Kannattaako automaattivaihde laittaa N asentoon esim odottaessa liikennevaloissa?
Montako km automaattivaihteet yleensä kstävät?
AUTOMAATTIVAIHDE / AJOTYYLI
19
2992
Vastaukset
- Viides automaatti
1. Ei tarvitse
2. Yleensä auton elinijän (Säännöllisesti Huollettuna) - en tiiä
nii tosta en tiiä kannattaako laittaa n:lle mut kyllähän noi laatikot kestää kun niitä huolletaan ja käytetään oikein.
- tietoa
Yleensä joka taksiin vaihdetaan laatikko kerran takuuseen. Joihinkin on vaihdettu jopa kaksi kertaa. Huolto-ohjelmaan ei ole merkitty laatikon öljyjen vaihtoa ja ellei öljyjä vaihdeta, vaihdetaan koko laatikko.
Jos ostat uutta pidä huoli että laatikon öljyt vaihdetaan. Vain näin se kestää. Ja käytetyistä kannattaa heti unohtaa ne joihin öljyjä ei ole vaihdettu.- yleensä
Mersuja, joihin nuo uudet sähköiset laatikot jouduttiin vaihtamaan. Mersuihin muuten joudutaan vaihtamaan paljon muutakin, latureista lähtien, jopa ovet joudutaan vaihtamaan, kun ne ruostuvat. Joten automattilaatikoiden kestävyyden vertaaminen takseihin ei ole oikein.
- muistakin
yleensä kirjoitti:
Mersuja, joihin nuo uudet sähköiset laatikot jouduttiin vaihtamaan. Mersuihin muuten joudutaan vaihtamaan paljon muutakin, latureista lähtien, jopa ovet joudutaan vaihtamaan, kun ne ruostuvat. Joten automattilaatikoiden kestävyyden vertaaminen takseihin ei ole oikein.
Myös Volkkareiden ja Bemareiden laatikoita hajoaa paljon ellei niihin ole öljyjä vaihdettu. Samoilta valmistajiltahan eri autojen laatikot kuitenkin tulevat.
on kiihkeästi muttei aina niin asiaatuntevasti, otettu kantaa automaattilaatikoiden eduista ja haitoista. Joku väittää että vipun siirtäminen N:lle säästää laatikkoa toiset taas ettei ole mitään hyötyä?
Käytettyjen autojen myynti-ilmituksia kun seuraa, näkee usein että automaattilaatikko on vaihdettu 150-200tkm:n paikkeilla. Tämä ei vaan koske mersuja. Olen myös kuullut mersu-taksikuskeista Hesassa että alle 200tkm laatikko menee takuuvaihtoon.
Itelläni olisi nyt kysessä 1,8 l:n Toyota. Onko niistä kokemuksia?
Minkälainen kytkin on automaattilaatikossa?
Mitä niissä yleensä pettää? Ja minkälaiset kustannukset tulee korjauksesta?- Pekka-
muistakin kirjoitti:
Myös Volkkareiden ja Bemareiden laatikoita hajoaa paljon ellei niihin ole öljyjä vaihdettu. Samoilta valmistajiltahan eri autojen laatikot kuitenkin tulevat.
Minulla on kahdessa bemarissa kestänyt sen 300tkm ilman ongelmia.
Oliko vain hyvää tuuria?
Yksi taksikuski tuossa jutteli että auitolla ajettu kolmessa vuodessa 700000km ja laatikko vaihdettu kahdesti, E220 CDi. Lentokenttä-taksi.
Kyllä ne laatikot kestävät ihan riittävästi. Paljon enemmän kannattaa murehtia muista osista kuten ahtimista. - eraser-08
enska_2 kirjoitti:
on kiihkeästi muttei aina niin asiaatuntevasti, otettu kantaa automaattilaatikoiden eduista ja haitoista. Joku väittää että vipun siirtäminen N:lle säästää laatikkoa toiset taas ettei ole mitään hyötyä?
