Eilen tuli, 8 vkon ikäisenä.
Kolme sisarustaan oli lähtenyt viikkoa aiemmin ja viimeinen sisko jää kasvattajalle.
Hassua huomata se, että ihan eri koira tuli kotiin kuin mikä lähti. Kasvattajalla oli ollut koko ajan pentueensa pienin ja nytkin täysi tohvelisankari siskonsa kanssa. Ei uskaltanut/viitsinyt leikkiä tuomillani leluilla, koska siskoa kiinosti. Kun tämän minun pojan otti syliin, kiilasi sisko väliin.
Kun tulimme tänne kotiin, alkoi eri meininki ja koirastani tuli kertalaakista machojen macho. Yritti alistaa minua ja kylään tullutta naapuriani, komensi, viipotti pitkin kämppää omistajan elkein.
Toisaalta on taas niin kiltti, että en ole varma ollenkaan onko minulla paljon puhuttu mäyräkoira sittenkään. Ei tuhoile mitään, hampaillaan koettelee joitakin kohtia, mutta uskoo kun kieltää (ei tarvitse kuin sihahtaa hampaiden välistä) ja leikkii pääasiassa omilla leluillaan. Eilen vasta tajusi, että voi haukkua ja vinkua, mutta sitäkään ei pahemmin tee. Opettelimme tänään yksinoloa kylppärissä, jossa viettää päivät jatkossa ja oppi todella nopeasti, että hiljaa olemalla saa palkinnon eikä itkemällä tai haukkumalla.
Ei ahnehdi ruokaakaan. Ihmeen vähän syö eikä makupalat tai puruluutkaan aiheuta mitään hepulia.
Ensimmäisen yön nukkui boksissaan kiltisti. Ei herännyt kertaakaan, ei edes pissalle. Ei itkenyt ikävää, vaikka minä nukuin sängyssä ja hän boksissaan lattialla.
Pennut tosiaan nukkuvat paljon. Hellyyttävää, kun tunnin leikkien jälkeen alkaa pentu pilkkiä ja hakeutua minun jalkani läheisyyteen. Tykkää nukahtaa jalkateräni päälle tai sitten pyrkii syliin.
Seuraa minua joka paikkaan eikä noteeraa esim. ovikelloa.
Voiko tämä oikeasti olla näin helppo tapaus? Ja näin ihana?!? Kaikki pennun nähneet ovat olleet aivan myytyjä. Ei ole mikään penaalin terävin kynä, se on huomattu, mutta sitäkin nätimpi ja hellyyttävämpi, mm. haukkuessaan peilikuvalleen ja pelästyessään paikallaan olevia lelujaan. :)
Tässä vielä kuva pikku päälliköstä: http://www.aijaa.com/v.php?i=1932487.jpg
Mäyräkoira tuli kotiin
22
1624
Vastaukset
- ---------------
pennun johdosta, mutta muista pitää tarkat rajat, vaikka onkin pentu äläkä jousta asioissa mitä pentu ei saa tehdä..
Meillä oli joskus aikoinaan kaniinimäykky, joka pentuna sai aivan liian paljon periksi asioita, josta sitten loppujen lopuksi kasvoi räksyttävä tuholainen, niin söpö ja lutunen pentuna, kun se oli kiltti ettei mitään tehnyt, mutta vuoden iässä kaikki muuttui tuskaksi :D- la.ra
mutta tämä tuntuu olevan niin helppo tapaus, että välillä mietin onko mäykky ensinkään!
