Viron suhde Suomeen 1939

Viron turvallisuuspoliittisen aseman heikkous paljastui kaikessa karuudessaan vuonna 1939, kun toinen maailmansota syttyi. Neuvostoliitto halusi Baltiasta itselleen sotilastukikohtia ja kun länsivallat eivät tähän suostuneet, teki Neuvostoliitto sopimuksen asiasta Saksan kanssa 23.8.1939. Kuvaavaa Moskovan asenteelle on, että neuvotteluja Baltiasta käytiin toisten suurvaltojen eikä Baltian maiden kanssa. Neuvostoliitto esitti 24. syyskuun Virolle valmiin tukikohtasopimuksen ja vaati sen hyväksymistä sellaisenaan. Vaatimusta tehostettiin Viron ilmatilan toistuvilla loukkauksilla ja n. 160 000 miehen keskityksellä Viron itärajalle. Viron hallitus arvioi vastarinnan toivottomaksi ja taipui Neuvotoliiton vaatimuksiin. Molemminpuolinen avunantosopimus allekirjoitettiin 28.9.1939 ja sen mukaan Neuvostoliitto sai laivasto- ja lentotukikohtia Virosta, mutta lupasi olla puuttumatta Viron sisäisiin asioihin.
Tukikohtakautta kesti kesäkuuhun 1940 ja tänä aikana Neuvostoliitto rikkoi Viron kanssa tehtyä sopimusta ainoastaan siten, että harjoitti sotilaallista toimintaa Viron alueelta Suomea vastaan Talvisodassa. Viron asema oli kuitenkin niin heikko, ettei se Suomen vihaisista protesteista huolimatta uskaltanut esittää asiasta vastalausetta Neuvostoliitolle.

Saksan lyötyä Ranskan sotilaallisesti kesäkuussa 1940 päätti Neuvostoliitto ottaa Baltian haltuunsa. Virolle esitettiin 16.6.1940 vaatimus neuvostomielisen hallituksen muodostamisesta ja puna-armeijan vapaasta pääsystä maahan. Viron hallitus hyväksyi vaatimuksen vielä samana päivänä ja 17.6. neuvostojoukot alkoivat virrata Viroon. Heinäkuussa järjestettiin Virossa Neuvostoliiton vahvasti manipuloimat vaalit, joiden tuloksena valittu parlamentti julisti Viron neuvostotasavallaksi 27.7.1940 ja anoi virolaisten mukaanottamista neuvostokansojen perheeseen. Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi Viron anomuksen 6.8.1940. Tätä seurasi Viron väkivaltainen sopeuttaminen neuvostojärjestelmään ja tuhansien ihmisten karkoitukset Siperiaan ja pakkotyöleireille. Karkoitukset kohdistuivat erityisesti virolaisiin poliitikkoihin, sotilashenkiläihin, teollisuusjohtajiin ja akateemisiin kansalaisiin sekä ylipäätään kaikkiin, joilla oli kontakteja ulkomaille.

Neuvostoterrori Virossa huipentui kesäkuun 1941 massakyydityksiin, ja kun Saksan kesäkuun 22. aloittama hyökkäys Neuvostoliittoon ulottui Viroon saakka, tervehdittin saksalaisia Virossa vapauttajina. Heinäkuusta 1941 syyskuuhun 1944 kestänyt saksalaismiehitys ei kuitenkaan osoittautunut Virossa juurikaan neuvostomiehitystä helpommaksi. Vaikkei Saksa harjoittanut Virossa systemaattista terroria kuten Neuvostoliitto niin Viron itsenäisyyden palauttamisesta Saksa ei halunnut kuulla puhuttavankaan. Lisäksi kuluttavaa sotaa käyvä Saksa riisti Viroa taloudellisesti tehokkaammin kuin mitä Neuvostoliitto oli ehtinyt tehdä. Virolaisia kuitenkin palveli Saksan armeijassa kaikkiaan n. 70 000 miestä, joista valtaosa astui palvelukseen kevättalvella 1944, kun puna-armeija uhkasi jo Viron aluetta. Suomen armeijaan ja laivastoon virolaisia liittyi n. 3 000, vaikka pakomatka Suomeen oli vaarallinen. Valtaosa näistä miehistä palasi elokuussa 1944 kotimaataan puolustamaan, vaikka tilanne näytti jo toivottomalta. Syyskuun aikana saksalaiset vetäytyivät Virosta ja virolaissotilaat pakenivat maasta tai hajaantuivat metsiin.

tässä syy. kirjoitti:

Viron turvallisuuspoliittisen aseman heikkous paljastui kaikessa karuudessaan vuonna 1939, kun toinen maailmansota syttyi. Neuvostoliitto halusi Baltiasta itselleen sotilastukikohtia ja kun länsivallat eivät tähän suostuneet, teki Neuvostoliitto sopimuksen asiasta Saksan kanssa 23.8.1939. Kuvaavaa Moskovan asenteelle on, että neuvotteluja Baltiasta käytiin toisten suurvaltojen eikä Baltian maiden kanssa. Neuvostoliitto esitti 24. syyskuun Virolle valmiin tukikohtasopimuksen ja vaati sen hyväksymistä sellaisenaan. Vaatimusta tehostettiin Viron ilmatilan toistuvilla loukkauksilla ja n. 160 000 miehen keskityksellä Viron itärajalle. Viron hallitus arvioi vastarinnan toivottomaksi ja taipui Neuvotoliiton vaatimuksiin. Molemminpuolinen avunantosopimus allekirjoitettiin 28.9.1939 ja sen mukaan Neuvostoliitto sai laivasto- ja lentotukikohtia Virosta, mutta lupasi olla puuttumatta Viron sisäisiin asioihin.
Tukikohtakautta kesti kesäkuuhun 1940 ja tänä aikana Neuvostoliitto rikkoi Viron kanssa tehtyä sopimusta ainoastaan siten, että harjoitti sotilaallista toimintaa Viron alueelta Suomea vastaan Talvisodassa. Viron asema oli kuitenkin niin heikko, ettei se Suomen vihaisista protesteista huolimatta uskaltanut esittää asiasta vastalausetta Neuvostoliitolle.

Saksan lyötyä Ranskan sotilaallisesti kesäkuussa 1940 päätti Neuvostoliitto ottaa Baltian haltuunsa. Virolle esitettiin 16.6.1940 vaatimus neuvostomielisen hallituksen muodostamisesta ja puna-armeijan vapaasta pääsystä maahan. Viron hallitus hyväksyi vaatimuksen vielä samana päivänä ja 17.6. neuvostojoukot alkoivat virrata Viroon. Heinäkuussa järjestettiin Virossa Neuvostoliiton vahvasti manipuloimat vaalit, joiden tuloksena valittu parlamentti julisti Viron neuvostotasavallaksi 27.7.1940 ja anoi virolaisten mukaanottamista neuvostokansojen perheeseen. Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi Viron anomuksen 6.8.1940. Tätä seurasi Viron väkivaltainen sopeuttaminen neuvostojärjestelmään ja tuhansien ihmisten karkoitukset Siperiaan ja pakkotyöleireille. Karkoitukset kohdistuivat erityisesti virolaisiin poliitikkoihin, sotilashenkiläihin, teollisuusjohtajiin ja akateemisiin kansalaisiin sekä ylipäätään kaikkiin, joilla oli kontakteja ulkomaille.

Neuvostoterrori Virossa huipentui kesäkuun 1941 massakyydityksiin, ja kun Saksan kesäkuun 22. aloittama hyökkäys Neuvostoliittoon ulottui Viroon saakka, tervehdittin saksalaisia Virossa vapauttajina. Heinäkuusta 1941 syyskuuhun 1944 kestänyt saksalaismiehitys ei kuitenkaan osoittautunut Virossa juurikaan neuvostomiehitystä helpommaksi. Vaikkei Saksa harjoittanut Virossa systemaattista terroria kuten Neuvostoliitto niin Viron itsenäisyyden palauttamisesta Saksa ei halunnut kuulla puhuttavankaan. Lisäksi kuluttavaa sotaa käyvä Saksa riisti Viroa taloudellisesti tehokkaammin kuin mitä Neuvostoliitto oli ehtinyt tehdä. Virolaisia kuitenkin palveli Saksan armeijassa kaikkiaan n. 70 000 miestä, joista valtaosa astui palvelukseen kevättalvella 1944, kun puna-armeija uhkasi jo Viron aluetta. Suomen armeijaan ja laivastoon virolaisia liittyi n. 3 000, vaikka pakomatka Suomeen oli vaarallinen. Valtaosa näistä miehistä palasi elokuussa 1944 kotimaataan puolustamaan, vaikka tilanne näytti jo toivottomalta. Syyskuun aikana saksalaiset vetäytyivät Virosta ja virolaissotilaat pakenivat maasta tai hajaantuivat metsiin.

Lue lisää

Olisiko niin, että Neuvostoliitto oli niin suuresti vaikuttamassa mm. Viron sisäpolitiikkaan ennen sotia ja sen vuoksi sitä yhtenäisyyttä mitä Baltian kansojen ja valtioiden välillä ei koskaan syntynyt. Jos kerran Viron valtionpäämies Päts oli Neuvostoliiton palkkalistoilla, niin tuskin tarvii ihmetellä, miksi puna-armeija toivotettiin tervetulleeksi vuonna 1939.

Toinen syy oli tietysti se, että (kuten Stalin oli laskenut) Puolan miehitys Saksan ja Neuvostoliiton yhteistyössä oli pistänyt vetelät housuun Virolla ja muilla balteilla.
Ainoa kansa, jolla vetelät housuun ei tulleet oli Suomi ja se yllätti Stalinin pahasti.

Mitä olisi tapahtunut, jos Viron, Latvian ja Liettuan johtajilla olisi hermot pitäneet?

riittää, mutta kirjoitti:

Olisiko niin, että Neuvostoliitto oli niin suuresti vaikuttamassa mm. Viron sisäpolitiikkaan ennen sotia ja sen vuoksi sitä yhtenäisyyttä mitä Baltian kansojen ja valtioiden välillä ei koskaan syntynyt. Jos kerran Viron valtionpäämies Päts oli Neuvostoliiton palkkalistoilla, niin tuskin tarvii ihmetellä, miksi puna-armeija toivotettiin tervetulleeksi vuonna 1939.

Toinen syy oli tietysti se, että (kuten Stalin oli laskenut) Puolan miehitys Saksan ja Neuvostoliiton yhteistyössä oli pistänyt vetelät housuun Virolla ja muilla balteilla.
Ainoa kansa, jolla vetelät housuun ei tulleet oli Suomi ja se yllätti Stalinin pahasti.

Mitä olisi tapahtunut, jos Viron, Latvian ja Liettuan johtajilla olisi hermot pitäneet?

Lue lisää

Martti Turtolan kirjoittaman kirjan, Presidentti Konstantin Päts, mukaan Magnus Ilmjärven lähteiden perusteella Päts sai Neuvostoliitolta 1920-luvulta alkaen konsulttipalkkioita, mitkä ylittivät hänen parlamentaarikkona nauttiman palkkansa. Tämän on arveltu vaikuttaneen Pätsin ja Laidonerin politiikkaan Neuvostoliittoa koskien 1939-1940.

Baltian maat eivät 20- ja 30-luvullakaan olleet mitään identtisiä kolmosia. Liettua, jossa Puola ja osin Saksa nähtiin päävihollisina, orientoitui koko ajan verrattain neuvostoystävällisesti. Viron valtiojohto taas orientoitui 30-luvun lopulla Saksaan. Mihinkään merkittävään keskinäiseen koordinaatioon solidaarisuudesta puhumattakaan maat eivät kyenneet.

Eniten mielipahaa ovat Virossa herättäneet Ilmjärven hankkimat yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten Konstanin Päts sai esim. kansanedustajatulonsa moninkertaisesti ylittäneitä ja salassa säännöllisesti maksettuja palkkioita Neuvostoliiton omistaman öljysyndikaatin juridisena konsulttina toimimisesta. Vastaavasti myös useat johtavat poliitikot Liettuassa ja Latviassa olivat neuvostorahan korruptoimia.

Avoin kysymys on, vaikuttiko tämä ja miten siihen, että keskeiset balttijohtajat niin hampaattomasti antautuivat Neuvostoliiton vaatimuksille syksyllä 1939 ja kesällä 1940. Se että he vähintäänkin olivat alttiita kiristykselle ja päätöksillään antoivat muodollisen legitimiteetin Neuvostoliiton miehitykselle jää tosiasiaksi.

On kiitettävää, että uuden polven historiantutkijat Baltiassakin uskaltavat ja osaavat käydä kiihkottomasti ja kriittisesti läpi näiden maiden historian kipeimpiäkin kohtia. Sanomattakin on selvää, etteivät Baltian johtajien inhimillinen epätäydellisyys ja virheet tee Neuvostoliiton toimia Baltian maiden miehittäjänä millään tavoin oikeutetummaksi, vaikka selittääkin sitä helppoutta jolla Stalin lopulta suunnitelmansa sai toteutettua.

tässä syy. kirjoitti:

Viron turvallisuuspoliittisen aseman heikkous paljastui kaikessa karuudessaan vuonna 1939, kun toinen maailmansota syttyi. Neuvostoliitto halusi Baltiasta itselleen sotilastukikohtia ja kun länsivallat eivät tähän suostuneet, teki Neuvostoliitto sopimuksen asiasta Saksan kanssa 23.8.1939. Kuvaavaa Moskovan asenteelle on, että neuvotteluja Baltiasta käytiin toisten suurvaltojen eikä Baltian maiden kanssa. Neuvostoliitto esitti 24. syyskuun Virolle valmiin tukikohtasopimuksen ja vaati sen hyväksymistä sellaisenaan. Vaatimusta tehostettiin Viron ilmatilan toistuvilla loukkauksilla ja n. 160 000 miehen keskityksellä Viron itärajalle. Viron hallitus arvioi vastarinnan toivottomaksi ja taipui Neuvotoliiton vaatimuksiin. Molemminpuolinen avunantosopimus allekirjoitettiin 28.9.1939 ja sen mukaan Neuvostoliitto sai laivasto- ja lentotukikohtia Virosta, mutta lupasi olla puuttumatta Viron sisäisiin asioihin.
Tukikohtakautta kesti kesäkuuhun 1940 ja tänä aikana Neuvostoliitto rikkoi Viron kanssa tehtyä sopimusta ainoastaan siten, että harjoitti sotilaallista toimintaa Viron alueelta Suomea vastaan Talvisodassa. Viron asema oli kuitenkin niin heikko, ettei se Suomen vihaisista protesteista huolimatta uskaltanut esittää asiasta vastalausetta Neuvostoliitolle.