Käytettyjen autojen myynti-ilmituksia kun seuraa, näkee usein että automaattilaatikko on vaihdettu 150-200tkm:n paikkeilla. Tämä ei vaan koske mersuja. Olen myös kuullut mersu-taksikuskeista Hesassa että alle 200tkm laatikko menee takuuvaihtoon.
Itelläni olisi nyt kysessä 1,8 l:n Toyota. Onko niistä kokemuksia?
Minkälainen kytkin on automaattilaatikossa?
Mitä niissä yleensä pettää? Ja minkälaiset kustannukset tulee korjauksesta?automaatit kestää siinä kuin manuaalitkin, jos myyt autoasi ni eka kysytään man vai aut jos man ni kyselyt loppu
- Miewaan
enska_2 kirjoitti:
on kiihkeästi muttei aina niin asiaatuntevasti, otettu kantaa automaattilaatikoiden eduista ja haitoista. Joku väittää että vipun siirtäminen N:lle säästää laatikkoa toiset taas ettei ole mitään hyötyä?
Käytettyjen autojen myynti-ilmituksia kun seuraa, näkee usein että automaattilaatikko on vaihdettu 150-200tkm:n paikkeilla. Tämä ei vaan koske mersuja. Olen myös kuullut mersu-taksikuskeista Hesassa että alle 200tkm laatikko menee takuuvaihtoon.
Itelläni olisi nyt kysessä 1,8 l:n Toyota. Onko niistä kokemuksia?
Minkälainen kytkin on automaattilaatikossa?
Mitä niissä yleensä pettää? Ja minkälaiset kustannukset tulee korjauksesta?Periaatteessa siinä kampiakseli pyörittää vispilää joka panee kytkinkotelossa oleva öljyn pyörinään ja se pyörivä öljy sitten pyörittää toista vispilää josta voima sitten laatikkoon.
Kun suurin vaihde on päällä ja vauhtia riittävästi kytkin lukkiutuu kiinteäksi.
Paikallaan ja pikkunopeuksissa se siis "luistaa" jatkuvasti.
Tuskin mistään muusta auton varusteesta, kuin autolootasta on näitä kaikentietäviä "asiantuntijoita"
Kyllä ne tavallisen käytön kestää, jos vaihtaa öljyt vaikkei auton huolto-ohjelmassa sitä olisikaan. Itsellä ollut vain keppiversioita, mutta tuttavapiirissä ainoa autolootan hajoaminen johtui kyllä ratin ja selkänojan välissä olleesta idiootista. Velipojalla ollut kaikki automaatteja ja samalla lootalla menneet vaihtoon, missä ovat tulleetkin. Mittarilukemat olleet 200000 molemmin puolin. Saattaa olla ongelmana niillä Hesan taksareilla jatkuva kaupunkiajo ja ajotapa. Sellaisessa joutuu keppilootakin koville. - kytkinkin
Miewaan kirjoitti:
Periaatteessa siinä kampiakseli pyörittää vispilää joka panee kytkinkotelossa oleva öljyn pyörinään ja se pyörivä öljy sitten pyörittää toista vispilää josta voima sitten laatikkoon.
Kun suurin vaihde on päällä ja vauhtia riittävästi kytkin lukkiutuu kiinteäksi.
Paikallaan ja pikkunopeuksissa se siis "luistaa" jatkuvasti.
Tuskin mistään muusta auton varusteesta, kuin autolootasta on näitä kaikentietäviä "asiantuntijoita"
Kyllä ne tavallisen käytön kestää, jos vaihtaa öljyt vaikkei auton huolto-ohjelmassa sitä olisikaan. Itsellä ollut vain keppiversioita, mutta tuttavapiirissä ainoa autolootan hajoaminen johtui kyllä ratin ja selkänojan välissä olleesta idiootista. Velipojalla ollut kaikki automaatteja ja samalla lootalla menneet vaihtoon, missä ovat tulleetkin. Mittarilukemat olleet 200000 molemmin puolin. Saattaa olla ongelmana niillä Hesan taksareilla jatkuva kaupunkiajo ja ajotapa. Sellaisessa joutuu keppilootakin koville.Märkä monilevy- sellainen.
- B.B.Virtanen
kytkinkin kirjoitti:
Märkä monilevy- sellainen.
