Valtra

Minä ainakaan sitä N:ää susimallien joukkoon laittaisi, en juurikaan ole siitä kuullut huonoa siitä koneesta. Advancessa jonninverran ollut sähköpuolella häikkää, mutta Hitechissa sitten ei juurikaan ole ollut kummempia vikoja.

Kovin kankeana en N:ää pitäisi, ellet sitten ole ajanut tehdasasetuksilla. Ja mitä sitten tulee takapainoisuuteen, sitä pidän hyvänä ominaisuutena enkä vikana. Etukuormainkäytössä hyvä kone.

ennen kuulut että joku haukkuisi Valmettia takapainoiseksi! N kerrankin jo lähellä oikeaa painojakaumaa!

ookkaan kirjoitti:

ennen kuulut että joku haukkuisi Valmettia takapainoiseksi! N kerrankin jo lähellä oikeaa painojakaumaa!

DYNA-VT NIIN ON SULLA AINAKI TRAKTORI,JA SIRRYT PORTAATTOMAAN MAILMAAN.........VITTUUN VAIHDEKEPIT..

ookkaan kirjoitti:

ennen kuulut että joku haukkuisi Valmettia takapainoiseksi! N kerrankin jo lähellä oikeaa painojakaumaa!

No mää oon samaa mieltä kans et painojakautuma akseliväli on perseestä tossa Ännässä. On varmasti ihan hyvä runkoratkasu etukuormainkäyttöön, mut normi maataloustyössä varsin huono. Kutenki jos kuormaintyötä on oikein paljon nii sillon kannattaa hankkia pyökkäri tai kurottaja, ei traktorista oo näille mitään vastusta oli se minkälainen hyvänsä.

Mut normi maataloustöis on tuo etupainosempi rakenne paljon parempi kun käytellään raskaita työkoneita. Ja maatalouskäyttö kuitenkin on tämän kokoluokan koneen pääasiallinen käyttötarkotus. Myös vetokyky on paljon parempi kun etuakselillakin on jonkinverran painoa. Lyhyt akseliväli tuo sitä ketteryyttä ja notkeutta, turha on tuijottaa teknisii tietoi vaan olennaista on se kuinka pienellä ohjausliikkeellä kone kääntyy.

m-f... kirjoitti:

DYNA-VT NIIN ON SULLA AINAKI TRAKTORI,JA SIRRYT PORTAATTOMAAN MAILMAAN.........VITTUUN VAIHDEKEPIT..

No voi höhlä, on aikas harva joka ostaa tommosen portaattoman traktorin nykyaikana. Paikkakunnalla ei Dyna-VT:tä ainuttakaan, ainoastaan yksi Fendti.

Ota MF-mies tosiasioista selvää, myydyimmät fergut löytyvät 4400 sarjasta joissa on kolme vaihdekeppiä. Kuvaavaa on, että MF:n myynti pompsahti uusille sataluvuille pian 4400 sarjan esittelyn jälkeen. Suomalaista huipputekniikkaa hienostuneessa mekaanisessa muodossa!! Tähän eivät muut valmistajat kykene.

portaattoman kirjoitti:

No voi höhlä, on aikas harva joka ostaa tommosen portaattoman traktorin nykyaikana. Paikkakunnalla ei Dyna-VT:tä ainuttakaan, ainoastaan yksi Fendti.

Ota MF-mies tosiasioista selvää, myydyimmät fergut löytyvät 4400 sarjasta joissa on kolme vaihdekeppiä. Kuvaavaa on, että MF:n myynti pompsahti uusille sataluvuille pian 4400 sarjan esittelyn jälkeen. Suomalaista huipputekniikkaa hienostuneessa mekaanisessa muodossa!! Tähän eivät muut valmistajat kykene.

Lue lisää

EI KAI NYKYPÄIVÄN MAATALOUDES MILLÄÄN A-SARJAN VALLULLA PÄRJÄÄ.EI TEILLÄ PÄIN SITTE PELTOJA KAAN OLE,MEINAAN ALLE 100 HV TRAKTORILLA EI TEE YHTÄÄN MITÄÄN.JA 4400 MASSIKOITA EI OO MYYTY MONTAA,TEHDÄÄNKÖ VALLUA ENÄÄ,TUTUSTU DYNA-4,DYNA-6,DYNA-VT NIIN ALAT YMMÄRTÄÄ TRKTOREISTA JOTAIN..ELETÄÄN 2000 LUKUA.KOSKAS MUUTEN SUOLAHDEN VANHAS NAVETAS ALETAAN VALMISTAA PORTATTOMIA...........

painojakautuma kirjoitti:

No mää oon samaa mieltä kans et painojakautuma akseliväli on perseestä tossa Ännässä. On varmasti ihan hyvä runkoratkasu etukuormainkäyttöön, mut normi maataloustyössä varsin huono. Kutenki jos kuormaintyötä on oikein paljon nii sillon kannattaa hankkia pyökkäri tai kurottaja, ei traktorista oo näille mitään vastusta oli se minkälainen hyvänsä.

Mut normi maataloustöis on tuo etupainosempi rakenne paljon parempi kun käytellään raskaita työkoneita. Ja maatalouskäyttö kuitenkin on tämän kokoluokan koneen pääasiallinen käyttötarkotus. Myös vetokyky on paljon parempi kun etuakselillakin on jonkinverran painoa. Lyhyt akseliväli tuo sitä ketteryyttä ja notkeutta, turha on tuijottaa teknisii tietoi vaan olennaista on se kuinka pienellä ohjausliikkeellä kone kääntyy.

Lue lisää

Tällä kaverilla "normi" maatalouskäyttö on kai perinteistä nostolaite koneiden ilmassa retuuttamista. Suomessa olsi päästy monesta paskasta eroon mm pienviljely jos nostelaite koneet kelasillpureineen olisi jäänyt keksimättä. heh heh

Nokalta sukeltavalla ei tee mitään. Ja painoa pitää olla nimenomaan takapyörillä että pitoa riittää. Nostolaitekoneiden aika vaan alkaa olla onneksi ohi. Jossain kuulemma on yhä sellaisiakin peltoja jossa 6 mukinen ei mahdu käääntymään ja aurat, äkeet, kylvökoneet, niittomurskaimet yms. pelleillään nostolaike koneilla isäntä itte tyyliin. Auts sano kastemadot

Juusooo kirjoitti:

Tällä kaverilla "normi" maatalouskäyttö on kai perinteistä nostolaite koneiden ilmassa retuuttamista. Suomessa olsi päästy monesta paskasta eroon mm pienviljely jos nostelaite koneet kelasillpureineen olisi jäänyt keksimättä. heh heh

Nokalta sukeltavalla ei tee mitään. Ja painoa pitää olla nimenomaan takapyörillä että pitoa riittää. Nostolaitekoneiden aika vaan alkaa olla onneksi ohi. Jossain kuulemma on yhä sellaisiakin peltoja jossa 6 mukinen ei mahdu käääntymään ja aurat, äkeet, kylvökoneet, niittomurskaimet yms. pelleillään nostolaike koneilla isäntä itte tyyliin. Auts sano kastemadot

Lue lisää

koneita ole enää kuin caben vesakkomurskain, takalana ja aurat. Aurat siksi kun niillä ei enää juurikaan mitään kynnetä.

Kaikki muut on jo sitten hinattavia. Ja traktorissa siis pitää olla painoa, ja se pitää jakautua sopusuhtaisesti. Lisäksi akselivälin pitää olla pitkä, jotta kone on vakaa.

Toi "keskiakseli" valmetti on yks vittu, kun se nylkyttää koko ajan. Jos laitat nokalle lisäpainoa noin tonnin, se katkeaa ja sitten sillä ei aja pirukaan tyhjänä.

Joo, ja on muuten kumma miten jotkut isännät eivät millään opi käyttämään hinattavia koneita. Itseäni ne ei haittaa mitenkään, ja työ joutuu paljon nopeammin kuin nostolaitekoneilla. Myöskään pienet ja epäsäännölliset lohkot ei ole mikään ongelma. Lisäksi säästyy pelto ja koneet. Työ pitää vaan osata suunnitella kunnolla. Ymmärrän kyllä että se voi olla vaikeeta jos on tekovaiheessa jäänyt rakennusaineet kesken.

Juusooo kirjoitti:

Tällä kaverilla "normi" maatalouskäyttö on kai perinteistä nostolaite koneiden ilmassa retuuttamista. Suomessa olsi päästy monesta paskasta eroon mm pienviljely jos nostelaite koneet kelasillpureineen olisi jäänyt keksimättä. heh heh

Nokalta sukeltavalla ei tee mitään. Ja painoa pitää olla nimenomaan takapyörillä että pitoa riittää. Nostolaitekoneiden aika vaan alkaa olla onneksi ohi. Jossain kuulemma on yhä sellaisiakin peltoja jossa 6 mukinen ei mahdu käääntymään ja aurat, äkeet, kylvökoneet, niittomurskaimet yms. pelleillään nostolaike koneilla isäntä itte tyyliin. Auts sano kastemadot

Lue lisää

Mikäs Juusoa nyt noin pännii? Luehan nyt toi ajatukseni kunnolla äläkä väykötä kuin pahanen teinipoika.

***Mut normi maataloustöis on tuo etupainosempi rakenne paljon parempi kun käytellään raskaita työkoneita, on ne sitten nostolaitesovitteisia tai hinattavia. Ja maatalouskäyttö kuitenkin on tämän kokoluokan koneen pääasiallinen käyttötarkotus. Myös vetokyky on paljon parempi kun etuakselillakin on jonkinverran painoa. Lyhyt akseliväli tuo sitä ketteryyttä ja notkeutta, turha on tuijottaa teknisii tietoi vaan olennaista on se kuinka pienellä ohjausliikkeellä kone kääntyy.***

Mulla on sekä nostolaitesovitteisii että hinattavii koneita, molempien käytös etupainonen kone on paljon parempi.

Tiijätkös miten esmes ison hinattavan äkeen kanssa traktorin painojakautumalle käypi? No minäpä kerron: kovassa vedossa etupää pyrkii kevenemään ja tommonen takapainonen kone kuin Ännä on, vaatii keulalleen kuormaajan painoksi tai etupainosatsin. 05, Mezzo, Mega menee ilman painojakin nätisti. Sama pätee myös ison kärrin kanssa touhutessa.

Ja erityisesti kyntötyössä takapainonen kone on huono, muistan pahalla 80-luvun jolloin koneet oli jarruil ohjattavii.

Niin ja eipäs taida pienviljelijät ajella Mezzo ja Mega Valluilla.

ei nostolaitekiinnitteisiä kirjoitti:

koneita ole enää kuin caben vesakkomurskain, takalana ja aurat. Aurat siksi kun niillä ei enää juurikaan mitään kynnetä.

Kaikki muut on jo sitten hinattavia. Ja traktorissa siis pitää olla painoa, ja se pitää jakautua sopusuhtaisesti. Lisäksi akselivälin pitää olla pitkä, jotta kone on vakaa.

Toi "keskiakseli" valmetti on yks vittu, kun se nylkyttää koko ajan. Jos laitat nokalle lisäpainoa noin tonnin, se katkeaa ja sitten sillä ei aja pirukaan tyhjänä.

Joo, ja on muuten kumma miten jotkut isännät eivät millään opi käyttämään hinattavia koneita. Itseäni ne ei haittaa mitenkään, ja työ joutuu paljon nopeammin kuin nostolaitekoneilla. Myöskään pienet ja epäsäännölliset lohkot ei ole mikään ongelma. Lisäksi säästyy pelto ja koneet. Työ pitää vaan osata suunnitella kunnolla. Ymmärrän kyllä että se voi olla vaikeeta jos on tekovaiheessa jäänyt rakennusaineet kesken.

Lue lisää

No tostä en ala väittään mikä on järkevää olla nostolaitteessa ja mikä hinattava. Nää on makuasioita, mulla on molempii ja molemmis hyvät ja huonot puolensa.

Mut jos nyt aatellaan tota muokkaustyötä minkä otit esille, niin kyl mun mielestä koneen painon pitää jakautua sopusuhtasesti että kone vetää myös etupyörillään. Meil on pehmeitä turvemaita ja siellä huomaa ton lyhytakselivälisen Vallun vetovoiman selvimmin. Vallua ei tarvii etupainottaa, se vetää jo vakiona mukavasti. Taka-akselipaino ei kasva hurjaksi rajussakaan vedätyksessä äkeen tai kärrin kanssa.

Ite en pidä pitkästä akselivälistä koska mun mielest sil ei saada muuta hyötyy kuin vakaampi maantieajo-ominaisuus. Ja renkaat jo yksinään vaikuttaa tieominaisuuksiin tosi paljon.

Sä oot ajanu rengasvikasella Valmetilla jos se nylkytti kokoajan. Mää olen sorvauttanu renkaat ja tään tasasemmin ei kone vois kulkee. Ei näihin Valmetteihin normi töissä tarviikkaan laittaa tonnia etupainoo, en ymmäärrä missä sitä tarvittais. Mezzon nokka pysyy maassa joka tilanteessa, oli sit kyseessä siirtoajo 5 teräsil paluuauroil tai ison kärrin veto.

Tohon hinattavuus vs nostolaite asiaan on paha ottaa kantaa, mul on molempii ja molemmissa on ominaisuutensa. Täälpäin monet suosii nostolaitekoneita sen vuoks kun on paljon pahoja märkiä raivioita. Mul ei niit juurikaan onneks oo. Senverran oon nostolaitekoneitten kannalla et takalanassa, juontokourassa ja kyntöauroissa en nää oikein muuta vaihtoehtoo. Ruisku mul on hinattava, mut en nää et se jollain tapaa ois parempi kuin nostolaitekone. Kylvökone on hinattava, äkeistä löytyy molemmat.

akseliväli kirjoitti:

No tostä en ala väittään mikä on järkevää olla nostolaitteessa ja mikä hinattava. Nää on makuasioita, mulla on molempii ja molemmis hyvät ja huonot puolensa.

Mut jos nyt aatellaan tota muokkaustyötä minkä otit esille, niin kyl mun mielestä koneen painon pitää jakautua sopusuhtasesti että kone vetää myös etupyörillään. Meil on pehmeitä turvemaita ja siellä huomaa ton lyhytakselivälisen Vallun vetovoiman selvimmin. Vallua ei tarvii etupainottaa, se vetää jo vakiona mukavasti. Taka-akselipaino ei kasva hurjaksi rajussakaan vedätyksessä äkeen tai kärrin kanssa.

Ite en pidä pitkästä akselivälistä koska mun mielest sil ei saada muuta hyötyy kuin vakaampi maantieajo-ominaisuus. Ja renkaat jo yksinään vaikuttaa tieominaisuuksiin tosi paljon.

Sä oot ajanu rengasvikasella Valmetilla jos se nylkytti kokoajan. Mää olen sorvauttanu renkaat ja tään tasasemmin ei kone vois kulkee. Ei näihin Valmetteihin normi töissä tarviikkaan laittaa tonnia etupainoo, en ymmäärrä missä sitä tarvittais. Mezzon nokka pysyy maassa joka tilanteessa, oli sit kyseessä siirtoajo 5 teräsil paluuauroil tai ison kärrin veto.

Tohon hinattavuus vs nostolaite asiaan on paha ottaa kantaa, mul on molempii ja molemmissa on ominaisuutensa. Täälpäin monet suosii nostolaitekoneita sen vuoks kun on paljon pahoja märkiä raivioita. Mul ei niit juurikaan onneks oo. Senverran oon nostolaitekoneitten kannalla et takalanassa, juontokourassa ja kyntöauroissa en nää oikein muuta vaihtoehtoo. Ruisku mul on hinattava, mut en nää et se jollain tapaa ois parempi kuin nostolaitekone. Kylvökone on hinattava, äkeistä löytyy molemmat.

Lue lisää

Joo, jokin kumma ajatuskatko on Valtranmiehillä käyny kun ovat menneeet tossa painojakauma-asiassa takaisin takavetoaikaan. Sillon kun vetävät etuakselit oli niin kalliita, että kaikki osti takavetoista, niin oli tärkeetä että koneen paino on takapäällä.

Nyt kuitenkin kun lähes kaikki ostaa sen nelivedon, olis tärkeetä että kone on nelivetoseksi tehty, eikä tommonen ""takatassuillakävelijä"" niinko Ännä nyt on.

En tiiä sit olisko ne Valtralla suunnitellu ton koneen jotain ulkomaanvientiä ajatellen, sinnehän niitä takavetojakin enämpi myydään. Suomalaisiin tarpeisiin tuommonen vanhanaikainen runkoratkasu on tosi huono.

VITSIN HEITIT kirjoitti:

EI KAI NYKYPÄIVÄN MAATALOUDES MILLÄÄN A-SARJAN VALLULLA PÄRJÄÄ.EI TEILLÄ PÄIN SITTE PELTOJA KAAN OLE,MEINAAN ALLE 100 HV TRAKTORILLA EI TEE YHTÄÄN MITÄÄN.JA 4400 MASSIKOITA EI OO MYYTY MONTAA,TEHDÄÄNKÖ VALLUA ENÄÄ,TUTUSTU DYNA-4,DYNA-6,DYNA-VT NIIN ALAT YMMÄRTÄÄ TRKTOREISTA JOTAIN..ELETÄÄN 2000 LUKUA.KOSKAS MUUTEN SUOLAHDEN VANHAS NAVETAS ALETAAN VALMISTAA PORTATTOMIA...........

Lue lisää

Siitä MF miehelle mietittävää, mikä ratsastaa kenenkin maineella:

http://www.nettikone.com/641879

VITSIN HEITIT kirjoitti:

EI KAI NYKYPÄIVÄN MAATALOUDES MILLÄÄN A-SARJAN VALLULLA PÄRJÄÄ.EI TEILLÄ PÄIN SITTE PELTOJA KAAN OLE,MEINAAN ALLE 100 HV TRAKTORILLA EI TEE YHTÄÄN MITÄÄN.JA 4400 MASSIKOITA EI OO MYYTY MONTAA,TEHDÄÄNKÖ VALLUA ENÄÄ,TUTUSTU DYNA-4,DYNA-6,DYNA-VT NIIN ALAT YMMÄRTÄÄ TRKTOREISTA JOTAIN..ELETÄÄN 2000 LUKUA.KOSKAS MUUTEN SUOLAHDEN VANHAS NAVETAS ALETAAN VALMISTAA PORTATTOMIA...........

Lue lisää

maataloudessa ja vanhoilla Belaruksilla, sekä Ursuksilla; muu on hienostelua!

Käy katsomassa konekantaa, millä TUOTETAAN ruokaa maailmalla, on isoa, mutta aika yksinkertaista tekniikkaa.

