Osituksen osalta hukassa

Kiitos. Tuon perusteella tulos on puhads nolla molempiin suuntiin jos maksaajaa etsitään. Mun velat nimittäin on aika yhtä paljon kuin omaisuuskin. Onkos jotkut velat sitten tulkittavissa yhteisiksi vaikka niissä ei mun nimeä varsinaisesti olisikaan? Mites vaikka verovelat jotka on ulosotossa? Jos exä hommaa lakimiehen niin onko se jotenkin sitten hänen puolellaan vai onko lakimiehillä joku moraalinen velvollisuus tehdä homma tasapuolisesti? Vai saneleeko se joka hänet on palkannut miten homma etenee?

Ex-Chattiläinen kirjoitti:

Kiitos. Tuon perusteella tulos on puhads nolla molempiin suuntiin jos maksaajaa etsitään. Mun velat nimittäin on aika yhtä paljon kuin omaisuuskin. Onkos jotkut velat sitten tulkittavissa yhteisiksi vaikka niissä ei mun nimeä varsinaisesti olisikaan? Mites vaikka verovelat jotka on ulosotossa? Jos exä hommaa lakimiehen niin onko se jotenkin sitten hänen puolellaan vai onko lakimiehillä joku moraalinen velvollisuus tehdä homma tasapuolisesti? Vai saneleeko se joka hänet on palkannut miten homma etenee?

Lue lisää

Pääsääntöisesti velka on vain sen, kenen nimissä ao. velka on. Kuitenkin käytännössä ei homma ole noin suoraviivaista, vaan asian ratkaisee velan käyttökohde.

Veloista Avioliittolaki sanoo seuraavaa:
Avioliittolaki, 5 Luku:
"52 §
Kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana.

Velasta, jonka jompikumpi puoliso on tehnyt perheen elatusta varten, vastaavat kuitenkin puolisot kumpikin omasta ja toisensa puolesta.

Mitä 2 momentissa sanotaan, älköön sovellettako rahalainaan, jonka toinen puoliso on ottanut, älköönkä myöskään, milloin velkoja on tietänyt, että puolisot välien rikkoutumisen vuoksi asuvat erillään."
(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234)

Eli jos omissa nimissä oleva laina on mennyt perheen elatukseen, se on silloin osituksessa yhteinen velka. Käytännössä puolisot sopivat mikä velka on mitäkin, rajanvetoa kuitenkin voi olla vaikea käydä esim. luottokorttivelkaan kun luottokortilla on ostettu sekä ruokaa että jotain muuta.

Kaikki velat huomioidaan, niinkuin kaikki omaisuuskin. Myös verovelat, omat yritykset... ihan kaikki. Ositusmatematiikassa kuitenkin on yksi poikkeus: jos laskettu nettovarallisuus on negatiivinen, niin se on osituksessa tasan nolla. Negatiivista nettovarallisuutta ei siis voi olla osituksessa.

Ex-Chattiläinen kirjoitti:

Kiitos. Tuon perusteella tulos on puhads nolla molempiin suuntiin jos maksaajaa etsitään. Mun velat nimittäin on aika yhtä paljon kuin omaisuuskin. Onkos jotkut velat sitten tulkittavissa yhteisiksi vaikka niissä ei mun nimeä varsinaisesti olisikaan? Mites vaikka verovelat jotka on ulosotossa? Jos exä hommaa lakimiehen niin onko se jotenkin sitten hänen puolellaan vai onko lakimiehillä joku moraalinen velvollisuus tehdä homma tasapuolisesti? Vai saneleeko se joka hänet on palkannut miten homma etenee?

Lue lisää

Hyviä neuvoja olet jo saanutkin, täydennetäänpä hieman.

>

Jos nettovarallisuutenne ovat jo yhtäsuuret, ei tasinkoa makseta.

Oma asiansa on sitten jos tahdot lunastaa jotain yhteistä omaisuuttanne exältä, silloin luonnolisesti maksat hänelle osuudestaan (ostat siis).


>

Ei. Yhteistä velka on, jos velka- tai osamaksusopimuksessa on myös sinun nimesi. Jos siinä vain toisen, hän yksin on velallinen, ja myös yksin siitä vastaa. Mutta, se velka on alentamassa hänen nettovarallisuuttaan (joka tasingolla tasattiin yhtäsuureksi puolisoiden kesken avioeron osituksessa) ... ja voi vaikuttaa tasinkoon jota voit joutua maksamaan.

