Miehien krooninen yksinäisyys

miesasiamies

Tämä kirjoitus ei ole syyllisiä etsivä, vaan yleisluonteinen. Toivon että mahdolliset kannanotot pidättäytyvät myös pahimmista syyttelyistä.

Eli

Minusta olisi aika, että julkisuudessa otettaisiin esille myös miesten asioita. Etenkin tämä miesten yksinäisyysongelma tulisi ottaa valokeilaan ja sitä tarkastella muutenkin kuin täällä keskustelualueiden peräkammarissa.

Tulisi ottaa käsittelyyn se, miksi niin monet miehet jäävät kokonaan ilman naiskontakteja. Tälläkin palstalla saa useasti lukea että jopa 30-vuotiaat miehet ovat jääneet täysin vaille intiimiä tai romanttista kosketusta toiseen sukupuoleen.

Ei, en puhu sitten pelkästään seksistä, mutta myös seksistä.

Mikä tähän johtaa ja miten asia voitaisiin korjata? kysymyksessä voi olla koko maan väestön huomioon ottaen marginaalivähemmistö, mutta ei ollenkaan merkityksetön, luulen.

Kyseessähän on yksi suurimmista inhimillisistä tragedioista, se että haluaa lähelle, mutta ei syystä tai toisesta pääse. Ja kun on käsittääkseni selvää, että tämä ongelma on tyypillinen nimenomaan miessukupuolelle, niin asiaa voitaisiin käsitellä myös tasa-arvon ja rooliodotusten näkökulmasta.

Luulen vain että näinä aikoina, jolloin kaikenlainen seksi ja sukupuolinen kanssakäyminen ovat kovasti pinnalla, niin media ei halua ottaa tällaista asiaa tosissaan käsittelyyn.

Miksi on paljon aikamiehiä, jotka eivät koskaan ole kokeneet mitään intiimiä ja romanttista, mistä se kertoo ja miten asiaan voitaisiin vaikuttaa?

Siinäpä aihetta keskusteluun valtakunnan tasolla.

123

16712

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Yksi niistä

      ovat naiset ja vain naiset. He ovat vastuussa tästä tilanteesta ja se olisi todellakin hyvä keskustelun aihe.

      • toivon silti

        että yksioikoisista syyttämisistä pidättäydyttäisiin, koska silloin kun sitä harrastetaan, niin suurempi, analyyttinen ja eri puolia valottava keskustelu myrkyttyy.

        Toivoisin kannanottoja sekä miehiltä että naisilta.

        Ajattelin myös että tämän aiheen voisi postata jollekin "kunnolliselle" aikakauslehdelle, mutta mille, sitä en tiedä. Aiheesta pitäisi käydä vakava keskustelu, jossa ketään ei käytäisi häpäisemään tai muuten nolaamaan.

        Tuo kriteeri karsii suurimman osan mediaa heti kättelyssä, sillä mitä tulee mieleen aiheesta "Miehen krooninen yksinäisyys"? Aivan, siitä tulee mieleen häväistysjuttu, jossa haukutaan ressukoita, joilla ei koskaan käy flaksi.

        Vaikka juttujen ja kirjoitusten perusteella täälläkin on kirjoittanut moni mies, jossa sinänsä ei ole muuta vikaa kuin tietty ylikorostunut ujous. Monissa kirjoituksissa lukee, että on hyvä työ, kavereita, oma asunto ja muuta vastaavaa, mutta että ainoa mikä mättää on se, että ei saa kumppania.

        Eli ei kaikki yksinäisyys johdu siitä että on epäsosiaalinen tai mielenvikainen. Voi olla vain liian rauhallinen, hiljainen tai ujo.

        Minusta tämä aihe suorastaan huutaa käsittelyä mediassa.


      • aihetta pitäisi
        toivon silti kirjoitti:

        että yksioikoisista syyttämisistä pidättäydyttäisiin, koska silloin kun sitä harrastetaan, niin suurempi, analyyttinen ja eri puolia valottava keskustelu myrkyttyy.

        Toivoisin kannanottoja sekä miehiltä että naisilta.

        Ajattelin myös että tämän aiheen voisi postata jollekin "kunnolliselle" aikakauslehdelle, mutta mille, sitä en tiedä. Aiheesta pitäisi käydä vakava keskustelu, jossa ketään ei käytäisi häpäisemään tai muuten nolaamaan.

        Tuo kriteeri karsii suurimman osan mediaa heti kättelyssä, sillä mitä tulee mieleen aiheesta "Miehen krooninen yksinäisyys"? Aivan, siitä tulee mieleen häväistysjuttu, jossa haukutaan ressukoita, joilla ei koskaan käy flaksi.

        Vaikka juttujen ja kirjoitusten perusteella täälläkin on kirjoittanut moni mies, jossa sinänsä ei ole muuta vikaa kuin tietty ylikorostunut ujous. Monissa kirjoituksissa lukee, että on hyvä työ, kavereita, oma asunto ja muuta vastaavaa, mutta että ainoa mikä mättää on se, että ei saa kumppania.

        Eli ei kaikki yksinäisyys johdu siitä että on epäsosiaalinen tai mielenvikainen. Voi olla vain liian rauhallinen, hiljainen tai ujo.

        Minusta tämä aihe suorastaan huutaa käsittelyä mediassa.

        lähestyä nimenomaan siitä kulmasta, että "nuorten miesten krooninen yksinäisyys".

        Sillä onhan jo monesti käsitelty sitä, miten keski-ikäiset miehet jäävät yksin. Tosin näissäkin jutuissa yksin jäävät aina ne keski-ikäiset jotka käyttäytyvät jollain tapaa huonosti. Eli alkoholistit, mielenterveysongelmaiset, vaimonhakkaajat jne.

        Mutta koskaan en muista lukeneeni siitä, miten nuori tai nuorehko työ-ikäinen ja -kuntoinen, normaali mies jää ilman kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen.

        Näiden palstan kirjoitusten perusteella voisin epäillä että kysymyksessä ei ole yksittäistapaukset, vaan oikea, olemassaoleva ryhmä. Olkoonkin että ei tarpeeksi suuri ollakseen muuta kuin marginaalivähemmistö, niin olemassaoleva ryhmä silti.

        En halua tehdä tästä vastakkainasettelua, mutta minusta tasa-arvon nimissä tällaisia asioita tulisi käsitellä, sillä media reagoi kaikkiin naisia koskeviin asioihin hyvin herkästi. Tästä saa sen kuvan, että naisilla on kaikki huonosti, ja miehet senkuin nauravat alistaessaan.

        Voi tulla sellainen kuva että miehillä ei ole todellisia ongelmia tai että ne eivät olisi mitenkään vakavia. Kuitenkin niitä on.

        Ongelma taitaa osittain olla miehissä itsessään. Miehinen kunniakäsitys ei ehkä salli tällaisten aiheiden käsittelemistä, koska ei mies yleensä nimellään tai pärställään halua myöntää varsinkaan sitä, että ei ole kokenut naisten kanssa.

        Voi olla, että miestoimittajat eivät tule ajatelleeksi edes tällaista juttumahdollisuutta, eikä naisia moinen kiinnosta, vaikka asian huomaisivatkin.

        Mutta miksi ei voisi käsitellä tätä ongelmaa siinä kuin mitä tahansa muutakin ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvää ongelmaa? Tai edes yrittää käsitellä sitä?

        Hiljaisuushan minkä tahansa asian suhteen tarkoittaa usein sitä että ongelmaa ei ole, sitä ei pidetä merkittävänä tai että asia on tabu.

        Tämä aihe kallistuu vahvasti kahden viimeisen vaihtoehdon suuntaan. Naiset luultavasti vähättelevät miesten tätä ongelmaa., kuten saattavat tehdä toiset miehetkin. Ja lisäksi tällaista ei olla koskaan missään käsitelty vakavasti ja pitkään, joten kysymyksessä on tabuaihe.


      • näinhän se on
        aihetta pitäisi kirjoitti:

        lähestyä nimenomaan siitä kulmasta, että "nuorten miesten krooninen yksinäisyys".

        Sillä onhan jo monesti käsitelty sitä, miten keski-ikäiset miehet jäävät yksin. Tosin näissäkin jutuissa yksin jäävät aina ne keski-ikäiset jotka käyttäytyvät jollain tapaa huonosti. Eli alkoholistit, mielenterveysongelmaiset, vaimonhakkaajat jne.

        Mutta koskaan en muista lukeneeni siitä, miten nuori tai nuorehko työ-ikäinen ja -kuntoinen, normaali mies jää ilman kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen.

        Näiden palstan kirjoitusten perusteella voisin epäillä että kysymyksessä ei ole yksittäistapaukset, vaan oikea, olemassaoleva ryhmä. Olkoonkin että ei tarpeeksi suuri ollakseen muuta kuin marginaalivähemmistö, niin olemassaoleva ryhmä silti.

        En halua tehdä tästä vastakkainasettelua, mutta minusta tasa-arvon nimissä tällaisia asioita tulisi käsitellä, sillä media reagoi kaikkiin naisia koskeviin asioihin hyvin herkästi. Tästä saa sen kuvan, että naisilla on kaikki huonosti, ja miehet senkuin nauravat alistaessaan.

        Voi tulla sellainen kuva että miehillä ei ole todellisia ongelmia tai että ne eivät olisi mitenkään vakavia. Kuitenkin niitä on.

        Ongelma taitaa osittain olla miehissä itsessään. Miehinen kunniakäsitys ei ehkä salli tällaisten aiheiden käsittelemistä, koska ei mies yleensä nimellään tai pärställään halua myöntää varsinkaan sitä, että ei ole kokenut naisten kanssa.

        Voi olla, että miestoimittajat eivät tule ajatelleeksi edes tällaista juttumahdollisuutta, eikä naisia moinen kiinnosta, vaikka asian huomaisivatkin.

        Mutta miksi ei voisi käsitellä tätä ongelmaa siinä kuin mitä tahansa muutakin ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvää ongelmaa? Tai edes yrittää käsitellä sitä?

        Hiljaisuushan minkä tahansa asian suhteen tarkoittaa usein sitä että ongelmaa ei ole, sitä ei pidetä merkittävänä tai että asia on tabu.

        Tämä aihe kallistuu vahvasti kahden viimeisen vaihtoehdon suuntaan. Naiset luultavasti vähättelevät miesten tätä ongelmaa., kuten saattavat tehdä toiset miehetkin. Ja lisäksi tällaista ei olla koskaan missään käsitelty vakavasti ja pitkään, joten kysymyksessä on tabuaihe.

        Hyviä pointteja tuli sieltä jo esille.

        Yksi seikka lienee kuitenkin se, että tämä meidän tuntema yhteiskunta on aina heikomman puolella. Nainen on yleensä mielletty miehen rinnalla heikommaksi osapuoleksi ja tästä syystä mm. media reagoi herkästi naisten asioihin. Heikompaahan pitää puolustaa..

        Toinen seikka liittyy sit biologiaan. Miesten näet odotetaan olevan luonnostaan aina se aggressiivisempi, aktiivinen ja päättäväisempi sukupuoli. Kaikilla miehillä siis luullan olevan nämä ominaisuudet perinnöllisinä. Naisenhan tulee taas luonnostaan olla se passiivisempi, herkempi ja alistuvampi sukupuoli. Nämä kuvailemani miehen ominaisuudet löytyvät kyllä jokaiselta mieheltä, mutta nykyään miehet ovat aikamoisen etääntyneitä alkuperästään, jonka vuoksi asiat eivät olekaan enää niin.


      • vedottaessa
        näinhän se on kirjoitti:

        Hyviä pointteja tuli sieltä jo esille.

        Yksi seikka lienee kuitenkin se, että tämä meidän tuntema yhteiskunta on aina heikomman puolella. Nainen on yleensä mielletty miehen rinnalla heikommaksi osapuoleksi ja tästä syystä mm. media reagoi herkästi naisten asioihin. Heikompaahan pitää puolustaa..

        Toinen seikka liittyy sit biologiaan. Miesten näet odotetaan olevan luonnostaan aina se aggressiivisempi, aktiivinen ja päättäväisempi sukupuoli. Kaikilla miehillä siis luullan olevan nämä ominaisuudet perinnöllisinä. Naisenhan tulee taas luonnostaan olla se passiivisempi, herkempi ja alistuvampi sukupuoli. Nämä kuvailemani miehen ominaisuudet löytyvät kyllä jokaiselta mieheltä, mutta nykyään miehet ovat aikamoisen etääntyneitä alkuperästään, jonka vuoksi asiat eivät olekaan enää niin.

        Pitää ottaa huomioon biologia kokonaisuudessaan. Jos yhdenlaisen käytöksen vaatiminen perustetaan biologiaan, niin miksi sitten toisenlainen biologiaan perustuva käytös kielletään?

        Eli miehisenä käyttäytymisenä pidetään myös aggressiivisuutta ja omistushalukkuutta, joka kyllä mielellään kitketään pois.

        Otetaan ikäänkuin rusinoita pullasta. Tämä biologinen asia on hyvä, tämä huono jne. Jos koko suhdeasia perustettaisiin pelkästään biologian varaan, niin silloinhan vahvin mies saisi valita oman naisensa? Miksikö? No siksi että hän voi ja koska se kuuluu miehen biologian perusluonteeseen.

        Kärjistettyjä esimerkkejä, mutta ymmärtänet mitä tarkoitan.

        Ymmärrän myös sen, että naisen on katsottu perinteisesti olevan heikommassa asemassa kuin miehen, mutta onko se nyt niin, että jos miestenkin ongelmiin kiinnitetään huomiota, niin silloin jotenkin väheksytään naisten ongelmia?

        Näinhän se tuntuu olevan. Huomion määrä on vakio ja jos huomiota annetaan jollekin, niin se on jostain pois. Siis näin varsin yleisesti ajatellaan.

        Mutta minusta kyseessä ei ole miesten itse itselleen aiheuttama, merkityksetön ongelma. Minusta rooliasetelmat ja -odotukset sekä sosiaalinen kanssakäyminen on asettunut tilanteeseen, joka on miehille epäedullinen.

        Nykyajan mies ei enää välttämättä tiedä mitä ihmettä hänen tulisi tehdä ja millainen hänen tulisi olla, että kelpaa.


      • nyt oli
        vedottaessa kirjoitti:

        Pitää ottaa huomioon biologia kokonaisuudessaan. Jos yhdenlaisen käytöksen vaatiminen perustetaan biologiaan, niin miksi sitten toisenlainen biologiaan perustuva käytös kielletään?

        Eli miehisenä käyttäytymisenä pidetään myös aggressiivisuutta ja omistushalukkuutta, joka kyllä mielellään kitketään pois.

        Otetaan ikäänkuin rusinoita pullasta. Tämä biologinen asia on hyvä, tämä huono jne. Jos koko suhdeasia perustettaisiin pelkästään biologian varaan, niin silloinhan vahvin mies saisi valita oman naisensa? Miksikö? No siksi että hän voi ja koska se kuuluu miehen biologian perusluonteeseen.

        Kärjistettyjä esimerkkejä, mutta ymmärtänet mitä tarkoitan.

        Ymmärrän myös sen, että naisen on katsottu perinteisesti olevan heikommassa asemassa kuin miehen, mutta onko se nyt niin, että jos miestenkin ongelmiin kiinnitetään huomiota, niin silloin jotenkin väheksytään naisten ongelmia?

        Näinhän se tuntuu olevan. Huomion määrä on vakio ja jos huomiota annetaan jollekin, niin se on jostain pois. Siis näin varsin yleisesti ajatellaan.

        Mutta minusta kyseessä ei ole miesten itse itselleen aiheuttama, merkityksetön ongelma. Minusta rooliasetelmat ja -odotukset sekä sosiaalinen kanssakäyminen on asettunut tilanteeseen, joka on miehille epäedullinen.

        Nykyajan mies ei enää välttämättä tiedä mitä ihmettä hänen tulisi tehdä ja millainen hänen tulisi olla, että kelpaa.

        Miehen kuuluu osata lohduttaa. Edes yhden halauksen antaa, jos naisystävä itkee. Miehen kuuluu osata keskustella naisen kanssa, edes jotenkin kutenkin (valtaosa osaa). Miehen kuuluu olla jossain määrin sovinistinen puheiltaan, sanoa esim. "minun naaraani" (joku taas kiireellä kommentoi: ei mikään paha!), vastaavasti kun nainen voi kutsua vapaasti miestään "minun urokseni". Miehen kuuluu tehdä naiselle selväksi, että kokee naisensa viehättäväksi. Eli ei saa arvostella pituudesta/painosta, hiustenväristä, hymystä, mistälie, vaan pitää olla mies (!!) ja sanoa naiselle, että hänellä ei ole oikeutta valittaa kun on niin kaunis. Miehen kuuluu arvostaa naisen älyä ja kauneutta. Ja olla uskollinen. Ei sen kummempia vaadita.

        Olen itse nainen.


      • miksimiksi??

        Anteeksi nyt vaan, mutta miksi se on aina naisten syy jos mies ei saa naista?

        Jos nainen ei saa miestä, sanotaan että se on naisen oma vika. Miksi tämä ei toimi toisinpäin? Nainen ei kuulemma ole tarpeeksi nätti, tarpeeksi hoikka, tarpeeksi iloinen, reipas ja sosiaalinen. Vaikka luonne olisi ok, ja ulkonäkö normaali, mutta ei osaa "tuoda itseään tarjolle", jää nainenkin ilman kumppania. Aina kuitenkin syy on naisessa.


      • osallistuu
        miksimiksi?? kirjoitti:

        Anteeksi nyt vaan, mutta miksi se on aina naisten syy jos mies ei saa naista?

        Jos nainen ei saa miestä, sanotaan että se on naisen oma vika. Miksi tämä ei toimi toisinpäin? Nainen ei kuulemma ole tarpeeksi nätti, tarpeeksi hoikka, tarpeeksi iloinen, reipas ja sosiaalinen. Vaikka luonne olisi ok, ja ulkonäkö normaali, mutta ei osaa "tuoda itseään tarjolle", jää nainenkin ilman kumppania. Aina kuitenkin syy on naisessa.

        Kyllä mielestäni miestäkin aika lailla syytetään siitä jos ei saa naista.

        Mutta eipä mennä kuitenkaan, jos mahdollista, niin aivan kaikkein suurimaan juupas-eipäs-sinäpäs-sinäpäs -väittelyyn asian johdosta.

        Totuuttahan asiassa ei ole. olen tänne kirjannut omia ajatuksiani, toiset hieman typerämpiä kuin toiset. tarkoituksena siis keskustelu ja asian pyörittäminen eri kanteilta.

        Olen käynyt näissä asioissa nyt melkoisen ympyrän ja alkuperäisestä väittämästäni on jäljellä enää vain rippeet, olennainen.

        Eli jos on niin, että miehet syrjäytyvät helpommin sekä yleisestä sosiaalisesta elämästä, ja sen johdannaisena parisuhde-elämästä, niin mistä se johtuu ja mitä asialle voisi tehdä? Vai pitääkö sille tehdä mitään?

        Uskon että syrjäytyneitä/syrjäytettyjä on kummassakin sukupuolessa, mutta luulisin (ja todellakin mutua) että tämä koskee herkemmin miehiä.

        Miksi mies eristäytyy täysin?


      • Oma kokemus
        aihetta pitäisi kirjoitti:

        lähestyä nimenomaan siitä kulmasta, että "nuorten miesten krooninen yksinäisyys".

        Sillä onhan jo monesti käsitelty sitä, miten keski-ikäiset miehet jäävät yksin. Tosin näissäkin jutuissa yksin jäävät aina ne keski-ikäiset jotka käyttäytyvät jollain tapaa huonosti. Eli alkoholistit, mielenterveysongelmaiset, vaimonhakkaajat jne.

        Mutta koskaan en muista lukeneeni siitä, miten nuori tai nuorehko työ-ikäinen ja -kuntoinen, normaali mies jää ilman kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen.

        Näiden palstan kirjoitusten perusteella voisin epäillä että kysymyksessä ei ole yksittäistapaukset, vaan oikea, olemassaoleva ryhmä. Olkoonkin että ei tarpeeksi suuri ollakseen muuta kuin marginaalivähemmistö, niin olemassaoleva ryhmä silti.

        En halua tehdä tästä vastakkainasettelua, mutta minusta tasa-arvon nimissä tällaisia asioita tulisi käsitellä, sillä media reagoi kaikkiin naisia koskeviin asioihin hyvin herkästi. Tästä saa sen kuvan, että naisilla on kaikki huonosti, ja miehet senkuin nauravat alistaessaan.

        Voi tulla sellainen kuva että miehillä ei ole todellisia ongelmia tai että ne eivät olisi mitenkään vakavia. Kuitenkin niitä on.

        Ongelma taitaa osittain olla miehissä itsessään. Miehinen kunniakäsitys ei ehkä salli tällaisten aiheiden käsittelemistä, koska ei mies yleensä nimellään tai pärställään halua myöntää varsinkaan sitä, että ei ole kokenut naisten kanssa.

        Voi olla, että miestoimittajat eivät tule ajatelleeksi edes tällaista juttumahdollisuutta, eikä naisia moinen kiinnosta, vaikka asian huomaisivatkin.

        Mutta miksi ei voisi käsitellä tätä ongelmaa siinä kuin mitä tahansa muutakin ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvää ongelmaa? Tai edes yrittää käsitellä sitä?

        Hiljaisuushan minkä tahansa asian suhteen tarkoittaa usein sitä että ongelmaa ei ole, sitä ei pidetä merkittävänä tai että asia on tabu.

        Tämä aihe kallistuu vahvasti kahden viimeisen vaihtoehdon suuntaan. Naiset luultavasti vähättelevät miesten tätä ongelmaa., kuten saattavat tehdä toiset miehetkin. Ja lisäksi tällaista ei olla koskaan missään käsitelty vakavasti ja pitkään, joten kysymyksessä on tabuaihe.

        Olen mies alle 50 niukasti. Poislukien kaksi viimeisintä onnellista vuotta, olen ollut yksin.

        En sanoisi että nuo vuodet yksin olisivat olleet onnettomia, ne olivat erilaisia. Sain nauttia vapaudesta, jota pidän edelleen tärkeänä. Olen myös edelleen vapaa, sillä suhteemme ei ole sitova. Tai niin ainakin uskottelemme itsellemme, sillä Hänellekin vapaus on tärkeää.

        Lapsuuteni vietin hyvin neutraalissa (seksimielessä) maaseutuyhteisössä. En muista lapsuudestani MITÄÄN seksuaalisuuteen viittaavaa aikuisten suhteista. Seksiä ja ihmisten suhteita ei vihattu tai pelätty, ne vain olivat täysin piilossa.

        Kun ikätoverini tulivat seurusteluikään, tuli kuvaan mukaan alkoholi. Siihen aikaan siinä ympäristössä seurusteluun, tai ainakin sen aloittamiseen, kuului pojan humala.
        Olin itse kärsinyt aikuisten juomisesta, ja kun minulla oli viimein valinnan mahdollisuus, valitsin elämän ilman viinaa ja humalaisia. Se merkitsi jäämistä ulos kaikista suhteista ikätovereihini. Minulle ajatus humalaisten ihmisten seurasta oli sietämätön.

        Jäin siis ilman seurustelukurssia. Keskityin kaikkeen siihen muuhun mitä vapaa elämä sinkkuna tarjoaa. Luonto, liikunta, taide, kirjallisuus ym.

        Lapsuuteni naiset olivat olleet hyvin vahvoja ja pikkupojan silmissä pelottavia. Aikuiset eivät tajua, kuinka muutamalla sanalla voidaan murskata lapsen orastava itsevarmuus. Pelkoni ja kunnioitukseni naisia kohtaan seurasi minua aikuisikään.

        Suhtauduin lopulta aika tyynesti kokemattomuuteeni. Toteutin siinä omaa tapaani elää ja toimia, samoin kuin muillakin elämän alueilla. Kukaan ei koskaan pilkannut minua asiasta, ilmeisesti oli itsestään selvää kaikille, että olin neitsyt tai homo.

        Monia ihastuksia tuli ja meni, todella tuskallisen intohimoisiakin.

        Kaksi vuotta sitten tapasin naisen, joka ei antanut pakotietä, oli PAKKO yrittää. Olin revetä kahtia, kun minussa taisteli vetäytyvä, epävarma ujous, ja varmuus tämän suhteen onnistumisen mahdollisuudesta.

        Nyt en tunne katkeruutta menetetyistä vuosista. Se oli se aika ja se siitä. Tuntuu että kaikki meni oikein. Minusta ei lopultakaan olisi ollut tavalliseen elämään tavallisessa suhteessa, eikä varsinkaan elämään perheenisänä.
        Siinä suhteessa naiset vaistosivat oikein, kun hylkäsivät minut.

        Tällä hetkellä olen joka suhteessa onnellinen.

        Henkilökohtainen näkemys, mutta tuntui sopivan aiheeseen. Kiitos kun sain kertoa.


      • VOIHA N VITALIS...............
        nyt oli kirjoitti:

        Miehen kuuluu osata lohduttaa. Edes yhden halauksen antaa, jos naisystävä itkee. Miehen kuuluu osata keskustella naisen kanssa, edes jotenkin kutenkin (valtaosa osaa). Miehen kuuluu olla jossain määrin sovinistinen puheiltaan, sanoa esim. "minun naaraani" (joku taas kiireellä kommentoi: ei mikään paha!), vastaavasti kun nainen voi kutsua vapaasti miestään "minun urokseni". Miehen kuuluu tehdä naiselle selväksi, että kokee naisensa viehättäväksi. Eli ei saa arvostella pituudesta/painosta, hiustenväristä, hymystä, mistälie, vaan pitää olla mies (!!) ja sanoa naiselle, että hänellä ei ole oikeutta valittaa kun on niin kaunis. Miehen kuuluu arvostaa naisen älyä ja kauneutta. Ja olla uskollinen. Ei sen kummempia vaadita.