- onhan sulla
la.ra kirjoitti:
mutta tämä tuntuu olevan niin helppo tapaus, että välillä mietin onko mäykky ensinkään!
mäykky. Mutta pidä sinäkin oma pääs. Mäykky on pienestä pitäen oma persoona, tietää, mitä tahtoo. Itekin meinasin mennä halpaan, kun oli niin kiltti pentu. Sitten tuli kyllä otteluita, kumpi on se "pomo". Sain kyllä haukut, kun tulin iltavuorosta kotiin, vaikka muu perhe oli ollut kotona. Se oli vain kai sitä ikävää, että äiti ei ollut kotona, sitten mentiin nukkumaan. Yli 15 vuotta elettiin yhdessä, nyt ei jäljellä ole muuta kuin syvä kaipaus. Ja muistot hyvistä hetkistä, jalkoihin käpertyneestä ystävästä. Itse peilaat mäykylle itseäs, sinustahan sen elämä on kiinni, miten toimeen tullaan. Ja jos ootte molemmat yhtä itsepäisiä, voi tulla montakin yhteenottoa. Mutta sen parempaa ystävää kun mäykky, et löydä mistään.
- Nimetön
Koiranpennun ei kuulu viettää päviään kylppärissä!!!!!!!!!!!
- voi kylppärissäkin
päivänsä viettää. Kunhan sinne tulee luonnon valoa riittävästi, missään pimeässä pienessä tilassa ei ole hyvä olla! Jos kylppärissä olo tuntuu pennusta kauhealta, rajaa aidalla joku tietty tila asunnosta ja laita boxi mukaan aitaukseen - näin pentu pääsee omaan koloon turvaan/rauhottumaan kun tahtoo. Ja kannattaa oikeesti pienestä pitäen pennulle opettaa nämä aktivointi lelut. Jos ei riehu pienenä yksin ollessaan ei sitten kyllä riehu tämän avulla isompanakaan. Mäykystit osaa olla ihan pirus ovelia koiria, ne on niinku ei oiskaan ja usen puhetta vailla - niin fiksuja (muka) :) Ei muuta ku onnea todella söpön tuholaisen taloon!!! Kyllä vielä huomaat että mäykky on tullu taloon - ja vielä ehdit joskus kirotakki että pitikö tällanen tuholainen ottaa :D Tsemiä sulle ja onnee viel kerran!
- la.ra
voi kylppärissäkin kirjoitti:
päivänsä viettää. Kunhan sinne tulee luonnon valoa riittävästi, missään pimeässä pienessä tilassa ei ole hyvä olla! Jos kylppärissä olo tuntuu pennusta kauhealta, rajaa aidalla joku tietty tila asunnosta ja laita boxi mukaan aitaukseen - näin pentu pääsee omaan koloon turvaan/rauhottumaan kun tahtoo. Ja kannattaa oikeesti pienestä pitäen pennulle opettaa nämä aktivointi lelut. Jos ei riehu pienenä yksin ollessaan ei sitten kyllä riehu tämän avulla isompanakaan. Mäykystit osaa olla ihan pirus ovelia koiria, ne on niinku ei oiskaan ja usen puhetta vailla - niin fiksuja (muka) :) Ei muuta ku onnea todella söpön tuholaisen taloon!!! Kyllä vielä huomaat että mäykky on tullu taloon - ja vielä ehdit joskus kirotakki että pitikö tällanen tuholainen ottaa :D Tsemiä sulle ja onnee viel kerran!
Kyllä minun koirani nyt vaan viettää päivänsä kylppärissä, joka on toista vaihtoehtoa eli makuuhuonetta isompi. Koko kämpässä se ei vapaana ole, sillä en halua koiralle liikaa tilaa vahdittavaksi ja stressattavaksi.
Pennun boksi (sänkynsä), lelut ja matto laitetaan tietenkin mukaan kylppäriin, kuten myös vesikuppi ja sanomalehti.
Tämä siis tiedoksi myös edelliselle kirjoittajalle.
Kongista pentu tykkää sekä vessapaperihylsyistä joiden sisällä kolisee makupala. Myös köydet ovat kovaa valuuttaa, ainoastaan palloista ei pahemmin innostu.
Tämän pienen oveluuden ja älykkyyden puhkeamista odottelen vielä... Mäyräkoiraksi on aika arkakin, mikä on tavallaan ihan hyvä.
