Sykkeet hiihdossa

on tuo n. 200 lyöntiä minuutissa, niin keskisyke 157 on todennäköisesti alle aerobisen kynnyksen, ehkä noin pitkälle lenkille hieman korkea, mutta kuitenkin selvästi pk-alueella. Eli ei huolta !

jos maxsimisykkeesi on 200 niin tuollainen 3h lenkki, jos halutaan kohotta peruskuntoa sykkeen pitää olla 60-70% maxsimis.eli sinulla 120-140 eli 157 aivan liian kova,silloin harjoitus menee koko ajan kulutuksen puolelle.ja muista sinulla 80%harjoituksista pitää olla 120-140sykkeellä loput erikoistreenejä esm:vauhtikestävyyttä-maxsimikestävyyttä

toivttavasti et usko niitä jotka väittä että sinun peruskuntoa kohentava harjoitus-syk.pitää olla 155-160 ja vauhtikestävyysh.157-185 jos maxsimis.on 200 niin peruskuntoharjoitus-syke 125-145 vauhtikestävyys-sykealue 155-170

Olen ihan samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Sykemittari on oiva apuväline, mutta kyllä sen ohella pitää kuunnella myös muuten kroppaa. Välillä ainakin itselleni tulee päiviä, jolloin syke on 10-15 lyöntiä korkeammalla syystä tai toisesta korkeammalla. Jos kropassa tuntuu silti yhtä hyvältä kuin hieman alemmallakin sykkeellä, niin en näe mitään syytä himmata vauhtia sen takia. Sitten on päiviä, jolloin sen 10-15 lyönnin lisäksi alkaa nopeasti hapottamaan, jolloin on pakko hiljentää vauhtia, jos sitä peruskuntoaan meinaa treenata. Kokemuksen kautta sitä oppii suhteuttamaan sykemittarin tulokset omiin tuntemuksiin.

Toinen juttu tietysti on se, mitä varten treenaa. Jos et ole kilpaurheilija, niin painottaisin myös hyvää fiilistä. Siis jos tuntuu kivalle ja syke pompottaa korkeammalla, niin mitäs siitä. Kyllä se aina jotain ominiasuutta harjoittaa, hyvän mielen lisäksi :)

Fiilispohjalta kirjoitti:

Olen ihan samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Sykemittari on oiva apuväline, mutta kyllä sen ohella pitää kuunnella myös muuten kroppaa. Välillä ainakin itselleni tulee päiviä, jolloin syke on 10-15 lyöntiä korkeammalla syystä tai toisesta korkeammalla. Jos kropassa tuntuu silti yhtä hyvältä kuin hieman alemmallakin sykkeellä, niin en näe mitään syytä himmata vauhtia sen takia. Sitten on päiviä, jolloin sen 10-15 lyönnin lisäksi alkaa nopeasti hapottamaan, jolloin on pakko hiljentää vauhtia, jos sitä peruskuntoaan meinaa treenata. Kokemuksen kautta sitä oppii suhteuttamaan sykemittarin tulokset omiin tuntemuksiin.

Toinen juttu tietysti on se, mitä varten treenaa. Jos et ole kilpaurheilija, niin painottaisin myös hyvää fiilistä. Siis jos tuntuu kivalle ja syke pompottaa korkeammalla, niin mitäs siitä. Kyllä se aina jotain ominiasuutta harjoittaa, hyvän mielen lisäksi :)

Lue lisää

on se paras..mun mielestä!
mittari on hyvä apuväline muuta se ei saa orjuuttaa käyttäjäänsä jolloin homma lähtee vikaurille!aamulla heräämispulssi on paras senpäivän mittari..jos se on 5-10 pykälää normipulssia korkeempi..sillo itekkin tiedän mitä on edessä..reilusti alle anaerb.kynnyksen oleva lenkki..tai huilipäivä!kroppaa pitää kuunnella hyvinkin tarkasti..ja siihe vuosien mittaan on jo oppinut!ja sitte se tärkain asia..miksi ja mitä varten reenaa..se kun on itellä selvilla niin reenit on helppo rakentaa oikeiksi!
mulla yleensä reenin alkumetrit sanovat sen mikä on just senhetken vireystilanne..jos tuntuu hyvälle ja lihakset toimii..sitte antaa mennä vaikka reilumminkin!
oikein reenaminen itellee on aika vaativaa hommaa..joskus kun kattoo tuolla baanalla niin tuntuu että porukat reenaa "muille" kovan näyttämisen halusta..ja sitä kun tehdään suurilla sykkeillä viikosta toiseen..loppukauvesta tullaan selkä vastaan pääsääntöisesti..ja ihmetellään kun ei kulje!
lunta tulee taivaan täyveltä.. 2 astetta ja kova tuuli..mitähä sitä tänään keksis??

