Minut hyväksyttiin jokin aikaa sitten suorittamaan näitä ns. opettajan pedagogisia opintoja, jotka vaaditaan aineenopettajan päätevyyden saamiseksi. Minusta tulee biologian ja maantieteen opettaja.
Ihan mielenkiinnosta kyselen luokanopettajilta, että minkälainen teidän soveltuvuuskokeenne oli. Käsittääkseni teillä on haettaessa ensin kirjallinen koe, minkä perusteella valitaan osa soveltuvuuskokeeseen, minkä jälkeen tehdään lopullinen valinta.
Mihin asioihin valitsijat oikein kiinnittävät huomiota? Olen törmännyt kaikenlaisiin kummallisuuksiin jutellessani kavereitteni kanssa, jotka myös suorittavat opettajan pedagogisia opintoja. Joku on esim. saanut surkeat pisteet kun oli flunssassa. Yksi taas oli muuten vaan saanut surkeat pisteet ensimmäisellä kerralla eikä tullut valituksi, mutta toisella kerralla oli repinyt kiitettävän pistemäärän. Itse onneksi läpäisin kokeen kerrasta lähes maksimipistemäärällä, joten voin alkaa heti suunnitella opintoja siten että kaikki pakollinen tulee hoidettua ajallaan.
Onko koko soveltuvuuskoe pelkkää arpapeliä, vai voidaanko sillä ihan tosissaan saada opettajiksi mahdollisimman hyvää ainesta? Luokanopettajien kohdalla tämä erityisesti mietityttää sillä he kuitenkin vastaavat lasten koulutuksesta ala-asteen aikana ja usein tietyllä luokalla on vielä sama opettaja koko ala-asteen ajan.
Kysymyksiä luokanopettajille
9
1423
Vastaukset
- luokanope
Miksi tiedustelet luokanopettajien valintaa, haluatko itse luokanopettajan pätevyyden? Minulle tuli viestistäsi mielikuva, että epäilet luokanopettajien valinnan pätevyyttä. Uskon, että valinnassa vaikuttaa aina monet tekijät ja ovat tästä näkökulmasta aina tilannesidonnaisia. Tämä pätee niin aineenopettajien pedagogisten opintojen valintaan kuin luokanopettajien valintaan. Ovat varmasti yhtä päteviä tai epäpäteviä molemmat.
Jos haluat luokanopettajaksi sinun kannattaa hakeutua valmistuttuasi lisäkoulutukseen ei OKL:seen.
Enään ei ole ala- astetta ja ylä-astetta, vaan puhtaan alakoulusta ja yläkoulusta, koska elämme yhtenäiskouluaikaa! Tämä on tärkeä tieto siirtyessäsi koulumaailmaan.- jotain väärin
Kyselin luokanopettajien soveltuvuuskokeesta ihan mielenkiinnosta. Minua kiinnostaa esim, että painotetaanko aineenopettajien ja luokanopettajien sovaltuvuuskokeessa eri asioita.
Luokanopettajan pätevyyttä en ole hankkimassa. Ainut syy hankkia se olisi äärimmäisen huono työllisyystilanne biologian ja maantiedon opettajilla, mutta onneksi asia ei ole näin. Esim. historian ja yhteiskuntaopin opettajilla työllisyystilanne on kuulemma heikompi. Saatan kylläkin lukea vielä kemiaa sen verran, että saisin opettaa sitäkin.
Epäilen sekä aineenopettajien että luokanopettajien valinnan pätevyyttä. - luokanope
jotain väärin kirjoitti:
Kyselin luokanopettajien soveltuvuuskokeesta ihan mielenkiinnosta. Minua kiinnostaa esim, että painotetaanko aineenopettajien ja luokanopettajien sovaltuvuuskokeessa eri asioita.
Luokanopettajan pätevyyttä en ole hankkimassa. Ainut syy hankkia se olisi äärimmäisen huono työllisyystilanne biologian ja maantiedon opettajilla, mutta onneksi asia ei ole näin. Esim. historian ja yhteiskuntaopin opettajilla työllisyystilanne on kuulemma heikompi. Saatan kylläkin lukea vielä kemiaa sen verran, että saisin opettaa sitäkin.