Tarkoitat ilmeisesti juuri sitä momentinmuuntimen eli tämän "vispiläsysteemin" lukitsevaa kytkintä. Ja kyllä, sellainen vähänkään uudemmissa automaateissa on. Se lukkiutuu pienellä kaasulla ehkä noin 80-90 km/h nopeuksissa ja vähentää näin polttoaineenkulutusta.
Automaatit voidaan jakaa karkeasti ainakin kolmeen luokkaan: ihan ensiksi nämä perinteiset automaattivaihteistot, joissa on (mahdollisesti mekaanisella kytkimellä lukkiutuva) momentinmuunnin ja sen perässä useita planeettapyörästöillä toteutettuja alennusvaihteita, joista viimeinen on suora välitys eli ei ole enää alennusvaihde. Samoin näiden joukossa pitää olla yksi planeettavaihde, jossa vaihtuu välityksen lisäksi myös pyörimissuunta eli yhdet rattaat enemmän kuin muissa.
Tässä vaihteistossa ei normaalisti siirrellä mitään vaan vaihteet ovat tavallaan erillisinä paketteina käyttövalmiina ja niistä automatiikka valitsee kuhunkin tilanteeseen oikean ja kytkee sen kiristämällä jarruhihnalla planeettapyörästön uloimman osan pysähdyksiin; vaihdoista aiheutuvista nykäyksistä suurin osa katoaa momentinmuuntimen luistoon tai oikeastaan ensiön ja toisin joustavaan kierroslukueroon.
Momentinmuunnin puolestaan toimii juuri sillä "vispiläperiaatteella"; siinä on sisäkkäin: sisempänä keskipakopumppu/pumppupyörä, joka saa öljyn voimakkaaseen ulospäin suuntautuvaan liikeeseen, ja ulompana turbiini(pyörä), joka vastaanottaa sen öljyn liikkeen. Näiden lisäksi pitää olla vielä johtosiivet, jotka palauttavat öljyn sinne keskipakopumpun keskiölle uudelleen vispattavaksi. Näiden johtosiipien toiminnalla ja muotoilulla voidaan momentinmuuntimen ominaisuuksia säätää, samoin kuin turbiinin siipien muotoilulla (käyrät kiilloitetut siivet) . Normaalisti momentinmuunnin vaatii luistolta kuulostavaa ja tuntuvaa kierroslukueroa, mutta juuri tämä kierroslukuero aiheuttaa vääntöä; jos kierroslukueroa ei ole, ei vetoa välity.
Melkein samanlainen laite on nestekytkin, jossa on pelkästään pumppu ja turbiini. Nestekytkin luistaa lähinnä liikkeellelähtössä, ajossa se tuntuu kiinteältä. Tätä ei pidä sekoittaa momentinmuuntimeen. Nestekytkimen siivet ovat suorat ja niitä on ollut ainakin joissain linja-autojen vaihteistojen yhteydessä.
Sitten toiseksi on näitä hihnavaihteistoja; variaattorit ja metallihihnavaihteistot. Kolmanneksi on robotisoidut vaihteistot, joissa perinteisestä mekaanisesta lootasta on tehty automaatti rakentamalla siihen laitteisto käyttämään kytkintä ja siirtelemään rattaita.
B.B.Virtanen - -seurailija-
B.B.Virtanen kirjoitti:
Tarkoitat ilmeisesti juuri sitä momentinmuuntimen eli tämän "vispiläsysteemin" lukitsevaa kytkintä. Ja kyllä, sellainen vähänkään uudemmissa automaateissa on. Se lukkiutuu pienellä kaasulla ehkä noin 80-90 km/h nopeuksissa ja vähentää näin polttoaineenkulutusta.
Automaatit voidaan jakaa karkeasti ainakin kolmeen luokkaan: ihan ensiksi nämä perinteiset automaattivaihteistot, joissa on (mahdollisesti mekaanisella kytkimellä lukkiutuva) momentinmuunnin ja sen perässä useita planeettapyörästöillä toteutettuja alennusvaihteita, joista viimeinen on suora välitys eli ei ole enää alennusvaihde. Samoin näiden joukossa pitää olla yksi planeettavaihde, jossa vaihtuu välityksen lisäksi myös pyörimissuunta eli yhdet rattaat enemmän kuin muissa.