ollaan, tehotreenin kesto jos on lyhyt niin se tarkoittaa ehkä tuntia, mikä tavalliselle kuntoilijalle on tavallinen treenin kesto ylipäätään tai jopa yläkanttiin. Käytännössä tavalliselle kuntoilijalle tulee välipäiviä viikkoon 2-3, jolloin palautuminen on täydellistä vaikka menisi kovillakin sykkeillä sen treeninsä. Joku puoli vuotta pitäisi silti ottaa rauhallisesti kun aloittaa.

oikein fiksu kirjoitus. Noin se menee.

väitätkö että kun max.s.200 niin vauhtikestävyysalue 157-185 ei todellakaan.

555555 kirjoitti:

väitätkö että kun max.s.200 niin vauhtikestävyysalue 157-185 ei todellakaan.

kynnyssykkeeni ovat 155 ja 183. Maksimisykkeeni on 195. Hiihdonohj puhuu asiaa. Sykkeet ovat hyvin yksilöllisiä.

Minulle joku 120 syke ei ole liikuntaa ollenkaan..no kävelyä. Esim. Pirkan hiihdossa keskisykkeeni on ollut aina välillä 154 - 156. Lyhyemmillä matkoilla (20 km ja alle) keskisykkeeni on ollut jopa 180.

Aeropinen kynnys on tuo 157 eikä Anak.

Anaeropinen kynnys on sitten se n.185, muuten kirjoittelinkin ihan oikeaa asiaa.

555555 kirjoitti:

väitätkö että kun max.s.200 niin vauhtikestävyysalue 157-185 ei todellakaan.

Vaan kerron miten asia on.

hiihdonohj kirjoitti:

Vaan kerron miten asia on.

ota selvää valmennuksesta,ettet anna nuorille väärää tietoa,olet sanojesimukaan hiidonvalmentaja.ota huippuvalmentjiin yhteyttä ettet pilaa valmennettavias.

Vapaan herra kirjoitti:

kynnyssykkeeni ovat 155 ja 183. Maksimisykkeeni on 195. Hiihdonohj puhuu asiaa. Sykkeet ovat hyvin yksilöllisiä.

Minulle joku 120 syke ei ole liikuntaa ollenkaan..no kävelyä. Esim. Pirkan hiihdossa keskisykkeeni on ollut aina välillä 154 - 156. Lyhyemmillä matkoilla (20 km ja alle) keskisykkeeni on ollut jopa 180.

Lue lisää

mistä kynnys-sykkeestä puhut,kun on noin laaja alue

hiihdonohj kirjoitti:

Aeropinen kynnys on tuo 157 eikä Anak.

Anaeropinen kynnys on sitten se n.185, muuten kirjoittelinkin ihan oikeaa asiaa.

Aika vähän on aikaa siitä kun luin huippumaratoonareiden anaerobisen kynnyksen olevan 90% maksimisykkeestä. Sensaatiomaisen hyvä arvo.

Luulenpa lukeneeni väärin.

Tässä keskustelussa annetut ohjeet ovat minulle uusia. Sovellettuna ne muistuttavat kyllä 70 -luvun harjoittelua, poisluetuna Mietaa. Mietaa taisi suosia perusharjoittelua vähän alemmilla tehoilla. Immo veti herneen nenään tuosta tuolloin:-)

Eikun hei! Derkuthan suosittelivat (Harre) juuri tuollaista treeniä. Sitä tosin avustettiin hormoneilla....

Voisiko aloittaja investoida hyvin vähän rahaa/kk tai vähän enemmän kerralla ja käydä joko osoitteessa

www.traxmeet.fi (vähän kerrallaan)

tai

http://www.firstbeattechnologies.com (aika paljon....)

ja hankkia opastusta asiantuntijoilta.

Sieltä saa opastusta joka on sekä kieliopillisesti että tieteellisesti enemmän oikein kuin mitä tältä saa.

