lukekaa tämä

Steinerkoulut noudattavat samoja opetussuunnitelman perusteita kuten kaikki valtionapua saavat koulut. Aamulehti on käyttänyt väärää termiä. Steinerkoululla on nimenomaan opetusministeriön määräys antaa steinerpedagogista opetusta, ottaen tietenkin huomioon yleiset opetussuunnitelmien perusteet. Jokainen koulu Suomessa toimii näin, jokainen koulu muokkaa opetussuuunnitelmansa itse olemassa olevien yleisten perusteiden pohjalta. Asiassa ei ole mitään ihmeellistä.

Kaikkien koulujen opetussuunnitelmat ovat täysin julkisia asiakirjoja. Niitä voi tiedustella suoraan kouluista.

Juristi_Hki kirjoitti:

Steinerkoulut noudattavat samoja opetussuunnitelman perusteita kuten kaikki valtionapua saavat koulut. Aamulehti on käyttänyt väärää termiä. Steinerkoululla on nimenomaan opetusministeriön määräys antaa steinerpedagogista opetusta, ottaen tietenkin huomioon yleiset opetussuunnitelmien perusteet. Jokainen koulu Suomessa toimii näin, jokainen koulu muokkaa opetussuuunnitelmansa itse olemassa olevien yleisten perusteiden pohjalta. Asiassa ei ole mitään ihmeellistä.

Kaikkien koulujen opetussuunnitelmat ovat täysin julkisia asiakirjoja. Niitä voi tiedustella suoraan kouluista.

Lue lisää

Asiakirjat ovat julkisia. Antroposofian ilmenemisestä Steinerkoulun opetussuunnitelmassa (Helsingin steinerkoulu)on myös ilmestynyt väitöstutkimus, joka on hyväksytty helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/kasva/vk/ehnqvist/mitenant.pdf
Steinerkoulujen ja peruskoulujen opetussunnitelmat eroavat monesti huomattavasti. Asiaan perehtyneelle taustalta siintää Steinerin uskonnollinen ajattelu.

Nimimerkillä, antroposofien koulutuksissa istunut

ja lisäksi kirjoitti:

Asiakirjat ovat julkisia. Antroposofian ilmenemisestä Steinerkoulun opetussuunnitelmassa (Helsingin steinerkoulu)on myös ilmestynyt väitöstutkimus, joka on hyväksytty helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/kasva/vk/ehnqvist/mitenant.pdf
Steinerkoulujen ja peruskoulujen opetussunnitelmat eroavat monesti huomattavasti. Asiaan perehtyneelle taustalta siintää Steinerin uskonnollinen ajattelu.

Nimimerkillä, antroposofien koulutuksissa istunut

Lue lisää

Ei, minun ei pitäisi sanoa tieteelliseen tutkimukseen mitään. Se on varmaan tehty kaikkien tieteen koreografian sääntöjen mukaan, onhan se tarkastettu väitöskirja. Ja missä muussa painetussa lähteessä kuin tässä linkin väitöskirjassa on niin tiiviisti koottu Steinerin koulumaailmaan liittyviä ajatuksia? Niin olkoon. Mutta ainahan pöljä voi ihmetellä. Eikä minun ihmettelyni ole edes totta, koska sillä ei ole tiedeyhteisön konsensusta.

Kävi nimittäin niin, että imuroin tuon väitöksen ruudulleni ja silmittelin hieman. Ei niin pitkää tekstiä kuin tämä väitös jaksa kokonaan lukea, ellei halu ole palava. Mutta lukiessa osaa pisti näkööni seikka, että kyllä totuus on viekas otus. Sitä varten tiedeyhteisö on virittänyt neljänlaisia pyydyksiä. Ensimmäinen tieteellisen totuuden pyydys, sen kriteeri, on että ”Konsensusteorian mukaan totuus on tiedeyhteisön konsensuksen tulos”. Ei siis tämäkään pähkäily ole totta.