        Olen itse nainen.

        OLET VANHAPIIKA JA VANHAKSIPIIAKSI JÄÄT, HOROPERSE.


      • odottaa?
        nyt oli kirjoitti:

        Miehen kuuluu osata lohduttaa. Edes yhden halauksen antaa, jos naisystävä itkee. Miehen kuuluu osata keskustella naisen kanssa, edes jotenkin kutenkin (valtaosa osaa). Miehen kuuluu olla jossain määrin sovinistinen puheiltaan, sanoa esim. "minun naaraani" (joku taas kiireellä kommentoi: ei mikään paha!), vastaavasti kun nainen voi kutsua vapaasti miestään "minun urokseni". Miehen kuuluu tehdä naiselle selväksi, että kokee naisensa viehättäväksi. Eli ei saa arvostella pituudesta/painosta, hiustenväristä, hymystä, mistälie, vaan pitää olla mies (!!) ja sanoa naiselle, että hänellä ei ole oikeutta valittaa kun on niin kaunis. Miehen kuuluu arvostaa naisen älyä ja kauneutta. Ja olla uskollinen. Ei sen kummempia vaadita.

        Olen itse nainen.

        Aivan uskomaton lista! Jos sinä et ole miehesi mielestä kaunis ja älykäs, niin ootko sitä mieltä, että sen pitää valehdella sulle ja kehua mennen tullen kauniiksi ja älykkääksi? Eipä toi sun kirjoitus ainakaan kauhean korkeaa älyä osoita. Jos sulla on tuollaisia ajatuksia, niin miten sun kanssa voi edes keskustella? Ei ole oikeus valittaa, kun olet niin kaunis? Voi herrajumala sentään! Onkohan kaikki sinun mielipiteestäsi eriävät mielipiteet valittamista? Eikö mies saa sanoa että ei tykkää kun otit turkoosin väriset rastat? Voin vaikka vannoa, että et ole naimisissa. Eikö sinusta naisen kuulu osata lohduttaa ja tukea kumppaniaan? Eikö naisen tartte osata halata, vaan voi pelkästään odottaa sitä mieheltä? Eikö naisen tartte osata keskustella? Eikö miestä tartte sinun mielestäsi arvostaa eikä olla hänelle uskollinen? Noi kaikki muut asiat on ihan pelkkää potaskaa. Jollain hiusten värillä ei ole mitään tekemistä avio-onnen kanssa.


      • hohohooo

        Kyllä naisiakin on paljon yksinäisiä. Ei se, että on nainen varmista sitä,e ttä heti on paljon ihmisiä ympärillä.


    • goh

      ...tähän monia syitä:
      - tietokoneet
      - miehen itsetunto / ulkonäkö
      - suomalainen luonne
      - ujous, rauhallisuus...
      - kasvatus
      - terveys

    • suurempi ongelma?

      Asiaahan sinä kirjoittelet. Pari juttua tuli mieleen.

      Minä olen saanut sen käsityksen että näillä naiskontakteja vaille jääneillä miehillä on puute myös kavereista. Tuossa joku jo syytteli naisia miesten yksinäisyydestä mutta kyllä mun nähdäkseni ongelma on se, ettei ole ystäviä tai edes kavereita joiden kanssa aikaa viettää ja hyvällä mielellä katsella maailmaa ja tutustua ihmisiin. Ensinnäkin itse ongelma ei olisi niin suuri, koska olisi muutakin hyvää sosiaalista elämää. Toiseksi, uskon että jos suht "normaalia" nuoren miehen elämää viettää, niin mahdollisuudet näihin romanttisiin kokemuksiin ovat kaikilla. Tai sitten ongelmat ovat yksilötasolla, eikä yhteiskunta niihin voi vaikuttaa.

      Olen samaa mieltä että tragedia on suuri, mutta mielestäni sitä vielä pahennetaan ajattelemalla että nainen pelastaisi kaikelta yksinäisyydeltä ja syrjäytyneisyydeltä.

      Voihan se tietenkin olla niinkin (niin kuin täälläkin on usein mainittu) että kortit jaetaan jo yläasteella: jos silloin ei naiskokemuksia kerry niin homma kuivuu siihen. Jo parikymppisenä moni on nolona kokemattomuudestaan ja taas kynnys kasvaa. Ja sitten kohta jo luovutetaan. Siihen ehkä voitaisiin jotenkin vaikuttaa että miesten ei tarvitsisi hätäillä homman kanssa, ettei olisi noloa olla neitsyt.

      Tai sitten olen ihan hakoteillä. Mutta toivottavasti asiallinen keskustelu jatkuu :)

      • nyt oli

        ensimmäinen fiksu kommentti koko ketjussa! Harva mies, jolla on kavereita, töitä, ja vapaa-ajan rientoja jää ilman seksiä tai seurustelusuhteita. Yleensä kaverittomat, aikaansa yksikseen viettävät miehet säilyvät pitkän aikaa neitsyinä ja vailla mitään seurustelukokemusta. Nämä asiat ovat täysin toisistaan riippuvaisia! Ei naista ilman kavereita (paitsi joillakin onnekkailla yksinäisillä) eikä täyttä kokemattomuutta miehellä, jolla on kaveripiirinsä. Juuri näin. On se kumma, ettei se aloittajan kalloon mene.

        Tarkennus tuohon yksinäiset miehet-kohtaani: Voi yksinäinen mies toki netin ja kännykkäpalvelujen kautta löytää seurustelusuhteen, ei se mikään mahdottomuus. Mutta se on milteinpä mahdottomuus, että kaveripiirin ympäröimä jätkä olisi naisissa täysin kokematon! Eli kyllä ne kokemattomat miehet ovat samalla kertaa myös yksinäisiä siinä, mitä miespuoleisiin kavereihin tulee.


      • mielestäni on

        se, että julkisesti miehiltä vaadittavasta käytöksestä annetaan väärä kuva.

        Julkisestihan mielellään väitetään, että miehen tulisi olla turvallinen, huomioiva jne jne

        Eli toivotaan sellaista tavallista turvallista miestä.

        Mutta se mitä unohdetaan sanoa, ja luulen että täysin siksi että se on vähän epäkorrektia, on että miehen pitää todellakin olla hieman tunteeton macho. Ainakin jossain määrin.

        Eipä tuota julkisesti koskaan käydä tunnustamaan, koska voi olla että ajatellaan sen tekevän hallaa naisten asialle. Jos sanotaan, että tietyissä asioissa miehen pitää olla sellainen hmmm... perinteinen machomies, niin se on sama kuin että naiset antaisivat saavuttamiaan oikeuksia vapaaehtoisesti pois.

        Koska perinteinen machomies ei usein ole ihan täysin tasa-arvon kannalla.

        Mutta on paljon miehiä, jotka oikeasti uskovat, että pelkästään olemalla kunnollinen, huomioiva ja turvallinen (kuten on mainostettu) saa naisen kiinnostumaan itsestään.

        Minusta olisi aika että otetaan esille se, että pelkästään nämä kunnollisuuteen viittaavat määreet eivät riitä, vaan pitää olla mysö särmää, johtajuutta, pientä machoa, tiettyä röyhkeyttä yms. perinteisen miehen ominaisuuksia.

        Kun se tunnustettaisiin julkisesti, sen sijaan että levitetään vain sitä siloiteltua kuvaa, niin ongelmaahan ei ehkä olisi. Kun mies voisi luottaa että on joku tietty tapa olla, joka on yleisesti hyväksyttäisiin, niin silloin osaisi olla yhdenlainen.

        Nyt kun ajattelee mitä mieheltä vaaditaan, niin se voi olla mitä tahana. Ei voi koskaan tietää. Käsittääkseni miehen vaatimukset naiselle eivät kuitenkaan ole kovin eriävät toisistaan.

        Tulee kirjoitettua paljon ja nopeasti, joten pyydän anteeksi kirjoitusvirheitä ja nopeasti kirjoitetun tekstin epäloogisuuksia.


      • tässä:
        nyt oli kirjoitti:

        ensimmäinen fiksu kommentti koko ketjussa! Harva mies, jolla on kavereita, töitä, ja vapaa-ajan rientoja jää ilman seksiä tai seurustelusuhteita. Yleensä kaverittomat, aikaansa yksikseen viettävät miehet säilyvät pitkän aikaa neitsyinä ja vailla mitään seurustelukokemusta. Nämä asiat ovat täysin toisistaan riippuvaisia! Ei naista ilman kavereita (paitsi joillakin onnekkailla yksinäisillä) eikä täyttä kokemattomuutta miehellä, jolla on kaveripiirinsä. Juuri näin. On se kumma, ettei se aloittajan kalloon mene.

        Tarkennus tuohon yksinäiset miehet-kohtaani: Voi yksinäinen mies toki netin ja kännykkäpalvelujen kautta löytää seurustelusuhteen, ei se mikään mahdottomuus. Mutta se on milteinpä mahdottomuus, että kaveripiirin ympäröimä jätkä olisi naisissa täysin kokematon! Eli kyllä ne kokemattomat miehet ovat samalla kertaa myös yksinäisiä siinä, mitä miespuoleisiin kavereihin tulee.

        En ole itse niitä, joista kirjoitan, siis totaalisesti kaiken ulkopuolelle jäänyt. Siksi en ehkä näe kaikkia niitä asioita, jotka asiaan vaikuttavat.

        Mutta olkoonkin että väittämä on todennäköisesti jollain tapoaa tosi, niin silti se on enemmän miesten ongelma. Mitä asialle voidaan tehdä? Mikä avuksi?

        Millä saada sosiaalisesti eristyneet ja siitä kärsivät miehet koloistaan ulos ja maailmaan?

        Ei asia ole vähemmän traaginen, vaikka sormella ei voitaisikaan osoittaa että "naisissa se vika on". Ongelma ei lakkaa olemasta ongelma, vaikka ongelma ei olisikaan luonteeltaan konfliktinomainen.

        Miksi miehet syrjäytyvät niin helposti kokonaan? Mikä siihen ajaa? Ei naisilla tällaista käytöstä ole, ja harva eristäytyy kokonaan koska oikeasti vihaa kaikkia. Eristäytyneetkin haluavat mielellään toisten seuraan, luulisin useimmiten.

        Tätäkin voidaan ajatella.


      • nyt oli
        mielestäni on kirjoitti:

        se, että julkisesti miehiltä vaadittavasta käytöksestä annetaan väärä kuva.

        Julkisestihan mielellään väitetään, että miehen tulisi olla turvallinen, huomioiva jne jne

        Eli toivotaan sellaista tavallista turvallista miestä.

        Mutta se mitä unohdetaan sanoa, ja luulen että täysin siksi että se on vähän epäkorrektia, on että miehen pitää todellakin olla hieman tunteeton macho. Ainakin jossain määrin.

        Eipä tuota julkisesti koskaan käydä tunnustamaan, koska voi olla että ajatellaan sen tekevän hallaa naisten asialle. Jos sanotaan, että tietyissä asioissa miehen pitää olla sellainen hmmm... perinteinen machomies, niin se on sama kuin että naiset antaisivat saavuttamiaan oikeuksia vapaaehtoisesti pois.

        Koska perinteinen machomies ei usein ole ihan täysin tasa-arvon kannalla.

        Mutta on paljon miehiä, jotka oikeasti uskovat, että pelkästään olemalla kunnollinen, huomioiva ja turvallinen (kuten on mainostettu) saa naisen kiinnostumaan itsestään.

        Minusta olisi aika että otetaan esille se, että pelkästään nämä kunnollisuuteen viittaavat määreet eivät riitä, vaan pitää olla mysö särmää, johtajuutta, pientä machoa, tiettyä röyhkeyttä yms. perinteisen miehen ominaisuuksia.

        Kun se tunnustettaisiin julkisesti, sen sijaan että levitetään vain sitä siloiteltua kuvaa, niin ongelmaahan ei ehkä olisi. Kun mies voisi luottaa että on joku tietty tapa olla, joka on yleisesti hyväksyttäisiin, niin silloin osaisi olla yhdenlainen.

        Nyt kun ajattelee mitä mieheltä vaaditaan, niin se voi olla mitä tahana. Ei voi koskaan tietää. Käsittääkseni miehen vaatimukset naiselle eivät kuitenkaan ole kovin eriävät toisistaan.

        Tulee kirjoitettua paljon ja nopeasti, joten pyydän anteeksi kirjoitusvirheitä ja nopeasti kirjoitetun tekstin epäloogisuuksia.

        Ihan älyvapaata väittää, että kaikki miehet haluavat suunnilleen samanlaisen naisen. Ei tuo pidä paikkaansa. Osa miehistä haluaa naisen olevan itsenäinen, osa epäitsenäinen, osa haluaa naisen olevan maltillinen, osa taas temperamenttinen. Osa haluaa naiselta älyä, osa älyttömyyttä (kuten "bimbo blondi" -naistyyppiä). Osa haluaa naisen jakavan avoimesti asioita kanssaan, osa sen sijaan haluaa naisen olevan omista asioistaan mahdollisimman vaiti (taisi jo liittyä tuohon itsenäinen/epäitsenäinen -kohtaan), eli osa miehistä tykkää tukea naista ja osa ei tykkää.


      • nyt oli
        tässä: kirjoitti:

        En ole itse niitä, joista kirjoitan, siis totaalisesti kaiken ulkopuolelle jäänyt. Siksi en ehkä näe kaikkia niitä asioita, jotka asiaan vaikuttavat.

        Mutta olkoonkin että väittämä on todennäköisesti jollain tapoaa tosi, niin silti se on enemmän miesten ongelma. Mitä asialle voidaan tehdä? Mikä avuksi?

        Millä saada sosiaalisesti eristyneet ja siitä kärsivät miehet koloistaan ulos ja maailmaan?

        Ei asia ole vähemmän traaginen, vaikka sormella ei voitaisikaan osoittaa että "naisissa se vika on". Ongelma ei lakkaa olemasta ongelma, vaikka ongelma ei olisikaan luonteeltaan konfliktinomainen.

        Miksi miehet syrjäytyvät niin helposti kokonaan? Mikä siihen ajaa? Ei naisilla tällaista käytöstä ole, ja harva eristäytyy kokonaan koska oikeasti vihaa kaikkia. Eristäytyneetkin haluavat mielellään toisten seuraan, luulisin useimmiten.

        Tätäkin voidaan ajatella.

        Jätä kapula-kieli väliin, ja näe asioita objektiivisesti -ei vain subjektiivisesti. Nämä ovat sinun ikiomia aivoituksia koko höpönlöpö ketjun "näkemykset".


      • nopeasti kun
        nyt oli kirjoitti:

        Ihan älyvapaata väittää, että kaikki miehet haluavat suunnilleen samanlaisen naisen. Ei tuo pidä paikkaansa. Osa miehistä haluaa naisen olevan itsenäinen, osa epäitsenäinen, osa haluaa naisen olevan maltillinen, osa taas temperamenttinen. Osa haluaa naiselta älyä, osa älyttömyyttä (kuten "bimbo blondi" -naistyyppiä). Osa haluaa naisen jakavan avoimesti asioita kanssaan, osa sen sijaan haluaa naisen olevan omista asioistaan mahdollisimman vaiti (taisi jo liittyä tuohon itsenäinen/epäitsenäinen -kohtaan), eli osa miehistä tykkää tukea naista ja osa ei tykkää.

        kirjoittaa, niin ajatuksissa menee mutkat suoriksi. Tulee ajateltua kaikenlaista ja laitettua sitä liian nopeasti eteenpäin.

        Hyväksyn tuon väittämän ja olen jopa samaa mieltä. tarkemmin ajateltuna.

        En ole julistamassa totuutta, vaan hakemassa keskustelua, joten anteeksi nämä aivopierutkin.


      • minusta ongelma
        nyt oli kirjoitti:

        Jätä kapula-kieli väliin, ja näe asioita objektiivisesti -ei vain subjektiivisesti. Nämä ovat sinun ikiomia aivoituksia koko höpönlöpö ketjun "näkemykset".

        on olemassa, sinustako ei?

        Miksi ei?


      • nyt oli
        minusta ongelma kirjoitti:

        on olemassa, sinustako ei?

        Miksi ei?

        Sinä analysoit ongelmaa kummallisella tavalla. Heität arvauksia suuntaan ja toiseen, ilman että on mitään tutkijan koulutusta. Mutta joo, tämähän on tällaista jutustelua vain. Anteeksi kireyteni. Minua yksinkertaisesti v*tuttaa miehet, jotka luulevat että miesten täytyy olla pelkästään yhdenlaisia. Jos sellaista tosissaan luulee, tulee myös itse vastaavasti tuominneeksi naiset vain yhdenlaisiksi. Jospa osaisit vähän rennommin ajatella ja myöntäisit itsellesi sen toasiasian, että jokaiselle ihmiselle on ottajia. Eri asia on vain, kohtaavatko kysyntä ja tarjonta toisensa.


      • aloittaja
        nyt oli kirjoitti:

        Jätä kapula-kieli väliin, ja näe asioita objektiivisesti -ei vain subjektiivisesti. Nämä ovat sinun ikiomia aivoituksia koko höpönlöpö ketjun "näkemykset".

        mielestäni en ole kirjoittanut kapulakieltä.

        Ja tietenkin kaikki mitä esitän on subjektiivista, kun en ole tehnyt asiasta mitään tutkimusta. Ja tietenkin nämä ovat minun teorioitani samasta syystä.

        Aika harva ihminen pystyy olemaan objektiivinen ilman että hän on tehnyt asiasta vertailevan tutkimuksen. Ja siinäkään tapauksessa.

        Mutta voin kyllä kertoa sen, mikä ei ainakaan edistä keskustelua. Se on se, että sen sijaan että joko asiallisesti keskustellaan tai väitellään asiasta, niin keskustellaankin aloittajasta. Tai jostain toisesta keskustelijasta.

        Asiaa ei edistä myöskään provosoivien lausahduksien kuten höpönlöpö-ketju (vai mikä se oli) käyttö.


      • asioiden pohdinta
        nyt oli kirjoitti:

        Sinä analysoit ongelmaa kummallisella tavalla. Heität arvauksia suuntaan ja toiseen, ilman että on mitään tutkijan koulutusta. Mutta joo, tämähän on tällaista jutustelua vain. Anteeksi kireyteni. Minua yksinkertaisesti v*tuttaa miehet, jotka luulevat että miesten täytyy olla pelkästään yhdenlaisia. Jos sellaista tosissaan luulee, tulee myös itse vastaavasti tuominneeksi naiset vain yhdenlaisiksi. Jospa osaisit vähän rennommin ajatella ja myöntäisit itsellesi sen toasiasian, että jokaiselle ihmiselle on ottajia. Eri asia on vain, kohtaavatko kysyntä ja tarjonta toisensa.

        on tässä maassa ulkoistettu?


      • ajatella rennosti
        nyt oli kirjoitti:

        Sinä analysoit ongelmaa kummallisella tavalla. Heität arvauksia suuntaan ja toiseen, ilman että on mitään tutkijan koulutusta. Mutta joo, tämähän on tällaista jutustelua vain. Anteeksi kireyteni. Minua yksinkertaisesti v*tuttaa miehet, jotka luulevat että miesten täytyy olla pelkästään yhdenlaisia. Jos sellaista tosissaan luulee, tulee myös itse vastaavasti tuominneeksi naiset vain yhdenlaisiksi. Jospa osaisit vähän rennommin ajatella ja myöntäisit itsellesi sen toasiasian, että jokaiselle ihmiselle on ottajia. Eri asia on vain, kohtaavatko kysyntä ja tarjonta toisensa.

        eikö tällainen keskustelu missä minä esimerkiksi olen avoin kaikille näkemyksille, ole rentoa keskustelua?

        En minä täällä ole toisia haukkumassa tai arvostelemassa. Jos olen niin epäsuorasti kirjoituksissani tehnyt, niin anteeksi.

        Perusväittämäni on silti sama, että miehet syrjäytyvät helposti sosiaalisesta kanssakäymisestä. Luultavasti helpommin kuin naiset. Mitä sille voitaisiin tehdä? Voidaanko sille tehdä mitään? Vai pitääkö tehdä mitään?

        Sille on mielestäni ihan tutkittuakin tietoa että miehet ovat yleisesti suuremmassa syrjäytmisvaarassa. Mikä siihen ajaa? Onko kulttuurissamme jotain mikä asettaa miehet suurempaan syrjäytymisvaaraan?

        Anteeksi jos kysymykseni ärsyttävät sinua, en kuitenkaan ole täällä sinua miellyttääkseni.


      • muuttaa itseään?
        mielestäni on kirjoitti:

        se, että julkisesti miehiltä vaadittavasta käytöksestä annetaan väärä kuva.

        Julkisestihan mielellään väitetään, että miehen tulisi olla turvallinen, huomioiva jne jne

        Eli toivotaan sellaista tavallista turvallista miestä.

        Mutta se mitä unohdetaan sanoa, ja luulen että täysin siksi että se on vähän epäkorrektia, on että miehen pitää todellakin olla hieman tunteeton macho. Ainakin jossain määrin.

        Eipä tuota julkisesti koskaan käydä tunnustamaan, koska voi olla että ajatellaan sen tekevän hallaa naisten asialle. Jos sanotaan, että tietyissä asioissa miehen pitää olla sellainen hmmm... perinteinen machomies, niin se on sama kuin että naiset antaisivat saavuttamiaan oikeuksia vapaaehtoisesti pois.

        Koska perinteinen machomies ei usein ole ihan täysin tasa-arvon kannalla.

        Mutta on paljon miehiä, jotka oikeasti uskovat, että pelkästään olemalla kunnollinen, huomioiva ja turvallinen (kuten on mainostettu) saa naisen kiinnostumaan itsestään.

        Minusta olisi aika että otetaan esille se, että pelkästään nämä kunnollisuuteen viittaavat määreet eivät riitä, vaan pitää olla mysö särmää, johtajuutta, pientä machoa, tiettyä röyhkeyttä yms. perinteisen miehen ominaisuuksia.

        Kun se tunnustettaisiin julkisesti, sen sijaan että levitetään vain sitä siloiteltua kuvaa, niin ongelmaahan ei ehkä olisi. Kun mies voisi luottaa että on joku tietty tapa olla, joka on yleisesti hyväksyttäisiin, niin silloin osaisi olla yhdenlainen.

        Nyt kun ajattelee mitä mieheltä vaaditaan, niin se voi olla mitä tahana. Ei voi koskaan tietää. Käsittääkseni miehen vaatimukset naiselle eivät kuitenkaan ole kovin eriävät toisistaan.

        Tulee kirjoitettua paljon ja nopeasti, joten pyydän anteeksi kirjoitusvirheitä ja nopeasti kirjoitetun tekstin epäloogisuuksia.

        "Kun mies voisi luottaa että on joku tietty tapa olla, joka on yleisesti hyväksyttäisiin, niin silloin osaisi olla yhdenlainen."

        En kyllä mitenkään voi olla samaa mieltä. Ei kenenkään pidä muuttaa itseään muiden takia itseään vastaan. Mitä varmasti on se, jos kunnollinen, turvallinen ja huomioiva mies hoitaa jotenkin keinotekoisesti itselleen "machoutta" kun sitä yleinen miesihanne vaatii.

        Ennemminkin ehdottomasti pitäisi olla sellainen kun on (tietysti muut huomioonottavan käytöksen rajoissa) ja uskoa itseensä ja siihen että hyväksytään sellaisenaan ja jos ei niin siirrytään eteenpäin. Koska oikeasti kun pariutuneita ihmisiä tuntee, niin monenlaista tyyppiä siellä on. Naisillakin on yksilöllinen maku.

        Itse en montaa niin vastenmielistä asiaa keksi kuin esittää jotain muuta kuin on, muiden takia.


      • nainen24v
        mielestäni on kirjoitti:

        se, että julkisesti miehiltä vaadittavasta käytöksestä annetaan väärä kuva.

        Julkisestihan mielellään väitetään, että miehen tulisi olla turvallinen, huomioiva jne jne

        Eli toivotaan sellaista tavallista turvallista miestä.

        Mutta se mitä unohdetaan sanoa, ja luulen että täysin siksi että se on vähän epäkorrektia, on että miehen pitää todellakin olla hieman tunteeton macho. Ainakin jossain määrin.

        Eipä tuota julkisesti koskaan käydä tunnustamaan, koska voi olla että ajatellaan sen tekevän hallaa naisten asialle. Jos sanotaan, että tietyissä asioissa miehen pitää olla sellainen hmmm... perinteinen machomies, niin se on sama kuin että naiset antaisivat saavuttamiaan oikeuksia vapaaehtoisesti pois.

        Koska perinteinen machomies ei usein ole ihan täysin tasa-arvon kannalla.

        Mutta on paljon miehiä, jotka oikeasti uskovat, että pelkästään olemalla kunnollinen, huomioiva ja turvallinen (kuten on mainostettu) saa naisen kiinnostumaan itsestään.

        Minusta olisi aika että otetaan esille se, että pelkästään nämä kunnollisuuteen viittaavat määreet eivät riitä, vaan pitää olla mysö särmää, johtajuutta, pientä machoa, tiettyä röyhkeyttä yms. perinteisen miehen ominaisuuksia.

        Kun se tunnustettaisiin julkisesti, sen sijaan että levitetään vain sitä siloiteltua kuvaa, niin ongelmaahan ei ehkä olisi. Kun mies voisi luottaa että on joku tietty tapa olla, joka on yleisesti hyväksyttäisiin, niin silloin osaisi olla yhdenlainen.

        Nyt kun ajattelee mitä mieheltä vaaditaan, niin se voi olla mitä tahana. Ei voi koskaan tietää. Käsittääkseni miehen vaatimukset naiselle eivät kuitenkaan ole kovin eriävät toisistaan.

        Tulee kirjoitettua paljon ja nopeasti, joten pyydän anteeksi kirjoitusvirheitä ja nopeasti kirjoitetun tekstin epäloogisuuksia.

