Miten lapseni oppisi ajamaan polkupyörällä

onneton äiti

Lapseni on jo 6-vuotias eikä vieläkään ole oppinut ajamaan polkupyörällä. Hänellä ei vain se ole loksahtanut paikoilleen. Miten pitäisi opettaa, että lapsi ainakin viimeistään kouluun mennessä oppisi ajamaan pyörällä? Kertokaa, miten itse opetitte tämä taidon lapsellenne?

16

5535

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • , joka toimi meillä

      Seuraavalla tavalla tyttömme 5 v. oppi pyöräilyn idean kahdessa tunnissa viime syksynä.

      1) Fillarin satula niin alas kuin saa

      2) Polkimet pois

      3) Lapsi satulaan ja antaa hänen potkutella "potkufillarillaan".

      4) Jatketaan näin kunnes lapsi pystyy liukumaan fillarilla potkun jälkeen muutaman metrin. Tasapaino löytynyt!

      5) polkimet paikalleen ja paikaltaanlähtöä opettelemaan.

      6) satula oikeaan korkeuteen, kun tekniikka hallussa

      • meilläkin

        Hei!
        murehdin samaista asiaa itsekin.koska ei osaa meidänkään samanikäinen polkea-ajaa.hänellä ei muuten ole kiinnostustakaan kuis teillä?Mutta sama juttu oli yhden toisenkin lapsen kanssa,ja sitten se vain oppi omalla ajalla ja nyt polkee kuin vettä vain.En usko että kannattaa murehtia liikaa tai ottaa ympäristöltä paineitakaan.Muuten näiden kahden jotka ovat myähään oppineet ajamaan on ongelma ollut sama luistelussakin..mutta kyllä sekin ajallansa tuli.


      • onneton äiti

        Paljon kiitoksia neuvoistasi. Nämä keinot tepsi. Poikani potkutteli kolmena iltana ehkä noin puolisen tuntia kerrallaan ja sen jälkeen laitettiin polkimet paikoilleen ja edettiin ohjeittesi mukaisesti pari iltaa. Voi sitä riemua, kun poikani huomasi, miten hän on oppinut ajamaan polkupyörällä. Voi tätä onnenpäivää.


    • lapsi juuri oppinut

      Joo eli minun poika on neljä vuotta joka oppi juuri pyöräileään ilman apu pyöriä!Paljonhan on kiinni tasapainosta, joka poikani kohalla tuli potkulaudan kautta!Tasapainon kun tajuaa niin sen jälkeen minä sekä lapsen mummi ja taata alkoivat opettamaan hänelle polkemista!Ensin hänet liikkeelle ja pidettiin takaa kiinni, hetken aikaa sitten laskimme irti ja poika jatkoi hetken polkemista! Tätä tehtiin nyt kesän aikana muutaman kerran ja sitten hän oppi ajamaan. Opettelu pyöränä oli pieneksi mennyt pyörä jossa hänellä ylsi jalat maahan. Joo olisi varmaan hyvä että lapsesi sen pian oppisi vaikka jokainenhan on yksilö. Mutta tasapainohan tulee myös jos polkee paljon apupyörien kanssa kun apparit vaan on asennettu oikein!Kerroppa miten teillä sujuu!

    • mam

      Tuossa kuulosti olevan jo hyvä neuvo miten saada lapsi oivaltamaan pyöräilyn idean ja löytämään tasapainon.. Siihen päälle se valtava kannustus ja kehuminen pienestäkin onnistumisesta ja se, ettei kiirehdi ja hermoile, että laita mitään aikarajaa että siihen mennessä pitäisi oppia.. että lapsi saisi itseluottamusta ja roheutta opetella ja oppia

      että hokee itselleen ja lapselle että kaikki asiat ovat opeteltavissa ja joillekin joku asia on vaikeampi oppia kuin toiselle, kukaan ei ole seppä syntyessään.. eikä itse hermostu kun lapsi ei opi tai tulee takapakkia..

      Lapsesta on rankkaa kun ei osaa samoja asioita joita muut ikätoveri osaavat. Siinä pitää itseään tyhmempänä ja huonompana. Itselläni ongelmakohta oli uiminen. Opin pysymään pinnalla = räpiköimään = uimaan vasta 12 v. Ajattelin, että olen tyhmä kun en osaa uida vaikka nuoremmatkin osaavat.

      • Mio

        Lapseni oppivat kyllä tasapaino (2 x 5 v.) mutta pysähtyminen on se kompastuskivi. heitä pelottaa jos kaatuu ja satuttaa itsensä koska pysähtymisen taito ei tule samaan aikaan tasapainon kannsa.