Nämä suomi24:n gurut ovat ehkä enemmän hupimielessä liikkeellä.

Hessu Hopo kirjoitti:

Aika vähän on aikaa siitä kun luin huippumaratoonareiden anaerobisen kynnyksen olevan 90% maksimisykkeestä. Sensaatiomaisen hyvä arvo.

Luulenpa lukeneeni väärin.

Tässä keskustelussa annetut ohjeet ovat minulle uusia. Sovellettuna ne muistuttavat kyllä 70 -luvun harjoittelua, poisluetuna Mietaa. Mietaa taisi suosia perusharjoittelua vähän alemmilla tehoilla. Immo veti herneen nenään tuosta tuolloin:-)

Eikun hei! Derkuthan suosittelivat (Harre) juuri tuollaista treeniä. Sitä tosin avustettiin hormoneilla....

Voisiko aloittaja investoida hyvin vähän rahaa/kk tai vähän enemmän kerralla ja käydä joko osoitteessa

www.traxmeet.fi (vähän kerrallaan)

tai

http://www.firstbeattechnologies.com (aika paljon....)

ja hankkia opastusta asiantuntijoilta.

Sieltä saa opastusta joka on sekä kieliopillisesti että tieteellisesti enemmän oikein kuin mitä tältä saa.

Nämä suomi24:n gurut ovat ehkä enemmän hupimielessä liikkeellä.

Lue lisää

oikein sekoilet? Eihän tässä ketjussa kukaan ole puhut muusta kuin pk-alueella tapahtuvasta harjoittelusta.

Hessu Hopo kirjoitti:

Aika vähän on aikaa siitä kun luin huippumaratoonareiden anaerobisen kynnyksen olevan 90% maksimisykkeestä. Sensaatiomaisen hyvä arvo.

Luulenpa lukeneeni väärin.

Tässä keskustelussa annetut ohjeet ovat minulle uusia. Sovellettuna ne muistuttavat kyllä 70 -luvun harjoittelua, poisluetuna Mietaa. Mietaa taisi suosia perusharjoittelua vähän alemmilla tehoilla. Immo veti herneen nenään tuosta tuolloin:-)

Eikun hei! Derkuthan suosittelivat (Harre) juuri tuollaista treeniä. Sitä tosin avustettiin hormoneilla....

Voisiko aloittaja investoida hyvin vähän rahaa/kk tai vähän enemmän kerralla ja käydä joko osoitteessa

www.traxmeet.fi (vähän kerrallaan)

tai

http://www.firstbeattechnologies.com (aika paljon....)

ja hankkia opastusta asiantuntijoilta.

Sieltä saa opastusta joka on sekä kieliopillisesti että tieteellisesti enemmän oikein kuin mitä tältä saa.

Nämä suomi24:n gurut ovat ehkä enemmän hupimielessä liikkeellä.

Lue lisää

tällä palstalla opttavat, että peruskuntoh.sykkeellä 160 ja vauhtikestävyysh.syk.160-185 kun maxsimis.200 että sillei

sinä Hopo kirjoitti:

oikein sekoilet? Eihän tässä ketjussa kukaan ole puhut muusta kuin pk-alueella tapahtuvasta harjoittelusta.

mikä se sinun pk-alueesi on.täällä opetetaan että se olisi 155-160s että aika lailla väärää tietoa

Vapaan herra kirjoitti:

kynnyssykkeeni ovat 155 ja 183. Maksimisykkeeni on 195. Hiihdonohj puhuu asiaa. Sykkeet ovat hyvin yksilöllisiä.

Minulle joku 120 syke ei ole liikuntaa ollenkaan..no kävelyä. Esim. Pirkan hiihdossa keskisykkeeni on ollut aina välillä 154 - 156. Lyhyemmillä matkoilla (20 km ja alle) keskisykkeeni on ollut jopa 180.

Lue lisää

huono kunto jos sinun mielestä 120s ole liikuntaa ollenkaan.aloita pk-harjoitukset vain kävelemällä ettei syke nouse liian korkeaksi.alueella 125-140s

justiinsa kirjoitti:

mikä se sinun pk-alueesi on.täällä opetetaan että se olisi 155-160s että aika lailla väärää tietoa

noin opettanut. Esim. aloittajan hyvin todennäköinen aerobinen kynnys on 157. Kaikki tuolla sykkeellä ja sen alapuolella tapahtuva harjoittelu on pk-harjoittelua.

