Täällä käydään paljon keskustelua siitä, että jos perinnöksi saatuun omaisuuteen on testamentissa määrätty että perinnönsaajan puolisolla ei ole siihen eikä sen tuottoon avio-oikeutta, ko. omaisuus on pääsääntöisesti "turvassa".
Valistakaapa nyt minua että kuka määrittää minne perintörahat ovat menneet esimerkiksi seuraavassa tilanteessa:
Hyvin toimeentuleva markkinointijohtaja saa perintönä rahaa ja arvopapereita 200 000 Euron arvosta. Hänellä on ennestään jo velaton talo jonka arvo on 300 000E ja tilillä rahaa säästössä samaiset 200 000E kun mitä hän sai perinnöksi. Avioehtoa markkinointijohtajalla ei ole, mutta hänen saamastaan perinnöstä on määrätty että aviopuolisolla ei ole oikeutta siihen eikä sen tuottoon.
Markkinointijohtaja tuntee olevansa varoissaan ja ostaa 100000E arvoisen mökkitontin ja sijoittaa 100000E osakkeisiin. 5 vuoden kuluttua ero on tulossa ja mökkitontin sekä sijoituksen yhteisarvo on noussut 350000 Euroon. Nyt markkinointijohtaja väittää kun ositusta ruvetaan tekemään, että nuo 200000 sijoitettua Euroa olivat kaikki hänen perintörahojaan eikä vaimolla ole avio-oikeutta siihen eikä 5 vuoden aika tuottona tulleeseen ylimääräiseen 150000 Euroon.
Yksinkertainen kysymykseni on, että miten tässä tilanteessa toimitaan? Eli olivatko sijoitetut rahat perintöä vai avio-oikeuden alaista varallisuutta?
Valistakaapa nyt minua että kuka määrittää minne perintörahat ovat menneet esimerkiksi seuraavassa tilanteessa:
Hyvin toimeentuleva markkinointijohtaja saa perintönä rahaa ja arvopapereita 200 000 Euron arvosta. Hänellä on ennestään jo velaton talo jonka arvo on 300 000E ja tilillä rahaa säästössä samaiset 200 000E kun mitä hän sai perinnöksi. Avioehtoa markkinointijohtajalla ei ole, mutta hänen saamastaan perinnöstä on määrätty että aviopuolisolla ei ole oikeutta siihen eikä sen tuottoon.
Markkinointijohtaja tuntee olevansa varoissaan ja ostaa 100000E arvoisen mökkitontin ja sijoittaa 100000E osakkeisiin. 5 vuoden kuluttua ero on tulossa ja mökkitontin sekä sijoituksen yhteisarvo on noussut 350000 Euroon. Nyt markkinointijohtaja väittää kun ositusta ruvetaan tekemään, että nuo 200000 sijoitettua Euroa olivat kaikki hänen perintörahojaan eikä vaimolla ole avio-oikeutta siihen eikä 5 vuoden aika tuottona tulleeseen ylimääräiseen 150000 Euroon.
Yksinkertainen kysymykseni on, että miten tässä tilanteessa toimitaan? Eli olivatko sijoitetut rahat perintöä vai avio-oikeuden alaista varallisuutta?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Asiaanhan voi suhtautua niin monella tavoin. Asiathan ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Mikä on kohtuus? Mikä on vaimon (onhan "johtaja" mies?) kohtuullisen toimeentulon tarve? Kuka ottaa lapset? Millaisia tarpeita lapsilla on?
Olen itse miettinyt taktiikakseni vähän vastaavassa tilanteessa, käyttääkseni lukujasi esimerkkinä, seuraavaa:
Ottaisin lakimiehen avuksi, ja ensimmäiseksi lähettäisin lakimiehen kautta ehdotuksen tulevalle ex-vaimolle. Ehdotus olisi, että perinnön takia katsottaisiin, että 250 000€:n arvosta omaisuuttani olisi avio-oikeuden ulkopuolella.
Uhkaisin, että jos tuleva ex ei suostuisi tähän ehdotukseen, asia mitattaisiin (pitkässä) oikeuskäsittelyssä hyvien lakimiesten avulla.
Odottaisin tulevalta exältä vastaehdotusta että 200 000 voisi olla avio-oikeuden ulkopuolella. Siitä voitaisiin sovinto vääntää johonkin 220 000:een. Menkööt puolet lopusta vaimon ja lapsien tarpeisiin.