Saksan lyötyä Ranskan sotilaallisesti kesäkuussa 1940 päätti Neuvostoliitto ottaa Baltian haltuunsa. Virolle esitettiin 16.6.1940 vaatimus neuvostomielisen hallituksen muodostamisesta ja puna-armeijan vapaasta pääsystä maahan. Viron hallitus hyväksyi vaatimuksen vielä samana päivänä ja 17.6. neuvostojoukot alkoivat virrata Viroon. Heinäkuussa järjestettiin Virossa Neuvostoliiton vahvasti manipuloimat vaalit, joiden tuloksena valittu parlamentti julisti Viron neuvostotasavallaksi 27.7.1940 ja anoi virolaisten mukaanottamista neuvostokansojen perheeseen. Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi Viron anomuksen 6.8.1940. Tätä seurasi Viron väkivaltainen sopeuttaminen neuvostojärjestelmään ja tuhansien ihmisten karkoitukset Siperiaan ja pakkotyöleireille. Karkoitukset kohdistuivat erityisesti virolaisiin poliitikkoihin, sotilashenkiläihin, teollisuusjohtajiin ja akateemisiin kansalaisiin sekä ylipäätään kaikkiin, joilla oli kontakteja ulkomaille.

Neuvostoterrori Virossa huipentui kesäkuun 1941 massakyydityksiin, ja kun Saksan kesäkuun 22. aloittama hyökkäys Neuvostoliittoon ulottui Viroon saakka, tervehdittin saksalaisia Virossa vapauttajina. Heinäkuusta 1941 syyskuuhun 1944 kestänyt saksalaismiehitys ei kuitenkaan osoittautunut Virossa juurikaan neuvostomiehitystä helpommaksi. Vaikkei Saksa harjoittanut Virossa systemaattista terroria kuten Neuvostoliitto niin Viron itsenäisyyden palauttamisesta Saksa ei halunnut kuulla puhuttavankaan. Lisäksi kuluttavaa sotaa käyvä Saksa riisti Viroa taloudellisesti tehokkaammin kuin mitä Neuvostoliitto oli ehtinyt tehdä. Virolaisia kuitenkin palveli Saksan armeijassa kaikkiaan n. 70 000 miestä, joista valtaosa astui palvelukseen kevättalvella 1944, kun puna-armeija uhkasi jo Viron aluetta. Suomen armeijaan ja laivastoon virolaisia liittyi n. 3 000, vaikka pakomatka Suomeen oli vaarallinen. Valtaosa näistä miehistä palasi elokuussa 1944 kotimaataan puolustamaan, vaikka tilanne näytti jo toivottomalta. Syyskuun aikana saksalaiset vetäytyivät Virosta ja virolaissotilaat pakenivat maasta tai hajaantuivat metsiin.

Lue lisää

laajemmat syyt em olivat seuraavat:
1.Viro ei ollut kokonaan ehtinyt toipua EMS taisteluista (Vapaussota). 1920-luvulla maa ajautui lamaan, jonka seurauksena sotilaalliseen puolustustukseen ei ehditty kunnolla valmistautua.
2. Englannin ja Saksan "kauppasota" - 30-luvun ensimmäisellä puoliskolla oli Viro vahvasti Englannin talouspiiriin sidottu, toisella puolella siirtyi Viron ulkokaupassa valta-asemaan Saksa.
2.TMS kynnyksellä Baltian maat yrittivät toistuvasti solmia reunavaltioiden välisiä turvallisuuspoliittisia liittoja. Ruotsi ei pitänyt liittymistä tarpeelliseksi turvallisen geopoliittisen asemansa vuoksi, Suomi taas ei halunnut rikkoa välejään Saksaan (eikä Neuvostoliittoonkaan). Puolalla oli keskinäisiä erimielisyyksiä Liettuan kanssa, samoin oli Puolalla aivan erityinen asema Saksa-Neuvostoliiton akselilla. Viron, Latvian ja Liettuan keskinäinen liitto kuitenkin syntyi v.1934, mutta kuten v. 1939 tapahtumat osoittivat, se ei riittänyt puolustautumaan NL vastaan - apupyynnöistä huolimatta jätettiin Viro, Latvia ja Liettua yksin selviytymään.

riittää, mutta kirjoitti:

Olisiko niin, että Neuvostoliitto oli niin suuresti vaikuttamassa mm. Viron sisäpolitiikkaan ennen sotia ja sen vuoksi sitä yhtenäisyyttä mitä Baltian kansojen ja valtioiden välillä ei koskaan syntynyt. Jos kerran Viron valtionpäämies Päts oli Neuvostoliiton palkkalistoilla, niin tuskin tarvii ihmetellä, miksi puna-armeija toivotettiin tervetulleeksi vuonna 1939.

Toinen syy oli tietysti se, että (kuten Stalin oli laskenut) Puolan miehitys Saksan ja Neuvostoliiton yhteistyössä oli pistänyt vetelät housuun Virolla ja muilla balteilla.
Ainoa kansa, jolla vetelät housuun ei tulleet oli Suomi ja se yllätti Stalinin pahasti.

Mitä olisi tapahtunut, jos Viron, Latvian ja Liettuan johtajilla olisi hermot pitäneet?

Lue lisää

hermot pitivät - toisin kuin Suomella - Suomen ulkopolitiikkahan oli silloin kuin tuuliviiri, jonka johdosta Suomi sai moitteita jopa omalta liittolaiseltakin.

Suomi ei ollut suurvaltojen näkökulmasta korvaamaton sen paremmin sotilaallisena tukialueena kuin luonnonvarojensakaan vuoksi.

”Mikäli Suomi olisi sijannut siellä missä Puola tai Baltian maat, olisi sen kohtalo ollut koko lailla toisenlainen” (Wegner 1977:35-40)

johdolla kirjoitti:

hermot pitivät - toisin kuin Suomella - Suomen ulkopolitiikkahan oli silloin kuin tuuliviiri, jonka johdosta Suomi sai moitteita jopa omalta liittolaiseltakin.

Suomi ei ollut suurvaltojen näkökulmasta korvaamaton sen paremmin sotilaallisena tukialueena kuin luonnonvarojensakaan vuoksi.

”Mikäli Suomi olisi sijannut siellä missä Puola tai Baltian maat, olisi sen kohtalo ollut koko lailla toisenlainen” (Wegner 1977:35-40)

Lue lisää

Elokuun 23. päivä vuonna 1939 Saksa solmi Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen ( Molotov-Ribbentrop -sopimus), jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin etupiirijaosta. Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Romania olivat jaon kohteina. Näin suurvallat pystyisivät ilman toistensa uhkaa laajentamaan alueitaan. Lisäpöytäkirjan solmimisesta seuranneet tapahtumat laajenivat suursodaksi. Saksa hyökkäsi 1. syyskuuta 1939 Puolaan. Ranska ja Iso-Britannia olivat antaneet Puolalle turvatakuut, ja niiden perusteella ne julistivat sodan Saksalle 3. syyskuuta. Toinen maailmansota oli alkanut. Saksa kukisti Puolan 27 päivässä Neuvostoliiton miehittäessä Puolan itäosat 17. syyskuuta alkaen. Neuvostoliitolle läntiset suurvallat eivät sotaa julistaneet.

Puolan itäosien miehityksen jälkeen Neuvostoliitto pyrki vahvistamaan vaikutusvaltaansa ja painosti Baltian maat turvallisuussopimuksiin, joiden seurauksena se sijoitti sotilastukikohtia niiden alueille. Suomen kanssa käydyt neuvottelut epäonnistuivat, kun suomalaiset eivät suostuneet rajamuutoksiin ja tukikohdan vuokraamiseen Hangossa. Neuvotteluiden epäonnistuttua Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939 aloittaen talvisodan, joka päättyi Moskovan rauhaan 13. maaliskuuta 1940.

Suomen itsenäistymisen jälkeen ( 06.12.1917 ) ei Suomea ole miehitetty, eikä vieraan vallan asevoimat ja virkakoneisto ole Suomea hallinnut.

mutta kun... kirjoitti:

laajemmat syyt em olivat seuraavat:
1.Viro ei ollut kokonaan ehtinyt toipua EMS taisteluista (Vapaussota). 1920-luvulla maa ajautui lamaan, jonka seurauksena sotilaalliseen puolustustukseen ei ehditty kunnolla valmistautua.
2. Englannin ja Saksan "kauppasota" - 30-luvun ensimmäisellä puoliskolla oli Viro vahvasti Englannin talouspiiriin sidottu, toisella puolella siirtyi Viron ulkokaupassa valta-asemaan Saksa.
2.TMS kynnyksellä Baltian maat yrittivät toistuvasti solmia reunavaltioiden välisiä turvallisuuspoliittisia liittoja. Ruotsi ei pitänyt liittymistä tarpeelliseksi turvallisen geopoliittisen asemansa vuoksi, Suomi taas ei halunnut rikkoa välejään Saksaan (eikä Neuvostoliittoonkaan). Puolalla oli keskinäisiä erimielisyyksiä Liettuan kanssa, samoin oli Puolalla aivan erityinen asema Saksa-Neuvostoliiton akselilla. Viron, Latvian ja Liettuan keskinäinen liitto kuitenkin syntyi v.1934, mutta kuten v. 1939 tapahtumat osoittivat, se ei riittänyt puolustautumaan NL vastaan - apupyynnöistä huolimatta jätettiin Viro, Latvia ja Liettua yksin selviytymään.

Lue lisää

Pohjoismainen suuntaus on Suomen tasavallan ulkopoliittinen linja, joka seurasi reunavaltiopolitiikan vastoinkäymisistä. Itsenäisyyden alussa Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan pyrkivät Viro, Latvia, Liettua ja Puola kokoamaan yhteistyötä saadakseen suurempaa neuvotteluvoimaa Neuvosto-Venäjän, sittemmin Neuvostoliiton kanssa käytäviin neuvotteluihin, mutta maiden erilaiset intressit estivät reunavaltiopolitiikan onnistuminen.

Suomen intressi reunavaltiopolitiikkaan liittyi Neuvosto-Venäjän ja Neuvostoliiton läheisyyteen sekä Suomenlahden yhteisyyteen Viron kanssa, joka oli yksi reunavaltiopolitiikan osapuoli.

Vaikka Suomi erkani reunavaltiopolitiikasta käytännössä jo aikaisemmin, silti virallisesti pohjoismainen suuntaus ilmoitettiin Suomen ulkopolitiikan linjaksi 1935. Pohjoismaiseen suuntaukseen kuului puolustuspoliittisesti puolueettomuus. Suomi oli monien muiden maiden tapaan Neuvostoliiton aloitteesta solminut sen kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen 1932.

Reunavaltiopolitiikan osana Suomi kuitenkin teki aktiivista yhteistyötä Viron kanssa puolustuspolitiikan alueella salassa valmistellen mm. Suomenlahden tykistösulun, joka meristrategisesti oli jatkoa Pietari Suuren merilinnoitukselle. Tiedon yhteistyön olemassaolosta sai Neuvostoliitto todennäköisesti Vilho Pentikäiseltä, mikä näkyi myöhemmin 1938 ja 1939 Neuvostoliiton vaatimuksina saada haltuunsa Suomelle kuuluvat Suomenlahden ulkosaaret Leningradin edustalla olevalla merialueella meripuolustuksen lujittamiseksi.

Mitä puna-armeijan johto hyötyi Pentikäisestä

Pentikäisen luovuttamien tietojen perusteella puna - armeijan johto oli saanut eksaktia tietoa mm :

- Suomen ja Viron salaisesta sotilaallisesta yhteistyöstä, jonka perusideana oli estää Itämeren punalaivaston pääsy Suomenlahdelta länteen Itämerelle. Sopimuksen mukaan torjunta hoidettaisiin maiden rannikkotykistöjen tulella ja sukellusveneiden toiminnalla.

- Kenraali Aarne Sihvo vahvisti Suomen armeijalle uudet operatiiviset ‘direktiivit’ Neuvostoliiton kanssa mahdollisesti käytävän sodan varalle 29.10.1930. Suunnitelman olennaisena osana oli hyökkäyksen toteuttaminen Itä-Karjalaan heti vihollisuuksien alettua. Hyökkäyksen tarkoituksena oli saada vallatuksi edulliset asemat rajan takana käyttäen hyväksi mahdollisimman pikaista ja tehokasta liikekannallepanoa Suomessa. Suunnitelman mukaan suomalaiset olisivat hyökänneet myös Vienaan, vaikka puolustuksellista vaihtoehtoa ei oltu huomioitu hyväksytyssä direktiivissä .



Neuvostoliiton Suomi -politiikan uusi vaihe

Lapuan liikkeen organisoima talonpoikaismarssi ja Vilho Pentikäisen luovuttamat sotilaalliset tiedot saivat neuvostojohtajien käsitykset muuttumaan Suomesta. Ennen neutraalina pidetty Suomi oli muuttunut neuvostojohdon mielestä fasistiseksi maaksi. Virallisissa kannanotoissa Suomi sai fasistisen maan statuksen. Suomea pidettiin neuvostojohtajien silmissä todellisena, vaikkakaan ei muodollisena Viron ja myös Latvian liittolaisena. Yhdellä iskulla länsirintaman pituus oli kasvanut 40,5 % eli 1554 kilometriin. Neuvostoliiton saartaminen lännessä oli nyt tapahtunut tosiasia.