        "Mutta on paljon miehiä, jotka oikeasti uskovat, että pelkästään olemalla kunnollinen, huomioiva ja turvallinen (kuten on mainostettu) saa naisen kiinnostumaan itsestään.

        Minusta olisi aika että otetaan esille se, että pelkästään nämä kunnollisuuteen viittaavat määreet eivät riitä, vaan pitää olla mysö särmää, johtajuutta, pientä machoa, tiettyä röyhkeyttä yms. perinteisen miehen ominaisuuksia."

        Olen aika paljon samaa mieltä. Ihmisen -miehen ja naisen- on hehkuttava itsevarmuutta. Puolensa pitää osata pitää, mikään ei ole ällöttävämpää kuin mies joka tekee kaiken minun puolestani. Siis järjettömiäkin asioita. Se on seksikästä kun mies pistää vähän hanttiin.
        Toinen asia on (anteeksi nyt vaan!!!) ulkonäkö. Harmaa iho, huono ryhti, ohuet elottomat hiukset, luiseva tai lihava kroppa..ei paljoa tee mieli suudella saati sitten harrastaa seksiä tollaisen miehen kanssa. Ja miksi pitäisi. Jokaisen on ite hei tehtävä itelleen jotain, kyllä suurin osa naisistakin vähän näkee vaivaa että on viehättävä.
        Niin että tsempatkaa nyt vähän Suomen nuoret sinkkumiehet, teitä on määrällisesti enemmän kuin sinkkunaisia mutta käytännössä olette ihan pois pelistä.
        Nyt vähän ryhtiä ja hymyä naamaan niin saadaan mekin nuoret naiset lisää pelaajia kentälle ettei tarvi aina taistella samoista naamoista.


      • alkup. kirjoittaja
        muuttaa itseään? kirjoitti:

        "Kun mies voisi luottaa että on joku tietty tapa olla, joka on yleisesti hyväksyttäisiin, niin silloin osaisi olla yhdenlainen."

        En kyllä mitenkään voi olla samaa mieltä. Ei kenenkään pidä muuttaa itseään muiden takia itseään vastaan. Mitä varmasti on se, jos kunnollinen, turvallinen ja huomioiva mies hoitaa jotenkin keinotekoisesti itselleen "machoutta" kun sitä yleinen miesihanne vaatii.

        Ennemminkin ehdottomasti pitäisi olla sellainen kun on (tietysti muut huomioonottavan käytöksen rajoissa) ja uskoa itseensä ja siihen että hyväksytään sellaisenaan ja jos ei niin siirrytään eteenpäin. Koska oikeasti kun pariutuneita ihmisiä tuntee, niin monenlaista tyyppiä siellä on. Naisillakin on yksilöllinen maku.

        Itse en montaa niin vastenmielistä asiaa keksi kuin esittää jotain muuta kuin on, muiden takia.

        Todella usein saa lukea, että ihmisen pitää kelvata omana itsenään vaikka mikä olisi. Että varsinkaan ei saa mennä muuttamaan toisten tähden omia tapojaan.

        Pitääkö paikkansa kaikissa tilanteissa?

        Ei varmaankaan ainakaan silloin, kun katsotaan että oma luonne on jollain tapaa negatiivinen. Silloin kyllä suositellaan että kannattaisi etsiä iloisempia mietteitä ja yrittää olla toisia kohtaan mukavampi.

        Eli muuttumattomuus ei ole absoluuttinen vaatimus.

        Mutta jos on niin, että käy selväksi, sanotaan vaikka 40 ikävuoden aikana että oma luonne on liian ujo ja itse on täysin liian tossukka kelvatakseen toisille, niin pitääkö silloinkin vaan puurtaa eteenpäin yrittämättä muuttua?

        Jos pitää, niin missä vaiheessa kannattaisi koittaa muutosta? 50-vuotiaana, 60-vuotiaana?

        Se on sillä tavalla että yhteiskunnassa on normeja joista jotkut ovat jopa kirjoitettu ylös ja toiset sitten niitä kirjoittamattomia. Sitä paremmin pärjää, noin yleisesti ottaen, mitä useampaa sääntöä noudattaa, koska niin tekevät keskiarvoisesti muutkin.

        En tarkoita että tässä pitäisi ihmisten mitään täyskäänöstä tehdä, mutta jos on jo vaikkapa 30-vuotias ja vailla mitään kontakteja naisiin, niin ehkä olisi aika tarkastaa mitä itsessään voisi muuttaa, jos tilanne häiritsee itseä?

        Eikä muutokseen pidä lähteä niin että näyttelee jotain muuta kuin on, vaan sillä mielellä että todellakin muuttuu toisenlaiseksi. Ja että haluaa sitä. Mutta sehän on selvä että jollei halua muuttua, niin ei voi muuttua.


      • mies2314532
        nainen24v kirjoitti:

        "Mutta on paljon miehiä, jotka oikeasti uskovat, että pelkästään olemalla kunnollinen, huomioiva ja turvallinen (kuten on mainostettu) saa naisen kiinnostumaan itsestään.

        Minusta olisi aika että otetaan esille se, että pelkästään nämä kunnollisuuteen viittaavat määreet eivät riitä, vaan pitää olla mysö särmää, johtajuutta, pientä machoa, tiettyä röyhkeyttä yms. perinteisen miehen ominaisuuksia."

        Olen aika paljon samaa mieltä. Ihmisen -miehen ja naisen- on hehkuttava itsevarmuutta. Puolensa pitää osata pitää, mikään ei ole ällöttävämpää kuin mies joka tekee kaiken minun puolestani. Siis järjettömiäkin asioita. Se on seksikästä kun mies pistää vähän hanttiin.
        Toinen asia on (anteeksi nyt vaan!!!) ulkonäkö. Harmaa iho, huono ryhti, ohuet elottomat hiukset, luiseva tai lihava kroppa..ei paljoa tee mieli suudella saati sitten harrastaa seksiä tollaisen miehen kanssa. Ja miksi pitäisi. Jokaisen on ite hei tehtävä itelleen jotain, kyllä suurin osa naisistakin vähän näkee vaivaa että on viehättävä.
        Niin että tsempatkaa nyt vähän Suomen nuoret sinkkumiehet, teitä on määrällisesti enemmän kuin sinkkunaisia mutta käytännössä olette ihan pois pelistä.
        Nyt vähän ryhtiä ja hymyä naamaan niin saadaan mekin nuoret naiset lisää pelaajia kentälle ettei tarvi aina taistella samoista naamoista.

        "Mutta on paljon miehiä, jotka oikeasti uskovat, että pelkästään olemalla kunnollinen, huomioiva ja turvallinen (kuten on mainostettu) saa naisen kiinnostumaan itsestään.

        Minusta olisi aika että otetaan esille se, että pelkästään nämä kunnollisuuteen viittaavat määreet eivät riitä, vaan pitää olla mysö särmää, johtajuutta, pientä machoa, tiettyä röyhkeyttä yms. perinteisen miehen ominaisuuksia."


        kerroppa mulle mitä noi sit hyödyttää???

        itse olin ujo ja nössö joskus mutta sit muutin itteni tommoseks ni eipä oo paljon ollu hyötyy siitä ei se muuttuminen mitää takaa!!!


      • Andropov
        tässä: kirjoitti:

        En ole itse niitä, joista kirjoitan, siis totaalisesti kaiken ulkopuolelle jäänyt. Siksi en ehkä näe kaikkia niitä asioita, jotka asiaan vaikuttavat.

        Mutta olkoonkin että väittämä on todennäköisesti jollain tapoaa tosi, niin silti se on enemmän miesten ongelma. Mitä asialle voidaan tehdä? Mikä avuksi?

        Millä saada sosiaalisesti eristyneet ja siitä kärsivät miehet koloistaan ulos ja maailmaan?

        Ei asia ole vähemmän traaginen, vaikka sormella ei voitaisikaan osoittaa että "naisissa se vika on". Ongelma ei lakkaa olemasta ongelma, vaikka ongelma ei olisikaan luonteeltaan konfliktinomainen.

        Miksi miehet syrjäytyvät niin helposti kokonaan? Mikä siihen ajaa? Ei naisilla tällaista käytöstä ole, ja harva eristäytyy kokonaan koska oikeasti vihaa kaikkia. Eristäytyneetkin haluavat mielellään toisten seuraan, luulisin useimmiten.

        Tätäkin voidaan ajatella.

        Kiitos aloittajalle loistavasta aiheesta!

        Yksi syy tähän miesten syrjäytymiseen on varmasti siinä, ettei miesten sosiaalinen elämä ole lähellekään yhtä tiivistä kuin naisilla. Kuvannollisesti voisi sanoa, että miesten sosiaalisia suhteita voidaan kuvata "paksuna köytenä", johon mahtuu muutama vahva sosiaalinen suhde, jos sitäkään. Naisten osalta taas "hämähäkin verkko" kuvastaa tilannetta paremmin. Eli naiset elävät elämäänsä sosiaalisen verkostonsa kautta, miehet enemmänkin itsensä kautta. Asian voisi kärjistää vielä niinkin, että naiset hakevat sosiaalisen hyväksynnän laaja-alaisemmin kuin miehet, jotka eivät ole sosiaalisesta hyväksynnästä niin riippuvaisia.

        Toinen syy tähän nopeaan syrjäytymiseen on kulttuurimme, joka suhtautuu kielteisesti "miesporukoihin". Mihin tahansa kaksi miestä meneekään, aina epäillään heti homoiksi. Sen sijaan naisten kohdalla ei ole näin. Miksi kahden naisen on helpompi tanssia keskenään esim.tanssiravintolassa kuin miesten? Eli tämä sosiaalinen paine ohjaa miehiä joko elämään parisuhteessa tai sitten olemaan kokonaan yksin. Muita vaihtoehtoja ei tunnu olevan.

        Kolmas syy on mielestäni sukupuoliroolien vesittyminen. Nykyään korostetaan kaikkialla itsenäisyyttä ja (absoluuttista) tasa-arvoa. Toisin sanoen, kukaan ei ole riippuvainen kenestäkään toisesta kuin korkeintaan henkisesti. Tähän on osasyyllinen palkkatasomme, joka mahdollistaa molemmille sukupuolille itsenäisen elämän vaikka koko eliniäksi. Tästä syystä parisuhteen muodostaminenkin on nykyään niin vaikeaa. Kun miehet eivät tunne omaavansa näitä "naisten kaatotaitoja", luovuttavat monet jo etukäteen ja eristyvät samalla sinkkuuteen/yksinäisyyteen.

        Toki syitä on lukemattomasti, mutta tässä mielestäni tärkeimmät.


      • naisen näkökulma
        nyt oli kirjoitti:

        ensimmäinen fiksu kommentti koko ketjussa! Harva mies, jolla on kavereita, töitä, ja vapaa-ajan rientoja jää ilman seksiä tai seurustelusuhteita. Yleensä kaverittomat, aikaansa yksikseen viettävät miehet säilyvät pitkän aikaa neitsyinä ja vailla mitään seurustelukokemusta. Nämä asiat ovat täysin toisistaan riippuvaisia! Ei naista ilman kavereita (paitsi joillakin onnekkailla yksinäisillä) eikä täyttä kokemattomuutta miehellä, jolla on kaveripiirinsä. Juuri näin. On se kumma, ettei se aloittajan kalloon mene.

        Tarkennus tuohon yksinäiset miehet-kohtaani: Voi yksinäinen mies toki netin ja kännykkäpalvelujen kautta löytää seurustelusuhteen, ei se mikään mahdottomuus. Mutta se on milteinpä mahdottomuus, että kaveripiirin ympäröimä jätkä olisi naisissa täysin kokematon! Eli kyllä ne kokemattomat miehet ovat samalla kertaa myös yksinäisiä siinä, mitä miespuoleisiin kavereihin tulee.

        Kiitoksia näistä kahdesta edellisestä kommentista kirjoittajille! Todella harvoin saa tältä palstalta lukea näin fiksua ja analyyttista tekstiä! Itsekin uskon, että kavereiden puute ja seurustelukumppanin löytämisen vaikeus liittyvät jollain tavalla yhteen. Toisaalta jälkimmäinen voi olla seurausta edellisestä, toisaalta molemmat voivat olla seurausta siitä, että henkilöllä on todella huonot sosiaaliset taidot. Ihmisiin tutustuminen ylipäätään vaatii sitä, että on kiinnostunut muista, osaa ja uskaltaa ottaa kontaktia muihin ja osaa jutella. Ilman tällaisia sosiaalisia taitoja on aika vaikea löytää sekä kavereita että seurustelukumppania.

        Ja kuten edellä olevat kirjoittivat, jos miehellä ei ole kavereita, syrjäytyy helposti kaikista sellaisista sosiaalisista tilanteista, joissa niitä naisia voisi ylipäätään tavata. Vähän sama juttuhan se on naisillakin. Itsekin huomaan päätyneeni tilanteeseen, jossa sinkkukaverit ovat käyneet kovin vähiin. Eli ei oikein enää ole baariseuraa, matkaseuraa tms. Jos haluan tavata miehiä, pitää useimmiten lähteä ihan yksin baariin. Se ei ole kivaa. Itse olen kuitenkin suht sosiaalinen tapaus, joten pystyn sen kuitenkin tekemään ja baarissakin useimmiten löydän ainakin juttuseuraa. Ymmärrän kuitenkin, että monella voi olla korkea kynnys lähteä yksin baariin. Ja vielä vaikeampaa voi olla keskustelun avaaminen tuntemattoman kanssa. Mikä sitten avuksi?

        Mielestäni niiden miesten, joilla on vaikeuksia löytää naista, tulisi miettiä, miten saisivat sosiaalista verkostoaan ylipäätään laajennettua. Monella yksinäisellä miehellä homma katkeaakin tähän: ei haluta tutustua muihin ihmisiin kuin vain sellaisiin naisiin, jotka kiinnostavat seurustelumielessä. Mielestäni tämä on hölmöä. Sosiaalisten taitojen harjoittamisesta ON hyötyä kumppanin etsimisessä. Sosiaalinen, välitön ja puhelias henkilö tutustuu paljon helpommin uusiin ihmisiin kuin hiljainen ja ujo hissukka. Perusluonteelleen ihminen ei tietysti voi oikein mitään, mutta uskon kuitenkin, että on mahdollista tulla rohkeammaksi ottamaan kontaktia muihin.

        Summa summarum: ihmisten yksinäisyyden syynä on sosiaalisten taitojen puute. Yksinäisyydestä kärsivän pitäisi miettiä, miten parantaa niitä omia taitojaan. Jos ei ylipäätään ole kiinnostunut muista ihmisistä, se on tietty hankalaa.


      • -mies79-
        nyt oli kirjoitti:

        ensimmäinen fiksu kommentti koko ketjussa! Harva mies, jolla on kavereita, töitä, ja vapaa-ajan rientoja jää ilman seksiä tai seurustelusuhteita. Yleensä kaverittomat, aikaansa yksikseen viettävät miehet säilyvät pitkän aikaa neitsyinä ja vailla mitään seurustelukokemusta. Nämä asiat ovat täysin toisistaan riippuvaisia! Ei naista ilman kavereita (paitsi joillakin onnekkailla yksinäisillä) eikä täyttä kokemattomuutta miehellä, jolla on kaveripiirinsä. Juuri näin. On se kumma, ettei se aloittajan kalloon mene.

        Tarkennus tuohon yksinäiset miehet-kohtaani: Voi yksinäinen mies toki netin ja kännykkäpalvelujen kautta löytää seurustelusuhteen, ei se mikään mahdottomuus. Mutta se on milteinpä mahdottomuus, että kaveripiirin ympäröimä jätkä olisi naisissa täysin kokematon! Eli kyllä ne kokemattomat miehet ovat samalla kertaa myös yksinäisiä siinä, mitä miespuoleisiin kavereihin tulee.

        Ei se aina ihan näinkään mene. Minulla on kavereita, töitä, harrastuksia ja vapaa-ajan rientojakin riittävissä määrin, mutta naisiin en ole oikein koskaan saanut mitään kontaktia. Myönnettäköön, että en aivan täysin kokematon ole naisten suhteen, mutta ikinä en ole seurustellut ja muutkin kokemukset aika vähissä. Ikääkin on jo yli 30 vuotta.


    • kierre on valmiina

      Kaverit - Nainen - Työ
      Yksi puuttuu, niin helposti kaikki puuttuu.

      Kaverit
      - Porukan mielipidejohtaja ratkaisee, ketkä on hyväksyttyjä hyviä tyyppejä. Kukaan ei halua kaveerata mielipidejohtajan skippaaman tyypin kanssa.

      Nainen
      - Prioriteettilistalla melkoisen korkealla on katsoa, miten suosittu on omassa kaveripiirissään. Mieluiten johtaja. Ihan vähällä ei oteta riskiä, että alettaisiin tutustumaan vieraaseen, ilman kavereita liikkuvaan tyyppiin.

      Työ
      - Työhakemuksessa naimaton. Selvästi melkoinen riski, koska ei kelpaa naisille. Parempi ohittaa.
      Työpaikkakin on haettava muuten kuin hakemuksella.



      Ja
      Menestys luo menestystä
      raha tulee rahan luokse
      kerran saa naista, niin aina saa naista

      Kortit jaetaan helvetin varhain.
      Kukaan ei viitsi ottaa määräänsä enempää shittiä.

      • Yksi niistä

        "Ja
        Menestys luo menestystä
        raha tulee rahan luokse
        kerran saa naista, niin aina saa naista

        Kortit jaetaan helvetin varhain.
        Kukaan ei viitsi ottaa määräänsä enempää shittiä."

        Nyt on kuules pakko olla erimieltä. Muutkin ovat väittäneet, että kortit jaetaan helvetin aikaisin jo yläasteella mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Itse olin luuseri yläasteella ja olen sitä yhä, mutta yksi kaverini oli yläasteella ylipainoinen ja kiusattu poika eivätkä naiset edes vilkaisseet häneen päin ja monet pilkkasivat häntä, että tuo ei tule ikinä pillua näkemään. Ei olisi voinut kuvitellakkaan, että tuo poika olisi ollut teinidiskossa tekemässä tuttavuutta naisiin, olisi saanut siellä korkeintaan turpaansa. Nyt olemme 24 vuotiaita ja tuo kaverini on aika kova naistenmies ja todella kokenut seksin saralla. Jotenkin ihmeen kaupalla tuo kaveri on onnistunut säilyttämään itseluottamuksensa/itsetuntonsa vaikka koulussa kiusattiin ja pieksettiin vuosikausia ja kotonakin häntä haukuttiin ja isäpuoli antoi selkään/turpaan. Hänellä olisi ollut kaikki edellytykset tulla syrjäytyneeksi luuseriksi naisten osalta, mutta toisin vain kävi. Muuten hän ei kuitenkaan ole kovin menestynyt ja on viinaan menevä, mutta naisia piisaa.


      • toinen niistä
        Yksi niistä kirjoitti:

        "Ja
        Menestys luo menestystä
        raha tulee rahan luokse
        kerran saa naista, niin aina saa naista

        Kortit jaetaan helvetin varhain.
        Kukaan ei viitsi ottaa määräänsä enempää shittiä."

        Nyt on kuules pakko olla erimieltä. Muutkin ovat väittäneet, että kortit jaetaan helvetin aikaisin jo yläasteella mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Itse olin luuseri yläasteella ja olen sitä yhä, mutta yksi kaverini oli yläasteella ylipainoinen ja kiusattu poika eivätkä naiset edes vilkaisseet häneen päin ja monet pilkkasivat häntä, että tuo ei tule ikinä pillua näkemään. Ei olisi voinut kuvitellakkaan, että tuo poika olisi ollut teinidiskossa tekemässä tuttavuutta naisiin, olisi saanut siellä korkeintaan turpaansa. Nyt olemme 24 vuotiaita ja tuo kaverini on aika kova naistenmies ja todella kokenut seksin saralla. Jotenkin ihmeen kaupalla tuo kaveri on onnistunut säilyttämään itseluottamuksensa/itsetuntonsa vaikka koulussa kiusattiin ja pieksettiin vuosikausia ja kotonakin häntä haukuttiin ja isäpuoli antoi selkään/turpaan. Hänellä olisi ollut kaikki edellytykset tulla syrjäytyneeksi luuseriksi naisten osalta, mutta toisin vain kävi. Muuten hän ei kuitenkaan ole kovin menestynyt ja on viinaan menevä, mutta naisia piisaa.

        "on viinaan menevä, mutta naisia piisaa"

        Tuossahan se selitys on. Lauseen pitäisi toki kuulua "on viinaan menevä, joten naisia piisaa." Hänestä on siis tullut retku ja asia on sitä myöten korjaantunut.


      • Yksi niistä
        toinen niistä kirjoitti:

        "on viinaan menevä, mutta naisia piisaa"

        Tuossahan se selitys on. Lauseen pitäisi toki kuulua "on viinaan menevä, joten naisia piisaa." Hänestä on siis tullut retku ja asia on sitä myöten korjaantunut.

        on viinaan menevä, mutta ei retku, ei hän hakkaa naistaan vaan kohtelee tätä hyvin. Hän on muutenkin todella sosiaalinen ja erittäin antinarsistinen kaveri. Sitäpaitsi eivät ne naiset todellakaan juopottelun takia hänestä ole kiinnostuneet.


      • Hierokaa älynystyröitä........

        Kun kaikki fiksut. älykkäät, ja varsinkin viisaat ja varakkaat etc miehet eivät halua omaan fiksuun ja hienoon asuntoonsa naisen vetelystä määräilemään, vaan nauttivat elämästään ihan ystävien, tuttavien, sukulaisten kanssa ja matkustelevat jonkun tutun kanssa kun huvittaa vaikka toiselle puolelle maapalloa eikä vaimo huutele perään ja voi lukea rauhassa sivistävää kirjaa eikä lapsilauma ole huutamassa ja korvakipujaan valittelemassa.
        Lisäksi monella on sisarusten lapsia ja kummilapsia, joista saa sitä tietynlaista sisältöä elämäänsä.
        Toisekseen se "satumaailma" kestää noin vuoden jos sitäkään ja sitten se todellinen HARMAA ARKI VASTA ALKAAKIN JA SE ON TOTTA MAAR HARMAA.
        jOKAINEN VOI MIETTIÄ, MITÄ SE PITÄÄ SISÄLLÄÄN.
        Avioero on melkein varma tulevaisuudessa ja omien lasten menetys naiselle ja avioehdosta huolimatta nainen imee kaiken vaivalla hankitun ja lisäksi omanarvontunnon jatkuvalla nakutuksella ja naputuksella ja lisäksi mainitsen, että en ole todellakaan homo.


    • entinen syrjäytynyt

      Olen juuri nyt sekä liian laiska että kiireinen, jotta ehtisin kirjoittaa asiasta pitempään, mutta yhden näkökulman toisin mielelläni esille, kun sitä ei kaiketi ole vielä kukaan maininnut. Joku muu kommentoikoon sitä sitten laajemmin.

      Mahtaisikohan koko ongelma juontua monesti jo lapsuudesta ja kotioloista? Itselleni ensimmäiset kokemukset naisista tulivat vasta yli 30-vuotiaana ja jälkeenpäin asioita miettiessäni en voi olla ajattelematta, että pakko on syyttää sitä tapaa, jolla minut opetettiin - tai sitten opin muuten vain - jo lapsena muihin ihmisiin suhtautumaan. En tarkoita mitään uskonnollisuutta tai sen tapaista - ainakaan minun tapauksessani siitä ei ollut kyse ollenkaan, vaan sitä, että jos pojasta tehdään tavalla tai toisella jo aivan pienestä pitäen liian kiltti ja hyvätapainen - varsinkin jos hän on temperamentiltaan sellainen jo valmiiksi - hän tulee aikuisena kyvyttömäksi ottamaan kontaktia muihin ja erityisesti toiseen sukupuoleen, koska tuntee tällöin loukkaavansa näitä peruuttamattomasti. Kyllä kiltiksi kasvatettu reagoi, jos toinen lähestyy häntä (en siis puhu ujoudesta), mutta ei hän itse halua millään vähäiselläkään tavalla työntyä toisen elämään. Kun omia tuntemuksiani nuorena nyt muistelen, kykenin oma-aloitteisesti korkeintaan toivottamaan tytölle hyvää huomenta, sillä mikä tahansa muu keskustelunavaus olisi tuntunut minusta suurin piirtein siltä kuin olisin ryhtymässä raiskaamaan häntä.

      Hieman ehkä kärjistin, mutta tasoittakaapa nyt jotkut muut sanomaani.

      • mies24356567

        itse olen samanlainen tapaus!

        kyl se sieltä nuoruudesta lähtee,kasvatuksesta ja nourempana koetuista asioista esim.koulukiusaaminen jne...
        sit jos sattuu olemaan ujo ni se viel pahentaa asiaa!

        itse vaan asuin pienessä kylässä jossa oli reilu 300 asukasta ja lähimpää kaupugiin 25km .
        Joten eipä sieltä silloin juuri mihinkää lähdetty ja tyttöjä miedän kylällä oli vähän, joten toiseen sukupuolen edustajiin jäi tutustuminen vähäiseksi.

        ennen ku täytin 18v ni olin vaa lähinnä kotona en käynny ikinä missää sen takii ku asu niin syrjässä!
        ekat kännitkii vedin vasta 18v


      • Edelleen hiukan syrjäytynyt...

        Tunnistan tuosta kuvauksesta kyllä itseni. Nuorempana olin todella ujo naisten (itse asiassa kaikkien ihmisten) seurassa ja itsetuntokin oli pohjamudissa. Enää (ikää 34) en sentään pidä itseäni täysin nollana ja ystäväpiiriäkin on ihan riittävästi.