On syytä tosiaan muistaa mitä yllä jo kerrottiin, jos velkaa on enemmän kuin omaisuutta... nettovarallisuus on aina nolla "ositusmatematiikassa".


>

jep jep ... vaikuttavat toisen nettovarallisuuden määräään.


>

Jos miehesi ottaa ja maksaa lakimiehen, sen juristin moraalinen velvollisuutensa on nimen omaan ajaa toimeksiantajansa ( = työnantajansa) etua... ja vain sitä (lakia rikkomatta, tietty). Ja sinun lakimies tekee saman sinulle. Jos palkaatte yhteisen lakimiehen tekemään ositussopimuksenne (jonka jo keskenänne neuvotelleet), silloin hän tietty tekee työtään molempien eduksi ja varmistaa että sopimus on asianmukaisesti laadittu. Myös oikeuden määrämän pesänjakajan on oltava puoelueeton (hänen kulunsakin maksatte puoliksi).


>

Voihan sitä yrittää, ja siihen sinulla ja lakimeiehelläsi varmasti oma näkemys.

Yksi Eroava kirjoitti:

Pääsääntöisesti velka on vain sen, kenen nimissä ao. velka on. Kuitenkin käytännössä ei homma ole noin suoraviivaista, vaan asian ratkaisee velan käyttökohde.

Veloista Avioliittolaki sanoo seuraavaa:
Avioliittolaki, 5 Luku:
"52 §
Kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana.

Velasta, jonka jompikumpi puoliso on tehnyt perheen elatusta varten, vastaavat kuitenkin puolisot kumpikin omasta ja toisensa puolesta.

Mitä 2 momentissa sanotaan, älköön sovellettako rahalainaan, jonka toinen puoliso on ottanut, älköönkä myöskään, milloin velkoja on tietänyt, että puolisot välien rikkoutumisen vuoksi asuvat erillään."
(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234)

Eli jos omissa nimissä oleva laina on mennyt perheen elatukseen, se on silloin osituksessa yhteinen velka. Käytännössä puolisot sopivat mikä velka on mitäkin, rajanvetoa kuitenkin voi olla vaikea käydä esim. luottokorttivelkaan kun luottokortilla on ostettu sekä ruokaa että jotain muuta.

Kaikki velat huomioidaan, niinkuin kaikki omaisuuskin. Myös verovelat, omat yritykset... ihan kaikki. Ositusmatematiikassa kuitenkin on yksi poikkeus: jos laskettu nettovarallisuus on negatiivinen, niin se on osituksessa tasan nolla. Negatiivista nettovarallisuutta ei siis voi olla osituksessa.

Lue lisää

Siis jos mun omaisuus kattaa mun velat ja jäljelle jää nolla velkaa ja nolla omaisuutta - niin, mun ei tarvitse maksaa exälle vaikka sillä olisi enemmän velkaa - siis velkaa joka ei ole yhteistä?

Ex-Chattiläinen kirjoitti:

Siis jos mun omaisuus kattaa mun velat ja jäljelle jää nolla velkaa ja nolla omaisuutta - niin, mun ei tarvitse maksaa exälle vaikka sillä olisi enemmän velkaa - siis velkaa joka ei ole yhteistä?

Lue lisää

Jos olet jo nollilla, niin et joudu osituksessa avustamaan miestäsi, joka on miinuksella.

Ex-Chattiläinen kirjoitti:

Siis jos mun omaisuus kattaa mun velat ja jäljelle jää nolla velkaa ja nolla omaisuutta - niin, mun ei tarvitse maksaa exälle vaikka sillä olisi enemmän velkaa - siis velkaa joka ei ole yhteistä?

Lue lisää

Jos nettovarallisuutesi on nolla tai negatiivinen, niin sinä et ainakaan juodu maksamaan tasinkoa.

Olethan varmasti huomioinut kaikki mitä omistat? Kesämökit, osuudet sellaisiin tai muihin kiinteistöihin, perinnöt tai ihan mihin tahansa, jonka voidaan katsoa olevan omaisuuttasi = varallisututasi.

xxxxxx- kirjoitti:

Jos olet jo nollilla, niin et joudu osituksessa avustamaan miestäsi, joka on miinuksella.

