yliopisto-opiskelu ruotsissa

****

Luin jokin aika sitten internetsivustoja (joita en harmikseni löytönyt uudestaan:/)joilla kerrottiin yliopisto-opiskelusta Ruotsissa.

Ruotsinkielen taidot eivät ole ihan huiput, joten tietääkö kukaan, järjestetäänkö opiskelua englanniksi tai mitkä kielivaatimukset on? Mitä eroja opiskelussa on suomeen?

kiitos vastauksista!

10

4560

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • samalla linjalla kuljetaan

      haluaisin tietää!!!! Ruotsia kyllä osaan, mutta en tarpeeksi jotta voisin alkaa opiskelemaan sillä :P Englanniksi opiskelu ja sosiaalinen kanssakäyminen muuten niin se ruotsin kieli kasvaisi

      • muiq

        Osoitteesta: www.tso-stockholm.org
        Eli siis Tukholman suomalaiset opiskelijat. Tietoa täytyy tosissaan kaivaa, mutta se palkitsee:
        Itse en lähtisi enää mistään hinnasta Suomeen yliopistoon.


      • muiq
        muiq kirjoitti:

        Osoitteesta: www.tso-stockholm.org
        Eli siis Tukholman suomalaiset opiskelijat. Tietoa täytyy tosissaan kaivaa, mutta se palkitsee:
        Itse en lähtisi enää mistään hinnasta Suomeen yliopistoon.

        Osoitteista hsv.se ja studera.nu kannattaa lähteä liikkeelle, tieto myös englanniksi. Yliopisto- ja korkeakouluhakum hoituu täällä yhteishakuna joka ensi syksyksi päättyy piakkoin, joten nyt pistäkääs tuumasta toimeen.


    • GBG

      Ruotsista löytyy paljon englanninkielisiä maisteri- ja kandiohjelmia. Itse olen juuri hakenut yhteen. Hakuprosessi ainakin todella helppo. Täytyy vaan lähettää muutamia papereita. Jossain tapauksissa kielitestiksi riittää lukion A-tason englanti, mut jos tekee TOEFLin tai muun niin varmasti varmempaa päästä sisään. Opiskelu täällä koulumaisempaa mitä suomen yliopistoissa, ainakin oman kokemukseni mukaan, mutta mulle sopinut kyllä oikein hyvin. Lycka till!

      • Ninnuliinis

        Meillä Linköpingin yliopistossa ainakin opetus enemmän ryhmässä oppimista (ei luentoja paljoa, mutta ryhmässä työskentelyä sitäkin enemmän), joten sanoisin että Suomessa on enemmän akateemisempaa/koulumaisempaa, mikä itselleni ainakin sopi paremmin.


    • loprii

      Haluaisin Göteborgiin opiskelemaan. Olen nyt siirtymässä lukion 3. eli siis viimeistä ikään kuin viedään... Harrastan kilparatsastusta ja siihen on Ruotsissa viisi miljoonaa paremmat mahdollisuudet etc kuin Suomessa, ja löysinkin jo pari kiinnostavaa ja varteenotettavaa kilpatallia Göteborgista..

      Kysymys kuuluukin hieman laajalti: ONKO GÖTEBORGISSA HYVÄ YLIOPISTO YMS, MISTÄ SAA JA MITEN SAA HANKITTUA KÄMPÄN, ONKO SEN HANKKIMINEN VAIKEAA JA MILLAINEN HINTATASO YLEENSÄ SIELLÄ ON?

      Oon siis täysin tietämätön ko. asioista, koettelen ottaa tässä itsekin selkoa niistä mutta olisi erittäin mukavaa jos joku osaisi sanoa edes jotain. (Tiedätte ehkä tän tunteen kun on ihan hukassa...) :)

      Kiitoksia jo etukäteen!

    • Ruotsissa opiskelu
      • Jorette

      • ansku asds
        Jorette kirjoitti:

        ...tuo ainakin....

        http://handelsatgu.blog.com/

        J

        En ole opiskellut Handelsissa tai muutenkaan Göteborgissa, joten siltä osin en voi kommentoida kyseistä blogia. Kuitenkin minulla on aivan erilaisia kokemuksia (opiskelen Tukholmassa).