Epäilen sekä aineenopettajien että luokanopettajien valinnan pätevyyttä.Mistä hakija tietää, että syynä hylkäämiseen oli flunssa? Luulen, että hylättyllä pintaan tulevat erilaiset suojautumismekanismit eikä oman suorituksen arvioiminen ole kovin objektiivista. Psyykelle on todella helpompaa syyttää flunssaa kuin omia mahdollisia puutteita.
Itse en tullut valituksi ensimmäisiin pedaopintoihin (olen valmistunut kasvatustieteen tieteenalaopinnoista ja täydentänyt tutkinnon LO-pätevyydeksi) ja toisella yrittämällä sain erittäin hyvät pisteet. Verratessani omia suorituksiani (haastattelu) oli niillä eroa kuin yöllä ja päivällä; ensimmäinen tosi surkea, toinen onnistui mielestäni hyvin. Tulos oli myös tuntemusten mukainen.
Olen läpäissyt myös luokanopettajaopintojen pääsykokeen; kirjallisuus, ryhmätilanne ja yksilöhaastattelu. Mielestäni valinnassa kartoitettiin monipuolisesti eri osa-alueita. "Intohimoinen" opettajakandidaatti saattoi tuoda haastattelussa omat ajatuksensa hyvin esille ja näin osoittaa suuntautumisensa alalle. Ryhmätilanteessa pystyi osoittamaan kykynsä toimia ryhmässä ja kirjakuulustelulla saattoi osoittaa akateemista taitoaa. Mielestäni hyvin kattavaa.
Jyväskylän yliopistossa on tehty (mm. P.Räihä) julkaisun Opettajan taipaleella (tai jotain sinne päin), jossa kuvataan opettajaksi hakevia ja heidän kokemuksiaan. Työtä pääsykokeiden kehittämiseen ja edelleen parhaiten alalle soveltuvien opiskelijoiden löytämisen eteen tehdään työtä. Minä ainakin luotan kasvatustieteen kykyyn valita alalle parhaiten soveltuvat.
Toisaalta pitää sanoa, että muutaman opiskelijan sisäänpääsyä me toiset opiskelijat ihmettelimme eli miten joku "niin outo" saattoi päästä sisälle. Oliko syynä muiden kyvyttömyys sietää erilaisuutta vai yksinkertaisesti aukko pääsykokeessa, josta joku oli livahtanut sisälle. Mikään systeemi ei ole aukoton, onneksi. Inhimillisyys on aina läsnä.
Olen opiskellut kasvatustiedettä ja erityispedagogiikkaa kolmessa eri tiedekunnassa. Yhteinen kokemukseni on ollut, että ihmiset ovat erilaisia, mutta pääsääntöisesti kasvatusorientoituneita. Uskon myös, että jokainen joka todella haluaa alalle myös pääsee, ennemmin tai myöhemmin. Toisaalta taas alalle täysin sopimaton ei jaksa tätä työtä ja vaihtaa ennen pitkää ammattia. Mielestäni oppilaamme saavat olla turvallisesti koulussa, myös alakoulun puolella.
Alakoulun näkökulmasta mietin kyllä joskus yläkoulun aineenopettajia ja heidän motivaatiotaan. Aineenopettajalla kiinnostus suuntautuu omaan oppiaineeseen, mutta murrosikäisiä kiinnostaa usein kaikki muu kuin opetettava aine. Aineenhallinnan ohella tärkeä ominaisuus on kasvattamisen taito. Tämän taidon hankkiminen kulkee läpi luokanopettajaopintojen.
Vastaus taisi mennä vähän ohitse aiheen, mutta nämä kasvatusasiat ovat monisyisiä. - jatkaa edelleen
luokanope kirjoitti:
Mistä hakija tietää, että syynä hylkäämiseen oli flunssa? Luulen, että hylättyllä pintaan tulevat erilaiset suojautumismekanismit eikä oman suorituksen arvioiminen ole kovin objektiivista. Psyykelle on todella helpompaa syyttää flunssaa kuin omia mahdollisia puutteita.
