Merikelpoinen vene?

Onko Navigoista kellään kokemusta??

Joku targa venesarjasta tai minor

targa veneet kirjoitti:

Joku targa venesarjasta tai minor

Molemmat ovat yhteysveneitä ja erittäin köyhiä matkaveneiksi.

Pohjanmeren tyrskyihinl kulkurit voit unohtaa

Anonyymi kirjoitti:

Pohjanmeren tyrskyihinl kulkurit voit unohtaa

Samaa mieltä, pohjanmerelle ei ole menemistä leluilla, kuten suurin osa tässä keskustelussa mainittuja rannikko veneitä.

Sir Wili kirjoitti:

Onko Navigoista kellään kokemusta??

Navigat on parhaita Suomessa valmistettuja veneitä 10 ja 10s sekä 1080 niillä pärjää missä vaan

Kysyttiin merikelpoinen vene ......kulkuri 31 ei niihin kuulu

Anonyymi kirjoitti:

Kysyttiin merikelpoinen vene ......kulkuri 31 ei niihin kuulu

Perustelut olisi paikallaan!

Kyllä se WL on ihan kelpo vene omassa luokassaan, mutta ei se ole läheskään noiden muiden luokkaa.
Kaksikin tuntemaani on joutunut vaihtamaan noihin muihin merkkeihin kun ominaisuudet ovat suomenlahdella loppuneet.
Esimerkiksi tekee sitä että kovassa vauhdissa vene leikkaa jos joku siirtyy toiselle laidalle,tämän aiheuttaa pohjan erikoinen muoto.
Joten en suosittele hyväksi ja turvalliseksi.

Onko noita Fiskari 34 valmisttu paljon?
Vähän niinkuin venytetty kulkuri 30??
Onko holmö 36 rungosta kokemuksia?

WLnjet kirjoitti:

Kyllä se WL on ihan kelpo vene omassa luokassaan, mutta ei se ole läheskään noiden muiden luokkaa.
Kaksikin tuntemaani on joutunut vaihtamaan noihin muihin merkkeihin kun ominaisuudet ovat suomenlahdella loppuneet.
Esimerkiksi tekee sitä että kovassa vauhdissa vene leikkaa jos joku siirtyy toiselle laidalle,tämän aiheuttaa pohjan erikoinen muoto.
Joten en suosittele hyväksi ja turvalliseksi.

Lue lisää

Lopullinen niitti on vielä heiluva, suojaton ja korkea takakansi.
Suippoperäisyydestä johtuvat takakannen ongelmat:
ajetaan montusta josta ei näe eikä näy,
ja uimaan mennään 2 metrin tikkaita.

sir wili kirjoitti:

Onko noita Fiskari 34 valmisttu paljon?
Vähän niinkuin venytetty kulkuri 30??
Onko holmö 36 rungosta kokemuksia?

samat ongelmat kuin muissakin suippoperäisissä, joista on yritetty tehdä puoliplaanareita. Vakavuusongelmia, koska perän kulmista puuttuu kantavuus. Mielestäni hyvä puolilukuva tasaperäinen runko on meriominaisuuksiltaan paras. Koko, paino ja hinta vaikuttavat tietenkin myös valintaan.

ja korkea takakansi kirjoitti:

Lopullinen niitti on vielä heiluva, suojaton ja korkea takakansi.
Suippoperäisyydestä johtuvat takakannen ongelmat:
ajetaan montusta josta ei näe eikä näy,
ja uimaan mennään 2 metrin tikkaita.

Lue lisää

Etsi aiempia keskusteluja aiheesta "suippoperäinen".

R K-S kirjoitti:

samat ongelmat kuin muissakin suippoperäisissä, joista on yritetty tehdä puoliplaanareita. Vakavuusongelmia, koska perän kulmista puuttuu kantavuus. Mielestäni hyvä puolilukuva tasaperäinen runko on meriominaisuuksiltaan paras. Koko, paino ja hinta vaikuttavat tietenkin myös valintaan.

Lue lisää

Mitenköhän Naviga 10 laita.1 omistaja väitti että ei kiikkerä ja vakaa eikä pahemmin rullaa vaikka näyttää äkkiä katsottuna suippoperältä..??

R K-S kirjoitti:

samat ongelmat kuin muissakin suippoperäisissä, joista on yritetty tehdä puoliplaanareita. Vakavuusongelmia, koska perän kulmista puuttuu kantavuus. Mielestäni hyvä puolilukuva tasaperäinen runko on meriominaisuuksiltaan paras. Koko, paino ja hinta vaikuttavat tietenkin myös valintaan.

Lue lisää

Juu minun 30 kulkurissa juuri noita kiikkeryys ongelmia ajossa paikallaan.Oisko sinun mielestä trimmmit mahd asentaa helpottamaan edes ajokiikkeryyttä.Ikävää kun hyvät tasaperäset vanhat vanhalla koneella pyörii vielä 30000-40000 hinnoissa.Se aika paljo rahaa vanhasta rungosta koneesta......

sir wili kirjoitti:

Juu minun 30 kulkurissa juuri noita kiikkeryys ongelmia ajossa paikallaan.Oisko sinun mielestä trimmmit mahd asentaa helpottamaan edes ajokiikkeryyttä.Ikävää kun hyvät tasaperäset vanhat vanhalla koneella pyörii vielä 30000-40000 hinnoissa.Se aika paljo rahaa vanhasta rungosta koneesta......

Lue lisää

miksi tehdään suippoperäisiä veneitä? Silloin kun veneet tehtiin puusta, niin suipolla perällä vältettiin peräpeilin ja runkolautojen liitosongelma. Lasikuidusta voi tehdä mitä muotoa tahansa.
Jos asennetaan trimmit suippoperäiseen veneeseen, nin ne pitäis asentaa kolmiopalojen kanssa siten, että trimmilevyn tulee kohtisuoraan kölilinjaan nähden.
Veneiden hinnat määrää valmistuskustannukset ja kysynnän ja tarjonna laki. Valmistus on kallista, koska määrät ovat pieniä ja on paljon käsityötä. Käytetyjen hinnat ovat korketa, koska kysyntää on riittävästi.

R K-S kirjoitti:

miksi tehdään suippoperäisiä veneitä? Silloin kun veneet tehtiin puusta, niin suipolla perällä vältettiin peräpeilin ja runkolautojen liitosongelma. Lasikuidusta voi tehdä mitä muotoa tahansa.
Jos asennetaan trimmit suippoperäiseen veneeseen, nin ne pitäis asentaa kolmiopalojen kanssa siten, että trimmilevyn tulee kohtisuoraan kölilinjaan nähden.
Veneiden hinnat määrää valmistuskustannukset ja kysynnän ja tarjonna laki. Valmistus on kallista, koska määrät ovat pieniä ja on paljon käsityötä. Käytetyjen hinnat ovat korketa, koska kysyntää on riittävästi.

Lue lisää

Loistavaa!!! pitääpi sitten trimmit laittaa...Mikä järkevä merkki kun paljon vaihtoehtoja?
Entä levyjen mitat?=?
Sitten saa jo mukavamman paljon ajaa.

sir wili kirjoitti:

Loistavaa!!! pitääpi sitten trimmit laittaa...Mikä järkevä merkki kun paljon vaihtoehtoja?
Entä levyjen mitat?=?
Sitten saa jo mukavamman paljon ajaa.

mitä isommat trimmit, sitä pienemmät kulmat. Eli jarruttaa vähemmän.

R K-S kirjoitti:

mitä isommat trimmit, sitä pienemmät kulmat. Eli jarruttaa vähemmän.

Kiitoksia!Hyvä että saa parannusta vanhaan ni voi odotella että saa säästettyä tasaperään.

WLnjet kirjoitti:

Kyllä se WL on ihan kelpo vene omassa luokassaan, mutta ei se ole läheskään noiden muiden luokkaa.
Kaksikin tuntemaani on joutunut vaihtamaan noihin muihin merkkeihin kun ominaisuudet ovat suomenlahdella loppuneet.
Esimerkiksi tekee sitä että kovassa vauhdissa vene leikkaa jos joku siirtyy toiselle laidalle,tämän aiheuttaa pohjan erikoinen muoto.
Joten en suosittele hyväksi ja turvalliseksi.

Lue lisää

metsään , wh 34 toimi hyvin alle 16 kn ,. ja vene paina 7 tn , en tietysti voi verta Kulkuri 34 ja muut avo (etu hytti ) veneet ,ne ole ihan toista luokka.

R K-S kirjoitti:

mitä isommat trimmit, sitä pienemmät kulmat. Eli jarruttaa vähemmän.

Eli parempi isompi levy pienemmässä kulmassa kun pieni jyrkässä kulmassa.Mun tapauksessa varmaan myös levyt hieman kantaa niin ei kannata hommata esim pencentran myymää trimmi juttua mikä ei toimi niin kuin perinteinen levy vaan alas laskee vaan jotku sydeemit.

Eli summa summarium=Isot,perinteiset levyt, hydrauliset ja sillee.Sain kin jo hyvää palautetta 30 kulkuriin asennetuista levyistä= Ei minulla ole asennuksesta kuvia, mutta valmiista laitteistosta ja koko systeemistä on kyllä.

Liikkuvat tasot on n. 600m leveät ja n.400mm pitkät (veneen suunnissa) tason takareunaa liikkuu n.90mm ja sitä on vara lisätäkin kun muuttaa sylinterin liikepituutta.
Tason max. kulma vaakasuoraan verraten on aika pieni? olisiko 10..20 asteeseen?
(en ole laskenut).