Kynnyssykket ovat yksilöllisiä.

sinä Hopo kirjoitti:

oikein sekoilet? Eihän tässä ketjussa kukaan ole puhut muusta kuin pk-alueella tapahtuvasta harjoittelusta.

Tämän keskustelun, tai siis "keskustelun" tiimellyksessä muuan ilmeisesti Pirkanmaalta kotoisin oleva kokenut urheilija esitti anaerobisen kynnyksen rajaksi 200 maksimisykkeiselle 185. Tämä on 92.5% maksimisykkeestä ja maratoonarillekin kova arvo.

Väitin tätä nimenomaista ehdotusta epätarkaksi ylestyksenä.

Lisäksi väitin suunnilleen kaikkien palstan asiantuntijoiden ehdotuksia mahdollisesti epäterveellisiksi ja nuoren ja vanhemmankin ihmisen harjoitteluun sopimattomiksi.

Olen myös kertonut että on auktoriteettejä joilta saa yleisen käsityksen mukaan valistuneita (tai ainakin ei-tuhoavia) ohjeita. Omiani en mielelläni tyrkytä. Sen sijaan toivon lähimmäisteni hyviä ohjeita saavan.

Se, että joku vetää herneen nenään kommenteista, on ihan luonnollista. Olisi hyvä tietää olevansa oikeassa. Minä en tiedä. Tiedän vain että norjalaiset ovat näiden "kaahaajien" (pk=157 syke) kanssa eri mieltä. Norjalaiset tietävät hiihdosta aika paljon. Haluaisin muidenkin tietävän mitä norjalaiset uskovat tietävänsä.

Onneksi (minkään) lajin piireissä Suomi24 ei ole se varsinainen tiedon lähde. Voisi tulla kuolonuhreja :-)))))

Terveyttä kaikille ja hyvää kuntoa. Ja rauhaa ja rakkautta.

kukaan ole kirjoitti:

noin opettanut. Esim. aloittajan hyvin todennäköinen aerobinen kynnys on 157. Kaikki tuolla sykkeellä ja sen alapuolella tapahtuva harjoittelu on pk-harjoittelua.

Kynnyssykket ovat yksilöllisiä.

Lue lisää

lueppa kaikki viestit!!!!!!

suullani kirjoitti:

tällä palstalla opttavat, että peruskuntoh.sykkeellä 160 ja vauhtikestävyysh.syk.160-185 kun maxsimis.200 että sillei

ja vertailu on vaikeaa..jos nyt tosta omat arvot kertoisin..max n.180..lepo n.45-48..aerobinen kynnys n.140..anaerobinen n.165..ja ikä 57veee.!!
ja omat reenit koostuu kaudesta riippuen n.90% aerobista todella pitkistä lenkeistä pää-asiassa..loput 10% on intervalliluontoista max-happi reeniä..ja tää kaikki sopii mulle kuin nenä päähän!!
ja kehon kuuntelu on kaiken a ja ooo!!

Hessu Hopo kirjoitti:

Tämän keskustelun, tai siis "keskustelun" tiimellyksessä muuan ilmeisesti Pirkanmaalta kotoisin oleva kokenut urheilija esitti anaerobisen kynnyksen rajaksi 200 maksimisykkeiselle 185. Tämä on 92.5% maksimisykkeestä ja maratoonarillekin kova arvo.

Väitin tätä nimenomaista ehdotusta epätarkaksi ylestyksenä.

Lisäksi väitin suunnilleen kaikkien palstan asiantuntijoiden ehdotuksia mahdollisesti epäterveellisiksi ja nuoren ja vanhemmankin ihmisen harjoitteluun sopimattomiksi.

Olen myös kertonut että on auktoriteettejä joilta saa yleisen käsityksen mukaan valistuneita (tai ainakin ei-tuhoavia) ohjeita. Omiani en mielelläni tyrkytä. Sen sijaan toivon lähimmäisteni hyviä ohjeita saavan.

Se, että joku vetää herneen nenään kommenteista, on ihan luonnollista. Olisi hyvä tietää olevansa oikeassa. Minä en tiedä. Tiedän vain että norjalaiset ovat näiden "kaahaajien" (pk=157 syke) kanssa eri mieltä. Norjalaiset tietävät hiihdosta aika paljon. Haluaisin muidenkin tietävän mitä norjalaiset uskovat tietävänsä.