        - Kirjoittaja on katkera siitä, että suullisessa kokeessa he jotka vastasivat kirjan mukaan, saivat parhaan arvosanan kun hän taas käytti omia tietojaan aikaisemmista opinnoistaan.
        - Arvosteluasteikko näköjään tuossa koulussa on VG, G, hylätty.
        - Tentti on viisituntinen. Kysymykset ovat vaikeita. Aikaa yhdelle kysymykselle on vähän.
        - " 'I am going to college.' 'Oh really, clown or barber…?' "

        En tiedä, minkä maalainen opiskelija on kyseessä, mutta jokunen sana minun on sanottava. Ruotsissa lähtökohta on se, että opiskelijat lukevat kirjat ja osaavat ne. Hänen mielestään koulu ei anna kylliksi sijaa itsensä kehittämiselle. Hänen mielestään tentit eivät saa olla vaatimustasoltaan liian vaikeita opiskelijoiden tasoon nähden. Mutta haloo, minun koulutuksessani ainakaan ei tenteissä kysytä asioita joita ei lue kurssikirjallisuudessa! Toki tenttikysymyksiksi valitaan ne vaikeimmat kysymykset, sillä helpoimpiin osaa todennäköisesti vastata jo luentojen/seminaarien perusteella kun taas vaikeimmat kysymykset testaa sitä, kuinka hyvin oppilas on onnistunut syventymään tentittävään alueeseen.

        Minun koulutuksessani opetuksella ei ole erityisen suurta merkitystä. Osa käy luennoilla ja seminaareissa, mutta osa opiskelee kaiken itsenäisesti. Se ei ole professorien vastuu saada oppilaita oppimaan asioita vaan ennemminkin johdatella olennaisiin teemoihin ja helpottaa sitä työtä, jonka oppilas tekee myöhemmin itse (kirjojen parissa). Minä saan sellaisen käsityksen, että blogin kirjoittaja on tottunut erilaiseen koulunkäyntiin; hän on ehkä istunut enemmän koulussa ja tottunut siihen, että opiskelu lähtee opetuksesta eikä kurssikirjallisuudesta. Yliopisto-opiskelussa kuitenkin fakta on se, että kun kurssikirjallisuutta on useita kirjoja, ei muutamien luentojen aikana ehditä käydä läpi yksityiskohtaisesti kaikkea vaan vastuu on opiskelijalla lukea kirjat itse. Tenttikysymykset on haettu kirjallisuudesta, ei opetustilanteista. Luulen, että esimerkiksi Suomessa yliopistoissa on monissa koulutuksissa sama lähtökohta että kirjat on luettava.

        Tentissä on aina vähän aikaa yhtä kysymystä kohden. Pitää siis tietää vastaus ja kirjoittaa se. Mitään omaa analyysiä tenteissä ei ehdi tekemään, tai pohtimaan sopivaa lähestymistapaa. Jos olet lukenut kirjat ja osaat ne, tiedät mitä vastata. Minusta täysin loogista, että kirjatentissä testataan, osaako oppilas asiat, jotka kirjoissa lukee. Omat analyysit kirjoitetaan sitten graduun!

        Arvosteluasteikko on useimmisa koulutuksissa A-E tai MVG, VG, G, IG (joka on muuten sama kuin Harvardissa). Vain harvoissa koulutuksissa on vain kaksi eri arvosanaa hyväksytylle tenttitulokselle.

        Ihmettelen, miksi kirjoittaja kirjoittaa opiskelupaikastaan kuin se olisi täysin ei-vakavasti otettava. Hänen kirjoituksestaan ilmenee kuitenkin, että hänestä vaatimustaso on liian KORKEA.


      • ansku kadjd
        ansku asds kirjoitti:

        En ole opiskellut Handelsissa tai muutenkaan Göteborgissa, joten siltä osin en voi kommentoida kyseistä blogia. Kuitenkin minulla on aivan erilaisia kokemuksia (opiskelen Tukholmassa).