Johtopäätös oli suuri pettymys Neuvostoliitolle ja johti se neuvostojohdon vuonna 1930 aivan uuteen Suomi - politiikkaan.

johdolla kirjoitti:

hermot pitivät - toisin kuin Suomella - Suomen ulkopolitiikkahan oli silloin kuin tuuliviiri, jonka johdosta Suomi sai moitteita jopa omalta liittolaiseltakin.

Suomi ei ollut suurvaltojen näkökulmasta korvaamaton sen paremmin sotilaallisena tukialueena kuin luonnonvarojensakaan vuoksi.

”Mikäli Suomi olisi sijannut siellä missä Puola tai Baltian maat, olisi sen kohtalo ollut koko lailla toisenlainen” (Wegner 1977:35-40)

Lue lisää

baltian johdon hermot pitivät niin hyvin, että toivottivat toveri venäläiset tervetulleeksi. ????

ihan hyvä.

kuka se suomen liittolainen oli?

mu-tulla. kirjoitti:

Elokuun 23. päivä vuonna 1939 Saksa solmi Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen ( Molotov-Ribbentrop -sopimus), jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin etupiirijaosta. Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Romania olivat jaon kohteina. Näin suurvallat pystyisivät ilman toistensa uhkaa laajentamaan alueitaan. Lisäpöytäkirjan solmimisesta seuranneet tapahtumat laajenivat suursodaksi. Saksa hyökkäsi 1. syyskuuta 1939 Puolaan. Ranska ja Iso-Britannia olivat antaneet Puolalle turvatakuut, ja niiden perusteella ne julistivat sodan Saksalle 3. syyskuuta. Toinen maailmansota oli alkanut. Saksa kukisti Puolan 27 päivässä Neuvostoliiton miehittäessä Puolan itäosat 17. syyskuuta alkaen. Neuvostoliitolle läntiset suurvallat eivät sotaa julistaneet.

Puolan itäosien miehityksen jälkeen Neuvostoliitto pyrki vahvistamaan vaikutusvaltaansa ja painosti Baltian maat turvallisuussopimuksiin, joiden seurauksena se sijoitti sotilastukikohtia niiden alueille. Suomen kanssa käydyt neuvottelut epäonnistuivat, kun suomalaiset eivät suostuneet rajamuutoksiin ja tukikohdan vuokraamiseen Hangossa. Neuvotteluiden epäonnistuttua Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939 aloittaen talvisodan, joka päättyi Moskovan rauhaan 13. maaliskuuta 1940.

Suomen itsenäistymisen jälkeen ( 06.12.1917 ) ei Suomea ole miehitetty, eikä vieraan vallan asevoimat ja virkakoneisto ole Suomea hallinnut.

Lue lisää

ja oikeisiin mittasuhteisiin:
---Lisäpöytäkirjan solmimisesta seuranneet tapahtumat laajenivat suursodaksi.--
TMS syyt olivat koko lailla muualla kuin pienoisvaltioiden etupiirijaossa. Laajemmassa mittakaaavassa syy oli Englannin ja Saksan välisessä talouskiistassa, jolloin Englannin tarkoitus oli heikentää Saksaa taloudellisesti usutamalla se NL kimppuun.
Joten pienoisvaltioit olivat vain pelinappuloita.

Pienoisvaltioiden koalition syntyä kaavailtiin jo 1918, jolloin Englanti tuki ajatusta. Tuolloin Ruotsi kuitenkin suhtautui hankkeeseen viileästi, toisaalta oltiin huolestuneita Saksan kasvaavasta mahdista ja Itämereltä Mustallemerelle ulottuvaa diagonaaliliittoa (1919-1920) perusteltiin Venäjän ja Saksan välille muodostuvalla puskurivyöhykkeellä. Liittoon olisivat kuuluneet Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Ukraina ja Valko-Venäjä. Koska liiton avulla olisi tehokkaasti puskuroitu bolshevismin leviämistä kohti Länsi-Eurooppaa sekä estetty Saksan poliittisen ja taloudellisen vallan nousu Itä-Euroopassa, oli sillä myös entantemaiden kannatus. Suomessa kuitenkin oikeisto, vasemmisto ja ruotsalaiset olivat vastaanhakoisia - silloin Suomessa huolta aiheutti mm epäily, että Puola vetää Suomen osaksi Ranskan pyrkimyksiä, mikä saattaisi katkaista Suomen ja Saksan suhteet. 1919-1927 pidettiin kaikenkaikkiaan 40 niin kutsuttua reunavaltiokonferenssia. Liitto kariutui toisaalta Puolan ja Liettuan erimielisyyjksiin, toisaalta Suomen yhteistyöhaluttomuuteen. 20-luvulla Suomessa pelättiin Saksan ja Venäjän liiton syntymistä. Tuolloin Suomen ja Ruotsin välit olivat viileat, joten silloin Suomen ulkopol. ei ollut suuntautunut Ruotsiin. 1920- luvun lopulta Suomen ulkopolitiikan peruslinjaksi muotoutui jatkossa sitoumusten välttäminen, mitä on sutsuttu "linjattomaksi linjattomuudeksi". Suomi yritti ylläpitää Skandinaavista suuntausta ja miellyttää vuorotellen Saksaa ja Neuvostoliittoa. Samalla se pelkäsi, että joutuisi turvaamaan Baltian maita, joten heitä ei liittokumppaneiksi huolittu. 1926 teki NL Suomelle, Virolle, Latvialle ja Liettualle tarjouksen hyökkäämättömyyssopimuksista. Tuolloin Hackzell vakuutti NL ulkoministeriön edustajalle Suomen kannattavan Baltian maiden NL kanssa tekemät turvallisuussopimukset. Toisaalta Ruotsin passiivisuus vaikutti Suomen päätöksiin ja toisaalta Puolan halu esiintyä ilman valtuuksia muiden reunavaltioiden puolestapuhujana ei ollut Virolle mieleinen ratkaisu, joka olisi toivonnut kiistojen ratkaisemiseksi avuksi puolueetonta sovittelijaa. Ehdotus ei miellyttänyt NL:ää, joka uskoi Englannin tukevan Viroa armeijan kehittämisessä ja ohjaavan sen politiikkaa omien etujensa mukaisesti.
Lyhyesti - NL yritti eristää Suomen Baltian maista. Suomi kun halusi huomattavia myönnytyksiä tarjoamatta itse mitään vastineeksi. HS luovutettiin ensin Latvialle 21.toukokuuta, viisi päivää myöhemmin Virolle, eikä Suomi saanut vastausta ollenkaan. Viron ja Latvian ulkoministerit vastasivat julkisesti odottavansa NL vastausta Suomen muistioon. NL viivytteli tahallaan aina kesäkuun loppulle saakka, jolloin se hylkäsi Suomen esittämät periaatteet. Suomi ei ollut NL kannalta enää niin tärkeä, koska Puola ei pystynyt ilman Viron ja Latvian välittysstä vaikuttamaaan Suomen politiikkaan. Puola ehdotti Suomelle, Virolle ja Latvialle neuvottelujen käynnistämistä NL kanssa 3.heinäkuuta. Suomi vetäytyi reunavaltiorintamasta ja sai Riian ulkoministerikonferenssin peruuntumaan: NL Helsingin lähettiläs Lorenz oli kertonut Setälälle maansa pitävän konferenssiä vahingollisena Suomen ja NL suhteille. Viro huolestui Suomen äkillisestä vetäytymisestä ja Hellat kävi Artin luona tiedustelemassa Suomen poliittisia linjauksia hyökkämättömyyssopimuskysymyksessä ja kerto Tallinnassa kuulluista huhuista. Art kumosi väitteet. Viron hallitus oli edelleenkin valmis harjoittamaan yhteistä politiikkaa, Hellat soitti Artille ja ilmoitti Viron hallituksen aikoivan antaa NLiitolle ehdotuksen sovintomenettelysopimukseksi ja pyysi lupaa käyttää suomalaisten sopimuksen luonnosta. Lupaa ei myönnetty. Suomen hallitus oli päättänyt aloittaa kahdenkeskeiset neuvottelut NL kanssa, jotka sittemmin kariutuivat, koska Suomi katsoi paremmaksi hankkia turvatakuut Kansainliitolta kuin liittoon kuulumattomalta Neuvostoliitolta. Tässä mainittakoon, että Kansainliitossa (johtavia maita Engalnti ja Ranska) Suomen ehdokkuuden innokkaimpia kannattajia olivat Baltian maat ja Ranska. Suomen jättäytyminen Litvinovin pöytäkirjasta taas heikensi reunavaltioiden suhdetta Neuvostoliittoon.
1932 taivutti NL Suomen allekirjoittamaan HS ilman reunavaltiokytkentöjä (Viron Helsingin lähettiläs oli esittänyt siitä vastalauseen Svinhufudille). Suomen toiminta vaikeutti muiden neuvotteluja, Viro aikoi silti pitää mahdollisimman tiukasti kiinni omista ehdotuksistaan neuvotteluissa.
Suomen ja NL sopimus oli mallina Latvian ja NL sopimusneuvotteluissa, mutta Suomen ja Latvian sopimukset saattoivat Viron kiusalliseen asemaan. NL ryhtyi painostamaan Viroa sopimukseen tekemiseen, molemminpuolisten myönnytysten seurauksena HS allekirjoitettiin 4.toukokuuta 1932.
1933 Lindhagen ehdotti Skandinavian ja Balttian maiden välistä taloudellis-poliittista liittoa. Liittoon olisivatt kuuluneet Tanska, Norja, Ruotsi, Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola.
(syyt enimmäksen taloudelliset:tuolloin Saksa halusi torjua muut maat Baltian markkinoilta.) NL pelotteli Puolaa Saksan agressiivisuudella ja kansallissosialismin voimistumisella Baltian maissa, jolloin hyökkämättömyyssopimusten pidentäminen olisi tarpeellista. Suomelle ei ollut NL ja Puolan hanke mieleen. Baltian maista ainoastaan Liettua oli valmis kannattamaan NL ja Puolan deklaraatiohanketta, Viro toivoisi deklaraation laajentuvan niin, että siihen tulisivat mukaan muutkin maat, ensi sijassa Saksa. Hanke kaatui, koska Suomi ja Baltian maat eivät olleet kiinnostuneita siitä. Suomen kielteisen asenteen arveltiin vaikuttavan Latvian ja Viron asennoitumiseen. Pusta kertoi Idmanille Viron ulkopuoliittisen johdon olevan hyvin selvillä siitä, ettei länsivaltioiden takuuta Baltian maiden itsenäisyydelle voida saada.
Idman: Suomen olisi vastaisuudessa tarkoin harkittava ennen kuin se antaisi rinnastaa kv sopimuksissa itsensä Baltian maihin.
1933 Englanti, Ranska, Saksa ja Italia allekirjoittivat neljän vallan sopimuksen Ruomassa, mutta jo samana syksynä Saksa vetäytyi konferenssistä ja Hitler julisti Saksan eroavan Kansainliitosta.
Itäpakti osoittautui tärkeäksi vain NL ja Ranskan keskenäiselle puolustusliitolle.
1934 NL ehdotti Suomelle ja Baltian maille HS voimassaolon jatkamista. Viron hallitus otti yhteyttä Suomen, Latvian, Liettuan ja Puolan hallituksiin, jotta NL aloitetta voitaisiin yhdessä pohtia. Baltian maat olivat yhtä mieltä sopimuksen tarpeellisuudesta, tosin Puola ehdotti Virolle yhteissopimusta, josta olisivat muut Baltian maat jäänyt ulkopuolelle. Viron hallitus ei suostunut. Puolan ja Saksan välinen HS oli varsinkin Liettualle epämiellyttävä yllätys. HS jatkosopimus NL kanssa allekirjoitettiin Baltian maiden Moskovan-lähettiläiden toimeesta v. 1945 saakka. Suomi allekirjoitti sopimuksensa v. 1934 lopussa.
Suomen ulkopolitiikka oli tuolloin muuttunut jälleen kerran: Suomi oli eristäytynyt liikaa Skandinaaviasta, Baltian maista ja Neuvostoliitosta. Myös suhteet Ranskaan ja Englantiin olivat jääneet pinnallisiksi, kun taas Puola ja Saksa kulkivat Suomesta piittaamatta omia teitään. Suomelle siirtyminen skandinaaviseen suuntaan oli tietoinen valinta: Suomi halusi hälventää NL epäluuloisuutta haluamatta joutua sen vaikutuspiiriin ja sitä kautta Saksaa vastaaan.Puolan kiistelty asema Saksan ja NL välissä sai Suomen karttaamaan reunavaltioiden liittoa. Pelkkä Baltian pikkuvaltioiden ja Suomen liitto ei myöskään kelvannut Suomelle, koska se kastoi balttilaisten valtioiden olevan niin heikkoja, ettei niistä olisi apua sille itselleen.
Virolla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin turvautua Baltian valtioihin.

Sisäpoliittinen tilanne Suomessa oli silloin toinen kuin Virossa: Virossa fasistinen liike kiellettiin.
Ja tuosta 1939 talvisodasta: virolaisethan osallistuivat siihen. En muista, että olisin täällä palstalla vielä lukenut kiitosta vaikkapa Erna-ryhmälle. Vaikka tosiasiassahan koko Talvisota oli vain NL naamiointisota..

???????__ kirjoitti:

baltian johdon hermot pitivät niin hyvin, että toivottivat toveri venäläiset tervetulleeksi. ????

ihan hyvä.

kuka se suomen liittolainen oli?