Kyllä tuosta pikkuisesta makkarasta on kertalaakista tullut elämäni kiintotähti. Kävin kaupassa ja jo siellä ikävä kouri sydämestä. Pieni veti koko ajan ihan rauhassa unta kuulaan, eikä edes tajunnut minun käyneen missään. Huomenna menen töihin ja vähän jännittää miten se täällä yksinään pärjää.
On se jo kuitenkin oppinut, että itkemällä tai haukkumalla en tule paikalle, vaan hiljaisuus on se, mikä toimii. - la.ra
Voisitko perustella, kiitos!
- Koiransydän
la.ra kirjoitti:
Kyllä minun koirani nyt vaan viettää päivänsä kylppärissä, joka on toista vaihtoehtoa eli makuuhuonetta isompi. Koko kämpässä se ei vapaana ole, sillä en halua koiralle liikaa tilaa vahdittavaksi ja stressattavaksi.
Pennun boksi (sänkynsä), lelut ja matto laitetaan tietenkin mukaan kylppäriin, kuten myös vesikuppi ja sanomalehti.
Tämä siis tiedoksi myös edelliselle kirjoittajalle.
Kongista pentu tykkää sekä vessapaperihylsyistä joiden sisällä kolisee makupala. Myös köydet ovat kovaa valuuttaa, ainoastaan palloista ei pahemmin innostu.
Tämän pienen oveluuden ja älykkyyden puhkeamista odottelen vielä... Mäyräkoiraksi on aika arkakin, mikä on tavallaan ihan hyvä.
Kyllä tuosta pikkuisesta makkarasta on kertalaakista tullut elämäni kiintotähti. Kävin kaupassa ja jo siellä ikävä kouri sydämestä. Pieni veti koko ajan ihan rauhassa unta kuulaan, eikä edes tajunnut minun käyneen missään. Huomenna menen töihin ja vähän jännittää miten se täällä yksinään pärjää.
On se jo kuitenkin oppinut, että itkemällä tai haukkumalla en tule paikalle, vaan hiljaisuus on se, mikä toimii.Et kai jätä 8-viikkoista pentua yksin koko työpäivän ajaksi? Jos niin teet, et ole sopiva koiranomistajaksi. Vaikka pentu paljon nukkuukin, on aivan kohtuutonta jättää se yksin edes puoleksi päiväksi saati koko päiväksi.
Ajattele asiaa koiran kannalta: se on vastikään joutunut erotetuksi emostaan ja sisaruksistaan, joiden kanssa se kelli lämmin kylki kylkeä vasten, ja herättyä oli aina tekemistä. Nyt ei ketään eikä mitään muuta kuin leluja, jotka ovat aivan eri asia kuin elävä olento, ja joiden kanssa leikkiminen ei yksinollessa välttämättä viehätä.
Ehkä olet puolipäivätyössä? Ellet, vaan teet tosiaankin säännöllisesti täyttä päivää, ja jätät pennun yksin tuoksi ajaksi, pidän sinua äärettömän itsekkäänä tyyppinä. Kaikki tuntemani pennunostajat ovat järjestäneet itselleen lomaa pennun ensimmäisten viikkojen ajaksi. Itse en voisi kuvitellakaan pitäväni aikuistakaan koiraa yksin kokonaisen työpäivän ajan. Kaksi koiraa vielä menettelee SILLOIN TÄLLÖIN yksin jätettynä, tällöinkin max. 9 tuntia. - la.ra
Koiransydän kirjoitti:
Et kai jätä 8-viikkoista pentua yksin koko työpäivän ajaksi? Jos niin teet, et ole sopiva koiranomistajaksi. Vaikka pentu paljon nukkuukin, on aivan kohtuutonta jättää se yksin edes puoleksi päiväksi saati koko päiväksi.
Ajattele asiaa koiran kannalta: se on vastikään joutunut erotetuksi emostaan ja sisaruksistaan, joiden kanssa se kelli lämmin kylki kylkeä vasten, ja herättyä oli aina tekemistä. Nyt ei ketään eikä mitään muuta kuin leluja, jotka ovat aivan eri asia kuin elävä olento, ja joiden kanssa leikkiminen ei yksinollessa välttämättä viehätä.