Maailmassa jaetaan arvostettuja palkintoja tutkijoille. Yksi arvostetuimmista on Nobel-palkinto. Ehkä se kelpaa edustamaan tiedeyhteisöä. Takavuosina Nobel-lautakunta jakoi palkintonsa DDT:n keksijälle, joka oli keksinyt ihmiskunnalle siunauksellisen aineen, DDTn. Nyt täytyy ihan määritelmän mukaan olla totta, että DDT on ihmiskunnan siunaukseksi, jos kerran tiedeyhteisö on niin tehnyt konsensuksen. Asian tekee kuitenkin vaikeaksi se, että myöhempi tiedeyhteisö on taas todennut, ettei se tainnut siunaus ollakaan. Mutta kyllähän tämäkin konsensus on totta. Nyt meillä on siis kaksi vastakkaista totuutta ja maallikko joutuu vain pöljänä kysymään ”mikä on totuus?”. Vanhan käsityksen mukaan asia oli niin taikka näin, jotenkinhan sen oli oltava, mutta ei, nyt totuus voi olla niin ja näin. Kyllä sitä tiedettä on vaikea ymmärtää. Tästä kriteeristä en saanut päähäni muuta kuin kysymyksen, onko tiedemaailman ensimmäinen totuuden kriteeri vain muunnelma vanhasta teemasta: ”Jos miljardi sontiaista on sitä mieltä, että sonta on hyvää, niin eiväthän ne voi olla väärässä!”

Tämä ensimmäinen tieteen kriteeri nousi mielessäni pintaan, kun luki väitöstä eteenpäin:
”Esitellessään tietonsa lähdettä ja alkuperää, Steiner ei aseta tai esitä tiedolleen päteviä kriteerejä. Ainoa kriteeri on hän itse. Tämä on hänen tietoteoriansa suuri puute.”

Aloitin lukea elämäni aikana kaksi kertaa Steinerin tietoteorian väitöskirjan pohjalta laadittua kirjaa ”Totuus ja Tiede”. Ensimmäinen kerta meni lähes peukalo-otteella lukemiseksi. Kaikenlaista vaikeaa sitä maailmassa kirjoitetaan, ajattelin. Kului parisen vuosikymmentä ja otin uuden aloituksen ilman peukalo-otetta. Lukemisesta tuli sen vuoden lukukokemus, niin antoisa se oli. Aloin muodostaa kokemuksestani mielessäni sanontaa: ”Ymmärrykseen ei voi vedota, ellei sitä ole”. Mutta eihän sekään sanonta ole totta, koska sillä ei ole tiedeyhteisön konsensusta takanaan. Lukijan oma ymmärrys oli kuitenkin vaatimattoman mieleni mukainen kirjan totuuskriteeri. Kirjan joko ymmärtää tai sitten ei. Tai niin kuin Nalle Puh sanoo: ”Hunajaa joko on tai sitten ei”. Kirjassa esitetty ajatus on tuore ja terävä ilman linkkejä tai mutkikkaita käsitteitä.

Se johti joskus väitöksessäkin esitetyn käsitteen ”annettu” miettimiseen. Osa tiedostamme on annettu, ” irrationaalisesti” kuten väitös ilmaisee. Kieli poskessa voi sanoa, että siinä missä Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, ihminen loi kompuutterin omaksi kuvakseen. Ajatellaanpa maapallon ensimmäisiä ihmisiä, joista voisi olettaa, ettei heillä ole ensimmäistäkään käsitettä, jolla hahmottaa maailmaa. Jos näin olisi ollut, he eivät olisi voineet liittää uutta havaintoa vanhoihin käsitteisiin. Tietty peruskäsitteistö on siis täytynyt ihmisellä olla olemassa annettuna, koska ihmisen tietoisuus kehittyi. Jos ei kompuutterissakaan olisi anettuna BIOSta – Basic input output system - kone ei käynnistyisi, koska se ei tietäisi mistään mitään, eikä osaisi liittää vanhaan tietoon uusia komentoja. Mutta kuten edellä on esitetty, ei tämäkään ole totta.

Ei kai minunkaan kuitenkaan tarvitse hävetä totuudettomuuttani, kun vastauksen kohdekirjoituksessakin on sekoittettu käsitteet uskonnollinen ja henkinen.

laajasta väitöksestä kirjoitti:

Ei, minun ei pitäisi sanoa tieteelliseen tutkimukseen mitään. Se on varmaan tehty kaikkien tieteen koreografian sääntöjen mukaan, onhan se tarkastettu väitöskirja. Ja missä muussa painetussa lähteessä kuin tässä linkin väitöskirjassa on niin tiiviisti koottu Steinerin koulumaailmaan liittyviä ajatuksia? Niin olkoon. Mutta ainahan pöljä voi ihmetellä. Eikä minun ihmettelyni ole edes totta, koska sillä ei ole tiedeyhteisön konsensusta.

