Turvallisesti muunneltua ruokaa:
1. Vehnälajike joka tekee suuria jyviä mutta hennon varren
2. toinen vehnälaji, jossa surkeat jyvät mutta vahva varsi...
lopputulos: risteytyksenä kaksi lajia, suurijyväinen vahvakortinen, sekä pienijyväinen ohutkorsinen, joista parempi voidaan ottaa turvallisesti? käyttöön....
Eikös homma mene näin, ainakin teoriassa.... Itse en henkilökohtaisesti usko mihinkään "tappajakasveihin" joita saattaa syntyä risteytyksien/mutaatioiden kautta, tämä on taas niitä x-files juttuja......
Miten on arvon lukijat, voidaanko ruokaa tuottaa turvallisesti, kuten edellä mainitsin? Omasta mielestäni voi, mutta järki tietysti pitää olla mukana, jottei kehitetä vahingossa jotain myrkyllistä sapuskaa.....
Vaihtoehdot/mahdollisuudet?
Borneo
12
1107
Vastaukset
- aidon kannattaja
Geenimanipuloinnilla kasveihin siirretään geeni joka kestää myrkkyjä (glyfosaatteja) ja näi sen viljely perustuu runsaan myrkyn käyttöön. Geenimuunntelussa kasvista tehdään myös sellainen ettei sen siementä voida käyttää uuden sadon siemeneksi vaan siemen pitää ostaa kyseiseltä yritykseltä joka on sen kehittänyt, elikkä nämä kaksi Jenkkifirmaa tulevat määräämään siemenen ja ruuan hinnan tulevaisuudessa. Mainitsemasi kahden kasvin keskinäisten ominaisuuksien yhdistämistä on harjoitettu jo kauan ja perustuu luonnolliseen kasvutapahtumaan eli jalostukseen näitä kahta asiaa ei pidä sekoittaa toisiinsa.
- Borneo
hmm... totta, kyseessähän ei ole varsinainen "manipulaatio".... Mutta entäs jos jalostamisessakin mennään liian pitkälle... Esim, kehitetään laji, joka alkaa syrjäyttämään alkuperäistä koska on vahvempi? Eikös tästä aiheudu myös harmia?
ja ilman muuta, geneettinen muuntelu / Jalostus on tietysti 2 eri asiaa.... sori mun moka =P - Severi
Borneo kirjoitti:
hmm... totta, kyseessähän ei ole varsinainen "manipulaatio".... Mutta entäs jos jalostamisessakin mennään liian pitkälle... Esim, kehitetään laji, joka alkaa syrjäyttämään alkuperäistä koska on vahvempi? Eikös tästä aiheudu myös harmia?
ja ilman muuta, geneettinen muuntelu / Jalostus on tietysti 2 eri asiaa.... sori mun moka =PKyse on kuitenkin ensisijaisesti kaupallisuudesta ja tehotuotannosta.
Menneinä aikoina ajateltiin, että aliravitsemus ja maailman nälkä poistetaan soijajauholla, kunnes lihateollisuus (taisi olla amerikalainen) huomasi sen sitovan nestettä ja siitä tulikin lihateollisuuden "jatke-aine". Hinta tietysti nousi niin ettei sitä voitu käyttää alkuperäiseen tarkoitukseen.
Ikävä kyllä kestävä ratkaisu löytyy muuttuneista maataloustuotteiden käyttötavoista.
Vilja pitäisi käyttää pääasiassa (yli 75%) suoraan ravinnoksi.
Esim. amerikkalaiset käyttävät noin kaksinkertaisen määrän viljaa/asukas siihen nähden mitä maapallon kestävä kehitys edellyttäisi. Lisäksi tästä menee 2/3 muuhun kuin suoraan ravinnoksi.
Intialaiset käyttävät n. puolet kestävän kehityksen määrästä/asukas ja yli 90% suoraan ravinnoksi.
Etelä-Euroopassa kulutus on lähinnä ihanteellisinta.
Tässä on varmaankin yksi syy moniin viljantuotannon tehokeinoihin.
Eric Schlosserin kirjassa "Pikaruokakansa" muistaakseni kerrotaan amerikkalaisten tuottajien pienistä marginaaleista, joten tuotannon määrä ratkaisee sielläkin toimeentulon.
Hieman valikoiden ja pienellä varauksella kirjan lukien ymmärtää kyseessä olevan enemmänkin taloudellisten kuin jalojen arvojen.