Tasolevy on suoraan pohjan jatkeena ja perän jälkeen on sarana jossa tasot on kiinni.

Tällä systeemillä keula nousee tai laskee n.40cm riippuen nopeudesta ja tasojen asetuksesta ja nopeuden muutos on n.2 solmua ettei kierroksia potkurissa tarvitse muuttaa ts. samalla kaasun asennolla. Samoin näillä voi myös kallistella hieman ja ohjailla myöskin.

Tasojen käyttö tapahtuu hydraulisesti yksitoimisilla sylintereillä joiden toimintaa voin hoitaa joko käsin tai koneellisesti.

Sylinterit on kiinnitetty (jämerien) perä tikkaiden alapäähän ja tikas putket on öljykanavina, joten mitään haitallisia pikku letkuja ei ole rikkoontumassa ulkona.

En ole havainnut mitään haittoja, jos ihmiset istuu toisella reunalla tai kuormaa on vain toisella puolen niin tasoilla saan veneen suoraan, ja lisäksi keulassa on pari erikoisuutta lisätty, jotka myös parantaa veneen ominaisuuksia.

Veneeni on viimeisiä Nissilän tekemiä Kulkuri 30 itse rakennetulla isolla perä hytillä ja 145hv Perkinsillä suoralla akseli vedolla.

R K-S kirjoitti:

mitä isommat trimmit, sitä pienemmät kulmat. Eli jarruttaa vähemmän.

Onko noi sähkö säätöset yhtä hyviä kun hydrauliset?Etuna ainaki yksinkertanen rakenne.

R K-S kirjoitti:

miksi tehdään suippoperäisiä veneitä? Silloin kun veneet tehtiin puusta, niin suipolla perällä vältettiin peräpeilin ja runkolautojen liitosongelma. Lasikuidusta voi tehdä mitä muotoa tahansa.
Jos asennetaan trimmit suippoperäiseen veneeseen, nin ne pitäis asentaa kolmiopalojen kanssa siten, että trimmilevyn tulee kohtisuoraan kölilinjaan nähden.
Veneiden hinnat määrää valmistuskustannukset ja kysynnän ja tarjonna laki. Valmistus on kallista, koska määrät ovat pieniä ja on paljon käsityötä. Käytetyjen hinnat ovat korketa, koska kysyntää on riittävästi.

Lue lisää

Kyllä suippoperäinen on merikelpoisempi. Miksi pelastusvene on suippoperainen? Tasaperäinen broachaa myötäaaltoon ja perakannelle kaatuva aalto kaataa sen.
Ei pieni rullaaminen venettä upota, kunhan vakavuus on muuten kunnossa.

symmetriaa kirjoitti:

Kyllä suippoperäinen on merikelpoisempi. Miksi pelastusvene on suippoperainen? Tasaperäinen broachaa myötäaaltoon ja perakannelle kaatuva aalto kaataa sen.
Ei pieni rullaaminen venettä upota, kunhan vakavuus on muuten kunnossa.

Lue lisää

ja siksi ne usein ovat pyöreäperäisiä. Merikelpoisuus on suuhteellinen asia. Perustelen tasaperäisen puoliliukuvan rungon ominaisuuksia hieman: 1. Ei rullaa niin paljon, koska on terävät palteet ja takakulmat vakauttavat. 2. On nopeampi, pahasta kelistä pääsee paremmin pois.Samoin takaa tulevat aallot eivät ole ongelma, koska vene on aina nopeampi kuin aallot.
Tutkipa minkälaisia veneitä ns. suuressa maailmassa käytetään esim. rannikkovartiossa, tulilla ja luotsiveneinä. Aika paljon juuri tasaperäisiä puoliliukuvia runkoja.

symmetriaa kirjoitti:

Kyllä suippoperäinen on merikelpoisempi. Miksi pelastusvene on suippoperainen? Tasaperäinen broachaa myötäaaltoon ja perakannelle kaatuva aalto kaataa sen.
Ei pieni rullaaminen venettä upota, kunhan vakavuus on muuten kunnossa.

Lue lisää

Älkää enää vastatko sille ollenkaan,
sen mielestä puhe on pelastusveneistä!

R K-S kirjoitti:

ja siksi ne usein ovat pyöreäperäisiä. Merikelpoisuus on suuhteellinen asia. Perustelen tasaperäisen puoliliukuvan rungon ominaisuuksia hieman: 1. Ei rullaa niin paljon, koska on terävät palteet ja takakulmat vakauttavat. 2. On nopeampi, pahasta kelistä pääsee paremmin pois.Samoin takaa tulevat aallot eivät ole ongelma, koska vene on aina nopeampi kuin aallot.
Tutkipa minkälaisia veneitä ns. suuressa maailmassa käytetään esim. rannikkovartiossa, tulilla ja luotsiveneinä. Aika paljon juuri tasaperäisiä puoliliukuvia runkoja.

Lue lisää

Sanoit:
Tutkipa minkälaisia veneitä ns. suuressa maailmassa käytetään esim. rannikkovartiossa, tulilla ja luotsiveneinä. Aika paljon juuri tasaperäisiä puoliliukuvia runkoja.
tähän on tultu aivan muista syistä kuin merikelpoisuuden vuoksi. Suurin vaikuttaja on ollut nopeus jolla saadaan useimmat "hämärämihet" kiinni.
Kun tähän nopeampaan runkomalliin läimäytetään kunnon americaano muskelikone jopa liikahtaa.
Kenenkään tavallisen pulliaisen ei kannata ajaa niilä hv/Kwh määrillä joita eri maiden r-vartiostot käyttää. niillä nimittäiin 1000 hv on pieniä koneita.

sir wili kirjoitti:

Mitenköhän Naviga 10 laita.1 omistaja väitti että ei kiikkerä ja vakaa eikä pahemmin rullaa vaikka näyttää äkkiä katsottuna suippoperältä..??

Suippo- vaan pyöreäperäinen

NAVIGA 8 kirjoitti:

Suippo- vaan pyöreäperäinen

aivan totta.Onko sinulla 8?

Sir Wili kirjoitti:

aivan totta.Onko sinulla 8?

Kyllä semmonen vanha 8

NAVIGA 8 kirjoitti:

Kyllä semmonen vanha 8

Etuhytillä?Mitä hyvää/huonoa?Uudessa vissii lisäksi pistopunkat?Aina kiinnostanut noi Navigat kun oma Kulkuri 30 "vähän" kiikkerä.

Sir Wili kirjoitti:

Etuhytillä?Mitä hyvää/huonoa?Uudessa vissii lisäksi pistopunkat?Aina kiinnostanut noi Navigat kun oma Kulkuri 30 "vähän" kiikkerä.

Tämä 8 on perähytillä,semmonen pienikoirankoppi,joka soveltuu mielestäni aika hyvin verkkokalastukseen.Meillä oli aikoinaan 9m kulkuri perähytillä -70 -80 luvulla,nopeutta oli kyllä,mutta niinkuin sanoit kiikkerä ,vrt heiluri.Työ kiireidentakia en nyt kerkii enempää.

WLnjet kirjoitti:

Kyllä se WL on ihan kelpo vene omassa luokassaan, mutta ei se ole läheskään noiden muiden luokkaa.
Kaksikin tuntemaani on joutunut vaihtamaan noihin muihin merkkeihin kun ominaisuudet ovat suomenlahdella loppuneet.
Esimerkiksi tekee sitä että kovassa vauhdissa vene leikkaa jos joku siirtyy toiselle laidalle,tämän aiheuttaa pohjan erikoinen muoto.
Joten en suosittele hyväksi ja turvalliseksi.

Lue lisää

Olet täysin väärässä jos väität etteikö fiskari 34 olisi merikelpoinen. Ei se mitään leikka.
Voit ajaa huoletta 18 kn marssinopeutta ja kekkaloida miten haluat, vene on vakaa. Itse asiassa
kolme-neljä aikuista veneen laidalla ei sitä juurikaan heilauta. Myönnetään kun aluksella millä tahansa ajetaan liukunopeutta alkaa suuret painonvaihtelut kääntämään alusta sen kulkusuunnassa
sille puolelle jossa painoa ei ole. Näin on pojjaaaat.

hieman asiasta tietävä kirjoitti:

Olet täysin väärässä jos väität etteikö fiskari 34 olisi merikelpoinen. Ei se mitään leikka.
Voit ajaa huoletta 18 kn marssinopeutta ja kekkaloida miten haluat, vene on vakaa. Itse asiassa
kolme-neljä aikuista veneen laidalla ei sitä juurikaan heilauta. Myönnetään kun aluksella millä tahansa ajetaan liukunopeutta alkaa suuret painonvaihtelut kääntämään alusta sen kulkusuunnassa
sille puolelle jossa painoa ei ole. Näin on pojjaaaat.

Lue lisää

Lopeta jo se valehtelu - nyt ei olla WL:n osastolla. Täällä faktat ratkaisee varmasti, ja suippoperä on suippoperä vaikka kuinka kehuttaisiin.

selvää sutta kirjoitti:

Lopeta jo se valehtelu - nyt ei olla WL:n osastolla. Täällä faktat ratkaisee varmasti, ja suippoperä on suippoperä vaikka kuinka kehuttaisiin.

olen ajanut kulkuri 34 ja wh 34 ja olen huomanut että ei ole iso ero kuin kone teho on 300 -350 hv, wh on ihan eri vene kuin on teho .ja sama se on kulkurin kans ei kulkuri toimi alle 350hv ! (perä ei nouse )

kehu.... kirjoitti:

olen ajanut kulkuri 34 ja wh 34 ja olen huomanut että ei ole iso ero kuin kone teho on 300 -350 hv, wh on ihan eri vene kuin on teho .ja sama se on kulkurin kans ei kulkuri toimi alle 350hv ! (perä ei nouse )

Lue lisää

Nyt en kyllä ymmärrä.
Kyllä Kulkuri 34:lla pärjää varmasti alle 350 hv -koneella!!!
Jos kuormasi ei ole aivan hulppeaa painoluokkaa niin tuollaisella 350-400 hv tehoilla vene
menee 25-30 solmua ja jo pitkälti kölillään - ei hyvä ainakaan kelissä!
Sanoisin, että nopeus 14-18 solmua tuntuu ko. veneessä omasta mielestäni rungon ja ominaisuuksien puolesta hyvältä ja siihen riittänee hyvin jo luokkaa 250 hv pannu.