Ehkä olet puolipäivätyössä? Ellet, vaan teet tosiaankin säännöllisesti täyttä päivää, ja jätät pennun yksin tuoksi ajaksi, pidän sinua äärettömän itsekkäänä tyyppinä. Kaikki tuntemani pennunostajat ovat järjestäneet itselleen lomaa pennun ensimmäisten viikkojen ajaksi. Itse en voisi kuvitellakaan pitäväni aikuistakaan koiraa yksin kokonaisen työpäivän ajan. Kaksi koiraa vielä menettelee SILLOIN TÄLLÖIN yksin jätettynä, tällöinkin max. 9 tuntia.täällä on nyt niin paljon syyllistäjiä, että eiköhän sovita niin, että minä en sovi koiranomistajaksi.
Ja olen varmasti itsekäs, sellaiseksi on helppo leimata kysymättä faktoja.
Sovitaan sitten niin, että olen eläinrääkkääjä, kun täällä on niin monta kertaa todettu. Ja ei, mä en ole ikinä ajatellut koiran parasta tänä aikana kun olen harkinnut sellaisen hankkimista. Tämän 25 vuoden aikana en varmaan ole lukenut yhtään kirjaa tai tavannut yhtään koiraa. Ei, olen hetken mielijohteesta ottanut pennun tietämättä mitään koirista. - Koiransydän
la.ra kirjoitti:
täällä on nyt niin paljon syyllistäjiä, että eiköhän sovita niin, että minä en sovi koiranomistajaksi.
Ja olen varmasti itsekäs, sellaiseksi on helppo leimata kysymättä faktoja.
Sovitaan sitten niin, että olen eläinrääkkääjä, kun täällä on niin monta kertaa todettu. Ja ei, mä en ole ikinä ajatellut koiran parasta tänä aikana kun olen harkinnut sellaisen hankkimista. Tämän 25 vuoden aikana en varmaan ole lukenut yhtään kirjaa tai tavannut yhtään koiraa. Ei, olen hetken mielijohteesta ottanut pennun tietämättä mitään koirista.Mutta minähän juuri kysyn faktoja tuossa yllä. Ei kannata loukkaantua ja vetäytyä siilipuolustukseen, vaan tästä asiasta pitää pystyä keskustelemaan asiallisesti. Kuulisin mielelläni niitä faktoja ja sinun kantasi asiaan. En ole syyttänyt sinua huonoksi koiranomistajaksi, muuten kuin mahdollisesti tässä yhdessä asiassa, josta en tosiaankaan tiedä tarpeeksi.
Tämä on tärkeää, myöskin siltä kannalta, mitä neuvoja kasvattajat antavat pennunostajalle. Ja mitä he edellyttävät pennun tulevalta kodilta ja uudelta omistajalta. Kaverini yritti etsiä kasvattajaa, joka olisi ollut kiinnostunut siitä, millaisen kodin ja elämän hän pystyy koiralle tarjoamaan. Ei löytynyt. (Rotu ei ollut mäyris. Toivottavasti mäyriskasvattajat ovat vastuullisempia!) - kuulehan nyt
Koiransydän kirjoitti:
Et kai jätä 8-viikkoista pentua yksin koko työpäivän ajaksi? Jos niin teet, et ole sopiva koiranomistajaksi. Vaikka pentu paljon nukkuukin, on aivan kohtuutonta jättää se yksin edes puoleksi päiväksi saati koko päiväksi.
Ajattele asiaa koiran kannalta: se on vastikään joutunut erotetuksi emostaan ja sisaruksistaan, joiden kanssa se kelli lämmin kylki kylkeä vasten, ja herättyä oli aina tekemistä. Nyt ei ketään eikä mitään muuta kuin leluja, jotka ovat aivan eri asia kuin elävä olento, ja joiden kanssa leikkiminen ei yksinollessa välttämättä viehätä.