Mulla on iso urkki ja siihen vähän itse rakennettua haitekkia, sekä halvat työkoneet perään, ei paljon pääomat rasita ja homma käy. Jää vielä viivan allekin jotain verottajalle!

painojakautuma kirjoitti:

No mää oon samaa mieltä kans et painojakautuma akseliväli on perseestä tossa Ännässä. On varmasti ihan hyvä runkoratkasu etukuormainkäyttöön, mut normi maataloustyössä varsin huono. Kutenki jos kuormaintyötä on oikein paljon nii sillon kannattaa hankkia pyökkäri tai kurottaja, ei traktorista oo näille mitään vastusta oli se minkälainen hyvänsä.

Mut normi maataloustöis on tuo etupainosempi rakenne paljon parempi kun käytellään raskaita työkoneita. Ja maatalouskäyttö kuitenkin on tämän kokoluokan koneen pääasiallinen käyttötarkotus. Myös vetokyky on paljon parempi kun etuakselillakin on jonkinverran painoa. Lyhyt akseliväli tuo sitä ketteryyttä ja notkeutta, turha on tuijottaa teknisii tietoi vaan olennaista on se kuinka pienellä ohjausliikkeellä kone kääntyy.

Lue lisää

Perkele! Pilasivat Vallun hyvän neloskoneen tuolla tökeröllä runkorakenteella. Luulis et olisivat ottaneet opikseen siitä supersuositusta C-sarjasta, mitä takavetoraktorin runko aiheuttaa nelivetosessa.

No ompa vielä se T-sarjalainen saatavisa oikealla Valmetinrungolla. Ainoo vain et on moneen käyttöön turhan rohjo peli, toi Ännä olis sopivan kokoinen maatilaraktori mutta painojakaantuma pilaa kaiken.

ei nostolaitekiinnitteisiä kirjoitti:

koneita ole enää kuin caben vesakkomurskain, takalana ja aurat. Aurat siksi kun niillä ei enää juurikaan mitään kynnetä.

Kaikki muut on jo sitten hinattavia. Ja traktorissa siis pitää olla painoa, ja se pitää jakautua sopusuhtaisesti. Lisäksi akselivälin pitää olla pitkä, jotta kone on vakaa.

Toi "keskiakseli" valmetti on yks vittu, kun se nylkyttää koko ajan. Jos laitat nokalle lisäpainoa noin tonnin, se katkeaa ja sitten sillä ei aja pirukaan tyhjänä.

Joo, ja on muuten kumma miten jotkut isännät eivät millään opi käyttämään hinattavia koneita. Itseäni ne ei haittaa mitenkään, ja työ joutuu paljon nopeammin kuin nostolaitekoneilla. Myöskään pienet ja epäsäännölliset lohkot ei ole mikään ongelma. Lisäksi säästyy pelto ja koneet. Työ pitää vaan osata suunnitella kunnolla. Ymmärrän kyllä että se voi olla vaikeeta jos on tekovaiheessa jäänyt rakennusaineet kesken.

Lue lisää

****Jos laitat nokalle lisäpainoa noin tonnin, se katkeaa ja sitten sillä ei aja pirukaan tyhjänä.

-----------

Sehän on oikean painojakauman tarkoitus ettei tarvita raskaassakaan vetotyössä mitään lisäpainoa. Mezzo/Mega ei tarvitse lisäpainotusta samalla tavoin kuin nämä ns. takavetotraktorin rungolle rakennetut nelivedot. Pyörien ote pitää ilmankin, ja kone, kuljettaja, polttoaine ja pelto säästyy. Tämä tulee esiin jokatapauksessa, oli kyseessä iso nostolaitesovitteinen kylvölannoitin, aurat, tai hinattava äes tai kärry.

Aito teräsrunkoinen Valtra ei katkea raskaastikaan painotettaessa/kuormitettaessa. Katkeaminen on näiden rungottomien Ännien ja C:n ongelma.

Dynamiitti VT kirjoitti:

Siitä MF miehelle mietittävää, mikä ratsastaa kenenkin maineella:

http://www.nettikone.com/641879

Lue lisää

VAIHDETTU DYNA 4,EI KUKAAN AJA TRAKTORILLA MILLÄ ON HYTTI TÄYNNÄ KEPPEJÄ.3 KAPPALETTA 2008 TRAKTORIS...................................................

55 h ja pois kirjoitti:

VAIHDETTU DYNA 4,EI KUKAAN AJA TRAKTORILLA MILLÄ ON HYTTI TÄYNNÄ KEPPEJÄ.3 KAPPALETTA 2008 TRAKTORIS...................................................

Mitä sinä nyt oikein höpiset. Lue ilmo tarkemmin:

""""Esittelykone. 4435-4 on identtinen malli Valtran A75 kanssa, ainoastaan konepelti erilainen ja suunnanvaihtovipu vasemmalla. 3,3 L 3 sylinterinen, 74 hv. Takalasin pesin/pyyhin.
Etuukuormaaja Isme 140L. Kuormaajassa hydraulinen vaimennus, 3.toiminto, vakaimet, harjahydrauliikka ja auraustuet.
Koneelle vuoden takuu.""""

Kyseinen kone oli Keskolla esittelykoneena syksyllä, oli päivän verran ajossa meilläkin. Ihan napakka ja käteensopiva kone, parhaimpia koeajamiani Massereita. Monta näitä on tännepäin myyty, tosin ovat olleet pääasiassa numeroa tehokkaampia nelisylinterisiä malleja.

Itse olen tosin enemmän sen aidon ja alkuperäisen kannalla sillä siinä on vaihdevipujen ryhmittely paljon parempi, kolmen vuoden takuu, parempi näkyvyys eteenpäin ja on se minun silmääni kauniimpi katseltava kuin Masseri. Ilmeisesti tuo MF merkki pudottaa sen takuunkin ainoastaan vuoteen, Massey ei ole vielä sisäistänyt miten laadukkaita koneita onkaan myymässä, vaan kuvittelee tuotteiden olevan laadultaan samaa sontaa kuin Beauvaisin ja Coventryn laitoksissa. Aidolla ja alkuperäisellä onkin se kolmen vuoden takuu, joka kertoo paljon luotettavasta ja viimeistellystä perustekniikasta.

Valmetin kolmenkepin laatikko on ylivoimaisen hyvä ja kevyt käyttää. Suotta yrität sitä Dyna-VT:täsi tyrkyttää, ei tuollaista mehuvetoista juuri kukaan halua. Vaan päinvastoin on Valtran keppivaihteellisessa, tämä tuli esiin vuonna 2003 kun Valtra jätti suurissa malleissaan keppilaatikon pois tuotannosta juuri sinunkaltaisiesi väykötttäjien vaatimuksesta. Meni puoli vuotta, ja keppilaatikko otettiin takaisin käyttöön Classic-varusteoption nimellä. Valtra on kehittänyt synkrovaihteistonsa niin hienostuneeksi ja käteensopivaksi ettei näistä kilpailevien merkkien hienoimmistakaan portaattomista/täyspowershifteistä ole verrokkia Valtran Syncro-Split Multitorquelle tai Delta-Powershiftille.

Valtra on traktoreiden vaihteistokonstruktoinnissa ylivoimainen edelläkävijä kun on kyse käyttömukavuudesta ja ergonomiasta.

Jottuvii kirjoitti:

****Jos laitat nokalle lisäpainoa noin tonnin, se katkeaa ja sitten sillä ei aja pirukaan tyhjänä.

-----------

Sehän on oikean painojakauman tarkoitus ettei tarvita raskaassakaan vetotyössä mitään lisäpainoa. Mezzo/Mega ei tarvitse lisäpainotusta samalla tavoin kuin nämä ns. takavetotraktorin rungolle rakennetut nelivedot. Pyörien ote pitää ilmankin, ja kone, kuljettaja, polttoaine ja pelto säästyy. Tämä tulee esiin jokatapauksessa, oli kyseessä iso nostolaitesovitteinen kylvölannoitin, aurat, tai hinattava äes tai kärry.

Aito teräsrunkoinen Valtra ei katkea raskaastikaan painotettaessa/kuormitettaessa. Katkeaminen on näiden rungottomien Ännien ja C:n ongelma.

Lue lisää

jotka laittavat mekaniikan ja fysiikan lait uuteen uskoon ihan kertaheitolla!!!

Huomaa, että millaiset miehet valumöteillä oikein ajaavatkaan!!

Käsittääkseni, jos koukusta tai nostolaitteista (kellunta) jotain raskasta vedetään, se painottaa etupyöriä, eikä kevennä niitä!! Olenko väärässä? Ainakin kaikkien mekaniikan oppien mukaan, kaikki veto, mikä kohdistuu taka-akselilinjan alapuolelle, painaa etuakselia alaspäin. Toinen asia sitten on, vetokoukkuun kohdistuva pystysuora kuorma ja nostolaitetyö tunnustelulla tai asennonsäädöllä, tällöin pystysuora voima taka-akselin takapuolella keventää koneen etupäätä.

No kohta kait joku puisto-opiston käynyt yli-insinööri alkaa muuta sössöttään....

Toiseksi, se etuakselin paikka suhteessa etupyörien vetokykyyn... Olettekos ajatellut, että kun se etuakseli (nelivedossa painava komponentti) viedään mahdollisimman eteen, sen vastapaino-ominaisuus on suurempi, kuin jos se tuodaan lähemmäs taka-akselia. Näin saman painoisesta koneesta saadaan oikeasti etupainoisempi. Väitän, että se käytännön vetotyössä vetää pienemmällä luistolla enemmän kuin lyhyt akselivälinen kone.

Kolmanneksi, täällä joku väitti että valmetti ei muka pomppis. Aina kun akseliväli lyhenee, ja ajetaan esteen yli, lyhyt akselivälinen kone kallistuu asteissa enemmän kuin kone pitkällä akselivälillä. Tämä saa koneen pomppimaan, renkaista riippumatta. Toki tieajossa rengastuksella on erittäin suuri merkitys sitä ei voi kieltää, mutta se ei poista lyhytakselivälisen koneen perusongelmaa.

Käsittääkseni valumötti aikoinaan etuakselin sijoittamisella yritti paikata edellisten mallien kömpelyyttä ja siitä seurannutta kankean koneen mainetta. Sillä etuakseli ei ollut silloin kovin kehittynyt, ja akselivälin lyhentämisellä saavutettiin parempi kääntyvyys. Muut valmistajat ratkaisivat saman ongelman järkevämmin: tekemällä parempia etuakseleita! Eikä se valmetti siitä kankeudesta ole mihinkään päässyt. Tänäkin päivänä 160 heppainen kuutosvalmetti on yhtä kankea kuin aina kankeana pidetty ursus. Että se siitä.

Kannattais isännät vähän itse pohtia nuita asioita omalla järjellä eikä aina uskoa myyntimiesten puheita. Hyvä myyntimies kun puheillaan paikkaa monta tuotevalmistajan tekemään munausta ;-) Tai ei se niitä mihnään paikkaa, se vaan saa hölmön aisakkaan kuvittelemaan, että munaus onkin jokin etu. Ikivanha kikka ;-)

Oikeita ihmemiehiä kirjoitti:

jotka laittavat mekaniikan ja fysiikan lait uuteen uskoon ihan kertaheitolla!!!

Huomaa, että millaiset miehet valumöteillä oikein ajaavatkaan!!

Käsittääkseni, jos koukusta tai nostolaitteista (kellunta) jotain raskasta vedetään, se painottaa etupyöriä, eikä kevennä niitä!! Olenko väärässä? Ainakin kaikkien mekaniikan oppien mukaan, kaikki veto, mikä kohdistuu taka-akselilinjan alapuolelle, painaa etuakselia alaspäin. Toinen asia sitten on, vetokoukkuun kohdistuva pystysuora kuorma ja nostolaitetyö tunnustelulla tai asennonsäädöllä, tällöin pystysuora voima taka-akselin takapuolella keventää koneen etupäätä.

No kohta kait joku puisto-opiston käynyt yli-insinööri alkaa muuta sössöttään....

Toiseksi, se etuakselin paikka suhteessa etupyörien vetokykyyn... Olettekos ajatellut, että kun se etuakseli (nelivedossa painava komponentti) viedään mahdollisimman eteen, sen vastapaino-ominaisuus on suurempi, kuin jos se tuodaan lähemmäs taka-akselia. Näin saman painoisesta koneesta saadaan oikeasti etupainoisempi. Väitän, että se käytännön vetotyössä vetää pienemmällä luistolla enemmän kuin lyhyt akselivälinen kone.

Kolmanneksi, täällä joku väitti että valmetti ei muka pomppis. Aina kun akseliväli lyhenee, ja ajetaan esteen yli, lyhyt akselivälinen kone kallistuu asteissa enemmän kuin kone pitkällä akselivälillä. Tämä saa koneen pomppimaan, renkaista riippumatta. Toki tieajossa rengastuksella on erittäin suuri merkitys sitä ei voi kieltää, mutta se ei poista lyhytakselivälisen koneen perusongelmaa.

Käsittääkseni valumötti aikoinaan etuakselin sijoittamisella yritti paikata edellisten mallien kömpelyyttä ja siitä seurannutta kankean koneen mainetta. Sillä etuakseli ei ollut silloin kovin kehittynyt, ja akselivälin lyhentämisellä saavutettiin parempi kääntyvyys. Muut valmistajat ratkaisivat saman ongelman järkevämmin: tekemällä parempia etuakseleita! Eikä se valmetti siitä kankeudesta ole mihinkään päässyt. Tänäkin päivänä 160 heppainen kuutosvalmetti on yhtä kankea kuin aina kankeana pidetty ursus. Että se siitä.

Kannattais isännät vähän itse pohtia nuita asioita omalla järjellä eikä aina uskoa myyntimiesten puheita. Hyvä myyntimies kun puheillaan paikkaa monta tuotevalmistajan tekemään munausta ;-) Tai ei se niitä mihnään paikkaa, se vaan saa hölmön aisakkaan kuvittelemaan, että munaus onkin jokin etu. Ikivanha kikka ;-)

Lue lisää

Olet nyt valitettavasti väärässä noiden väittämiesi kanssa.

Valmetissa on koukkulinja korkealla, etupäätä painottavaa voimaa ei synny samoin kuin persjalkaisissa ulkomaantraktoreissa. Tämän huomaa erityisesti isoa kärryä vedettäessä miten se etupää kevenee. Tähän on turha muuta väittää, tämä on käytännössä nähty.

Jos sitä etuakselia viedään eteenpäin, tulee sille saada myös reilusti painoa. Tästä taas seuraisi kohtuuttoman pitkä keula tai sitten tarvitaan niitä kirottuja painolimppuja.

Kokeileppa verrata samanpainoista Deutsia(erittäin takapainoinen, ns. takavedon alustalle koottu kone) ja Valtraa(45%/55% jakaumalla) vetokyvyltään keskenään. Pannaampa molempiin iso kärry perään niin nähdään että Deutsi muuttuu tosipaikan tullen jarruilla ohjattavaksi kiimaiseksi oriiksi. Vetävästä euakselista ei saada kummoistakaan hyötyä ilman lisäpainosatsia pyörien kauhoessa tyhjää. Tästä asiasta voit keskustella kokemusta omaavien turvemiesten tai maanajureiden kanssa ellet anonyymiä nettipersoonaa usko. Perinteinen Valtra on näiden avujen ansiosta erinomainen raskaiden koneiden, perävaunujen hinaaja. Tämä on yksi syy miksi esim. Deutsit tai isot Nyykkärit eivät nauti suosiota äärioloissa suoritettavassa kärrytyössä(lue: turvetyömaalla). Etenkin NH TM190 on erittäin onneton turvekärryn veturi kohtuuttoman taka-akselipainonsa vuoksi, se hukkuu takapäästään käsittämättömän herkästi ja etupää jää pinnalle kauhomaan tyhjää.

Se pomppimisongelma esiintyy toki herkemmin lyhyen akselivälin omaavassa koneessa, mutta rengasvalinnalla ja paineilla tämä ilmiö eliminoidaan täysin. Ota myös huomioon että nykyiset Valmetit kulkevat vakiuona jo liki 50 km/h ja liikennemalleina 60 km/h. Mitäpä konetta liikennetraktoriyrittäjät pääasiassa mahtavat suosia? No tietty lyhytakselivälistä Valtraa, joten äläpä viitsi kyseenalaistaa Valtran tieominaisuuksia. Jos kone nylkyttäisi, ei sillä pitkää päivää pirukaan ajaisi.

Olet väärässä 05 sarjan lanseeraamisen yhteydessä valitun runkorakenteen suhteen. Senaikainen Carraron etuakseli oli traktorimaailman eniten kääntyviä akseleita, jota käyttivät myös muut merkit(ainakin Case ja Ford). Toki 05 sarjassa saatiin aikaan ällistyttävä ketteryys nelivetotraktorille, mutta tämä ei ollut runkorakenteen kehittämisen syy vaan tarve tehdä vartavasten nelivetoiseksi rakennettu kone, jossa etuakselisto ei ole jälkeenpäin ""Manuelimaisesti"" koplattu.

Sittemmin akseliston vaihduttua Danaan koneen käätösäde kasvoi hieman, mutta on edelleen ketterämpi kuin moni muu merkki. Joka moittii vaikkapa Mezzo Valmettia kankeksi, ei ole ymmärtänyt säätää akselistoa lainkaan. Akselisto on itse säädettävä tehdasasetuksen jäljiltä samoin kuin kolmipistelaitteet, ellei tätä ymmärrä tehdä on mielestäni turha tehdä mitään arvosteluja asiasta.

Tämänpäivän 160 heppaisessa kuutosvalmetissa onkin venytetty akseliväliä ja kadotettu se ketteryys siihen. Kokeileppa vanhaa kunnon 8100:sta, niin tiedät mitä on suuren traktorin ketteryys.

Lyhyen akselivälin ansiosta koneelle saadaan sitä käytännön työssä tuntuvaa ketteryyttä, etupyörä ei kaarra monen metrin päässä, vaan pienelläkin ohjausliikkeellä saadaan jo suuria aikaan.

Olen kanssasi samaa mieltä, että kannattaa miettiä näitä asioita omalla järjellä ja kokeilla eri koneita, sillä se varmin kokemus syntyy. Etenkin Keskon myyjillä tuntuu olevan alituinen tarve moittia Valtraa milloin mistäkin, tosin se on hieman laantunut kun ovat saaneet itsekin alkaa myymään Valtraa tavallaan. Se nyt vaan on tyhmää rakentaa nelivetotraktoria takavetoisen kiimaoriin alustalle, se on taantumaa ja ajassa taaksepäin menemistä. Itse en ainakaan usko että takavetotraktorit tulevat suuremmin yleistymään.

väärässä kirjoitti:

Olet nyt valitettavasti väärässä noiden väittämiesi kanssa.