R K-S kirjoitti:

miksi tehdään suippoperäisiä veneitä? Silloin kun veneet tehtiin puusta, niin suipolla perällä vältettiin peräpeilin ja runkolautojen liitosongelma. Lasikuidusta voi tehdä mitä muotoa tahansa.
Jos asennetaan trimmit suippoperäiseen veneeseen, nin ne pitäis asentaa kolmiopalojen kanssa siten, että trimmilevyn tulee kohtisuoraan kölilinjaan nähden.
Veneiden hinnat määrää valmistuskustannukset ja kysynnän ja tarjonna laki. Valmistus on kallista, koska määrät ovat pieniä ja on paljon käsityötä. Käytetyjen hinnat ovat korketa, koska kysyntää on riittävästi.

Lue lisää

Suippoperäisyyden puolesta on se, että suippuperäinen vene halkoo aaltoja myös perä aallokkoon päin. Vanhaan aikaan tuo on ollut tärkeä ominaisuus kalastusveneissä

sir wili kirjoitti:

Mitenköhän Naviga 10 laita.1 omistaja väitti että ei kiikkerä ja vakaa eikä pahemmin rullaa vaikka näyttää äkkiä katsottuna suippoperältä..??

Naviga on pyöreä peräinen 10s on Suomen paras vene eikä ole mainospuhe.

Anonyymi kirjoitti:

Naviga on pyöreä peräinen 10s on Suomen paras vene eikä ole mainospuhe.

Mutta ei pohjanmerelle, kuten aloituksessa haettiin.

R K-S kirjoitti:

ja siksi ne usein ovat pyöreäperäisiä. Merikelpoisuus on suuhteellinen asia. Perustelen tasaperäisen puoliliukuvan rungon ominaisuuksia hieman: 1. Ei rullaa niin paljon, koska on terävät palteet ja takakulmat vakauttavat. 2. On nopeampi, pahasta kelistä pääsee paremmin pois.Samoin takaa tulevat aallot eivät ole ongelma, koska vene on aina nopeampi kuin aallot.
Tutkipa minkälaisia veneitä ns. suuressa maailmassa käytetään esim. rannikkovartiossa, tulilla ja luotsiveneinä. Aika paljon juuri tasaperäisiä puoliliukuvia runkoja.

Lue lisää

Kovalla kelillä vene EI varmaan ole nopeampi et ole ollut kovassa kelissä kun puhut noin

Anonyymi kirjoitti:

Mutta ei pohjanmerelle, kuten aloituksessa haettiin.

Voi mennä vaikka kanarialle

R K-S kirjoitti:

miksi tehdään suippoperäisiä veneitä? Silloin kun veneet tehtiin puusta, niin suipolla perällä vältettiin peräpeilin ja runkolautojen liitosongelma. Lasikuidusta voi tehdä mitä muotoa tahansa.
Jos asennetaan trimmit suippoperäiseen veneeseen, nin ne pitäis asentaa kolmiopalojen kanssa siten, että trimmilevyn tulee kohtisuoraan kölilinjaan nähden.
Veneiden hinnat määrää valmistuskustannukset ja kysynnän ja tarjonna laki. Valmistus on kallista, koska määrät ovat pieniä ja on paljon käsityötä. Käytetyjen hinnat ovat korketa, koska kysyntää on riittävästi.

Lue lisää

Suippoperiä tehdään siksi että se on vahvin ja paras muoto meriolosuhteisiin kaikki norjalaisetkin on suippoperäisiä sagat sun muut

R K-S kirjoitti:

ja siksi ne usein ovat pyöreäperäisiä. Merikelpoisuus on suuhteellinen asia. Perustelen tasaperäisen puoliliukuvan rungon ominaisuuksia hieman: 1. Ei rullaa niin paljon, koska on terävät palteet ja takakulmat vakauttavat. 2. On nopeampi, pahasta kelistä pääsee paremmin pois.Samoin takaa tulevat aallot eivät ole ongelma, koska vene on aina nopeampi kuin aallot.
Tutkipa minkälaisia veneitä ns. suuressa maailmassa käytetään esim. rannikkovartiossa, tulilla ja luotsiveneinä. Aika paljon juuri tasaperäisiä puoliliukuvia runkoja.

Lue lisää

Juuri ne takaa tulevat aallot on ongelma tasaperäisille sekä vetävät vettä perässä jolloin tarvitaan tosi isoja koneita ja vaikea pakottaa isoissa aaallokoissa

Anonyymi kirjoitti:

Juuri ne takaa tulevat aallot on ongelma tasaperäisille sekä vetävät vettä perässä jolloin tarvitaan tosi isoja koneita ja vaikea pakottaa isoissa aaallokoissa

Ei vaadita isoja koneita, on niitä upoiksisa tasaperäisenäkin lähes kaikki hollannin teräs paatit.

Itsellä tasaperäinen isollakoneella, mutta kone on iso, koska runko on suunniteltu puoliplaanaavaksi. Polttoaineen kulutus on kohtuu lineaarisesti nouseva ja liuku kynnystä ei juuri huomaa.

Takaa päin tulevat aallot eivät ole tasaperäisessä veneessänin ongelma vielä ollut, olen ollut kohtuullisessa +3-4 metrin myötäisessäkin aallokossa ja hienosti menee. Veneessä on pitkä köli ja syväys perässä 1,34m lisäksi kookas peräsin. Autopilotilla ajaessa säästyy vielä ruori työltä. Ja voit ajaa haluamallasi nopeudella, tietysti kannattaa ajaa hieman aaltoa nopeammin, niin venkoaminen on pienempää, kuin jos ajaisi aaltoa hitaammin.

Isossa aallokossa tuo optio nostaa nopeutta yli runkonopeuden hidastaa ja pienentää rullaamista merkittävästi, silti polttoaine kulutus on maltillinen ja todella pieni vs saman kokoinen liukuva runkoinen.

R K-S kirjoitti:

samat ongelmat kuin muissakin suippoperäisissä, joista on yritetty tehdä puoliplaanareita. Vakavuusongelmia, koska perän kulmista puuttuu kantavuus. Mielestäni hyvä puolilukuva tasaperäinen runko on meriominaisuuksiltaan paras. Koko, paino ja hinta vaikuttavat tietenkin myös valintaan.

Lue lisää

Pitää olla suippoperäinen jos kelivenettä haetaan sinne ei tasaperäisillä ole asiaa

R K-S kirjoitti:

miksi tehdään suippoperäisiä veneitä? Silloin kun veneet tehtiin puusta, niin suipolla perällä vältettiin peräpeilin ja runkolautojen liitosongelma. Lasikuidusta voi tehdä mitä muotoa tahansa.
Jos asennetaan trimmit suippoperäiseen veneeseen, nin ne pitäis asentaa kolmiopalojen kanssa siten, että trimmilevyn tulee kohtisuoraan kölilinjaan nähden.
Veneiden hinnat määrää valmistuskustannukset ja kysynnän ja tarjonna laki. Valmistus on kallista, koska määrät ovat pieniä ja on paljon käsityötä. Käytetyjen hinnat ovat korketa, koska kysyntää on riittävästi.

Lue lisää

Suippoperäisiä tehdään koska ne on parhaita

R K-S kirjoitti:

ja siksi ne usein ovat pyöreäperäisiä. Merikelpoisuus on suuhteellinen asia. Perustelen tasaperäisen puoliliukuvan rungon ominaisuuksia hieman: 1. Ei rullaa niin paljon, koska on terävät palteet ja takakulmat vakauttavat. 2. On nopeampi, pahasta kelistä pääsee paremmin pois.Samoin takaa tulevat aallot eivät ole ongelma, koska vene on aina nopeampi kuin aallot.
Tutkipa minkälaisia veneitä ns. suuressa maailmassa käytetään esim. rannikkovartiossa, tulilla ja luotsiveneinä. Aika paljon juuri tasaperäisiä puoliliukuvia runkoja.

Lue lisää

Kun keli on kova nopeus on 7-8 solmua eikä yhtään enempää millään veneellä

Anonyymi kirjoitti:

Mutta ei pohjanmerelle, kuten aloituksessa haettiin.

Juuri Pohjanmerelle norjalaiset on ostanut niitä paljon ja niitä näkee tosipaljon samoin korsön veneitä mutta navigalla menee vaikka minne

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaadita isoja koneita, on niitä upoiksisa tasaperäisenäkin lähes kaikki hollannin teräs paatit.

Itsellä tasaperäinen isollakoneella, mutta kone on iso, koska runko on suunniteltu puoliplaanaavaksi. Polttoaineen kulutus on kohtuu lineaarisesti nouseva ja liuku kynnystä ei juuri huomaa.