Kävi nimittäin niin, että imuroin tuon väitöksen ruudulleni ja silmittelin hieman. Ei niin pitkää tekstiä kuin tämä väitös jaksa kokonaan lukea, ellei halu ole palava. Mutta lukiessa osaa pisti näkööni seikka, että kyllä totuus on viekas otus. Sitä varten tiedeyhteisö on virittänyt neljänlaisia pyydyksiä. Ensimmäinen tieteellisen totuuden pyydys, sen kriteeri, on että ”Konsensusteorian mukaan totuus on tiedeyhteisön konsensuksen tulos”. Ei siis tämäkään pähkäily ole totta.

Maailmassa jaetaan arvostettuja palkintoja tutkijoille. Yksi arvostetuimmista on Nobel-palkinto. Ehkä se kelpaa edustamaan tiedeyhteisöä. Takavuosina Nobel-lautakunta jakoi palkintonsa DDT:n keksijälle, joka oli keksinyt ihmiskunnalle siunauksellisen aineen, DDTn. Nyt täytyy ihan määritelmän mukaan olla totta, että DDT on ihmiskunnan siunaukseksi, jos kerran tiedeyhteisö on niin tehnyt konsensuksen. Asian tekee kuitenkin vaikeaksi se, että myöhempi tiedeyhteisö on taas todennut, ettei se tainnut siunaus ollakaan. Mutta kyllähän tämäkin konsensus on totta. Nyt meillä on siis kaksi vastakkaista totuutta ja maallikko joutuu vain pöljänä kysymään ”mikä on totuus?”. Vanhan käsityksen mukaan asia oli niin taikka näin, jotenkinhan sen oli oltava, mutta ei, nyt totuus voi olla niin ja näin. Kyllä sitä tiedettä on vaikea ymmärtää. Tästä kriteeristä en saanut päähäni muuta kuin kysymyksen, onko tiedemaailman ensimmäinen totuuden kriteeri vain muunnelma vanhasta teemasta: ”Jos miljardi sontiaista on sitä mieltä, että sonta on hyvää, niin eiväthän ne voi olla väärässä!”

Tämä ensimmäinen tieteen kriteeri nousi mielessäni pintaan, kun luki väitöstä eteenpäin:
”Esitellessään tietonsa lähdettä ja alkuperää, Steiner ei aseta tai esitä tiedolleen päteviä kriteerejä. Ainoa kriteeri on hän itse. Tämä on hänen tietoteoriansa suuri puute.”

Aloitin lukea elämäni aikana kaksi kertaa Steinerin tietoteorian väitöskirjan pohjalta laadittua kirjaa ”Totuus ja Tiede”. Ensimmäinen kerta meni lähes peukalo-otteella lukemiseksi. Kaikenlaista vaikeaa sitä maailmassa kirjoitetaan, ajattelin. Kului parisen vuosikymmentä ja otin uuden aloituksen ilman peukalo-otetta. Lukemisesta tuli sen vuoden lukukokemus, niin antoisa se oli. Aloin muodostaa kokemuksestani mielessäni sanontaa: ”Ymmärrykseen ei voi vedota, ellei sitä ole”. Mutta eihän sekään sanonta ole totta, koska sillä ei ole tiedeyhteisön konsensusta takanaan. Lukijan oma ymmärrys oli kuitenkin vaatimattoman mieleni mukainen kirjan totuuskriteeri. Kirjan joko ymmärtää tai sitten ei. Tai niin kuin Nalle Puh sanoo: ”Hunajaa joko on tai sitten ei”. Kirjassa esitetty ajatus on tuore ja terävä ilman linkkejä tai mutkikkaita käsitteitä.

Se johti joskus väitöksessäkin esitetyn käsitteen ”annettu” miettimiseen. Osa tiedostamme on annettu, ” irrationaalisesti” kuten väitös ilmaisee. Kieli poskessa voi sanoa, että siinä missä Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, ihminen loi kompuutterin omaksi kuvakseen. Ajatellaanpa maapallon ensimmäisiä ihmisiä, joista voisi olettaa, ettei heillä ole ensimmäistäkään käsitettä, jolla hahmottaa maailmaa. Jos näin olisi ollut, he eivät olisi voineet liittää uutta havaintoa vanhoihin käsitteisiin. Tietty peruskäsitteistö on siis täytynyt ihmisellä olla olemassa annettuna, koska ihmisen tietoisuus kehittyi. Jos ei kompuutterissakaan olisi anettuna BIOSta – Basic input output system - kone ei käynnistyisi, koska se ei tietäisi mistään mitään, eikä osaisi liittää vanhaan tietoon uusia komentoja. Mutta kuten edellä on esitetty, ei tämäkään ole totta.

Ei kai minunkaan kuitenkaan tarvitse hävetä totuudettomuuttani, kun vastauksen kohdekirjoituksessakin on sekoittettu käsitteet uskonnollinen ja henkinen.