Valmetissa on koukkulinja korkealla, etupäätä painottavaa voimaa ei synny samoin kuin persjalkaisissa ulkomaantraktoreissa. Tämän huomaa erityisesti isoa kärryä vedettäessä miten se etupää kevenee. Tähän on turha muuta väittää, tämä on käytännössä nähty.

Jos sitä etuakselia viedään eteenpäin, tulee sille saada myös reilusti painoa. Tästä taas seuraisi kohtuuttoman pitkä keula tai sitten tarvitaan niitä kirottuja painolimppuja.

Kokeileppa verrata samanpainoista Deutsia(erittäin takapainoinen, ns. takavedon alustalle koottu kone) ja Valtraa(45%/55% jakaumalla) vetokyvyltään keskenään. Pannaampa molempiin iso kärry perään niin nähdään että Deutsi muuttuu tosipaikan tullen jarruilla ohjattavaksi kiimaiseksi oriiksi. Vetävästä euakselista ei saada kummoistakaan hyötyä ilman lisäpainosatsia pyörien kauhoessa tyhjää. Tästä asiasta voit keskustella kokemusta omaavien turvemiesten tai maanajureiden kanssa ellet anonyymiä nettipersoonaa usko. Perinteinen Valtra on näiden avujen ansiosta erinomainen raskaiden koneiden, perävaunujen hinaaja. Tämä on yksi syy miksi esim. Deutsit tai isot Nyykkärit eivät nauti suosiota äärioloissa suoritettavassa kärrytyössä(lue: turvetyömaalla). Etenkin NH TM190 on erittäin onneton turvekärryn veturi kohtuuttoman taka-akselipainonsa vuoksi, se hukkuu takapäästään käsittämättömän herkästi ja etupää jää pinnalle kauhomaan tyhjää.

Se pomppimisongelma esiintyy toki herkemmin lyhyen akselivälin omaavassa koneessa, mutta rengasvalinnalla ja paineilla tämä ilmiö eliminoidaan täysin. Ota myös huomioon että nykyiset Valmetit kulkevat vakiuona jo liki 50 km/h ja liikennemalleina 60 km/h. Mitäpä konetta liikennetraktoriyrittäjät pääasiassa mahtavat suosia? No tietty lyhytakselivälistä Valtraa, joten äläpä viitsi kyseenalaistaa Valtran tieominaisuuksia. Jos kone nylkyttäisi, ei sillä pitkää päivää pirukaan ajaisi.

Olet väärässä 05 sarjan lanseeraamisen yhteydessä valitun runkorakenteen suhteen. Senaikainen Carraron etuakseli oli traktorimaailman eniten kääntyviä akseleita, jota käyttivät myös muut merkit(ainakin Case ja Ford). Toki 05 sarjassa saatiin aikaan ällistyttävä ketteryys nelivetotraktorille, mutta tämä ei ollut runkorakenteen kehittämisen syy vaan tarve tehdä vartavasten nelivetoiseksi rakennettu kone, jossa etuakselisto ei ole jälkeenpäin ""Manuelimaisesti"" koplattu.

Sittemmin akseliston vaihduttua Danaan koneen käätösäde kasvoi hieman, mutta on edelleen ketterämpi kuin moni muu merkki. Joka moittii vaikkapa Mezzo Valmettia kankeksi, ei ole ymmärtänyt säätää akselistoa lainkaan. Akselisto on itse säädettävä tehdasasetuksen jäljiltä samoin kuin kolmipistelaitteet, ellei tätä ymmärrä tehdä on mielestäni turha tehdä mitään arvosteluja asiasta.

Tämänpäivän 160 heppaisessa kuutosvalmetissa onkin venytetty akseliväliä ja kadotettu se ketteryys siihen. Kokeileppa vanhaa kunnon 8100:sta, niin tiedät mitä on suuren traktorin ketteryys.

Lyhyen akselivälin ansiosta koneelle saadaan sitä käytännön työssä tuntuvaa ketteryyttä, etupyörä ei kaarra monen metrin päässä, vaan pienelläkin ohjausliikkeellä saadaan jo suuria aikaan.

Olen kanssasi samaa mieltä, että kannattaa miettiä näitä asioita omalla järjellä ja kokeilla eri koneita, sillä se varmin kokemus syntyy. Etenkin Keskon myyjillä tuntuu olevan alituinen tarve moittia Valtraa milloin mistäkin, tosin se on hieman laantunut kun ovat saaneet itsekin alkaa myymään Valtraa tavallaan. Se nyt vaan on tyhmää rakentaa nelivetotraktoria takavetoisen kiimaoriin alustalle, se on taantumaa ja ajassa taaksepäin menemistä. Itse en ainakaan usko että takavetotraktorit tulevat suuremmin yleistymään.

Lue lisää

tuos oli tietyömaa ja siellä ajeli sigma sekä nyykkäri 190 samanholtaisten maakärryjen kans ja täytyy sanoa, ettei vallu päässy paljon mihinkään, kun aina oli rähmällään ja nykkääri kierti sitä ympäriinsä täysillä kuomilla, kun vallu tukki tien, en tiedä mistä moinen johtui, mutta kyllä koneissa oli ihan selvä ero etenemisenssä, kyseessä ei ollu mikään neva vaan tavallinen savikko kun läjitysalueita tehtiin, vallua sielä vedeltiin niin nyykkärillä kun kaivurillakin ei sen etenemisestä tullu yhtään mitään..mulla on kyllä itellä vallu, mutta tuota hommaa seurasin ihan vain uteliaisuudesta ja totesin, että jos pitäs maakärryä lähteä vetämään olis edes merkinvaihto.

seuranneena.. kirjoitti:

tuos oli tietyömaa ja siellä ajeli sigma sekä nyykkäri 190 samanholtaisten maakärryjen kans ja täytyy sanoa, ettei vallu päässy paljon mihinkään, kun aina oli rähmällään ja nykkääri kierti sitä ympäriinsä täysillä kuomilla, kun vallu tukki tien, en tiedä mistä moinen johtui, mutta kyllä koneissa oli ihan selvä ero etenemisenssä, kyseessä ei ollu mikään neva vaan tavallinen savikko kun läjitysalueita tehtiin, vallua sielä vedeltiin niin nyykkärillä kun kaivurillakin ei sen etenemisestä tullu yhtään mitään..mulla on kyllä itellä vallu, mutta tuota hommaa seurasin ihan vain uteliaisuudesta ja totesin, että jos pitäs maakärryä lähteä vetämään olis edes merkinvaihto.

Lue lisää

Taitaapi olla punteissa erroo noitten konehien kohdalla ja palijon. On se nyysky aenakin kakstonnii paenavampi. Ja isommat kummitkin siinä on.

Paeno on voemoo ja ylipaeno ylivoemoo! Teho ee niinkää ratkase.

Taetaa se 8950 olla samapaenonen TM 150 kanssa.

työmiess kirjoitti:

Perkele! Pilasivat Vallun hyvän neloskoneen tuolla tökeröllä runkorakenteella. Luulis et olisivat ottaneet opikseen siitä supersuositusta C-sarjasta, mitä takavetoraktorin runko aiheuttaa nelivetosessa.

No ompa vielä se T-sarjalainen saatavisa oikealla Valmetinrungolla. Ainoo vain et on moneen käyttöön turhan rohjo peli, toi Ännä olis sopivan kokoinen maatilaraktori mutta painojakaantuma pilaa kaiken.

Lue lisää

Juu, kai net kohta alkaa sovittaan siel suolahessa takavedon etuakselii tohon Ännään.

On se jännä seurata kun jossain mennään etteenpäin kehityksessä, nii toisaalla otetaan sit takapakkia ja rajusti.

Ei voi käsittää miks jokku tääläkin puolustaa tommosta takavedosta tehtyy nelivcetoa mitä mystisimmillä syillä. No onneks Teekkarii ee oo vielä pilattu, ja veikkaampa et ottavat pian taas Mettoonkin takas tuotantoon.

seuranneena.. kirjoitti:

tuos oli tietyömaa ja siellä ajeli sigma sekä nyykkäri 190 samanholtaisten maakärryjen kans ja täytyy sanoa, ettei vallu päässy paljon mihinkään, kun aina oli rähmällään ja nykkääri kierti sitä ympäriinsä täysillä kuomilla, kun vallu tukki tien, en tiedä mistä moinen johtui, mutta kyllä koneissa oli ihan selvä ero etenemisenssä, kyseessä ei ollu mikään neva vaan tavallinen savikko kun läjitysalueita tehtiin, vallua sielä vedeltiin niin nyykkärillä kun kaivurillakin ei sen etenemisestä tullu yhtään mitään..mulla on kyllä itellä vallu, mutta tuota hommaa seurasin ihan vain uteliaisuudesta ja totesin, että jos pitäs maakärryä lähteä vetämään olis edes merkinvaihto.

Lue lisää

Nämä mainitut koneet edustavat eri kokoluokkaa, joten niitä ei voi suoraan verrata. 8950 on pari kokoluokkaa keveämpi kone tuohon nyykkäriin nähden, ja paino se on mikä eniten ratkaisee kärrynvedossa yhdessä oikean painonjakauman kanssa. Myös rengaskoko vaikuttaa paljon. Ja tuollaisessa maakärrissä vaikuttaa paljon sen kärrin aisapaino, jotku kun tekee kärreistään sellaissia koukunkannattajia.

Tehonsa puolesta nuo ovat toki kovastikin verrannolliset.

väärässä kirjoitti:

Olet nyt valitettavasti väärässä noiden väittämiesi kanssa.

Valmetissa on koukkulinja korkealla, etupäätä painottavaa voimaa ei synny samoin kuin persjalkaisissa ulkomaantraktoreissa. Tämän huomaa erityisesti isoa kärryä vedettäessä miten se etupää kevenee. Tähän on turha muuta väittää, tämä on käytännössä nähty.

Jos sitä etuakselia viedään eteenpäin, tulee sille saada myös reilusti painoa. Tästä taas seuraisi kohtuuttoman pitkä keula tai sitten tarvitaan niitä kirottuja painolimppuja.

Kokeileppa verrata samanpainoista Deutsia(erittäin takapainoinen, ns. takavedon alustalle koottu kone) ja Valtraa(45%/55% jakaumalla) vetokyvyltään keskenään. Pannaampa molempiin iso kärry perään niin nähdään että Deutsi muuttuu tosipaikan tullen jarruilla ohjattavaksi kiimaiseksi oriiksi. Vetävästä euakselista ei saada kummoistakaan hyötyä ilman lisäpainosatsia pyörien kauhoessa tyhjää. Tästä asiasta voit keskustella kokemusta omaavien turvemiesten tai maanajureiden kanssa ellet anonyymiä nettipersoonaa usko. Perinteinen Valtra on näiden avujen ansiosta erinomainen raskaiden koneiden, perävaunujen hinaaja. Tämä on yksi syy miksi esim. Deutsit tai isot Nyykkärit eivät nauti suosiota äärioloissa suoritettavassa kärrytyössä(lue: turvetyömaalla). Etenkin NH TM190 on erittäin onneton turvekärryn veturi kohtuuttoman taka-akselipainonsa vuoksi, se hukkuu takapäästään käsittämättömän herkästi ja etupää jää pinnalle kauhomaan tyhjää.

Se pomppimisongelma esiintyy toki herkemmin lyhyen akselivälin omaavassa koneessa, mutta rengasvalinnalla ja paineilla tämä ilmiö eliminoidaan täysin. Ota myös huomioon että nykyiset Valmetit kulkevat vakiuona jo liki 50 km/h ja liikennemalleina 60 km/h. Mitäpä konetta liikennetraktoriyrittäjät pääasiassa mahtavat suosia? No tietty lyhytakselivälistä Valtraa, joten äläpä viitsi kyseenalaistaa Valtran tieominaisuuksia. Jos kone nylkyttäisi, ei sillä pitkää päivää pirukaan ajaisi.

Olet väärässä 05 sarjan lanseeraamisen yhteydessä valitun runkorakenteen suhteen. Senaikainen Carraron etuakseli oli traktorimaailman eniten kääntyviä akseleita, jota käyttivät myös muut merkit(ainakin Case ja Ford). Toki 05 sarjassa saatiin aikaan ällistyttävä ketteryys nelivetotraktorille, mutta tämä ei ollut runkorakenteen kehittämisen syy vaan tarve tehdä vartavasten nelivetoiseksi rakennettu kone, jossa etuakselisto ei ole jälkeenpäin ""Manuelimaisesti"" koplattu.

Sittemmin akseliston vaihduttua Danaan koneen käätösäde kasvoi hieman, mutta on edelleen ketterämpi kuin moni muu merkki. Joka moittii vaikkapa Mezzo Valmettia kankeksi, ei ole ymmärtänyt säätää akselistoa lainkaan. Akselisto on itse säädettävä tehdasasetuksen jäljiltä samoin kuin kolmipistelaitteet, ellei tätä ymmärrä tehdä on mielestäni turha tehdä mitään arvosteluja asiasta.

Tämänpäivän 160 heppaisessa kuutosvalmetissa onkin venytetty akseliväliä ja kadotettu se ketteryys siihen. Kokeileppa vanhaa kunnon 8100:sta, niin tiedät mitä on suuren traktorin ketteryys.

Lyhyen akselivälin ansiosta koneelle saadaan sitä käytännön työssä tuntuvaa ketteryyttä, etupyörä ei kaarra monen metrin päässä, vaan pienelläkin ohjausliikkeellä saadaan jo suuria aikaan.

Olen kanssasi samaa mieltä, että kannattaa miettiä näitä asioita omalla järjellä ja kokeilla eri koneita, sillä se varmin kokemus syntyy. Etenkin Keskon myyjillä tuntuu olevan alituinen tarve moittia Valtraa milloin mistäkin, tosin se on hieman laantunut kun ovat saaneet itsekin alkaa myymään Valtraa tavallaan. Se nyt vaan on tyhmää rakentaa nelivetotraktoria takavetoisen kiimaoriin alustalle, se on taantumaa ja ajassa taaksepäin menemistä. Itse en ainakaan usko että takavetotraktorit tulevat suuremmin yleistymään.

Lue lisää

Ei se etupää muissa koneissa mihnään kevene, se näyttää siltä. Katsos, eu direktiivit täyttävä koukka tulee niin kauas etuakselista, että kone alkaa liukkaalla alustalla puskemaan, valtra kääntyy helpommin, koska koukka on lähempänä takaaksilaa. Vetokyky valtralla huonompi kuin muilla, ohjattavuus parempi koukun rakenteesta johtuen.

Elikkäs ylempänä kirjoittaja ihan oikeassa teoriansa kanssa.

väärässä... kirjoitti:

Ei se etupää muissa koneissa mihnään kevene, se näyttää siltä. Katsos, eu direktiivit täyttävä koukka tulee niin kauas etuakselista, että kone alkaa liukkaalla alustalla puskemaan, valtra kääntyy helpommin, koska koukka on lähempänä takaaksilaa. Vetokyky valtralla huonompi kuin muilla, ohjattavuus parempi koukun rakenteesta johtuen.

Elikkäs ylempänä kirjoittaja ihan oikeassa teoriansa kanssa.

Lue lisää

Mää olen taas toista mieltä tosta etupään painotuksesta ja vetokyvystä.

Oon lähes samaa mieltä ton henmmon kaa joka tykkää etupainosesta koneesta. Itellä kans samansuuntaset kokemukset, et Valtra vetää hienosti jo ilman nokkapainoo. Verrokkeina Nyykkärin ts 100 ja Valmetin 6400. Multa löytyy noi molemmat koneet, ja noista Valtra on kovempi kärrynveturi vaikka nyykkäri painaa 600 kg enämpi.

VITSIN HEITIT kirjoitti:

EI KAI NYKYPÄIVÄN MAATALOUDES MILLÄÄN A-SARJAN VALLULLA PÄRJÄÄ.EI TEILLÄ PÄIN SITTE PELTOJA KAAN OLE,MEINAAN ALLE 100 HV TRAKTORILLA EI TEE YHTÄÄN MITÄÄN.JA 4400 MASSIKOITA EI OO MYYTY MONTAA,TEHDÄÄNKÖ VALLUA ENÄÄ,TUTUSTU DYNA-4,DYNA-6,DYNA-VT NIIN ALAT YMMÄRTÄÄ TRKTOREISTA JOTAIN..ELETÄÄN 2000 LUKUA.KOSKAS MUUTEN SUOLAHDEN VANHAS NAVETAS ALETAAN VALMISTAA PORTATTOMIA...........

Lue lisää

Ihan varmasti nykypäivän maataloudessa pärjää A-Valtralla. Eiköhän se myyntitilastokin jo kerro jotain siitä.

Itse viljelen melko isoa tilaa ja tilani eniten käytetty kone on 900 Valtra. Toki raskaissa muokkaustöissä käytän isoa konetta, mutta vuositasolla eniten tunteja kertyy tuohon 900:n. Parin vuoden kuluttua kun ykköskonettani aion nuorentaa, niin A92/82 Valtraan minä ysisatastani vaihtamaan lähden 99% todennäköisyydellä.

Varohan nyt Mike ettei kattilasi kuumene liikaa ja ota selvää Agcon eri tuotantolaitosten tasosta. Jos jotain niistä voidaan navetaksi kutsua, niin ei ainakaan Suolahden tai Linnavuoren yksikköjä, ne suuret investoinnit viimeisimpään tuotantoteknologiaan nimittäin näkyvät ja tuntuvat. Jos jotain voidaan navetaksi kutsua niin sanoisinkin että se laitos löytyy tuolta ranskanmaalta. On paljon alkeellisempi tehdaskompleksi tuo Beauvaisin laitos Suolahteen verrattuna. Ja se Beauvaisin henkilöstö on vähintäänkin arveluttavan näköistä...

painojakautuma kirjoitti:

No mää oon samaa mieltä kans et painojakautuma akseliväli on perseestä tossa Ännässä. On varmasti ihan hyvä runkoratkasu etukuormainkäyttöön, mut normi maataloustyössä varsin huono. Kutenki jos kuormaintyötä on oikein paljon nii sillon kannattaa hankkia pyökkäri tai kurottaja, ei traktorista oo näille mitään vastusta oli se minkälainen hyvänsä.