        Nuoruusvuosilta on kuitenkin jäänyt pinttynyt taipumus käyttäytyä "ylikorrektisti" naisia lähestyessäni. Johtuuko kasvatuksesta vaiko mistä, mutta tärkeämpää kuin mikään muu on aina se, etten vain tee kenenkään oloa epämukavaksi lähentelylläni (mikä siis on useimmiten hienovaraista rivien väliin kirjoittamista ja lukemista :) ), jos toinen osapuoli ei asiasta lämpene. Tämä tietysti johtaa liialliseen varovaisuuteen myös silloin, kun pitäisi toimia. En pitäisi mahdottomana, että sieltä toiselta puolelta katsottuna toimintani voi vaikuttaa jopa väliinpitämättömyydeltä.


    • ...

      kenenkään seksin puute tms. ei ole yhteiskunnallinenongelma jolle on syytä tehdä yhtään mitään "valtakunnallisella tasolla". Ihmisten parisuhteet kuuluvat heille itselleen eikä yhteisölle. Hei haloo...ikään kuin naiset olisivat julkinen hyödyke jota sitten jaetaan sosiaalipoliittisin ja aluepoliittisin perustein.

      "Miksi on paljon aikamiehiä, jotka eivät koskaan ole kokeneet mitään intiimiä ja romanttista, mistä se kertoo ja miten asiaan voitaisiin vaikuttaa?"

      Mistä tämä kertoo? Siitä, että nämä miehet eivät syystä tai toisesta miellytä naisia tai ovat itse nahjuksia, jotka eivät osaa ohjata omaa elämäänsä. Elämä ei ole aina reilua ja ei kenenkään tule ryhtyä suhteeseen kenenkään kanssa säälistä. Parhaat konstit vaikuttaa näiden aikamiesten "flaksiin" löytyvät heiltä itseltään. He voivat alkaa kehittää itseään ja tehdä itsestään kiinnostavamman. Jos he eivät sitä halua tai pysty tekemään, niin voivat syyttää itseään. Kaikki naiset eivät koskaan heitä haluaisi, mutta suurimmalla osalla naisista ne kriteerit miehelle eivät oikeasti ole kovin tiukkoja.

      • Yksi niistä

        "kenenkään seksin puute tms. ei ole yhteiskunnallinenongelma jolle on syytä tehdä yhtään mitään "valtakunnallisella tasolla". Ihmisten parisuhteet kuuluvat heille itselleen eikä yhteisölle. Hei haloo...ikään kuin naiset olisivat julkinen hyödyke jota sitten jaetaan sosiaalipoliittisin ja aluepoliittisin perustein."

        Seksin ja naisen puute on ihan yhtä suuri yhteiskunnallinen ongelma kuin vaikka alkoholismi ja perheväkivaltakin. Ja on todella vastuutonta olla puuttumatta siihen yhteisötasolla. Aivan sama kun väittäisit,että perheväkivalta on yksityisasia eikä kuulu muille. Tässä on todellakin sellainen aihe, josta naiset pitäisi saada vastuuseen, koska naisistahan tämä ongelma johtuu.


      • lähes syrjäytynyt

        Eihän tässä pelkkää seksiä ja sen puutetta tarkoiteta. Ketjun aloittajahan nimenomaan kirjoittikin, ettei hän siitä yksinomaan aio puhua, mutta eihän tämä ole ensimmäinen kerta, kun täällä näkee lukutaidottomia kommentoijia... Monessa viestissä on jo todettu, että mainitut yksinäiset miehet ovat yksinäisiä ja eristyneitä muutenkin. Seksi on vain yksi puuttuvista asioista. Parisuhteettomuus on yksi syrjäytymisen ulkonainen tuntomerkki, jonka lisäksi kuvaan tulee helposti alkoholismi ym., joten kyseessä tosiaan on yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinenkin ongelma.


      • Käytännössä?
        Yksi niistä kirjoitti:

        "kenenkään seksin puute tms. ei ole yhteiskunnallinenongelma jolle on syytä tehdä yhtään mitään "valtakunnallisella tasolla". Ihmisten parisuhteet kuuluvat heille itselleen eikä yhteisölle. Hei haloo...ikään kuin naiset olisivat julkinen hyödyke jota sitten jaetaan sosiaalipoliittisin ja aluepoliittisin perustein."

        Seksin ja naisen puute on ihan yhtä suuri yhteiskunnallinen ongelma kuin vaikka alkoholismi ja perheväkivaltakin. Ja on todella vastuutonta olla puuttumatta siihen yhteisötasolla. Aivan sama kun väittäisit,että perheväkivalta on yksityisasia eikä kuulu muille. Tässä on todellakin sellainen aihe, josta naiset pitäisi saada vastuuseen, koska naisistahan tämä ongelma johtuu.


      • ...
        lähes syrjäytynyt kirjoitti:

        Eihän tässä pelkkää seksiä ja sen puutetta tarkoiteta. Ketjun aloittajahan nimenomaan kirjoittikin, ettei hän siitä yksinomaan aio puhua, mutta eihän tämä ole ensimmäinen kerta, kun täällä näkee lukutaidottomia kommentoijia... Monessa viestissä on jo todettu, että mainitut yksinäiset miehet ovat yksinäisiä ja eristyneitä muutenkin. Seksi on vain yksi puuttuvista asioista. Parisuhteettomuus on yksi syrjäytymisen ulkonainen tuntomerkki, jonka lisäksi kuvaan tulee helposti alkoholismi ym., joten kyseessä tosiaan on yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinenkin ongelma.

        lukutaitoinen ja ymmärsin, että ei puhuttu pelkästään seksistä. Toki yksinäisyys aiheuttaa masennusta ja kasvattaa todennäköisyyttä alkoholismiin yms. yms. yms. Se on ikävää, mutta pitäisikö naisia pakottaa suhteeseen miesten kanssa joista he eivät pidä tämän vuoksi. Pitääkö heille aiheuttaa masennusta pakottamalla/painostamalla HEIDÄT epätyydyttävään suhteeseen? Meillä on sosiaaliturvaa ja terveydenhuolto palveluja pitämään huolta syrjäytyneistä. Sori nyt vaan, mutta on äärimmäisen itsekeskeistä yksinäiseltä mieheltä edes yrittää ehdottaa, että naiset on pajnostettava suhteeseen heidän kanssaan yhteiskunnallisin perustein. Ikään kuin muut on pakotettava tyytymättömiksi siksi, että minulla olisi mukavampaa. (Itse olen mies.)


      • alkup. kirjoittaja
        ... kirjoitti:

        lukutaitoinen ja ymmärsin, että ei puhuttu pelkästään seksistä. Toki yksinäisyys aiheuttaa masennusta ja kasvattaa todennäköisyyttä alkoholismiin yms. yms. yms. Se on ikävää, mutta pitäisikö naisia pakottaa suhteeseen miesten kanssa joista he eivät pidä tämän vuoksi. Pitääkö heille aiheuttaa masennusta pakottamalla/painostamalla HEIDÄT epätyydyttävään suhteeseen? Meillä on sosiaaliturvaa ja terveydenhuolto palveluja pitämään huolta syrjäytyneistä. Sori nyt vaan, mutta on äärimmäisen itsekeskeistä yksinäiseltä mieheltä edes yrittää ehdottaa, että naiset on pajnostettava suhteeseen heidän kanssaan yhteiskunnallisin perustein. Ikään kuin muut on pakotettava tyytymättömiksi siksi, että minulla olisi mukavampaa. (Itse olen mies.)

        anteeksi nyt että sanon rankasti, mutta missä VITUN VAIHEESSA minä olen sanonut että naisia pitää ruveta jakamaan tai naisten pitää heittäytyä miehille vasten tahtoaan? Häh? Tässä alkaa nyt rauhallisemmallakin keittää.

        Minä en muuta halunnut kuin keskustelua aiheesta, mutta matalaotsaiset rupeavat heti vetämään mutkia suoriksi ja tekemään yksinkertaistettuja johtopäätöksiä.

        Se, että asiasta haluaa puhua ja nostattaa sitä yleisemmäksikin keskustelunaiheeksi ei tarkoita vielä mitään muuta kuin sitä itseään.

        Miehillä tuntuu olevan enemmän syrjäytymisongelmaa kuin naisilla. Miksi helvetissä siitä ei pitäisi voida puhua, kun monesta muustakin todella paljon vähäpätöisemmästä asiasta metelöidään?

        Tuo on tuota miehille niin tyypillistä asian mitätöimistä. Turhat puheet vittuun ja jokainen hoitakoon itse omat ongelmansa. No miehet sitten todellakin ansaitsevat oman kohtalonsa, kun asioita ei haluta käsitellä tai niitä vähätellään.


      • lähes syrjäytynyt
        ... kirjoitti:

        lukutaitoinen ja ymmärsin, että ei puhuttu pelkästään seksistä. Toki yksinäisyys aiheuttaa masennusta ja kasvattaa todennäköisyyttä alkoholismiin yms. yms. yms. Se on ikävää, mutta pitäisikö naisia pakottaa suhteeseen miesten kanssa joista he eivät pidä tämän vuoksi. Pitääkö heille aiheuttaa masennusta pakottamalla/painostamalla HEIDÄT epätyydyttävään suhteeseen? Meillä on sosiaaliturvaa ja terveydenhuolto palveluja pitämään huolta syrjäytyneistä. Sori nyt vaan, mutta on äärimmäisen itsekeskeistä yksinäiseltä mieheltä edes yrittää ehdottaa, että naiset on pajnostettava suhteeseen heidän kanssaan yhteiskunnallisin perustein. Ikään kuin muut on pakotettava tyytymättömiksi siksi, että minulla olisi mukavampaa. (Itse olen mies.)

        Nyt puhutaan jo pitkälti samasta asiasta. En minäkään sitä tarkoita, että naisia olisi velvoitettava yhtään mihinkään. Eihän kellään ole henkilökohtaista vastuuta siitä, että joku ventovieras on yksinäinen. Ei tämä asia siis naisten hoidettavaksi kuulu ollenkaan. Mutta kun kirjoitat, että on sosiaaliturvat ja terveydenhoidot, joiden virkavelvollisuuksiin se taas kuuluisi, on pakko sanoa, että ne tulevat kuvaan mukaan aivan liian myöhään siinä vaiheessa kun joku on jo syrjäytynyt. Kyllä yksinäistyvän miehen tulevaisuus varmasti on nähtävissä jo hyvin varhain. Jos pojalla ei ole kavereita ennen murrosikää, ei hänellä ole todennäköisesti ole niitä myöhemminkään, ei tyttökavereita varsinkaan. Kodin ja koulun asia tämä on pohjimmiltaan. Varsinkin ensiksi mainitussa pitäisi ennusmerkit huomata riittävän varhain.


      • Yksi niistä
        alkup. kirjoittaja kirjoitti:

        anteeksi nyt että sanon rankasti, mutta missä VITUN VAIHEESSA minä olen sanonut että naisia pitää ruveta jakamaan tai naisten pitää heittäytyä miehille vasten tahtoaan? Häh? Tässä alkaa nyt rauhallisemmallakin keittää.

        Minä en muuta halunnut kuin keskustelua aiheesta, mutta matalaotsaiset rupeavat heti vetämään mutkia suoriksi ja tekemään yksinkertaistettuja johtopäätöksiä.

        Se, että asiasta haluaa puhua ja nostattaa sitä yleisemmäksikin keskustelunaiheeksi ei tarkoita vielä mitään muuta kuin sitä itseään.

        Miehillä tuntuu olevan enemmän syrjäytymisongelmaa kuin naisilla. Miksi helvetissä siitä ei pitäisi voida puhua, kun monesta muustakin todella paljon vähäpätöisemmästä asiasta metelöidään?

        Tuo on tuota miehille niin tyypillistä asian mitätöimistä. Turhat puheet vittuun ja jokainen hoitakoon itse omat ongelmansa. No miehet sitten todellakin ansaitsevat oman kohtalonsa, kun asioita ei haluta käsitellä tai niitä vähätellään.

        tämä ilmiö johdu siitä, että miehen on paljon vaikeampi saada naista , kuin naisen miestä. Naiset eivät myöskään alkoholisoidu samalla tavalla kuin miehet. Tämä on kuitenkin aloittajalta erittäin hyvä keskustelun aihe.


      • ...
        alkup. kirjoittaja kirjoitti:

        anteeksi nyt että sanon rankasti, mutta missä VITUN VAIHEESSA minä olen sanonut että naisia pitää ruveta jakamaan tai naisten pitää heittäytyä miehille vasten tahtoaan? Häh? Tässä alkaa nyt rauhallisemmallakin keittää.

        Minä en muuta halunnut kuin keskustelua aiheesta, mutta matalaotsaiset rupeavat heti vetämään mutkia suoriksi ja tekemään yksinkertaistettuja johtopäätöksiä.

        Se, että asiasta haluaa puhua ja nostattaa sitä yleisemmäksikin keskustelunaiheeksi ei tarkoita vielä mitään muuta kuin sitä itseään.

        Miehillä tuntuu olevan enemmän syrjäytymisongelmaa kuin naisilla. Miksi helvetissä siitä ei pitäisi voida puhua, kun monesta muustakin todella paljon vähäpätöisemmästä asiasta metelöidään?

        Tuo on tuota miehille niin tyypillistä asian mitätöimistä. Turhat puheet vittuun ja jokainen hoitakoon itse omat ongelmansa. No miehet sitten todellakin ansaitsevat oman kohtalonsa, kun asioita ei haluta käsitellä tai niitä vähätellään.

        koko tämä ketju on pullollaan naisia tai yhteiskuntaa syyllistävää vinkumista asiasta, jonka pohjimmainen syy on omassa saamattomuudessa. Toisille oman elämän ohjaaminen haluttuun suuntaan on vaikeampaa kuin toisille, mutta sitä suuremmalla syyllä heidän tulisi viettää enemmän aikaa itseään kehittämässä kuin syyllistämässä muita ihmisiä. Toki täällä voi itkeä omaa ahdistustaan ja purkaa katkeruttaan yms., mutta on itsepetosta yrittää naamioida omat traumat ja kompleksit yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Itseanalyysiä ja kritiikkiä tässä lähinnä tarvitaan eikä niinkään yhteiskunnallista keskustelua.


      • Naiset jakoon?
        Yksi niistä kirjoitti:

        "kenenkään seksin puute tms. ei ole yhteiskunnallinenongelma jolle on syytä tehdä yhtään mitään "valtakunnallisella tasolla". Ihmisten parisuhteet kuuluvat heille itselleen eikä yhteisölle. Hei haloo...ikään kuin naiset olisivat julkinen hyödyke jota sitten jaetaan sosiaalipoliittisin ja aluepoliittisin perustein."

        Seksin ja naisen puute on ihan yhtä suuri yhteiskunnallinen ongelma kuin vaikka alkoholismi ja perheväkivaltakin. Ja on todella vastuutonta olla puuttumatta siihen yhteisötasolla. Aivan sama kun väittäisit,että perheväkivalta on yksityisasia eikä kuulu muille. Tässä on todellakin sellainen aihe, josta naiset pitäisi saada vastuuseen, koska naisistahan tämä ongelma johtuu.

        "Tässä on todellakin sellainen aihe, josta naiset pitäisi
        saada vastuuseen, koska naisistahan tämä ongelma johtuu. "


        Siis voi jumalauta sentään! Oletko sinä nyt ihan oikeasti sitä mieltä,
        että naiset ovat jotain olentoja, joita pitäisi jakaa tasaisesti kaikille
        miehille? Että nainen ei ole tasa-arvoinen miehen kanssa eikä
        hänellä ole omaa päätösvaltaa, vaan he ovat olemassa vain miehiä
        miellyttääkseen? Sellaisen kuvan noista sinun idioottimaisista
        heitoistasi saa.

        Siis hemmetti. JOKAISELLA naiselle ON oikeus itse päättää,
        kenen kanssa seksiä harrastavat. Se EI ole naisten syy, jos kaikki
        eivät saa. Naisilla EI ole mitään velvoitetta maata kaikkien
        miesten kanssa ja olisi täysin järjetöntä selllaista heiltä vaatia.

        Siis mitä hemmettiä? Mitä naisten sitten pitäisi tehdä? Antaa säälipillua
        kaikille miehillä, vaikka ei tunne mitään vetoa heihin? Onko se sen
        naisen vika, jos joku mies ei kiinnosta?

        Ärsyttää tuollaiset tyypit, jotka syyttävät kaikesta naisia.
        Vai vielä vastuuseen pitäisi pistää siitä, ettei anna kaikille?
        Ihme idiotismia.


      • alkup. kirjoittaja
        ... kirjoitti:

        koko tämä ketju on pullollaan naisia tai yhteiskuntaa syyllistävää vinkumista asiasta, jonka pohjimmainen syy on omassa saamattomuudessa. Toisille oman elämän ohjaaminen haluttuun suuntaan on vaikeampaa kuin toisille, mutta sitä suuremmalla syyllä heidän tulisi viettää enemmän aikaa itseään kehittämässä kuin syyllistämässä muita ihmisiä. Toki täällä voi itkeä omaa ahdistustaan ja purkaa katkeruttaan yms., mutta on itsepetosta yrittää naamioida omat traumat ja kompleksit yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Itseanalyysiä ja kritiikkiä tässä lähinnä tarvitaan eikä niinkään yhteiskunnallista keskustelua.

        Vaikka en omistakaan eksaktia tutkimustietoa asiasta, niin lienee turvallista sanoa, että kroonisesti ja totaalisesti yksinäisiä miehiä on enemmän kuin naisia.

        Jos tuo perusväittämä pitää paikkansa, niin silloin se on kiinnostava tieto tilastollisesti. Ja jos jokin asia on kiinnostava asia tilastollisesti herää kysymys siitä että miksi?

        Ja sinä vaiheessa mukaan tulee yhteiskunnallisuus. Kulttuurissa tai yhteiskunnassa on jotain erityispiirteitä, mikäli sen vaikutuspiirissä on kaksi ryhmää, joista toisten jäsenillä menee keskimääräisesti heikommin jollain osa-alueella kuin toisella.

        Jos miehillä on vaarana ei-vapaaehtoinen syrjäytyminen ja varsinkin jos tuo vaara on oleellisesti suurempi kuin naisilla, niin kyllähän se luonnollisesti alkaa mietityttämään. Näin ainakin minua.

        Minua kiinnostaa se, miksi miehillä on suurempi vaara pudota eristyksiin ja sosiaalisten kontaktien ulkopuolelle. Luultavasti kohtaloissa on plajon samankaltaisuuksia. Tässäkin ketjussa on kirjoittajia, jotka tunnistavat kohtaloitaan toistensa teksteistä. On siis olemassa tiettyjä samankaltaisia asioita, jotka aiheuttavat, tai saatavat aiheuttaa kohonneen riskin pudota pois pelistä.

        Tämä on kaikki hyvin ylsiluonteista, eikä minun tarkoitukseni ainakaan ole syyttä suoraan ketään, vaan ainoastaan pohdiskella asiaa eri kanteilta. Minä en voi ottaa vastuuta siitä jos joku toinen haukkuu naisia, mutta voin sanoa että tarkoitukseni ei ollut tehdä tästä mitään herjaamisketjua.

        Miesten asioiden käsittely on edelleen yhteiskunnassa vaikeaa. Oltiinhan Arno Kotronkin miesteesejä hakkaamassa suoraan maanrakoon. On ikäänkuin miehen paha olo pitäisi aina piilottaa ja teeskennellä että sitä ei ole. En vain ymmärrä että miksi?

        Entä sitten jos täällä nyt keskustellaan miesten asioista ja mietitään onko miesten maailmassa jotain vikaa, kun syrjäytymysriski saattaa olla suurempi? Ei kai tämä keskustelu ainakaan haittaa tee?

        Jos asia ei ole ongelma, niin siinäkään tapauksessa vahinkoa ei liene syntynyt?


      • siihen johtaneista
        alkup. kirjoittaja kirjoitti:

        Vaikka en omistakaan eksaktia tutkimustietoa asiasta, niin lienee turvallista sanoa, että kroonisesti ja totaalisesti yksinäisiä miehiä on enemmän kuin naisia.

        Jos tuo perusväittämä pitää paikkansa, niin silloin se on kiinnostava tieto tilastollisesti. Ja jos jokin asia on kiinnostava asia tilastollisesti herää kysymys siitä että miksi?

        Ja sinä vaiheessa mukaan tulee yhteiskunnallisuus. Kulttuurissa tai yhteiskunnassa on jotain erityispiirteitä, mikäli sen vaikutuspiirissä on kaksi ryhmää, joista toisten jäsenillä menee keskimääräisesti heikommin jollain osa-alueella kuin toisella.

        Jos miehillä on vaarana ei-vapaaehtoinen syrjäytyminen ja varsinkin jos tuo vaara on oleellisesti suurempi kuin naisilla, niin kyllähän se luonnollisesti alkaa mietityttämään. Näin ainakin minua.

        Minua kiinnostaa se, miksi miehillä on suurempi vaara pudota eristyksiin ja sosiaalisten kontaktien ulkopuolelle. Luultavasti kohtaloissa on plajon samankaltaisuuksia. Tässäkin ketjussa on kirjoittajia, jotka tunnistavat kohtaloitaan toistensa teksteistä. On siis olemassa tiettyjä samankaltaisia asioita, jotka aiheuttavat, tai saatavat aiheuttaa kohonneen riskin pudota pois pelistä.

        Tämä on kaikki hyvin ylsiluonteista, eikä minun tarkoitukseni ainakaan ole syyttä suoraan ketään, vaan ainoastaan pohdiskella asiaa eri kanteilta. Minä en voi ottaa vastuuta siitä jos joku toinen haukkuu naisia, mutta voin sanoa että tarkoitukseni ei ollut tehdä tästä mitään herjaamisketjua.

        Miesten asioiden käsittely on edelleen yhteiskunnassa vaikeaa. Oltiinhan Arno Kotronkin miesteesejä hakkaamassa suoraan maanrakoon. On ikäänkuin miehen paha olo pitäisi aina piilottaa ja teeskennellä että sitä ei ole. En vain ymmärrä että miksi?

        Entä sitten jos täällä nyt keskustellaan miesten asioista ja mietitään onko miesten maailmassa jotain vikaa, kun syrjäytymysriski saattaa olla suurempi? Ei kai tämä keskustelu ainakaan haittaa tee?

        Jos asia ei ole ongelma, niin siinäkään tapauksessa vahinkoa ei liene syntynyt?

        syistä olisi todellakin hyvä keskustella, mutta ratkaisut oman elämänsä suunnan suhteen ovat luonnollisestikin näillä yksilöillä itsellään.


      • oikeudemukaisuutta
        Naiset jakoon? kirjoitti:

        "Tässä on todellakin sellainen aihe, josta naiset pitäisi
        saada vastuuseen, koska naisistahan tämä ongelma johtuu. "


        Siis voi jumalauta sentään! Oletko sinä nyt ihan oikeasti sitä mieltä,
        että naiset ovat jotain olentoja, joita pitäisi jakaa tasaisesti kaikille
        miehille? Että nainen ei ole tasa-arvoinen miehen kanssa eikä
        hänellä ole omaa päätösvaltaa, vaan he ovat olemassa vain miehiä
        miellyttääkseen? Sellaisen kuvan noista sinun idioottimaisista
        heitoistasi saa.

        Siis hemmetti. JOKAISELLA naiselle ON oikeus itse päättää,
        kenen kanssa seksiä harrastavat. Se EI ole naisten syy, jos kaikki
        eivät saa. Naisilla EI ole mitään velvoitetta maata kaikkien
        miesten kanssa ja olisi täysin järjetöntä selllaista heiltä vaatia.

        Siis mitä hemmettiä? Mitä naisten sitten pitäisi tehdä? Antaa säälipillua
        kaikille miehillä, vaikka ei tunne mitään vetoa heihin? Onko se sen
        naisen vika, jos joku mies ei kiinnosta?

        Ärsyttää tuollaiset tyypit, jotka syyttävät kaikesta naisia.
        Vai vielä vastuuseen pitäisi pistää siitä, ettei anna kaikille?
        Ihme idiotismia.

        Kyllähän se toimisi, että naiset saavat valita itse kumppaninsa, jos kaikki saisivat jonkun. Mutta se menee niin, että kaikki naiset haluavat vain niitä muutamaa alfaurosta ja muut jäävät ilman. Eli siis yhdellä miehelle voi olla vaikka 20 kumppania ja toisella ei yhtään. Se aiheuttaa turhaa kateutta ja katkeruutta. Ihan sama asia jos joku saisi vaikka kaikki avoimet työpaikat ja toinen ei yhtään ja kummallakin sama koulutus.

        Olisi kaikista parasta jos naiset jaettaisiin miesten kesken niin, että niitä parhaimpia naisia voisi kierrättää mieheltä toiselle ja arpomalla ratkaistaisiin kierrätysjärjestys. Näin ollen kaikki miehet saisivat yhtä paljon ja yhtä laadukasta naista. Tämä olisi erittäin oikeudemukainen ratkaisu.


      • äläs nyt yritä
        oikeudemukaisuutta kirjoitti:

        Kyllähän se toimisi, että naiset saavat valita itse kumppaninsa, jos kaikki saisivat jonkun. Mutta se menee niin, että kaikki naiset haluavat vain niitä muutamaa alfaurosta ja muut jäävät ilman. Eli siis yhdellä miehelle voi olla vaikka 20 kumppania ja toisella ei yhtään. Se aiheuttaa turhaa kateutta ja katkeruutta. Ihan sama asia jos joku saisi vaikka kaikki avoimet työpaikat ja toinen ei yhtään ja kummallakin sama koulutus.

        Olisi kaikista parasta jos naiset jaettaisiin miesten kesken niin, että niitä parhaimpia naisia voisi kierrättää mieheltä toiselle ja arpomalla ratkaistaisiin kierrätysjärjestys. Näin ollen kaikki miehet saisivat yhtä paljon ja yhtä laadukasta naista. Tämä olisi erittäin oikeudemukainen ratkaisu.

        "naiset haluavat vain niitä muutamaa alfaurosta ja muut jäävät ilman. Eli siis yhdellä miehelle voi olla vaikka 20 kumppania ja toisella ei yhtään. Se aiheuttaa turhaa kateutta ja katkeruutta. Ihan sama asia jos joku saisi vaikka kaikki avoimet työpaikat ja toinen ei yhtään ja kummallakin sama koulutus."