Ehkä olet puolipäivätyössä? Ellet, vaan teet tosiaankin säännöllisesti täyttä päivää, ja jätät pennun yksin tuoksi ajaksi, pidän sinua äärettömän itsekkäänä tyyppinä. Kaikki tuntemani pennunostajat ovat järjestäneet itselleen lomaa pennun ensimmäisten viikkojen ajaksi. Itse en voisi kuvitellakaan pitäväni aikuistakaan koiraa yksin kokonaisen työpäivän ajan. Kaksi koiraa vielä menettelee SILLOIN TÄLLÖIN yksin jätettynä, tällöinkin max. 9 tuntia.meillä on ollut useampia koiria vuosien saatossa, ja ovat jääneet heti 8 viikkoisina yksin työpäivän ajaksi, mm. näyräkoirakin. täysipäisiä silti ovat olleet ja ovat edelleen. jopa suositellaan, ettei pennun kotiin tulon yhteydessä pidettäisi pidempää lomaa (esim. kesälomaa), vaan pentu totutettaisiin heti tavalliseen arkeen. se arki kuitenkin koittaa meille työssäkäyville...
- la.ra
Koiransydän kirjoitti:
Mutta minähän juuri kysyn faktoja tuossa yllä. Ei kannata loukkaantua ja vetäytyä siilipuolustukseen, vaan tästä asiasta pitää pystyä keskustelemaan asiallisesti. Kuulisin mielelläni niitä faktoja ja sinun kantasi asiaan. En ole syyttänyt sinua huonoksi koiranomistajaksi, muuten kuin mahdollisesti tässä yhdessä asiassa, josta en tosiaankaan tiedä tarpeeksi.
Tämä on tärkeää, myöskin siltä kannalta, mitä neuvoja kasvattajat antavat pennunostajalle. Ja mitä he edellyttävät pennun tulevalta kodilta ja uudelta omistajalta. Kaverini yritti etsiä kasvattajaa, joka olisi ollut kiinnostunut siitä, millaisen kodin ja elämän hän pystyy koiralle tarjoamaan. Ei löytynyt. (Rotu ei ollut mäyris. Toivottavasti mäyriskasvattajat ovat vastuullisempia!)mutta ketuttaa nämä kaikki "ei koiranpentua voi pitää kylppärissä" yms. kommentit.
Ensinnäkin tiedän de facto, että koiralle ei aiheudu suurta pahaa vaikka olisikin 8-9 tuntia yksin, kunhan eroahdistus on hoidettu pois tieltä ja muut olosuhteet ovat kunnossa. Pentu vielä nukkuu suurimman osan ajasta ja parhaassa tapauksessa osaa viihdyttää itseään.
Toisekseen minä teen osittain etätyötä, eli olen 24/7 tavoitettavissa työn tiimoilta mutta vastapainona voin tehdä työtä mistä haluan, ja asiasta (näistä muutamasta kokoetätyöpäivästä ja jatkon osaetätyöstä) on sovittu työnantajan ja työkavereiden kanssa.
Kolmanneksi minulla on erittäin hyvä turvaverkosto: vuorotyötä tekevät isä ja naapuri sekä naapurin poika, joka on talomme virallinen koiranhoitaja.
Minun koirani tuli ystäväperheestä eikä miltä tahansa kasvattajalta. Itse asiassa maksoin koirasta vain pakolliset kulut, sillä tämä perhe halusi antaa minulle koiran, koska heidän mielestään minä tarvitsin mäykyn ja joku mäykky tarvitsisi minua. Ottajia olisi pennuille ollut enemmän kuin mitä tarjontaa on, joten mistään pakkoratkaisusta ei ollut kyse. Asiasta sovittiin jo yli vuosi sitten. Joten kasvattajaa todellakin kiinnosti minkälaiseen kotiin pentu tulee, sillä olemme jatkuvasti tekemisissä. - la.ra
kuulehan nyt kirjoitti:
meillä on ollut useampia koiria vuosien saatossa, ja ovat jääneet heti 8 viikkoisina yksin työpäivän ajaksi, mm. näyräkoirakin. täysipäisiä silti ovat olleet ja ovat edelleen. jopa suositellaan, ettei pennun kotiin tulon yhteydessä pidettäisi pidempää lomaa (esim. kesälomaa), vaan pentu totutettaisiin heti tavalliseen arkeen. se arki kuitenkin koittaa meille työssäkäyville...
koiranomistajista tietääkseni kuitenkin kuuluu työssäkäyvään väestöön.