Hitler.

linjana kirjoitti:

Pohjoismainen suuntaus on Suomen tasavallan ulkopoliittinen linja, joka seurasi reunavaltiopolitiikan vastoinkäymisistä. Itsenäisyyden alussa Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan pyrkivät Viro, Latvia, Liettua ja Puola kokoamaan yhteistyötä saadakseen suurempaa neuvotteluvoimaa Neuvosto-Venäjän, sittemmin Neuvostoliiton kanssa käytäviin neuvotteluihin, mutta maiden erilaiset intressit estivät reunavaltiopolitiikan onnistuminen.

Suomen intressi reunavaltiopolitiikkaan liittyi Neuvosto-Venäjän ja Neuvostoliiton läheisyyteen sekä Suomenlahden yhteisyyteen Viron kanssa, joka oli yksi reunavaltiopolitiikan osapuoli.

Vaikka Suomi erkani reunavaltiopolitiikasta käytännössä jo aikaisemmin, silti virallisesti pohjoismainen suuntaus ilmoitettiin Suomen ulkopolitiikan linjaksi 1935. Pohjoismaiseen suuntaukseen kuului puolustuspoliittisesti puolueettomuus. Suomi oli monien muiden maiden tapaan Neuvostoliiton aloitteesta solminut sen kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen 1932.

Reunavaltiopolitiikan osana Suomi kuitenkin teki aktiivista yhteistyötä Viron kanssa puolustuspolitiikan alueella salassa valmistellen mm. Suomenlahden tykistösulun, joka meristrategisesti oli jatkoa Pietari Suuren merilinnoitukselle. Tiedon yhteistyön olemassaolosta sai Neuvostoliitto todennäköisesti Vilho Pentikäiseltä, mikä näkyi myöhemmin 1938 ja 1939 Neuvostoliiton vaatimuksina saada haltuunsa Suomelle kuuluvat Suomenlahden ulkosaaret Leningradin edustalla olevalla merialueella meripuolustuksen lujittamiseksi.

Mitä puna-armeijan johto hyötyi Pentikäisestä

Pentikäisen luovuttamien tietojen perusteella puna - armeijan johto oli saanut eksaktia tietoa mm :

- Suomen ja Viron salaisesta sotilaallisesta yhteistyöstä, jonka perusideana oli estää Itämeren punalaivaston pääsy Suomenlahdelta länteen Itämerelle. Sopimuksen mukaan torjunta hoidettaisiin maiden rannikkotykistöjen tulella ja sukellusveneiden toiminnalla.

- Kenraali Aarne Sihvo vahvisti Suomen armeijalle uudet operatiiviset ‘direktiivit’ Neuvostoliiton kanssa mahdollisesti käytävän sodan varalle 29.10.1930. Suunnitelman olennaisena osana oli hyökkäyksen toteuttaminen Itä-Karjalaan heti vihollisuuksien alettua. Hyökkäyksen tarkoituksena oli saada vallatuksi edulliset asemat rajan takana käyttäen hyväksi mahdollisimman pikaista ja tehokasta liikekannallepanoa Suomessa. Suunnitelman mukaan suomalaiset olisivat hyökänneet myös Vienaan, vaikka puolustuksellista vaihtoehtoa ei oltu huomioitu hyväksytyssä direktiivissä .



Neuvostoliiton Suomi -politiikan uusi vaihe

Lapuan liikkeen organisoima talonpoikaismarssi ja Vilho Pentikäisen luovuttamat sotilaalliset tiedot saivat neuvostojohtajien käsitykset muuttumaan Suomesta. Ennen neutraalina pidetty Suomi oli muuttunut neuvostojohdon mielestä fasistiseksi maaksi. Virallisissa kannanotoissa Suomi sai fasistisen maan statuksen. Suomea pidettiin neuvostojohtajien silmissä todellisena, vaikkakaan ei muodollisena Viron ja myös Latvian liittolaisena. Yhdellä iskulla länsirintaman pituus oli kasvanut 40,5 % eli 1554 kilometriin. Neuvostoliiton saartaminen lännessä oli nyt tapahtunut tosiasia.

Johtopäätös oli suuri pettymys Neuvostoliitolle ja johti se neuvostojohdon vuonna 1930 aivan uuteen Suomi - politiikkaan.

Lue lisää

ulkopolitiikka kahden maailmansodan välillä keikkui balttilaisen, skandinaavisen ja neuvostoliittolaisen suuntausten välissä. Aina sinne, missä hyöty isompi ja vaara pienempi.

linjana kirjoitti:

Pohjoismainen suuntaus on Suomen tasavallan ulkopoliittinen linja, joka seurasi reunavaltiopolitiikan vastoinkäymisistä. Itsenäisyyden alussa Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan pyrkivät Viro, Latvia, Liettua ja Puola kokoamaan yhteistyötä saadakseen suurempaa neuvotteluvoimaa Neuvosto-Venäjän, sittemmin Neuvostoliiton kanssa käytäviin neuvotteluihin, mutta maiden erilaiset intressit estivät reunavaltiopolitiikan onnistuminen.

Suomen intressi reunavaltiopolitiikkaan liittyi Neuvosto-Venäjän ja Neuvostoliiton läheisyyteen sekä Suomenlahden yhteisyyteen Viron kanssa, joka oli yksi reunavaltiopolitiikan osapuoli.

Vaikka Suomi erkani reunavaltiopolitiikasta käytännössä jo aikaisemmin, silti virallisesti pohjoismainen suuntaus ilmoitettiin Suomen ulkopolitiikan linjaksi 1935. Pohjoismaiseen suuntaukseen kuului puolustuspoliittisesti puolueettomuus. Suomi oli monien muiden maiden tapaan Neuvostoliiton aloitteesta solminut sen kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen 1932.

Reunavaltiopolitiikan osana Suomi kuitenkin teki aktiivista yhteistyötä Viron kanssa puolustuspolitiikan alueella salassa valmistellen mm. Suomenlahden tykistösulun, joka meristrategisesti oli jatkoa Pietari Suuren merilinnoitukselle. Tiedon yhteistyön olemassaolosta sai Neuvostoliitto todennäköisesti Vilho Pentikäiseltä, mikä näkyi myöhemmin 1938 ja 1939 Neuvostoliiton vaatimuksina saada haltuunsa Suomelle kuuluvat Suomenlahden ulkosaaret Leningradin edustalla olevalla merialueella meripuolustuksen lujittamiseksi.

Mitä puna-armeijan johto hyötyi Pentikäisestä

Pentikäisen luovuttamien tietojen perusteella puna - armeijan johto oli saanut eksaktia tietoa mm :

- Suomen ja Viron salaisesta sotilaallisesta yhteistyöstä, jonka perusideana oli estää Itämeren punalaivaston pääsy Suomenlahdelta länteen Itämerelle. Sopimuksen mukaan torjunta hoidettaisiin maiden rannikkotykistöjen tulella ja sukellusveneiden toiminnalla.

- Kenraali Aarne Sihvo vahvisti Suomen armeijalle uudet operatiiviset ‘direktiivit’ Neuvostoliiton kanssa mahdollisesti käytävän sodan varalle 29.10.1930. Suunnitelman olennaisena osana oli hyökkäyksen toteuttaminen Itä-Karjalaan heti vihollisuuksien alettua. Hyökkäyksen tarkoituksena oli saada vallatuksi edulliset asemat rajan takana käyttäen hyväksi mahdollisimman pikaista ja tehokasta liikekannallepanoa Suomessa. Suunnitelman mukaan suomalaiset olisivat hyökänneet myös Vienaan, vaikka puolustuksellista vaihtoehtoa ei oltu huomioitu hyväksytyssä direktiivissä .



Neuvostoliiton Suomi -politiikan uusi vaihe

Lapuan liikkeen organisoima talonpoikaismarssi ja Vilho Pentikäisen luovuttamat sotilaalliset tiedot saivat neuvostojohtajien käsitykset muuttumaan Suomesta. Ennen neutraalina pidetty Suomi oli muuttunut neuvostojohdon mielestä fasistiseksi maaksi. Virallisissa kannanotoissa Suomi sai fasistisen maan statuksen. Suomea pidettiin neuvostojohtajien silmissä todellisena, vaikkakaan ei muodollisena Viron ja myös Latvian liittolaisena. Yhdellä iskulla länsirintaman pituus oli kasvanut 40,5 % eli 1554 kilometriin. Neuvostoliiton saartaminen lännessä oli nyt tapahtunut tosiasia.

Johtopäätös oli suuri pettymys Neuvostoliitolle ja johti se neuvostojohdon vuonna 1930 aivan uuteen Suomi - politiikkaan.

Lue lisää

että suomalaiseen sanaan ei voi luottaa.

ystäväsi kirjoitti:

Hitler.

fasisisti, fasisti, fasisti...

eikös teille neuvostoaikana opetettu, että jos vähänkään tekemistä saksan kanssa niin fasisti?

et sinä täällä historiaa pysty muuttamaan, ei siihen pystynyt neuvostoliittokaan.

kokeile vaikka tätä kirjoitti:

fasisisti, fasisti, fasisti...

eikös teille neuvostoaikana opetettu, että jos vähänkään tekemistä saksan kanssa niin fasisti?

et sinä täällä historiaa pysty muuttamaan, ei siihen pystynyt neuvostoliittokaan.

Lue lisää

hiekkaan vaan. Helpottaa heti.

"SUOMI TAISTELI SAKSAN RINNALLA?
Suomi oli jo silloin vahvasti suuntautunut Saksaan - eli taloudellisesti ja poliittisesti suuntautunut Saksaan. Se, että Saksa ei antanut tukea Talvisodassa johtui vain siitä, että Saksa oli lahjoittanut Suomen Neuvostoliitolle. Miksi olisi siis tukennut? Suomi taisi olla viimeinen, joka kuuli NL "hämäyssodasta". Voi-voi.

Missä luki kirjoitti:

"SUOMI TAISTELI SAKSAN RINNALLA?
Suomi oli jo silloin vahvasti suuntautunut Saksaan - eli taloudellisesti ja poliittisesti suuntautunut Saksaan. Se, että Saksa ei antanut tukea Talvisodassa johtui vain siitä, että Saksa oli lahjoittanut Suomen Neuvostoliitolle. Miksi olisi siis tukennut? Suomi taisi olla viimeinen, joka kuuli NL "hämäyssodasta". Voi-voi.

Lue lisää

Neuvostoliitto lähti sotaan soitellen - pienen vastustajan uskottiin murtuvan nopeasti.

Kun niin ei käynyt, rintamalle heitettiin divisioona toisensa jälkeen - osin kesätamineissa ja puutteellisesti varustettuna - taistelemaan "sotilaallisesti etevää" vihollista vastaan ankarassa pakkasessa ja syvässä hangessa.

Venäjän sota-akatemian kirjeenvaihtajajäsen, kenraaliluutnantti evp. Vasili Piratov arvosteli neuvostojohtoa tietämättömyydestä ja mahdottomien tavoitteiden asettamisesta.

- Sydäntä puristaa, kun lukee veteraanien kuvauksia. Suuri tragedia johtui siitä, että Nl:n ylin johto ei ollenkaan tuntenut vastustajaa.

- Sodan strateginen tavoite kyllä saavutettiin, kun raja siirtyi 150 kilometrin päähän Leningradista, mutta neuvostokansa maksoi siitä liian korkean hinnan. Ajatelkaa kokonaistappiota, 333 000 henkeä, Piratov muistutti harmaapäiselle veteraaniyleisölle, joka mitalit rinnassaan kuunteli nyökytellen.

Neuvostojohto ei myöskään osannut ottaa lukuun suomalaisten puolustustahtoa.
- Sanoisinpa, että nelimiljoonaisen Suomen päätös taistella 50 kertaa itseään suurempaa vihollista vastaan, oli maailmanhistoriassa ainoalaatuinen tapaus, Piratov arvioi.

Ainoat todelliset liittolaiset Suomelle talvisodassa, löytyivät Virosta ja Ruotsista.

Talvisota venäläissilmin.
http://www.youtube.com/watch?v=6WipJrWm1Qk

Talvisota suomalaisittain.
http://www.youtube.com/watch?v=q76TpnpGq6A&feature=related

Missä luki kirjoitti:

"SUOMI TAISTELI SAKSAN RINNALLA?
Suomi oli jo silloin vahvasti suuntautunut Saksaan - eli taloudellisesti ja poliittisesti suuntautunut Saksaan. Se, että Saksa ei antanut tukea Talvisodassa johtui vain siitä, että Saksa oli lahjoittanut Suomen Neuvostoliitolle. Miksi olisi siis tukennut? Suomi taisi olla viimeinen, joka kuuli NL "hämäyssodasta". Voi-voi.

Lue lisää

neuvostotiedemieskö se täällä taas?

tulitko taas "opettamaan" suomalaisille "historiaa"?

noh, onko jutut nyt muuttuneet vai oletko edelleen sitä mieltä, että suomi taisteli yhdessä natksisaksan kanssa talvisodassa kuten aiemmin täällä tuli väitettyä?

vai perehdyitkö välillä asiaan vähän paremmin?

naurattamalla. kirjoitti:

Neuvostoliitto lähti sotaan soitellen - pienen vastustajan uskottiin murtuvan nopeasti.

Kun niin ei käynyt, rintamalle heitettiin divisioona toisensa jälkeen - osin kesätamineissa ja puutteellisesti varustettuna - taistelemaan "sotilaallisesti etevää" vihollista vastaan ankarassa pakkasessa ja syvässä hangessa.

Venäjän sota-akatemian kirjeenvaihtajajäsen, kenraaliluutnantti evp. Vasili Piratov arvosteli neuvostojohtoa tietämättömyydestä ja mahdottomien tavoitteiden asettamisesta.

- Sydäntä puristaa, kun lukee veteraanien kuvauksia. Suuri tragedia johtui siitä, että Nl:n ylin johto ei ollenkaan tuntenut vastustajaa.