Takaa päin tulevat aallot eivät ole tasaperäisessä veneessänin ongelma vielä ollut, olen ollut kohtuullisessa 3-4 metrin myötäisessäkin aallokossa ja hienosti menee. Veneessä on pitkä köli ja syväys perässä 1,34m lisäksi kookas peräsin. Autopilotilla ajaessa säästyy vielä ruori työltä. Ja voit ajaa haluamallasi nopeudella, tietysti kannattaa ajaa hieman aaltoa nopeammin, niin venkoaminen on pienempää, kuin jos ajaisi aaltoa hitaammin.

Isossa aallokossa tuo optio nostaa nopeutta yli runkonopeuden hidastaa ja pienentää rullaamista merkittävästi, silti polttoaine kulutus on maltillinen ja todella pieni vs saman kokoinen liukuva runkoinen.

Lue lisää

Menee niinkauan hyvin tasaperäisellä kun mennään eteenpäin mutta kun alat pakittamaan tilanne muuttuu jo kauhuksi kovassa kelissä ja ahtaissa paikoissa

Anonyymi kirjoitti:

Pitää olla suippoperäinen jos kelivenettä haetaan sinne ei tasaperäisillä ole asiaa

Montako suppoperäistä troolaria nykyään on, kun pohjanmerellä kalaa pyytävät kelissä jos toisessa, kaikki ovat tasaperäisiä.

Kerro mitä iloa tai hyötyä suipostaperästä muka on, kun asiaa tarkastellaan "kelien" näkökulmasta?

Anonyymi kirjoitti:

Menee niinkauan hyvin tasaperäisellä kun mennään eteenpäin mutta kun alat pakittamaan tilanne muuttuu jo kauhuksi kovassa kelissä ja ahtaissa paikoissa

Höpö höpö, kyllä se tasaperä aaltoon nousee ja yli metrin varalaita, koskaan en ole joutunut ongelmiin lähtemään perä edellä 40 vuoden aikana.

sir wili kirjoitti:

Mitenköhän Naviga 10 laita.1 omistaja väitti että ei kiikkerä ja vakaa eikä pahemmin rullaa vaikka näyttää äkkiä katsottuna suippoperältä..??

On pyöreäperäinen naviga10

R K-S kirjoitti:

miksi tehdään suippoperäisiä veneitä? Silloin kun veneet tehtiin puusta, niin suipolla perällä vältettiin peräpeilin ja runkolautojen liitosongelma. Lasikuidusta voi tehdä mitä muotoa tahansa.
Jos asennetaan trimmit suippoperäiseen veneeseen, nin ne pitäis asentaa kolmiopalojen kanssa siten, että trimmilevyn tulee kohtisuoraan kölilinjaan nähden.
Veneiden hinnat määrää valmistuskustannukset ja kysynnän ja tarjonna laki. Valmistus on kallista, koska määrät ovat pieniä ja on paljon käsityötä. Käytetyjen hinnat ovat korketa, koska kysyntää on riittävästi.

Lue lisää

Suippoperäisiä tehdään koska ovat parhaita merenkäynnissä

R K-S kirjoitti:

ja siksi ne usein ovat pyöreäperäisiä. Merikelpoisuus on suuhteellinen asia. Perustelen tasaperäisen puoliliukuvan rungon ominaisuuksia hieman: 1. Ei rullaa niin paljon, koska on terävät palteet ja takakulmat vakauttavat. 2. On nopeampi, pahasta kelistä pääsee paremmin pois.Samoin takaa tulevat aallot eivät ole ongelma, koska vene on aina nopeampi kuin aallot.
Tutkipa minkälaisia veneitä ns. suuressa maailmassa käytetään esim. rannikkovartiossa, tulilla ja luotsiveneinä. Aika paljon juuri tasaperäisiä puoliliukuvia runkoja.

Lue lisää

Tulliveneillä ajetaan vain lyhyitä matkoja .tasaperäisellä joutuu vaikeuksiin jos joutuu peruuttamaan kovassa kelissä eikä tilaa ole .

Anonyymi kirjoitti:

Mutta ei pohjanmerelle, kuten aloituksessa haettiin.

Juuri Pohjanmerellä niitä näkee Norjassa

Anonyymi kirjoitti:

Montako suppoperäistä troolaria nykyään on, kun pohjanmerellä kalaa pyytävät kelissä jos toisessa, kaikki ovat tasaperäisiä.

Kerro mitä iloa tai hyötyä suipostaperästä muka on, kun asiaa tarkastellaan "kelien" näkökulmasta?

Lue lisää

Niillä Norjan kalastuveneillä ei ole asiaa kovaan keliin ne uppoo kaikki eikä niillä ole tarkoituskaan eivätkä veikkaan ajaa kovassa kelissä niillä ei ulapoille mennä

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö, kyllä se tasaperä aaltoon nousee ja yli metrin varalaita, koskaan en ole joutunut ongelmiin lähtemään perä edellä 40 vuoden aikana.

Etkä joudukkaan koska et ole kovissa keleissä ollut koskaan kovakeli alkaa kun Aalto ylittyy 6m

R K-S kirjoitti:

samat ongelmat kuin muissakin suippoperäisissä, joista on yritetty tehdä puoliplaanareita. Vakavuusongelmia, koska perän kulmista puuttuu kantavuus. Mielestäni hyvä puolilukuva tasaperäinen runko on meriominaisuuksiltaan paras. Koko, paino ja hinta vaikuttavat tietenkin myös valintaan.

Lue lisää

Kaikki hyvät meriveneet on suippo tai pyöreä peräisiä ja siihen on syynsä kovassa kelissä ei mennä kuin 7solmua korkeintaan jolloin peränmuoto on paras

R K-S kirjoitti:

ja siksi ne usein ovat pyöreäperäisiä. Merikelpoisuus on suuhteellinen asia. Perustelen tasaperäisen puoliliukuvan rungon ominaisuuksia hieman: 1. Ei rullaa niin paljon, koska on terävät palteet ja takakulmat vakauttavat. 2. On nopeampi, pahasta kelistä pääsee paremmin pois.Samoin takaa tulevat aallot eivät ole ongelma, koska vene on aina nopeampi kuin aallot.
Tutkipa minkälaisia veneitä ns. suuressa maailmassa käytetään esim. rannikkovartiossa, tulilla ja luotsiveneinä. Aika paljon juuri tasaperäisiä puoliliukuvia runkoja.

Lue lisää

Kovassa kelissä kaikki ovat yhtänopeita mennään 7solmua eikä yhtään nopeampaa ja Aalto on aina nopeampi kovassa kelissä vaikka ajaisit myötäisessä

Anonyymi kirjoitti:

Kovassa kelissä kaikki ovat yhtänopeita mennään 7solmua eikä yhtään nopeampaa ja Aalto on aina nopeampi kovassa kelissä vaikka ajaisit myötäisessä

Myötäisessä on kyljettava aaltoa nopeammin, vaarana on borchaus ja kaatuminen.

En ole sinun suippoperä teoriasi kannattaja, kokemus peräisesti...

R K-S kirjoitti:

samat ongelmat kuin muissakin suippoperäisissä, joista on yritetty tehdä puoliplaanareita. Vakavuusongelmia, koska perän kulmista puuttuu kantavuus. Mielestäni hyvä puolilukuva tasaperäinen runko on meriominaisuuksiltaan paras. Koko, paino ja hinta vaikuttavat tietenkin myös valintaan.

Lue lisää

Suippoperäiset ovat ainoita merikelpoisia perän muodolla ei mitään tekemistä kannon kanssa

R K-S kirjoitti:

samat ongelmat kuin muissakin suippoperäisissä, joista on yritetty tehdä puoliplaanareita. Vakavuusongelmia, koska perän kulmista puuttuu kantavuus. Mielestäni hyvä puolilukuva tasaperäinen runko on meriominaisuuksiltaan paras. Koko, paino ja hinta vaikuttavat tietenkin myös valintaan.

Lue lisää

Suippo perät ovat ainoita joilla mennään merelle kun tuulee tasaperäisiä meriveneitä ei ole tehtykkään vielä

R K-S kirjoitti:

miksi tehdään suippoperäisiä veneitä? Silloin kun veneet tehtiin puusta, niin suipolla perällä vältettiin peräpeilin ja runkolautojen liitosongelma. Lasikuidusta voi tehdä mitä muotoa tahansa.
Jos asennetaan trimmit suippoperäiseen veneeseen, nin ne pitäis asentaa kolmiopalojen kanssa siten, että trimmilevyn tulee kohtisuoraan kölilinjaan nähden.
Veneiden hinnat määrää valmistuskustannukset ja kysynnän ja tarjonna laki. Valmistus on kallista, koska määrät ovat pieniä ja on paljon käsityötä. Käytetyjen hinnat ovat korketa, koska kysyntää on riittävästi.

Lue lisää

Niitä tehdään siksi että ovat ainoita merikelpoisia ,tasaperäisillä ei asiaa merelle ovat järviveneitä ja pienen sellaisen

R K-S kirjoitti:

ja siksi ne usein ovat pyöreäperäisiä. Merikelpoisuus on suuhteellinen asia. Perustelen tasaperäisen puoliliukuvan rungon ominaisuuksia hieman: 1. Ei rullaa niin paljon, koska on terävät palteet ja takakulmat vakauttavat. 2. On nopeampi, pahasta kelistä pääsee paremmin pois.Samoin takaa tulevat aallot eivät ole ongelma, koska vene on aina nopeampi kuin aallot.
Tutkipa minkälaisia veneitä ns. suuressa maailmassa käytetään esim. rannikkovartiossa, tulilla ja luotsiveneinä. Aika paljon juuri tasaperäisiä puoliliukuvia runkoja.