Onneksi (minkään) lajin piireissä Suomi24 ei ole se varsinainen tiedon lähde. Voisi tulla kuolonuhreja :-)))))

Terveyttä kaikille ja hyvää kuntoa. Ja rauhaa ja rakkautta.

Lue lisää

Tuntuu vähän että minun tekstieni moittijat ovat ymmärtäneet/tulkinneet väärin kirjoituksiani.
Tuo syke 157 on siis pk-harjoittelun sykkeiden yläraja,minkä alapuolella tulee harjoitus-sykkeiden pysytellä, pääsääntöisesti.Hyvä kun kritisoidaan, mutta perusteluja olisi kiva myöskin kuulla.Mielelläni kuunnellaan sinun tietämyksesi norjalaisten harjoittelusta??
Joku mainitsi maratoonareistakin?
Kiitos kumminkin kaikille mielenkiintoisista kannanotoista ja kommenteistanne.

hiihdonohj kirjoitti:

Tuntuu vähän että minun tekstieni moittijat ovat ymmärtäneet/tulkinneet väärin kirjoituksiani.
Tuo syke 157 on siis pk-harjoittelun sykkeiden yläraja,minkä alapuolella tulee harjoitus-sykkeiden pysytellä, pääsääntöisesti.Hyvä kun kritisoidaan, mutta perusteluja olisi kiva myöskin kuulla.Mielelläni kuunnellaan sinun tietämyksesi norjalaisten harjoittelusta??
Joku mainitsi maratoonareistakin?
Kiitos kumminkin kaikille mielenkiintoisista kannanotoista ja kommenteistanne.

Lue lisää

http://home.hia.no/~stephens/xctheory.htm

Tuntuvat nykyään valmentajat kannustavan tähän suuntaan. Norskit pärjäävät ihan kivasti. Kai siinä jokin juttu on.

Toivottavasti Lontoon murre taittuu.

Hessu Hopo kirjoitti:

http://home.hia.no/~stephens/xctheory.htm

Tuntuvat nykyään valmentajat kannustavan tähän suuntaan. Norskit pärjäävät ihan kivasti. Kai siinä jokin juttu on.

Toivottavasti Lontoon murre taittuu.

Lue lisää

Tiedän että maailman huipulla harjoitellaan kestävyyslajeissa erityyliin kuin suomessa.

Norjalaiset aikuiset hiihtäjat harjoittelee 70% peruskestävyyttä pk1-alueella ja vk:oota vain 5% ja loput on tosi kovia, kilpailun omaisia tehoiltaan.
Nuorten harjoittelussa eroa suomeen ei juurikaan ole.
Samoin maratoonarit maailmalla harjoittelee paljon anaer- kynnyksellä, eikä vk-alueella juuri mitään ja pk-harjoitukset todella alhaisilla tehoilla. Ihmeelliseltä kuulostaa.

Kyllä uskon että suomessakin aletaan meneen samaan suuntaan, kunhan meikäläiset saavat ensin harjoitus määrät riittäviksi.

Kenelle sopii, kenelle ei, mutta selväähän on että pohjat pitää olla kunnossa tuon tyylisessä harjoittelussa.

hiihdonohj kirjoitti:

Tuntuu vähän että minun tekstieni moittijat ovat ymmärtäneet/tulkinneet väärin kirjoituksiani.
Tuo syke 157 on siis pk-harjoittelun sykkeiden yläraja,minkä alapuolella tulee harjoitus-sykkeiden pysytellä, pääsääntöisesti.Hyvä kun kritisoidaan, mutta perusteluja olisi kiva myöskin kuulla.Mielelläni kuunnellaan sinun tietämyksesi norjalaisten harjoittelusta??
Joku mainitsi maratoonareistakin?
Kiitos kumminkin kaikille mielenkiintoisista kannanotoista ja kommenteistanne.

Lue lisää

kun sanoit pk-harjoitus 157 -3 se tarkoitta 80%kaverin max-sykkeestä.hänen pk-harjoitus pitää tapahtua 60-70% eli120-140.ei peruskuntoh.tehdä 80%tehoilla.vauhtikestävyysh.70-80% eli 140-160s ja se sinun vauhtikestävyys rajasi 80-92% tehoilla ovat aivan liian kovia,koska keston pitää olla 30-60min.

hiihdonohj kirjoitti:

Tiedän että maailman huipulla harjoitellaan kestävyyslajeissa erityyliin kuin suomessa.