- Sodan strateginen tavoite kyllä saavutettiin, kun raja siirtyi 150 kilometrin päähän Leningradista, mutta neuvostokansa maksoi siitä liian korkean hinnan. Ajatelkaa kokonaistappiota, 333 000 henkeä, Piratov muistutti harmaapäiselle veteraaniyleisölle, joka mitalit rinnassaan kuunteli nyökytellen.

Neuvostojohto ei myöskään osannut ottaa lukuun suomalaisten puolustustahtoa.
- Sanoisinpa, että nelimiljoonaisen Suomen päätös taistella 50 kertaa itseään suurempaa vihollista vastaan, oli maailmanhistoriassa ainoalaatuinen tapaus, Piratov arvioi.

Ainoat todelliset liittolaiset Suomelle talvisodassa, löytyivät Virosta ja Ruotsista.

Talvisota venäläissilmin.
http://www.youtube.com/watch?v=6WipJrWm1Qk

Talvisota suomalaisittain.
http://www.youtube.com/watch?v=q76TpnpGq6A&feature=related

Lue lisää

menetys nyt Venäjän politiikalle on ollut? Ihmishenki ei ole siellä koskaan maksanut mitään.
Mitkä olivat koko TMS tappiot?
Luulet tietysti, ettei Venäjä ollut valmistautunut Saksan ns. "hyökkäykseen"?

Kaiken eniten kärsii oma maa ja oma kansa.
Ja minkälaista politiikka Venäjä nyt harrastaa?
Rauhanomaista yhteistyötäkö? Mitä luulet, mihin hän tähtää?

Hämäyssodan teoria on ollut maailman tiedossa jo vuosikymmeniä. Suomessa vaan varjellaan kansaa "ilkeältä" totuudelta. Ja kansa uskoo sokeasti, tai sitten on liian laiska ottamaan selvää.

täällä taas? kirjoitti:

neuvostotiedemieskö se täällä taas?

tulitko taas "opettamaan" suomalaisille "historiaa"?

noh, onko jutut nyt muuttuneet vai oletko edelleen sitä mieltä, että suomi taisteli yhdessä natksisaksan kanssa talvisodassa kuten aiemmin täällä tuli väitettyä?

vai perehdyitkö välillä asiaan vähän paremmin?

Lue lisää

Ei siis ole ihme, ettet pysyty väittelemään.
Helpoin tapa on kieltää. Pää hiekkaan ja sassiin.

se miesten kirjoitti:

menetys nyt Venäjän politiikalle on ollut? Ihmishenki ei ole siellä koskaan maksanut mitään.
Mitkä olivat koko TMS tappiot?
Luulet tietysti, ettei Venäjä ollut valmistautunut Saksan ns. "hyökkäykseen"?

Kaiken eniten kärsii oma maa ja oma kansa.
Ja minkälaista politiikka Venäjä nyt harrastaa?
Rauhanomaista yhteistyötäkö? Mitä luulet, mihin hän tähtää?

Hämäyssodan teoria on ollut maailman tiedossa jo vuosikymmeniä. Suomessa vaan varjellaan kansaa "ilkeältä" totuudelta. Ja kansa uskoo sokeasti, tai sitten on liian laiska ottamaan selvää.

Lue lisää

Suomi oli kuitenkin Britannian ohella kaikista sotaan osallistuneista Euroopan maista ainoa, jota ei miehitetty. Demokratia säilyi, vaikkakin välillä säästöliekillä. Suomalaisten taistelutahto oli vakuuttava todistus kansallisesta eheydestä ja elinvoimasta.

propakandakoneistosta kirjoitti:

Suomi oli kuitenkin Britannian ohella kaikista sotaan osallistuneista Euroopan maista ainoa, jota ei miehitetty. Demokratia säilyi, vaikkakin välillä säästöliekillä. Suomalaisten taistelutahto oli vakuuttava todistus kansallisesta eheydestä ja elinvoimasta.

Lue lisää

ettei Brittanniaa eikä Suomea tässä kohdassa voi verrata keskenään(eikä paljon muussakaan asiassa) - nehän taistelivat eri joukkueissa.
Toiset voittajien ja toiset häviäjien puolella.

Mutta totta, Suomi oli ainoa demokraattinen valtio - joka taisteli natsien puolella. Täällä kun demokraatiaa on niin sallivaa, sinne nääs mahtuu kaikki, kansallisosialismista kommunismiin.

Hämäyssodasta kerrottiin jo tuossa aiempana:
--Göringin mukaan Neuvostoliiton heikko esitys talvisodassa 1939-1940 Suomea vastaan oli saanut saksalaiset aliarvioimaan puna-armeijan suorituskyvyn. Tosiasiassa koko sota oli ollut ”maailmanhistorian suurin naamiointi”, johon Stalin oli tarkoituksella lähettänyt puutteellisesti varustettuja ja liian vähäisiä joukkoja salatakseen Neuvostoliiton todellisen varustelutason. Suomen lehdistössä puhe leimattiin loukkaavaksi ja totuutta vääristeleväksi, mutta hallitus ja ulkoministeriö pysyttelivät hiljaa. Göringin teeseissä ei sinänsä ollut mitään uutta. Teoria talvisodasta Neuvostoliiton hämäyksenä oli keksitty jo syksyllä 1941 kun puna-armeijan vastarinta oli osoittautunut huomattavasti luultua kovemmaksi. Kts.esim. Weizsäcker 1950, 281-282 (Jokisipilä 2004:74)--

Tämä sinun itseihailusi on kyllä suoraan stalinistisestaa propagandakoneistosta. Samaa konstia käytettiin kansaan silloin ja näköjään käytetään nytkin.

hukassa. kirjoitti:

Ei siis ole ihme, ettet pysyty väittelemään.
Helpoin tapa on kieltää. Pää hiekkaan ja sassiin.

sinulla on ongelma myös kirjoitetun ymmmärtämisessä.
et ymmärrä itsekään mitä kirjoitat...

sinulla.... kirjoitti:

sinulla on ongelma myös kirjoitetun ymmmärtämisessä.
et ymmärrä itsekään mitä kirjoitat...

Edelleenkin lukutaitosi
Kirjoittanut: hukassa. 2.2.2008 klo 15.11


Ei siis ole ihme, ettet pysyty väittelemään.
Helpoin tapa on kieltää. Pää hiekkaan ja sassiin

Ainiin , sä olit se lukutaidoton. Sorry.

tämän ymmärtäminen voi olla? : kirjoitti:

Edelleenkin lukutaitosi
Kirjoittanut: hukassa. 2.2.2008 klo 15.11


Ei siis ole ihme, ettet pysyty väittelemään.
Helpoin tapa on kieltää. Pää hiekkaan ja sassiin

Ainiin , sä olit se lukutaidoton. Sorry.

Lue lisää

harmittaako se, että suomi talvisodassa näytti myös virolaisille mitä rohkeudella ja päättäväisyydellä voi saada pienikin kansa aikaan.

ja siinä sodassa apua tuli ihan jostain muualta kuin natsi-saksasta vaikka viestiketjusssa täällä
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000029&conference=4500000000000565&posting=22000000032405355
yrität jotain muuta väittää. suomen liittolaisina talvisodassa voi pitää ehkä vain englantia ja ranskaa, jotka edes jollakin tavoin yrittivät pientä suomea auttaa. saksa esti omasta puolestaan kaiken avun antamisen suomelle.

sinun neuvostoliiton historiankirjoituksesta omaksuttu käsityksesi, että suomi oli saksan liittolainen talvisodassa on ihan outo. oletko sitä mieltä, että englanti (joka oli julistanut sodan saksalle puolan miehityksen jälkeen) olisi auttanut yhdessä saksan kanssa suomea?

luepa nyt vielä kerran se pitkä lista historiantutkimuksia, joita täällä aikaisemmin esittelit. kyllä nämä asiat niistä selviää.

niin paljon kirjoitti:

harmittaako se, että suomi talvisodassa näytti myös virolaisille mitä rohkeudella ja päättäväisyydellä voi saada pienikin kansa aikaan.

ja siinä sodassa apua tuli ihan jostain muualta kuin natsi-saksasta vaikka viestiketjusssa täällä
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000029&conference=4500000000000565&posting=22000000032405355
yrität jotain muuta väittää. suomen liittolaisina talvisodassa voi pitää ehkä vain englantia ja ranskaa, jotka edes jollakin tavoin yrittivät pientä suomea auttaa. saksa esti omasta puolestaan kaiken avun antamisen suomelle.

sinun neuvostoliiton historiankirjoituksesta omaksuttu käsityksesi, että suomi oli saksan liittolainen talvisodassa on ihan outo. oletko sitä mieltä, että englanti (joka oli julistanut sodan saksalle puolan miehityksen jälkeen) olisi auttanut yhdessä saksan kanssa suomea?

luepa nyt vielä kerran se pitkä lista historiantutkimuksia, joita täällä aikaisemmin esittelit. kyllä nämä asiat niistä selviää.

Lue lisää

tuo johon viittaat. Sodassa taistelu- ja tarvikeapu tuli teille Ruotsista ja Virosta.
Mutta Suomella oli tiivis YHTEISTYÖ Natsi-Saksan kanssa jo silloin. Minä en nyt ymmärrä, mikä osa tästä jää epäselväksi? Ja kuka teidän lapualaisia tukki? Juuri sen takia, että Suomi koki välit natsi-Saksaan niin läheisiksi suomalaiset valittavat vieläkin, etteivät saaneet Saksalta apua Talvisodassa. Mutta missä kiitos auttaneille maille?? EI NÄY KIITOSTA VIROLLE - VAIN HAUKKUJA! Tottakai Viro odotti vastaapalvelusta kun oli puolestaan pulassa silloin kun venäläiset rynnisivät takaisin, mutta ei tullut Suomelta apua, ei. Suomi palautti Suomen puolella taistelleet virolaiset perheineen punakoneen tapettavaksi. Joten lopeta se itsekehu. Siinä historiapätkässä ei ole mitään mistä olla ylpeä. Se vain on niin, että yhdelle kummarrat, toiselle pyllistät. Suomi nyt vain kummarsi väärää isäntää, ei siinä sen kummempaa.

Niin, luepa nyt itse historiankirjoituksia, äläkä yritä helpomman tavasi mukaan onkia muilta tietoja. Nimet on tuolla jossain, sen kun kaivat ne esiin ja alat lukemaan.

minun viestini kirjoitti:

tuo johon viittaat. Sodassa taistelu- ja tarvikeapu tuli teille Ruotsista ja Virosta.
Mutta Suomella oli tiivis YHTEISTYÖ Natsi-Saksan kanssa jo silloin. Minä en nyt ymmärrä, mikä osa tästä jää epäselväksi? Ja kuka teidän lapualaisia tukki? Juuri sen takia, että Suomi koki välit natsi-Saksaan niin läheisiksi suomalaiset valittavat vieläkin, etteivät saaneet Saksalta apua Talvisodassa. Mutta missä kiitos auttaneille maille?? EI NÄY KIITOSTA VIROLLE - VAIN HAUKKUJA! Tottakai Viro odotti vastaapalvelusta kun oli puolestaan pulassa silloin kun venäläiset rynnisivät takaisin, mutta ei tullut Suomelta apua, ei. Suomi palautti Suomen puolella taistelleet virolaiset perheineen punakoneen tapettavaksi. Joten lopeta se itsekehu. Siinä historiapätkässä ei ole mitään mistä olla ylpeä. Se vain on niin, että yhdelle kummarrat, toiselle pyllistät. Suomi nyt vain kummarsi väärää isäntää, ei siinä sen kummempaa.

Niin, luepa nyt itse historiankirjoituksia, äläkä yritä helpomman tavasi mukaan onkia muilta tietoja. Nimet on tuolla jossain, sen kun kaivat ne esiin ja alat lukemaan.

Lue lisää

sinun vietejäsi on varmasti.

joopa joo, ongelma oli sittenkin siinä, ettet itsekään ymmärtänyt mitä kirjoitit. taisit tässä välillä hieman perehtyä asiaa ja huomasit erehtyneesi.

semmoinen juttu, kirjoitti:

ettei Brittanniaa eikä Suomea tässä kohdassa voi verrata keskenään(eikä paljon muussakaan asiassa) - nehän taistelivat eri joukkueissa.
Toiset voittajien ja toiset häviäjien puolella.

Mutta totta, Suomi oli ainoa demokraattinen valtio - joka taisteli natsien puolella. Täällä kun demokraatiaa on niin sallivaa, sinne nääs mahtuu kaikki, kansallisosialismista kommunismiin.

Hämäyssodasta kerrottiin jo tuossa aiempana:
--Göringin mukaan Neuvostoliiton heikko esitys talvisodassa 1939-1940 Suomea vastaan oli saanut saksalaiset aliarvioimaan puna-armeijan suorituskyvyn. Tosiasiassa koko sota oli ollut ”maailmanhistorian suurin naamiointi”, johon Stalin oli tarkoituksella lähettänyt puutteellisesti varustettuja ja liian vähäisiä joukkoja salatakseen Neuvostoliiton todellisen varustelutason. Suomen lehdistössä puhe leimattiin loukkaavaksi ja totuutta vääristeleväksi, mutta hallitus ja ulkoministeriö pysyttelivät hiljaa. Göringin teeseissä ei sinänsä ollut mitään uutta. Teoria talvisodasta Neuvostoliiton hämäyksenä oli keksitty jo syksyllä 1941 kun puna-armeijan vastarinta oli osoittautunut huomattavasti luultua kovemmaksi. Kts.esim. Weizsäcker 1950, 281-282 (Jokisipilä 2004:74)--

Tämä sinun itseihailusi on kyllä suoraan stalinistisestaa propagandakoneistosta. Samaa konstia käytettiin kansaan silloin ja näköjään käytetään nytkin.

Lue lisää

Tässä esimerkki nuoren miehen blogista miettikää itse.