Lue lisää

Näkee että et ole veneellä merellä käynytkään . Suuressa maailmassa ei tarkoita ne olisi hyviä juuri siellä suuressa maailmassa kun katsoo videoita tasaperäisiä uppoo kun Aalto tulee sisään kovalla kelillä Aalto on aina nopeampi kuin vene

selvää sutta kirjoitti:

Lopeta jo se valehtelu - nyt ei olla WL:n osastolla. Täällä faktat ratkaisee varmasti, ja suippoperä on suippoperä vaikka kuinka kehuttaisiin.

Faktat puhuu puolestaan suippoperäisiä tehdään koviin keleihin sinne ei ole tasaperäisillä asiaa

Anonyymi kirjoitti:

Mutta ei pohjanmerelle, kuten aloituksessa haettiin.

Juuri pohjan merelle

R K-S kirjoitti:

miksi tehdään suippoperäisiä veneitä? Silloin kun veneet tehtiin puusta, niin suipolla perällä vältettiin peräpeilin ja runkolautojen liitosongelma. Lasikuidusta voi tehdä mitä muotoa tahansa.
Jos asennetaan trimmit suippoperäiseen veneeseen, nin ne pitäis asentaa kolmiopalojen kanssa siten, että trimmilevyn tulee kohtisuoraan kölilinjaan nähden.
Veneiden hinnat määrää valmistuskustannukset ja kysynnän ja tarjonna laki. Valmistus on kallista, koska määrät ovat pieniä ja on paljon käsityötä. Käytetyjen hinnat ovat korketa, koska kysyntää on riittävästi.

Lue lisää

Ei kannata alkaa neuvomaan trimmeissä kun on hakusessa kaikki muukin .....kuten suippoperäisen merikelpoisuus

Anonyymi kirjoitti:

Suippo perät ovat ainoita joilla mennään merelle kun tuulee tasaperäisiä meriveneitä ei ole tehtykkään vielä

Miksi pohjanmeren troolarit eivät ole vuosikymmeniin enää olleet suippoperäisiä?

Anonyymi kirjoitti:

Suippoperäisiä tehdään koska ovat parhaita merenkäynnissä

Ei ole tehty vuosikymmeniin. Kaikki modernit kovan kelin veneet ovat tasaperäisiä. Uppoumarunkoisetkin.

jos haetaan merikelpoisuutta, niin puoliukuva on parempi. Kovassa kelissä ei pysty kuitenkaan pitämään liukunopeuksia yllä.

R K-S kirjoitti:

jos haetaan merikelpoisuutta, niin puoliukuva on parempi. Kovassa kelissä ei pysty kuitenkaan pitämään liukunopeuksia yllä.

Kovankelin vene on liukuva, painava, vahva ja
syvällä v:llä. Menkää epäonnistuneiden sisävesirunkojenne kanssa joskus veneeseen.

R K-S kirjoitti:

jos haetaan merikelpoisuutta, niin puoliukuva on parempi. Kovassa kelissä ei pysty kuitenkaan pitämään liukunopeuksia yllä.

Ainakin meidän perheen Utö31 on puoliliukuva. Kaikki nopeudet 0-25 solmua käyvät matkan tekoon. Veneessä köli ja kiinteä akseliveto, ei liukukynnystä ja kulkee suoraan kaikilla nopeuksilla.

Kantolan perhe kirjoitti:

Ainakin meidän perheen Utö31 on puoliliukuva. Kaikki nopeudet 0-25 solmua käyvät matkan tekoon. Veneessä köli ja kiinteä akseliveto, ei liukukynnystä ja kulkee suoraan kaikilla nopeuksilla.

Lue lisää

Se, että ei ole tuntuvaa liukukynnystä ei tee rungosta puoliukuvaa. Ja ylipäätään rajan veto on epätarkkaa. Mutta UTÖ 31 on V-pohja vene, jossa on suora pohja. Oikea puoliliukuva runko on sellainen, joka on keulasta syvä ja takaa matala. Kölilinja nousee peräänpäin. Oikea puoliliukuva on tarkoitettu nopeuksille 10-20 solmua, ei yli 20 solmua. Tuota aluetta voidaan lähestyä molemmista suunnista. Vanhoissa venetekniikan oppikirjoissa ns. puoliliukuva määriteltiin "nopea leikkaava moottorivene" ja plaanaava vene "nopea liukuva moottorivene".

R K-S kirjoitti:

Se, että ei ole tuntuvaa liukukynnystä ei tee rungosta puoliukuvaa. Ja ylipäätään rajan veto on epätarkkaa. Mutta UTÖ 31 on V-pohja vene, jossa on suora pohja. Oikea puoliliukuva runko on sellainen, joka on keulasta syvä ja takaa matala. Kölilinja nousee peräänpäin. Oikea puoliliukuva on tarkoitettu nopeuksille 10-20 solmua, ei yli 20 solmua. Tuota aluetta voidaan lähestyä molemmista suunnista. Vanhoissa venetekniikan oppikirjoissa ns. puoliliukuva määriteltiin "nopea leikkaava moottorivene" ja plaanaava vene "nopea liukuva moottorivene".

Lue lisää

Perunalaatikkokin liukuu kun vain pistetään tehoa tarpeeksi!

liukuva ja syvä-V kirjoitti:

Kovankelin vene on liukuva, painava, vahva ja
syvällä v:llä. Menkää epäonnistuneiden sisävesirunkojenne kanssa joskus veneeseen.

Joo joo. Tuossa syksyllä oli tollanen tavallinen syyssää 17 m/s etelästä viikon päivät ja kyllä siellä joku tiiskeri yritti jurnuttaa eteenpäin vajaata 10 solmua. Näytti aika surkealta. Jos keli olisi päälle 20 m/s niin kyllä uppoumarunkinen alkaa piiskaamaan plaanarit mennen tullen.

liukuu kirjoitti:

Perunalaatikkokin liukuu kun vain pistetään tehoa tarpeeksi!

Vaikka perunalaatikko olisi lämpökarkaistu 200 asteessa viikon, sen murtolujuus on niin alhainen, ettei se kestä liukuun nostoon tarvittavaa tehoa. Toisaalta jos tyydytään normaaliin lämpökäsittelyyn, perunalaatikon kinemaattinen viskositeetti estää muotoilemasta perunalaatikosta venettä. Ja tämä tarina on tosi. Väittäkää vastaan jos ette usko. Perunalaatikkoveneellä kyllä on puolensa jos haaksirikkoutuu autiolle saarelle, niin ei tule nälkäkuolema yhtä äkkiä kuin tavallisesti.

14metrinen kirjoitti:

Joo joo. Tuossa syksyllä oli tollanen tavallinen syyssää 17 m/s etelästä viikon päivät ja kyllä siellä joku tiiskeri yritti jurnuttaa eteenpäin vajaata 10 solmua. Näytti aika surkealta. Jos keli olisi päälle 20 m/s niin kyllä uppoumarunkinen alkaa piiskaamaan plaanarit mennen tullen.

Lue lisää

Kyllä säväytti tuo tieteellisen tarkka analyysisi.

14metrinen kirjoitti:

Joo joo. Tuossa syksyllä oli tollanen tavallinen syyssää 17 m/s etelästä viikon päivät ja kyllä siellä joku tiiskeri yritti jurnuttaa eteenpäin vajaata 10 solmua. Näytti aika surkealta. Jos keli olisi päälle 20 m/s niin kyllä uppoumarunkinen alkaa piiskaamaan plaanarit mennen tullen.

Lue lisää

Kaikki Tiiskerin mallit ovat c-luokassa.

merikelpoisuudessa kirjoitti:

Kaikki Tiiskerin mallit ovat c-luokassa.

Näin sinun tulisi kirjoittaa!

liukuva ja syvä-V kirjoitti:

Kovankelin vene on liukuva, painava, vahva ja
syvällä v:llä. Menkää epäonnistuneiden sisävesirunkojenne kanssa joskus veneeseen.

Vai on kovankelin vene liukuva olet kyllä ensimmäinen joka puhuu tommosta potaskaa kovassa kelissä nopeus on 5 -6 solmua eikä aina sitäkään mene joskus merelle jonkun kyytiin niin tiedät

liukuva ja syvä-V kirjoitti:

Kovankelin vene on liukuva, painava, vahva ja
syvällä v:llä. Menkää epäonnistuneiden sisävesirunkojenne kanssa joskus veneeseen.

Kävisit itse joskus edes joskus merenrannalla saati veneessä istumassa .Uppoumarunkoiset on ainoita kovankelin veneitä

Anonyymi kirjoitti:

Vai on kovankelin vene liukuva olet kyllä ensimmäinen joka puhuu tommosta potaskaa kovassa kelissä nopeus on 5 -6 solmua eikä aina sitäkään mene joskus merelle jonkun kyytiin niin tiedät

Lue lisää

Liukuvasta voi tehdä kovan kelin veneen, mutta se on sitten hyvin erityisrakenteinen vene se. Katso esim Thunderchild II ja FPB (Dashew)-veneet. Vetää 30-40 solmua parin metrin aallokossa, marssivauhti niille.

Thunderchild II vetäs Irlannista Islantiin, plaanissa. Noissa on huippuun viritetty hydrodynamiikka niin löpöä ei paljoa kulu joten plaanaavalle veneelle tajuttoman pitkä kantama. Thunderchild itseasiassa kuluttaa vähemmän löpöä mitä lujempaa kulkee, koska hydrofoilit nostaa keulaa irti vedestä.