Tässä vaihteistossa ei normaalisti siirrellä mitään vaan vaihteet ovat tavallaan erillisinä paketteina käyttövalmiina ja niistä automatiikka valitsee kuhunkin tilanteeseen oikean ja kytkee sen kiristämällä jarruhihnalla planeettapyörästön uloimman osan pysähdyksiin; vaihdoista aiheutuvista nykäyksistä suurin osa katoaa momentinmuuntimen luistoon tai oikeastaan ensiön ja toisin joustavaan kierroslukueroon.
Momentinmuunnin puolestaan toimii juuri sillä "vispiläperiaatteella"; siinä on sisäkkäin: sisempänä keskipakopumppu/pumppupyörä, joka saa öljyn voimakkaaseen ulospäin suuntautuvaan liikeeseen, ja ulompana turbiini(pyörä), joka vastaanottaa sen öljyn liikkeen. Näiden lisäksi pitää olla vielä johtosiivet, jotka palauttavat öljyn sinne keskipakopumpun keskiölle uudelleen vispattavaksi. Näiden johtosiipien toiminnalla ja muotoilulla voidaan momentinmuuntimen ominaisuuksia säätää, samoin kuin turbiinin siipien muotoilulla (käyrät kiilloitetut siivet) . Normaalisti momentinmuunnin vaatii luistolta kuulostavaa ja tuntuvaa kierroslukueroa, mutta juuri tämä kierroslukuero aiheuttaa vääntöä; jos kierroslukueroa ei ole, ei vetoa välity.
Melkein samanlainen laite on nestekytkin, jossa on pelkästään pumppu ja turbiini. Nestekytkin luistaa lähinnä liikkeellelähtössä, ajossa se tuntuu kiinteältä. Tätä ei pidä sekoittaa momentinmuuntimeen. Nestekytkimen siivet ovat suorat ja niitä on ollut ainakin joissain linja-autojen vaihteistojen yhteydessä.
Sitten toiseksi on näitä hihnavaihteistoja; variaattorit ja metallihihnavaihteistot. Kolmanneksi on robotisoidut vaihteistot, joissa perinteisestä mekaanisesta lootasta on tehty automaatti rakentamalla siihen laitteisto käyttämään kytkintä ja siirtelemään rattaita.
B.B.VirtanenLaatikon planeettapyörästö(i)llä voidaan välittää alennus, ylennys ja peruutus ilman erillisiä peruutusrattaita. Kytkimillä välitetään voima eri osiin tai lukitaan (vapaakytkintä vasten jolloin seuraavan vaihteen kytkeytyminen ei vaadi edellisen irroittamista ja veto on katkotonta).
Panta on tarpeen mm. moottorijarrutuksessa tms kun molemmansuuntainen liike halutaan estää.
Planeettapyörästön ulkokehän pysäytys johtaa vain 2 suuremman alennukseen tai ylennykseen ja epäilen että sitä käytettäisi missään yhteydessä.
Myös 1. tä lukuunottamatta kaikilla vaihteilla kiinteää turbiinia on automaateissa, vaatii pieniä vaihdevälejä(paljon vaihteita).
Turbiini, momentinmuunnin, konvertteri, jne (hyvällä lapsella on monta nimeä), on staattorisiivistöllä vsrustettu nestekytkin.
Staattori muuttaa paluuvirtauksen suuntaa kun turbiinipyörä pyörii hitaasti, suuremmilla nopeuksilla se ei osallistu mitenkään kytkimen toimintaan.
Sisäkkäisiä siivistöjä ei ole, nestekierto toimii keskipakovoimien erolla ilman mitään paluusiivistöjä jne.
Katsele lisää
http://images.google.fi/images?hl=fi&q=torque converter&um=1&ie=UTF-8&sa=N&tab=wi
- vaihda.