"Kustaan Suomi maailmankartalle
Ampumahiihtäjä, ex-maastohiihtäjä Kaisa Varista epäillään taas vaihteeksi dopingista, eikä tällä kertaa toisin kuin vuonna 2006 olla enää pelkkien huhujen asteella."

http://www.jokisipila.blogspot.com/

minun viestini kirjoitti:

tuo johon viittaat. Sodassa taistelu- ja tarvikeapu tuli teille Ruotsista ja Virosta.
Mutta Suomella oli tiivis YHTEISTYÖ Natsi-Saksan kanssa jo silloin. Minä en nyt ymmärrä, mikä osa tästä jää epäselväksi? Ja kuka teidän lapualaisia tukki? Juuri sen takia, että Suomi koki välit natsi-Saksaan niin läheisiksi suomalaiset valittavat vieläkin, etteivät saaneet Saksalta apua Talvisodassa. Mutta missä kiitos auttaneille maille?? EI NÄY KIITOSTA VIROLLE - VAIN HAUKKUJA! Tottakai Viro odotti vastaapalvelusta kun oli puolestaan pulassa silloin kun venäläiset rynnisivät takaisin, mutta ei tullut Suomelta apua, ei. Suomi palautti Suomen puolella taistelleet virolaiset perheineen punakoneen tapettavaksi. Joten lopeta se itsekehu. Siinä historiapätkässä ei ole mitään mistä olla ylpeä. Se vain on niin, että yhdelle kummarrat, toiselle pyllistät. Suomi nyt vain kummarsi väärää isäntää, ei siinä sen kummempaa.

Niin, luepa nyt itse historiankirjoituksia, äläkä yritä helpomman tavasi mukaan onkia muilta tietoja. Nimet on tuolla jossain, sen kun kaivat ne esiin ja alat lukemaan.

Lue lisää

Erilaisia kansallissosialismin sukuisia aatteita nousi Suomessakin 1920- ja 1930-luvuilla, mutta niiden vaikutus jäi verraten vähäiseksi. IKL saavutti vuosien 1933 ja 1936 eduskuntavaaleissa 14 kansanedustajapaikkaa, ja he pitivät yhdenlaisia mustia univormuja, joissa oli natsien lailla hakaristihihamerkki. Politiikaltaan IKL lienee kuitenkin ollut lähempänä Italian fasistipuoluetta ja muita eurooppalaisia oikeistoradikaaleja ryhmiä.

fasistit. kirjoitti:

Erilaisia kansallissosialismin sukuisia aatteita nousi Suomessakin 1920- ja 1930-luvuilla, mutta niiden vaikutus jäi verraten vähäiseksi. IKL saavutti vuosien 1933 ja 1936 eduskuntavaaleissa 14 kansanedustajapaikkaa, ja he pitivät yhdenlaisia mustia univormuja, joissa oli natsien lailla hakaristihihamerkki. Politiikaltaan IKL lienee kuitenkin ollut lähempänä Italian fasistipuoluetta ja muita eurooppalaisia oikeistoradikaaleja ryhmiä.

Lue lisää

Mäntsälän kapina 30 luvun alussa käytännössä lopetti Lapuanliikkeen toiminnan eli se kiellettiin. Sen toiminnan jatkajaksi tuli IKL, joka oli oikeastaan silloisen kokoomuspuolueen pikkuveli. IKL:n kannatus kuitenkin hiipui jo ennen talvisotaa.

Ennen Mäntsälän kapinaa Lapuanliikkeellä oli ollut myös huomattavan suuri kannatus maalaisliittolaisten maanviljelijöiden parissa, Mutta mäntsälän kapinan jälkeen maalaisliiton kannattajat etääntyivät tästä oikeistolaisesta kansanliikkeestä. Liikkeen kannatuspohja jäi näin melko pieneksi.

Aika mielenkiintoinen ykstyiskohta oikeistoradikalismin hiipumisessa 30-luvun Suomessa oli se, että sitä vastaan käytettiin samoja lakeja, jotka 20-luvulla oli säädetty kommunistien toiminnan estämiseksi. Nuori suomalaienen demokratia näytti toimivuutensa nimenomaan tässä vasemmmiston ja oikeiston ääriliikkeiden kukistamisessa. Usko demokratiaan oli myös ratkaiseva syy, miksi myös vasemmisto talvisodan aikana osoitti uskollisuuttaan Suomen valtiolle.

sinun viestejäsi on kirjoitti:

sinun vietejäsi on varmasti.

joopa joo, ongelma oli sittenkin siinä, ettet itsekään ymmärtänyt mitä kirjoitit. taisit tässä välillä hieman perehtyä asiaa ja huomasit erehtyneesi.

Lue lisää

minun kirjoittamani. Jospa keskittyisit viestien sisältöön niin ehkä ymmärtäisitkin jotain.
Kas kumma, että yhtäkkiä ymmärtämyys loppuu samalla kun argumentitkin. No joo, taida olla sinun tyylisi väitellä.

historioitsia;-)) kirjoitti:

Tässä esimerkki nuoren miehen blogista miettikää itse.

"Kustaan Suomi maailmankartalle
Ampumahiihtäjä, ex-maastohiihtäjä Kaisa Varista epäillään taas vaihteeksi dopingista, eikä tällä kertaa toisin kuin vuonna 2006 olla enää pelkkien huhujen asteella."

http://www.jokisipila.blogspot.com/

Lue lisää

se pahan juuri, koska uskalsi kertoa asioista joista täällä mieluiten vaietaan.
Tuosta samasta asiasta on kirjoitatnut usemmat suomalaiset ja ulkomaisetkin tutkijat, jospa aloittaisit ihan noista nimistä, jotka ovat täällä aiemmin mainittu. Ongelmana vaan taida olla se, että joutuisit lukemaan saksaksi ja englanniksi...

lopetti kirjoitti:

Mäntsälän kapina 30 luvun alussa käytännössä lopetti Lapuanliikkeen toiminnan eli se kiellettiin. Sen toiminnan jatkajaksi tuli IKL, joka oli oikeastaan silloisen kokoomuspuolueen pikkuveli. IKL:n kannatus kuitenkin hiipui jo ennen talvisotaa.

Ennen Mäntsälän kapinaa Lapuanliikkeellä oli ollut myös huomattavan suuri kannatus maalaisliittolaisten maanviljelijöiden parissa, Mutta mäntsälän kapinan jälkeen maalaisliiton kannattajat etääntyivät tästä oikeistolaisesta kansanliikkeestä. Liikkeen kannatuspohja jäi näin melko pieneksi.

Aika mielenkiintoinen ykstyiskohta oikeistoradikalismin hiipumisessa 30-luvun Suomessa oli se, että sitä vastaan käytettiin samoja lakeja, jotka 20-luvulla oli säädetty kommunistien toiminnan estämiseksi. Nuori suomalaienen demokratia näytti toimivuutensa nimenomaan tässä vasemmmiston ja oikeiston ääriliikkeiden kukistamisessa. Usko demokratiaan oli myös ratkaiseva syy, miksi myös vasemmisto talvisodan aikana osoitti uskollisuuttaan Suomen valtiolle.

Lue lisää

Ja kerrankin suomalaiset puhuvat suoraan ja kumartelematta!

fasistit. kirjoitti:

Erilaisia kansallissosialismin sukuisia aatteita nousi Suomessakin 1920- ja 1930-luvuilla, mutta niiden vaikutus jäi verraten vähäiseksi. IKL saavutti vuosien 1933 ja 1936 eduskuntavaaleissa 14 kansanedustajapaikkaa, ja he pitivät yhdenlaisia mustia univormuja, joissa oli natsien lailla hakaristihihamerkki. Politiikaltaan IKL lienee kuitenkin ollut lähempänä Italian fasistipuoluetta ja muita eurooppalaisia oikeistoradikaaleja ryhmiä.

Lue lisää

Suomi pysyi Saksan rinnalla. Suomi ei tietysti koskaan osallistunut rotuvainoihin, joten Saksan fashismin se ilmenemispuoli oli Suomelle ilmeisestikin tietämättä.
Suomen fasismi oli eurofasismia, kuten Neulen ilmaisi, hänen jaottelun mukaan Suomi kuului antikomintern-sopimuksen allekirjoittajiin JA kolmen vallan sopimuksen ulkopuolisiin liittolaisiin. Ett sillee.

ole se viesti kirjoitti:

minun kirjoittamani. Jospa keskittyisit viestien sisältöön niin ehkä ymmärtäisitkin jotain.
Kas kumma, että yhtäkkiä ymmärtämyys loppuu samalla kun argumentitkin. No joo, taida olla sinun tyylisi väitellä.

Lue lisää

Tämä on vakavasti esitetty kysymys, siis ihan tosissaan. Historiasta itse kiinnostuneena haluaisin tietää minkälaista historianopetus oli neuvostoaikana?

Kerrottiinko esim. Suomen osuudesta sotiin tai yleensä Suomesta mitään?

miten opetettiin kirjoitti:

Tämä on vakavasti esitetty kysymys, siis ihan tosissaan. Historiasta itse kiinnostuneena haluaisin tietää minkälaista historianopetus oli neuvostoaikana?

Kerrottiinko esim. Suomen osuudesta sotiin tai yleensä Suomesta mitään?

Lue lisää

(tietosanakirjat, koulukirjat yms) kuvailtiin Suomea hyvin pidättyväisesti. Suomi ei ollut suorastaan uhkana, mutta ainakin sitä pidettiin silmällä. KGB:lle oli jatkuvana pääsärkynä Suomen ja Viron suhteet, joita yritettiin estä kaikin keinoin. Riippuen NL ja Suomen välisistä kulloisista suhteista (kauppa- ja politiikka) panta löystyi tai kiristyi. Kuitenkin tietosanakirjoissa faktoja ei muunneltu, lähinnä kertomatta jättäminen oli ehkä se keino. Mutta samahan tapahtui täällä - jos viitsit katsoa läpileikkausta täkälaisista koulukirjoista ja tietosanakirjoista näet eri vuosikymmeninä eri lähestymistapoja yksin Viron miehitykselle. Vaikkei NL suoranaista käskyvalta täällä ollutkaan, NL mieltä ei tohtinut pahoittaa.

virolainen lukija kirjoitti:

Ja kerrankin suomalaiset puhuvat suoraan ja kumartelematta!

hämmentää virolaisten ja suomalaisten välejä, mutta tuskinpa onnistuvat. Kaikkea hyvää sulle heimoveli, tai -sisko.

palstalla kirjoitti:

hämmentää virolaisten ja suomalaisten välejä, mutta tuskinpa onnistuvat. Kaikkea hyvää sulle heimoveli, tai -sisko.

vaan itseksesi.

täällä taas? kirjoitti:

neuvostotiedemieskö se täällä taas?

tulitko taas "opettamaan" suomalaisille "historiaa"?

noh, onko jutut nyt muuttuneet vai oletko edelleen sitä mieltä, että suomi taisteli yhdessä natksisaksan kanssa talvisodassa kuten aiemmin täällä tuli väitettyä?

vai perehdyitkö välillä asiaan vähän paremmin?

Lue lisää

Älä puhuu suomalaisten puolesta!

oma etu lähempänä, viis eettisistä arvoista, moraalista ja kunniasta.
Sankarikansa on puhunut.

siinä kävi - kirjoitti:

oma etu lähempänä, viis eettisistä arvoista, moraalista ja kunniasta.
Sankarikansa on puhunut.

tulemma taas takaisin aiheeseen:
miksi viro ja virolaiset osoittivat pelkuruutta ja päästivät puna-armeijan sisään ilman yhtään laukausta?
miksi te ette osoittaneet rohkeutta ja yrittäneet muuttaa historiaa?

oliko poliittinen johtonne niin korruptoitunutta, kuten historiantutkimus näyttää?

nyt voisitte täälläkin pystyssä päin ja ylpeinä historiastanne kirjoitella. ei olisi tarvetta neuvostohenkiseen historian vääristelyyn.

virolaisten kirjoittelussa täällä yritetään jotenkin syyllistää suomea. ymmärrän, että teillä on historia, josta tuskin voi olla ylpeä. maatannekin johtaa pääministerinä mies, joka oli kommunistisen järjestelmän palveluksessa.

virossa käydessään suurin osa suomalaisista ajattelee: hyvä että meille ei käynyt näin. moni ajattelee myös esi-isiään, jotka rohkeudellaan ja uhreillaan voittivat suomen vapauden.

on hyvä olla suomalainen.

takaisin aiheeseen... kirjoitti:

tulemma taas takaisin aiheeseen:
miksi viro ja virolaiset osoittivat pelkuruutta ja päästivät puna-armeijan sisään ilman yhtään laukausta?
miksi te ette osoittaneet rohkeutta ja yrittäneet muuttaa historiaa?

oliko poliittinen johtonne niin korruptoitunutta, kuten historiantutkimus näyttää?

nyt voisitte täälläkin pystyssä päin ja ylpeinä historiastanne kirjoitella. ei olisi tarvetta neuvostohenkiseen historian vääristelyyn.

virolaisten kirjoittelussa täällä yritetään jotenkin syyllistää suomea. ymmärrän, että teillä on historia, josta tuskin voi olla ylpeä. maatannekin johtaa pääministerinä mies, joka oli kommunistisen järjestelmän palveluksessa.

virossa käydessään suurin osa suomalaisista ajattelee: hyvä että meille ei käynyt näin. moni ajattelee myös esi-isiään, jotka rohkeudellaan ja uhreillaan voittivat suomen vapauden.

on hyvä olla suomalainen.

Lue lisää

Suomi ei ollut suurvaltojen näkökulmasta korvaamaton sen paremmin sotilaallisena tukialueena kuin luonnonvarojensakaan vuoksi.