Targoissa olisikin esikuvaa, isoissa hinta vielä huimaa. Naviga 10 näytti ainakin kuvassa pätevältä, samoiten esim. kulkurit. Eli riittävän veneen koodia liukuva/puoliliukuva, syvä V ja mielellään vielä kaksi moottoria? Vielä kun saisi kunnon asuintilaa ja kaikki tämä reippaasti alle sataan tonniin..

ainakin 400-500hv olen ymärtänyt ,,.

vaati.. kirjoitti:

ainakin 400-500hv olen ymärtänyt ,,.

iso vene vaatii tietysti tehoa. Korsössä on vain yksi moottori, verrattuna esimerkiksi Targaan jossa koneita on kaksi. Isoon Korsöön sopiva kone on esimerkiksi Volvon D9 500-575 hv tehoisena versiona.

Etuavotila ei sovellu matkaveneeseen, koska se on vaarallisesti aina täynnä vettä.

Korsö on konkurssissa koska rungot on tosi huonoja kovassa vauhdissa nyökkivät pikku aallokossa kuin perämoottorit

Anonyymi kirjoitti:

Korsö on konkurssissa koska rungot on tosi huonoja kovassa vauhdissa nyökkivät pikku aallokossa kuin perämoottorit

Ei ole konkurssissa tekee yhteistyötä sargon kanssa

Pohjanmerelle?

Pohjanmeri oli nimenomaan mielessä, sieltä sitten ehkä Välimerelle Biskajanlahden kautta. Vaikka kyllä Itämereltä ja Perämereltäkin varmasti tiukkoja kelejä löytyy.

nojatuolista kirjoitti:

Pohjanmeri oli nimenomaan mielessä, sieltä sitten ehkä Välimerelle Biskajanlahden kautta. Vaikka kyllä Itämereltä ja Perämereltäkin varmasti tiukkoja kelejä löytyy.

kanavia pitkin. Läpi Saksan ja Ranskan. Varmasti mukavampaa kuin keikkua Pohjanmeren aalloilla.Jos haluat testata veneesi ja itsesi merikelpoisuutta, niin riittävän kovia kelejä löytyy ihan tästä meidän kotivesiltä. Joka tapauksessa noin pitkä matka on parempi uppoumarunkoisella moottoriveneellä tai purjeveneellä.

nojatuolista kirjoitti:

Pohjanmeri oli nimenomaan mielessä, sieltä sitten ehkä Välimerelle Biskajanlahden kautta. Vaikka kyllä Itämereltä ja Perämereltäkin varmasti tiukkoja kelejä löytyy.

Jos aiot toteuttaa, niin voisin suositella yhtä hyvää venettä tuohon matkaan.

aiotko toteuttaa? kirjoitti:

Jos aiot toteuttaa, niin voisin suositella yhtä hyvää venettä tuohon matkaan.

Nojatuolista on hyvä aloittaa. Pakkomiellettä tai kiirettä ei ole. Kanavareittejä on katseltu, mutta jotkut ovat kuulemma kiertäneet moottoriveneelläkin. En ole vain meikäläisissä lehdissä nähnyt juttuja tuosta näkökulmasta. Purjeveneistä kyllä.

Muutaman kymmenen vuoden kokemuksn jälkeen sinä
vasta huomaat ja osaat arvioida, miten nykyaikaisia, kokonaisturvallisia ja merikelpoisia Norjan länsirannikolle tarkoitetut
veneet ovat.

Hanki sellainen käytettynnä yo. listasta.

http://www.baatnett.no/GetObject.asp?ObjectID=22689

http://www.baatnett.no/GetObject.asp?ObjectID=22193

http://www.baatnett.no/GetObject.asp?ObjectID=23292

http://www.baatnett.no/GetObject.asp?ObjectID=22440

erinomaisia kirjoitti:

http://www.baatnett.no/GetObject.asp?ObjectID=22689

http://www.baatnett.no/GetObject.asp?ObjectID=22193

http://www.baatnett.no/GetObject.asp?ObjectID=23292

http://www.baatnett.no/GetObject.asp?ObjectID=22440

Lue lisää

http://www.baatnett.no/GetObject.asp?ObjectID=20551

erinomaisia kirjoitti:

http://www.baatnett.no/GetObject.asp?ObjectID=22689

http://www.baatnett.no/GetObject.asp?ObjectID=22193

http://www.baatnett.no/GetObject.asp?ObjectID=23292

http://www.baatnett.no/GetObject.asp?ObjectID=22440

Lue lisää

linkki, kiitos. Täytyypä tsekata verot ja tullit

nojatuolista kirjoitti:

linkki, kiitos. Täytyypä tsekata verot ja tullit

Elä sitten huku siellä. Ootko ollu edes kovassa kelissä? Sellasta 5-8 metrin aaltoa 22 m/s ja vedenlämpö 4C räntää... Paina siinä Tresfjordillasi Pohjanmerellä.

Osta vanha luotsikutteri tai troolari, jos meinaat säilyä hengissä.

Löppönen kirjoitti:

Elä sitten huku siellä. Ootko ollu edes kovassa kelissä? Sellasta 5-8 metrin aaltoa 22 m/s ja vedenlämpö 4C räntää... Paina siinä Tresfjordillasi Pohjanmerellä.

Osta vanha luotsikutteri tai troolari, jos meinaat säilyä hengissä.

Lue lisää

Tresfjord pärjää pahassakin kelissä kun on kaksi isoa konetta. Se on siihen ympäristöön suunniteltu.
Laitureiden merikelpoisuus on taas eri juttu.

rannikolle suunniteltuja kirjoitti:

Tresfjord pärjää pahassakin kelissä kun on kaksi isoa konetta. Se on siihen ympäristöön suunniteltu.
Laitureiden merikelpoisuus on taas eri juttu.

Tulkoon jokainen uskossaan autuaaksi, mutta kyllä Fjordi kuin fjordi on kusessa kun keli on kovaa vaikka olisi kolme isoa konetta. Muistathan, että laivojakin on merten pohjissa runsain määrin.

jokainen omalla kirjoitti:

Tulkoon jokainen uskossaan autuaaksi, mutta kyllä Fjordi kuin fjordi on kusessa kun keli on kovaa vaikka olisi kolme isoa konetta. Muistathan, että laivojakin on merten pohjissa runsain määrin.

Lue lisää

Yhtään laivaa ei tullut myrskyssä vastaan, ja kaikki viranomaisveneet olivat suojissaan.

jokainen omalla kirjoitti:

Tulkoon jokainen uskossaan autuaaksi, mutta kyllä Fjordi kuin fjordi on kusessa kun keli on kovaa vaikka olisi kolme isoa konetta. Muistathan, että laivojakin on merten pohjissa runsain määrin.

Lue lisää

Tärkein veneeni valintakriteeri oli turvallisuus ja merikelpoisuus kaikissa Itämeren olosuhteissa.
Tämä ei ole uskon eikä leikin asia.

Vene on SAR-luokan mukaisesti varustettu, rakennettu ja kalustettu: palamaton laminaatti ja sisäverhoilut, palo- ja vuoto-osastointi,

vesitiiviit isot kelluntakotelot ja itsetyhjentyvä sisäohjaamo liukuovella samassa tasossa avotilaan, identtiset tuplakoneet, tupla heijastumaton täydellinen sisä- ja ulko-ohjaamo,
täydellisesti pyöristetyt rakenteet, runko, törmäyslista, varusteet ja iso huoltotakataso.

rannikolle suunniteltuja kirjoitti:

Tresfjord pärjää pahassakin kelissä kun on kaksi isoa konetta. Se on siihen ympäristöön suunniteltu.
Laitureiden merikelpoisuus on taas eri juttu.

Se on suunniteltu Välimerelle ainoa Norssi joka suunniteltu norjan vuonojen ulkopuolelle on vigin pyöreäperäinen

rannikolle suunniteltuja kirjoitti:

Tresfjord pärjää pahassakin kelissä kun on kaksi isoa konetta. Se on siihen ympäristöön suunniteltu.
Laitureiden merikelpoisuus on taas eri juttu.

Ne on suunniteltu vuonoihin ja korkeintaan hyvällä sääikkunalla sirtyminen rannikon tuntumassa toiseen vuonoon ja on siellä hieman saarristoakin.

Noilla ei ole asiaa vuonon ulkopuolelle norskit ostaa navigoita jos ovat vuonon ulkopuolella niiden omat läpyskät on huonoja

Nuo mainitsemasi veneet ei pohjanmerelle sovi ovat vuonoveneitä ,ulkomerelle ostavat suomesta navigoita ja korsön veneitä ,norjan taxi veneet on suomalaisia

rannikolle suunniteltuja kirjoitti:

Tresfjord pärjää pahassakin kelissä kun on kaksi isoa konetta. Se on siihen ympäristöön suunniteltu.
Laitureiden merikelpoisuus on taas eri juttu.

Tresfjordin koneen koot ei auta yhtään kun ollaan vuonosta ulkona ne uppoo jo alkumetreillä niitä ei käytä kukaan norjalainen

Säästyy isot vakuutusrahatkin, koska vanhaa troolaria ei vakuuteta juuri mistään hinnasta.

haplaa kirjoitti:

Säästyy isot vakuutusrahatkin, koska vanhaa troolaria ei vakuuteta juuri mistään hinnasta.

Yleensä toimenkuvastaan johtuen (ammattimerenkulku) ne ovat katsastettuja,ja se on ainoa pointti mikä vakuutusyhtiöitä kiinnostaa... Itse olen yhden uusintakatsastanut ja vakuuttanut, no problem. Laitoksenleima on aina 5v. voimassa, lisäksi noissa vehkeissä on yleensä valmiina lautat,renkaat,liivit,puvut,sammuttimet jne...

tosiaan??? kirjoitti:

Yleensä toimenkuvastaan johtuen (ammattimerenkulku) ne ovat katsastettuja,ja se on ainoa pointti mikä vakuutusyhtiöitä kiinnostaa... Itse olen yhden uusintakatsastanut ja vakuuttanut, no problem. Laitoksenleima on aina 5v. voimassa, lisäksi noissa vehkeissä on yleensä valmiina lautat,renkaat,liivit,puvut,sammuttimet jne...