        - Kirjoittaja on katkera siitä, että suullisessa kokeessa he jotka vastasivat kirjan mukaan, saivat parhaan arvosanan kun hän taas käytti omia tietojaan aikaisemmista opinnoistaan.
        - Arvosteluasteikko näköjään tuossa koulussa on VG, G, hylätty.
        - Tentti on viisituntinen. Kysymykset ovat vaikeita. Aikaa yhdelle kysymykselle on vähän.
        - " 'I am going to college.' 'Oh really, clown or barber…?' "

        En tiedä, minkä maalainen opiskelija on kyseessä, mutta jokunen sana minun on sanottava. Ruotsissa lähtökohta on se, että opiskelijat lukevat kirjat ja osaavat ne. Hänen mielestään koulu ei anna kylliksi sijaa itsensä kehittämiselle. Hänen mielestään tentit eivät saa olla vaatimustasoltaan liian vaikeita opiskelijoiden tasoon nähden. Mutta haloo, minun koulutuksessani ainakaan ei tenteissä kysytä asioita joita ei lue kurssikirjallisuudessa! Toki tenttikysymyksiksi valitaan ne vaikeimmat kysymykset, sillä helpoimpiin osaa todennäköisesti vastata jo luentojen/seminaarien perusteella kun taas vaikeimmat kysymykset testaa sitä, kuinka hyvin oppilas on onnistunut syventymään tentittävään alueeseen.

        Minun koulutuksessani opetuksella ei ole erityisen suurta merkitystä. Osa käy luennoilla ja seminaareissa, mutta osa opiskelee kaiken itsenäisesti. Se ei ole professorien vastuu saada oppilaita oppimaan asioita vaan ennemminkin johdatella olennaisiin teemoihin ja helpottaa sitä työtä, jonka oppilas tekee myöhemmin itse (kirjojen parissa). Minä saan sellaisen käsityksen, että blogin kirjoittaja on tottunut erilaiseen koulunkäyntiin; hän on ehkä istunut enemmän koulussa ja tottunut siihen, että opiskelu lähtee opetuksesta eikä kurssikirjallisuudesta. Yliopisto-opiskelussa kuitenkin fakta on se, että kun kurssikirjallisuutta on useita kirjoja, ei muutamien luentojen aikana ehditä käydä läpi yksityiskohtaisesti kaikkea vaan vastuu on opiskelijalla lukea kirjat itse. Tenttikysymykset on haettu kirjallisuudesta, ei opetustilanteista. Luulen, että esimerkiksi Suomessa yliopistoissa on monissa koulutuksissa sama lähtökohta että kirjat on luettava.

        Tentissä on aina vähän aikaa yhtä kysymystä kohden. Pitää siis tietää vastaus ja kirjoittaa se. Mitään omaa analyysiä tenteissä ei ehdi tekemään, tai pohtimaan sopivaa lähestymistapaa. Jos olet lukenut kirjat ja osaat ne, tiedät mitä vastata. Minusta täysin loogista, että kirjatentissä testataan, osaako oppilas asiat, jotka kirjoissa lukee. Omat analyysit kirjoitetaan sitten graduun!

        Arvosteluasteikko on useimmisa koulutuksissa A-E tai MVG, VG, G, IG (joka on muuten sama kuin Harvardissa). Vain harvoissa koulutuksissa on vain kaksi eri arvosanaa hyväksytylle tenttitulokselle.

        Ihmettelen, miksi kirjoittaja kirjoittaa opiskelupaikastaan kuin se olisi täysin ei-vakavasti otettava. Hänen kirjoituksestaan ilmenee kuitenkin, että hänestä vaatimustaso on liian KORKEA.