Itse en tullut valituksi ensimmäisiin pedaopintoihin (olen valmistunut kasvatustieteen tieteenalaopinnoista ja täydentänyt tutkinnon LO-pätevyydeksi) ja toisella yrittämällä sain erittäin hyvät pisteet. Verratessani omia suorituksiani (haastattelu) oli niillä eroa kuin yöllä ja päivällä; ensimmäinen tosi surkea, toinen onnistui mielestäni hyvin. Tulos oli myös tuntemusten mukainen.
Olen läpäissyt myös luokanopettajaopintojen pääsykokeen; kirjallisuus, ryhmätilanne ja yksilöhaastattelu. Mielestäni valinnassa kartoitettiin monipuolisesti eri osa-alueita. "Intohimoinen" opettajakandidaatti saattoi tuoda haastattelussa omat ajatuksensa hyvin esille ja näin osoittaa suuntautumisensa alalle. Ryhmätilanteessa pystyi osoittamaan kykynsä toimia ryhmässä ja kirjakuulustelulla saattoi osoittaa akateemista taitoaa. Mielestäni hyvin kattavaa.
Jyväskylän yliopistossa on tehty (mm. P.Räihä) julkaisun Opettajan taipaleella (tai jotain sinne päin), jossa kuvataan opettajaksi hakevia ja heidän kokemuksiaan. Työtä pääsykokeiden kehittämiseen ja edelleen parhaiten alalle soveltuvien opiskelijoiden löytämisen eteen tehdään työtä. Minä ainakin luotan kasvatustieteen kykyyn valita alalle parhaiten soveltuvat.
Toisaalta pitää sanoa, että muutaman opiskelijan sisäänpääsyä me toiset opiskelijat ihmettelimme eli miten joku "niin outo" saattoi päästä sisälle. Oliko syynä muiden kyvyttömyys sietää erilaisuutta vai yksinkertaisesti aukko pääsykokeessa, josta joku oli livahtanut sisälle. Mikään systeemi ei ole aukoton, onneksi. Inhimillisyys on aina läsnä.
Olen opiskellut kasvatustiedettä ja erityispedagogiikkaa kolmessa eri tiedekunnassa. Yhteinen kokemukseni on ollut, että ihmiset ovat erilaisia, mutta pääsääntöisesti kasvatusorientoituneita. Uskon myös, että jokainen joka todella haluaa alalle myös pääsee, ennemmin tai myöhemmin. Toisaalta taas alalle täysin sopimaton ei jaksa tätä työtä ja vaihtaa ennen pitkää ammattia. Mielestäni oppilaamme saavat olla turvallisesti koulussa, myös alakoulun puolella.
Alakoulun näkökulmasta mietin kyllä joskus yläkoulun aineenopettajia ja heidän motivaatiotaan. Aineenopettajalla kiinnostus suuntautuu omaan oppiaineeseen, mutta murrosikäisiä kiinnostaa usein kaikki muu kuin opetettava aine. Aineenhallinnan ohella tärkeä ominaisuus on kasvattamisen taito. Tämän taidon hankkiminen kulkee läpi luokanopettajaopintojen.
Vastaus taisi mennä vähän ohitse aiheen, mutta nämä kasvatusasiat ovat monisyisiä.Ihan totta varmaan mitä kirjoitit, flunssalla on hyvä selitellä (jotkut olivat kokeessa krapulassa), mutta onko koe silloin onnistunut, mikäli karsijat eivät näe tällaisten tilapäisesti suorituskykyä heikentävien asioiden läpi? Itse suunnittelin ennen soveltuvuuskoetta, että jos vaikka ääneni on käheä ja epäselvä flunssan vuoksi niin sanon sen suoraan ja pahoittelen asiaa heti kun ensimmäisen kerran avaan suuni ryhmätilanteessa tai haastattelussa. Meilläkin oli muuten ryhmätilanne ja haastattelu (tässä järjestyksessä). Muutamaa kuukautta aiemmin piti tehdä yhden A4:n kokoinen ennakkotehtävä.