Tuhannet kiitokset avustanne. nyt tiedän pitää puoleni. Exä on esittänyt kokoajan että lakimiehen mielestä hänen ehdotuksensa on kaikista reiluin ja edullisin. Nyt tajuan että ei sinnepäinkään. Ai niin, voinko sitten myydä mun omaisuuden ja maksaa sillä niitä velkoja pois? Vai pitääkö mun maksaa myynnistä saaduista rahoista exälle ensin jotain?

Ex-Chattiläinen kirjoitti:

Tuhannet kiitokset avustanne. nyt tiedän pitää puoleni. Exä on esittänyt kokoajan että lakimiehen mielestä hänen ehdotuksensa on kaikista reiluin ja edullisin. Nyt tajuan että ei sinnepäinkään. Ai niin, voinko sitten myydä mun omaisuuden ja maksaa sillä niitä velkoja pois? Vai pitääkö mun maksaa myynnistä saaduista rahoista exälle ensin jotain?

Lue lisää

Pyydäppä exältäsi sen lakimiehensä laatima ositusehdotus kirjallisena. Käy se rauhassa läpi, nyt kun olet saanut tietoon miten suurinpiirtein osituksen pitäisi mennä. Virtuaalikahvit vetoa, että moista paperia ei yllättäen sitten löydykkään...

Omalle omaisuudellesi voit tehdä mitä haluat, mutta älä tee mitään harkitsematonta. Varsinkin jos on kysymys jostain, minkä jotenkin väärän koivun kautta voidaan tulkita teidän yhteiseksi omaisuudeksenne.

Mutta miksi sinun pitäisi maksaa myynnistä saaduista rahoista exällesi jotain? Ellei sitten ole kysymys yhteisestä omaisuudesta.

Yksi Eroava kirjoitti:

Pyydäppä exältäsi sen lakimiehensä laatima ositusehdotus kirjallisena. Käy se rauhassa läpi, nyt kun olet saanut tietoon miten suurinpiirtein osituksen pitäisi mennä. Virtuaalikahvit vetoa, että moista paperia ei yllättäen sitten löydykkään...

Omalle omaisuudellesi voit tehdä mitä haluat, mutta älä tee mitään harkitsematonta. Varsinkin jos on kysymys jostain, minkä jotenkin väärän koivun kautta voidaan tulkita teidän yhteiseksi omaisuudeksenne.

Mutta miksi sinun pitäisi maksaa myynnistä saaduista rahoista exällesi jotain? Ellei sitten ole kysymys yhteisestä omaisuudesta.

Lue lisää

Exä vaan väittää että mun omaisuudesta kuuluis hänelle puolet kun ollaan oltu niin kauan naimisissa. Kyse on siis ajoneuvoista. Ne on mun nimissä mutta pankkilainassa on molempien nimet jolla käsiraha maksettiin, siis ehkä sittenkin yhteinen omaisuus. Mutta niin on sitten pankkilainakin. Elikkä jos kulkuneuvo on tulkittavissa yhteiseksi ja mä halauaisin pitää sen niin mun kait pitäis maksaa jotain, vaikkakin mulla on osamaksuakin siitä jäljellä joka on taas ihan vaan mun nimissä. On tää ihan yhtä kiemuraa... Entäs jos exä haluaa ton ajoneuvon jos se tulkitaan yhteiseksi? Pitäskö sen maksaa mut "ulos" siitä? Hitsi mä en kestä! miksi meninkään edes naimisiin....ei tää eroaminen ole niin helppoa kuin sanotaan.

Ex-Chattiläinen kirjoitti:

Exä vaan väittää että mun omaisuudesta kuuluis hänelle puolet kun ollaan oltu niin kauan naimisissa. Kyse on siis ajoneuvoista. Ne on mun nimissä mutta pankkilainassa on molempien nimet jolla käsiraha maksettiin, siis ehkä sittenkin yhteinen omaisuus. Mutta niin on sitten pankkilainakin. Elikkä jos kulkuneuvo on tulkittavissa yhteiseksi ja mä halauaisin pitää sen niin mun kait pitäis maksaa jotain, vaikkakin mulla on osamaksuakin siitä jäljellä joka on taas ihan vaan mun nimissä. On tää ihan yhtä kiemuraa... Entäs jos exä haluaa ton ajoneuvon jos se tulkitaan yhteiseksi? Pitäskö sen maksaa mut "ulos" siitä? Hitsi mä en kestä! miksi meninkään edes naimisiin....ei tää eroaminen ole niin helppoa kuin sanotaan.