        En kirjoita tätä tekstiä hehkuttaakseni Ruotsin koulutusta vaan kirjoitan omien kokemusteni perusteella. Opiskelussa on toki huonotkin puolensa. En ole koskaan opiskellut Suomessa yliopistossa, joten en voi verrata kuinka opiskelu Ruotsissa eroaa suomalaisesta opiskelusta. Mielestäni kuitenkin negatiivisia asioita opiskeluun liittyen on tuon blogin sijaan:
        - Opiskelu on todella itsenäistä ja esim. ryhmätöitä tai muuta ryhmässä harjoittelua on melko vähän. Monet skippaavat luennot ja lukevat itse. Joka kurssilla valitset uuden pienryhmän (n.30 henkeä), joten opiskeluaikana sinulla ei ole tiivistä omaa luokkaa vaan joka kurssilla porukka vaihtuu todella paljon. Tästä voi seurata, että opiskelijaelämä kärsii kun ei ole mitään tiettyä luokkaa johon kuuluu.
        - Ruotsissa luetaan vain yhtä kurssia kerrallaan. Kokonaisuudet ovat usein suuria, joten tentin lähestyessä stressitaso on korkealla. Parinkin hylätyn arvosanan saaminen vaikuttaa siten, että opintopisteet eivät riitä Kelan tukiin kun yksi kurssi saattaa olla laajuudeltaan jopa 20 opintopistettä.
        - Valinnaisuutta on melko vähän. Jos luet ohjelmassa, on seurattava ohjelman kurssisuunnitelmaa, johon usein sisältyy vain muutamia valinnaisia kursseja. Minulla esimerkiksi 4,5 vuoden opinnoista ainoastaan puoli vuotta on itse valittuja kursseja plus puoli vuotta gradun kirjoittamista eli siis 3,5 vuotta on kaikille opiskelijoille samoja kursseja. (Minun koulutukseni on varmaan ääripäitä, mutta kaikesta huolimatta valinnaisuutta on muissakin koulutuksissa vähemmän kuin Suomessa.) Joissakin aineissa voi tosin koota oman koulutuksensa yksittäisistä kursseista, jolloin valinnan varaa on paljon.
        - Kurssisuoritukset ovat tenttikeskitteisiä. (Toki poikkeuksiakin on, riippuen koulutuksesta.) Eli siis ei ole kursseja, jotka saisi läpi läsnäololla tai tehtävillä joita suoritetaan kurssin aikana vaan mahdollisista projektitöistä saattaa korkeintaan saada muutaman pisteen mukaansa tenttiin.

        Tässä minun kokemuksiani yliopisto-opiskelussa Ruotsissa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kansalla on oikeus tietää miksi persut pettävät

      Koko kulunut hallituskausi on kysytty persuilta, minkä vuoksi he ovat pettäneet käytännössä jokaisen vaalilupauksen, ain
      Maailman menoa
      60
      7492
    2. Venäjän armeijan evp-upseeri: Armeija surkeassa tilassa, jonka läpäisee kaiken kattava

      valehtelu. Venäläiset alkaneet pohtia julkisesti maan todellisia tappioita. Z-bloggari ja 3. luokan kapteeni (evp.) Mak
      Maailman menoa
      123
      2916
    3. Minkälaisen viestin

      Laittaisit ikävöinnin kohteelle, jos rohkenisit?
      Ikävä
      142
      1766
    4. Kansalla on oikeus tietää mikä on SDP:n talousohjelma jolla maan talous

      saadaan nousuun? Miksi puolue piilottelee sitä, vai eikö sitä ole? Tähän asti olemme vaan saaneet kuulla hallituksen ha
      Maailman menoa
      65
      1649
    5. Ammattiliitto 900 euroa/vuosi - Työttömyyskassa 72 euroa/vuosi

      Ammattiliitosta eroamalla voi säästää jopa 800 euroa vuodessa. Mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat liitolle. Esim
      Maailman menoa
      115
      1458
    6. Miten voit olla niin tyhmä

      että et tajunnut että sua vedätettiin? Tietäisitpä miten hyvät naurut on saatu. Naiselle
      Tunteet
      167
      1394
    7. Missä vaiheessa

      Päätit irl luovuttaa minun suhteeni?
      Ikävä
      130
      1134
    8. Millaisena uskot

      Kaivattusi kokevan tunteensa?
      Ikävä
      73
      827
    9. Kyriake=Kirkko

      Kirkko, Kyriake Kirkko-sana tulee kreikankielen sanasta Kyriake=Herran omat, Kristuksen omaksi kastettujen suuri joukko
      Kaste
      47
      802
    10. Mitä haluat eniten

      Kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      51
      707
    Aihe