentosaleissa istutaan ja tehdään muistiinpanoja, mutta itse kai pitää vain kirjat käydä läpi. Eli eipä paljon tietoa ole, mutta psykologia ainakin tällä hetkellä kiinnostaa.

Minkälaista psykologian opiskelu on sitten yliopistossa?

Lue lisää

Harmittaa sanoa näin, kun vaikutat niin lapsen innostuneelta, mutta on kyllä luultavasti yli 90 prosentin varmuus siitä ettet pääse yksiöön vielä fuksivuonna.

Suurin osa yksiöistä vapautuu aina keväällä (toukokuussa kun opinnot päättyvät) ja sinä saat tiedon mahdollisesta (!... Ei ole helppoa päästä opiskelemaan...) opiskelupaikasta paljon myöhemmin, todennäköisesti vasta heinäkuussa. Siinä toukokuun ja heinäkuun välillä suurin osa yksiöistä jaetaan niille, jotka ovat jo opiskelijoita ja haluavat muuttaa solusta yksiöön. Osa on saattanut jonotella niitä jo talvesta asti. Sinä et voi päästä yksiöjonoon ennenkuin olet saanut hyväksymiskirjeen yliopistolta. Eli kannattaa nyt todella henkisesti valmistautua kahteen vaihtoehtoon: todennäköisesti "joudut" tyytymään soluun TAI hankkimaan vuokra-asunnon yksityisiltä markkinoilta, jolloin myös vuokrat ovat yleensä huomattavasti korkeammat (joutuisit tod. näk. ottamaan joko lainaa tai käymään töissä). Toki on myös mahdollista että yrität löytää kaverin jonka kanssa vuokraatte yhdessä vaikka pienen kaksion yksityiseltä kimppakämpäksi, jolloin ei vuokrakaan ole niin suuri.

Ja vielä yliopisto-opiskelusta. Opiskeluun tosiaan kuuluu luentoja, joista tehdään muistiinpanoja. Luennoista tehdään yleensä myös tentti (esseetyyppinen koe), tenttiin saattaa lisäksi kuulua jokin teos/teoksia. Lisäksi itsenäistä työtä tehdään tenttimällä kirjoja ja tekemällä esseitä, osallistumalla pakollisiin ryhmätöihin sekä tekemällä erilaisia oppimistehtäviä ja esitelmiä. Opiskelu on siis hyvin paljon muutakin kuin luennoilla istumista.
Kaiken ydin on kuitenkin se, että sinä vastaat yksin kaikesta mitä teet, kukaan ei kädestä pitäen tule ohjaamaan (toki apua yleensä saa jos kysyy) ja seuraamaan edistymistäsi (paitsi tietysti Kela seuraa saatko tarpeeksi opintopisteitä). Se tekee opiskelusta toisaalta ihanan vapaata ja joustavaa, mutta toisaalta asettaa tietyn vastuun, joka saattaa tuntua vaikealta, jos todella pääset opiskelemaan suoraan lukiosta. Mutta kaikkeen tottuu, ihan varmasti!

Mietitäänpä... kirjoitti:

Harmittaa sanoa näin, kun vaikutat niin lapsen innostuneelta, mutta on kyllä luultavasti yli 90 prosentin varmuus siitä ettet pääse yksiöön vielä fuksivuonna.

Suurin osa yksiöistä vapautuu aina keväällä (toukokuussa kun opinnot päättyvät) ja sinä saat tiedon mahdollisesta (!... Ei ole helppoa päästä opiskelemaan...) opiskelupaikasta paljon myöhemmin, todennäköisesti vasta heinäkuussa. Siinä toukokuun ja heinäkuun välillä suurin osa yksiöistä jaetaan niille, jotka ovat jo opiskelijoita ja haluavat muuttaa solusta yksiöön. Osa on saattanut jonotella niitä jo talvesta asti. Sinä et voi päästä yksiöjonoon ennenkuin olet saanut hyväksymiskirjeen yliopistolta. Eli kannattaa nyt todella henkisesti valmistautua kahteen vaihtoehtoon: todennäköisesti "joudut" tyytymään soluun TAI hankkimaan vuokra-asunnon yksityisiltä markkinoilta, jolloin myös vuokrat ovat yleensä huomattavasti korkeammat (joutuisit tod. näk. ottamaan joko lainaa tai käymään töissä). Toki on myös mahdollista että yrität löytää kaverin jonka kanssa vuokraatte yhdessä vaikka pienen kaksion yksityiseltä kimppakämpäksi, jolloin ei vuokrakaan ole niin suuri.