        Ei, vaan "sama asia kuin että joku saisi kaikki avoimet työpaikat ja toinen ei yhtään, koska toisella on huomattavasti huonompi koulutus".

        Miesten menestyseroon on syy. Miehissä itsessään.


      • Trivial_watson
        alkup. kirjoittaja kirjoitti:

        Vaikka en omistakaan eksaktia tutkimustietoa asiasta, niin lienee turvallista sanoa, että kroonisesti ja totaalisesti yksinäisiä miehiä on enemmän kuin naisia.

        Jos tuo perusväittämä pitää paikkansa, niin silloin se on kiinnostava tieto tilastollisesti. Ja jos jokin asia on kiinnostava asia tilastollisesti herää kysymys siitä että miksi?

        Ja sinä vaiheessa mukaan tulee yhteiskunnallisuus. Kulttuurissa tai yhteiskunnassa on jotain erityispiirteitä, mikäli sen vaikutuspiirissä on kaksi ryhmää, joista toisten jäsenillä menee keskimääräisesti heikommin jollain osa-alueella kuin toisella.

        Jos miehillä on vaarana ei-vapaaehtoinen syrjäytyminen ja varsinkin jos tuo vaara on oleellisesti suurempi kuin naisilla, niin kyllähän se luonnollisesti alkaa mietityttämään. Näin ainakin minua.

        Minua kiinnostaa se, miksi miehillä on suurempi vaara pudota eristyksiin ja sosiaalisten kontaktien ulkopuolelle. Luultavasti kohtaloissa on plajon samankaltaisuuksia. Tässäkin ketjussa on kirjoittajia, jotka tunnistavat kohtaloitaan toistensa teksteistä. On siis olemassa tiettyjä samankaltaisia asioita, jotka aiheuttavat, tai saatavat aiheuttaa kohonneen riskin pudota pois pelistä.

        Tämä on kaikki hyvin ylsiluonteista, eikä minun tarkoitukseni ainakaan ole syyttä suoraan ketään, vaan ainoastaan pohdiskella asiaa eri kanteilta. Minä en voi ottaa vastuuta siitä jos joku toinen haukkuu naisia, mutta voin sanoa että tarkoitukseni ei ollut tehdä tästä mitään herjaamisketjua.

        Miesten asioiden käsittely on edelleen yhteiskunnassa vaikeaa. Oltiinhan Arno Kotronkin miesteesejä hakkaamassa suoraan maanrakoon. On ikäänkuin miehen paha olo pitäisi aina piilottaa ja teeskennellä että sitä ei ole. En vain ymmärrä että miksi?

        Entä sitten jos täällä nyt keskustellaan miesten asioista ja mietitään onko miesten maailmassa jotain vikaa, kun syrjäytymysriski saattaa olla suurempi? Ei kai tämä keskustelu ainakaan haittaa tee?

        Jos asia ei ole ongelma, niin siinäkään tapauksessa vahinkoa ei liene syntynyt?

        johtuu? Miesten ja naisten ominaisuudet ylipäätään jakautuvat eri tavoin. Melkein ominaisuus kuin ominaisuus on miehillä kuvattavissa jakaumalla, jonka leveys on suurempi kuin naisilla. Esim. neroista (ainakin toistaiseksi) suurin osa on ollut miehiä, mutta myös erityisen typerät ihmiset ovat yleensä miehiä. Tämä biologinen fakta jo itsessään takaa miesten voimakkaamman jakautumisen ns. voittajiin ja häviäjiin. Se miksi ero on kehittynyt johtuu luultavammin (menneisyydessä) miesten ja naisten erilaisesta investoinnista jälkikasvuun. Miehen minimi-investointi on muutama sata miljoonaa siittiösolua ja muutaman minuutin ähellys. Naisen minimi-investointi on 9kk raskaus ja huomattava riski kuolla synnytykseen. Tämä ero takaa sen, että naisten on hyvällä syyllä oltava se valikoivempi sukupuoli. Me miehet olemme enemmän sellaista kertakäyttö kamaa.


      • valta on naisilla
        Käytännössä? kirjoitti:

        Naisilla on seksissä kaikki valta. Nainen päättää, kenen kanssa hyppää sänkyyn, koska ja miten.
        Kenellä on valta, sillä on myös vastuu.
        Valta turmelee.
        Naisten olisi syytä hieman luopua vallastaan, ja astua alamaistensa, miesten tasolle. Tasavertaisiksi ihmisiksi.


      • NO VOI MARKKINAT SENTÄÄN
        Naiset jakoon? kirjoitti:

        "Tässä on todellakin sellainen aihe, josta naiset pitäisi
        saada vastuuseen, koska naisistahan tämä ongelma johtuu. "


        Siis voi jumalauta sentään! Oletko sinä nyt ihan oikeasti sitä mieltä,
        että naiset ovat jotain olentoja, joita pitäisi jakaa tasaisesti kaikille
        miehille? Että nainen ei ole tasa-arvoinen miehen kanssa eikä
        hänellä ole omaa päätösvaltaa, vaan he ovat olemassa vain miehiä
        miellyttääkseen? Sellaisen kuvan noista sinun idioottimaisista
        heitoistasi saa.

        Siis hemmetti. JOKAISELLA naiselle ON oikeus itse päättää,
        kenen kanssa seksiä harrastavat. Se EI ole naisten syy, jos kaikki
        eivät saa. Naisilla EI ole mitään velvoitetta maata kaikkien
        miesten kanssa ja olisi täysin järjetöntä selllaista heiltä vaatia.

        Siis mitä hemmettiä? Mitä naisten sitten pitäisi tehdä? Antaa säälipillua
        kaikille miehillä, vaikka ei tunne mitään vetoa heihin? Onko se sen
        naisen vika, jos joku mies ei kiinnosta?

        Ärsyttää tuollaiset tyypit, jotka syyttävät kaikesta naisia.
        Vai vielä vastuuseen pitäisi pistää siitä, ettei anna kaikille?
        Ihme idiotismia.

        HAHHHAHHHHAAAAAAAAAAAAA
        VAI SELLAISTA SINÄ OLET RENTUILLE JUOPOILLE JAKELEMASSA HAHHHAAAAA
        MAHTAA SE SUN LEVEE AHTERIS JA VISVAINEN PILLUS OLLA TOSI VETÄVÄ, KUN SITÄ ON RUNTATTU EESTAAS... OLET NAURETTAVA.
        KUKAAN VÄHÄNKÄÄN KUNNOLLINEN MIES EI SUN HAISEVAA JA VISVAISTA PILLUAS VOISI EDES AJATELLA OKSENTAMATTA.
        ANNA ALKON MANNEKIINEILLE JA HAISEVILLE RENTUILLE NIIN OOTTE SITTEN TASAN.
        VIELÄKIN NAURATTAA HAHHHHAHHHAH


      • ulkomailta kunnon vaimo
        alkup. kirjoittaja kirjoitti:

        anteeksi nyt että sanon rankasti, mutta missä VITUN VAIHEESSA minä olen sanonut että naisia pitää ruveta jakamaan tai naisten pitää heittäytyä miehille vasten tahtoaan? Häh? Tässä alkaa nyt rauhallisemmallakin keittää.

        Minä en muuta halunnut kuin keskustelua aiheesta, mutta matalaotsaiset rupeavat heti vetämään mutkia suoriksi ja tekemään yksinkertaistettuja johtopäätöksiä.

        Se, että asiasta haluaa puhua ja nostattaa sitä yleisemmäksikin keskustelunaiheeksi ei tarkoita vielä mitään muuta kuin sitä itseään.

        Miehillä tuntuu olevan enemmän syrjäytymisongelmaa kuin naisilla. Miksi helvetissä siitä ei pitäisi voida puhua, kun monesta muustakin todella paljon vähäpätöisemmästä asiasta metelöidään?

        Tuo on tuota miehille niin tyypillistä asian mitätöimistä. Turhat puheet vittuun ja jokainen hoitakoon itse omat ongelmansa. No miehet sitten todellakin ansaitsevat oman kohtalonsa, kun asioita ei haluta käsitellä tai niitä vähätellään.

        pieniä verrattuna naisten vastaaviin. Naiset ovat nykyisin joko täysiä sinkkuhuoria poikkeukset poislukien tai suurin osa onnettomia yh-muijia, joilla lapset parkuu ja isommaksi tultuaan kerjää alkoon rahaa ja vetää huumeita.
        Mies on vapaa kuin taivaan lintu ja ulkomailla, sanon sen vielä kerran, on todella fiksuja naisia, jotka eivät sitä pillu-sanaa edes käytä missään tilanteessa, koska on kotona fiksuiksi kasvatettu ja osaavat todella käyttäytyä.
        Jos joku haluaa suomiämmän, niin todella ihmettelen.
        Siis kaikki Suomen miehet: jättäkää ne suomen haisevat luteet ja seksitautiset paskiaiset, älkääkä käyttäkö edes hyväksenne, koska avioliitto tuollaisen seksipellen kanssa on täyttä tragediaa, joka päättyy todella todella huonosti.
        Miksi miehet uhraatte itsenne suominartun alttarille.
        Menkää ja hakekaa kunnon nainen vaimoksenne ulkomailta. Tehkää se, älkääkä tyytykö sontaan.


      • KUKAS RÄKÄNOKKA SIELLÄ
        oikeudemukaisuutta kirjoitti:

        Kyllähän se toimisi, että naiset saavat valita itse kumppaninsa, jos kaikki saisivat jonkun. Mutta se menee niin, että kaikki naiset haluavat vain niitä muutamaa alfaurosta ja muut jäävät ilman. Eli siis yhdellä miehelle voi olla vaikka 20 kumppania ja toisella ei yhtään. Se aiheuttaa turhaa kateutta ja katkeruutta. Ihan sama asia jos joku saisi vaikka kaikki avoimet työpaikat ja toinen ei yhtään ja kummallakin sama koulutus.

        Olisi kaikista parasta jos naiset jaettaisiin miesten kesken niin, että niitä parhaimpia naisia voisi kierrättää mieheltä toiselle ja arpomalla ratkaistaisiin kierrätysjärjestys. Näin ollen kaikki miehet saisivat yhtä paljon ja yhtä laadukasta naista. Tämä olisi erittäin oikeudemukainen ratkaisu.

        että kaikki miehet saisivat yhtä LAADUKASTA HUORAA...VOIHAN SISVA JA PILLU SENTÄÄN...


      • syyttää itseään
        Naiset jakoon? kirjoitti:

        "Tässä on todellakin sellainen aihe, josta naiset pitäisi
        saada vastuuseen, koska naisistahan tämä ongelma johtuu. "


        Siis voi jumalauta sentään! Oletko sinä nyt ihan oikeasti sitä mieltä,
        että naiset ovat jotain olentoja, joita pitäisi jakaa tasaisesti kaikille
        miehille? Että nainen ei ole tasa-arvoinen miehen kanssa eikä
        hänellä ole omaa päätösvaltaa, vaan he ovat olemassa vain miehiä
        miellyttääkseen? Sellaisen kuvan noista sinun idioottimaisista
        heitoistasi saa.

        Siis hemmetti. JOKAISELLA naiselle ON oikeus itse päättää,
        kenen kanssa seksiä harrastavat. Se EI ole naisten syy, jos kaikki
        eivät saa. Naisilla EI ole mitään velvoitetta maata kaikkien
        miesten kanssa ja olisi täysin järjetöntä selllaista heiltä vaatia.

        Siis mitä hemmettiä? Mitä naisten sitten pitäisi tehdä? Antaa säälipillua
        kaikille miehillä, vaikka ei tunne mitään vetoa heihin? Onko se sen
        naisen vika, jos joku mies ei kiinnosta?

        Ärsyttää tuollaiset tyypit, jotka syyttävät kaikesta naisia.
        Vai vielä vastuuseen pitäisi pistää siitä, ettei anna kaikille?
        Ihme idiotismia.

        tilanteesta, jonka on itse aiheuttanut. Aina on löydettävä joku muu syyllinen, yleensä se on nainen.
        Järkyttäviä mielipiteitä tässä keskustelussa joillakin henkilöillä.
        En itse ole löytänyt mieleistäni miestä, enkä todellakaan aio ottaa ketä tahansa. Olen ennemmin yksin kuin sellaisen kanssa joka on minulle yhdentekevä. Enkä todellakaan aio harrastaa yhden yön juttuja, jotta miehetkin saisivat naista. En todellakaan aio vain naida, vaan tahdon rakastella minulle tärkeän miehen kanssa.
        Ovatko nämä kirjoittajat (miehet) täällä kuulleet koskaan rakkaudesta?
        Velvollisuudesta pitäisi naisten vielä yksinäisten miesten kanssa seksiä harrastaa? Eli seksiä seksiä vaan..
        Ei ole mikään ihme, että naiset tahtovat elää enenemässä määrin yksin.


      • esimerkillinen
        ulkomailta kunnon vaimo kirjoitti:

        pieniä verrattuna naisten vastaaviin. Naiset ovat nykyisin joko täysiä sinkkuhuoria poikkeukset poislukien tai suurin osa onnettomia yh-muijia, joilla lapset parkuu ja isommaksi tultuaan kerjää alkoon rahaa ja vetää huumeita.
        Mies on vapaa kuin taivaan lintu ja ulkomailla, sanon sen vielä kerran, on todella fiksuja naisia, jotka eivät sitä pillu-sanaa edes käytä missään tilanteessa, koska on kotona fiksuiksi kasvatettu ja osaavat todella käyttäytyä.
        Jos joku haluaa suomiämmän, niin todella ihmettelen.
        Siis kaikki Suomen miehet: jättäkää ne suomen haisevat luteet ja seksitautiset paskiaiset, älkääkä käyttäkö edes hyväksenne, koska avioliitto tuollaisen seksipellen kanssa on täyttä tragediaa, joka päättyy todella todella huonosti.
        Miksi miehet uhraatte itsenne suominartun alttarille.
        Menkää ja hakekaa kunnon nainen vaimoksenne ulkomailta. Tehkää se, älkääkä tyytykö sontaan.

        kirjoitus, joka näyttää miksi tänä päivänä naiset elävät mielummin yksin kuin miehen kanssa. Kaikkea ei tarvitse enää naisen sietää, on myös täysi totuus että kunnon miehiä ei riitä kaikille.


      • flaksi???
        Yksi niistä kirjoitti:

        "kenenkään seksin puute tms. ei ole yhteiskunnallinenongelma jolle on syytä tehdä yhtään mitään "valtakunnallisella tasolla". Ihmisten parisuhteet kuuluvat heille itselleen eikä yhteisölle. Hei haloo...ikään kuin naiset olisivat julkinen hyödyke jota sitten jaetaan sosiaalipoliittisin ja aluepoliittisin perustein."

        Seksin ja naisen puute on ihan yhtä suuri yhteiskunnallinen ongelma kuin vaikka alkoholismi ja perheväkivaltakin. Ja on todella vastuutonta olla puuttumatta siihen yhteisötasolla. Aivan sama kun väittäisit,että perheväkivalta on yksityisasia eikä kuulu muille. Tässä on todellakin sellainen aihe, josta naiset pitäisi saada vastuuseen, koska naisistahan tämä ongelma johtuu.

        Mitä ihmettä sä oikeen selität? Minutko laittaisit esimerkiksi vastuuseen siitä, että sä et jaksa kammata tukkaa, ajaa partaa ja pestä hampaita, housut lököttää ja paita on napitettu juoponnappiin? Ei naisen puute voi todellakaan olla mikään naisista johtuva ongelma, vaan siitä, että miehellä on peili rikki tai sitä ei ole koskaan ollutkaan.


      • tilastot
        alkup. kirjoittaja kirjoitti:

        Vaikka en omistakaan eksaktia tutkimustietoa asiasta, niin lienee turvallista sanoa, että kroonisesti ja totaalisesti yksinäisiä miehiä on enemmän kuin naisia.

        Jos tuo perusväittämä pitää paikkansa, niin silloin se on kiinnostava tieto tilastollisesti. Ja jos jokin asia on kiinnostava asia tilastollisesti herää kysymys siitä että miksi?

        Ja sinä vaiheessa mukaan tulee yhteiskunnallisuus. Kulttuurissa tai yhteiskunnassa on jotain erityispiirteitä, mikäli sen vaikutuspiirissä on kaksi ryhmää, joista toisten jäsenillä menee keskimääräisesti heikommin jollain osa-alueella kuin toisella.

        Jos miehillä on vaarana ei-vapaaehtoinen syrjäytyminen ja varsinkin jos tuo vaara on oleellisesti suurempi kuin naisilla, niin kyllähän se luonnollisesti alkaa mietityttämään. Näin ainakin minua.

        Minua kiinnostaa se, miksi miehillä on suurempi vaara pudota eristyksiin ja sosiaalisten kontaktien ulkopuolelle. Luultavasti kohtaloissa on plajon samankaltaisuuksia. Tässäkin ketjussa on kirjoittajia, jotka tunnistavat kohtaloitaan toistensa teksteistä. On siis olemassa tiettyjä samankaltaisia asioita, jotka aiheuttavat, tai saatavat aiheuttaa kohonneen riskin pudota pois pelistä.

        Tämä on kaikki hyvin ylsiluonteista, eikä minun tarkoitukseni ainakaan ole syyttä suoraan ketään, vaan ainoastaan pohdiskella asiaa eri kanteilta. Minä en voi ottaa vastuuta siitä jos joku toinen haukkuu naisia, mutta voin sanoa että tarkoitukseni ei ollut tehdä tästä mitään herjaamisketjua.

        Miesten asioiden käsittely on edelleen yhteiskunnassa vaikeaa. Oltiinhan Arno Kotronkin miesteesejä hakkaamassa suoraan maanrakoon. On ikäänkuin miehen paha olo pitäisi aina piilottaa ja teeskennellä että sitä ei ole. En vain ymmärrä että miksi?

        Entä sitten jos täällä nyt keskustellaan miesten asioista ja mietitään onko miesten maailmassa jotain vikaa, kun syrjäytymysriski saattaa olla suurempi? Ei kai tämä keskustelu ainakaan haittaa tee?

        Jos asia ei ole ongelma, niin siinäkään tapauksessa vahinkoa ei liene syntynyt?

        Sikäli noi tilastot kiinnostavat, sillä olen ymmärtänyt, että iäkkäitä naisia olisi enemmän kuin samanikäisiä miehiä ja mitä vanhemmaksi eletään, sitä isommaksi muuttuu tuo erotus. Jos naimisissa olevat lasketaan pois, koska siinä on aina nainen miestä kohti, niin lopputuloksen mukaanhan yksinäisiä naisia on ihan pakko olla enemmän kuin yksinäisiä miehiä. Tosin en sano, etteikö miehillä olisi pahempia yksinäisyyteen liittyviä ongelmia, esim. juuri alkoholismi, joka saa entistä enemmän vieraantumaan. Voi olla, että miesten on vanhemmalla iällä vaikeampi solmia uusia kontakteja kuin naisten. En tiedä tuota, kunhan mietiskelin ääneen.


      • kyllä pilaa
        Naiset jakoon? kirjoitti:

        "Tässä on todellakin sellainen aihe, josta naiset pitäisi
        saada vastuuseen, koska naisistahan tämä ongelma johtuu. "


        Siis voi jumalauta sentään! Oletko sinä nyt ihan oikeasti sitä mieltä,
        että naiset ovat jotain olentoja, joita pitäisi jakaa tasaisesti kaikille
        miehille? Että nainen ei ole tasa-arvoinen miehen kanssa eikä
        hänellä ole omaa päätösvaltaa, vaan he ovat olemassa vain miehiä
        miellyttääkseen? Sellaisen kuvan noista sinun idioottimaisista
        heitoistasi saa.

        Siis hemmetti. JOKAISELLA naiselle ON oikeus itse päättää,
        kenen kanssa seksiä harrastavat. Se EI ole naisten syy, jos kaikki
        eivät saa. Naisilla EI ole mitään velvoitetta maata kaikkien
        miesten kanssa ja olisi täysin järjetöntä selllaista heiltä vaatia.

        Siis mitä hemmettiä? Mitä naisten sitten pitäisi tehdä? Antaa säälipillua
        kaikille miehillä, vaikka ei tunne mitään vetoa heihin? Onko se sen
        naisen vika, jos joku mies ei kiinnosta?

        Ärsyttää tuollaiset tyypit, jotka syyttävät kaikesta naisia.
        Vai vielä vastuuseen pitäisi pistää siitä, ettei anna kaikille?
        Ihme idiotismia.

        koko asian jos sitä tuollaiseksi vääntää.

        Se kuitekin että naiset nykyään ovat mieluummin n.s. ukkomiesten ja yleensä varattujen miesten kanssa(jotka he kokevat vetävämmiksi ja osaavammiksi seksikumppaneiksi) kuin lähtevät olemaan kenenkään vailla naisseuraa olevan tai parsuhde/sksimarkkinoilta ulos ajautuneen miehen kanssa on ilman muuta päätynyt syrjäyttämään miehiä näistä kuvioista enemmän aiempiin aikoihin verrattuna(jolloin näitä useamman naisen miehiä oli vähemmän).

        Mitä tulee tähän sosiaaliseen syrjäytymiseen niin minusta se on vahvasti sidoksissa juurikin tähän parisuhde/seksi- markkinoilta syrjäytymiseenkin, varsinkin nykytilanteessa jossa nämä parisuhde/seksi- jutut ovat tulleet hyvin korostettuun asemaan kulttuurissamme yleensäkin. Se yksinäinen mies ei sitten tahdo sopia mihinkään porukkaan.Ysinäinen nainen puolestaan kelpaa hyvin, ja kelpaa pomminvarmasti aina ja mihin paikkaan vaan jos hän on edes siedettävän näköinen.
        Tällaisesta parisuhde/seksi markkinoilta ulos ajautuneesta miehestä pakkaa tulemaan niin paha sosiaalinen hylkiö, että hän ei tahdo oikein kelvata edes vaikkapa sisarustensa seuraan. Tämän oman syrjäytyneen tilanteensa ja muiden sekaan kelpaamattomuutensa tai sopimattomuutensa sitten kun asianomainen huomaa,niin hän helposti siinä alkaa eristäytyä yhä enemmän kaikista ihmiskontakteista välttääkseen korneja tilanteita. Ei se mitään montaa vuotta tarvitse tällainen päällä olla kun se jo voi syrjäyttää miehen aivan totaalisesti ja loppuiäksi kaikesta sosiaalisesta kanssakäymisestä, naisasioista nyt puhettakaan sitten enää.
        Tällaisella miehellähän on luonnollisesti taipumus siinä ottaaa itselleen vielä juurikin sellaisia harrastuksia joissa ei lainakaan ihmisten kanssa tekemisissä olla, jos ei hän sitten alkoholisoidu tai muuten ala itsetuhoisesti käyttäytyä.
        Tällaisen syrjäytymiskierteen voi laukaista esim.se jos joutuu muuttamaan uusiin olihin ja jättämään taakseen kaiken entisen, tai jos ei vaikkapa saa koulutustaan vastaavaa kunnon työtä ja uraansa alkuun,tai
        joutuu keikkumaaan liian pitkään liian pienillä tuloilla jonain opiskelijana parhaassa paritteluiässään, tai vielä myöhemmälläkin iällä jos esim.joutuu työttömäksi jostakin pitkäkestoisesta työsuhteesta ja tulotkin
        romahtavat. Pahin on tietnkin jos vielä vaikka nämä kaikkikin osuvat kohdalle.
        Näillä tällaisilla jutuilla on juurikin taipumus vielä kuohita mies henkisesti. Eli tällainen mies voi olla naisasiallisesti henkisesti kuohittu, eikä hänen siis tarvitse edes varsinaisesti kelvoton naisille olla. Tällainen mies ei välttämättä suinkaan edes tiedä todellista arvoaan naisten silmissä, mahdollisesti hän ei voisi reagoida enää edes siihen jos vaikka joku nainen kadulla häntä kädestä mukaansa vetäisi. Tosin ei ne naiset tällaista miestä kyllä juuri mukaansa vetämässä olekkaan,sillä kyllä tuollainen pitkäkestoinen sosiaalisesti syrjäytyneenä eläminen pakostakin näkyy sillä tavalla miehen päältä että mies on naiselle ainakin jonkinlainen turn-off olipa hän sitten vaikka kuinka komeakin. Poikkeuksen tässä suhteessa saattvat tehdä vain jotkin viehettävät ulkomaalaiset naiset.

        Nämä ovat sellaisia asioita että niitä on aika vaikea ymmärtää kenenkään joka ei itse ole tällaista kokemaan
        joutunut ja ei niitä juuri halutakkaan ymmärtää, mieluummin leimataan kaikki tällaiset miehet kelvottomiksi heikoiksi luusereiksi joiden on syytäkin syrjäytyä jo rotuhygieenisistä syistä. Ja helppohan tällaisa miehiä on leimata kun heillä yleensä juuri tästä syrjäytymiseestäänkin johtuen useimmiten menee muutenkin vähän huonosti,ja tietenkin tosikevottomat ovat samassa porukassa joihin sitten kaikki tällaiset miehet halutaan samaistaa.
        Sekin on huomattava että ei tämä sosiaalinen kanssakäyminen eikä edes seksisuhteet nykyoloissa merkitse sitä että myös lapsia on. Tuskin nykyolissa monikaan järkimies ainakaan montaa lasta lähtisi itselleen tekemään sittenkään vaikka omaa tasoaan vähän paremmankin naisen siihen hommaan saisi jos kerran olisi tietoinen siitä että itsessä on jotain virheitä tai vikoja tai yleensä vaan rumuuttakin jotka olisivat periytyvää lajia, tai sitten jos talous olisi huonolla tolalla. Eli ei tällaisille kulttuurisille tai sosiaalisille kahleille ainakaan järkimiesten osalta ole edes mitään rotuhygieenisiä perusteita.
        Aiemminhan näitä rotuhygieniajuttuja on ajettu niinkin,että juurikin parisuhteessa elevilä runsasti lapsia hankkineilta ja yhteiskunnan varoilla eläviltä on vaadittu steriilisaatiota vastineeksi näille yhteiskunnan myöntämille tuille. Nyt sitten tämäkin juttu on käännetty ihan päälaelleen sikäli, että vanhemmatkin aina pärjäilevät sosiaalituillakin kunhan vaan on niitä lapsia. Sitävastoin yksinäinen mies on hylkiö myös näiden erilaisten sosiaalitukienkin suhteen,jos hän niin alas vajoaa että sellaisia anelemaan joutuu.