Lue lisää

Olisiko nyt kaikkein helpointa tehdä tilanteestanne esimerkki kuvitteellisin luvuin...

A omistaa 10.000 EUR arvoisen Audin, ja 20.000 EUR arvoisen Volvon. Lisäksi A:lla on vastattavanaan kulutusluottoja 15.000 EUR edestä (käytetty matkusteluun)

B ei omista mitään, mutta hänellä on ulosottovelkoja (verorästejä) 5.000 EUR

A:lla ja B:llää ei ole yhteistä omaisuutta, mutta ovat kumpikin velallisia lainaan jonka saldo on 30.000 EUR (jolla kaksi autoa ostettiin)

Lasketaan A:n nettovarallisuus:
10.000 20.000 - 15.000 - 30.000/2 = 0 EUR

Lasketaan B:n nettovarallisuus:
0 - 5.000 - 30.000/2 = -20.000 EUR = 0 EUR

Tasinkoa ei makseta, nettovarallisuudet ovat jo yhtäsuuret. Tästä huolimatta B vastaa edelleen 20.000 EUR veloista vaikkei hänellä ole omaisuutta, ja A pitää kaksi autoaan ja on nettovarallisuudeltaan nollilla (ja vastaa 30.000 EUR veloista).

Onko tämä oikeudenmukaista... minusta ei ole, jos kerran yhteisellä velalla ostettiin kaksi autoa, mutta vain toinen merkittiin omitajaksi. Jos tilanteenne tosiaan on tämä, ositustanne tod.näk. soviteltaisiin (pesänjakaja) ja autot katsottaisiinkin yhteiseksi omaisuudeksenne riippumatta mitä reksiteriotteessa lukee.

Ellei yo. esimerkki kuvaa teidän tilannettanne... kirjoita esimerkkitilanne joka paremmin sopii...

Ex-Chattiläinen kirjoitti:

Exä vaan väittää että mun omaisuudesta kuuluis hänelle puolet kun ollaan oltu niin kauan naimisissa. Kyse on siis ajoneuvoista. Ne on mun nimissä mutta pankkilainassa on molempien nimet jolla käsiraha maksettiin, siis ehkä sittenkin yhteinen omaisuus. Mutta niin on sitten pankkilainakin. Elikkä jos kulkuneuvo on tulkittavissa yhteiseksi ja mä halauaisin pitää sen niin mun kait pitäis maksaa jotain, vaikkakin mulla on osamaksuakin siitä jäljellä joka on taas ihan vaan mun nimissä. On tää ihan yhtä kiemuraa... Entäs jos exä haluaa ton ajoneuvon jos se tulkitaan yhteiseksi? Pitäskö sen maksaa mut "ulos" siitä? Hitsi mä en kestä! miksi meninkään edes naimisiin....ei tää eroaminen ole niin helppoa kuin sanotaan.

Lue lisää

>

Tässä hän on väärässä... mutta exälläsi on avio-oikeus kaikkeen sinun omaisuuteesi (ja sinulla hänen) ... riippumatta milloin olet sen saanut, ja vaikka on yksiselitteisesti sinun nimissäsi olevaa sinun omaisuuttasi. Avio-oikeus ei tietenkään muuta omistusoikeuttasi (tai veloissa muuta velkavastuuta) ... mutta vaikuttaa siihen tasinkoon.

>

Ajoneuvohan ei ole teidän kummankaan omaisuutta, vaan rahoituyhtiön. Vilkaise vaikka reisteriotetta ... mutta ilmeisesti vain sinun nimesi on altijana.

Noh, ajoveuvon arvo korottaa vain sinun nettovarallisuuttasi, ja siitä olevan osamaksusopimuksen saldo (päivänä jona eroa haettu) puolestaan alentaa vain sinun nettovarallisuuttasi... yhteinen käsirahavelka jaetaan puoliksi teidän molempien nettovarallisuuksiin miinuksena. Auto ei korota exäsi nettovarallisuutta (ellei ole osamaksusopimuksessa mukana).