Tarvitaanko siis todellisuudessa Euroopassa lisää viljaa vai tarvitsevatko amerikkalaiset uusia, vapaita markkinoita muillekin tuotteilleen?
Hinta ei tule pitkällä aikavälillä laskemaan näissä tuotteissa. - Vege
Severi kirjoitti:
Kyse on kuitenkin ensisijaisesti kaupallisuudesta ja tehotuotannosta.
Menneinä aikoina ajateltiin, että aliravitsemus ja maailman nälkä poistetaan soijajauholla, kunnes lihateollisuus (taisi olla amerikalainen) huomasi sen sitovan nestettä ja siitä tulikin lihateollisuuden "jatke-aine". Hinta tietysti nousi niin ettei sitä voitu käyttää alkuperäiseen tarkoitukseen.
Ikävä kyllä kestävä ratkaisu löytyy muuttuneista maataloustuotteiden käyttötavoista.
Vilja pitäisi käyttää pääasiassa (yli 75%) suoraan ravinnoksi.
Esim. amerikkalaiset käyttävät noin kaksinkertaisen määrän viljaa/asukas siihen nähden mitä maapallon kestävä kehitys edellyttäisi. Lisäksi tästä menee 2/3 muuhun kuin suoraan ravinnoksi.
Intialaiset käyttävät n. puolet kestävän kehityksen määrästä/asukas ja yli 90% suoraan ravinnoksi.
Etelä-Euroopassa kulutus on lähinnä ihanteellisinta.
Tässä on varmaankin yksi syy moniin viljantuotannon tehokeinoihin.
Eric Schlosserin kirjassa "Pikaruokakansa" muistaakseni kerrotaan amerikkalaisten tuottajien pienistä marginaaleista, joten tuotannon määrä ratkaisee sielläkin toimeentulon.
Hieman valikoiden ja pienellä varauksella kirjan lukien ymmärtää kyseessä olevan enemmänkin taloudellisten kuin jalojen arvojen.
Tarvitaanko siis todellisuudessa Euroopassa lisää viljaa vai tarvitsevatko amerikkalaiset uusia, vapaita markkinoita muillekin tuotteilleen?
Hinta ei tule pitkällä aikavälillä laskemaan näissä tuotteissa.Ravintoketjun lyhentäminen tietysti vähentää ravinto-aineiden tuhlausta. Olen ollut kasvissyöjä jo 20 vuotta. Mutta entä jos kasveihin ympätään geenejä eläinkunnasta? Joillakin ihmisillähän on jopa hengenvaarallista allergiaa esim. katkarapuihin. Miten on turvallisuuden laita?
- ...
Eli mitä nämä kaksi jenkkifirmaa ovat ?
- löytyy
... kirjoitti:
Eli mitä nämä kaksi jenkkifirmaa ovat ?
jokunen enemmänkin, nimiä mainittu tuossa "Tässä on faktaa" otsikon alla olevan kirjoituksen linkissä.
- Biotekniikan yo
Vege kirjoitti:
Ravintoketjun lyhentäminen tietysti vähentää ravinto-aineiden tuhlausta. Olen ollut kasvissyöjä jo 20 vuotta. Mutta entä jos kasveihin ympätään geenejä eläinkunnasta? Joillakin ihmisillähän on jopa hengenvaarallista allergiaa esim. katkarapuihin. Miten on turvallisuuden laita?
ovat yksi haaste ja kovasti tutkimuksen alla. GMO-tuotteethan merkitään, joten voit käyttää valintaasi. Vegaanina olet varmaan tottunut muutenkin seulomaan ruokasi kaupan hyllyiltä. Samoin kuin moni hengenvaarallisesti allerginen henkilö.
Lajien välinen geeninsiirto on harvoin mielekästä, ja vielä harvemmin yhden geenin toiminta tai toimimattomuus aiheuttaa allergiaa.