    • Yksi niistä

      Itse olen 24 vuotias naisasialuuseri, mutta en ole muuten syrjäytynyt, minulla on kaverieta ja sosiaalinen elämä ja monilla kavereillanikin on naisia ja itsellänikni on naisia jopa kavereina. Minulla on myös töitä, urheiluharrastus eikä ole päihdeongelmaa vaikka silloin tällöin käynkin viihteellä, sen sijaan persoonallisuushäiriö löytyy.

      Eli ei pidä yleistää,että naisettomat miehet ovat myös muuten syrjäytyneitä, mistä tuli mieleeni että tiedän yhden syrjäytyneen sekakäyttäjän jolla on nainen. Sitäpaitsi jos mies on syrjäytynyt niin eiköhän se parisuhteen puuttuminen ole silloin se ongelmista pienin.

      • lähes syrjäytynyt

        "Sitäpaitsi jos mies on syrjäytynyt niin eiköhän se parisuhteen puuttuminen ole silloin se ongelmista pienin. "

        Varmaankin on noin, mutta jos ongelmat pistetään aikajärjestykseen, parisuhteen täydellinen puuttuminen nuoruusiässä ennustanee jossain määrin sitä, että ne muut ongelmat tulevat kohta perässä ja menevät vakavuusasteessa ohi. Siinä vaiheessa, kun pulmana on pelkkä yksinäisyys, asiaan voitaneen vielä vaikuttaa.


      • yes.
        lähes syrjäytynyt kirjoitti:

        "Sitäpaitsi jos mies on syrjäytynyt niin eiköhän se parisuhteen puuttuminen ole silloin se ongelmista pienin. "

        Varmaankin on noin, mutta jos ongelmat pistetään aikajärjestykseen, parisuhteen täydellinen puuttuminen nuoruusiässä ennustanee jossain määrin sitä, että ne muut ongelmat tulevat kohta perässä ja menevät vakavuusasteessa ohi. Siinä vaiheessa, kun pulmana on pelkkä yksinäisyys, asiaan voitaneen vielä vaikuttaa.

        yhdyn tähän, vaikka olenkin syrjäytyneeksi väärää sukupuolta.


      • kohtalontoveri

        Olen suunnilleen yhtä vanha kuin sinä ja ongelmakin on aika lailla samanlainen....Eli opiskelen ja kavereita riittää kummastakin sukupuolesta, mutta siltikään en ole koskaan seurustellut. Urheilen myös ja pidän muutenkin huolta itsestäni.

        En oikein tiedä mistä homma mättää....monesti puhutaan että miesten pitäisi huomata naisten epäsuorat vihjailut kiinnostuksesta, mutta mistä sen muka näkee?? Varsinkin jos itsetunto on muutenkin aika pohjalukemissa ja siihen kun lisätään vielä epävarmuus oman kalun koosta (joka on pieni), niin se ei ainakaan helpota tätä kokonaisuutta. Eipä oo ensimmäisen yön jälkeen pahemmin uusintoja ollu tiedossa, vaikka ois käsiä/suuta käyttäny avituksena...(Ja naisia on lukumääräsesti alle 10)

        Monesti suorastaan vituttaa kun luullaan, että jos oot: sosiaalinen, laajan kaveripiirin omaava ja ees kohtalaisen ok näkönen tapaus, niin naisia pitäs riittää/sä seurustelisit.....

        Ps. Elämä on pääsääntösesti tosi ihanaa, vaikka ei sitä naista tossa ookkaan...opiskelen just sitä mistä tykkään, oon henkisesti&fyysisesti terve ja noista kavereista oon kans tosi kiitollinen.

        Eihän kaikkea voi aina saada??!! Tsemppiä ja hyvää kevättä kaikille!!

        Pahoittelut tilityksestä kielioppivirheistä :)


      • mitenkään aukottomasti.
        lähes syrjäytynyt kirjoitti:

        "Sitäpaitsi jos mies on syrjäytynyt niin eiköhän se parisuhteen puuttuminen ole silloin se ongelmista pienin. "

        Varmaankin on noin, mutta jos ongelmat pistetään aikajärjestykseen, parisuhteen täydellinen puuttuminen nuoruusiässä ennustanee jossain määrin sitä, että ne muut ongelmat tulevat kohta perässä ja menevät vakavuusasteessa ohi. Siinä vaiheessa, kun pulmana on pelkkä yksinäisyys, asiaan voitaneen vielä vaikuttaa.

        "parisuhteen täydellinen puuttuminen nuoruusiässä ennustanee jossain määrin sitä, että ne muut ongelmat tulevat kohta perässä ja menevät vakavuusasteessa ohi"

        Musta yllä sanottu ei toimi ihan noin. Entisillä yläasteen koviksilla menee usein huonosti vanhempana, kuten menee yläasteen iän nördeilläkin ehkä.

        Ja kai parisuhteen muodostamisessa on lähinnä kyse kiintymysmallista. Jotkut kiintyvät läheisesti vain muutamiin ystäviin. Toiset pitävät isoa jengiä, mutta ei yhtään tosi hyvää ystävää. Veikkaisin, että yhden kaverin miehet käyttäytyvät naissuhteissa samoin, odottavat sitä tärkeää hengenheimolaista ja ei tunne vetoa vähänsinnepäin oleviin naisiin.

        Jos kiintymyssuhteet on olleet alistumis- tai dominoimissuhteita, niin parisuhteen luomisessa pitäisi olla tasavertainen. Eli oppimisen ja oman käyttäytymisen korjaamisen paikka. Vaikea toteuttaa muttei mahdoton. Lienee parasta itsenäistyä kokonaan ensin yksin vaikeiden aikojen jälkeen ja aloitella sitten suht puhtaalta pöydältä. Kaikki kun ei ole saaneet ongelmatonta kasvuympäristöä.


      • lähes syrjäytynyt
        mitenkään aukottomasti. kirjoitti:

        "parisuhteen täydellinen puuttuminen nuoruusiässä ennustanee jossain määrin sitä, että ne muut ongelmat tulevat kohta perässä ja menevät vakavuusasteessa ohi"

        Musta yllä sanottu ei toimi ihan noin. Entisillä yläasteen koviksilla menee usein huonosti vanhempana, kuten menee yläasteen iän nördeilläkin ehkä.

        Ja kai parisuhteen muodostamisessa on lähinnä kyse kiintymysmallista. Jotkut kiintyvät läheisesti vain muutamiin ystäviin. Toiset pitävät isoa jengiä, mutta ei yhtään tosi hyvää ystävää. Veikkaisin, että yhden kaverin miehet käyttäytyvät naissuhteissa samoin, odottavat sitä tärkeää hengenheimolaista ja ei tunne vetoa vähänsinnepäin oleviin naisiin.

        Jos kiintymyssuhteet on olleet alistumis- tai dominoimissuhteita, niin parisuhteen luomisessa pitäisi olla tasavertainen. Eli oppimisen ja oman käyttäytymisen korjaamisen paikka. Vaikea toteuttaa muttei mahdoton. Lienee parasta itsenäistyä kokonaan ensin yksin vaikeiden aikojen jälkeen ja aloitella sitten suht puhtaalta pöydältä. Kaikki kun ei ole saaneet ongelmatonta kasvuympäristöä.

        Kun puhuin "nuoruusiästä" valitsin sanani ehkä huonosti, koska kouluikäisiä en tarkoittanut. Se onko yläasteella kavereita/tyttöystävää ei vielä enteile mitään. Jos keski-iän alku määritellään n. 35 ikävuoden tienoille kuten usein on tapana ulottuu nuoruus siis sinne asti. Ja jos 30-vuotiaaksi asti on elellyt ilman parisuhdetta, se alkaa jo olla erinäisten vaikeuksien ennusmerkki. Siitäkin voi tietysti olla eri mieltä, mutta aikuisikäisiä joka tapauksessa tarkoitin enkä koululaisia.


    • eräs hissukka

      Oma käsitykseni tällaisen "kolkyt ja ei intiimiä elämää" ihmisenä on se että hyvin suurella osalla kohtalotovereista ikään katsomatta on ollut koulukiusaaminen tms pieleen mennyt kohta elämässä raktaisevalla hetkellä.

      Itse en olut mikään paha tapaus kiusaamisen osalta, mutta yläasteella saamani liikanimi ja muiden naureskelu riitti ihan ilman mustelmiakin tekemään tehtävänsä siinä mielessä että kasvatin sosiaalisen suojamuurin joka ei ikinä rakoillut naisten kohdalla tarpeeksi (en kuitenkaan vihaa naisia tms... Olen sellainen "pillu jalustalla" tapaus). Olen miettinyt jos tämä olis tapahtunut joskus aiemmin tai myöhemmin olisiko vaikutus ollut pienempi, mutta itsellä tilanne tuntui helpottavan liian myöhään, eli sen jälkeen sai jo pelätä olevansa epänormaali kun mitään ei ollut tapahtunut.

      Perusluonne tietenkin vaikuttaa asiaan, eli olen olltu sellainen peruskiltti "lammas" koko elämäni. Tässä pahin ongelma on siinä että yhteiskunta ja moraaliset arvot aina kannustavat tähän lammas suuntaan, mikä voi tietenkin olla koko väestöä ja sen susimaisuutta ajatelen parempi vaihtoehto, mutta totuus on kuitnkin se että ei lamamsta tarvitse enää paremmaksi lampaaksi opettaa.... päinvastoin, minulle olisi pitänyt opettaa moraalista joustamista, oman puolen pitämistä ja muuta "ilkeätä" edes vähän.

      Vaikka siihen ei aikuisten oikeasti uskonutkaan, niin väitän että alitajuntaisesti kiltti mies kuvittelee että pysymällä pois jaloista ja olemalla kiltti lammas, joku päivä joku tulee ja palkitsee siitä hyvästä... että jossain olisi joku prinsessa odottamassa jne. Se on joku epätoivoinen oljenkorsi mihin tietämättään tukeutuu, kun ei muutakaa uskalla yrittää.

      Sukuopuoli / miehenä oleminen tekee tietenkin sen että ei riitä että on näytilllä. Jos joku nainen katsoo sillä silmällä tai edes sinnepäin, se välittyy perille yhtä tehokkassti kun ääni perhosen siivistä naapurikaupungista.

      Eli sitä eletään toimintamallien osalta umpikujassa. Ei tarvittaavaa taitoa kokemuksista eikä uskallusta perusluonteesta ja jälkeenjäämisestä johtuen.

      Väitän että tehokkain paikka yhteiskunnalla tähän puuttumiseen olisi teini-iässä. Onnistunut, turavallinen ensiaskel (tai turvallinen ympäristö siihen) olisi muuttanut omalta osaltani varmaankin kaiken. En usko että olisi edes mikään maailman mahdottomin tehtävä - uskon että se sterotypia mihin itse kuuluin näkyy jo kilometrin päähän..... Ja kun ainoa valistus mitä koulu tarjosi naisten tai seksin jne. suhteen oli "Käyttäkää korjtsuja, tuolla on tauteja", niin ei voi kyllä kehua että nykyisestä (tai silloisesta) systeemistä olisi mitään hyötyä ollut.

      Kiltti lammas kyllä osaa, mutta sitä pitää auttaa tai käskeä. Itse olen elämässsäni onnistunut vähintään keskinkertaisesti tai paremmin kaikessa muussa kuin nais&sosiaali akselilla. Ja se on ainoa asia missä minulle sanottiin että olen "luuseri"... ja niin myös kävi, eli alitajuntaisesti suoriduin minulle annetusta "tehtävästä". Muilla elämän alueilla ei vastaavaa kukaan sanonut, useinmiten päinvastoin ja nissä tulokset ovat positiivisia.

      Eli Kola-Ollin suoritusta lainatakseni "kävi näin", mutta ei olisi tarvinnut käydä. Ratkaisu on periaatteessa lapsellisen yksinkertainen - kilttiä pitää "käskeä" onnistumaan (ajoissa). Tai ainakin turvata reilu pelikenttä ja toivoa että sattuma ja todennäköisyydet muodostavat positiivisen odotusarvon onnistumiselle.

      • miehenketale

        hyvä hyvä..sujuvaan sanalliseen muotoon kiteytit kaikki ajatukseni..:)


    • H is for Heels

      Mulle tulisi ensimmäisenä mieleen, että kroonisesti yksinäisillä on voinut olla puutteellinen sosiaalinen kasvatus. Kaikkia meistä ei opasteta tarpeeksi ottamaan kontaktia uusiin ihmisiin. Jos henkilö on temperamentiltään arka ja uudet ihmiset hämmentävät, niin hän tarvitsisi paljon tukea ja rohkaisua yrittäessään luoda kontakteja. Jos tukea ei saa niin millä voi oppia tai edes uskaltaa yrittää?

      Eikä arkuus ole ainoa mikä voi syrjäyttää sosiaalisesti. Sosiaalisesti vaikeita piirteitä on muitakin. Mielestäni on silkkaa sontaa väite, että kiltteys ja hyvätapaisuus johtaisivat yksinäisyyteen. Joku yllä näin väitti... Väitän, että tässä on nyt mennyt termit sekaisin. Kiltteyteen voi halutessaan sekoittaa vaikka aloitekyvyttömyyden, joka luonnollisesti haittaa suhteiden solmimista. Hyvätapaisuus ei varmasti koskaan ole estänyt suhteiden syntymistä mutta huonotapaisuus on varmasti.

      Sitten mieleen tulee esimerkiksi kyvyttömyys läheisiin ihmissuhteisiin. Osa meistä kasvaa niin kaoottisissa perheissä ettei sieltä helposti kasva tunne-elämältään vakaita ja suhteisiin pystyviä ihmisiä.

      Leimaamisen välttäminen olisi kanssa yksi tapa helpottaa kaikkien elämää. Miettikää nyt näitä "siis jos ei ole seurustellut kertaakaan kolmen kympin ikään mennessä niin ei niinku ole ihan normaali". Onko sitten ihme jos joku kokonaan jää ilman... Yritetään olla ymmärtäväisiä ja annetaan toisille mahdollisuuksia.

      • entinen syrjäytynyt

        Minun viestiini ilmeisesti viittaat, koska minulla noita mainitsemiasi termejä oli, joten pakko kommentoida seuraavaa kohtaa viestissäsi:

        "Mielestäni on silkkaa sontaa väite, että kiltteys ja hyvätapaisuus johtaisivat yksinäisyyteen. Joku yllä näin väitti... Väitän, että tässä on nyt mennyt termit sekaisin. Kiltteyteen voi halutessaan sekoittaa vaikka aloitekyvyttömyyden, joka luonnollisesti haittaa suhteiden solmimista."

        Väitä mitä väität termien sekoittumisesta, mutta sinulta on nyt mennyt asiasisältö niiden takana sekaisin. Kirjoitin siitä, mitä kiltiksi kasvattaminen voi saada aikaan (katso vaikka uudestaan jollet usko!), mutta EN SUINKAAN SANONUT, ETTÄ KUN KASVATETAAN KILTIKSI SAADAAN AIKAAN KILTTI. Tuloksena on aloitekyvytön aikuinen, jollaisesta sinäkin juuri puhut - sellainen joka on kiltti ehkä näennäisesti, mutta todellisuudessa ensisijaisesti arka ja pelokas, mikä johtaa juuri aloitekyvyttömyyteen.

        Ihan suoraan sanoen vielä: kirjoitin omasta itsestäni ja asiasta, joka koko elämäni on minua vaivannut, joten hauku sinä sitten vaan kaikin mokomin traumojani silkaksi sonnaksi ja ole ylpeä itsestäsi!


    • osapuoli

      Peritään sinkuilta tuntuvasti enemmän veroa. Rajattaisiin vaikka kyseinen lisävero 25 - 35 vuotiaisiin. Silloin varmaan paineet pariutua kasvavat ja ehkä miesten ja naisten välinen eriarvoisuus parisuhdemarkkinoilla tasoittuisi. Kenenkään ei silloin kannattaisi suotta odotella "sitä oikeaa" vaan ehkä myös vähempiosaisetkin saisi kontakteja naisiin tai miehiin.

      • Sarianna Paasonen

        Eikös ennen vanhaan ollutkin sellainen vanhanpiian vero? Jos tiettyyn ikään mennessä oli vielä naimaton niin alettiin periä veroa.

        Edellä mainittu on ainakin osasyynä siihen miksi omat vanhempani menivät naimisiin. Äitini oli lähestymässä tätä rajaikää ja ehdotti yhdelle siinä jonkin aikaa jaloissa pyörineelle rentulle avioliittoa. 40 vuotta ovat nyt toisiaan katselleet ylä- ja alamäkiä mennen.


      • M27

        Tuo varmasti toimisi. Ja se olisi myös hyvä, että vero rajattaisiin 25-35 -vuotiaisiin, eli juuri siihen ikäryhmään, jossa se tietty "vähemmän suosittu" osuus naisista jää markkinoille pyörimään, antamaan tylyjä pakkeja oman tasoisilleen miehille ja irtoseksiä pelimiehille.

        Nykyajan feministinen yhteiskuntahan on juuri talouden tulonsiirroilla luonut tilanteen, jossa nainen voi koko elämänsä keskittyä vai pelaamaan erilaisten pelimiesten kanssa, ehkä tehdä näille pari lehtolastakin, ja sitten elää näiden lasten kanssa yhteiskunnan varoilla.

        Tulonsiirtoja ja verotusta ajatellen, jos ensinnäkin toteutettaisiin tuo sinkkuvero, ja sen lisäksi tulonsiirtoja yksinhuoltajille kiristettäisiin hiukan, saataisiin varmasti tasa-arvoisempi tilanne parisuhdemarkkinoille. "Matalatasoisten" naisten olisi houkuttelevampaa hyväksyä vierelleen oman tasoisensa mies, koska yhteiskunta ei niin paljon rahallisesti avustaisi pelimiesten panopatjaksi heittäytymistä.

        (Itse olen matalatasoinen mies, mutta en kyllä tarvitsisi mitään kannustimia matalatasoisen naisen kanssa elämiseen. Kunhan nainen vain olisi riittävän sitoutunut kanssani elämiseen, niin se riittäisi. Toisaalta voisin mielelläni maksaa "sinkkuveroa" vaikka se taloudellista tilannettani huonontaisikin entisestään. Tämänhetkisen taloudellisen tilanteen huononeminen olisi pieni harmi sen rinnalla, että valtio auttaisi parisuhdemarkkinoiden vähäosaisia (esim. minua) kohtaamaan paremman puoliskonsa)


      • Huorat verolle heti
        Sarianna Paasonen kirjoitti:

        Eikös ennen vanhaan ollutkin sellainen vanhanpiian vero? Jos tiettyyn ikään mennessä oli vielä naimaton niin alettiin periä veroa.

        Edellä mainittu on ainakin osasyynä siihen miksi omat vanhempani menivät naimisiin. Äitini oli lähestymässä tätä rajaikää ja ehdotti yhdelle siinä jonkin aikaa jaloissa pyörineelle rentulle avioliittoa. 40 vuotta ovat nyt toisiaan katselleet ylä- ja alamäkiä mennen.

        saisi periä huoraveroa, koska pilaavat koko Suomikuvan ja oksettavat fiksua väestöä.
        Sekin raha voitaisiin viedä nälkäänäkeville lapsille tai jotain muuta tärkeää.
        Hyi saasta, että oksettaa suomiakat, jotka ovat visvaisia paskaperseitä.


      • ala-arvoinen kommentti
        Huorat verolle heti kirjoitti:

        saisi periä huoraveroa, koska pilaavat koko Suomikuvan ja oksettavat fiksua väestöä.
        Sekin raha voitaisiin viedä nälkäänäkeville lapsille tai jotain muuta tärkeää.
        Hyi saasta, että oksettaa suomiakat, jotka ovat visvaisia paskaperseitä.

        entäs miehet sitten, ovatko he mallikansalaisia? Aina ovat vonkaamassa ja ahdistelemassa naisia milloin missäkin, varsinkin yöelämässä.
        Entäs suomalaisten miesten kuva ulkomailla esim. Thaimaa ja Viro/Venäjä, onko se mallikelpoinen?

        Sinun täytyy olla provo, mutta ajattelu on silti sallittua, sinullekin.


    • sinne sen voi päättää

      Peruskoulusta (teinivuosista) kaikki siis alkaa. Voisiko sosiaalisesta kanssakäymisestä/itseluottamuksesta ja "oikeasta" ajattelusta tehdä pakollisen oppiaineen?

      Luulisin kuitenkin ettäsuuri osa ongelmista (nuorilla) miehillä on lähinnä sosiaalisen pelisilmän puutetta ja huonoa itseluottamusta.

      Oman teini-ikäni olisi tehnyt helpommaksi jos joku olisi tullut sanomaan "sä et ole paska" ja perustelut päälle. Nyt vasta 25-vuotiaana alan hiljalleen hiffaamaan etten olekkaan välttämättä paskaluuseri, vaikka ajatusmalli onkin juurtunut syvään.

      • kuin ei mitään

        Sanoisin tuohon, että jos joku päinvastoin olisikin sanonut minulle, että "sä oot ihan paska" ja perustellut näkemyksensä, siitäkin olisi ollut enemmän apua kuin siitä, mikä yleensä on tilanne, eli että osa pojista vaietaan näkymättömiksi ikäänkuin heitä ei olisi olemassakaan. Ollaan heille päällisin puolin kohteliaita mutta ikimaailmassa ei haluta olla heidän kanssaan missään tekemisissä. Jos se mitä ajatellaan sanottaisiin suoraan, tilannetta osaisi ehkä ruveta korjaamaan.


      • Paskaa riittänee

        kaikki pahuudet alkaa, paitsi fiksuilta nuorilta.
        Siellä alkaa seksin jauhanta livenä, tupakki, alkoholi ja huumeet.
        Sitten nämä todella kunnolliset ihmiset joutuvat maksamaan kaikki sosiaalipummien ja avioerolasten etc etc kustannukset ja huumehörhöjen kuntoutukset etc


    • alkup. kirjoittaja

      Katsoitteko YLEltä tulevaa Kamrat på svensa -ohjelmaa.

      Siinä oli mielenkiintoinen ensimmäinen jakso, jossa puhuttiin siitä ovatko kaikki miehet ruotsissa homoja, kuten suomessa usein väitetään.

      Käytännössä siis vertailtiin suomalaisen ja ruotsalaisen mieskuvan eroavaisuutta.

      Vaikka ohjelmassa paljastui se, mitä jo tiedettiinkin, eli että ruotsalainen mies on "pehmomies" verrattuna suomalaiseen, niin kaikkein mieleenpainuvimman kommentin antoi eräs nuorehko mies, joka sanoi että: "on minullakin ennakkoluuloja suomalaisia kohtaan, olen onnellinen että täällä Ruotsissa meidän ei tarvitse koko ajan olla niin "kovia""

      Mielestäni ihan mielenkiintoinen näkemys, sillä minusta itsestäni on usein tuntunut, että olen vähemmän "kova" kuin mitä joku hahmottamaton yleinen paine vaatii.

      Vaikka en haluakaan olla ruotsalainen mies omalta identiteetiltäni, niin minusta tervettä siellä on se, että mies voi ihan käytännössäkin, ei pelkästään puheen tasolla, olla hieman pehmo.

      Ei kaikista ole barbaareiksi.

      • pekkis463

      • tiedoksi ruotsalaisille

        Ei neuvostopanssareita pysäytetty feminiinisellä puolella, eikä saksalaisia ajettu lapista herkistelemällä.
        Tämä on raaka paikka jossa eivät niiskuneidit pärjää, ja itse olen jumalattoman ylpeä tästä seikasta.


      • alkup. kirjoittaja
        tiedoksi ruotsalaisille kirjoitti:

        Ei neuvostopanssareita pysäytetty feminiinisellä puolella, eikä saksalaisia ajettu lapista herkistelemällä.
        Tämä on raaka paikka jossa eivät niiskuneidit pärjää, ja itse olen jumalattoman ylpeä tästä seikasta.

        se että tunnustaa olemassaolevan pehmeämmän puolensa ja joskus näyttää myös sitäkin, niin että siitä ei joudu pilkan tai oudoksunnan kohteeksi ei millään tavalla estä toimimasta esim. kriisiolosuhteissa asiaankuuluvalla tavalla.

        On täysin idioottimaista väittää että ihmisellä, mukaanluettuna miessukupuoli, ei muka olisi herkkiä tai pehmeitä puolia. Kaikilla on, aivan kaikilla, paitsi luonnevikaisilla.

        Joten miksi sitä sitten ei voitaisi myös sallia? Ei kai se tarkoita että jos joskus saa olla herkkä, niin sitten miehuus ja toimintakyky esim. sodassa on menetetty lopullisesti?

        Tiedätkö myös mistä kovuuden ihannointi ja etenkin miehen pehmeämmän puolen haukkuminen kertoo?

        Se kertoo siitä että miehuus on hauras kuin munankuori. On ikäänkuin homous ja neitimäisyys väijyisi koko ajan kulman takana. Ne voivat iskeä koska tahansa jos ei ole varuillaan. Jos leimataan esim. neidiksi tai homoksi itsekisestä tai siitä että osoittaa muuten pehmeitä puoliaan, niin mistä muusta se kertoo kuin siitä että miehuus on hauras ja voi särkyä pienimmistäkin asioista.