>

Ei pelkoa, koska auto ei ole sinunkaan omaisuuttasi (vaan rahoitusyhtiön)... siitä maksettu "velaton osuus" kyllä korottaa sinun nettovarallisuuttasi, mutta vain sinun. Ositus ei muuttaisi osamaksusopimusta mitenkään, jonka olet tehnyt rahoitusyhtiön kanssa autosta.


>

Ei, mutta tasinkoon voi vaikuttaa... kuten moneen kertaan koetettu selittää.

M36 kirjoitti:

>

Tässä hän on väärässä... mutta exälläsi on avio-oikeus kaikkeen sinun omaisuuteesi (ja sinulla hänen) ... riippumatta milloin olet sen saanut, ja vaikka on yksiselitteisesti sinun nimissäsi olevaa sinun omaisuuttasi. Avio-oikeus ei tietenkään muuta omistusoikeuttasi (tai veloissa muuta velkavastuuta) ... mutta vaikuttaa siihen tasinkoon.

>

Ajoneuvohan ei ole teidän kummankaan omaisuutta, vaan rahoituyhtiön. Vilkaise vaikka reisteriotetta ... mutta ilmeisesti vain sinun nimesi on altijana.

Noh, ajoveuvon arvo korottaa vain sinun nettovarallisuuttasi, ja siitä olevan osamaksusopimuksen saldo (päivänä jona eroa haettu) puolestaan alentaa vain sinun nettovarallisuuttasi... yhteinen käsirahavelka jaetaan puoliksi teidän molempien nettovarallisuuksiin miinuksena. Auto ei korota exäsi nettovarallisuutta (ellei ole osamaksusopimuksessa mukana).


>

Ei pelkoa, koska auto ei ole sinunkaan omaisuuttasi (vaan rahoitusyhtiön)... siitä maksettu "velaton osuus" kyllä korottaa sinun nettovarallisuuttasi, mutta vain sinun. Ositus ei muuttaisi osamaksusopimusta mitenkään, jonka olet tehnyt rahoitusyhtiön kanssa autosta.


>

Ei, mutta tasinkoon voi vaikuttaa... kuten moneen kertaan koetettu selittää.

Lue lisää

Kiitos. Ilalla istun alas ja laitan ynnäykset ja miinukset paperille. Exän ositusehdotus kuulostaa tässä valossa jokseenkin kummalliselta, valitettavasti en voi sitä tässä kirjoittaa. Exä varmaankin tai toivottavasti seuraa tätä keskustelua....Nyt en enää usko siihenkään että hänen hankkimansa lakimies olisi meidän molempien asialla. Vaihdan siis siniset linssit vihreisiin.

M36 kirjoitti:

Olisiko nyt kaikkein helpointa tehdä tilanteestanne esimerkki kuvitteellisin luvuin...

A omistaa 10.000 EUR arvoisen Audin, ja 20.000 EUR arvoisen Volvon. Lisäksi A:lla on vastattavanaan kulutusluottoja 15.000 EUR edestä (käytetty matkusteluun)

B ei omista mitään, mutta hänellä on ulosottovelkoja (verorästejä) 5.000 EUR

A:lla ja B:llää ei ole yhteistä omaisuutta, mutta ovat kumpikin velallisia lainaan jonka saldo on 30.000 EUR (jolla kaksi autoa ostettiin)

Lasketaan A:n nettovarallisuus:
10.000 20.000 - 15.000 - 30.000/2 = 0 EUR

Lasketaan B:n nettovarallisuus:
0 - 5.000 - 30.000/2 = -20.000 EUR = 0 EUR

Tasinkoa ei makseta, nettovarallisuudet ovat jo yhtäsuuret. Tästä huolimatta B vastaa edelleen 20.000 EUR veloista vaikkei hänellä ole omaisuutta, ja A pitää kaksi autoaan ja on nettovarallisuudeltaan nollilla (ja vastaa 30.000 EUR veloista).

Onko tämä oikeudenmukaista... minusta ei ole, jos kerran yhteisellä velalla ostettiin kaksi autoa, mutta vain toinen merkittiin omitajaksi. Jos tilanteenne tosiaan on tämä, ositustanne tod.näk. soviteltaisiin (pesänjakaja) ja autot katsottaisiinkin yhteiseksi omaisuudeksenne riippumatta mitä reksiteriotteessa lukee.

Ellei yo. esimerkki kuvaa teidän tilannettanne... kirjoita esimerkkitilanne joka paremmin sopii...