Lue lisää

Kyllä sinulla on poika paljon opittavaa.
Matkaveeneilyn parhaista puolista sinulla ei ole hajuakaan. Pois isin koneelta!

"asiantuntijoiden... kirjoitti:

Kyllä sinulla on poika paljon opittavaa.
Matkaveeneilyn parhaista puolista sinulla ei ole hajuakaan. Pois isin koneelta!

Tulipa taas asiallinen kommentti, harmittaahan se tietenkin jos ei ole munaa ostaa kunnon venettä, sellainenhan vaatisi jo jonkin näköistä merimiestaitoa ja tekniikan tuntemusta!!! Jatka vaan äitisi kanssa sitä pielisen kiertoa pikku bellallanne, ja muista pitää liivit päällä...

Näitä löytyy... kirjoitti:

Tulipa taas asiallinen kommentti, harmittaahan se tietenkin jos ei ole munaa ostaa kunnon venettä, sellainenhan vaatisi jo jonkin näköistä merimiestaitoa ja tekniikan tuntemusta!!! Jatka vaan äitisi kanssa sitä pielisen kiertoa pikku bellallanne, ja muista pitää liivit päällä...

Lue lisää

Sunseeker 37M Tri-deck on sopiva avomerelle, maksaa vaivaiset 10.000.000€

hahhafsd kirjoitti:

Sunseeker 37M Tri-deck on sopiva avomerelle, maksaa vaivaiset 10.000.000€

Tolla hinnalla sais jo oikean veneenkin!!!

Ruffe pärjäsi hyvin vanhalla bavarialla eli
Purjevene .

Näitä löytyy... kirjoitti:

Tulipa taas asiallinen kommentti, harmittaahan se tietenkin jos ei ole munaa ostaa kunnon venettä, sellainenhan vaatisi jo jonkin näköistä merimiestaitoa ja tekniikan tuntemusta!!! Jatka vaan äitisi kanssa sitä pielisen kiertoa pikku bellallanne, ja muista pitää liivit päällä...

Lue lisää

Kait ymmärrät että koneen koolla ei ole mitään merkitystä kovalla kelillä vain ennen myrskyn alkamista että ehtii pakoon myrskyssä mennään 5 -6 solmua eikä sitäkään jos mennään tuulta vasten

hahhafsd kirjoitti:

Sunseeker 37M Tri-deck on sopiva avomerelle, maksaa vaivaiset 10.000.000€

Lähtee paljon halvemmalla ,kolmas osalla

http://www.marinesource.com/boat_sales/hinckley_picnic_boat_ep_10431107.html

ja lisää yksi jenkki? kirjoitti:

http://www.marinesource.com/boat_sales/hinckley_picnic_boat_ep_10431107.html

Lue lisää

Tresfjord Ultrassa on SAR-varusteinaat mm.
-palamaton laminaatti ja verhoilut,
-turvalliset ja pyöristetyt rungon linjat ja kalusteet sekä oikeaoppinen turvallinen huolto-,
manööveri- ja uimatakataso (myös kaikkien potkureiden vaihtoon lennosta),
-täydellinen ja pyöristetty törmäyslista myös takana,

-täydellinen ja samanlainen toinen moottori, sekä täydellinen heijastampimeännavigointi,
kelluntakotelot,
-sekä painoa 7 tonnia (jenkki puolet köykäisempi)

Tresfjord Ultrassa on SAR kirjoitti:

Tresfjord Ultrassa on SAR-varusteinaat mm.
-palamaton laminaatti ja verhoilut,
-turvalliset ja pyöristetyt rungon linjat ja kalusteet sekä oikeaoppinen turvallinen huolto-,
manööveri- ja uimatakataso (myös kaikkien potkureiden vaihtoon lennosta),
-täydellinen ja pyöristetty törmäyslista myös takana,

-täydellinen ja samanlainen toinen moottori, sekä täydellinen heijastampimeännavigointi,
kelluntakotelot,
-sekä painoa 7 tonnia (jenkki puolet köykäisempi)

Lue lisää

Onko siinä A luokitus? Joka tarkoittaa valtamerta kautta avomerta voin sanoa EI ole eikä tule A luokitusta kyseiseen veneeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Onko siinä A luokitus? Joka tarkoittaa valtamerta kautta avomerta voin sanoa EI ole eikä tule A luokitusta kyseiseen veneeseen.

Aivan oikein norskeissa ei ole A luokitusta ainakaan noissa veneissä

Yhdessäkään suosittelemassasi kotimaisessa ei ole SAR-varustusta.

SAR-tasoista varustusta kirjoitti:

Yhdessäkään suosittelemassasi kotimaisessa ei ole SAR-varustusta.

Ei ole, enkä niin kai sanonutkaan.

a.k.o kirjoitti:

Ei ole, enkä niin kai sanonutkaan.

mitä tai mikä merkitys noilla on veneilyyn? Ja mikä ja mitkä ovat sitten ne SAR-varusteet. täällä luetelluissa ei ainakaan mitään sen kummallisempaa oikeastaan niissä ole ollut.

ei oikein ole käynyt ilmi kirjoitti:

mitä tai mikä merkitys noilla on veneilyyn? Ja mikä ja mitkä ovat sitten ne SAR-varusteet. täällä luetelluissa ei ainakaan mitään sen kummallisempaa oikeastaan niissä ole ollut.

Lue lisää

Kerro taas se huvimatkaveneesi tyyppi ja tarkka malli ja miten yo. SAR-ominaisuudet on toteutettu.

veneesi tyyppi ja SAR-varustus kirjoitti:

Kerro taas se huvimatkaveneesi tyyppi ja tarkka malli ja miten yo. SAR-ominaisuudet on toteutettu.

En ole oikein varma mistä nyt puhutaan, mutta
omassa alkuviestissäni tarkoitin, että 'Pohjanmeren tyrskyissä' kulkisin mieluusti kutterityyppisellä aluksella tai sitten pelastusaluksella (SAR).

SAR-tasoista varustusta kirjoitti:

Yhdessäkään suosittelemassasi kotimaisessa ei ole SAR-varustusta.

Sar varustus ei ole mikään luokitus eikä ole mitään tekemistä merikelpoisuuden kanssa

Anonyymi kirjoitti:

Sar varustus ei ole mikään luokitus eikä ole mitään tekemistä merikelpoisuuden kanssa

Juuri näin, olen moottoriveneillyt kohtuullisen paljon kohtuulisen ikävissä olosuhteissa. Olen lukenut miten samanlaisella veneellä, kuin itselläni veneillään rapakon takana jopa yli 10m aalloissa turvallisesti, kun sellaiseen jostain syystä joutuu. Vene on rekisteröity ainoastaan CE -B, mutta jenkeissä on toisin ja sillä voi veneillä millaisissa keleissä uskaltaa.

Itse en uskkaltaisi tuollaiseen keliin, odottaisin parempaa sää ikkunaa ja aalto ennnustetta alle 2,5 m mieluiten alle 1m jos edessä pidempi avomeri osuus, mutta aina sää ennusteet kusevat ja sitten mennään siinä mitä tarjotaan.

Yhdelläkään mainitsemallasi kevyellä lillukalla en edes syksyiselle Itämerelle lähtisi vaikka maksettaisiin. Jos löytyisi hyväkuntoinen perinteinen luotsikutteri, mallia jostain 1960-70- luvuilta, hyväkuntoinen entinen kalastustroolari tms. niin jotain sellaista sitten. Raskas suuren syväyksen omaava ja uppouman painopisteeltään hyvin alhaalla oleva alus sen tulisi olla ja sitä varsinkin jos peräti Pohjanmerelle aiotaan. Onhan siellä soutuveneilläkin liikuttu ja ties millä mutta seikkailijat ovat asia erikseen.
Veneilyssä on aina huomioitava sellaisetkin mahdollisuudet että pimeässä syysyössä kohtuullisessa tuulessa ja aika isossa merenkäynnissä vaikka moottori sanoo että stop. Siinä on silloin kivaa ja toivoo että alla on merikelpoinen vene, ei mikään lastu lainehilla sillä sellaista allot vähän heittelevät ja saattavat sen nurinkin kipata...

SAR-tasoista varustusta kirjoitti:

Yhdessäkään suosittelemassasi kotimaisessa ei ole SAR-varustusta.

Ei sar varuste ole mikään meriitti merikelpoisuudesta

Anonyymi kirjoitti:

Yhdelläkään mainitsemallasi kevyellä lillukalla en edes syksyiselle Itämerelle lähtisi vaikka maksettaisiin. Jos löytyisi hyväkuntoinen perinteinen luotsikutteri, mallia jostain 1960-70- luvuilta, hyväkuntoinen entinen kalastustroolari tms. niin jotain sellaista sitten. Raskas suuren syväyksen omaava ja uppouman painopisteeltään hyvin alhaalla oleva alus sen tulisi olla ja sitä varsinkin jos peräti Pohjanmerelle aiotaan. Onhan siellä soutuveneilläkin liikuttu ja ties millä mutta seikkailijat ovat asia erikseen.
Veneilyssä on aina huomioitava sellaisetkin mahdollisuudet että pimeässä syysyössä kohtuullisessa tuulessa ja aika isossa merenkäynnissä vaikka moottori sanoo että stop. Siinä on silloin kivaa ja toivoo että alla on merikelpoinen vene, ei mikään lastu lainehilla sillä sellaista allot vähän heittelevät ja saattavat sen nurinkin kipata...