Lue lisää

Juuri niin. AINOA TODELLINEN TIEDE on Steinerin hallunoima antroposofinen HENGENTIEDE ja ainoat hyväksyttävät tutkimusmetodit perustuvat omakohtaisiin sisäisiin näkyihin, intuitioon. Se taas kehittyy opiskelemalla ahkerasti uudelleen ja uudelleen Steinerin teoksia.

Niistä on antroposofisen hengen"tieteen" monet sovellukset tehty.

Naurava Kulkuri kirjoitti:

Juuri niin. AINOA TODELLINEN TIEDE on Steinerin hallunoima antroposofinen HENGENTIEDE ja ainoat hyväksyttävät tutkimusmetodit perustuvat omakohtaisiin sisäisiin näkyihin, intuitioon. Se taas kehittyy opiskelemalla ahkerasti uudelleen ja uudelleen Steinerin teoksia.

Niistä on antroposofisen hengen"tieteen" monet sovellukset tehty.

Lue lisää

Ties vaikka sanoissasi olisi hieman perääkin, mutta ei sinun kannata hermostua ja vajota fundamentalismiin, kun koulutiede eksyy luvattoman paljon totuudesta. Sen virheet osoittavat selvästi sen, että tietotapahtuman luonne ei ole vielä sille selvinnyt ja ensimmäinen totuuskriteerikin on ihan hanurista. Ei asiaintila parane sillä, että alkaa hengentiedettä nimittelemään huu-haaksi ja sen ansiokasta edustajaa syytellä hallunoimisesta. Se kertoo enemmän esittäjästään kuin nimittelyn kohteesta.

Asiaa parantamisen voisi aloittaa lukemalla vaikka ”Totuus ja Tiede” kirjaa niin monta kertaa, kunnes sen idea tietotapahtumasta valkenee. Jos sitä ei halua tehdä tai kykene tekemään, niin eikö olisi parasta todeta, että jokainen kuokkikoon tiedon sarkaa niillä eväillä ja niillä välineillä, jotka on katsonut itselleen sopiviksi. Tämän palstan fundamentalistit ovat kyllä niitä, jotka tuomitsevat Steiner-koulun joskus uskomattoman kevein perustein.

Ei kaikkialla, missä on vettä, ole sammakoita, mutta missä sammakoiden kurnutusta kuuluu, siellä on vettä. (Goethe)

et ole tainnut käydä steineria... xD

kyllä se on ihan opetushallituksen hyväksymä koulu ja opetussuunnitelma on sama/pakollinen kuin uillakin kouluilla!

RavenAngel kirjoitti:

et ole tainnut käydä steineria... xD

kyllä se on ihan opetushallituksen hyväksymä koulu ja opetussuunnitelma on sama/pakollinen kuin uillakin kouluilla!

Steinerkouluilla on täysin eri opetussuunnitelma kuin peruskouluilla. Opetussuunnitelmaan on sisään rakennettu myös antroposofia, kuten siitä valmistunut väitöskirja osoittaa... Steinerkoululain myötä valtio päätti ruveta tukemaan tonttuja ja menninkäisiä. Päätös ei eduskunnassa syntynyt ilman soraääniä.

...................... kirjoitti:

Steinerkouluilla on täysin eri opetussuunnitelma kuin peruskouluilla. Opetussuunnitelmaan on sisään rakennettu myös antroposofia, kuten siitä valmistunut väitöskirja osoittaa... Steinerkoululain myötä valtio päätti ruveta tukemaan tonttuja ja menninkäisiä. Päätös ei eduskunnassa syntynyt ilman soraääniä.

Lue lisää

Mitähän voidaan päätellä siitä, että tonttuja ja menninkäisiä steinerkoulujen opetuksessa näkevät vain -koulua intohimoisesti vastustavat ihmiset?

xD

-Älä vain katso sänkysi alle ennen nukkumaanmenoasi...

xD xD

...jos vaikka tontut ja mennikäiset treenaavat villakoirien kaa agilityä...

xD xD xD

on eri näkökantoja... kirjoitti:

Mitähän voidaan päätellä siitä, että tonttuja ja menninkäisiä steinerkoulujen opetuksessa näkevät vain -koulua intohimoisesti vastustavat ihmiset?

xD

-Älä vain katso sänkysi alle ennen nukkumaanmenoasi...

xD xD

...jos vaikka tontut ja mennikäiset treenaavat villakoirien kaa agilityä...