Mut normi maataloustöis on tuo etupainosempi rakenne paljon parempi kun käytellään raskaita työkoneita. Ja maatalouskäyttö kuitenkin on tämän kokoluokan koneen pääasiallinen käyttötarkotus. Myös vetokyky on paljon parempi kun etuakselillakin on jonkinverran painoa. Lyhyt akseliväli tuo sitä ketteryyttä ja notkeutta, turha on tuijottaa teknisii tietoi vaan olennaista on se kuinka pienellä ohjausliikkeellä kone kääntyy.

Lue lisää

Ei oikein käy hyvin mihinkään vaan on sellainen jokapaikkaan jotenkin käyvä.
Eli monitoimikoneena menee jos nostelee enemmän niin vähintään 16-20 metrinen ja pyörivä, tosin sen käyttöikä on liian lyhyt joten pitää tehdä työtä jonka tunteja voi kunnolla laskuttaa.

Mitä, onko jo monta Valtra N-mallia mennyt poikki?
Missäpäin Suomea,,,?
Pitihän se arvata, kun sain vihdoin käteenkäyvän traktorin, niin huomenna mulla on jo niitä kaksi.
Pystyykö muuten etu- ja takapäällä ajamaan erikseen, kun traktorini on poikki. Väitän ettei ainakaan nostolaite koneilla, vaikka traktorissani on can bus-väylä (John Deere myyjä oli samaa mieltä).

Montakin? kirjoitti:

Mitä, onko jo monta Valtra N-mallia mennyt poikki?
Missäpäin Suomea,,,?
Pitihän se arvata, kun sain vihdoin käteenkäyvän traktorin, niin huomenna mulla on jo niitä kaksi.
Pystyykö muuten etu- ja takapäällä ajamaan erikseen, kun traktorini on poikki. Väitän ettei ainakaan nostolaite koneilla, vaikka traktorissani on can bus-väylä (John Deere myyjä oli samaa mieltä).

Lue lisää

Sulla varmaan löytyy muutkin Valtran huippumallit kun noin ennakkoluuloton olet ja susimallin Ännän ostit. Sulla on varmaa myös C, pari Ämmää ja Ässä. Ehkä myös 1502.

Mitäs muita (r)evoluutiomalleja Valtralla on ollut?

Montakin? kirjoitti:

Mitä, onko jo monta Valtra N-mallia mennyt poikki?
Missäpäin Suomea,,,?
Pitihän se arvata, kun sain vihdoin käteenkäyvän traktorin, niin huomenna mulla on jo niitä kaksi.
Pystyykö muuten etu- ja takapäällä ajamaan erikseen, kun traktorini on poikki. Väitän ettei ainakaan nostolaite koneilla, vaikka traktorissani on can bus-väylä (John Deere myyjä oli samaa mieltä).

Lue lisää

Ainakin on kaks katkennu eli neljä kappalet ....
Eteläisen suomen ruuhka-alueella, on vaan ikävän merkittävillä asiakkailla jotka on onneksi saatu pysymään hiljaisina. Eiks näihinkin saa lisävarusteena näit taakseajolaitteita juur tämmösten tilanteiden varalta... Ja kun et ota Autocontrollia lisävarusteeks ni väyläkään ei häiriinny pienistä katkoista......

Ännät kirjoitti:

Ainakin on kaks katkennu eli neljä kappalet ....
Eteläisen suomen ruuhka-alueella, on vaan ikävän merkittävillä asiakkailla jotka on onneksi saatu pysymään hiljaisina. Eiks näihinkin saa lisävarusteena näit taakseajolaitteita juur tämmösten tilanteiden varalta... Ja kun et ota Autocontrollia lisävarusteeks ni väyläkään ei häiriinny pienistä katkoista......

Lue lisää

On suorastaan koomista kun koneita aletaan tekemään 70 luvun runkoratkaisuin ja otetaan käyttöön samat ongelmat. Hullua että jossain asiassa mennään eteenpäin, mutta toisaalla otetaan takapakkia ja rajusti.

Pitäisi se nyt olla selvää, ettei rungoton kone voi kestää. Lisäksi painon jakaantuma on niin perseestä kuin olla ja voi, kuin suoraan 70 luvulta. Tuntuu että monilla on se jarruilla ohjattavien koneiden aika jo käynyt unholaan.

Veikkaampa ettei mene kauankaan kun otetaan ne Mezzon runkorakenteet käyttöön ja aletaan tekemään jälleen todellisia moderneja nelivetotraktoreita, jossa teräksinen välirunko kantaa rajutkin kuormitukset.

Ännät kirjoitti:

Ainakin on kaks katkennu eli neljä kappalet ....
Eteläisen suomen ruuhka-alueella, on vaan ikävän merkittävillä asiakkailla jotka on onneksi saatu pysymään hiljaisina. Eiks näihinkin saa lisävarusteena näit taakseajolaitteita juur tämmösten tilanteiden varalta... Ja kun et ota Autocontrollia lisävarusteeks ni väyläkään ei häiriinny pienistä katkoista......

Lue lisää

tiedossa, kun ännät poikii. On niitä myyty niin paljon jo tähän mennessä. Etukuormainkäytössäköhän lienee katkeamiset tapahtuneet,(lyhyet sovitteet)?
Muuten tuohon painojakaumatilanteeseen sanoisin vasta vuoden N käytön perusteella, että ainakin etukuormaimella varustettuna minulle riittää mainiosti.
Etukuormainkoneeksi sitä on "yritetty" varmaankin suunnitella, jospa katkeamiset olivat protosarjaa.
Niin ja mitenkähän tehtaalla on reagoitu murtumiin?

montakin kirjoitti:

tiedossa, kun ännät poikii. On niitä myyty niin paljon jo tähän mennessä. Etukuormainkäytössäköhän lienee katkeamiset tapahtuneet,(lyhyet sovitteet)?
Muuten tuohon painojakaumatilanteeseen sanoisin vasta vuoden N käytön perusteella, että ainakin etukuormaimella varustettuna minulle riittää mainiosti.
Etukuormainkoneeksi sitä on "yritetty" varmaankin suunnitella, jospa katkeamiset olivat protosarjaa.
Niin ja mitenkähän tehtaalla on reagoitu murtumiin?

Lue lisää

Ensinnäkin, en ymmärrä miksi tuosta painojakaumasta jaksetaan tuossa määrin vouhkata. Traktorilla tehtävä kuormaustyö on kuitenkin niin kevyttä ja vähäistä, ettei sillä verukkeella saisi pilata koko koneen käyttöominaisuuksia pidentämällä akseliväliä.

Yleensä ek:lla nosteltavat kappaleet ovat painoltaan alle 800kg, eikä tuollaisilla nostoilla ole mitään ongelmia Mezzon painojakauman kanssa. Lannoitelavakin nousee vielä kohtuudella.

Pidän tuon akselivälin pidentämisen ja rungottoman rakenteen tosi suurena huononnuksena noin yleisesti traktorin työkäyttöä ajatellen. Joku tuossa totesikin että nyt on siirrytty 70 luvulle ja takavetotraktoreiden aikakauteen, olen tässä jokseenkin samaa mieltä.

Quicke 660 kirjoitti:

Ensinnäkin, en ymmärrä miksi tuosta painojakaumasta jaksetaan tuossa määrin vouhkata. Traktorilla tehtävä kuormaustyö on kuitenkin niin kevyttä ja vähäistä, ettei sillä verukkeella saisi pilata koko koneen käyttöominaisuuksia pidentämällä akseliväliä.

Yleensä ek:lla nosteltavat kappaleet ovat painoltaan alle 800kg, eikä tuollaisilla nostoilla ole mitään ongelmia Mezzon painojakauman kanssa. Lannoitelavakin nousee vielä kohtuudella.

Pidän tuon akselivälin pidentämisen ja rungottoman rakenteen tosi suurena huononnuksena noin yleisesti traktorin työkäyttöä ajatellen. Joku tuossa totesikin että nyt on siirrytty 70 luvulle ja takavetotraktoreiden aikakauteen, olen tässä jokseenkin samaa mieltä.

Lue lisää

ole niin, että Valtra ei ole vielä päässyt 2000 luvulle. Kaiketi ne vielä tehtaalla mallailee vanhaa tykinputkea, josko siitä sais jotenkin nytkyllä ja vanhalla cccp mallin kärkisorvilla tehtyä traktorinrungon.

Kyllä se on niin, että 2030 luvulla jo kaikissa traktoreissa on erillinen tikapuurunko, akseli edessä ja pyörätkin kääntyy, sekä erillisjousitus. Nuo viritelmien tekijät meneevät konkurssiin, elleivät älyä lopettaa ennen sitä.

T. JCB mies

asia oikeasti kirjoitti:

ole niin, että Valtra ei ole vielä päässyt 2000 luvulle. Kaiketi ne vielä tehtaalla mallailee vanhaa tykinputkea, josko siitä sais jotenkin nytkyllä ja vanhalla cccp mallin kärkisorvilla tehtyä traktorinrungon.

Kyllä se on niin, että 2030 luvulla jo kaikissa traktoreissa on erillinen tikapuurunko, akseli edessä ja pyörätkin kääntyy, sekä erillisjousitus. Nuo viritelmien tekijät meneevät konkurssiin, elleivät älyä lopettaa ennen sitä.

T. JCB mies

Lue lisää

Valtra on ylivoimaisesti edistyksellisin kone pohjoismaista työkäyttöä ajatellen. Nämä ns. lämminveriset koneet jäävät kauas taakse.

Valtraan saa lisävarusteena semmosia ominaisuuksia mitä muihin merkkeihin ei rahallakaan. Perustraktorina Valtra on erittäin kehittynyt ja ergonominen, tätä eivät muutamat ulkomaanmerkkien kannattajat huomaa ollessaan sokaistuneet sähköisistä hydrauliventtiileistään ym. varusteista joilla normi talonpoika ei tee mitään.

Valtran nousu yhdeksi traktoritaivaan kirkkaammaksi Supernovaksi on ollut todella nopeaa, vielä -50 luvulla tosiaan mallailtiin tykinputkien kanssa. Runkoratkaisuista ylivoimainen oivallus on ollut välirungon lanseeraaminen 50 luvun lopulla ja toinen tärkeä välietappi rakenteiden Volvomaistaminen 80 luvulla.

En usko että tikapuurunko tulee traktoreissa yleistymään, mutta tietyissä erikoissovelluksissa kuten JCB:ssä se varmasti puoltaa paikkaansa. Saattaa olla että muutkin valmistajat ottavat tieliikennemalleissa käyttöön tikapuurungon, mutta maatalous ja metsäkäytön traktoreissa teräksinen välirunko yhdessä oikean painojakautuman, lyhyen akselivälin ja pyörien suuren kääntökulman kanssa on ehdottomasti ainoa oikea.

Tuo pitkä akselväli aiheuttaa aina kohtuuttoman kankeuden koneelle, myös pyörien kääntyminen on rajallista koska traktorin runkoa on vaikeaa saada kapeaksi sieltä etupainotelineen kohdalta.

Lisäksi etuakseli ei vedä minkään vertaa jos sillä ei ole painoa päällänsä. Tuossa mielestäni traktorimaailman onnistuneimmat toteutukset etuakselin sijoituksen, akselivälin ja keulan sivujen uurtamisen osalta kääntyvyyden parantamiseksi:

http://www.monfortsa.be/gallery/M02045-004.JPG

http://www.valtra.at/News/customers/pic/winter1_2.jpg


Toivon ettei JCB omien viritelmiensä kanssa mene konkurssiin, sillä he valmistavat erikoiskäyttöön toimivaa traktoriaan. Tosin suurta valmistusmäärän kasvattamista noilla konstruktioilla on turha haaveilla. Valtra on kasvattanut valmistusmääräänsä kuluneen viidentoista vuoden aikana huimasti, jossa ylivoimaisen runkorakenteen omaavalla Mezzo/Mega sarjalla on ollut tärkeä rooli. Suomalaisesta traktorista on tullut pohjoismainen traktori, tämän hetken kasvava markkina-alue on pohjois-Amerikka ja Kanada jossa vaatimukset maataloustraktorille ovat yhtä kovat kuin täällä Suomessa.

T: Valmet 6300, 455, 702, 361 ja 8350 -mies

ole niin kirjoitti:

Valtra on ylivoimaisesti edistyksellisin kone pohjoismaista työkäyttöä ajatellen. Nämä ns. lämminveriset koneet jäävät kauas taakse.

Valtraan saa lisävarusteena semmosia ominaisuuksia mitä muihin merkkeihin ei rahallakaan. Perustraktorina Valtra on erittäin kehittynyt ja ergonominen, tätä eivät muutamat ulkomaanmerkkien kannattajat huomaa ollessaan sokaistuneet sähköisistä hydrauliventtiileistään ym. varusteista joilla normi talonpoika ei tee mitään.

Valtran nousu yhdeksi traktoritaivaan kirkkaammaksi Supernovaksi on ollut todella nopeaa, vielä -50 luvulla tosiaan mallailtiin tykinputkien kanssa. Runkoratkaisuista ylivoimainen oivallus on ollut välirungon lanseeraaminen 50 luvun lopulla ja toinen tärkeä välietappi rakenteiden Volvomaistaminen 80 luvulla.

En usko että tikapuurunko tulee traktoreissa yleistymään, mutta tietyissä erikoissovelluksissa kuten JCB:ssä se varmasti puoltaa paikkaansa. Saattaa olla että muutkin valmistajat ottavat tieliikennemalleissa käyttöön tikapuurungon, mutta maatalous ja metsäkäytön traktoreissa teräksinen välirunko yhdessä oikean painojakautuman, lyhyen akselivälin ja pyörien suuren kääntökulman kanssa on ehdottomasti ainoa oikea.

Tuo pitkä akselväli aiheuttaa aina kohtuuttoman kankeuden koneelle, myös pyörien kääntyminen on rajallista koska traktorin runkoa on vaikeaa saada kapeaksi sieltä etupainotelineen kohdalta.

Lisäksi etuakseli ei vedä minkään vertaa jos sillä ei ole painoa päällänsä. Tuossa mielestäni traktorimaailman onnistuneimmat toteutukset etuakselin sijoituksen, akselivälin ja keulan sivujen uurtamisen osalta kääntyvyyden parantamiseksi:

http://www.monfortsa.be/gallery/M02045-004.JPG

http://www.valtra.at/News/customers/pic/winter1_2.jpg


Toivon ettei JCB omien viritelmiensä kanssa mene konkurssiin, sillä he valmistavat erikoiskäyttöön toimivaa traktoriaan. Tosin suurta valmistusmäärän kasvattamista noilla konstruktioilla on turha haaveilla. Valtra on kasvattanut valmistusmääräänsä kuluneen viidentoista vuoden aikana huimasti, jossa ylivoimaisen runkorakenteen omaavalla Mezzo/Mega sarjalla on ollut tärkeä rooli. Suomalaisesta traktorista on tullut pohjoismainen traktori, tämän hetken kasvava markkina-alue on pohjois-Amerikka ja Kanada jossa vaatimukset maataloustraktorille ovat yhtä kovat kuin täällä Suomessa.

T: Valmet 6300, 455, 702, 361 ja 8350 -mies

Lue lisää

niinkuin vanhalla Foordin omistajalla!
Maanpäällä kun on helvetti jo nähty!
361,702ja 455! Vieläkö kuulo on tallella?

ole niin kirjoitti:

Valtra on ylivoimaisesti edistyksellisin kone pohjoismaista työkäyttöä ajatellen. Nämä ns. lämminveriset koneet jäävät kauas taakse.

Valtraan saa lisävarusteena semmosia ominaisuuksia mitä muihin merkkeihin ei rahallakaan. Perustraktorina Valtra on erittäin kehittynyt ja ergonominen, tätä eivät muutamat ulkomaanmerkkien kannattajat huomaa ollessaan sokaistuneet sähköisistä hydrauliventtiileistään ym. varusteista joilla normi talonpoika ei tee mitään.

Valtran nousu yhdeksi traktoritaivaan kirkkaammaksi Supernovaksi on ollut todella nopeaa, vielä -50 luvulla tosiaan mallailtiin tykinputkien kanssa. Runkoratkaisuista ylivoimainen oivallus on ollut välirungon lanseeraaminen 50 luvun lopulla ja toinen tärkeä välietappi rakenteiden Volvomaistaminen 80 luvulla.

En usko että tikapuurunko tulee traktoreissa yleistymään, mutta tietyissä erikoissovelluksissa kuten JCB:ssä se varmasti puoltaa paikkaansa. Saattaa olla että muutkin valmistajat ottavat tieliikennemalleissa käyttöön tikapuurungon, mutta maatalous ja metsäkäytön traktoreissa teräksinen välirunko yhdessä oikean painojakautuman, lyhyen akselivälin ja pyörien suuren kääntökulman kanssa on ehdottomasti ainoa oikea.

Tuo pitkä akselväli aiheuttaa aina kohtuuttoman kankeuden koneelle, myös pyörien kääntyminen on rajallista koska traktorin runkoa on vaikeaa saada kapeaksi sieltä etupainotelineen kohdalta.

Lisäksi etuakseli ei vedä minkään vertaa jos sillä ei ole painoa päällänsä. Tuossa mielestäni traktorimaailman onnistuneimmat toteutukset etuakselin sijoituksen, akselivälin ja keulan sivujen uurtamisen osalta kääntyvyyden parantamiseksi:

http://www.monfortsa.be/gallery/M02045-004.JPG

http://www.valtra.at/News/customers/pic/winter1_2.jpg


Toivon ettei JCB omien viritelmiensä kanssa mene konkurssiin, sillä he valmistavat erikoiskäyttöön toimivaa traktoriaan. Tosin suurta valmistusmäärän kasvattamista noilla konstruktioilla on turha haaveilla. Valtra on kasvattanut valmistusmääräänsä kuluneen viidentoista vuoden aikana huimasti, jossa ylivoimaisen runkorakenteen omaavalla Mezzo/Mega sarjalla on ollut tärkeä rooli. Suomalaisesta traktorista on tullut pohjoismainen traktori, tämän hetken kasvava markkina-alue on pohjois-Amerikka ja Kanada jossa vaatimukset maataloustraktorille ovat yhtä kovat kuin täällä Suomessa.

T: Valmet 6300, 455, 702, 361 ja 8350 -mies

Lue lisää

Miten joku voi kutsua moottorin ja vaihdelaatikon väliin kyhättyä polttoainesäiliötä rungoksi?
Sehän ei ole mikään runko, vaan itsekantava moottori ja vaihdelaatikko, jotka on yhdistetty toisiinsa polttoainesäiliöllä.