Lue lisää

...esimerkki. Melkein noin se on....

Ex-Chattiläinen kirjoitti:

Kiitos. Ilalla istun alas ja laitan ynnäykset ja miinukset paperille. Exän ositusehdotus kuulostaa tässä valossa jokseenkin kummalliselta, valitettavasti en voi sitä tässä kirjoittaa. Exä varmaankin tai toivottavasti seuraa tätä keskustelua....Nyt en enää usko siihenkään että hänen hankkimansa lakimies olisi meidän molempien asialla. Vaihdan siis siniset linssit vihreisiin.

Lue lisää

Jos hän todellakin on palkannut lakimiehen... niin kannattaa olla tarkkana. En usko, että hänenkään asianajajansa "vedättäisi" vääristämällä tai jopa valehtelemalla siitä kuinka ositus lain mukaan menee ... mutta hän voi hyvinkin yrittää ohjata ositusta sovitteluun vedoten suuntaan joka ei ole sinun etusi.

Osituksen sovittelu on aivan mahdollista (joskus suotavaakin), eli poiketaan tuosta melko matemaattisesta lähestymisestä. Edellä keksimässäni esimerkissä sovittelulle olisi todellakin syytä... koska ei ole oikeudenmukaista että molemmat vastaavat autovelasta, mutta omaisuus (auto) vain toisen nimissä. Normaalisti avioehdottomassa avioliitossa tuo korjaantuu tasingolla, mutta ei tässä tapauksessa (negatiivista nettovarallisuutta kun ei tasatakaan).

Voi siis olla, että teidänkin tilanteessa juristi ehdottaa sovittelua, ja jos siitä kieltäydyt asia voidaan viedä käräjille, silloin oikeuden määräämä pesänjakaja voi "pakkosovitella". Laitan loppuun Avioliittolaista pykälän johon se perustuisi.

Tasinko toimii tilanteessa jossa ihmisillä enemmän omaisuutta kuin velkaa... otetaan edellinen esimerkki mutta sovitaan että kummallakin on 22.000 edestä muuta omaisuutta (irtaimistoa, tms.).

Lasketaan A:n nettovarallisuus:
22.000 10.000 20.000 - 15.000 - 30.000/2 = 22.000 EUR

Lasketaan B:n nettovarallisuus:
22.000 - 5.000 - 30.000/2 = 2.000 EUR

A:n maksettava tasinkoa B:lle 10.000 EUR, nettovarallisuudet ovat nyt yhtä suuret (12.000 EUR molemmilla).

==================

103 b § (16.4.1987/411)

Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Osituksen sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.

Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä:

1) että puoliso ei saa avio- oikeuden nojalla toisen puolison omaisuutta taikka että sanottua oikeutta rajoitetaan;

2) että tietty omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut puolisoiden asuessa erillään tai joka puolisolla on ollut avioliittoon mentäessä taikka jonka puoliso on saanut avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentin nojalla, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta;

3) että omaisuus, johon toisella puolisolla ei avioehtosopimuksen nojalla ole avio- oikeutta, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus.

Osituksen sovittelua koskeva vaatimus voidaan tehdä joko osituksessa tai osituksen jälkeen. Kun sovitteluvaatimus tehdään osituksen jälkeen, on noudatettava, mitä osituksen moitteesta ja osituksen pätemättömäksi julistamisesta on voimassa.

Ex-Chattiläinen kirjoitti:

Kiitos. Ilalla istun alas ja laitan ynnäykset ja miinukset paperille. Exän ositusehdotus kuulostaa tässä valossa jokseenkin kummalliselta, valitettavasti en voi sitä tässä kirjoittaa. Exä varmaankin tai toivottavasti seuraa tätä keskustelua....Nyt en enää usko siihenkään että hänen hankkimansa lakimies olisi meidän molempien asialla. Vaihdan siis siniset linssit vihreisiin.

Lue lisää

exän ehdotusta lakimiehelle(omalle ei niin hirveitä maksa)ennenkuin kirjoitat nimesi alle.Kannattaa

Yksi Eroava kirjoitti:

Pääsääntöisesti velka on vain sen, kenen nimissä ao. velka on. Kuitenkin käytännössä ei homma ole noin suoraviivaista, vaan asian ratkaisee velan käyttökohde.