xD xD xD

Lue lisää

Kyllä Steirkoulu pärjää ylioppilaskirjoitusten perusteella keskivertaista jopa hieman paremmin, huomasin just. Mutta eihän kaikkea voida sillä mittarilla mitata, eikä pidäkään.
Tässä koulussa on monta ihan jees puolta, ja oppilaat saavat taatusti hyvän ja maanläheisen kosketuksen käytännön aineisiin kuten puun, metallin, kankaiden ym. käsittellyyn.
Jotkut opettajat ovat kullanarvoisia ja myös ihmisiä suurella I:llä. Toiset taas Steinerin kaikenkattavan (ja eittämättä epäilyttävän)maailmankatsomukseen (antroposofiaan) täysin hurahtaneita.

Ei siis pidä koskaan unohtaa se tosiasia, että koulua ja sen opetussuunnitelmaa ohjaa tuo uskontoon verrattava Steinerin aate. Joissakin kouluissa ollaan enemmän 'hihuleita' kuin toisissa. Suomessa ehkä keskimäärin vähemmän kuin esim. Tanskassa ja Ruotsissa (Saksasta, Itävallasta ja Sveitsistä nyt puhumattakaan (aatteen sydän on Sveitsissä sijaitseva ruman pelottava Goetheanumin keskus, Dornachin kylässä).
Oli miten oli, nämä koulut ovat olemassa vaihtoehtona valtakouluille melkein missä vain maailmassa. Eikä niissä ihmisiä syödä ja oppilaat sijoittuvat yhteiskuntaan siinä missä muutkin. (Esim. itselläni ei ole mitään valittamista tämän asian tiimoilta - varsin mukavasti tuo työelämä on kehittynyt.)

Mutta painottaisin silti yhtä tärkeää asiaa. Olen sitä mieltä että Steinerkolu ei ole lainkaan tarpeeksi avoin tausta-aatteensa suhteen. Julkisesti ei kerrota antroposoifiasta mitään. Markkinoidaan vain koulua kaikille sopivaksi. Näin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole. Ko. koulu ei todellakaan sovi kaikille.
Vanhempien on otettava tämä vastuu - mutta miten? Eiväthän hekään tiedä juuikaan mitään koulun aatemaailmasta tai opetussuunnitelma. Järjestelmä ole tarpeeksi vaativa kaikille oppilaille. Heikot oppilaat voivat surffailla pitkään tekemättä oikeastaan mitään. Vahvat oppilaat jäävät sen sijaan usein kaipaamaan lisää virikkeitä ja haasteita. Mutta älykkyyttä ei pääsääntöisesti koulussa palkita. Se on liian yksipuolista aivojen työskentelyä koko kehon ja sielun kehityksen kustannuksella, väittävät.

No, eihän laiskat oppilaat ikinä valita jollei heidän tarvitse tehdä mitään ja silti 'menee hyvin'. Mutta takapakkia tulee kuitenkin myöhemmin, mikä voi tuhota ko. oppilaan mahdollisuudet kurota umpeen menetettyä tietoaan - eritoten jossakin toisessa koulussa!
Juuri nämä oppilaat ovat usein myös häirikköjä ja kiusaavat/häiritsevät muita oppilaita. Sitten määrätään hoitoeurytmiaa ja maalausterapiaa y.m., josta nuo oppilaat menevät yhä enemmän sekaisin. Tuota terveen jämäkkää ja ohjaavaa otetta ei ole eikä tule.

Joku sanoi että Steinerkoulua eniten vastustavat näkevät vain koulun kaikki huonot puolet. No tämä ilmiö pätee muihinkin yhetiskunnan keskusteluihin. Kriittiset ihmiset uskaltavat tuoda esiin epäkohtia. Tyytyväiset ehkä viihtyvät niin hyvin suodattavien lasiensa takana, että kaikki negatiiviset aspektit jäävät huomaamatta. Ja jos niitä sattusi huomaamaan, niistä ei kuitenkaan puhuta. Ja jos niistä puhetta tulee, mitään kritiikkiä ei anneta...

Silti kehottaisin Steinerkoulua miettiviä vanhempia lukemaan sekä puoltavia että kileteisiä kirjoitelmia ko. koulujärjestelmästä. Puhukaa avoimesti ja molemman leirin edustajien kanssa ja muodostakaa oma mielipiteenne sen pohjalta. Ja jos päädytte laittamaan lapsenne tähän kouluun, seuratkaa tarkasti miten he siinä pärjäävät. Jos koulu osoittautuisi vääräksi valinnaksi, virhe voidaan helposti korjata ajoissa.