Ja vielä yliopisto-opiskelusta. Opiskeluun tosiaan kuuluu luentoja, joista tehdään muistiinpanoja. Luennoista tehdään yleensä myös tentti (esseetyyppinen koe), tenttiin saattaa lisäksi kuulua jokin teos/teoksia. Lisäksi itsenäistä työtä tehdään tenttimällä kirjoja ja tekemällä esseitä, osallistumalla pakollisiin ryhmätöihin sekä tekemällä erilaisia oppimistehtäviä ja esitelmiä. Opiskelu on siis hyvin paljon muutakin kuin luennoilla istumista.
Kaiken ydin on kuitenkin se, että sinä vastaat yksin kaikesta mitä teet, kukaan ei kädestä pitäen tule ohjaamaan (toki apua yleensä saa jos kysyy) ja seuraamaan edistymistäsi (paitsi tietysti Kela seuraa saatko tarpeeksi opintopisteitä). Se tekee opiskelusta toisaalta ihanan vapaata ja joustavaa, mutta toisaalta asettaa tietyn vastuun, joka saattaa tuntua vaikealta, jos todella pääset opiskelemaan suoraan lukiosta. Mutta kaikkeen tottuu, ihan varmasti!

Lue lisää

Olin lukevinani Turun opiskelija-asuntojen (www.tys.fi) sivuilta, että voi lähettää hakemuksen jo ennen kuin olisi varmaa, saako paikan vai ei. Peruminen sen jälkeen oli vielä mahdollista (ei muistaakseni maksanut, mutta en ole varma). Onko tämä järkevää?

Mutta jos ei yksiöön pääse, niin sitten ei voi mitään. Täytyy yrittää aina uudestaan ja varmasti siihen soluasumiseenkin tottuu. Olen vain kuullut tarinoita, että solukumppaneihin ei voi luottaa. Kuulemma jos oven jättää auki, niin saattaa mennä stereot samalla. Mutta pitää vaan pitää ovi lukossa. Kai solut on jaettu sukupuolten mukaan eikä sekasoluja ole?

Salla_(n) kirjoitti:

No itselläni ei ole hirveästi hajua yliopisto-opiskelusta. Olen ainakin ymmärtänyt niin, että luentosaleissa istutaan ja tehdään muistiinpanoja, mutta itse kai pitää vain kirjat käydä läpi. Eli eipä paljon tietoa ole, mutta psykologia ainakin tällä hetkellä kiinnostaa.

Minkälaista psykologian opiskelu on sitten yliopistossa?

Lue lisää

Lukiossa psykologian opiskelu on sellaista puuhastelua, jossa pyritään lähinnä korostamaan sitä, että kaikilla ihmisillä ei välttämättä ole kaikki hyvin. Lukiossa psykologian opiskelu on huomattavasti ihmisläheisempää ja hyvin paljon "pehmeämpää" kuin yliopistossa.
Lukion psykologiassa pärjää helposti sillä, että käyttää niin kutsutusti keittiöpsykologin taitoja ja maalaisjärkeä. Yliopistossa tämä ei todellakaan enää riitä.

Yliopistossa psykologia on tiedettä; teoriaa ja tutkijoita. Yliopistossa ei keskitytä enää siihen, että hei, joku käyttäytyy oudosti - hänellä voi siis olla jokin ongelma. Erilaiset teoriamallit ja tutkijat on opeteltava.

Yliopistossa psykologian opiskeluun sisältyy myös huomattava määrä metodiopintoja, joihin kuuluu erittäin paljon tilastotiedettä. Muutenkin yliopiston psykologiassa opiskelussa kannetaan mukana huomattava määrä tutkimustietoa ja suuri osa tuosta tutkimustiedosta on tilastojen muodossa.

Tilastotieteen osaamista vaaditaan myöskin jo valintakokeessa.
Kannattaa myöskin varautua siihen, että yliopistossa jo ensimmäisten psykologian peruskurssien kirjallisuus on englanniksi.

Salla_(n) kirjoitti:

Olin lukevinani Turun opiskelija-asuntojen (www.tys.fi) sivuilta, että voi lähettää hakemuksen jo ennen kuin olisi varmaa, saako paikan vai ei. Peruminen sen jälkeen oli vielä mahdollista (ei muistaakseni maksanut, mutta en ole varma). Onko tämä järkevää?

Mutta jos ei yksiöön pääse, niin sitten ei voi mitään. Täytyy yrittää aina uudestaan ja varmasti siihen soluasumiseenkin tottuu. Olen vain kuullut tarinoita, että solukumppaneihin ei voi luottaa. Kuulemma jos oven jättää auki, niin saattaa mennä stereot samalla. Mutta pitää vaan pitää ovi lukossa. Kai solut on jaettu sukupuolten mukaan eikä sekasoluja ole?