Oma soveltuvuuskokeeni meni mielestäni juuri sen vuoksi erittäin hyvin, koska olin suunnitellut aika tarkkaan miten toimin eri tilanteissa. Olin esim. valmistautunut puolustamaan ennakkotehtäväni ajatuksia haastattelussa ja niin jouduinkin tekemään.
Ryhmätilanteessa taas sain mielestäni pisteet kotiin ensinnäkin sillä että olin ainut koko porukasta, joka kätteli arvostelijat heti kun meidät kutsuttiin sisälle huoneeseen. Lisäksi vältin kylvämästä latteuksia, joita saa kuulla joka paikassa. Esimerkiksi liikenteestä keskusteltaessa en alkanut ensimmäiseksi valitella nuorten kaahaamista vaan yritin keksiä jotain omaperäisempää sanottavaa.
En tiedä mikä vaikutus oli mies-sukupuolellani. Onko seula pojilla löyhempi, kun koko ajan puhutaan sitää kuinka pitäisi saada enemmän miesopettajia?
Minua mietityttää itseänikin mainitsemasi aineenopettajien tietynlainen "kapea-alaisuus" ja se että opettajan ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet eivät kohtaa. Ongelma taitaa olla suurin aineissa, mitkä jakavat porukkaa paljon. Tällaisia ovat esim. matematiikka ja ruotsin kieli, joita olen kuullut joidenkin rakastavan ja joidenkin inhoavan. Biologiaa ja maantiedettä en ole ikinä kuullut kenenkään inhoavan, joten saatan päästä joltain osin helpommalla kuin ruotsin tai matematiikan opettajat. - Aloittaja
luokanope kirjoitti:
Mistä hakija tietää, että syynä hylkäämiseen oli flunssa? Luulen, että hylättyllä pintaan tulevat erilaiset suojautumismekanismit eikä oman suorituksen arvioiminen ole kovin objektiivista. Psyykelle on todella helpompaa syyttää flunssaa kuin omia mahdollisia puutteita.
Itse en tullut valituksi ensimmäisiin pedaopintoihin (olen valmistunut kasvatustieteen tieteenalaopinnoista ja täydentänyt tutkinnon LO-pätevyydeksi) ja toisella yrittämällä sain erittäin hyvät pisteet. Verratessani omia suorituksiani (haastattelu) oli niillä eroa kuin yöllä ja päivällä; ensimmäinen tosi surkea, toinen onnistui mielestäni hyvin. Tulos oli myös tuntemusten mukainen.
Olen läpäissyt myös luokanopettajaopintojen pääsykokeen; kirjallisuus, ryhmätilanne ja yksilöhaastattelu. Mielestäni valinnassa kartoitettiin monipuolisesti eri osa-alueita. "Intohimoinen" opettajakandidaatti saattoi tuoda haastattelussa omat ajatuksensa hyvin esille ja näin osoittaa suuntautumisensa alalle. Ryhmätilanteessa pystyi osoittamaan kykynsä toimia ryhmässä ja kirjakuulustelulla saattoi osoittaa akateemista taitoaa. Mielestäni hyvin kattavaa.
Jyväskylän yliopistossa on tehty (mm. P.Räihä) julkaisun Opettajan taipaleella (tai jotain sinne päin), jossa kuvataan opettajaksi hakevia ja heidän kokemuksiaan. Työtä pääsykokeiden kehittämiseen ja edelleen parhaiten alalle soveltuvien opiskelijoiden löytämisen eteen tehdään työtä. Minä ainakin luotan kasvatustieteen kykyyn valita alalle parhaiten soveltuvat.
Toisaalta pitää sanoa, että muutaman opiskelijan sisäänpääsyä me toiset opiskelijat ihmettelimme eli miten joku "niin outo" saattoi päästä sisälle. Oliko syynä muiden kyvyttömyys sietää erilaisuutta vai yksinkertaisesti aukko pääsykokeessa, josta joku oli livahtanut sisälle. Mikään systeemi ei ole aukoton, onneksi. Inhimillisyys on aina läsnä.