”Mikäli Suomi olisi sijannut siellä missä Puola tai Baltian maat, olisi sen kohtalo ollut koko lailla toisenlainen” (Wegner 1977:35-40)

Historia et muuta. Ja vuosi vuodelta revitään tätäkin asiaa yhä enemmän auki. Olitte vapaaehtoisesti natsi-Saksan liittolaisia ja piste.
Viro miehitettiin - siinä on ero. Eikä mitään hävettävää.

Virolaiset rohkenivat kyllä taistelemaan kiittämättömien suomalaisten rinnalla Talvisodassa.

"On hyvä olla suomalainen" -> On hyvä olla syyntakeeton.

............ kirjoitti:

Suomi ei ollut suurvaltojen näkökulmasta korvaamaton sen paremmin sotilaallisena tukialueena kuin luonnonvarojensakaan vuoksi.

”Mikäli Suomi olisi sijannut siellä missä Puola tai Baltian maat, olisi sen kohtalo ollut koko lailla toisenlainen” (Wegner 1977:35-40)

Historia et muuta. Ja vuosi vuodelta revitään tätäkin asiaa yhä enemmän auki. Olitte vapaaehtoisesti natsi-Saksan liittolaisia ja piste.
Viro miehitettiin - siinä on ero. Eikä mitään hävettävää.

Virolaiset rohkenivat kyllä taistelemaan kiittämättömien suomalaisten rinnalla Talvisodassa.

"On hyvä olla suomalainen" -> On hyvä olla syyntakeeton.

Lue lisää

"Mikäli Suomi olisi sijannut siellä missä Puola tai Baltian maat, olisi sen kohtalo ollut koko lailla toisenlainen” (Wegner 1977:35-40)"

Täysin järjetön väite. Suomen paikka on määritelty kartassa, kuten Balttian ja Puolan, eikä se muuksi muutu.

"Virolaiset rohkenivat kyllä taistelemaan kiittämättömien suomalaisten rinnalla Talvisodassa."

Virolaiset vapaaehtoiset eivät osalistuneet talvisotaan.
Muissa sodissa olivatkin virolaiset sitten ehkä merkittävin vapaaehtoisryhmä 3500 miehellä ja 200 kaatunella.
Voi olla, että mielestäsi suomalaiset on kiittämättömiä, mutta kuitenkin:


"Valtiopäivät 1992

HE 127

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaisten
vapaaehtoisten rintamasotilaiden kuntoutuksesta ja
rintamarahasta"


"On hyvä olla suomalainen" -> On hyvä olla syyntakeeton."

Miksi olet katkera, liityppä jäseneksi, niin saat asiallista tietoa.
http://www.suomenpojat.fi/liityjaseneksi.html

kommentissasi. kirjoitti:

"Mikäli Suomi olisi sijannut siellä missä Puola tai Baltian maat, olisi sen kohtalo ollut koko lailla toisenlainen” (Wegner 1977:35-40)"

Täysin järjetön väite. Suomen paikka on määritelty kartassa, kuten Balttian ja Puolan, eikä se muuksi muutu.

"Virolaiset rohkenivat kyllä taistelemaan kiittämättömien suomalaisten rinnalla Talvisodassa."

Virolaiset vapaaehtoiset eivät osalistuneet talvisotaan.
Muissa sodissa olivatkin virolaiset sitten ehkä merkittävin vapaaehtoisryhmä 3500 miehellä ja 200 kaatunella.
Voi olla, että mielestäsi suomalaiset on kiittämättömiä, mutta kuitenkin:


"Valtiopäivät 1992

HE 127

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaisten
vapaaehtoisten rintamasotilaiden kuntoutuksesta ja
rintamarahasta"


"On hyvä olla suomalainen" -> On hyvä olla syyntakeeton."

Miksi olet katkera, liityppä jäseneksi, niin saat asiallista tietoa.
http://www.suomenpojat.fi/liityjaseneksi.html

Lue lisää

--"Mikäli Suomi olisi sijannut siellä missä Puola tai Baltian maat, olisi sen kohtalo ollut koko lailla toisenlainen” (Wegner 1977:35-40)"

Täysin järjetön väite. Suomen paikka on määritelty kartassa, kuten Balttian ja Puolan, eikä se muuksi muutu.--
En ole tyhmempää väitettä kuullutkaan. Jos valtioiden 'paikkojen' määritteleminen kartalla otettaisiin itsestäänselvyytenä, sotiahan ei olisikaan.
Suomen ulkopoliitikassa ei Baltian pikkuvaltioilla ollut asemaa.
Hackzell: "jos Suomi olisi lisännyt aktiviteettiaan Balttian päin, Moskova olisi pitänyt sitä puuhana neuvostopolitiikkaa vastaan."

--"Virolaiset rohkenivat kyllä taistelemaan kiittämättömien suomalaisten rinnalla Talvisodassa."

Virolaiset vapaaehtoiset eivät osalistuneet talvisotaan.
Muissa sodissa olivatkin virolaiset sitten ehkä merkittävin vapaaehtoisryhmä 3500 miehellä ja 200 kaatunella.--

Jassoo. Suomalainen on puhunut.
Kannattais kuitenkin varmistaa kirjoista tämäkin tieto.

.......... kirjoitti:

--"Mikäli Suomi olisi sijannut siellä missä Puola tai Baltian maat, olisi sen kohtalo ollut koko lailla toisenlainen” (Wegner 1977:35-40)"

Täysin järjetön väite. Suomen paikka on määritelty kartassa, kuten Balttian ja Puolan, eikä se muuksi muutu.--
En ole tyhmempää väitettä kuullutkaan. Jos valtioiden 'paikkojen' määritteleminen kartalla otettaisiin itsestäänselvyytenä, sotiahan ei olisikaan.
Suomen ulkopoliitikassa ei Baltian pikkuvaltioilla ollut asemaa.
Hackzell: "jos Suomi olisi lisännyt aktiviteettiaan Balttian päin, Moskova olisi pitänyt sitä puuhana neuvostopolitiikkaa vastaan."

--"Virolaiset rohkenivat kyllä taistelemaan kiittämättömien suomalaisten rinnalla Talvisodassa."

Virolaiset vapaaehtoiset eivät osalistuneet talvisotaan.
Muissa sodissa olivatkin virolaiset sitten ehkä merkittävin vapaaehtoisryhmä 3500 miehellä ja 200 kaatunella.--

Jassoo. Suomalainen on puhunut.
Kannattais kuitenkin varmistaa kirjoista tämäkin tieto.

Lue lisää

virolaisia vapaaehtosia olisi kyllä tullut, mutta he eivät ehtineet osallistua talvisodan varsinaisiin taisteluihin, mutta he olivat jatkosodan merkittävin vapaaehtoisten joukko.

"Mikäli Suomi olisi sijannut siellä missä Puola tai Baltian maat, olisi sen kohtalo ollut koko lailla toisenlainen” (Wegner 1977:35-40)"

Olisiko Puolan pitänyt vaihtaa nimensä Suomeksi, vai olisiko puolalaiset pitänyt siirtää Suomeen ja suomalaiset Puolaan. Järki hoi, älä jätä.

Ps. Oletko kenties Viron venäläinen?

paikkaansa. Talvisota oli NL hämäystä. Sitäpaitsi - eihän Suomi VOITTANUT - rauhaneuvottelut aloitettiin kun Suomi tajusi jäävänsä tappiolle.

pidä kirjoitti:

paikkaansa. Talvisota oli NL hämäystä. Sitäpaitsi - eihän Suomi VOITTANUT - rauhaneuvottelut aloitettiin kun Suomi tajusi jäävänsä tappiolle.

Valesota (saks. Sitzkrieg, "istumasota", ransk. Drôle de guerre, "hassu sota", engl. Phoney War, "huijaussota") oli ajanjakso länsirintamalla toisessa maailmansodassa. Vaihe alkoi 3. syyskuuta 1939, kun Britannia ja Ranska julistivat sodan Natsi-Saksalle ja päättyi Saksan aloittaessa suurhyökkäyksensä 10. toukokuuta 1940.
Valesota sai nimensä siitä, että niinä kahdeksan kuukauden aikana osapuolten välillä käytiin vain vähäisiä kahakoita. Suurimmat tapahtumat olivat britti-armeijan tulo Ranskaan ja Ranskan tykistön ampumat muutaman laukauksen tuli-iskut Saksaan.

Rauhaneuvottelut

Suomen armeijan sotilaiden joulukuun 1939 aikana aikaansaama odottamaton käänne sodassa, torjuntavoitto puna-armeijasta, toi konfliktiin osaratkaisun. Neuvostoliitto joutui arvioimaan uudelleen sodan tavoitteet ja suunniteltua pidemmäksi venyneen selkkauksen kokonaisvaikutukset.
Alustavat tiedot Ison-Britannian ja Ranskan suunnitelmista tukea Suomea talvisodassa sekä sotajoukoin että materiaalisesti asetti NL:n aivan uuden tilanteen eteen. Läntisten suurvaltojen puuttuminen sotaan uhkasi laajentaa konfliktin Neuvostoliiton kannalta epäedulliseen suuntaan.

rintamalla. kirjoitti:

Valesota (saks. Sitzkrieg, "istumasota", ransk. Drôle de guerre, "hassu sota", engl. Phoney War, "huijaussota") oli ajanjakso länsirintamalla toisessa maailmansodassa. Vaihe alkoi 3. syyskuuta 1939, kun Britannia ja Ranska julistivat sodan Natsi-Saksalle ja päättyi Saksan aloittaessa suurhyökkäyksensä 10. toukokuuta 1940.
Valesota sai nimensä siitä, että niinä kahdeksan kuukauden aikana osapuolten välillä käytiin vain vähäisiä kahakoita. Suurimmat tapahtumat olivat britti-armeijan tulo Ranskaan ja Ranskan tykistön ampumat muutaman laukauksen tuli-iskut Saksaan.

Rauhaneuvottelut

Suomen armeijan sotilaiden joulukuun 1939 aikana aikaansaama odottamaton käänne sodassa, torjuntavoitto puna-armeijasta, toi konfliktiin osaratkaisun. Neuvostoliitto joutui arvioimaan uudelleen sodan tavoitteet ja suunniteltua pidemmäksi venyneen selkkauksen kokonaisvaikutukset.
Alustavat tiedot Ison-Britannian ja Ranskan suunnitelmista tukea Suomea talvisodassa sekä sotajoukoin että materiaalisesti asetti NL:n aivan uuden tilanteen eteen. Läntisten suurvaltojen puuttuminen sotaan uhkasi laajentaa konfliktin Neuvostoliiton kannalta epäedulliseen suuntaan.

Lue lisää

--Göringin mukaan Neuvostoliiton heikko esitys talvisodassa 1939-1940 Suomea vastaan oli saanut saksalaiset aliarvioimaan puna-armeijan suorituskyvyn. Tosiasiassa koko sota oli ollut ”maailmanhistorian suurin naamiointi”, johon Stalin oli tarkoituksella lähettänyt puutteellisesti varustettuja ja liian vähäisiä joukkoja salatakseen Neuvostoliiton todellisen varustelutason. Suomen lehdistössä puhe leimattiin loukkaavaksi ja totuutta vääristeleväksi, mutta hallitus ja ulkoministeriö pysyttelivät hiljaa. Göringin teeseissä ei sinänsä ollut mitään uutta. Teoria talvisodasta Neuvostoliiton hämäyksenä oli keksitty jo syksyllä 1941 kun puna-armeijan vastarinta oli osoittautunut huomattavasti luultua kovemmaksi. Kts.esim. Weizsäcker 1950, 281-282 --

Tarkista lähteet. kirjoitti:

--Göringin mukaan Neuvostoliiton heikko esitys talvisodassa 1939-1940 Suomea vastaan oli saanut saksalaiset aliarvioimaan puna-armeijan suorituskyvyn. Tosiasiassa koko sota oli ollut ”maailmanhistorian suurin naamiointi”, johon Stalin oli tarkoituksella lähettänyt puutteellisesti varustettuja ja liian vähäisiä joukkoja salatakseen Neuvostoliiton todellisen varustelutason. Suomen lehdistössä puhe leimattiin loukkaavaksi ja totuutta vääristeleväksi, mutta hallitus ja ulkoministeriö pysyttelivät hiljaa. Göringin teeseissä ei sinänsä ollut mitään uutta. Teoria talvisodasta Neuvostoliiton hämäyksenä oli keksitty jo syksyllä 1941 kun puna-armeijan vastarinta oli osoittautunut huomattavasti luultua kovemmaksi. Kts.esim. Weizsäcker 1950, 281-282 --

Lue lisää

Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen talvisodassa puna-armeijan voimaa heikensivät suuresti kykenemättömyys sopeutua purevaan pakkaseen ja monet muut tekijät. Taisteluiden jatkuessa komennettiin rintamalle myös ukrainalaisista koottuja eteläisiä yksilöitä. Armeija oli jo aikaisemmin mekanisoitu, kuten monet muutkin eurooppalaiset armeijat siihen aikaan. Moottoriajoneuvot soveltuivat kuitenkin huonosti talvisodan taistelukenttien metsäiseen maastoon, kylmyydestä puhumattakaan ja ylivoimaisiksi luultu puna-armeija juuttui pidentyviin taisteluihin sitkeätä vastarintaa tekevien suomalaisten kanssa. Lisäksi armeija taisteli sotaa täysin väärillä taistelutaktiikoilla, joiden muuttaminen oli vaikeata jäykän komentorakenteen takia. Myös kokemuspula oli Stalinin puhdistusten takia valtava. Alkuperäinen tarkoitus oli edetä muutamassa viikossa Helsinkiin, mutta taisteluiden jumiuduttua paikalleen tavoite ei koskaan toteutunut — vaikka Suomen armeija vietiin lähelle murtumispistettä, joutui Stalin kuitenkin taipumaan rauhanneuvotteluihin ja puna-armeija koki nöyryytyksen kansainvälisen yleisön silmissä.

tosiasiat. kirjoitti:

Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen talvisodassa puna-armeijan voimaa heikensivät suuresti kykenemättömyys sopeutua purevaan pakkaseen ja monet muut tekijät. Taisteluiden jatkuessa komennettiin rintamalle myös ukrainalaisista koottuja eteläisiä yksilöitä. Armeija oli jo aikaisemmin mekanisoitu, kuten monet muutkin eurooppalaiset armeijat siihen aikaan. Moottoriajoneuvot soveltuivat kuitenkin huonosti talvisodan taistelukenttien metsäiseen maastoon, kylmyydestä puhumattakaan ja ylivoimaisiksi luultu puna-armeija juuttui pidentyviin taisteluihin sitkeätä vastarintaa tekevien suomalaisten kanssa. Lisäksi armeija taisteli sotaa täysin väärillä taistelutaktiikoilla, joiden muuttaminen oli vaikeata jäykän komentorakenteen takia. Myös kokemuspula oli Stalinin puhdistusten takia valtava. Alkuperäinen tarkoitus oli edetä muutamassa viikossa Helsinkiin, mutta taisteluiden jumiuduttua paikalleen tavoite ei koskaan toteutunut — vaikka Suomen armeija vietiin lähelle murtumispistettä, joutui Stalin kuitenkin taipumaan rauhanneuvotteluihin ja puna-armeija koki nöyryytyksen kansainvälisen yleisön silmissä.