Lue lisää

Niin, solukämppishän on aina tuurista kiinni. Voi olla, että solukämppikseksi osuu joku varastelija tai muuten huonosti käyttäytyvä, mutta sellaisesta pääsee aina eroon, tuollainen kämppis ei nimittäin kauaa opiskelija-asunnossa saa enää asua. Voi myös olla, että solukämppis tulee olemaan todellinen helmi, tuleva ikuinen ystäväsi. Molemmat ovat ääripäitä, ja lähes kaikki opiskelijat ovat jotain tuolta väliltä.

Aika huono tuuri täytyy joka tapauksessa käydä jos saat kamalan kämppiksen samaan asuntoon. Paljonhan on kyse sinun käytöksestäsi myös ja tavoistasi antaa ja ottaa tilaa suhteessa toiseen. Suurin osa opiskelijoista on kuitenkin aivan normaalia, fiksua porukkaa.

Sitä paitsi, jos et ole kotona joskus, tottakai täytyy oma ovi laittaa kiinni. Eihän kukaan jätä asuntonsa ovia auki, ja se soluhuone kun on se sinun alueesi.

Joka tapauksessa suosittelen, ettei liikaa kannata vielä suunnitella ja haaveilla asuntohakemuksista ym. kovin tarkasti, sinulla on vielä monta tärkeää etappia jotka pitää hoitaa kunnialla ennenkuin haaveilu kannattaa. Siis nyt vaan tsemppiä lukion loppuunviemiseen ja hyviin kirjoitustuloksiin! Sen jälkeen on vielä pääsykokeet, jotka eivät ole ihan piece of cake. Kannattaa tutustua yliopiston nettisivuille ja etsiä tilastoja sisäänpääsyprosenteista, ne ovat yleensä aika pienet. Tai jos ei löydy, niin yliopistolle voi aina soittaa!

psykan opiskelija kirjoitti:

Lukiossa psykologian opiskelu on sellaista puuhastelua, jossa pyritään lähinnä korostamaan sitä, että kaikilla ihmisillä ei välttämättä ole kaikki hyvin. Lukiossa psykologian opiskelu on huomattavasti ihmisläheisempää ja hyvin paljon "pehmeämpää" kuin yliopistossa.
Lukion psykologiassa pärjää helposti sillä, että käyttää niin kutsutusti keittiöpsykologin taitoja ja maalaisjärkeä. Yliopistossa tämä ei todellakaan enää riitä.

Yliopistossa psykologia on tiedettä; teoriaa ja tutkijoita. Yliopistossa ei keskitytä enää siihen, että hei, joku käyttäytyy oudosti - hänellä voi siis olla jokin ongelma. Erilaiset teoriamallit ja tutkijat on opeteltava.

Yliopistossa psykologian opiskeluun sisältyy myös huomattava määrä metodiopintoja, joihin kuuluu erittäin paljon tilastotiedettä. Muutenkin yliopiston psykologiassa opiskelussa kannetaan mukana huomattava määrä tutkimustietoa ja suuri osa tuosta tutkimustiedosta on tilastojen muodossa.

Tilastotieteen osaamista vaaditaan myöskin jo valintakokeessa.
Kannattaa myöskin varautua siihen, että yliopistossa jo ensimmäisten psykologian peruskurssien kirjallisuus on englanniksi.

Lue lisää

Ja sekin kannattaa muistaa, että kun sieltä opintoputken päästä ulos putkahtaa, niin edessä on vastaanotolla ihan oikeita ihmisiä, joilla on ihan oikeita ongelmia.... Eikä yksikään niistä ihmisistä tai ongelmista ole puhtaasti minkäänlaisen teorian mukainen. Eli etenkin ja varsinkin kaikki harjoittelut, demot jne kannattaa ottaa vakavasti.

Mutta nauttikaa opiskeluvuosista, kaikesta vaivasta huolimatta se on hienoa aikaa!

käytännössä kokenut kirjoitti:

Ja sekin kannattaa muistaa, että kun sieltä opintoputken päästä ulos putkahtaa, niin edessä on vastaanotolla ihan oikeita ihmisiä, joilla on ihan oikeita ongelmia.... Eikä yksikään niistä ihmisistä tai ongelmista ole puhtaasti minkäänlaisen teorian mukainen. Eli etenkin ja varsinkin kaikki harjoittelut, demot jne kannattaa ottaa vakavasti.

Mutta nauttikaa opiskeluvuosista, kaikesta vaivasta huolimatta se on hienoa aikaa!

Lue lisää

Olen itse saanut fuksina heti opiskelujen alettua kerroskeittiöllisen yksiön. Eikä ollut mitään suhteita!! Joten jospa ne, jotka eivät asioista mitään tiedä, eivät täällä neuvoisi ilman kokemusta ihmisiä. Voin suositella Turun opiskelija-asuntoja :)