************ kirjoitti:

Miten joku voi kutsua moottorin ja vaihdelaatikon väliin kyhättyä polttoainesäiliötä rungoksi?
Sehän ei ole mikään runko, vaan itsekantava moottori ja vaihdelaatikko, jotka on yhdistetty toisiinsa polttoainesäiliöllä.

Lue lisää

koska siinä on kunnon teräsrunko ollut jo
vuosia !

Montakin? kirjoitti:

Mitä, onko jo monta Valtra N-mallia mennyt poikki?
Missäpäin Suomea,,,?
Pitihän se arvata, kun sain vihdoin käteenkäyvän traktorin, niin huomenna mulla on jo niitä kaksi.
Pystyykö muuten etu- ja takapäällä ajamaan erikseen, kun traktorini on poikki. Väitän ettei ainakaan nostolaite koneilla, vaikka traktorissani on can bus-väylä (John Deere myyjä oli samaa mieltä).

Lue lisää

15 vuotta sitten kun uudet VolvoBM-Valmetit tulivat markkinoille, levittivät muutamat katkerat kilpailijat huhuja, että Valmettien hitsatut välirungot vääntyvät vitsakselle jos ajaa vinosti yli sarkaojan, ja että Ruotsista palautetaan Vaasan kautta näitä kieroksi vääntyneitä traktoreita.
Huhut loppuivat kun ko. vaurioista Traktoritehdas lupasi kunnollisen löytöpalkkion. Yhtään ei löytynyt. On noista runkorakenteista niin paljon lisäkokemusta kaikenlaisesta käytöstä, että tuon tarinan uudelleen lämmitys ei kannata edes panettelutarkoituksella.

ole niin kirjoitti:

Valtra on ylivoimaisesti edistyksellisin kone pohjoismaista työkäyttöä ajatellen. Nämä ns. lämminveriset koneet jäävät kauas taakse.

Valtraan saa lisävarusteena semmosia ominaisuuksia mitä muihin merkkeihin ei rahallakaan. Perustraktorina Valtra on erittäin kehittynyt ja ergonominen, tätä eivät muutamat ulkomaanmerkkien kannattajat huomaa ollessaan sokaistuneet sähköisistä hydrauliventtiileistään ym. varusteista joilla normi talonpoika ei tee mitään.

Valtran nousu yhdeksi traktoritaivaan kirkkaammaksi Supernovaksi on ollut todella nopeaa, vielä -50 luvulla tosiaan mallailtiin tykinputkien kanssa. Runkoratkaisuista ylivoimainen oivallus on ollut välirungon lanseeraaminen 50 luvun lopulla ja toinen tärkeä välietappi rakenteiden Volvomaistaminen 80 luvulla.

En usko että tikapuurunko tulee traktoreissa yleistymään, mutta tietyissä erikoissovelluksissa kuten JCB:ssä se varmasti puoltaa paikkaansa. Saattaa olla että muutkin valmistajat ottavat tieliikennemalleissa käyttöön tikapuurungon, mutta maatalous ja metsäkäytön traktoreissa teräksinen välirunko yhdessä oikean painojakautuman, lyhyen akselivälin ja pyörien suuren kääntökulman kanssa on ehdottomasti ainoa oikea.

Tuo pitkä akselväli aiheuttaa aina kohtuuttoman kankeuden koneelle, myös pyörien kääntyminen on rajallista koska traktorin runkoa on vaikeaa saada kapeaksi sieltä etupainotelineen kohdalta.

Lisäksi etuakseli ei vedä minkään vertaa jos sillä ei ole painoa päällänsä. Tuossa mielestäni traktorimaailman onnistuneimmat toteutukset etuakselin sijoituksen, akselivälin ja keulan sivujen uurtamisen osalta kääntyvyyden parantamiseksi:

http://www.monfortsa.be/gallery/M02045-004.JPG

http://www.valtra.at/News/customers/pic/winter1_2.jpg


Toivon ettei JCB omien viritelmiensä kanssa mene konkurssiin, sillä he valmistavat erikoiskäyttöön toimivaa traktoriaan. Tosin suurta valmistusmäärän kasvattamista noilla konstruktioilla on turha haaveilla. Valtra on kasvattanut valmistusmääräänsä kuluneen viidentoista vuoden aikana huimasti, jossa ylivoimaisen runkorakenteen omaavalla Mezzo/Mega sarjalla on ollut tärkeä rooli. Suomalaisesta traktorista on tullut pohjoismainen traktori, tämän hetken kasvava markkina-alue on pohjois-Amerikka ja Kanada jossa vaatimukset maataloustraktorille ovat yhtä kovat kuin täällä Suomessa.

T: Valmet 6300, 455, 702, 361 ja 8350 -mies

Lue lisää

Tuskinpa JCB konkurssiin menee omien sovellustensa vuoksi, kuitenkin Euroopan kolmen suurimman maanrakennuskonevalmistajan joukossa. Kaivurikuormaimia uskaltaisin jopa sanoa maailman parhaiksi. Fastrackkia ei kuitenkaan ole edes suunniteltu pelkkään maatalouskäyttöön, vaan enemmänkin kärryn vetoon ja maantieajoon. Huippunopeushan niillä taitaa olla 80km/h (Saksassa saa ajaa jopa autobahnoilla), ABS jarrut ja jousitus molemmilta akseleilta.

Mitä tuohon valtraan tulee, kovinkaan moni viesti ei taida vastata tuohon alkuperäiseen kysymykseen. Selkeästi kyllä huomaa kaksi koulukuntaa, toiset tahtoo takapainoisemman ja toiset tasaisemman painojakauman. Itse pidän tuota jälkimmäistä parempana, mutta sehän taas on oma mielipide ja tuntuma.

"Perustraktorina Valtra on erittäin kehittynyt ja ergonominen, tätä eivät muutamat ulkomaanmerkkien kannattajat huomaa ollessaan sokaistuneet sähköisistä hydrauliventtiileistään ym. varusteista joilla normi talonpoika ei tee mitään."

Jäi tuo vähän häiritsemään. Kehittynyt -sanan varsinaisessa merkityksessä valtraa ei voi kovin kehittyneenä pitää, vai olenko missannut jotain oikeasti uutta, jota valtralta olisi tullut viim. 10v. aikana. Eikä se kyllä kovin ergonominenkaan(jos vrt. tämän päivän muihin koneisiin) ole pl. advance, mutta siinähän onkin jo niitä sähköhimppeleitä joita tavallinen talonpoika ei tarvitse. Itse ainakin oppinut arvostamaan sähköjoystickin tarkkaa ja kevytliikkeistä ohjausta enemmässä käytössä. Mutta nämä nyt ovat sitä nykypäivää, jokainenhan saa tykätä juuri sellaisista vivuista ja koneista kuin tahtoo.

Alkuperäiseen kysymykseen, kyllä Valtra N121H on hyvä kone. Jos koeajon jälkeenkin pidät hyvänä ja hinta kohdillaan, osta ihmeessä. Mutta kokeile myös muiden merkkien koneita, sinähän sillä koneella joka tapauksessa tulet ajamaan. Ei siis kannata suomi24 -palstan mielipiteiden perusteella mennä konetta ostamaan, vaan omalla perstuntumalla. Sitähän ei tiedä kokeilematta, jos vaikka zetorin joku malli olisi se sinun koneesi tällä hetkellä.

toistuvat kirjoitti:

15 vuotta sitten kun uudet VolvoBM-Valmetit tulivat markkinoille, levittivät muutamat katkerat kilpailijat huhuja, että Valmettien hitsatut välirungot vääntyvät vitsakselle jos ajaa vinosti yli sarkaojan, ja että Ruotsista palautetaan Vaasan kautta näitä kieroksi vääntyneitä traktoreita.
Huhut loppuivat kun ko. vaurioista Traktoritehdas lupasi kunnollisen löytöpalkkion. Yhtään ei löytynyt. On noista runkorakenteista niin paljon lisäkokemusta kaikenlaisesta käytöstä, että tuon tarinan uudelleen lämmitys ei kannata edes panettelutarkoituksella.

Lue lisää

itse omin silmin nähnyt, ja niistä 2 korjaushitsannutkin. Toinen noista korjatuista oli oma....

Ei kestä raskaassa urakoinnissa, mut deere senkun porskuttaa kunnon rungon ansiosta....

valtraa olen kirjoitti:

itse omin silmin nähnyt, ja niistä 2 korjaushitsannutkin. Toinen noista korjatuista oli oma....

Ei kestä raskaassa urakoinnissa, mut deere senkun porskuttaa kunnon rungon ansiosta....

Lue lisää

Enpä nyt oikein usko tuota että runkoihin tulis jotain vikaa. Ite en ole koskaan kuullut moisesta.

Kerro ihmeessä miten runko on voinut mennä rikki, millaisella käytöllä ja mistä?

Mikä oli koneen malli?

Miten tehtaalla suhtautuivat asiaan jos runko tosiaan ratkesi?

Mitä sillä koneella urakoit?

jd-mies kirjoitti:

koska siinä on kunnon teräsrunko ollut jo
vuosia !

Niinikään aito teräsrunkoinen Valtrakaan ei katkea.

Katkeamiset ovat näiden humputtelumallien, Ännän ja Ceen ongelma, joissa ei ole runkorakennetta lainkaan. On isännän kusipäisyyttä ja tietämättömyyttä, joka tuollaisen rungottoman traktorin menee ostamaan verukkeella ""Kato joo, ku tämä on tehty ek-koneeksi, joo"".

Näitä ongelmia ei ilmene kun ostaa aidon terästankkisen Valtran, eikä hurmaannu 70 luvun runkorakenteen uudesta tulemisesta.

Valtranmies kirjoitti:

Niinikään aito teräsrunkoinen Valtrakaan ei katkea.

Katkeamiset ovat näiden humputtelumallien, Ännän ja Ceen ongelma, joissa ei ole runkorakennetta lainkaan. On isännän kusipäisyyttä ja tietämättömyyttä, joka tuollaisen rungottoman traktorin menee ostamaan verukkeella ""Kato joo, ku tämä on tehty ek-koneeksi, joo"".

Näitä ongelmia ei ilmene kun ostaa aidon terästankkisen Valtran, eikä hurmaannu 70 luvun runkorakenteen uudesta tulemisesta.

Lue lisää

Sitten mainostaa kotisivuillaan näin:
N-sarjan koneista myös eturivin kuormaintraktoreita.
On se ihme jos tehdas ei tiedä että se ei kestä, kun jotkut tällä palstalla julistavat tehtaan edistyksellisyyteen ??

Naps naps vaan, mut mulla ei napsu muu kotimainen ku Koskenkorva !

Tehdas kirjoitti:

Sitten mainostaa kotisivuillaan näin:
N-sarjan koneista myös eturivin kuormaintraktoreita.
On se ihme jos tehdas ei tiedä että se ei kestä, kun jotkut tällä palstalla julistavat tehtaan edistyksellisyyteen ??

Naps naps vaan, mut mulla ei napsu muu kotimainen ku Koskenkorva !

Lue lisää

Valtralta on aina tullut koneita joka lähtöön. On sellaisia tosi onnistuneita malleja kuten näistä uusimmista 705, 6400, 665, 865, 900, Hitech mallit, 6800, 8400, 8550, A ja T sarja.

Sitten on totaalisia floppeja kuten 1502, 6900, M-sarja, N-sarja, S-sarja.

Tuossa Ännässä on nyt tehtaalaisilla noussut pissu päähän, kun vierasmaalaisilla koneilla ajavat ovat suureen ääneen vaatineet takavedon rungolle rakennettua nelikkoa. Samoin kymmenisen vuotta sitten 100-90 ja 110-90 Fiatagrimiehet vaativat väkisin sataheppaista kuutoskonetta Valtralta verukkein: ""Katojoo, ei nelonen kestä yli 100 hp, kuutonen on aina kuutonen, ei neloses oo voimaa jne.jne.""

Vaan väärässä Fiiatmiehet tuolloin olivat, ne muutamat ostivat 6900:n ja siihen sen mallin myynti sitten tyssäsi. Ei kuutoskonetta tarvita nykyisin kuin jossain yli 150hv urakointikoneissa.

taattu.... kirjoitti:

niinkuin vanhalla Foordin omistajalla!
Maanpäällä kun on helvetti jo nähty!
361,702ja 455! Vieläkö kuulo on tallella?

Mitäpä koulupoika nyt vaahtoat?

Kalustoni on mielestäni jokainen ikäluokkansa parhaimmistoa, olen aina ostanut parhaita markkinoilla olevia koneita.

361, 702 ja 455 ovat ikäluokkansa ja kokoluokkansa ehdottomia ykköskoneita, yhdellekään ei löydy muista merkeistä järkevää vaihtoehtoa. Samoin oli asia hankittaessa 6300 ja 8350. Kuuloni on tallella ja terävä, tästä kiitos Valmetin huippuergonomiselle ohjaamolle joka on vanhassakin koneessa todella hiljainen ja mukava.

Tuo 702 on jäliasenteisella turboahtimella joten sen polttoainetalous ja vetokyky ovat erinomaiset, suurikin perävaunu liikkuu liukkaasti. Keveiden töiden 361 ja 455 ovat vakiosäätöiset, samoin nuo isot traktorit.

T: Valmet 6300, 455, 702, 361 ja 8350 -mies

eliittiluokkaa kirjoitti:

Mitäpä koulupoika nyt vaahtoat?

Kalustoni on mielestäni jokainen ikäluokkansa parhaimmistoa, olen aina ostanut parhaita markkinoilla olevia koneita.

361, 702 ja 455 ovat ikäluokkansa ja kokoluokkansa ehdottomia ykköskoneita, yhdellekään ei löydy muista merkeistä järkevää vaihtoehtoa. Samoin oli asia hankittaessa 6300 ja 8350. Kuuloni on tallella ja terävä, tästä kiitos Valmetin huippuergonomiselle ohjaamolle joka on vanhassakin koneessa todella hiljainen ja mukava.

Tuo 702 on jäliasenteisella turboahtimella joten sen polttoainetalous ja vetokyky ovat erinomaiset, suurikin perävaunu liikkuu liukkaasti. Keveiden töiden 361 ja 455 ovat vakiosäätöiset, samoin nuo isot traktorit.

T: Valmet 6300, 455, 702, 361 ja 8350 -mies

Lue lisää

Hehheh!!

Belarusmiehetkin kirjoitti:

Hehheh!!

Pysy Kollo asialinjalla äläkä vedä hyvää keskusteluthreadia läskiksi lapsenmielisillä kommenteillasi.

lähtöön kirjoitti:

Valtralta on aina tullut koneita joka lähtöön. On sellaisia tosi onnistuneita malleja kuten näistä uusimmista 705, 6400, 665, 865, 900, Hitech mallit, 6800, 8400, 8550, A ja T sarja.

Sitten on totaalisia floppeja kuten 1502, 6900, M-sarja, N-sarja, S-sarja.

Tuossa Ännässä on nyt tehtaalaisilla noussut pissu päähän, kun vierasmaalaisilla koneilla ajavat ovat suureen ääneen vaatineet takavedon rungolle rakennettua nelikkoa. Samoin kymmenisen vuotta sitten 100-90 ja 110-90 Fiatagrimiehet vaativat väkisin sataheppaista kuutoskonetta Valtralta verukkein: ""Katojoo, ei nelonen kestä yli 100 hp, kuutonen on aina kuutonen, ei neloses oo voimaa jne.jne.""

Vaan väärässä Fiiatmiehet tuolloin olivat, ne muutamat ostivat 6900:n ja siihen sen mallin myynti sitten tyssäsi. Ei kuutoskonetta tarvita nykyisin kuin jossain yli 150hv urakointikoneissa.

Lue lisää

että puolet malleista on susia?En kylläkään
ymmärrä miten 900 on "tosi onnistunut"!
Suosio perustunee pieneen köyhän miehen
karvalakkimalliin jollaista muut valmistajat
eivät enää tee vanhentuneen tekniikan vuoksi.

asialinjalla äläkä kirjoitti:

Pysy Kollo asialinjalla äläkä vedä hyvää keskusteluthreadia läskiksi lapsenmielisillä kommenteillasi.

asialinjalta jos uskaltaa vallua arvostella?
Kyllä jäis multa pellot viljelemättä jos 702:lla
pitäisi töihin ryhtyä!

pois...... kirjoitti:

asialinjalta jos uskaltaa vallua arvostella?
Kyllä jäis multa pellot viljelemättä jos 702:lla
pitäisi töihin ryhtyä!

No hohhojaa... Arvostelkaa pois koneitani, siitäpä vain.

Mutta oliko tuon Belarusmiehen kommentissa jotain asiaa? Argumentointia? Edelleen odotan parempia vaihtoehtoja noille omistamilleni koneille ja asiapitoisia perusteluja niille.

Koneitani saa arvostella ihan vapaasti, kunhan keskustelu on asiatyylistä ja perusteltua. Lapsellinen lässytys ei kuulu asiaan.

Olenko väittänyt että työni ovat yhden 702 Turbon varassa? Osaatko lukea ollenkaan? Minulla on kaikkiaan viisi traktoria, joista jokaisella on oma tärkeä roolinsa ja käyttökohteensa. Luulitko tosiaan että vedän seitsemän metrin Potilaa tuolla 702:lani ja suuri Valtra istuu täyttövaunun edessä?

T: Valmet 6300, 455, 702, 361 ja 8350 -mies

JD-mies kirjoitti:

että puolet malleista on susia?En kylläkään
ymmärrä miten 900 on "tosi onnistunut"!
Suosio perustunee pieneen köyhän miehen
karvalakkimalliin jollaista muut valmistajat
eivät enää tee vanhentuneen tekniikan vuoksi.

Lue lisää

Et nyt ihan oikein ymmärtänyt mutta melkein. Mallit 1502, 6900, M-sarja, N-sarja, S-sarja eivät kata läheskään puolta Valtran malleista, ehkäpä noin 5 prosenttia.

Valtralla on aina ollut näitä (r)evoluutiomalleja joilla heratetään keskustelua ja jotka tuodaan markkinoille joidenkin suuriäänisten pölvästien vaatimina. Valtra on tuotteissaan asiakaslähtöinen, sellaisia valmistetaan mitä kysytään. Hyvänä esimerkkinä juurikin vuosikymmen sitten tuo 6900, 100 hv kuutonen, joka piti kehittää käytännössä kuutosFiatagrimiesten vaatimusten vuoksi. Tuo nyt näki jo ensiesittelyssä, että täysin järjenköyhä kone.

Sitten on taasen näitä toisia ääripäitä, jotka onnistuvat tuotteena paremmin kuin on ennakkoon odotettu. Uusimmista koneista mallit 705, 455, 6400, 665, 865, 900, kaikki Hitech mallit, 6800, 8400, 8550, A ja T sarja. Nämä mallit ovat luoneet Valtralle sen lähtemättömän maineen.