Olen opiskellut kasvatustiedettä ja erityispedagogiikkaa kolmessa eri tiedekunnassa. Yhteinen kokemukseni on ollut, että ihmiset ovat erilaisia, mutta pääsääntöisesti kasvatusorientoituneita. Uskon myös, että jokainen joka todella haluaa alalle myös pääsee, ennemmin tai myöhemmin. Toisaalta taas alalle täysin sopimaton ei jaksa tätä työtä ja vaihtaa ennen pitkää ammattia. Mielestäni oppilaamme saavat olla turvallisesti koulussa, myös alakoulun puolella.
Alakoulun näkökulmasta mietin kyllä joskus yläkoulun aineenopettajia ja heidän motivaatiotaan. Aineenopettajalla kiinnostus suuntautuu omaan oppiaineeseen, mutta murrosikäisiä kiinnostaa usein kaikki muu kuin opetettava aine. Aineenhallinnan ohella tärkeä ominaisuus on kasvattamisen taito. Tämän taidon hankkiminen kulkee läpi luokanopettajaopintojen.
Vastaus taisi mennä vähän ohitse aiheen, mutta nämä kasvatusasiat ovat monisyisiä.Flunssalla on hyvä selittää (olen kuulut selityksiä myös krapulasta), mutta onko koe silloin onnistunut, jos karsijat eivät näe tällaisten tilapäisten suorituskykyä heikentävien seikkojen taakse. Itse suunnittelin ennen koetta että jos vaikka ääneni on käheä flunssan vuoksi niin sanon sen suoraan ja pahoittelen asiaa heti kun ensimmäiseksi avaan suuni.
Yleisesti ottaen koe meni itselläni putkeen kun suunnittelin ennalta tarkkaan miten toimin eri tilanteissa. Valmistauduin esim. puolustamaan ennakkotehtäväni, mikä piti laatia ennen koetta, ajatuksia.
Ryhmätilanteessa taas sain mielestäni pisteet kotiin siinä, että olin porukan ainut, joka kätteli arvioijat ennen tilanteen alkua. Lisäksi vältin jauhamasta latteuksia, joita kuulee kaikkialla. Esim. liikenteestä keskusteltaessa en ensimmäiseksi valittanut nuorten kaahaamista vaan yritin saada suustani ulos jotain omaperäisempää.
Mikä vaikutus mahtoi olla mies-sukupuolellani? Koko ajanhan jauhetaan siitä kuinka miesopettajia pitäisi saada enemmän, joten olisiko seula poikien kohdalla löyhempi?
Olen itsekin miettinyt mainitsemaasi aineenopettajien kapea-alaisuutta ja sitä kun opettajan ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet eivät kohtaa. Ongelma on varmaan suurin aineissa, jotka jakavat porukkaa. Tällaisia ovat esim. matematiikka ja ruotsi, joita olen joidenkin kuullut rakastavan ja joidenkin inhoavan. Biologian ja maantieteen opettajana tilanteeni voi olla tältä osin helpompi kuin vaikkapa ruotsin ja matematiikan opettajilla. - toistoa
jatkaa edelleen kirjoitti:
Ihan totta varmaan mitä kirjoitit, flunssalla on hyvä selitellä (jotkut olivat kokeessa krapulassa), mutta onko koe silloin onnistunut, mikäli karsijat eivät näe tällaisten tilapäisesti suorituskykyä heikentävien asioiden läpi? Itse suunnittelin ennen soveltuvuuskoetta, että jos vaikka ääneni on käheä ja epäselvä flunssan vuoksi niin sanon sen suoraan ja pahoittelen asiaa heti kun ensimmäisen kerran avaan suuni ryhmätilanteessa tai haastattelussa. Meilläkin oli muuten ryhmätilanne ja haastattelu (tässä järjestyksessä). Muutamaa kuukautta aiemmin piti tehdä yhden A4:n kokoinen ennakkotehtävä.