Automaatin saa rikki tosiaan väärillä/vanhoilla öljyillä. Mutta mitä tulee tuohon N-asentoon niin itse en oo moista käyttänyt vaikka 5-vuotta oli (euro)automaatti (nyt man. valitettavasti). Laatikko aukaistiin 185000km kohdalla ed. käyttäjän väärien öljyjen vuoksi, kun jarrupantojen sylinterien O-renkaat syöpy rikki (luisti vaihtaessa muuten ei kulumisen jälkiä). Perheen toisessa autossa (etuvetojenki) on n.400000km ajettu alkuperäistomaatti (sähköisesti ohjattu) eikä siinäkään N:lle löysätä valoissa. Ja mihin perustan väitteeni on se että silloin venttilikoneisto ja muut joutuu tekemään "turhaa" työtä, kun keppiä siirrellään. Ja vastaavasti taas pitämällä pykälä päällä turbiini vain luistaa. No lämpöä tuo varmaan enempi tuottaa noin, mutta sitä varten laatikkoöljyä jäähdytetään erikseen.
Ajotyyliin kommentoisin sen verran että kaikkilla pitäisi olla tomaatti, risteyksistä voi lähteä tasaisemmin ja muutenkin meno paljon rentouttavampaa. Naurattaa nämä kinnereillä renkaat ulvoen seuraaviin valoihin kiirehtijät (kaukana ajonautinnosta). - eps
koska muutoin jatkuvasti jossain määrin veto päällä ja näkyy pk-seudun punaisissa-aalloissa ainakin mun autossa polttöaineen kulutuksessa.
- Rehvelöijä
Automaatti kesti 90-luvulla Opelissa ilman korjauksia yli 400000 kilometrin. Auton myöhemmistä kohtaloista en tiedä, sillä se meni muista syistä vaihtoon. 2000-luvulla Volvossa 350000 km ja matka jatkuu.
Näillä kokemuksilla uskaltaisi kyllä sanoa että kestävät paremmin kuin manuaalit, joihin saa noilla kilometreillä uusia ainakin kytkimen. Automaatilla kun on vaikea vaihtaa väärin jos ei ihan tahallaan yritä. Mutta muista vaihtaa öljyt silloin tällöin. - The Rat
Varmaan ainut osa, joka edellisessä Rellussa on toiminut suurin piirtein moitteetta viimeiset 13 vuotta, on tuo automaattiloota.
Pikkasen 300 000 tähän mennessä ajettu. Pitkälti kaupungissa, mutta on sitä poljettu moottoritielläkin sen minkä kulkee. Tapaan tuota vehjettä aina välillä, ja toissakerralla ihmettelin automaatin "luistavuutta", mutta öljynvaihto auttoi tuohon vaivaan ja toimii taas ihan normaalisti. Varmaan öljyt vähän vähissä tai huonolla hapella... lukea asiallista ja opettavaa tekstiä, joten kiitos kirjoittajille.
- .................
Juu ei mielestäni mitään järkeä laittaa vapaalle valoissa, ellei tosiaan niitä punaisia ole matkalla paljon.
Kyllä ainakin perinteiset lootat kestää pitkään huollettuina. Näistä nykyajan troniceista en osaa sanoa. Ihmeen paljon niitä on takseihin vaihdettu rikkoutumisten vuoksi.
Itsellä -99 automaatti Audi. Ei mikään maailman paras loota mielestäni, mutta koska on automaatti, on mukava körötellä. Mielestäni hukkaa tehoa liikaa kiihdytettäessä, eli "luistaa", eli kaasua pitää olla melkoisesti että liikutaan rivakasti. Samoin yksi vaihtoväli nykäisee enemmän kuin muut. Toivottavasti on ominaisuus eikä vika, en ole omistanut tuota uudesta asti.- The Rat
Luistoon voisi auttaa öljyjen vaihto, tai sitten se kuuluisa turbiini vetelee viimeisiään... Ei kai kovin kallis osa sekään.
En tiedä, en ole mikään mekaanikko. Isot pojat kertoivat hiekkalaatikolla... :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi852237Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap172234Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen111579- 1031445
Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663921366Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1491228Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2561027- 63943
- 78899
Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173884