Tästä 900:n ylivoimaisuudesta omassa sarjassaan on keskusteltu jo niin monta kertaa, etten ala toistamaan sitä sinulle uudelleen. On sinun paksukalloisuuttasi jossei ole vielä mennyt jakeluun. V900 on lanseerattu 1998, tekniikka on vuodelta 1998.

http://keskustelu.suomi24.fi/autoilu_show.fcgi?category=95&conference=1000000000000021&posting=22000000031674509

Olet itse ilmeisesti ollut ns "köyhä mies", jos et ole ymmärtänyt 900 investoinnin aikana minkälaista tuotetta oikeasti tarvitset. 900 on tarkoitettu viimeisenpäälle kehitettyä perustekniikkaa arvostavalle isännälle, joka haluaa ajaa huippuergonomisella ja nykyaikaisella koneella ilman "turhia" hienouksia. Miksi et ottanut lisävarustelistalta koneeseesi niitä kaipaamiasi hienouksia?

Tuolla ajatusmaailmalla en ymmärrä miksi ylipäätään investoit maatalouskäytön perustraktoriin, etkä eliittiluokan malliin 6350HT kaikilla mausteilla? Tuliko sinulla "köyhyys" vastaan vai etkö tiennyt minkälaista tuotetta tarvitset?

Kerroppa nyt mikä sulki pois eliittimallin 6350HT:n investointipäätöstä tehdessäsi? Tuo sinun kommentointisi on jotenkin niin idioottimaista, teet tavallaan itsestäsi asiaatuntemattoman pölvästin kun et valinnut sitä hienouksia pursuavaa konetta vaikka sellaista tunnut arvostavan yli kaiken.

eikä lässytystä kirjoitti:

No hohhojaa... Arvostelkaa pois koneitani, siitäpä vain.

Mutta oliko tuon Belarusmiehen kommentissa jotain asiaa? Argumentointia? Edelleen odotan parempia vaihtoehtoja noille omistamilleni koneille ja asiapitoisia perusteluja niille.

Koneitani saa arvostella ihan vapaasti, kunhan keskustelu on asiatyylistä ja perusteltua. Lapsellinen lässytys ei kuulu asiaan.

Olenko väittänyt että työni ovat yhden 702 Turbon varassa? Osaatko lukea ollenkaan? Minulla on kaikkiaan viisi traktoria, joista jokaisella on oma tärkeä roolinsa ja käyttökohteensa. Luulitko tosiaan että vedän seitsemän metrin Potilaa tuolla 702:lani ja suuri Valtra istuu täyttövaunun edessä?

T: Valmet 6300, 455, 702, 361 ja 8350 -mies

Lue lisää

Belarusmiehen kommentti oli oikein hyvä: Se kertoi siitä, että mielipiteitä on monta ja pitää naurettavana mielipidettäsi Valtran ainutlaatuisuudesta. Muuten, olen itsekin ajanut joskus Belaruksella ja silloin jo iskostettiin ostajille takaraivoon, että Belarus tekee työnsä tekemättä siitä numeroa. Ilmeisesti sama pätee Belarus-miehiin. EI heidän tarvitse lässyttää täällä koneen erinomaisuudesta: riittää kun he itse sen tietävät!

Juxu kirjoitti:

Belarusmiehen kommentti oli oikein hyvä: Se kertoi siitä, että mielipiteitä on monta ja pitää naurettavana mielipidettäsi Valtran ainutlaatuisuudesta. Muuten, olen itsekin ajanut joskus Belaruksella ja silloin jo iskostettiin ostajille takaraivoon, että Belarus tekee työnsä tekemättä siitä numeroa. Ilmeisesti sama pätee Belarus-miehiin. EI heidän tarvitse lässyttää täällä koneen erinomaisuudesta: riittää kun he itse sen tietävät!

Lue lisää

Mutta missä on kommentin argumentointi tai kiinnitys johonkin faktaan?

Tuollaiset ylimalkaiset heitot ovat sinänsä arvottomia ja lapsellisia asiayhteyksien ja perustelujen puuttuessa. Sitten kun niitä pyytää, niin meneekin pupu pöksyyn ja poika puun taakke piiloon.

asiayhteys kirjoitti:

Mutta missä on kommentin argumentointi tai kiinnitys johonkin faktaan?

Tuollaiset ylimalkaiset heitot ovat sinänsä arvottomia ja lapsellisia asiayhteyksien ja perustelujen puuttuessa. Sitten kun niitä pyytää, niin meneekin pupu pöksyyn ja poika puun taakke piiloon.

Lue lisää

on se, että on turha lässyttää täällä jonkun yhden merkin erinomaisuudesta, koska asioista on erilaisia mielipiteitä ja erilaisia makuja. Jos et tuota faktaa ymmärrä, niin kehottaisin opiskelemaan muutakin kuin argumentointia..

runkovikaa kirjoitti:

Enpä nyt oikein usko tuota että runkoihin tulis jotain vikaa. Ite en ole koskaan kuullut moisesta.

Kerro ihmeessä miten runko on voinut mennä rikki, millaisella käytöllä ja mistä?

Mikä oli koneen malli?

Miten tehtaalla suhtautuivat asiaan jos runko tosiaan ratkesi?

Mitä sillä koneella urakoit?

Lue lisää

Minuakin rupesi kiinnostamaan tosiaankin Valtran katkeamiset, koska niitä on omalla pihalla.
Oletkos Valtran "takuuhitsari" ajautunut ulos nopealla Jontikallasi alkuperäisestä aiheesta, koska viestin aloittaja kyseli n sarjasta käyttökokemuksia. Minusta n on niin tuoretta sarjaa, että luulisi tehtaan toimittavan uuden rungon katkenneen tilalle takuuseen. Luulisin ainakin jos katkeaminen olisi rakennevika.
Miksi niitä Valtroja on pihallani niin koeajettuani Massikan ja Jontikan (myös omistettuani molempia) valintani päätyi kotimaassa kasattuun.
Muita merkkejä en kokeillut, koska huolto ja varaosat(niitä tarvitaan joka merkkiin)ovat seudullani hyvin saatavilla näihin kolmeen.
Huonoa N-mallissa on kytkimen "irrotus"tuntuma tarkkuutta vaativissa töissä.(141:een ei saa turbiinikytkintä).
Ohjaamossa jotenkin muovipeltihimmelitoteutuksilla pilattu yleisilme. On niitä huonoja puolia muitakin vertaillessa, mutta kokeile itse kotona tositoimissa eri merkkejä ja osta käyttökelpoisin(älä halvinta ostotilanteessa).
Yhteenvetona: Mikään homma minulla ei ole tähän asti jäänyt kesken sen vuoksi että traktori on Valtra. Lisäksi maatilallani on vähän traktoriajoa vuodessa n.1000h/kone, välttää advance N ja T paskan, lumen ja viilun lennätykseen.

Juxu kirjoitti:

on se, että on turha lässyttää täällä jonkun yhden merkin erinomaisuudesta, koska asioista on erilaisia mielipiteitä ja erilaisia makuja. Jos et tuota faktaa ymmärrä, niin kehottaisin opiskelemaan muutakin kuin argumentointia..

Lue lisää

Sivistyneeseen keskusteluun kuuluu yleensä se, että mielipide on jollain tavoin perusteltavissa.

Muuten keskustelu menee väkisinkin hiekkalaatikkotasolle.

montakin. kirjoitti:

Minuakin rupesi kiinnostamaan tosiaankin Valtran katkeamiset, koska niitä on omalla pihalla.
Oletkos Valtran "takuuhitsari" ajautunut ulos nopealla Jontikallasi alkuperäisestä aiheesta, koska viestin aloittaja kyseli n sarjasta käyttökokemuksia. Minusta n on niin tuoretta sarjaa, että luulisi tehtaan toimittavan uuden rungon katkenneen tilalle takuuseen. Luulisin ainakin jos katkeaminen olisi rakennevika.
Miksi niitä Valtroja on pihallani niin koeajettuani Massikan ja Jontikan (myös omistettuani molempia) valintani päätyi kotimaassa kasattuun.
Muita merkkejä en kokeillut, koska huolto ja varaosat(niitä tarvitaan joka merkkiin)ovat seudullani hyvin saatavilla näihin kolmeen.
Huonoa N-mallissa on kytkimen "irrotus"tuntuma tarkkuutta vaativissa töissä.(141:een ei saa turbiinikytkintä).
Ohjaamossa jotenkin muovipeltihimmelitoteutuksilla pilattu yleisilme. On niitä huonoja puolia muitakin vertaillessa, mutta kokeile itse kotona tositoimissa eri merkkejä ja osta käyttökelpoisin(älä halvinta ostotilanteessa).
Yhteenvetona: Mikään homma minulla ei ole tähän asti jäänyt kesken sen vuoksi että traktori on Valtra. Lisäksi maatilallani on vähän traktoriajoa vuodessa n.1000h/kone, välttää advance N ja T paskan, lumen ja viilun lennätykseen.

Lue lisää

kaikki raskaan puutavarakuormaimen alustoina. Omallani mätin kalkkia. Jatkuvat iskut runkoon (tykyttävä kuormitus) sekä säännöllinen vääntöjännitys (etuakselilla kallistuslukko päällä kuormattaessa) ovat katkeamisten aiheuttaja. Koneet ei todellakaan ole katkenneet takuuaikana, vaan sen jälkeen. Sillä milloin koneet on katkenneet, ei mielestäni ole merkitystä, koska traktorin tulee kestää urakointikäytössä ilman vakavia remontteja vähintään 10 000 tuntia. Jos kone ei sitä kestä, se pitää mielestäni myyntitilanteessa osata myyjän kertoa, ja se tieto tulee printata jokaiseen esitteeseen, käyttöohjekirjaan, ym ym.

Ennen valtraa käytin zetor ja zts koneita, ne eivät koskaan katkenneet, yksi taka-akseli katkesi kerran, kun tuli ostettua käytetty kone, jossa oli standardi akseli, ei nk super mallin akseli.

Nuo nyt vaihtoon lähdössä olevat 2 jenkkijonnua ovat kestäneet molemmat yli 10 000 tuntia moitteettomasti. Joten voi tuota välirunko-ongelmaa jonkinasteisena ongelmana pitää.

Valmetin välirungon ongelma on siinä, että kun 4 millin peltiä yhdistetään 25 millin teräslevyyn hitsaamalla, syntyy saumakohtaan epäjatkuvuuskohta. Siinä kohdassa kuormitettaessa jännityshuiput nousevat maksimiin. Vaikka se FEM analyyseissä ym näyttää vielä pysyvän sallituissa rajoissa, jatkuvalla tykyttävällä ja vaihtuvalla kuormalla (ajo jäisellä kynnöksellä, etupään pomppiminen hakkuutyössä ym ym) rakenne ei kestä pidempiaikaisessa käytössä.

Koska liitäntälaippaa ei voida ohentaa, pitäisi rungon vaippaa paksuntaa. Sitten välirunko pitäisi kokoonpanohitsausken jälkeen jännityksenpoistohehkuttaa. Mm deeren rungot (rakennepaksuus kauttaaltaa samaa luokkaa, 20-30 mm) jännitteenpoistohehkutetaan hitsauksen jälkeen. Tuollainen runko sitten kestääkin varmasti vaikka mitä rääkkiä!!!

Että siinä kokemukseni.

montakin. kirjoitti:

Minuakin rupesi kiinnostamaan tosiaankin Valtran katkeamiset, koska niitä on omalla pihalla.
Oletkos Valtran "takuuhitsari" ajautunut ulos nopealla Jontikallasi alkuperäisestä aiheesta, koska viestin aloittaja kyseli n sarjasta käyttökokemuksia. Minusta n on niin tuoretta sarjaa, että luulisi tehtaan toimittavan uuden rungon katkenneen tilalle takuuseen. Luulisin ainakin jos katkeaminen olisi rakennevika.
Miksi niitä Valtroja on pihallani niin koeajettuani Massikan ja Jontikan (myös omistettuani molempia) valintani päätyi kotimaassa kasattuun.
Muita merkkejä en kokeillut, koska huolto ja varaosat(niitä tarvitaan joka merkkiin)ovat seudullani hyvin saatavilla näihin kolmeen.
Huonoa N-mallissa on kytkimen "irrotus"tuntuma tarkkuutta vaativissa töissä.(141:een ei saa turbiinikytkintä).
Ohjaamossa jotenkin muovipeltihimmelitoteutuksilla pilattu yleisilme. On niitä huonoja puolia muitakin vertaillessa, mutta kokeile itse kotona tositoimissa eri merkkejä ja osta käyttökelpoisin(älä halvinta ostotilanteessa).
Yhteenvetona: Mikään homma minulla ei ole tähän asti jäänyt kesken sen vuoksi että traktori on Valtra. Lisäksi maatilallani on vähän traktoriajoa vuodessa n.1000h/kone, välttää advance N ja T paskan, lumen ja viilun lennätykseen.

Lue lisää

työ, vaikka ajankin Belaruksella!

Ja parin Valmet miehen kesken jätetty urakkakin on tullut käytyä tekemässä loppuun.

Asia lienet niin että kaikilla merkeillä tulee työt tehtyä. Ja ne määrät mitä täällä suomessa töitä traktoreilla tehdään, tekee vaikka kiinalaisella Fotonilla!

Se on vaan sellainen mulkunjatke tuo traktori isännille. Ja ne joilla raha ei riitä leikkaukseen Tallinnalaisessa yksityissairaalassa, eikä upouuteen Fendtiin tai Deereen joutuuvat ostamaan Valtran. Ja sekös ahdistaa! Joutuuvat sitten päivät pitkät kiukkuilemaan suomi 24 traktoripalstalla, kun jotkut kehtaavat epäillä Valtran statusarvoa.

Säälittävää. Keksisivät edes parempia perusteita väittämilleen kuin esimerkiksi "oikea painonjakauma tai valtra 100 ja A sarjojen huippuunsa kehitetyn tekniikan ja ergonomian" Nuo ovat aika säälittäviä perusteita, varsinkin kun kaikki muut traktorit ovat olleet juuri noissa asioissa Valtraa edellä jo 70 luvulla!!

111 kirjoitti:

Tuskinpa JCB konkurssiin menee omien sovellustensa vuoksi, kuitenkin Euroopan kolmen suurimman maanrakennuskonevalmistajan joukossa. Kaivurikuormaimia uskaltaisin jopa sanoa maailman parhaiksi. Fastrackkia ei kuitenkaan ole edes suunniteltu pelkkään maatalouskäyttöön, vaan enemmänkin kärryn vetoon ja maantieajoon. Huippunopeushan niillä taitaa olla 80km/h (Saksassa saa ajaa jopa autobahnoilla), ABS jarrut ja jousitus molemmilta akseleilta.

Mitä tuohon valtraan tulee, kovinkaan moni viesti ei taida vastata tuohon alkuperäiseen kysymykseen. Selkeästi kyllä huomaa kaksi koulukuntaa, toiset tahtoo takapainoisemman ja toiset tasaisemman painojakauman. Itse pidän tuota jälkimmäistä parempana, mutta sehän taas on oma mielipide ja tuntuma.

"Perustraktorina Valtra on erittäin kehittynyt ja ergonominen, tätä eivät muutamat ulkomaanmerkkien kannattajat huomaa ollessaan sokaistuneet sähköisistä hydrauliventtiileistään ym. varusteista joilla normi talonpoika ei tee mitään."

Jäi tuo vähän häiritsemään. Kehittynyt -sanan varsinaisessa merkityksessä valtraa ei voi kovin kehittyneenä pitää, vai olenko missannut jotain oikeasti uutta, jota valtralta olisi tullut viim. 10v. aikana. Eikä se kyllä kovin ergonominenkaan(jos vrt. tämän päivän muihin koneisiin) ole pl. advance, mutta siinähän onkin jo niitä sähköhimppeleitä joita tavallinen talonpoika ei tarvitse. Itse ainakin oppinut arvostamaan sähköjoystickin tarkkaa ja kevytliikkeistä ohjausta enemmässä käytössä. Mutta nämä nyt ovat sitä nykypäivää, jokainenhan saa tykätä juuri sellaisista vivuista ja koneista kuin tahtoo.

Alkuperäiseen kysymykseen, kyllä Valtra N121H on hyvä kone. Jos koeajon jälkeenkin pidät hyvänä ja hinta kohdillaan, osta ihmeessä. Mutta kokeile myös muiden merkkien koneita, sinähän sillä koneella joka tapauksessa tulet ajamaan. Ei siis kannata suomi24 -palstan mielipiteiden perusteella mennä konetta ostamaan, vaan omalla perstuntumalla. Sitähän ei tiedä kokeilematta, jos vaikka zetorin joku malli olisi se sinun koneesi tällä hetkellä.

Lue lisää

maailman parhaita, heh heh kaikkea sitä kuuleekin.

Meneppäs joskus ja kokeile uutta länkkäriä tai huddigia, niin tiedät mikä on oikea kaivurikuormaaja. JCB:t, voorttit ja terexit voi kaikki lukea samaan p...ska kastiin kuuluvuksi.

Varoitan: jos olet perseaukinen niin kannattaa vaan elää omassa jcb hallusinaatiomaailmassa, länkkärin jos koeajat niin et enää muuta suostu ottamaan. Sen länkkärin tai huddigin hankinnan vaan voi pankinjohtaja torpata....

JCB kaivurikuormaajat kirjoitti:

maailman parhaita, heh heh kaikkea sitä kuuleekin.

Meneppäs joskus ja kokeile uutta länkkäriä tai huddigia, niin tiedät mikä on oikea kaivurikuormaaja. JCB:t, voorttit ja terexit voi kaikki lukea samaan p...ska kastiin kuuluvuksi.

Varoitan: jos olet perseaukinen niin kannattaa vaan elää omassa jcb hallusinaatiomaailmassa, länkkärin jos koeajat niin et enää muuta suostu ottamaan. Sen länkkärin tai huddigin hankinnan vaan voi pankinjohtaja torpata....

Lue lisää

Länkkärit, huddigit ja hydremat painivat täysin eri sarjassa nelipyöräohjatut JCB:t, Terexit, Nh:t, Caset, ym. merkit. Enkä niitä edes verrannut nuihin runko-ohjattuihin, joten en aio taistella siitä asiasta. Mutta silti pidän JCB:tä parhaana koneena omassa sarjassaan. Länkkärin ottaisin, jos töissäni tarvitsisin niin isoa ja tilaavievää konetta. Onhan se ketterä, sitä en väitä, mutta omakotitalojen pihalle mahdun huomattavasti paremmin nelipyöräohjatulla pystytassukoneellani.IMO

Mutta mikä ihmeen pakko täällä on kaikilla tulle kertomaan minulle, että oma mielipiteeni on väärä. Nuita runko-ohjattuja taidetaan kutsua pyöräkuormaajakaivureiksi.