Ei koirien omistaminen ole mikään työttömien yksinoikeus, vaikka sellaisia mielipiteitäkin löytyy yllättävän paljon.
Minäkin tiedän monta onnellista ja tervettä koiratapausta, jossa omistaja(t) käy(vät) kokopäivätyössä. Koira on kuitenkin koira eikä mikään ihmislapsi. - Koiransydän
la.ra kirjoitti:
koiranomistajista tietääkseni kuitenkin kuuluu työssäkäyvään väestöön.
Ei koirien omistaminen ole mikään työttömien yksinoikeus, vaikka sellaisia mielipiteitäkin löytyy yllättävän paljon.
Minäkin tiedän monta onnellista ja tervettä koiratapausta, jossa omistaja(t) käy(vät) kokopäivätyössä. Koira on kuitenkin koira eikä mikään ihmislapsi.Kiitos la.ra selonteosta. Ihan hyvältähän tuo kuulostaa sinun kohdallasi.
Olisin kuitenkin huolestunut kaikista niistä kommenteista, joiden mukaan ei ole mitään ongelmaa pitää koiraa - pientä pentuakaan - säännöllisesti yksin yhtämittaisesti jopa 9 tuntia 5 pv/vk. Se että koira tällaisessa kohtelussa säilyttää täyspäisyytensä ja vastaanottaa omistajansa aina yhtä iloisena, on osoitus koiran hienoudesta, ei kyseisen kohtelun moitteettomuudesta. Koira tottuu kyllä kaikkeen, mutta pitääkö siltä vaatia kaikkea? Vertailukohdaksi ei pidä ottaa koiran laiminlyöntiä ja todellista rääkkäystä ja röyhistellä rintaansa, että minä sentään ruokin koirani hyvin, ulkoilutan x t/pv jne.
Faktaa on, että koira on enemmän tai vähemmän laumaeläin, ja sen on luonnotonta olla yksin pitkiä aikoja. Vilkkaalle ja aktiiviselle koiralle yksin jättäminen ja tekemisen puute voi aiheuttaa käyttäytymishäiriöitä - ja ratkaisu ei ole esim. koiran sulkeminen häkkiin, mitä jotkut täälläkin suosittelevat! Joka tapauksessa rauhallisen koirankin on ikävä yksin - eivät syöminen ja lelut riitä tyydyttämään koiran luontaisia tarpeita, ja monet koirat eivät edes halua leikkiä leluillaan yksinollessaan.
Omat mäyrikseni eivät koskaan joutuneet olemaan pitkiä aikoja yksin pentuiällä, eivätkä juuri aikuisenakaan, vaikka työssä on käyty siipan kanssa molemmat, joskaan ei ihan normaaliduuneissa. Molemmat koirat tottuivat helposti yksinoloon (myös vanhempi, joka oli 3-vuotiaaksi ainoa koiramme), eivätkä koskaan aiheuttaneet mitään tuhoa asunnossa (ihan pikkujuttuja lukuunottamatta), vaikka nuorempi oli tosi vilkas riiviö. Niillä on aina ollut vapaa pääsy kaikkialle asuntoomme ja useita lempimakuupaikkoja (kannattaa muuten kokeilla pienessäkin asunnossa - koira vaihtaa mielellään makuupaikkaa).