        Minusta sellainen kuva ei ole kauhean ylevä, siis sukupuoli-identiteetti, joka on tuolla tavalla altis särkymiselle ja haavoittuu pienimmistäkin poikkeamista.

        Minä voin olla hyvinkin herkkä, mutta tarvittaessa olen kyllä aivan varmastgi valmis myös rintamalle rynnäkkökiväärin kanssa. Näissä asioissa ei ole ristiriitaa minusta millään tavalla.

        Ja sitäpaitsi ihmisen tunne-elämä on melko pitkälle myötäsyntyistä ja lapsuudessa / nuoruudessa muovautunutta, joten se että se jotenkin tukahdutetaan ja leikitään että se ei ole olemassa, ei mitenkään poista sitä oikeasti. Sama luonne ja herkkyys siellä taustalla vaikuttaa tekoihin, vaikkapa siellä sotatantereella.

        Tunteita voidaan ulospäin peitellä ja toisilta salata, näyttää kivikasvoiselta, mutta loppujen lopuksi ne tunteet siellä taustalla määräävät ihmisen toiminnasta.


      • SPARTAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAa
        tiedoksi ruotsalaisille kirjoitti:

        Ei neuvostopanssareita pysäytetty feminiinisellä puolella, eikä saksalaisia ajettu lapista herkistelemällä.
        Tämä on raaka paikka jossa eivät niiskuneidit pärjää, ja itse olen jumalattoman ylpeä tästä seikasta.

        THIS - IS - SPARTAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA


      • sparta-miäs
        alkup. kirjoittaja kirjoitti:

        se että tunnustaa olemassaolevan pehmeämmän puolensa ja joskus näyttää myös sitäkin, niin että siitä ei joudu pilkan tai oudoksunnan kohteeksi ei millään tavalla estä toimimasta esim. kriisiolosuhteissa asiaankuuluvalla tavalla.

        On täysin idioottimaista väittää että ihmisellä, mukaanluettuna miessukupuoli, ei muka olisi herkkiä tai pehmeitä puolia. Kaikilla on, aivan kaikilla, paitsi luonnevikaisilla.

        Joten miksi sitä sitten ei voitaisi myös sallia? Ei kai se tarkoita että jos joskus saa olla herkkä, niin sitten miehuus ja toimintakyky esim. sodassa on menetetty lopullisesti?

        Tiedätkö myös mistä kovuuden ihannointi ja etenkin miehen pehmeämmän puolen haukkuminen kertoo?

        Se kertoo siitä että miehuus on hauras kuin munankuori. On ikäänkuin homous ja neitimäisyys väijyisi koko ajan kulman takana. Ne voivat iskeä koska tahansa jos ei ole varuillaan. Jos leimataan esim. neidiksi tai homoksi itsekisestä tai siitä että osoittaa muuten pehmeitä puoliaan, niin mistä muusta se kertoo kuin siitä että miehuus on hauras ja voi särkyä pienimmistäkin asioista.

        Minusta sellainen kuva ei ole kauhean ylevä, siis sukupuoli-identiteetti, joka on tuolla tavalla altis särkymiselle ja haavoittuu pienimmistäkin poikkeamista.

        Minä voin olla hyvinkin herkkä, mutta tarvittaessa olen kyllä aivan varmastgi valmis myös rintamalle rynnäkkökiväärin kanssa. Näissä asioissa ei ole ristiriitaa minusta millään tavalla.

        Ja sitäpaitsi ihmisen tunne-elämä on melko pitkälle myötäsyntyistä ja lapsuudessa / nuoruudessa muovautunutta, joten se että se jotenkin tukahdutetaan ja leikitään että se ei ole olemassa, ei mitenkään poista sitä oikeasti. Sama luonne ja herkkyys siellä taustalla vaikuttaa tekoihin, vaikkapa siellä sotatantereella.

        Tunteita voidaan ulospäin peitellä ja toisilta salata, näyttää kivikasvoiselta, mutta loppujen lopuksi ne tunteet siellä taustalla määräävät ihmisen toiminnasta.

        Sparta-vitsit sikseen, mutta eikös Hotakainen kirjoittanut että suomalainen mies saa itkä vain perunakellarissa tai yksin metsässä.

        Muuten saa sukunimensä eteen itku -etuliitteen, kuten itku-Kartio.

        Se vaan on paikallinen kulttuuri, on ollut ja tulee olemaan vielä hyvän aikaa, yksi yliopiston luennolla opittu ideanpoikanen ei satojen vuosien aikana muovautunutta mentaliteettia muuta, ainakaan ihan äkkiä.

        Se on kuitenkin myönnettevä, että Lallit ja Rokat ovat helisemässä nykyisen MTV-maailman kanssa, sitä kun ei voi ratkaista kirveellä tai Suomi-KP:llä.


      • alkup. kirjoittaja
        tiedoksi ruotsalaisille kirjoitti:

        Ei neuvostopanssareita pysäytetty feminiinisellä puolella, eikä saksalaisia ajettu lapista herkistelemällä.
        Tämä on raaka paikka jossa eivät niiskuneidit pärjää, ja itse olen jumalattoman ylpeä tästä seikasta.

        Yksi asia mikä tuli mieleen ruotsista ja sodista on se, että aika usein Ruotsia suorastaan haukutaan siitä, että eivät ole käyneet sotia 200 vuoteen.

        Tätä en voi käsittää. Onko se nyt niin, että Suomi lähti ihan vapaaehtoisesti ja omasta valinnastaan haastamaan itänaapuria? Ihan vain sen takia, että ei vain pääse kansa löysistymään ja miehet naisistumaan?

        Ei kai maata voi syyttää siitä että parhaansa mukaan vältteli sotaa, varsinkin jos on pienehkö maa?

        Jos sota nyt tuo sellaisen gloorian ja jalostaa kansalaisia, niin miksipä emme pyytäisi itänaapurilta pientä revanssia, ikäänkuin näytösottelu-hengessä. Eipä sitten tarvitsisi enää puhua pelkästään 70-vuoden takaisista tapahtumista, kun olisi uudempaakin referenssimateriaalia.

        Sota oli ja meni, veteraanit tekivät raskaan ja kunniakkaan työn. Mutta se mitä silloin tapahtui ei ole millään tavalla verrattavissa nykyaikaan. Tuntuu että jotkut kansalaiset ovat kuunnelleet hieman liikaa sankaritarinoita, ja samastavat itsensä noihin miehiin 30-40 -luvuilta.

        Tosiasiassahan maailma oli silloin niin erilainen, että voitaisiin puhua että sodassa oli kokonaan erilainen kansa. Silloin sodassa oli fyysiseen työhön ja niukkuuten tottunut, pääsääntöisesti luonnon hyvin tunteva, säiden ja rasituksen karaisema mies. Mies, jota ei nykyaikana vastaa juuri kukaan.

        Sankaritarinoita ja kansallisia sellaisia tarvitaan, mutta älkää nyt herran tähden kuvitelko että vastaisitte noita veteraaneja. Maailma on ihan erilainen nykyään ja ihmiset siinä.


      • a--ha!
        alkup. kirjoittaja kirjoitti:

        Yksi asia mikä tuli mieleen ruotsista ja sodista on se, että aika usein Ruotsia suorastaan haukutaan siitä, että eivät ole käyneet sotia 200 vuoteen.

        Tätä en voi käsittää. Onko se nyt niin, että Suomi lähti ihan vapaaehtoisesti ja omasta valinnastaan haastamaan itänaapuria? Ihan vain sen takia, että ei vain pääse kansa löysistymään ja miehet naisistumaan?

        Ei kai maata voi syyttää siitä että parhaansa mukaan vältteli sotaa, varsinkin jos on pienehkö maa?

        Jos sota nyt tuo sellaisen gloorian ja jalostaa kansalaisia, niin miksipä emme pyytäisi itänaapurilta pientä revanssia, ikäänkuin näytösottelu-hengessä. Eipä sitten tarvitsisi enää puhua pelkästään 70-vuoden takaisista tapahtumista, kun olisi uudempaakin referenssimateriaalia.

        Sota oli ja meni, veteraanit tekivät raskaan ja kunniakkaan työn. Mutta se mitä silloin tapahtui ei ole millään tavalla verrattavissa nykyaikaan. Tuntuu että jotkut kansalaiset ovat kuunnelleet hieman liikaa sankaritarinoita, ja samastavat itsensä noihin miehiin 30-40 -luvuilta.

        Tosiasiassahan maailma oli silloin niin erilainen, että voitaisiin puhua että sodassa oli kokonaan erilainen kansa. Silloin sodassa oli fyysiseen työhön ja niukkuuten tottunut, pääsääntöisesti luonnon hyvin tunteva, säiden ja rasituksen karaisema mies. Mies, jota ei nykyaikana vastaa juuri kukaan.

        Sankaritarinoita ja kansallisia sellaisia tarvitaan, mutta älkää nyt herran tähden kuvitelko että vastaisitte noita veteraaneja. Maailma on ihan erilainen nykyään ja ihmiset siinä.

        "oli fyysiseen työhön ja niukkuuten tottunut, pääsääntöisesti luonnon hyvin tunteva, säiden ja rasituksen karaisema mies. Mies, jota ei nykyaikana vastaa juuri kukaan."

        Nykymiehillä on liian helppoa, ja kun ensimmäinen vastoinkäyminen osuu kohdalle, pillahdetaan itkuun.
        Ei sellainen ole mies eikä mikään joka ei edes yritä. Elämä on kovaa, se on fakta siinä missä vetovoimakin.


      • alkup. kirjoittaja
        a--ha! kirjoitti:

        "oli fyysiseen työhön ja niukkuuten tottunut, pääsääntöisesti luonnon hyvin tunteva, säiden ja rasituksen karaisema mies. Mies, jota ei nykyaikana vastaa juuri kukaan."

        Nykymiehillä on liian helppoa, ja kun ensimmäinen vastoinkäyminen osuu kohdalle, pillahdetaan itkuun.
        Ei sellainen ole mies eikä mikään joka ei edes yritä. Elämä on kovaa, se on fakta siinä missä vetovoimakin.

        Miten niin elämä on kovaa?

        Ei minun elämäni ole mitenkään erityisen kovaa ollut. Ja olen aina eteenpäin päässyt, jos hetkittäin on tuntunut vaikealta. Olen voinut pysähtyä ja itkeäkin tilannettani (yksin tosin sen joutuu tekemään), mutta sitten sen jälkeen olen taas painanut eteenpäin.

        Mutta ei täällä elämä välttämättä mitenkään erityisen kovaa ole.

        Herkän puolen tunnustaminen itsessään ei vie pois yrittämistä tai halua mennä eteenpäin. Se saattaa jopa edesauttaa jaksamista, koska kun mitätöi tunteitaan, niin niillä on yleensä kasaanntua ja sen sijaan että ne toimisivat voimavarana, ne tuhoavat ja syövät ihmistä sisältäpäin.

        Sinustako pitää ladata niin paljon paskaa sisälleen vain kun voi, ilman että millään tavalla ikinä purkaa sitä?

        Se, mitä puhutaan nykyelämän helppoudesta on mielestäni itsestäänselvää. Yhteiskunnan yksi päätavoite on mennä eteenpäin ja luoda aina paremmat ja mukavammat olosuhteet. Miksi siis ihmetellä, että varusmiehet ovat nykyään rapakunnossa verrattuna menneisiin aikoihin tai että luonto ei ole juuri kellekään tuttu? Tähänhän sitä ollaan pyritty, siihen että ihmisillä on mukavampi olla ja miellyttävämmät olosuhteet. Totta helvetissä se heijastuu sitten kuntoon yms. koska ei tarvitse enää olla missään ulkona tai fyysisissä töissä.

        Ei silloin 30-40 -luvuillakaan miehet olleet ulkona töissä jotta pääsisivät sotimaan, vaan koska OLI PAKKO. Jos ei olisi ollut pakko, niin ei siellä vapaaehtoisesti moni olisi ollut.

        Näille ko. aikakauden miehille saatettiin heillekin sanoa että "teillä on niin helppoia, kun on sentään edes ruokaa, että ei tarvitse pelätä kuolemista nälkään".

        Menneisiin tarttuminen itseisarvona ei ole mielestäni kestävää, koska me kuitenkin pyrimme siitä koko ajan poispäin. Ei ole järkevää vaatia ihmisiltä menneen maailman kykyjä vain sen takia, että ne ajat ovat muuttuneet mielessämme tarunhohtoisiksi.

        Hauskaa on, että näihin aikoihin kaipaavat usein ne, jotka eivät ole mitään vastaavaa ikinä kokeneet. Nämä ihmiset haukkuvat nykymiehiä ja -ihmisiä kuten olisivat jollain tapaa erillään heistä ja edustaisivat sitä sota-aikaa.


      • tu liikkuvaksi.
        alkup. kirjoittaja kirjoitti:

        Miten niin elämä on kovaa?

        Ei minun elämäni ole mitenkään erityisen kovaa ollut. Ja olen aina eteenpäin päässyt, jos hetkittäin on tuntunut vaikealta. Olen voinut pysähtyä ja itkeäkin tilannettani (yksin tosin sen joutuu tekemään), mutta sitten sen jälkeen olen taas painanut eteenpäin.

        Mutta ei täällä elämä välttämättä mitenkään erityisen kovaa ole.

        Herkän puolen tunnustaminen itsessään ei vie pois yrittämistä tai halua mennä eteenpäin. Se saattaa jopa edesauttaa jaksamista, koska kun mitätöi tunteitaan, niin niillä on yleensä kasaanntua ja sen sijaan että ne toimisivat voimavarana, ne tuhoavat ja syövät ihmistä sisältäpäin.

        Sinustako pitää ladata niin paljon paskaa sisälleen vain kun voi, ilman että millään tavalla ikinä purkaa sitä?

        Se, mitä puhutaan nykyelämän helppoudesta on mielestäni itsestäänselvää. Yhteiskunnan yksi päätavoite on mennä eteenpäin ja luoda aina paremmat ja mukavammat olosuhteet. Miksi siis ihmetellä, että varusmiehet ovat nykyään rapakunnossa verrattuna menneisiin aikoihin tai että luonto ei ole juuri kellekään tuttu? Tähänhän sitä ollaan pyritty, siihen että ihmisillä on mukavampi olla ja miellyttävämmät olosuhteet. Totta helvetissä se heijastuu sitten kuntoon yms. koska ei tarvitse enää olla missään ulkona tai fyysisissä töissä.

        Ei silloin 30-40 -luvuillakaan miehet olleet ulkona töissä jotta pääsisivät sotimaan, vaan koska OLI PAKKO. Jos ei olisi ollut pakko, niin ei siellä vapaaehtoisesti moni olisi ollut.

        Näille ko. aikakauden miehille saatettiin heillekin sanoa että "teillä on niin helppoia, kun on sentään edes ruokaa, että ei tarvitse pelätä kuolemista nälkään".

        Menneisiin tarttuminen itseisarvona ei ole mielestäni kestävää, koska me kuitenkin pyrimme siitä koko ajan poispäin. Ei ole järkevää vaatia ihmisiltä menneen maailman kykyjä vain sen takia, että ne ajat ovat muuttuneet mielessämme tarunhohtoisiksi.

        Hauskaa on, että näihin aikoihin kaipaavat usein ne, jotka eivät ole mitään vastaavaa ikinä kokeneet. Nämä ihmiset haukkuvat nykymiehiä ja -ihmisiä kuten olisivat jollain tapaa erillään heistä ja edustaisivat sitä sota-aikaa.

        Entisaikoina oli tosiaan pakko tehdä rankkaa työtä, tai elämä oli muuten vain kovaa.
        Se ei kuitenkaan välttämättä merkinnyt parempaa terveyttä. Huono ravinto, huonot terveyspalvelut, riittämätön lepo ym. ajoivat nopeasti ihmiset ennenaikaiseen hautaan.

        Nykyisin meillä on mahdollisuus valita elämä joka takaa hyvän terveyden koko elämäksi.
        Voimme valita terveellisen ravinnon, hyvää tekevän liikunnan ja riittävän levon.

        Meidän tulee sopivassa määrin "rääkätä" itseämme, mikä ei tapa, se vahvistaa.
        Elämä ei saa olla liian helppoa, haasteet tekevät elämästä elämisen arvoisen.
        Mielestäni on eräänlaista kunnioitusta menneitä sukupolvia kohtaan pitää huolta kunnostaan ja selviytymisen taidoistaan. Kun minä selviydyn, osoitan etteivät entisaikojen ihmisten uhraukset menneet hukkaan. Nyt minä tartun haasteisiin, ja voitan ne, kuten he aikoinaan.


      • alkup. kirjoittaja
        tu liikkuvaksi. kirjoitti:

        Entisaikoina oli tosiaan pakko tehdä rankkaa työtä, tai elämä oli muuten vain kovaa.
        Se ei kuitenkaan välttämättä merkinnyt parempaa terveyttä. Huono ravinto, huonot terveyspalvelut, riittämätön lepo ym. ajoivat nopeasti ihmiset ennenaikaiseen hautaan.

        Nykyisin meillä on mahdollisuus valita elämä joka takaa hyvän terveyden koko elämäksi.
        Voimme valita terveellisen ravinnon, hyvää tekevän liikunnan ja riittävän levon.

        Meidän tulee sopivassa määrin "rääkätä" itseämme, mikä ei tapa, se vahvistaa.
        Elämä ei saa olla liian helppoa, haasteet tekevät elämästä elämisen arvoisen.
        Mielestäni on eräänlaista kunnioitusta menneitä sukupolvia kohtaan pitää huolta kunnostaan ja selviytymisen taidoistaan. Kun minä selviydyn, osoitan etteivät entisaikojen ihmisten uhraukset menneet hukkaan. Nyt minä tartun haasteisiin, ja voitan ne, kuten he aikoinaan.

        En voi tietenkään väittää että sinun tapasi tehdä asioita olisi väärä.

        Itse en koe olevani missään kunniavelassa siinä mielessä että minun tulisi tehdä itselleni elämästäni keinotekoisesti vaikeampaa kuin se on.

        Mutta en, kuten sanoin, voi väittää että sinun tapasikaan olisi väärä. Se on vain erilainen kuin minun tapani.


    • yx-mies

      Luulen kyllä että niiden syrjäytyneiden miesten määrä on paljon suurempi jotka ovat pettyneet parisuhteisaan.

    • ihan kuten eläimilläkin

      Karu totuus on, että suurelle osalle miehistä ei ole tarkoitettukaan kuin ns. kuhnurin rooli, eli tehdä kaikki huonopalkkainen paskaduuni, maksaa veroja joilla elätetään lapsiperheitä ja muita sosiaalitanttojen suosiossa olevia ryhmiä. (joihin ei kuitenkaan kuulu nämä yksinäiset miehet, heille on suunniteltu vain maksumiehen rooli). Kun nämä yleisiä sairaalapalveluitakin karttavat hylkiömiehet työuransa tehtyään potkaisevat tyhjää ennen eläkepäiviään, säästyvät heidän vuosia maksamat eläkemaksutkin kevyempiä töitä tehneiden eläkemaksuihin aina satavuotiaaksi asti.

      Eipä näiden miesten kohtalo taida ketään kiinnostaa, huvittavinta koko jutussa on muuten vielä se, että naiset inhoavat ja syyllistävät eniten tätä rupuryhmää naisten alistamisesta ja sen sellaisesta joka käänteessä, ja ovat kuitenkin eniten kiinnostuneita juuri siitä osasta miehiä joka siihen on syyllistynyt, eli taloudellisesti menestyneistä alfa-uroksista.

      Parisuhteiden luomisen logiikasta on siis demokratia ja oikeustaju kaukana, periaatteet ei ole ihmisellä juurikaan eläintä kummemmat, paitsi että eläimet eivät osaa kai valehdella.

      • erehtymisen oikeus

        Täsmälleen noin se menee. Vikaa on monessa kohtaa, yhteiskunnan rakenteissa, moraalisäännöissä, ihmisten päissä.

        Elämässämme vaikuttavat edelleen myös luonnonlait, vaikka olemme etääntyneet kauas eläimellisestä osastamme. Meihin vaikuttavat myös omat, itse luomamme ihmiskunnan lait. Näistä sekoituksista syntyy hankala soppa.

        Olemme ihmeellisiä verenimijöitä, jokainen yrittää mahdollisimman paljon hyötyä toisista.
        Joka ei puolusta itseään, joutuu tyhjiin imetyksi, ja lopuksi tyhjä kuori potkitaan tunkiolle ja vielä nauretaan päälle.

        Demokratiaan kuuluu myös oikeus valita väärin.
        Meidän pitää antaa anteeksi itsellemme se, että joskus erehdymme ja valitsemme väärin myös omassa elämässämme ja parisuhteissa. Erehdyksistä pitäisi kyllä ottaa opiksi silti.

        Avatkaa silmät ja korvat ja käyttäkää niitä.
        Älkää uskoko valmiisiin vastauksiin, ihmiset valehtelevat, tahallaan tai vahingossa.


      • alfauros yes....

        olivat muutama milli vanhaa eli kaiketi filmitähden ulkonäölläni olen alfauros, mutta luovutan kaikki panopatjat suomipojille ihan laakista, koska nautin sinkkuudesta ja en huoli saastaa ympärilleni ja minulla on niin paljon ystäviä ja harrastuksia, että voitte ihan rauhassa muhia vaikka 150 cm:n ukkojen kanssa, minä nyt olen vain 192 cm.


    • domina.

      on ollut dominoiva / pelottava / liian stimuloiva.

      • -ikisinkku_mies-

        Omasta äidistä ei ainakaan ole mitään pahaa sanottavaa. Siitä huolimatta olen naisten suhteen täysin kokematon ja ikää on yli 25.

        Mielestäni tämä tosiaan alkaa jo nuorena. Itse sain tietää erään söpön tytön olevan minuun ihastunut kun olin 12-13v. Tilanne pelotti todella paljon ja en kyennyt tekemään mitään. Tuolloin en vielä ymmärtänyt, että minulla on olematon itsetunto.

        Teininä olin jo todella nolo tapaus, laiha ja finninaama. Tuota helvettiä kesti monta vuotta ja itsetunto painui nollarajan alapuolella. Moneen vuoteen en kehdannut katsoa edes ihmisiä silmiin. Aikuisena sitten keskityin tietokoneisiin ja "unohdin" naiset.

        Nyt vanhempana itsetunto on jo vähän parempi, enkä näytä mitenkään nololta. Naisiin en kuitenkaan voi ottaa mitään kontaktia, enkä todellisuudessä ymmärrä naisista tai parisuhteista yhtään mitään. Ylipäätänsä olen hyvin kylmä ja tunneköyhä ihminen, jolla on vain pari kaveria. Koen myös, että arkielämä on niin täynnä haasteita, että minulla ei ole aikaa minkäänlaisiin ylimääräisiin ihmiskontakteihin. Sitä en ymmärrä, miten normaalit ihmiset ehtivät pariutumaan.

        Kun katson elämääni taaksepäin, en näe mitään keinoa, miten olisin voinut muuttaa tapahtunutta. Olin nuorempana mikä olin ja sen seurauksena olen nyt tälläinen, eipä siinä mikään auta.

        Tunnen itsekin useamman kaltaiseni miehen ja kaikkien kohdalla oli jo yläasteella selvää, että meistä tulee suurella todennäköisyydellä ikisinkkuja. Ne ns. suositut pojat on useimmat jo perustaneet perheet ja ennen sitä olleet lukuisten naisten kanssa seksi- tai parisuhteessa. En ole katkera tai mitään sellaista, koska haluan uskoa, että ihminen ei oikeasti tarvitse kumppania tai läheisyyttä, ilmankin voi elää ihan hyvän elämän.


      • kouluarvosanat 555555555555...
        -ikisinkku_mies- kirjoitti:

        Omasta äidistä ei ainakaan ole mitään pahaa sanottavaa. Siitä huolimatta olen naisten suhteen täysin kokematon ja ikää on yli 25.

        Mielestäni tämä tosiaan alkaa jo nuorena. Itse sain tietää erään söpön tytön olevan minuun ihastunut kun olin 12-13v. Tilanne pelotti todella paljon ja en kyennyt tekemään mitään. Tuolloin en vielä ymmärtänyt, että minulla on olematon itsetunto.

        Teininä olin jo todella nolo tapaus, laiha ja finninaama. Tuota helvettiä kesti monta vuotta ja itsetunto painui nollarajan alapuolella. Moneen vuoteen en kehdannut katsoa edes ihmisiä silmiin. Aikuisena sitten keskityin tietokoneisiin ja "unohdin" naiset.

        Nyt vanhempana itsetunto on jo vähän parempi, enkä näytä mitenkään nololta. Naisiin en kuitenkaan voi ottaa mitään kontaktia, enkä todellisuudessä ymmärrä naisista tai parisuhteista yhtään mitään. Ylipäätänsä olen hyvin kylmä ja tunneköyhä ihminen, jolla on vain pari kaveria. Koen myös, että arkielämä on niin täynnä haasteita, että minulla ei ole aikaa minkäänlaisiin ylimääräisiin ihmiskontakteihin. Sitä en ymmärrä, miten normaalit ihmiset ehtivät pariutumaan.

        Kun katson elämääni taaksepäin, en näe mitään keinoa, miten olisin voinut muuttaa tapahtunutta. Olin nuorempana mikä olin ja sen seurauksena olen nyt tälläinen, eipä siinä mikään auta.

        Tunnen itsekin useamman kaltaiseni miehen ja kaikkien kohdalla oli jo yläasteella selvää, että meistä tulee suurella todennäköisyydellä ikisinkkuja. Ne ns. suositut pojat on useimmat jo perustaneet perheet ja ennen sitä olleet lukuisten naisten kanssa seksi- tai parisuhteessa. En ole katkera tai mitään sellaista, koska haluan uskoa, että ihminen ei oikeasti tarvitse kumppania tai läheisyyttä, ilmankin voi elää ihan hyvän elämän.

        ja keskiarvo 5 perustavat perheen, jotta suomen vieläkin huonompi geeniperimä huononisi entisestään.
        Todella fiksut ja älykkäät eivät hyväksy jakorasia akkoja ja heitä iljettää toisten hyväksikäyttämät paskat.