Mutta olet kyllä oikeassa siinä, että riski on. Riskit tutkitaan ja todetaan, onko ne huomattavia. - F=ma
Borneo kirjoitti:
hmm... totta, kyseessähän ei ole varsinainen "manipulaatio".... Mutta entäs jos jalostamisessakin mennään liian pitkälle... Esim, kehitetään laji, joka alkaa syrjäyttämään alkuperäistä koska on vahvempi? Eikös tästä aiheudu myös harmia?
ja ilman muuta, geneettinen muuntelu / Jalostus on tietysti 2 eri asiaa.... sori mun moka =POletetaan, että johonkin kasviin siirretään geeni, joka saa kasvin erittämään jotain hapanta, myrkyllistä tai jotain muuta mielenkiintoista ainetta, joka estää tietyn hyönteisen munien selviytymisen ko. kasvin lehdillä, juuristossa, kukinnossa, hedelmässä tai jossain muualla. Tällöin olisi luotu kasvi, joka selviää luonnossa luonnollista lajukumppaniaan paremmin, koska tuholaiset eivät kykene aiheuttamaan sille kovin kummoisia vaurioita. Oletetaan, että tämä kasvi on vaikkapa auringonkukka. Oletetana myös, että auringonkukkapellon lähellä kasvaa joku sen sukulaiskasvi. Jos tätä manipuloitua kasvia kasvatetaan alueella, jossa se pääsee hedelmöittämään muitakin, kuin oman lajinsa kasveja, leviävät luontoon myös ne manipuloidut geenit. Seuraavaksi se haluttu hyödyllininen ominaisuus, oli se sitten pakkasenkesto, korren paksuus, tuholaiskestävyys tai mikä tahasa, leviää luontoon. Tavallisissa kasveissa noita ominaisuuksia ei välttämättä kaivata lainkaan. Mitäs sitten tehdään, kun joku auringonkukan lähisukulainen tulee tuholaisille immuuniksi ja alkaa leviämään villinä jokapaikkaan? Entä jos se levittää näitä selviämisgeenejä vaikka vuohenputkiin sun muihin tavallisiin rikkaruohoihin? Tämä luonnollisesti sotkisi luonnon tasapainon, kun joku kasvi rupeaisi valloittamaan pihoja.
Tästä syystä geenimuunneltuja kasveja ei tule markkinoilla kovin tiuhaan tahtiin. Niitä täytyy testata erittäin huolellisesti vuosikausia, ennen kun niille annetaan minkäänlaisia kenttäkokeilulupia. Kokeilupelloilla vuosikausia kasvettuaan sille kasville voidaan alkaa hakea markkinointilupia. Normaalisti koko rumba kestää parikymmentä vuotta kaikenkaikkiaan. Samalla tietysti otetaan selvää kyseisen kasvin terveysvaikutuksista. - T-rex
Biotekniikan yo kirjoitti:
ovat yksi haaste ja kovasti tutkimuksen alla. GMO-tuotteethan merkitään, joten voit käyttää valintaasi. Vegaanina olet varmaan tottunut muutenkin seulomaan ruokasi kaupan hyllyiltä. Samoin kuin moni hengenvaarallisesti allerginen henkilö.
Lajien välinen geeninsiirto on harvoin mielekästä, ja vielä harvemmin yhden geenin toiminta tai toimimattomuus aiheuttaa allergiaa.
Mutta olet kyllä oikeassa siinä, että riski on. Riskit tutkitaan ja todetaan, onko ne huomattavia.Olet melko optimistinen näkemyksissäsi. Ensinnäkin kasveihin sallitaan "pieni määrä" gm-osia so. ei tarvitse olla kokonaan gm-vapaata.
Toiseksi mielekästä tai ei, lajien välistä geenisiirtoa harjoitetaan ahkerasti. Kampelan geenejä mansikoihin, rotan geenejä parsaan jne.
Lisäksi tutkijat eivät pysty kontrolloimaan sitä, miten lisätyt geenit vaikuttavat. Banaanikärpäsille ruiskutettiin "silmägeeniä" mutta niille syntyi uusia silmiä mm. siipiin ja jalkoihin täysin ilman kontrollia. Olenkohan ainut jonka mielestä toi kuulostaa "hieman" perverssiltä.
En siis "aivan" jaa optimismiasi tässä asiassa mutta tervetuloa Jurassic Parkiin. :-)
- Biotekniikan opiskelija
Esittämäsi yhtälö on karkeasti perinteisen kasvinjalostuksen periaate. Jalostuminen perustuu lajikkeen ominaisuuksiin, jotka tekevät siitä jotakin toista yksilöä "paremman". Ero perinteisen ja ns. geeniteknologisessa kasvinjalostuksessa on ennen kaikkea nopeus ja jalostuvan ominaisuuden valitsemisen mahdollisuus.
Miksei perinteinen jalostus riitä? Siksi, että ympäristö muuttuu yhä nopeammin. Uusia, puolustuskykyisiä tuholaisia syntyy, saasteet muuttuvat ja lisääntyvät, ilmasto muuttuu jne.. Monet lajikkeet eivät "ehdi" kehitykseen mukaan.