Norjalaiset aikuiset hiihtäjat harjoittelee 70% peruskestävyyttä pk1-alueella ja vk:oota vain 5% ja loput on tosi kovia, kilpailun omaisia tehoiltaan.
Nuorten harjoittelussa eroa suomeen ei juurikaan ole.
Samoin maratoonarit maailmalla harjoittelee paljon anaer- kynnyksellä, eikä vk-alueella juuri mitään ja pk-harjoitukset todella alhaisilla tehoilla. Ihmeelliseltä kuulostaa.

Kyllä uskon että suomessakin aletaan meneen samaan suuntaan, kunhan meikäläiset saavat ensin harjoitus määrät riittäviksi.

Kenelle sopii, kenelle ei, mutta selväähän on että pohjat pitää olla kunnossa tuon tyylisessä harjoittelussa.

Lue lisää

onko nuorilla korkeat sykkeet vai peräti paremmat mittarit?
Tuloksia ainakin syntyy.

jts-1 kirjoitti:

ja vertailu on vaikeaa..jos nyt tosta omat arvot kertoisin..max n.180..lepo n.45-48..aerobinen kynnys n.140..anaerobinen n.165..ja ikä 57veee.!!
ja omat reenit koostuu kaudesta riippuen n.90% aerobista todella pitkistä lenkeistä pää-asiassa..loput 10% on intervalliluontoista max-happi reeniä..ja tää kaikki sopii mulle kuin nenä päähän!!
ja kehon kuuntelu on kaiken a ja ooo!!

Lue lisää

yksilön ominaisuudet ratkaisevat. Silloin kun meno tuntuu mukavalta,se varmaankin on sopivan kovaa.
Itse olin ilman aktiivista liikuntaharrastusta vuosikymmeniä. Viisikymppisenä aloitin reippaasti ja vetelin ilman tietoa sykkeistä niin kovaa kuin mukavalta tuntui. Maratonkunto löytyi alle vuodessa.

Nyt olen yli 60. Kun normaalitalvena työntelen tasatyönnöllä Vanhankaupunginlahden rantaa Vallilasta Herttoniemeen vaihdan suksimallista riippumatta nousuissa luisteluksi. Viimeisen nousun päällä mittari voi näyttää yli 190, mutta olo on hyvä.
Paluumatkan hiihdän ainakin yhtä kovaa kuin menon. Keskisyke on varmaankin aika korkea. Se sopii minulle. Peruskuntoni olen kehittänyt melko kovalla sykkeellä. Mitatuista keskisykkeistä en puhu, koska mittaritkaan eivät näyä koko ajan oikein.
Joku toinen toimii täysin eri rytmillä ja hyvä niin.

Tänä talvena harmittaa kun Hertikan hienot mäet ovat lumettomia.

harrastelijatasolla kirjoitti:

yksilön ominaisuudet ratkaisevat. Silloin kun meno tuntuu mukavalta,se varmaankin on sopivan kovaa.
Itse olin ilman aktiivista liikuntaharrastusta vuosikymmeniä. Viisikymppisenä aloitin reippaasti ja vetelin ilman tietoa sykkeistä niin kovaa kuin mukavalta tuntui. Maratonkunto löytyi alle vuodessa.

Nyt olen yli 60. Kun normaalitalvena työntelen tasatyönnöllä Vanhankaupunginlahden rantaa Vallilasta Herttoniemeen vaihdan suksimallista riippumatta nousuissa luisteluksi. Viimeisen nousun päällä mittari voi näyttää yli 190, mutta olo on hyvä.
Paluumatkan hiihdän ainakin yhtä kovaa kuin menon. Keskisyke on varmaankin aika korkea. Se sopii minulle. Peruskuntoni olen kehittänyt melko kovalla sykkeellä. Mitatuista keskisykkeistä en puhu, koska mittaritkaan eivät näyä koko ajan oikein.
Joku toinen toimii täysin eri rytmillä ja hyvä niin.

Tänä talvena harmittaa kun Hertikan hienot mäet ovat lumettomia.

Lue lisää

sulla tulee varmaankin rytmihäiriö aina mäen päällä