Lue lisää

Jos vakautta riittävästi ei paino ole välttämätöntä kaatumisen osalta. Painon liikuttaminen vaatii energiaa. Jos hieman avartaisi perinteistä näkemystä ja ostaa toisen rungon lisää eli katamaraanin.?

Merikelpoisuuksissa ja käytettävyyksissä on varmaan eroja, mutta esitetyt vaihtoehdot lienevät kuitenkin ehkä sieltä fiksummasta päästä.

Minulla ei ole kokemusta Pohjanmerestä, mutta sellainen käsitys, että alue voi olla vaikea
huonoilla keleillä. Luulen, että norskit ja britit ottavat myös sen huomioon kulkiessaan!

Luulen, että laminaatin paksuus, jäykisteet ja tuet merkitsevät paljon lujitemuovin kestossa tai
ainakin miltä se tuntuu kelissä.

Mitäs sinä itse olet mieltä?

Runko materiaali ei ole rakaiseva, vaan toteutus.
Riittävän rankka rakenne kestää vaikka olisi tehty alumiinista ;-).

kelluvilla laitteilla pärjää, vaatii vaan kipparilta aina enemmän osaamista ja järkeä..

Liukuvan merikelpoisuus loppuu sihen, jos nopeuden tuoma stabilisuus loppu syystä tai toisesta.

liukuva runko kaatuu ensimäisenä vs uppis tai puoliliukuva jos se päätyy ajelehtimaan riittävän suuresss aallokossa

Kovaa kulkevat liukuvat ovat merikelpoisia sillä tavalla että asiansa osaava kapteeni ajaa kovaa kulkien suojaan ennen kuin myrsky on pään päällä. Merisäätä ja ennustuksia on syytä osata seurata, reitti ja vaihtoehtoiset satamat ja suojaisat ankkuripaikat tutkia etukäteen, hyvä tutkakin on kätevä jos sitä tutkakuvaa osaa lukea.

Nämä siis jos meinaa liukuvalla yli 100 km päähän rannasta.

ks keltaiset sivut tai nettivene haulla naviga 8s

rikutttt kirjoitti:

ks keltaiset sivut tai nettivene haulla naviga 8s

Unohda Navigasi kun merikelpoisuutta haetaan.

Noita itseoikaisevia ei juuri muita ole kuin viranomaiskäyttöön tehdyt ja kalliitahan nuo myös ovat. Edes järeät kalastustroolarit eivät ole suunniteltu itseoikaiseviksi vaikka koviinkin oloihin on tehty. Itseoikaisevissa sitä oikaisuvoimaa tehdään myös kansirakenteiden suhteellisen suuria ja tarvittaessa täysin vesitiiviitä rakenteita hyödyttäen, ilma kun pyrkii veden pinnan alapuolelle joutuessaan sieltä ylöspäin, niin myös tuo veneen kaaduttua kansirakenteisiin jäävä ilma pyrkii "keikauttamaan" veneen takaisin pystyyn. Tuollaisessa veneessä esim. ikkunarakenteiden lujuuden tulee olla erityisen suuri.
Nyrkkisääntönä merikelpoisuutta haettaessa voidaan pitää myös veneen nopeutta, oikeasti merikelpoiset raskaat uppoumarunkoiset veneet joissa uppouman painopiste on hyvin alhaalla, ovat poikkeuksetta armottoman hitaita. Moderneimmat itseoikaisevat ovat eräänlaisia kompromisseja, ne ovat hieman perinteisiä em. veneitä kevyempiä ja suurilla moottoritehoilla ne saadaan kulkemaan hieman normiuppoumaveneen nopeutta enemmän mutta nepä eivät enää olekaan yhtä vakaita kaatumista vastaan, siitä asiasta on hieman tingitty tuon itseoikaisevuuden kustannuksella. Pitää myös muistaa että veneen ympärimeno on aina vaarallinen tapaus esim. veneessä olijoille, loukkaantumisriskit ovat suuret.

Anonyymi kirjoitti:

Unohda Navigasi kun merikelpoisuutta haetaan.

Kyllä navigat ovat Suomessa tehdystä veneistä parhaimpia ja 10s voit mennä etelä ruotsin kautta trontheimiin on käyty kaks kertaa ei propleemia !

Aivan onneton lelu tuo niin näyttävästi kuvattu pienen syväyksen omaava vene tuolla ekalla videolla, passeli just noiden raflaavien kuvien ottoon mutta älä mene tuollaisella syksyiselle tuuliselle ja usein pimeälle Pohjanmerelle. Noihin olosuhteisiin tehdyt troolarit siellä liikkuvatkin mutta kyllä nekin pahimpia kelejä välttelevät ja onpa niillekin lukuisia onnettomuuksiakin sattunut.

Tuossa ei kyllä ollut yhtään kova keli mutta kävi selväksi että vasten aaltoa ei mennä kovaa kovassa kelissä aallot 5-6 kertaa isompia nuo olivat vain matalikot nostamia pieniä laineita.

Kyllä hyviä aluksia mutta ei kyllä myrskyihin noillakaan ole kiva mennä kroken expres on paras kroken se on matalin ei kaadu niin helposti

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä hyviä aluksia mutta ei kyllä myrskyihin noillakaan ole kiva mennä kroken expres on paras kroken se on matalin ei kaadu niin helposti

Krogen express on puoliplaanari eli rannikkoristeilijä tarkoitettu max 300nm rannikosta. Vakaudesta en tiedä, mutta polttoainetankit rajoittavat rangea.

Krogenin veneistä ainoastaan tuo express ja manate ovat noita rannikko malleja, muug krogen veneet ovat valtamerille suunniteltuja.

Yksi puoliplaanari on suunniteltu valtameri ylityksiin ja se on Fleming sarjan veneet, tosin silläkään ei puoliplaanin nopeudella range riitä ylitykseen.

Anonyymi kirjoitti:

Krogen express on puoliplaanari eli rannikkoristeilijä tarkoitettu max 300nm rannikosta. Vakaudesta en tiedä, mutta polttoainetankit rajoittavat rangea.

Krogenin veneistä ainoastaan tuo express ja manate ovat noita rannikko malleja, muug krogen veneet ovat valtamerille suunniteltuja.

Yksi puoliplaanari on suunniteltu valtameri ylityksiin ja se on Fleming sarjan veneet, tosin silläkään ei puoliplaanin nopeudella range riitä ylitykseen.

Lue lisää

Käsitin että oli kysymys pohjan merestä kroken express range 1000nm 9 solmua riittää hyvin

Mitäs meinaat, riittäisikö 20m keskisillan korkeus merenpinnasta?

Anonyymi kirjoitti:

Mitäs meinaat, riittäisikö 20m keskisillan korkeus merenpinnasta?

Hyvin riittää, ellei veneesi ole yli 300 metriä leveä.
Nyrkkisääntö riittävästä korkeudesta on 10% leveydestä plus 60 cm, mutta hieman vähemmälläkin voi pärjätä.
40 cm korkeus 8 metriä leveässä katamaraanissa ei siis riitä alkuunkaan, vaan aallot hakkaavat keskisiltaan, kun vähänkin on merenkäyntiä.

Ihan lelu pimeälle tuuliselle Pohjanmerelle. Eikä tietenkään ole edes niihin olosuhteisiin tarkoitettu.
Merikelpoisessa veneessä on massaa ja se paino on niin alhaalla että vene ei kaadu, se tarkoittaa veneen koko painon painopisteen ja uppouman painopisteen sijaintia toisiinsa nähden. Tuon kriteerin täyttävät vain raskaat kalastustroolarit, perinteisemmät luotsikutterit, hinaajat yms. Ja tietysti laivat, laivatkin usein tosin vain lastattuina, siksipä ne ilman lastia liikkuessaan tarvitsevat painolastivesitankkeja.
Merikelpoisen veneen on selvittävä kaatuilematta vaikka se esim. moottoririkon seurauksena tulisi ohjailukelvottomaksi. Tuollaista edellisessä kommentissa mainitttua kevyttä lillukkaa Pohjanmeren aallokko heittelisi vuoron perään nurin ja pystyyn varsinkin jos sen konekin menisi epäkuntoon.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan lelu pimeälle tuuliselle Pohjanmerelle. Eikä tietenkään ole edes niihin olosuhteisiin tarkoitettu.
Merikelpoisessa veneessä on massaa ja se paino on niin alhaalla että vene ei kaadu, se tarkoittaa veneen koko painon painopisteen ja uppouman painopisteen sijaintia toisiinsa nähden. Tuon kriteerin täyttävät vain raskaat kalastustroolarit, perinteisemmät luotsikutterit, hinaajat yms. Ja tietysti laivat, laivatkin usein tosin vain lastattuina, siksipä ne ilman lastia liikkuessaan tarvitsevat painolastivesitankkeja.
Merikelpoisen veneen on selvittävä kaatuilematta vaikka se esim. moottoririkon seurauksena tulisi ohjailukelvottomaksi. Tuollaista edellisessä kommentissa mainitttua kevyttä lillukkaa Pohjanmeren aallokko heittelisi vuoron perään nurin ja pystyyn varsinkin jos sen konekin menisi epäkuntoon.

Lue lisää

Ajo ankkurin virittäminen auttaa aika paljon tuollaisessa tilanteessa.

Diesel harvoin hajoo sen käydessä, toki mahdollista.