Voisin kirjoittaa vaikka kirjan aiheesta.. Kiteyttääkseni kuitenkin totean, että biotekniikassa on tulevaisuus myös kasvinjalostuksessa. Kaikki uusi on aina hirvittävää, ja siitä mistä ei tiedetä mitään, sitä automaattisesti pelätään ja vastustetaan. Biotekniikka esittää ratkaisuja ongelmiin, joihin ennen vaihtoehtona oli vain raha. Tottakai tutkimusta tehdään myös riskien minimoimiseksi - ei pelkästään dollarin kiilto silmissä.
Ja mikä monesti asiasta keskustellessa ilmenee on se, että sana "geeni" rinnastetaan myrkkyyn ja johonkin, mitä luonnostaan ei ole. Jokaisella kasvillakin on ne geenit, jotka ei tasan varmasti ole enää samoja, kuin vuosisata sitten. Alan opiskelijana on hassua lukea, kuinka yleistä on puhua "turvallisesta" ruuasta ja geenimanipuloidusta "vaarallisestako?" ruuasta.
Biotekniikka on luonnollista tieteen kehitystä. Jos asia niin kovasti kummastuttaa ja pelottaa, kannattaa aiheeseen perehtyä tarkemmin. Mediaa yksinomaan seuraamalla ei asiasta saa kuin propagandistisen kuvan.- Pikku juttu
Etkö tiedä, että on olemassa paljon tauteja, joiden syytä ei tiedetä?
Suuri osa esim reumaatikoista syö kortisonia, koska tulehdukseen ei mikään muukaan auta.
Kortisoni taas aiheuttaa sokeutta:
http://www.helsinki.fi/~tekivela/kaihi/syyt.html#steroidi
Raha tosiaan ratkaisee tuon tutkimuksen, mutta kaikkia asioita ei voi mitata rahalla.
Miksi muuten keliakia lisääntyy jatkuvasti, muista suolistosairauksista puhumattakaan?
Miksi joka viides pariskunta kärsii lapsettomuudesta?
Putkinäköinen tutkimus ei auta ketään...
Suuren jyvän takia täytyy käyttää yhä enemmän klormekvattia, jota käytetään viljan korren vahvistajamiseksi. Muuten sato lakoaa.
Kirjoita vaan kirja, mutta ota huomioon myös sairaat ihmiset ja ne syntymättömät, joiden alkion kasvualustassa on jokin vika.
Geenivirhe, toteatte, selvähän se:-(
Mutta mikä sen aiheutti?
- bio
geenimuuntelu ja siirtogeenisyys ole kaks eri asiaa? Geenimuuntelussa muokataan esim kasvin omaa perimää. Siirtogeeniseen kasviin on puolestaan siirretty vieras geeni. Tämä on vaan pieni välikommentti. Ihan vaan viilaan pilkkua...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Maksetaanko Vornaselle palkkaa 2 viikon sairaslomasta
Eli torstain kännistä 2 viikon palkallinen sairasloma? Saako muut duunarit myös rännätä 2 viikkoa työnantajan laskuun?3353141- 1102315
Mitä te palstan ihanat naiset
Ajattelette hyvin viisaista miehistä, jotka ovat koko ajan jotenkin oudosti väärässä? Vaikka älykkyysosamääräsi olisi 21881696Tapaus Vornanen
Se oli torstai-ilta ja kansanedustaja Vornanen oli juhlimassa seurueensa kanssa pitkän edustusviikon jälkeen. Baarissa o2001642Nainen, kohtelin sua kuin paskaa
Ja silti odotin että annat kaiken anteeksi. Yllätyin kun niin ei käynytkään. Olethan kaikin puolin alle mun tason ja sun711436Nainen, seuraan sun uutta elämää
Hieman naurattaa tuo sun uusi rooli 🤭. Kun et sovi siihen mitenkään. Mutta pakkohan sulla jokin paikka olla missä hämme571313- 131116
Olet kaikki mitä ikinä tahdonkaan
Voi sinä ihana Jarno olet just se ihminen keneen menin täysin ihastumaan. Kuin salama kirkkaalta taivaalta meidän koht221107Ilona Siekkinen
Onko Ilona Siekkinen todellinen henkilö vai tekoälyllä luotu henkilö? Koostettu monesta eri kuvasta ja liitetty yhteen m31073- 163973