        Kun he keskittyvät niin paljon kieli keskellä poskea ajamiseen, ei opetukseni jarrujen saloista tunnu menevän perille.

        Onko tähän neuvoa?


      • äiti 20
        Mio kirjoitti:

        Lapseni oppivat kyllä tasapaino (2 x 5 v.) mutta pysähtyminen on se kompastuskivi. heitä pelottaa jos kaatuu ja satuttaa itsensä koska pysähtymisen taito ei tule samaan aikaan tasapainon kannsa.

        Kun he keskittyvät niin paljon kieli keskellä poskea ajamiseen, ei opetukseni jarrujen saloista tunnu menevän perille.

        Onko tähän neuvoa?

        No jos lapsesi pelkäävät kaatumista, niin suosittelen että laitat heille polvi suojat, kyynärsuojat, kypärä ja vaikka pitkä hihasen paidan ja housut!Minun pikku siskoni pelkäsi kaatumista niin paljon että hänelle oli pakko laittaa nämä varusteet!Tämän jälkeen hänen ei tarvitse pelätä ja voi täysillä keskittyy opettelemiseen!Auttaa myös paljon jos käyttää hieman liian pientä pyörää, niin että hänellä yltää tarvittaessa jalat maahan!Oma lapseni oppi juuri ajamaan ilman appareita ja osaa myös jarruttaa!Hän ei kyllä ole koskaan pelännyt kaatumista, (nauroi aina jos kaatui)!Joten meidän ei ole pysähtymistä tarvinnut opetella!Mutta onnea teille!Ja voi kuulostaa hullult anoi varusteet mutta niin pikku siskoni aikoinaan uskalsi edes opetella ajamaan, kun tiesi ettei kaatuminen satu ja jätä ikuista pelkoa!


    • jenna

      miu pyörää pistettii apupyörät, mitkä ei ollu ihan tasapainos toistensa kaa vaan pyörä keikkui puolelta toiselle. ei kuitenkaan nii paljo, et pelkäs kauheesti kaatumista...siinä sit oppi sen tasapainon, ja lopulta otettii apupyörätki pois..

    • juuso

      minun isäpuoli kehitti vedempitävän konstin.-minä tosin inhosin sitä konstia aina!

      -hän liimasi perseeni satulaan ja ruuvasi ruuveilla lenkkarit polkusimille.minä istua jökötin pyöräni päällä kumollaan maassa 2 kuukautta ja ryömin vessaan ja saunaan kyljellään pyöräni kanssa.-pyörän kanssa oli tosi hankala kiivetä kerrossänkyyn nukkumaan.nukuinkin usein pihalla kusiaispesässä.pikkuhiljaa rupesin liikkumaan pyörällä oikein koska se ryömiminen oli niin hankalaa ja leviksetkin likaantui kun treffeille rymysin.uiminen oli aivan helvetin hankalaa.harrastuselämä kärsi samoin kuin itsetuntoni...

      eräänä päivänä osasin ajaa etu ja takaperin silmät kiinni,niimpä iso antoi liimanpoistoaineen ja talttapääruuvimeisselin,ja AVOT-OLIN VAPAA neljän tuskaisen vuoden jälkeen.

      nyt näenkin painajaisia pikku jopo-polkupyöristä ja herään huutaen,ja ryömin lattialla ikäänkuin minulla olisi vielä jopo jaloissani kiinni.

      älä siis opeta ainakaan näin T:trauma-juuso !

    • ota härkää sarvista

      Otin itse lapseltani(5v) apupyörät pois, noin vain ja satula niin alas että jalat varmasti yltää maahan. Sitten sitä mentiin, mä pidin niskasta kiinni ja tyttö polki. muutaman lenkin jälkeen löytyi tasapaino ja nyt tyttö polkee kuin vettä vaan. Kaatumisen suojaksi otettiin paketti laastareita tarakalle... kyllä se siitä. Kukin aikanaan. Onnea matkaan =)

      • mamma

        Aran ja pelokkaan lapsen kohdalla tuo ei toimi! Vaatii paljon paljon enemmän kärsivällisyttä ja kaikenmaailman "kikkoja" että arka lapsi uskaltaa, luottaa, löytää roheutta, ei pelkää jne.
        Oma tyttäreni oppi myös ajamaan fillarilla tosi nopeasti ja ilman apurattaitakin vaivattomasti, eipä pojallakaan mitään ongelmia ollut asian suhteen.
        Mutta olen kyllä tavannut lapsia, joille pyöräilyn opettelu ei olekaan mikään läpihuutojuttu vaan se on paljon isompi juttu. Kyse ei ole kasvatuksesta tai älystä tai mistään muustakaan, vaan ihan vaan lapsen peruspersoonasta.