Oma soveltuvuuskokeeni meni mielestäni juuri sen vuoksi erittäin hyvin, koska olin suunnitellut aika tarkkaan miten toimin eri tilanteissa. Olin esim. valmistautunut puolustamaan ennakkotehtäväni ajatuksia haastattelussa ja niin jouduinkin tekemään.
Ryhmätilanteessa taas sain mielestäni pisteet kotiin ensinnäkin sillä että olin ainut koko porukasta, joka kätteli arvostelijat heti kun meidät kutsuttiin sisälle huoneeseen. Lisäksi vältin kylvämästä latteuksia, joita saa kuulla joka paikassa. Esimerkiksi liikenteestä keskusteltaessa en alkanut ensimmäiseksi valitella nuorten kaahaamista vaan yritin keksiä jotain omaperäisempää sanottavaa.
En tiedä mikä vaikutus oli mies-sukupuolellani. Onko seula pojilla löyhempi, kun koko ajan puhutaan sitää kuinka pitäisi saada enemmän miesopettajia?
Minua mietityttää itseänikin mainitsemasi aineenopettajien tietynlainen "kapea-alaisuus" ja se että opettajan ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet eivät kohtaa. Ongelma taitaa olla suurin aineissa, mitkä jakavat porukkaa paljon. Tällaisia ovat esim. matematiikka ja ruotsin kieli, joita olen kuullut joidenkin rakastavan ja joidenkin inhoavan. Biologiaa ja maantiedettä en ole ikinä kuullut kenenkään inhoavan, joten saatan päästä joltain osin helpommalla kuin ruotsin tai matematiikan opettajat.Pahoittelen että sanottavani tuli kahteen kertaan. Luulin että ensimmäinen viesti ei lähtenyt palstalle ollenkaan.
- Luokanope
Aloittaja kirjoitti:
Flunssalla on hyvä selittää (olen kuulut selityksiä myös krapulasta), mutta onko koe silloin onnistunut, jos karsijat eivät näe tällaisten tilapäisten suorituskykyä heikentävien seikkojen taakse. Itse suunnittelin ennen koetta että jos vaikka ääneni on käheä flunssan vuoksi niin sanon sen suoraan ja pahoittelen asiaa heti kun ensimmäiseksi avaan suuni.
Yleisesti ottaen koe meni itselläni putkeen kun suunnittelin ennalta tarkkaan miten toimin eri tilanteissa. Valmistauduin esim. puolustamaan ennakkotehtäväni, mikä piti laatia ennen koetta, ajatuksia.
Ryhmätilanteessa taas sain mielestäni pisteet kotiin siinä, että olin porukan ainut, joka kätteli arvioijat ennen tilanteen alkua. Lisäksi vältin jauhamasta latteuksia, joita kuulee kaikkialla. Esim. liikenteestä keskusteltaessa en ensimmäiseksi valittanut nuorten kaahaamista vaan yritin saada suustani ulos jotain omaperäisempää.
Mikä vaikutus mahtoi olla mies-sukupuolellani? Koko ajanhan jauhetaan siitä kuinka miesopettajia pitäisi saada enemmän, joten olisiko seula poikien kohdalla löyhempi?
Olen itsekin miettinyt mainitsemaasi aineenopettajien kapea-alaisuutta ja sitä kun opettajan ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet eivät kohtaa. Ongelma on varmaan suurin aineissa, jotka jakavat porukkaa. Tällaisia ovat esim. matematiikka ja ruotsi, joita olen joidenkin kuullut rakastavan ja joidenkin inhoavan. Biologian ja maantieteen opettajana tilanteeni voi olla tältä osin helpompi kuin vaikkapa ruotsin ja matematiikan opettajilla.Uskon kyllä vahvasti, että karsijat ovat tilapäisten tilanteiden "yläpuolella" eli tuntuu kyllä valitsijoiden aliarvioimiselta jos pääsy kaatuisi flunssaan. Kuvaamasi valmistautuminen koetilanteeseen kertoi halustasi päästä opintoihin. Uskon sen kertovan myös asenteestasi ylipäätään. Myös minä menin kokeisiin tosissani ja olin valmistautunut niihin. Uskonkin, että kevyesti kokeilemaan menijät jäävät herkemmin rannalle, poikkeuksia tietysti on suuntaan jos toiseen.