      • kaljataiteilija
        kouluarvosanat 555555555555... kirjoitti:

        ja keskiarvo 5 perustavat perheen, jotta suomen vieläkin huonompi geeniperimä huononisi entisestään.
        Todella fiksut ja älykkäät eivät hyväksy jakorasia akkoja ja heitä iljettää toisten hyväksikäyttämät paskat.

        Miehen täytyy olla mahdollisimman epäaito ja teeskentelevä ennenkuin saa naisen huomion.
        Sen takia moni mies turhautuu ja yksinäistyy...


      • Lonely_Soul
        kaljataiteilija kirjoitti:

        Miehen täytyy olla mahdollisimman epäaito ja teeskentelevä ennenkuin saa naisen huomion.
        Sen takia moni mies turhautuu ja yksinäistyy...

        " Miehen täytyy olla mahdollisimman epäaito ja teeskentelevä ennenkuin saa naisen huomion.
        Sen takia moni mies turhautuu ja yksinäistyy..."

        Juuri näinhän se valitettavasti on. :(

        Olen kyllä niin saatanan kateellinen miehille joita tuo yksinäisyys ei haittaa. Itseäni se vaan haittaa niin paljon että mieli on koko ajan ihan maassa. Naiset ovat vain niin mahtavia ja kauniita olentoja, jos vain joskus joku sellainen kiinnittäisi minuunkin huomiota...


      • Poppy.
        -ikisinkku_mies- kirjoitti:

        Omasta äidistä ei ainakaan ole mitään pahaa sanottavaa. Siitä huolimatta olen naisten suhteen täysin kokematon ja ikää on yli 25.

        Mielestäni tämä tosiaan alkaa jo nuorena. Itse sain tietää erään söpön tytön olevan minuun ihastunut kun olin 12-13v. Tilanne pelotti todella paljon ja en kyennyt tekemään mitään. Tuolloin en vielä ymmärtänyt, että minulla on olematon itsetunto.

        Teininä olin jo todella nolo tapaus, laiha ja finninaama. Tuota helvettiä kesti monta vuotta ja itsetunto painui nollarajan alapuolella. Moneen vuoteen en kehdannut katsoa edes ihmisiä silmiin. Aikuisena sitten keskityin tietokoneisiin ja "unohdin" naiset.

        Nyt vanhempana itsetunto on jo vähän parempi, enkä näytä mitenkään nololta. Naisiin en kuitenkaan voi ottaa mitään kontaktia, enkä todellisuudessä ymmärrä naisista tai parisuhteista yhtään mitään. Ylipäätänsä olen hyvin kylmä ja tunneköyhä ihminen, jolla on vain pari kaveria. Koen myös, että arkielämä on niin täynnä haasteita, että minulla ei ole aikaa minkäänlaisiin ylimääräisiin ihmiskontakteihin. Sitä en ymmärrä, miten normaalit ihmiset ehtivät pariutumaan.

        Kun katson elämääni taaksepäin, en näe mitään keinoa, miten olisin voinut muuttaa tapahtunutta. Olin nuorempana mikä olin ja sen seurauksena olen nyt tälläinen, eipä siinä mikään auta.

        Tunnen itsekin useamman kaltaiseni miehen ja kaikkien kohdalla oli jo yläasteella selvää, että meistä tulee suurella todennäköisyydellä ikisinkkuja. Ne ns. suositut pojat on useimmat jo perustaneet perheet ja ennen sitä olleet lukuisten naisten kanssa seksi- tai parisuhteessa. En ole katkera tai mitään sellaista, koska haluan uskoa, että ihminen ei oikeasti tarvitse kumppania tai läheisyyttä, ilmankin voi elää ihan hyvän elämän.

        olet jäävi sanomaan yhtään mitään suhteesta omaan äitiisi. Ainakaan mitään negatiivista tms. kritiikkiä. Siksi äitisuhde onkin maailman vaikein.


    • yksi niistä

      tuonne treffiosaston puolelle niin näette, että siellä on helvetin paljon enemmän miehiä etsimässä naista, kuin toisinpäin. Ja miehet vielä yleensä suoraan sanovat etsivänsä naisystävää, naiset taas etsivät paljon niitä vaankavereita.

      • Sinnuli

        Niistä "vaankavereista" voisi tulla hyviä kumppaneita, jos malttaisivat ensin ystävystyä. Kohdallani, miehet ovat olleet sen verran malttamattomia, etten ole voinut ensin ystävystyä heidän kanssaan, mikä luo pohjan suhteelle.


      • kaljataiteilija
        Sinnuli kirjoitti:

        Niistä "vaankavereista" voisi tulla hyviä kumppaneita, jos malttaisivat ensin ystävystyä. Kohdallani, miehet ovat olleet sen verran malttamattomia, etten ole voinut ensin ystävystyä heidän kanssaan, mikä luo pohjan suhteelle.

        Eipä oo "vaankavereista" tullut kumppaneita, vaikka hyviä ystiksiä oliskin.
        Löytäneet "toisen" jne....


      • Sinnuli
        kaljataiteilija kirjoitti:

        Eipä oo "vaankavereista" tullut kumppaneita, vaikka hyviä ystiksiä oliskin.
        Löytäneet "toisen" jne....

        Niin, mä taidan ollakin erilainen ja siksi mahdolliset kumppaniehdokkaat ovat kadonneet, ennenkuin mitään on tapahtunut. Mä tahdoisin ystävyyden ensin ja sitten vasta kumppanuuden, mutta kohtaamani miehet ovat aina ymmärtäneet minut väärin. Tai sitten minun pitäisi ystävystyä heidän kanssaan parissa viikossa.


      • kaljataiteilija
        Sinnuli kirjoitti:

        Niin, mä taidan ollakin erilainen ja siksi mahdolliset kumppaniehdokkaat ovat kadonneet, ennenkuin mitään on tapahtunut. Mä tahdoisin ystävyyden ensin ja sitten vasta kumppanuuden, mutta kohtaamani miehet ovat aina ymmärtäneet minut väärin. Tai sitten minun pitäisi ystävystyä heidän kanssaan parissa viikossa.

        "Erilainen nuori?"
        Voipi olla niin, mutta eikö me kaikki olla erilaisia. Mulla myös jonkinlaisena haittana on etten osaa aina llukea "rivien" välistä itä toinen sanoo ja siitä hämmentynyt entisestään. En kai osaa erottaa flirttiiä jne....
        Mutta mä oon melkosen ujohko tai arka että myös haluaisin tutustua kunnolla ja ystävystyä.


      • Sinnuli
        kaljataiteilija kirjoitti:

        "Erilainen nuori?"
        Voipi olla niin, mutta eikö me kaikki olla erilaisia. Mulla myös jonkinlaisena haittana on etten osaa aina llukea "rivien" välistä itä toinen sanoo ja siitä hämmentynyt entisestään. En kai osaa erottaa flirttiiä jne....
        Mutta mä oon melkosen ujohko tai arka että myös haluaisin tutustua kunnolla ja ystävystyä.

        Niinpä, mutta yhdelle nykyiselle melko hyvälle ystävälle sanoin, että oltaisko kavereita ja sitähän me ollaan vieläkin. Tosin olisin halunnut yhdessä välissä syventää ystävyyttä, niin mieshän pamautti, että hänestä tulee isä. Juu, nyt lykkii sitten lastenrattaita lapsensa äidin kanssa. Tapasimme ihan nettikeskuskelupalstalla ja siksikin oli aika varovainen hänen suhteensa, ei olisi pitänyt, mutta minkäs teet.

        Mäkään en ymmärrä flirtistä yhtään mitään tai sitten myöhemmin mietin, että mitähän toi oli :) Puhumattakaan, että flirtailisin itse. Pahimmassa tapauksessa pieni small talkini koetaan kai flirttinä. Eli ihan seko ihminen on kyseessä :D


      • mun kohdalla
        Sinnuli kirjoitti:

        Niistä "vaankavereista" voisi tulla hyviä kumppaneita, jos malttaisivat ensin ystävystyä. Kohdallani, miehet ovat olleet sen verran malttamattomia, etten ole voinut ensin ystävystyä heidän kanssaan, mikä luo pohjan suhteelle.

        ainaki aina niin, että mikäli naisia ei onnistu tietyn lyhyen ajan sisällä sytyttämään "silleen" ja eksyy kaveripolulle, kaveriksi siinä myös jäädään. Eikä naiset halua kavereitaan alkaa naimaan.


    • fuppe

      Syy kaikkeen pahaan ja ikävään mitä tapahtuu on aina oma. Niin miehillä kuin naisillakin.

      Aina ollaan syyttelemässä yhteiskuntaa tai toista sukupuolta. Harvalla on rehellisyyttä myöntää että olen vaan niin huono että en kenellekään kelpaa. Parantakaa itseänne älkääkä etsikö syyllisiä.

      • Syy on hyvyys.

        Kyvykkyyttä on monenlaista. Vain nuori ja kokematon voi uskoa olevansa maailman hallitsija, vain saatuaan seksiä. Kun ensi huuma haihtuu, huomaa elämän ja maailman olevan huomattavan monimutkaista ja monitasoista.
        Kukaan ei ole hyvä kaikessa.
        Joku on hyvä ihmissuhteissa, toinen jossain muusssa.

        Itse olen ollut yksinäinen mies 30 vuotta.
        Olen täysin varma etten ole yhtään huonompi kuin toiset. Olen vain ujo.

        Kun aloitin suhteen naiseen, hänen oli vaikea uskoa, että kaltaiseni, kaikin puolin hyvä ja kyvykäs ihminen oli jäänyt ilman naissuhteita.

        Oli vaikea myöntää, että syy yksinäisyyteen oli osittain omaa syytäni. Kokonaan omaa syytäni se ei voi olla, sillä ristiriitaan tarvitaan aina kaksi osapuolta.

        En lähtenyt "parantamaan" itseäni, sillä pelkäsin "parannuksen" yhdellä osa-alueella vaikuttavan muihin persoonani puoliin, ehkä kielteisellä tavalla.

        Vaikka olen normaali mies, yhtä intohimoinen kuin kuka tahansa, päätin olla kärsivällinen ja odottaa, kunnes kohtalo toisi otollisen tilaisuuden.

        Nyt TIEDÄN olevani hyvä ja kelvollinen suhteeseen naisen kanssa.


    • hankkiminen

      Olen joskus miettinyt, että tajuaako nuo yksinäiset täällä elettävän vain kerran?

    • näkökulma

      -Osuin tässä ihan sattumalta selailemaan tätä ketjua,kun ajatuksissa pyöri uusi tilanne nuorimman poikani kohdalla.

      Hän on 27-vuotias ja aloitti elämänsä ensimmäisen seurustelusuhteen kuukausi sitten.Uutisesta lienen vieläkin lievässä "shokissa",vaikka olen todella iloinen tilanteesta.Asia tuntuu vain niin uskomattomalta.Hän on yrittänyt vuosia kontakteja netin kauttakin,mutta huonoin tuloksin.Kuopukseni harrastaa liikuntaa,käy kuntosalilla,pukeutuu trendikkäästi ja nykyaikaisesti,hiuksissa on raidat ja muotileikkaus,kokkailee keittiössä,hoitaa kodintyöt ja on tunnollinen kurssien ja lyhyiden työjaksojen suhteen,joista on hyvät todistukset.Koulun viimeisellä luokalla puhkesi paha diabetes ja ammattiopinnotkin keskeytyivät jatkuvan koulukiusaamisen vuoksi.Kiltti,tunnollinen,hiljainen nuorimies siis.Ja kaiken lisäksi komea.
      Hän valitsi netin kautta tyttöystäväkseen itseään seitsemän vuotta nuoremman,sosiaalisessa ammatissa työskentelevän,ei hoikan, ei missinäköisen hiljaisen naisen ja on kuulemma nyt hyvin onnellinen.Ihme on siis tapahtunut!

      Keskimmäisellä pojallani oli "vientiä" kouluajoista lähtien ja ennen avioliittoa joitakin pitkiä seurustelusuhteita ja yksi kihlaus,joka päättyi eroon.-Tänään on onnellinen usean lapsen isä.

      Esikoinen on edelleen yksin ja varmasti loppuikänsä.Ikää yli 40.Hän on sosiaalinen,puheliaskin,kärsii tosin autistisesta sairaudesta.On ollut aktiivinen yrityksissään,jotka kaikki ovat kariutuneet.Kirjeenvaihdossa naisystävänsä kanssa ollut vuosikymmeniä.Se on puhdas ystävyys.Eivät ole milloinkaan tavanneet.Vaihtavat ajatuksia toistensa kanssa.

      Äitinä katson itseeni kriittisesti.Olenko antanut pojilleni tarpeeksi "tilaa" ja valmiuksia kehittyä ihmissuhteissaan.Olen ainakin rukoillut heidän puolestaan ja yrittänyt rohkaista. Mutta en voi elää lasteni elämää.Se on heidän elettävä itse.

      Tuossa ketjun alkupuolella kirjoitti eräs naishenkilö (en muista nimimerkkiä),mitä nainen mieheltä toivoo ja hän sai vastaukseksi asiattomiakin kommentteja.

      Tahdon omasta puolestani kertoa,että olen saanut maailman ihanimman aviomiehen vajaa 10 vuotta sitten toisessa avioliitossani.Hän on kaikkea sitä,mitä nainen voi mieheltä toivoa,paitsi,ettei ole rikas.

      Hän on aviomiestyyppiä (leski,takana pitkä avioliitto):Vilpitön,sitoutunut rinnalleni,vastuutakantava,sydämellinen,lohduttava,olen aina kaunis,ei koskaan mitään negatiivista lausuntoa vartalostani tai muusta,positiivinen,myönteinen kaikessa,kantaa taloudelliset huolet päävastuullisesti eikä rasita niillä minua,ei ole saita,iloitsee kauniista vaatteistani ja antaa rahaakin ostoksiini(itselläni on pienet tulot),herrasmies sanan täydessä merkityksessä,harrastaa musiikkia,ottaa minut mukaan esiintymismatkoille,tahtoo jakaa kaiken kanssani.Luetteloa voisi jatkaa....Asumme vuokralla onnellisina.Omaan asuntoon ei ole mahdollisuuksia ja lähestyvä eläkeikä tulee supistamaan tuntuvasti talouttamme,mutta mitäpä huomisesta murehtimaan.Tämä avioliitto on täydellinen vastakohta pitkälle yli 30 vuoden nuoruuden avioliitolleni,jossa jouduin yksin kantamaan suurperheemme(tyttöjäkin)taloudellisenkin vastuun.

      Koin eroni jälkeisinä vuosina tärkeäksi ystävvyydet vastakkaisen sukupuolen kanssa ilman eroottista puolta tai avioliittoaikeita.Uskon,että meidän naisten olisi opittava huomaamaan miehet ihmisinä ihan arkisella tasolla ja keskusteltava heidän kanssaan,jotta voisimme antaa heille eväitä näihin elämän peruskuvioihin ja taitoihin naisten kanssa.Olemmeko naisina liian vaativia ja peloittavia? Omalta osaltani olen laskenut rimaa ja jutellut eri tilanteissa ilman mitään taka-ajatuksia. -Aloittajan aihe on todella vakava ongelma,johon pitäisi jotenkin puuttua.Yritetään aloittaa itsestämme,olemme sitten vapaita tai varattuja,rikotaan ikäkynnykset ja rohkaistaan vaikka parilla sanalla eri tilanteissa korrektisti. Monet miehet tarvitsevat lääkettä heikolle itsetunnolleen.Tehdään heistä herrasmiehiä!

      • kaljataiteilija

        Oli muuten erittäin asiallinen kirjoitus. Mutta joskus tuntuu että naisten täytyy piikitellä tai kostaa meidän herkimpään kohtaan. Ja toiseksi onhan meillä miehilläkin tunteet vaikkei niitä suoraan näytetä.


    • vluo70

      Olen melkein 40 vuotta.Ensimmäiset ja viimeisimmät naissuhteet tapahtuivat vuosien 27-30 välillä.Tavaraakin pääsin kokeilemaan,mutta jännityksen vuoksi en koskaan saanut orgasmia.
      Omalla kohdalla ongelman aiheuttaa huono itsetuntemus,joka kumpuaa huonoista varhaislapsuuden vuorovaikutussuhteista kasvattajien välillä.Lisäksi olen ollut vuosikymmeniä masentunut.

    • Itsenäinen nainen

      En ole koskaan miettinyt sitä noin. Toki esim. kotipaikkunnalla on paljon vapaita poikamiehiä, mutta kyllä niistäkin osa on jo pariutunut. Monet miehet ovat ns. hitaasti syttyvää/kypsyvää sorttia, että voivat vasta 40-50-vuotiaina löytää sen oikean. Mutta monilla näilläkin miehillä on hyvin vaikutusvaltaiset äidit takana, että siihen tilanteeseen on hyvin vaikea kenenkään naisen tulla. Se on mielestäni osasyy, koska minua henkilökohtaisesti kiukuttaa se, että äiti pesee vielä 30-40 -vuotiaan poikansa vaatteet, tekee ruoat ym. isolle miehelle, kun itse olen saanut elättää itseni tosi nuoresta. Miksi äidit paapovat poikiaan? Tyttäriltä vaaditaan jo pienestä paljon enemmän. Pojat tottuvat siihen, että nainen tekee kaiken.

      • vluo70

        Vastaus itsenäiselle naiselle ja lisäselvennystä ensimmäiseen viestiini

        Omalla kohdallani äiti paapoi ja pesi viimeiset pyykit 18 vuotiaana, kun muutin opiskelupaikkakunnalle.Ja muutaman vuoden päästä hän kuoli tai otettiin harpun soitto kurssille.Ehkä näin oli parempi.
        Olen työelämässä mukana ja hankin oman elantoni,näin on ollut siitä lähtien,kun muutin omille.Kasvoin vanhoillislestadiolaisessa perheessä,jossa vuorovaikutussuhteet olivat olemattomat.Olen tullut siihen johtopäätökseen,kun en ole saanut rakentavaa tukea lapsuudessa äidiltä,niin en kykene solmimaan suhdetta vastakkaiseen sukupuoleen.Pojan ja äidin suhde on ratkaiseva pystyykö poika aikuisiässä solmimaan naissuhteita,sano naisasianaiset mitä tahansa.


      • 12

        Vahvat äidit aiheuttavat vaikeuksia yhtälailla myös tytöille, jotka sattuvat olemaan herkkiä ja ujoja temperamentiltaan.


      • ´´´´´
        vluo70 kirjoitti:

        Vastaus itsenäiselle naiselle ja lisäselvennystä ensimmäiseen viestiini

        Omalla kohdallani äiti paapoi ja pesi viimeiset pyykit 18 vuotiaana, kun muutin opiskelupaikkakunnalle.Ja muutaman vuoden päästä hän kuoli tai otettiin harpun soitto kurssille.Ehkä näin oli parempi.
        Olen työelämässä mukana ja hankin oman elantoni,näin on ollut siitä lähtien,kun muutin omille.Kasvoin vanhoillislestadiolaisessa perheessä,jossa vuorovaikutussuhteet olivat olemattomat.Olen tullut siihen johtopäätökseen,kun en ole saanut rakentavaa tukea lapsuudessa äidiltä,niin en kykene solmimaan suhdetta vastakkaiseen sukupuoleen.Pojan ja äidin suhde on ratkaiseva pystyykö poika aikuisiässä solmimaan naissuhteita,sano naisasianaiset mitä tahansa.

        Olen kolmikymppinen nainen ja mulla poika, joka on vielä melko pieni (alle kouluikäinen) mutta yhtä taistelua on kun on niin voimakastahtoinen pojanpirulainen...voimat välillä ihan lopussa. Pojallani ei ole diagnosoitu mitään ADHD, Asperger tmv. mutta on vain muuten vaativa. Poikani on todella äkkipikainen ja ollut aina ja vähän väliä istutaan päiväkodin palaverissa ja mietitään miksi poikani teki sitä tai tätä. Pojan isä ei saanut hänelle mitään kuria vaan luovutti jo aikoja sitten. Minä olen nyt sitten lopulta yh-äiti ja tässä sitä onkin...kasvatuksesta jauhetaan kaikkialla mutta olen kyllä sitä mieltä, että kyllä tuo luonnejuttukin vaikuttaa vahvasti minkälainen kenestäkin tulee ja kasvatuksella tietty voi yrittää ohjailla mutta ei silläkään ihmeitä tehdä.


      • Itsenäinen nainen*
        12 kirjoitti:

        Vahvat äidit aiheuttavat vaikeuksia yhtälailla myös tytöille, jotka sattuvat olemaan herkkiä ja ujoja temperamentiltaan.

        varmaan sellainen tapaus. Olin herkkä lapsi vaikka toisaalta sangviinikko - suuna päänä. Rimpuilin äidin vaikutusvallasta jo nuoresta, mutta äiti vaikuttaa veläkin, ettei yksikään mies ole kelvollinen. Täytyisi löytää niin herkkä mies, joka ymmärtäisi minunkin sielunelämää.:) Ehkä minun pitää muuttaa sinne maalle. Ei se tunnu täältä kehä III sisäpuolelta löytyvän.


    • Voin puhua vain omasta puolestani.

      En ole mikään alkoholisti ym väkivaltainen hakkaaja. Oma saamattomuuteni johtuu osittain itsestäni. Kyllä minulla on ollut monta kertaa mahdollisuus, jota en kuitenkaan ole käyttänyt hyväkseni. Ensimmäisen kerran 14-vuotiaana. Huomaan kyllä, että minusta ollaan kiinnostuneita. Se miksi on näin: 1. En liiku sellaisissa piireissä, joissa tapaisi naisia ja ne vähätkin paikat ovat sellaisia, joissa en tapaa minulle sopivia naisia. Olen luonteeltani sellainen, joka ei viihdy sosiaalisissa piireissä kuten baareissa, vaan mielummin samoilisin yksinäni metsässä. 2. Olen huono ottamaan kontakteja uusiin ihmisiin. Minua jännittää tämä tosin ei enään nykyisin niin paljon, mitä nuorempana teki.

      Huomioisin muutaman asia. Kyllä naisten parantunut koulutus on kasvattanut yksinäisten miesten määrää. Tämä johtuu siitä, että vanhasta perinteestä johtuen naisilla on tapana katsoa miestä ylöspäin. Kun korkeasti koulutettuja naisia on niin paljon on yksinkertaisesti vaikea löytää vastaavan koulutuksen saaneita miehiä varsinkin, kun perinteen mukaan nämä miehet ottavat itseään alemman kouluttautuneen. Tosin näihin hierarkioihin vaikuttaa monet muutkin asiat nykyään. ..ja vaikka nyt joku juristi nainen tuleekin väittämäänkin, että minulla on peruskoulun käynyt mies, joka on niin ihana ja kultainen, väitän kuitenkin, että noin keskimäärin on sillä kuitenkin.

      • naiseksi syntynyt

        Kyllä minä naisena toivon vain että voin kunnioittaa miestäni ja arvostaa häntä jossakin asiassa, työnteon tunnolisuudessa, käsien kätevyydessä, sitoutuvasta isyydestä tms. Juovaa tai työtävieroksuvaa miestä on vaikea kunnioittaa ja silloin suhde on vaarassa. Koulutus sinänsä ei ole vaatimus mutta miksi miehet usein jo yläasteelta lähtien lyövät pelleilyksi, ammattikoulussa samoin. Miksei motivoiduta siihen opiskeluun koska semmoinen tunnollinen on potentiaalinen kumppani naisellekin.

        Olen kyllä naisena myös yksinäinen, rakastellut viimeksi 16v. sitten. Olen isokokoinen enkä meikkaa, pitäisikö muka? Ikääkin karttuu. Salasuhteisiin en suostuisi mutta eipä julkiseeenkaan löydy. katsekontakteja haen, kirjastossa, kaupassa tai vaikka korpputorilla, hymyn antaisin alkuun ja toisen silmistä kyllä näkisi uskaltaako heittää jotain mukavaa komenttia. katseeseeni ei ole vielä vastaatu, 16 vuoteen. onneksi elämässä onaljon muuta hyvää.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko kertonut jo muille tunteistasi?

      Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.
      Ikävä
      73
      3674
    2. Kesä, kesä!

      Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k
      Tunteet
      9
      2001
    3. Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.

      Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes
      Maailman menoa
      226
      1333
    4. Olisin ottanut sinusta akan itselleni

      Mutta olitkin aika itsepäinen ja hankala luonne.
      Ikävä
      134
      1220
    5. Pitikö mennä rakastumaan

      Oi kyllä, kyllä piti. Kiitos vaan sulle mies! Todella kiitän..
      Ikävä
      101
      1084
    6. Ei sua pysty unohtamaan

      Ei vaan yksinkertaisesti pysty
      Ikävä
      109
      1065
    7. Miksi nuori ottaa hatkat? Rajut seuraukset: seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, huumeet...

      Lastensuojelu on kriisissä ja nuorten ongelmat kasvussa Suomessa. Hatkaaminen tarkoittaa nuoren luvatta poistumista omil
      Maailman menoa
      70
      1020
    8. Shokki! Suuri seikkailu -kisassa todellinen jättiyllätys - Tämä muutos järkyttää varmasti monia!

      No nyt on kyllä aikamoinen ylläri, peli todellakin kovenee…! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/shokki-suuri-seik
      Viihde ja kulttuuri
      6
      975
    9. Mitä tai ketä kaivattusi

      muistuttaa?
      Ikävä
      60
      974
    10. Hei, huomenta komistus

      Yllättääkö, että olet heti mielessä. Mukavaa päivää upea ❤️
      Ikävä
      35
      886
    Aihe