Veloista Avioliittolaki sanoo seuraavaa:
Avioliittolaki, 5 Luku:
"52 §
Kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana.

Velasta, jonka jompikumpi puoliso on tehnyt perheen elatusta varten, vastaavat kuitenkin puolisot kumpikin omasta ja toisensa puolesta.

Mitä 2 momentissa sanotaan, älköön sovellettako rahalainaan, jonka toinen puoliso on ottanut, älköönkä myöskään, milloin velkoja on tietänyt, että puolisot välien rikkoutumisen vuoksi asuvat erillään."
(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234)

Eli jos omissa nimissä oleva laina on mennyt perheen elatukseen, se on silloin osituksessa yhteinen velka. Käytännössä puolisot sopivat mikä velka on mitäkin, rajanvetoa kuitenkin voi olla vaikea käydä esim. luottokorttivelkaan kun luottokortilla on ostettu sekä ruokaa että jotain muuta.

Kaikki velat huomioidaan, niinkuin kaikki omaisuuskin. Myös verovelat, omat yritykset... ihan kaikki. Ositusmatematiikassa kuitenkin on yksi poikkeus: jos laskettu nettovarallisuus on negatiivinen, niin se on osituksessa tasan nolla. Negatiivista nettovarallisuutta ei siis voi olla osituksessa.

Lue lisää

Onko sata varma että jos molempien nettovarallisuus on nolla niin toinen ei joudu maksamaan toisen velkoja? Toisella on vaan ulosottovelkoja: veroja ja yhteisen elon aikana kertyneitä vuokria jotka on jätetty maksamatta.

Eli jos mun nettovarallisuus on vaikka miinus 20000 ja exän miinus 30000 niin joudunko jonkin lakikiemuran mukaan jollain tavalla vastuuseen hänen ulosotoistaan?

Exän milestä negatiivinen nettovarallisuuskin voidaan tasata jos ne on yhteiseen elämiseen kuuluvia asioita. Onko verot niitä? Vuokrat jotenkin menee tajuntaan mutta ei vero.

Pulassa kirjoitti:

Onko sata varma että jos molempien nettovarallisuus on nolla niin toinen ei joudu maksamaan toisen velkoja? Toisella on vaan ulosottovelkoja: veroja ja yhteisen elon aikana kertyneitä vuokria jotka on jätetty maksamatta.

Eli jos mun nettovarallisuus on vaikka miinus 20000 ja exän miinus 30000 niin joudunko jonkin lakikiemuran mukaan jollain tavalla vastuuseen hänen ulosotoistaan?

Exän milestä negatiivinen nettovarallisuuskin voidaan tasata jos ne on yhteiseen elämiseen kuuluvia asioita. Onko verot niitä? Vuokrat jotenkin menee tajuntaan mutta ei vero.

Lue lisää

Kukaan ei ole vastuussa toisen veloista. Osituksessa ne huomioidaan velallisen velkoina, paitsi jos on selvää, että ne on käytetty perheen elatukseen.

Näppituntumalta toisen verovelka on vain hänen, mutta maksamattomat vuokrat yhteisiä.

Pulassa kirjoitti:

Onko sata varma että jos molempien nettovarallisuus on nolla niin toinen ei joudu maksamaan toisen velkoja? Toisella on vaan ulosottovelkoja: veroja ja yhteisen elon aikana kertyneitä vuokria jotka on jätetty maksamatta.

Eli jos mun nettovarallisuus on vaikka miinus 20000 ja exän miinus 30000 niin joudunko jonkin lakikiemuran mukaan jollain tavalla vastuuseen hänen ulosotoistaan?

Exän milestä negatiivinen nettovarallisuuskin voidaan tasata jos ne on yhteiseen elämiseen kuuluvia asioita. Onko verot niitä? Vuokrat jotenkin menee tajuntaan mutta ei vero.

Lue lisää

>

Tuosta oletuksesta on varsin turvallista lähteä liikkelle. Veloista vastaa velallinen yksin, ellei hän siitä suoriudu realisoidaan velan vakuutena olevat pantit (jos niitä on), ja ellei riitä niin sitten peritään lainan takaajilta (jos heitä on). Aviopuolisolta joka ei ole velallinen, ei tulla ex-puolison (eikä edes aviopuolison) velkoja perimään.