Lue lisää

olisi se tietysti ihanteellinen selitys.
Mutta kun koko muu maailma tietää totuuden, niin kannattaisiko munata itseäsi vielä enemmän kieltämällä tosiasiat?

kannaltasi kirjoitti:

olisi se tietysti ihanteellinen selitys.
Mutta kun koko muu maailma tietää totuuden, niin kannattaisiko munata itseäsi vielä enemmän kieltämällä tosiasiat?

Neuvostoliitto, eikä Neuvostoliittoa ole enään, mutta on itsenäinen Viro ja itsenäinen Suomi ovat maailmankartalla.

ei ole kirjoitti:

Neuvostoliitto, eikä Neuvostoliittoa ole enään, mutta on itsenäinen Viro ja itsenäinen Suomi ovat maailmankartalla.

TMS muutkin tutkineet, eikä hyssyttely enää oikein auta. Jos kyseessä olisi vain NL ja Suomen välinen juttu, senhän olisi helposti voinut peitellä vaikka asiakirjoja polttamalla ja kieltämällä. Kuten totalitäärisysteemeillä tavaksi.
Lista muutamista noista eri maiden tutkijoista on tuolla viestiketjussa.
Virheitä sattuu, merkitystä on sillä, miten ne korjataan.

on tätä kirjoitti:

TMS muutkin tutkineet, eikä hyssyttely enää oikein auta. Jos kyseessä olisi vain NL ja Suomen välinen juttu, senhän olisi helposti voinut peitellä vaikka asiakirjoja polttamalla ja kieltämällä. Kuten totalitäärisysteemeillä tavaksi.
Lista muutamista noista eri maiden tutkijoista on tuolla viestiketjussa.
Virheitä sattuu, merkitystä on sillä, miten ne korjataan.

Lue lisää

Yhdysvaltain presidentti Roosevelt sanoi sekä Suomen että Neuvostoliiton hallituksille lähettämässään nootissa: ”Suomen kansa on vertaansa vailla olevan rohkeuden ja lujan vastarinnan avulla suunnatonta sotilaallista ylivoimaa vastaan voittanut itselleen kaikiksi ajoiksi moraalisen oikeuden asua rauhassa ja riippumattomana maassa, jota se on niin urheasti puolustanut”.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000005591675

linkistä. kirjoitti:

Yhdysvaltain presidentti Roosevelt sanoi sekä Suomen että Neuvostoliiton hallituksille lähettämässään nootissa: ”Suomen kansa on vertaansa vailla olevan rohkeuden ja lujan vastarinnan avulla suunnatonta sotilaallista ylivoimaa vastaan voittanut itselleen kaikiksi ajoiksi moraalisen oikeuden asua rauhassa ja riippumattomana maassa, jota se on niin urheasti puolustanut”.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000005591675

Lue lisää

mitä täällä vieläkin syötetään kansalle. Mutta ei sanakaan Suomen ja NL välisistä neuvotteluista - ei ennen eikä sodanjälkeisistä Siis oleellisemmat faktat puuttuivat.


Ja no, tuosta USA:n asennoitumisesta: sehän ei koskaan tunnustanut Neuvosto-Viroa, vaan puhui aina miehitetystä Virosta.
Toisin kuin Suomi.
Ainiin, USA:n suurlähettilän lähettämän sähkkeen mukaan USA:n valtiosihteerille 23.09.1939 Viron vastaiset hyökkäykset oli alkanut.
Toisessa sähkeessä kertoi hän Molotovin ilmoittaneen että NL käyttää kaikkia keinoja saadakseen Viron haltuun- Viroa tarvittiin NL ja Saksan väliseksi kauppakulkureitiksi.

Mistäköhän sekin kertoi?
Suomalaisen mukaan ei mitään.

Saksa oli v. 1938 Virolle velkaa 3,7 miljoonaa markkaa.

samaa vanhaa tietoa, kirjoitti:

mitä täällä vieläkin syötetään kansalle. Mutta ei sanakaan Suomen ja NL välisistä neuvotteluista - ei ennen eikä sodanjälkeisistä Siis oleellisemmat faktat puuttuivat.


Ja no, tuosta USA:n asennoitumisesta: sehän ei koskaan tunnustanut Neuvosto-Viroa, vaan puhui aina miehitetystä Virosta.
Toisin kuin Suomi.
Ainiin, USA:n suurlähettilän lähettämän sähkkeen mukaan USA:n valtiosihteerille 23.09.1939 Viron vastaiset hyökkäykset oli alkanut.
Toisessa sähkeessä kertoi hän Molotovin ilmoittaneen että NL käyttää kaikkia keinoja saadakseen Viron haltuun- Viroa tarvittiin NL ja Saksan väliseksi kauppakulkureitiksi.

Mistäköhän sekin kertoi?
Suomalaisen mukaan ei mitään.

Saksa oli v. 1938 Virolle velkaa 3,7 miljoonaa markkaa.

Lue lisää

on todettu jo aikoja sitten väärennökseksi. Todellinen kadottaja sodissa oli Neuvostoliitto ja neuvosto-ihminen.
Ei ole enään Neuvostoliittoa, mutta muu Eurooppa on suurinpiirtein samanlainen, kuin ennen toista maailmansotaa, siis loppu hyvin, kaikki hyvin.

Onneksi Virossa on kasvamassa uudenpolven politikoita, joille nämä nykyiset kommunismin kyllästämät Ansipit, Savisaaret, Langit jms. joutuvat antaa tietä, toivottavasti hyvinkin pian.

historiankirjoitus kirjoitti:

on todettu jo aikoja sitten väärennökseksi. Todellinen kadottaja sodissa oli Neuvostoliitto ja neuvosto-ihminen.
Ei ole enään Neuvostoliittoa, mutta muu Eurooppa on suurinpiirtein samanlainen, kuin ennen toista maailmansotaa, siis loppu hyvin, kaikki hyvin.

Onneksi Virossa on kasvamassa uudenpolven politikoita, joille nämä nykyiset kommunismin kyllästämät Ansipit, Savisaaret, Langit jms. joutuvat antaa tietä, toivottavasti hyvinkin pian.

Lue lisää

niitä. Tuossa luettelossa, jonnka annoin EI OLLUT AINOTTAKAAN venäjän tutkijaa. Mitä taas ei voi sanoa tuosta toisesta, johon itse viittasit. Puuttuuko kyky lukea muita kieliä?
Talvisota oli NL hämäyssota ja rauhasopimukset allekirjoitettiin kun Suomi oli jäänyt alakynteen - Suomen pyynnöstä.
Suomessa on Neuvostoliiton vaikutukset pahemmat kuin missään muualla, pienet balttian maat olivat kyllä miehitettyinä mutta nyt vapaina - Suomi oli vapaana maana rähmällään NL edessä ja on edelleen. Suomessa ei ole vieläkään myönnetty, että kaikki tieto- ja oppikirjallisuus kävi neuvostosensuurin läpi.

vaikka miten muunteleisit kirjoitti:

niitä. Tuossa luettelossa, jonnka annoin EI OLLUT AINOTTAKAAN venäjän tutkijaa. Mitä taas ei voi sanoa tuosta toisesta, johon itse viittasit. Puuttuuko kyky lukea muita kieliä?
Talvisota oli NL hämäyssota ja rauhasopimukset allekirjoitettiin kun Suomi oli jäänyt alakynteen - Suomen pyynnöstä.
Suomessa on Neuvostoliiton vaikutukset pahemmat kuin missään muualla, pienet balttian maat olivat kyllä miehitettyinä mutta nyt vapaina - Suomi oli vapaana maana rähmällään NL edessä ja on edelleen. Suomessa ei ole vieläkään myönnetty, että kaikki tieto- ja oppikirjallisuus kävi neuvostosensuurin läpi.

Lue lisää

"Faktat jäävät faktoiksi,
Kirjoittanut: vaikka miten muunteleisit 4.2.2008 klo 15.06

niitä. Tuossa luettelossa, jonnka annoin EI OLLUT AINOTTAKAAN venäjän tutkijaa. Mitä taas ei voi sanoa tuosta toisesta, johon itse viittasit."

Kiitokset rehellisyydestäsi, harva tunnustaa virheensä, kuten sinä. Tähän voimmekin sitten lopettaa tämänkin rautalangan väänön;-)))))

kerroit kirjoitti:

"Faktat jäävät faktoiksi,
Kirjoittanut: vaikka miten muunteleisit 4.2.2008 klo 15.06

niitä. Tuossa luettelossa, jonnka annoin EI OLLUT AINOTTAKAAN venäjän tutkijaa. Mitä taas ei voi sanoa tuosta toisesta, johon itse viittasit."

Kiitokset rehellisyydestäsi, harva tunnustaa virheensä, kuten sinä. Tähän voimmekin sitten lopettaa tämänkin rautalangan väänön;-)))))

Lue lisää

suomalaisen tapa väitellä - kun ei argumentteja enää löytyy, isketaan hampaat oikeinkirjoitukseen tai väärinymmärryksiin.
Joo, lopetetaan vaan.
Heistä on suurin osa historian tutkijoita, Neuvala tutki fasismia ilmiönä.
Kaikki NL tutkijat eivät olleet venäläisiä. Joten ei oikein voi sanoa 'venäläisiä tutkijoita'.

tyypillinen kirjoitti:

suomalaisen tapa väitellä - kun ei argumentteja enää löytyy, isketaan hampaat oikeinkirjoitukseen tai väärinymmärryksiin.
Joo, lopetetaan vaan.
Heistä on suurin osa historian tutkijoita, Neuvala tutki fasismia ilmiönä.
Kaikki NL tutkijat eivät olleet venäläisiä. Joten ei oikein voi sanoa 'venäläisiä tutkijoita'.

Lue lisää

Luin tätä keskustelua mielenkiinnolla, mutta yksi asia kiinnitti huomioni.

Yksi henkilö (virolainen tai kuten joku epäili Viron venäläinen) ilmeisesti istui tietokoneen ääressä yli 3 vuorokautta putkeen ja kommentoinut tätä keskustelua.

Kuule kommentoija, olen hyvin huolestunut siitä, muistatko ollenkaan, että myös internetin ulkopuolella on elämää.
Muistatko? Ihan varmasti?

Sinulle tekisi hyvää välillä sammuttaa tietokone ja mennä vaikka ulos kävelemään. Parasta olisi, jos vaikka puhuisit jonkun ihmisen kanssa.

Silloin et ehkä esittäisi niin sekavia teorioita Suomen historiasta!

Anteeks...
ei tietenkään jatkosodassa... Osasto Khulmey oli parasta apua suomelle... Pohjosessa toimivat saksalaiset eivät saaneet muurmannin rataa tuhottua, minkä takia NL joukoilla oli Hurrucane lentokoneita ja uusia pommittajia...

Nyt on ilmassa samanlaiset merkkejä kuin 1930-luvun loppupuolella 2. Maailmansotan lähestyessä. Waldemar Putler uhittelee Ukrainalle / vaatii takeita, ettei Nato laajene Itään (Ukraina / Suomi / Ruotsi) ja koittaa ohi pikkuvaltioiden saada sovittua näiden lilliputtien kohtaloista. Putler ilmeisesti aistii Usassa olevan heikon ja iankaikkisen vanhan presidentti. Viro vaatii Usan ja, Venäjän neuvottelupöytään ent. Itäblokin edustustoa [Puola]. Tutulta kuulostaa? Pelätään, että tekeillä jokin sopimus, joka kuin Ribbentrop / Molotov...

Anonyymi kirjoitti:

Nyt on ilmassa samanlaiset merkkejä kuin 1930-luvun loppupuolella 2. Maailmansotan lähestyessä. Waldemar Putler uhittelee Ukrainalle / vaatii takeita, ettei Nato laajene Itään (Ukraina / Suomi / Ruotsi) ja koittaa ohi pikkuvaltioiden saada sovittua näiden lilliputtien kohtaloista. Putler ilmeisesti aistii Usassa olevan heikon ja iankaikkisen vanhan presidentti. Viro vaatii Usan ja, Venäjän neuvottelupöytään ent. Itäblokin edustustoa [Puola]. Tutulta kuulostaa? Pelätään, että tekeillä jokin sopimus, joka kuin Ribbentrop / Molotov...

Lue lisää

Ainakin Ukraina on kevään 2022 aikana Putlerin kurituksen alla. Joten oikeaan osuit. Putler on yököttävä otus! Wallu tuhoaa Ukrainan ja saanee siitä tyydytystä. Kiero äijä!