PS. Ford ei ole omalla nimellään tehnyt kaivurikuormaajiaan pitkään aikaan, Nh toki on sen perillinen.

jäänyt kesken yksikään kirjoitti:

työ, vaikka ajankin Belaruksella!

Ja parin Valmet miehen kesken jätetty urakkakin on tullut käytyä tekemässä loppuun.

Asia lienet niin että kaikilla merkeillä tulee työt tehtyä. Ja ne määrät mitä täällä suomessa töitä traktoreilla tehdään, tekee vaikka kiinalaisella Fotonilla!

Se on vaan sellainen mulkunjatke tuo traktori isännille. Ja ne joilla raha ei riitä leikkaukseen Tallinnalaisessa yksityissairaalassa, eikä upouuteen Fendtiin tai Deereen joutuuvat ostamaan Valtran. Ja sekös ahdistaa! Joutuuvat sitten päivät pitkät kiukkuilemaan suomi 24 traktoripalstalla, kun jotkut kehtaavat epäillä Valtran statusarvoa.

Säälittävää. Keksisivät edes parempia perusteita väittämilleen kuin esimerkiksi "oikea painonjakauma tai valtra 100 ja A sarjojen huippuunsa kehitetyn tekniikan ja ergonomian" Nuo ovat aika säälittäviä perusteita, varsinkin kun kaikki muut traktorit ovat olleet juuri noissa asioissa Valtraa edellä jo 70 luvulla!!

Lue lisää

voidaan todeta:Meidän isillä on isompi mulkku
kuin teidän isillä. Hoh hoijaa...

keskusteluketjuun kirjoitti:

voidaan todeta:Meidän isillä on isompi mulkku
kuin teidän isillä. Hoh hoijaa...

Olet siis jo toinen täällä sivustolla joka tuon totuuden ymmärtää.

Ihmisluonto nyt vaan on sellainen. Mut sellainen ihminen on tosi perverssi tai jotenkin muuten kieroutunut joka yrittää venyttää peenistään Valtralla.

Ostaisvat edes pikku Bemarin.

Belarusmiehetkin kirjoitti:

Hehheh!!

belaruksesta! Ja myöhää ollaa karskija karjuja, jotka belaruksella tyrkätää mennee, siinäe parane sammoo satsii laettoo valametin miesten kanssae. Joku tolokku poijjaan klopit!

Vua ee sem puollee, yks ÄN-sarjalaene taetaa tulla meijjännii mäelle, rupes appiukko pilluillemaa tota meikäläesen kalustova. Mulla muuta käyttövä tuolle ole, mutta suap appiukko istuskella siinäe, ku käävät vissiitillä tiällä.

noinhan se menee! kirjoitti:

Olet siis jo toinen täällä sivustolla joka tuon totuuden ymmärtää.

Ihmisluonto nyt vaan on sellainen. Mut sellainen ihminen on tosi perverssi tai jotenkin muuten kieroutunut joka yrittää venyttää peenistään Valtralla.

Ostaisvat edes pikku Bemarin.

Lue lisää

Se onneton inssi valtralla joka kehitti metsosta hitecin pitäs kyllä naulita siiten esittelytilan seinään vaarallisena esimerkkinä, kun poisti sen hälyttimen valoilta, kun ei enää tarvita käsijarrun merkkiääntä, niin miksi se vei valoiltakin piipittimen aina jää valot päivällä päälle, kun ei kerran osannu kytkeä siihen valo-automatiikkaa.

Mutta... kirjoitti:

Se onneton inssi valtralla joka kehitti metsosta hitecin pitäs kyllä naulita siiten esittelytilan seinään vaarallisena esimerkkinä, kun poisti sen hälyttimen valoilta, kun ei enää tarvita käsijarrun merkkiääntä, niin miksi se vei valoiltakin piipittimen aina jää valot päivällä päälle, kun ei kerran osannu kytkeä siihen valo-automatiikkaa.

Lue lisää

onnetonta inssiä Valtralla, mutta uskokaa tai älkää; he yrittävät tehdä "präntin" joka lisää omistajansa vehkeenpituutta.
Toivon heille suurta menestystä, koska pelkään pidennysleikkausta komplikaatioineen.

montakin kirjoitti:

onnetonta inssiä Valtralla, mutta uskokaa tai älkää; he yrittävät tehdä "präntin" joka lisää omistajansa vehkeenpituutta.
Toivon heille suurta menestystä, koska pelkään pidennysleikkausta komplikaatioineen.

Lue lisää

No voehna ny höhlä, nyt ollaan tekemäsä Valtrasta jottain vehkeenpisennintä. Eiköhään se Valmetti oo kuitenkin niitä järkisyin ostettavia laatutyökaluja.

Kyl se rakkorimaailmas on iha selvää et ne jatkeet tullee sielt saksanmualta, ne semmoset värivikkaiset koneet joissa vanteet on töhritty huomioväreil. Sammoin kun vehkeenpidentäjäautot(BMW), sammaa status-sontaa kaikki tyynni.

An, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen

mistä tulevat kirjoitti:

No voehna ny höhlä, nyt ollaan tekemäsä Valtrasta jottain vehkeenpisennintä. Eiköhään se Valmetti oo kuitenkin niitä järkisyin ostettavia laatutyökaluja.

Kyl se rakkorimaailmas on iha selvää et ne jatkeet tullee sielt saksanmualta, ne semmoset värivikkaiset koneet joissa vanteet on töhritty huomioväreil. Sammoin kun vehkeenpidentäjäautot(BMW), sammaa status-sontaa kaikki tyynni.

An, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen

Lue lisää

Että mun vehe on jo nyt liian pitkä:(

melkein kirjoitti:

Et nyt ihan oikein ymmärtänyt mutta melkein. Mallit 1502, 6900, M-sarja, N-sarja, S-sarja eivät kata läheskään puolta Valtran malleista, ehkäpä noin 5 prosenttia.

Valtralla on aina ollut näitä (r)evoluutiomalleja joilla heratetään keskustelua ja jotka tuodaan markkinoille joidenkin suuriäänisten pölvästien vaatimina. Valtra on tuotteissaan asiakaslähtöinen, sellaisia valmistetaan mitä kysytään. Hyvänä esimerkkinä juurikin vuosikymmen sitten tuo 6900, 100 hv kuutonen, joka piti kehittää käytännössä kuutosFiatagrimiesten vaatimusten vuoksi. Tuo nyt näki jo ensiesittelyssä, että täysin järjenköyhä kone.

Sitten on taasen näitä toisia ääripäitä, jotka onnistuvat tuotteena paremmin kuin on ennakkoon odotettu. Uusimmista koneista mallit 705, 455, 6400, 665, 865, 900, kaikki Hitech mallit, 6800, 8400, 8550, A ja T sarja. Nämä mallit ovat luoneet Valtralle sen lähtemättömän maineen.

Tästä 900:n ylivoimaisuudesta omassa sarjassaan on keskusteltu jo niin monta kertaa, etten ala toistamaan sitä sinulle uudelleen. On sinun paksukalloisuuttasi jossei ole vielä mennyt jakeluun. V900 on lanseerattu 1998, tekniikka on vuodelta 1998.

http://keskustelu.suomi24.fi/autoilu_show.fcgi?category=95&conference=1000000000000021&posting=22000000031674509

Olet itse ilmeisesti ollut ns "köyhä mies", jos et ole ymmärtänyt 900 investoinnin aikana minkälaista tuotetta oikeasti tarvitset. 900 on tarkoitettu viimeisenpäälle kehitettyä perustekniikkaa arvostavalle isännälle, joka haluaa ajaa huippuergonomisella ja nykyaikaisella koneella ilman "turhia" hienouksia. Miksi et ottanut lisävarustelistalta koneeseesi niitä kaipaamiasi hienouksia?

Tuolla ajatusmaailmalla en ymmärrä miksi ylipäätään investoit maatalouskäytön perustraktoriin, etkä eliittiluokan malliin 6350HT kaikilla mausteilla? Tuliko sinulla "köyhyys" vastaan vai etkö tiennyt minkälaista tuotetta tarvitset?

Kerroppa nyt mikä sulki pois eliittimallin 6350HT:n investointipäätöstä tehdessäsi? Tuo sinun kommentointisi on jotenkin niin idioottimaista, teet tavallaan itsestäsi asiaatuntemattoman pölvästin kun et valinnut sitä hienouksia pursuavaa konetta vaikka sellaista tunnut arvostavan yli kaiken.

Lue lisää

Katoppa poikaa, JD-miehellä meni jauhot suuhun.

Turhanpäiväinen paskanjauhaja on koko ukko. Oon kans ihmetelly miks ei tosiaan ostanu Hitekkiä kun semmonenkin malli on olemas.

Mutta... kirjoitti:

Se onneton inssi valtralla joka kehitti metsosta hitecin pitäs kyllä naulita siiten esittelytilan seinään vaarallisena esimerkkinä, kun poisti sen hälyttimen valoilta, kun ei enää tarvita käsijarrun merkkiääntä, niin miksi se vei valoiltakin piipittimen aina jää valot päivällä päälle, kun ei kerran osannu kytkeä siihen valo-automatiikkaa.

Lue lisää

Valtran huippuasiantuntijalta jolla on se
eliittikalusto 361-702 jne. Hän tietää että
siinä on sellainen huippuergonominen
valokatkaisija josta valot saa pois ja
mittarivaloistakin näkee että valot ovat
päällä,joten ei voi olla mahdollista......
Ei voi olla mahdollista että joltakin voi
unohtua ja autoissa vaan kuuluu olla
valoautomatiikka.

jauhot suuhun kirjoitti:

Katoppa poikaa, JD-miehellä meni jauhot suuhun.

Turhanpäiväinen paskanjauhaja on koko ukko. Oon kans ihmetelly miks ei tosiaan ostanu Hitekkiä kun semmonenkin malli on olemas.

Lue lisää

Olen käynyt keskustelua lähinnä ysisatasen ja
A-sarjan ominaisuukista. Mihinkään hitekkiin
en ota kantaa koska ei ole kokemusta.
Ihmettelen että mistä niitä vallun susimalleja
alkoi ilmestyä yhtäkkiä. Eihän sellaisia pitänyt
olla.

JD-mies kirjoitti:

että puolet malleista on susia?En kylläkään
ymmärrä miten 900 on "tosi onnistunut"!
Suosio perustunee pieneen köyhän miehen
karvalakkimalliin jollaista muut valmistajat
eivät enää tee vanhentuneen tekniikan vuoksi.

Lue lisää

Traktori on.

melkein kirjoitti:

Et nyt ihan oikein ymmärtänyt mutta melkein. Mallit 1502, 6900, M-sarja, N-sarja, S-sarja eivät kata läheskään puolta Valtran malleista, ehkäpä noin 5 prosenttia.

Valtralla on aina ollut näitä (r)evoluutiomalleja joilla heratetään keskustelua ja jotka tuodaan markkinoille joidenkin suuriäänisten pölvästien vaatimina. Valtra on tuotteissaan asiakaslähtöinen, sellaisia valmistetaan mitä kysytään. Hyvänä esimerkkinä juurikin vuosikymmen sitten tuo 6900, 100 hv kuutonen, joka piti kehittää käytännössä kuutosFiatagrimiesten vaatimusten vuoksi. Tuo nyt näki jo ensiesittelyssä, että täysin järjenköyhä kone.

Sitten on taasen näitä toisia ääripäitä, jotka onnistuvat tuotteena paremmin kuin on ennakkoon odotettu. Uusimmista koneista mallit 705, 455, 6400, 665, 865, 900, kaikki Hitech mallit, 6800, 8400, 8550, A ja T sarja. Nämä mallit ovat luoneet Valtralle sen lähtemättömän maineen.

Tästä 900:n ylivoimaisuudesta omassa sarjassaan on keskusteltu jo niin monta kertaa, etten ala toistamaan sitä sinulle uudelleen. On sinun paksukalloisuuttasi jossei ole vielä mennyt jakeluun. V900 on lanseerattu 1998, tekniikka on vuodelta 1998.

http://keskustelu.suomi24.fi/autoilu_show.fcgi?category=95&conference=1000000000000021&posting=22000000031674509

Olet itse ilmeisesti ollut ns "köyhä mies", jos et ole ymmärtänyt 900 investoinnin aikana minkälaista tuotetta oikeasti tarvitset. 900 on tarkoitettu viimeisenpäälle kehitettyä perustekniikkaa arvostavalle isännälle, joka haluaa ajaa huippuergonomisella ja nykyaikaisella koneella ilman "turhia" hienouksia. Miksi et ottanut lisävarustelistalta koneeseesi niitä kaipaamiasi hienouksia?

Tuolla ajatusmaailmalla en ymmärrä miksi ylipäätään investoit maatalouskäytön perustraktoriin, etkä eliittiluokan malliin 6350HT kaikilla mausteilla? Tuliko sinulla "köyhyys" vastaan vai etkö tiennyt minkälaista tuotetta tarvitset?

Kerroppa nyt mikä sulki pois eliittimallin 6350HT:n investointipäätöstä tehdessäsi? Tuo sinun kommentointisi on jotenkin niin idioottimaista, teet tavallaan itsestäsi asiaatuntemattoman pölvästin kun et valinnut sitä hienouksia pursuavaa konetta vaikka sellaista tunnut arvostavan yli kaiken.

Lue lisää

Kin.

JD-mies kirjoitti:

Valtran huippuasiantuntijalta jolla on se
eliittikalusto 361-702 jne. Hän tietää että
siinä on sellainen huippuergonominen
valokatkaisija josta valot saa pois ja
mittarivaloistakin näkee että valot ovat
päällä,joten ei voi olla mahdollista......
Ei voi olla mahdollista että joltakin voi
unohtua ja autoissa vaan kuuluu olla
valoautomatiikka.

Lue lisää

Mitäpä se mulle kuuluu?

Kalustoni on mielestäni jokainen ikäluokkansa parhaimmistoa, olen aina ostanut parhaita markkinoilla olevia koneita.

361, 702 ja 455 ovat ikäluokkansa ja kokoluokkansa ehdottomia ykköskoneita, yhdellekään ei löydy muista merkeistä järkevää vaihtoehtoa. Samoin oli asia hankittaessa 6300 ja 8350.

Mitäpä tuota valojen merkkiääntä multa kysymään, ainoastaan tuossa 6300:ssa se on. Mitä nyt oikein tarkoitat tuolla ettei valot voi unohtua päälle jne? En ole myöskään kommentoinut mitään tuohon valoautomatiikkaan liittyen. Aivan ihme juttua nyt heität tulemaan.

T: Valmet 6300, 455, 702, 361 ja 8350 -mies

kuuluu? kirjoitti:

Mitäpä se mulle kuuluu?

Kalustoni on mielestäni jokainen ikäluokkansa parhaimmistoa, olen aina ostanut parhaita markkinoilla olevia koneita.

361, 702 ja 455 ovat ikäluokkansa ja kokoluokkansa ehdottomia ykköskoneita, yhdellekään ei löydy muista merkeistä järkevää vaihtoehtoa. Samoin oli asia hankittaessa 6300 ja 8350.

Mitäpä tuota valojen merkkiääntä multa kysymään, ainoastaan tuossa 6300:ssa se on. Mitä nyt oikein tarkoitat tuolla ettei valot voi unohtua päälle jne? En ole myöskään kommentoinut mitään tuohon valoautomatiikkaan liittyen. Aivan ihme juttua nyt heität tulemaan.

T: Valmet 6300, 455, 702, 361 ja 8350 -mies

Lue lisää

Jos olen erehtynyt henkilöstä.Kirjoitustyyli
vaan on sitten molemmilla kuin traktorikauppiailla
kuvittelisi olevan. Sittenhän teitä Vallun
myyjiä on tällä saitilla kaksi. Ei kukaan voi olla
muuten noin lapsenuskoinen jos siitä ei maksettais

JD-mies kirjoitti:

Jos olen erehtynyt henkilöstä.Kirjoitustyyli
vaan on sitten molemmilla kuin traktorikauppiailla
kuvittelisi olevan. Sittenhän teitä Vallun
myyjiä on tällä saitilla kaksi. Ei kukaan voi olla
muuten noin lapsenuskoinen jos siitä ei maksettais

Lue lisää

Mee JD-homo hoitoon!

Ei saatana mies päivystää kaiken päivää suomi24 foorumia ja soittaa suutansa. Hyvin teil myyjil tuntu olevan joutoaikaa, ainii nii tietty, eihän JIIrEE kauppa käY!!

Jann OO kirjoitti:

Traktori on.

No ee se 665 meijän mielstä oo huono kone ollenkaa. Mee ollaa ajettu semmosel kuustoista vuotta ja ihan tykätty on.

On mul ts nyykkärikin, en oo mikkään uskovaenen. Mut iha hyvii konneita on noi molemmat ollu ainakin meellä. Ettenkin toi 665 on kätteenpassoova kapistus ja kestäväkii on ollu

On 865.ssa kirjoitti:

Kin.

Niin, mitä yrität nyt sanoa JD-myyjä??

JD-mies kirjoitti:

Olen käynyt keskustelua lähinnä ysisatasen ja
A-sarjan ominaisuukista. Mihinkään hitekkiin
en ota kantaa koska ei ole kokemusta.
Ihmettelen että mistä niitä vallun susimalleja
alkoi ilmestyä yhtäkkiä. Eihän sellaisia pitänyt
olla.

Lue lisää

No sano ny se meille kaikille jokka orottaa mielenkiinnolla et miks sää ostit sen perusraksan vaikka hienostelukoneen oisit halunnu.

Tuo erellinen kaveri jo sen toteskin osuvasti jotta teet ittestäs nii hölmön ku haukut perusraktoria hienouksien puuttues. Kai tuo ny on ostaes ollu selevää.

Nii, kerroppa ny mikset ostanu sitä Hitekkimallia kaikin varustuksin kun sellaasta tunnut haluavan. Josset tuohon kykene samomaan mitään nii jauhothan sulla suus on jotta pöläjää vaan. Teet vaa ittestäs nii naurettavan tuolla jatkuvalla räksytyksellä.

jauhoja suuhun kirjoitti:

No sano ny se meille kaikille jokka orottaa mielenkiinnolla et miks sää ostit sen perusraksan vaikka hienostelukoneen oisit halunnu.