Osituksessa joissakin harvoissa tapauksissa voidaan vain toisen nimissä oleva velka tulkita (sovitella) olemaan kummankin nettovarallisuutta laskemassa (50% miehelle ja vaimolle) ... sellainen voisi olla vaikka kulutusluotto joka jouduttu ottamaan kun kumpikin työttömänä ja ruokaa perheelle on ollut ostettava.


>

Yhteisen kotinne vuokrarästien velka voisi olla erä, jonka pesänjakaja sovittelisi niin että molemmat pääsisivät maksamaan sitä, tai että se vaikuttaisi tasinkoon. Silti, velkavastuu ei tässäkään tilanteessa siirtyisi mihinkään. Eikö sinustakin se olisi kohtuullista... ?

Kuvio muuttuu tietenkin totaalisesti, jos olet maksanut kerran kuukaudessa hänelle osuutesi vuokrasta, jonka hän sitten sinulle kertomatta jättänyt yksinkertaisesti tilittämättä vuokranantajalle... silloin tuskin soviteltaisi "puliveivaajan" eduksi mitään. Nämä siis eivät ole mustavalkoisia asioita, kaikki vaikuttaa kaikkeen ... sen vuoksi ehdottomasti käännyttävä tuollaisessa tilanteessa oiekan juristin puoleen.


>

Et joudu vastuuseen niistä missään olosuhteissa. Pahimmassa tapauksessa voit joutua sovittelun tulemana tasinkoa (syistä jotka kerroin yllä).


>

Tuokin on tulkinnan varainen juttu... on oltava näyttöä että rahat jotka hän "tienasi" jättämällä verot maksamatta on todellakin käytetty perheenne yhteisiin menoihin. Jos voit osoittaa, että verorästeistä huolimatta myös sinä olet osallistuut perheenne yhteisiin menoihin tasapuolisesti ko. aikana ... niin nuo verovelkansa tuskin vaikuttavat osituksessa sinuun millään tavalla. Ja kun molempien nettovarallisuudet pakkasella, ei tasinkoa makseta tai saada.

Yksi Eroava kirjoitti:

Pääsääntöisesti velka on vain sen, kenen nimissä ao. velka on. Kuitenkin käytännössä ei homma ole noin suoraviivaista, vaan asian ratkaisee velan käyttökohde.

Veloista Avioliittolaki sanoo seuraavaa:
Avioliittolaki, 5 Luku:
"52 §
Kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana.

Velasta, jonka jompikumpi puoliso on tehnyt perheen elatusta varten, vastaavat kuitenkin puolisot kumpikin omasta ja toisensa puolesta.

Mitä 2 momentissa sanotaan, älköön sovellettako rahalainaan, jonka toinen puoliso on ottanut, älköönkä myöskään, milloin velkoja on tietänyt, että puolisot välien rikkoutumisen vuoksi asuvat erillään."
(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234)

Eli jos omissa nimissä oleva laina on mennyt perheen elatukseen, se on silloin osituksessa yhteinen velka. Käytännössä puolisot sopivat mikä velka on mitäkin, rajanvetoa kuitenkin voi olla vaikea käydä esim. luottokorttivelkaan kun luottokortilla on ostettu sekä ruokaa että jotain muuta.

Kaikki velat huomioidaan, niinkuin kaikki omaisuuskin. Myös verovelat, omat yritykset... ihan kaikki. Ositusmatematiikassa kuitenkin on yksi poikkeus: jos laskettu nettovarallisuus on negatiivinen, niin se on osituksessa tasan nolla. Negatiivista nettovarallisuutta ei siis voi olla osituksessa.

Lue lisää

Lasketaanko velkasaldoon jos on takaajana jollekkin summalle? Vaiko vasta sitten jos joutuu vastuuseen takaamastaan?

Mitä ihmettä kirjoitti:

Lasketaanko velkasaldoon jos on takaajana jollekkin summalle? Vaiko vasta sitten jos joutuu vastuuseen takaamastaan?

...velkasaldoon lasketa kaikki velat? Oli ne sitten mitä tahansa?

Mummokka kirjoitti:

...velkasaldoon lasketa kaikki velat? Oli ne sitten mitä tahansa?

Takaajana oleminen ei ole velkasuhde, tällöin se ei ole pesään kuuluva seikka. Eri asia tietysti, jos pesään kuuluvaa omaisuutta (kuten asunto) on käytetty pesän ulkopuolisen velan vakuutena.