Luulen, että fiksulla pojalla pääseminen on helpompaa kuin fiksulla tytöllä, johtuen tyttöjen suuresta määrästä. Lähes kaikki tuntemani opettajaopiskelijapojat (apua mikä sana)ovat paikkansa ansainneet, joten toimisiko seula tässä hyvin = opiskelijavalinta kohdallaan? En usko, että sukupuoli antaa anteeksi, jos et pysty pääsykokeissa vakuuta soveltuvuuttasi alalle.
Olen toiminut vuoden opettajana 7-9-luokilla ja olen täysin samaa mieltä kanssasi oppiaineen vaikutuksesta. Kauheimpia tapauksia on seurata hiljaista/kilttiä kieltenopettajaa, jota oppilaat vievät 6 -0. Muutaman kohdalla olen ajatellut, että hänelle kieli on varmaan ollut joskus suuren intohimon kohde, mutta valitettavasti sillä ei murrosikäisten kanssa pitkälle pötkitä. Positiivisia kokemuksia minulla taas on biologian, maantiedon ja historian miesopettajista. Oppiaineet saa mielenkiintoisiksi, kun opettaja on innostunut aiheestaan ja kiinnostunut oppilaista. Uskon sinun pärjäävän hyvin, kun muistat, että opettaja tarvitsee viime kädessä vain kaksi taitoa; oppiaineen hallinnan ja oppilaan kunnioituksen.
Onnea valitsemallesi uralle! - Luokanope
Aloittaja kirjoitti:
Flunssalla on hyvä selittää (olen kuulut selityksiä myös krapulasta), mutta onko koe silloin onnistunut, jos karsijat eivät näe tällaisten tilapäisten suorituskykyä heikentävien seikkojen taakse. Itse suunnittelin ennen koetta että jos vaikka ääneni on käheä flunssan vuoksi niin sanon sen suoraan ja pahoittelen asiaa heti kun ensimmäiseksi avaan suuni.
Yleisesti ottaen koe meni itselläni putkeen kun suunnittelin ennalta tarkkaan miten toimin eri tilanteissa. Valmistauduin esim. puolustamaan ennakkotehtäväni, mikä piti laatia ennen koetta, ajatuksia.
Ryhmätilanteessa taas sain mielestäni pisteet kotiin siinä, että olin porukan ainut, joka kätteli arvioijat ennen tilanteen alkua. Lisäksi vältin jauhamasta latteuksia, joita kuulee kaikkialla. Esim. liikenteestä keskusteltaessa en ensimmäiseksi valittanut nuorten kaahaamista vaan yritin saada suustani ulos jotain omaperäisempää.
Mikä vaikutus mahtoi olla mies-sukupuolellani? Koko ajanhan jauhetaan siitä kuinka miesopettajia pitäisi saada enemmän, joten olisiko seula poikien kohdalla löyhempi?
Olen itsekin miettinyt mainitsemaasi aineenopettajien kapea-alaisuutta ja sitä kun opettajan ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet eivät kohtaa. Ongelma on varmaan suurin aineissa, jotka jakavat porukkaa. Tällaisia ovat esim. matematiikka ja ruotsi, joita olen joidenkin kuullut rakastavan ja joidenkin inhoavan. Biologian ja maantieteen opettajana tilanteeni voi olla tältä osin helpompi kuin vaikkapa ruotsin ja matematiikan opettajilla.Uskon kyllä vahvasti, että karsijat ovat tilapäisten tilanteiden "yläpuolella" eli tuntuu kyllä valitsijoiden aliarvioimiselta jos pääsy kaatuisi flunssaan. Kuvaamasi valmistautuminen koetilanteeseen kertoi halustasi päästä opintoihin. Uskon sen kertovan myös asenteestasi ylipäätään. Myös minä menin kokeisiin tosissani ja olin valmistautunut niihin. Uskonkin, että kevyesti kokeilemaan menijät jäävät herkemmin rannalle, poikkeuksia tietysti on suuntaan jos toiseen.