Nixnax voi nyt kertoa, mikä on kirkasotsaisesti "oikein".
olet kirjoittanut:
>
>
>
>
VASTAUS:
Aivan, sijoitettu 200.000 EUR ja sen tuotto 150.000 EUR eivät ole korottamassa markkinointijohtajan nettovarallisuutta eikä vaikuta tasinkoon.
Seuraava kysymys....
Ei saa höpistä silloin kun esitetään asiallinen kysymys!!!!!
... enkö sitten vastannut esitettyyn kysymykseen?
kannaatko pilata välejä riitelemällä moisesta?
Eikö puolet talon arvosta ja 100 000 euroa säästöistä ole riittävästi?
Jos hän vaikka olisi saanut sen mökin perintönä sellaisenaan, niin kuuluisi hänelle, eikä sillä olisi merkitystä onko mökin arvo noussut vai laskenut.
Eli jos hän on hänelle "korvamerkityt" varat sijoittanut johonkin, ja kohteen arvo nousee, niin tuotot kuuluvat hänelle.
Entä jos osakekurssit olisivat laskeneet ja olisi tullut tappiota? Jos tuotot kuuluisivat avio-oikeuteen, niin silloin kuuluisivat tappiotkin.
>>Hyvin toimeentuleva markkinointijohtaja saa perintönä rahaa ja arvopapereita 200 000 Euron arvosta. Hänellä on ennestään jo velaton talo jonka arvo on 300 000E ja tilillä rahaa säästössä samaiset 200 000E kun mitä hän sai perinnöksi. Avioehtoa markkinointijohtajalla ei ole, mutta hänen saamastaan perinnöstä on määrätty että aviopuolisolla ei ole oikeutta siihen eikä sen tuottoon. - Markkinointijohtaja tuntee olevansa varoissaan ja ostaa 100000E arvoisen mökkitontin ja sijoittaa 100000E osakkeisiin.>kuka määrittää minne perintörahat ovat menneet esimerkiksi seuraavassa tilanteessa
Ei pidä päästää asioita niin pitkälle, että oikeus määrää pesänjakajan. Silloin pesän osakkaiden kohtalona on jäädä nuolemaan näppejään. Valitettavasti.
... mutta joskus se ainoa keino, sopimaan kun ei voi toista pakottaa...
Toisaalta, hieman oudoksuttaa "siunailu" pesänjakajan palkkioista... jotka voivat "helposti" olla yli 10.000 EUR.... MUTTA, samat henkilöt surutta maksavat saman summan kiinteistövälittäjälle joka myy talon esimmäisellä näytöllä (esim. 0,04 x 300.000 EUR = 12.000 EUR) .... kumpikohan on tehnyt enemmän palkkansa eteen?
Tarkoitin sitä, että suomessa on hyväksytty tapa, että jos osakkaat riitelevät, niin pesänhoitaja "putsaa" pesän. Eli lyö löylyä riitaan ja jatkaa sitä niin kauan, että lasku ja pesän varat ovat "fifti-sisti". Tavallisessta pesässä 4 % koskaan riitä "pesärosvoille".
Noinko luulet yleensä käyvän...
Tavallisesti oikeuden määräämän pesänjakajan palkkiot joitakin tuhansia euroja. Jos työläs ja riitaisa pesä, niin toki voi palkkio hänen työstään olla viisinumeroinenkin luku.
Yleensä muuten kiinteistövälittäjät laskuttavat %-osuuden myyntihinnasta, pesänjakaja laskuttaa tehdyistä tunneista.
Eikä pesänjakaja riitelyä aiheuta, kyllä sen hoitavat eroavat puolisot aivan itse, jotka eivät alun alkaenkaan ole kyenneet sopimaan osituksestaan.
VÄHEMMÄLLÄ PÄÄSEE TULEVAT NUORET RIKKAAT EI MENE NAIMISIIN .
naisilla on helppo saada perillinen ilman virallista iskää.
ei ole tulevia riitoja.
Jos lämisköissä lukee, että iilimadoilla ei ole oikeutta perintöön tai perinnön tuottoon niin se on niin.
Jos tätä avovaimoa ottaa pattiin niin hän palkkaa lakimiehen ja jatkaa asioiden puimista käräjillä.
Mulla oli vähä samantyylinen juttu. Aikani yritin kans itte pärjätä ja kysellä kavereilta. Onneksi lopuks tuli yksi aika terävä kaveri ja pelasti mut suosta. Oikeusapu.netti, voin kyllä suositella sitä lakimiestä muillekin! Henki kulkee taas!