Tuo erellinen kaveri jo sen toteskin osuvasti jotta teet ittestäs nii hölmön ku haukut perusraktoria hienouksien puuttues. Kai tuo ny on ostaes ollu selevää.

Nii, kerroppa ny mikset ostanu sitä Hitekkimallia kaikin varustuksin kun sellaasta tunnut haluavan. Josset tuohon kykene samomaan mitään nii jauhothan sulla suus on jotta pöläjää vaan. Teet vaa ittestäs nii naurettavan tuolla jatkuvalla räksytyksellä.

Lue lisää

Siitä kokoluokasta löytyisi jo traktoreitakin.
Eikä tarjottu ysisatasta haitekkiä.

jauhoja suuhun kirjoitti:

No sano ny se meille kaikille jokka orottaa mielenkiinnolla et miks sää ostit sen perusraksan vaikka hienostelukoneen oisit halunnu.

Tuo erellinen kaveri jo sen toteskin osuvasti jotta teet ittestäs nii hölmön ku haukut perusraktoria hienouksien puuttues. Kai tuo ny on ostaes ollu selevää.

Nii, kerroppa ny mikset ostanu sitä Hitekkimallia kaikin varustuksin kun sellaasta tunnut haluavan. Josset tuohon kykene samomaan mitään nii jauhothan sulla suus on jotta pöläjää vaan. Teet vaa ittestäs nii naurettavan tuolla jatkuvalla räksytyksellä.

Lue lisää

Äläs nyt poikaanen venkoile vaan vastaa siihen kysymykseen.

900:n rinnakkaismalli kooltaan on 6250 tai 6350. Tai sitte 6000-6300. Miksi et ottanu sitä ku kerran sitä perusraksaa niin kovin inhoot?

Siis mistä ihimeen kokoluokasta ny löytyy jo raktoreitakin?? Voi perkele, ne on samaa 90 hv kokoluokkaa noi 6300, 900, 6350HT.

Sano ny suoraan mikset ottanu sitä 6000 Valmettia tai Hitekkiä vastaavan kokosena kun kerran hienouksii pitää olla.

Satasarja on perusmalli, kyl se pitäis tulla ostotilantees selväks ja 6000 on sit se sähköherkkusarja. Et sä oo voinu noin huonosti perehtyy koneesee mitä oot ostamas ku mitä ny annat ymmärtää.

mistä tulevat kirjoitti:

No voehna ny höhlä, nyt ollaan tekemäsä Valtrasta jottain vehkeenpisennintä. Eiköhään se Valmetti oo kuitenkin niitä järkisyin ostettavia laatutyökaluja.

Kyl se rakkorimaailmas on iha selvää et ne jatkeet tullee sielt saksanmualta, ne semmoset värivikkaiset koneet joissa vanteet on töhritty huomioväreil. Sammoin kun vehkeenpidentäjäautot(BMW), sammaa status-sontaa kaikki tyynni.

An, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen

Lue lisää

senttimetriä, niin että saa varoa ettei työnny liian syvälle.
Näin kävi minulle Jontikan kanssa:
Olin hinaillut aikaisemmin Massikalla ja Valtralla niittomurskainta, kun sitten otin värkin Jonnun perään. Nooh eipä tullut siinä kiireessä kateltua nivelakselin pituutta ja akselihan siinä korkkasi murskaimen kulmavaihteesta.
PS.Kaikille Valtra ja muille perustraktorimiehile käyttämäni vinkki: Laittakaa vanteeton kottikärryn pyörä tai useampi syvyyden rajoittimeksi oman työntövarren ympärille niin saa lykkiä täysillä eikä vaimo huuda,,,,,tuskasta.

montakin kirjoitti:

senttimetriä, niin että saa varoa ettei työnny liian syvälle.
Näin kävi minulle Jontikan kanssa:
Olin hinaillut aikaisemmin Massikalla ja Valtralla niittomurskainta, kun sitten otin värkin Jonnun perään. Nooh eipä tullut siinä kiireessä kateltua nivelakselin pituutta ja akselihan siinä korkkasi murskaimen kulmavaihteesta.
PS.Kaikille Valtra ja muille perustraktorimiehile käyttämäni vinkki: Laittakaa vanteeton kottikärryn pyörä tai useampi syvyyden rajoittimeksi oman työntövarren ympärille niin saa lykkiä täysillä eikä vaimo huuda,,,,,tuskasta.

Lue lisää

Tuo jannu, eli jonnuhan se vasta värkkiä pidentää

Asiaa... kirjoitti:

Tuo jannu, eli jonnuhan se vasta värkkiä pidentää

ja ota nalle kainaloon!

JD-mies kirjoitti:

Olen käynyt keskustelua lähinnä ysisatasen ja
A-sarjan ominaisuukista. Mihinkään hitekkiin
en ota kantaa koska ei ole kokemusta.
Ihmettelen että mistä niitä vallun susimalleja
alkoi ilmestyä yhtäkkiä. Eihän sellaisia pitänyt
olla.

Lue lisää

No JD-mies, oletko mies alkuunkaan vaan kenties puun taakse piiloutuva poikanen.

Tuohon heittoon minäkin haluaisin kuulla sinun ajatuksesi että miksi et sitten ostanut tuota 80-90 hv Mezzoa tai HiTechiä kun kommenteistasi päätellen 900:n ainoa huonous on sähkövarusteiden puute.

Olet jatkuvasti moittinut 900:sta vain sen perustekniikan vuoksi, vaikka samaan kokoluokkaan on saatavilla myös hienouksin varustettuja malleja. Olitko tosiaan niin kokematon koneasioissa investointipäätöstä tehdessäsi ettet tiennyt silloin millaisen koneen haluat?

Ei sinun tarvitse mitään kommenttia antaa siihen 6000 sarjalaiseen liittyen mutta kerroppa nyt hyvin perusteluin miksi et sellaista hienostelutraktoria ostanut sen 900:n sijaan. Ellet tähän kykene vastaamaan perustellusti, niin monilta kommenteiltasi putoaa valitettavasti pohja pois.

montakin kirjoitti:

senttimetriä, niin että saa varoa ettei työnny liian syvälle.
Näin kävi minulle Jontikan kanssa:
Olin hinaillut aikaisemmin Massikalla ja Valtralla niittomurskainta, kun sitten otin värkin Jonnun perään. Nooh eipä tullut siinä kiireessä kateltua nivelakselin pituutta ja akselihan siinä korkkasi murskaimen kulmavaihteesta.
PS.Kaikille Valtra ja muille perustraktorimiehile käyttämäni vinkki: Laittakaa vanteeton kottikärryn pyörä tai useampi syvyyden rajoittimeksi oman työntövarren ympärille niin saa lykkiä täysillä eikä vaimo huuda,,,,,tuskasta.

Lue lisää

Missä asustelet sinä ihana mies?
Nykyinen mieheni istuu vain"vihreensä" pukilla ja näyttää olevan varsin tyytyväinen (minä en).
Jos olen sinulle liian vanha, olisi minulla tytär, joka seurustelee jonkun lääkäriklopin kans. Sekin ketku luulee Bemareineen olevansa oikea mahtisonni. Sääliksi käy tyttöä.
Jos olisit vapaa, miten suhun saa yhteyttä?

erittäin kinnostunut kirjoitti:

Missä asustelet sinä ihana mies?
Nykyinen mieheni istuu vain"vihreensä" pukilla ja näyttää olevan varsin tyytyväinen (minä en).
Jos olen sinulle liian vanha, olisi minulla tytär, joka seurustelee jonkun lääkäriklopin kans. Sekin ketku luulee Bemareineen olevansa oikea mahtisonni. Sääliksi käy tyttöä.
Jos olisit vapaa, miten suhun saa yhteyttä?

Lue lisää

irti miehestäni ja etsi oma.
Ei sen pituus yksin taivasta tee, täytyy olla myös paksuutta.

JD-mies kirjoitti:

Olen käynyt keskustelua lähinnä ysisatasen ja
A-sarjan ominaisuukista. Mihinkään hitekkiin
en ota kantaa koska ei ole kokemusta.
Ihmettelen että mistä niitä vallun susimalleja
alkoi ilmestyä yhtäkkiä. Eihän sellaisia pitänyt
olla.

Lue lisää

Mikä ihme täällä näin pölisee? Ei meinaa eteensä nähdä.

No tietysti säkillinen jauhoja JD-miehen leipälävessä!!

pölisee? kirjoitti:

Mikä ihme täällä näin pölisee? Ei meinaa eteensä nähdä.

No tietysti säkillinen jauhoja JD-miehen leipälävessä!!

Tarjoan JD-miehelle jauhoj... siis palan painikkeeksi ämpärillisen agrivoidetta. Jospa se pöliseminen hieman hellittäisi, ei tahdo eteensä nähdä...

Kippis ja kulaus.

************ kirjoitti:

Miten joku voi kutsua moottorin ja vaihdelaatikon väliin kyhättyä polttoainesäiliötä rungoksi?
Sehän ei ole mikään runko, vaan itsekantava moottori ja vaihdelaatikko, jotka on yhdistetty toisiinsa polttoainesäiliöllä.

Lue lisää

vaihteiston ja moottorin välillä jopa hekentävää "runkoa", koska runko täynnä onttoa koteloa. Toisin kuin näissä muissa malleissa, N:ssä rungossa ei ole onttoja koteloita, jotka heikentäsivät runkoa. Ja enpä ole mitään moittimista koneesta löytänyt, ei ole etukuormainta ja on siitä huolimatta tasapainoinen ja hyvä kone vetämään, vaikka painojakauma ei ole 50/50. Mielestäni koneen mitää olla hieman takapainoinen, koska jos se on 50/50 kone on kiikkerä ja jopa typerän näköinen, kun etuakseli on koneen puolivälissä!! N-sarjalaiset ovat mielestäni mahtavia koneita, ja tämä on minun oma mielipiteeni!!

Polttoainesäiliö kirjoitti:

vaihteiston ja moottorin välillä jopa hekentävää "runkoa", koska runko täynnä onttoa koteloa. Toisin kuin näissä muissa malleissa, N:ssä rungossa ei ole onttoja koteloita, jotka heikentäsivät runkoa. Ja enpä ole mitään moittimista koneesta löytänyt, ei ole etukuormainta ja on siitä huolimatta tasapainoinen ja hyvä kone vetämään, vaikka painojakauma ei ole 50/50. Mielestäni koneen mitää olla hieman takapainoinen, koska jos se on 50/50 kone on kiikkerä ja jopa typerän näköinen, kun etuakseli on koneen puolivälissä!! N-sarjalaiset ovat mielestäni mahtavia koneita, ja tämä on minun oma mielipiteeni!!

Lue lisää

Ohan se selvää et runkorakenne tulee materiaalinkäytön optimoinnin kannalta olla ontto ja mahdollisimman suuri läpileikkaukseltaan. Näihän se on jokapaikassa, siltojen tms. rungot on uumasta ohuita. Jos ne tehtäis umpitavarasta, tulis runkorakenteesta kohtuuttoman raskas.

Eipä nää aidot terästankkivaltrat oo katkeilleet kuin joissain spesiaalitapauksissa, mut rungottomii Änniä on katkeillu ihan normikäytössä useita.

Tommonen etupyörät eessä oleva alustaratkasu on huono noin isossa traksassa, ei se ton kokonen kone oo yhtään liian ketterä lyhyelläkään akselivälillä.

Sul täytyy olla työkoneet reippasti alamittasii tohon veturiin nähden jos ei tuu pito/veto-ongelmia ilman ek:ta tai etupainosatsii.

Tollanen pitkäakselivälinen Ännä on aika vanhanaikaisen ja typerän näköinen kaukana edessä olevine etupyörineen ihan kuin jotku 70-luvun 7700-9700 Foordit. Kyntötraktorina semmonen "takajaloillakulkija" ja jarruilla ohjattava. Ja sit jos pannaan keulalle painoo, niin ei rungoton runko kestä... ei hjuva.

katkee, ei muut kirjoitti:

Ohan se selvää et runkorakenne tulee materiaalinkäytön optimoinnin kannalta olla ontto ja mahdollisimman suuri läpileikkaukseltaan. Näihän se on jokapaikassa, siltojen tms. rungot on uumasta ohuita. Jos ne tehtäis umpitavarasta, tulis runkorakenteesta kohtuuttoman raskas.

Eipä nää aidot terästankkivaltrat oo katkeilleet kuin joissain spesiaalitapauksissa, mut rungottomii Änniä on katkeillu ihan normikäytössä useita.

Tommonen etupyörät eessä oleva alustaratkasu on huono noin isossa traksassa, ei se ton kokonen kone oo yhtään liian ketterä lyhyelläkään akselivälillä.

Sul täytyy olla työkoneet reippasti alamittasii tohon veturiin nähden jos ei tuu pito/veto-ongelmia ilman ek:ta tai etupainosatsii.

Tollanen pitkäakselivälinen Ännä on aika vanhanaikaisen ja typerän näköinen kaukana edessä olevine etupyörineen ihan kuin jotku 70-luvun 7700-9700 Foordit. Kyntötraktorina semmonen "takajaloillakulkija" ja jarruilla ohjattava. Ja sit jos pannaan keulalle painoo, niin ei rungoton runko kestä... ei hjuva.

Lue lisää

onko muka T- sarjassa tai joissain 8000/6000 sarjassa sen kummempaa runkoa, kuin Ännässäkään?? T-sarjassa ja N-sarjassa molemmissa sama perä, keula vain erillainen. Joten eikös se T-sarja mene aivan yhtä helposti poikki? Ja Meillä ei ole N:ssä ek:ta, mutta on etupainosarja, eikä ole mitään ongelmia.

Ja onkos muka joku muu merkki lähtenyt tohon pelleilyyn mukaan, jossa laitetaan etuakseli puoleenväliin konetta?? John Deere tai muut vastaavat?? Eipä ole tainnut heitäkään ajatus viehättää!!
Ja ketteryydestä vielä sen verran, että jopa 6400 ja N121 ovat miltein yhtä ketterät, N jopa ketterämpi, koska etuakseli pitempi, joten renkaiden kääntökulma voi olla suurempi.

Sanokaapa, kirjoitti:

onko muka T- sarjassa tai joissain 8000/6000 sarjassa sen kummempaa runkoa, kuin Ännässäkään?? T-sarjassa ja N-sarjassa molemmissa sama perä, keula vain erillainen. Joten eikös se T-sarja mene aivan yhtä helposti poikki? Ja Meillä ei ole N:ssä ek:ta, mutta on etupainosarja, eikä ole mitään ongelmia.

Ja onkos muka joku muu merkki lähtenyt tohon pelleilyyn mukaan, jossa laitetaan etuakseli puoleenväliin konetta?? John Deere tai muut vastaavat?? Eipä ole tainnut heitäkään ajatus viehättää!!
Ja ketteryydestä vielä sen verran, että jopa 6400 ja N121 ovat miltein yhtä ketterät, N jopa ketterämpi, koska etuakseli pitempi, joten renkaiden kääntökulma voi olla suurempi.

Lue lisää

Onhan niissä 6000, 8000, Hitech ja T malleissa se 05-sarjan myötä markkinoille tullut edelleen edistyksellinen runkorakenne, jossa suurimman kuorman kantaa polttoainesäiliönä toimiva välirunko. Eipä mene tällainen järeä, suuren poikkipinta-alan omaava runkorakenne rikki normaalikäytössä kuten Ännän rungoton runko.

Juurikin John Deere on ollut Valtran kanssa edelläkävijä kehitettäessä nelivetotraktorille sopivaa alustarakennetta painojakaumineen. Takavetoisen runkorakenteessa etuakseli ei vedä minkään vertaa jos sillä ei ole painoa päällänsä. Tuossa mielestäni traktorimaailman onnistuneimmat toteutukset etuakselin sijoituksen, akselivälin ja keulan sivujen uurtamisen osalta kääntyvyyden parantamiseksi:

http://www.monfortsa.be/gallery/M02045-004.JPG

http://www.valtra.at/News/customers/pic/winter1_2.jpg


05 sarjan lanseeraamisen yhteydessä valitun runkorakenne on edelleen moderni. Senaikainen Carraron etuakseli oli traktorimaailman eniten kääntyviä akseleita, jota käyttivät myös muut merkit(ainakin Case ja Ford). Toki 05 sarjassa saatiin aikaan ällistyttävä ketteryys nelivetotraktorille, mutta tämä ei ollut runkorakenteen kehittämisen syy vaan tarve tehdä vartavasten nelivetoiseksi rakennettu kone, jossa etuakselisto ei ole jälkeenpäin ""Manuelimaisesti"" koplattu.

Sittemmin akseliston vaihduttua Danaan koneen käätösäde kasvoi hieman, mutta on edelleen ketterämpi kuin moni muu merkki. Joka moittii vaikkapa Mezzo Valmettia kankeksi, ei ole ymmärtänyt säätää akselistoa lainkaan. Akselisto on itse säädettävä tehdasasetuksen jäljiltä samoin kuin kolmipistelaitteet, ellei tätä ymmärrä tehdä on mielestäni turha tehdä mitään arvosteluja asiasta.

Tämänpäivän 160 heppaisessa kuutosvalmetissa onkin venytetty akseliväliä ja kadotettu se ketteryys siihen, etupyörät eivät mahdu niillä sijoillaan kääntymään täyttä määrää, sillä runkoa ei voida uurtaa. Kokeileppa vanhaa kunnon 8100:sta, niin tiedät mitä on suuren traktorin ketteryys.

Lyhyen akselivälin ansiosta koneelle saadaan sitä käytännön työssä tuntuvaa ketteryyttä, etupyörä ei kaarra monen metrin päässä, vaan pienelläkin ohjausliikkeellä saadaan jo suuria aikaan. 6400:ssa etupyörät saadaan kääntymään täyden määrän, sillä runko on uurrettu. Näin ei asia ole Ännässä.

Se nyt vaan on tyhmää rakentaa nelivetotraktoria takavetoisen kiimaoriin alustalle, se on taantumaa ja ajassa taaksepäin menemistä. Itse en ainakaan usko että takavetotraktorit tulevat suuremmin yleistymään

JD-mies kirjoitti:

Valtran huippuasiantuntijalta jolla on se
eliittikalusto 361-702 jne. Hän tietää että
siinä on sellainen huippuergonominen
valokatkaisija josta valot saa pois ja
mittarivaloistakin näkee että valot ovat
päällä,joten ei voi olla mahdollista......
Ei voi olla mahdollista että joltakin voi
unohtua ja autoissa vaan kuuluu olla
valoautomatiikka.

Lue lisää

Naapuri osti alkuvuodesta W211 mallin 220 CDI:n ja siinä ei ole,tästä W212:sta en tiedä