Luulen, että fiksulla pojalla pääseminen on helpompaa kuin fiksulla tytöllä, johtuen tyttöjen suuresta määrästä. Lähes kaikki tuntemani opettajaopiskelijapojat (apua mikä sana)ovat paikkansa ansainneet, joten toimisiko seula tässä hyvin = opiskelijavalinta kohdallaan? En usko, että sukupuoli antaa anteeksi, jos et pysty pääsykokeissa vakuuta soveltuvuuttasi alalle.
Olen toiminut vuoden opettajana 7-9-luokilla ja olen täysin samaa mieltä kanssasi oppiaineen vaikutuksesta. Kauheimpia tapauksia on seurata hiljaista/kilttiä kieltenopettajaa, jota oppilaat vievät 6 -0. Muutaman kohdalla olen ajatellut, että hänelle kieli on varmaan ollut joskus suuren intohimon kohde, mutta valitettavasti sillä ei murrosikäisten kanssa pitkälle pötkitä. Positiivisia kokemuksia minulla taas on biologian, maantiedon ja historian miesopettajista. Oppiaineet saa mielenkiintoisiksi, kun opettaja on innostunut aiheestaan ja kiinnostunut oppilaista. Uskon sinun pärjäävän hyvin, kun muistat, että opettaja tarvitsee viime kädessä vain kaksi taitoa; oppiaineen hallinnan ja oppilaan kunnioituksen.
Onnea valitsemallesi uralle! - Luokanope
Luokanope kirjoitti:
Uskon kyllä vahvasti, että karsijat ovat tilapäisten tilanteiden "yläpuolella" eli tuntuu kyllä valitsijoiden aliarvioimiselta jos pääsy kaatuisi flunssaan. Kuvaamasi valmistautuminen koetilanteeseen kertoi halustasi päästä opintoihin. Uskon sen kertovan myös asenteestasi ylipäätään. Myös minä menin kokeisiin tosissani ja olin valmistautunut niihin. Uskonkin, että kevyesti kokeilemaan menijät jäävät herkemmin rannalle, poikkeuksia tietysti on suuntaan jos toiseen.
Luulen, että fiksulla pojalla pääseminen on helpompaa kuin fiksulla tytöllä, johtuen tyttöjen suuresta määrästä. Lähes kaikki tuntemani opettajaopiskelijapojat (apua mikä sana)ovat paikkansa ansainneet, joten toimisiko seula tässä hyvin = opiskelijavalinta kohdallaan? En usko, että sukupuoli antaa anteeksi, jos et pysty pääsykokeissa vakuuta soveltuvuuttasi alalle.
Olen toiminut vuoden opettajana 7-9-luokilla ja olen täysin samaa mieltä kanssasi oppiaineen vaikutuksesta. Kauheimpia tapauksia on seurata hiljaista/kilttiä kieltenopettajaa, jota oppilaat vievät 6 -0. Muutaman kohdalla olen ajatellut, että hänelle kieli on varmaan ollut joskus suuren intohimon kohde, mutta valitettavasti sillä ei murrosikäisten kanssa pitkälle pötkitä. Positiivisia kokemuksia minulla taas on biologian, maantiedon ja historian miesopettajista. Oppiaineet saa mielenkiintoisiksi, kun opettaja on innostunut aiheestaan ja kiinnostunut oppilaista. Uskon sinun pärjäävän hyvin, kun muistat, että opettaja tarvitsee viime kädessä vain kaksi taitoa; oppiaineen hallinnan ja oppilaan kunnioituksen.
Onnea valitsemallesi uralle!Tuli minunkin viesti tuplana, sorry! Luulin ensimmäisen hävinneen bittiavaruuteen!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102640- 911976
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei391511- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2731038- 67933
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47891- 55864
Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77860- 44775