      • kävelijän äiti
        mamma kirjoitti:

        Aran ja pelokkaan lapsen kohdalla tuo ei toimi! Vaatii paljon paljon enemmän kärsivällisyttä ja kaikenmaailman "kikkoja" että arka lapsi uskaltaa, luottaa, löytää roheutta, ei pelkää jne.
        Oma tyttäreni oppi myös ajamaan fillarilla tosi nopeasti ja ilman apurattaitakin vaivattomasti, eipä pojallakaan mitään ongelmia ollut asian suhteen.
        Mutta olen kyllä tavannut lapsia, joille pyöräilyn opettelu ei olekaan mikään läpihuutojuttu vaan se on paljon isompi juttu. Kyse ei ole kasvatuksesta tai älystä tai mistään muustakaan, vaan ihan vaan lapsen peruspersoonasta.

        niin pyörällä ajaminen voi olla kiinni joko tasapainosta, tai sitten siitä että ei osaa polkea. oman poikani kohdalla oli niin, että polkemiseen tarvittava liike oli (ja on) liian vaikea katsomalla opittavaksi. Jalkoja olis pitänyt liikuttaa, jotta tarvittava viesti olis mennyt aivoihin. Niinpä hän ei aja pyörää. Muuten fiksu heppu yläasteelle siirtyessään lukuaineiden ka 9.5. Aivot on merkillinen värkki.
        Toinen poikamme oppi 5 v.na 2 tunnissa, kun serkun luona ei ollut apupyörällistä pyörää.
        Pyörällä ajaminen ei ole elämässä välttämättömyys.
        Jos lapsi pitää sitä välttämättömänä, jaksaa ehkä harjoitella tavalla jos toisellakin.


    • meillä

      Olen onneksi niin vanha, että minun lapsuudessani ei vanhemmat kantaneet huolta, miten opimme ajamaan. Ja siksi keksimme itse opettelutavan: Kotimme lähellä oli pitkä, jyrkähkö alamäki. Yksi nousi pyörän päälle, toiset pitivät kiinni niin kauan, että päästiin mäen harjalle ja laskivat sitten irti. Vauhtia tuli niin paljon, että tasapainossa pysyi väkisin ja siinä keksi sitten vähitellen polkemisideankin, kun mäen alla muksahti nurin vauhdin loppuessa. Ja jokainen vuorollaan oli pyörän päällä. Kahdessa päivässä opimme koko neljän serkuksen lauma pyöräilemään.

      Äitimme kuulivat vasta vuosien päästä menetelmästämme ja meinasivat saada sydänhalvauksen.

    • ylpeä äití

      Meillä nuorimmainen sai polku traktorin joululahjaksi 2,5 v. eikä pitkään aikaan osannut edes polkea, niin sitä ajettiin jaloilla polkien ympäri kämppää kunnes keksittiin polkimien tarkoitus ja mentiin lujaa. Keväällä pojan täytettyä 3, sai hän polkupyörän alleen niin kuin tuossa ylhäällä joku kertoikin laitetiin apurattaat eri tasoille ja joka päivä käytiin pitkillä ns. pyöräreissuilla ja kesän loputtua otettiin ensin toinen apuratas pois ja harjoiteltiin pihalla tasapainoa ja jarruttelua. parin päivän sisällä huomattiin ettei toisestakaan olekuin haittaa. Näin poika oppi ajaan ilman appareita jo 3 vuotiaana. tosin nuorimmaisen kanssa en taida vielä ajatella ennen kuin vuoden päästä kun hän on jo 4,5 vuotias.

    • kfaos

      Ite opin ajamaan pyörällä noin 3-5 vuotiaana. En paljoa muista miten opin mutta muistan että se oli talvi ja tiellä oli paljon loskaa ja oli tosi liukasta ja pyörä suti. Jo 6-8 v opin jo keulimaan pari metriä.

    • Anonyymi

      Minun 10v ei osaa pyöräillä,eikä kelloa eikä solmua kengännauhoja. Normaali muuten!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      146
      2591
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      1986
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1968
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      89
      1776
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      67
      1530
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1306
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      37
      1202
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1198
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      36
      1188
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1167
    Aihe