Ihmettelen sitä, että koiranhankintaa pidetään jonkinlaisena jokaihmisen subjektiivisena oikeutena riippumatta siitä, millaiset olot ihminen pystyy koiralle tarjoamaan. En väitä, että koiran pitäminen yksin työpäivän ajan olisi maailman suurin eläinsuojeluepäkohta, tai että koiran kanssa olisi oltava 24/7, mutta kehotan kaikkia pentukuumeisia miettimään etukäteen, miten järjestää koiralle mahdollisimman hyvä elämä - tai onko se edes mahdollista. Esim. kahdella eläimellä on seuraa toisistaan, 4H dog-sittereitä voi käyttää ulkoiluttamaan koiraa, naapurin virkeää eläinystävällistä mummoa tai pappaa voi pyytää auttamaan koiranhoidossa (kaverikoiratoimintaa vähän erilailla) jne - Näin on
la.ra kirjoitti:
koiranomistajista tietääkseni kuitenkin kuuluu työssäkäyvään väestöön.
Ei koirien omistaminen ole mikään työttömien yksinoikeus, vaikka sellaisia mielipiteitäkin löytyy yllättävän paljon.
Minäkin tiedän monta onnellista ja tervettä koiratapausta, jossa omistaja(t) käy(vät) kokopäivätyössä. Koira on kuitenkin koira eikä mikään ihmislapsi.notulit. Olet hyvä koiran omistaja, vastuullinenkin, vaikka joku onkin eri mieltä. Tosi hyvä on huomata, että kyseessä on KOIRA. Moni kasvattaja tukee juuri normaalin arjen keskelle pennun ottamista. Lomalle otettaessa voi tulla myöhemmin ongelmia yksin jäämisessä. Heti sitä, mitä talo tarjoaa ja arki sujuu. Rakkautta sinulla onkin, sehän on perusta.
- la.ra
Näin on kirjoitti:
notulit. Olet hyvä koiran omistaja, vastuullinenkin, vaikka joku onkin eri mieltä. Tosi hyvä on huomata, että kyseessä on KOIRA. Moni kasvattaja tukee juuri normaalin arjen keskelle pennun ottamista. Lomalle otettaessa voi tulla myöhemmin ongelmia yksin jäämisessä. Heti sitä, mitä talo tarjoaa ja arki sujuu. Rakkautta sinulla onkin, sehän on perusta.
et arvaakaan kuinka paljon mulle merkkaa tällä hetkellä henkisen puolen kannustus. Ja toki vinkit ovat tervetulleita!
Hyvin meillä on ainakin tähän asti sujunut. :) Joskus mietin voiko noin helppoa ja ihanaa mäykkyä olla olemassakaan. Odotukset ovat jo nyt ylittyneet satakertaisesti.
- Tahveli1
Mulla on nyt puoltoista vuotias mäykkypoika. Pienenä oli tosi kiltti, rauhallinen ja maailman ihanin. Nyt kään ei ole mitään suurempaa pahuutta tehnyt. Ainoastaan pissii sisälle, jos ei saa huomiota tarpeeksi. Ja tosiaan, nyt käydään kovaa johtajuuskiistaa. Eiköhän sekin kohta laannu.
Tulee kauhea pentukuume, kun katsoi tuota pienen pennun kuvaa.- murrosikää
se. Pian huomaat koiran olevan, kuin ihmisen mieli. Kokeiluaika pomon paikasta on, mutta se häviää.
- la.ra
pelon sekaisin tuntein, mutta yritän nyt keskittyä tähän vauvaan ja nauttia tästä vaiheesta täysillä.
Nuo kun kasvavat niin kamalan nopeasti! Toisaalta en malta odottaa, että päästään tekemään kunnon lenkkejä, että poika on sisäsiisti ja että sen uskaltaa jättää vähemmälle valvonnalle ja vapaaksi asuntoon kun olen poissa.
- t. saman kokenut
Noin minunkin kohdalla meni ja menee edelleen. Ihana neiti, meillä musta punaisin merkein. Ikää on jo 12 viikkoa, isoja ollaan.
Pidä itsesi pomona, juttele paljon ja käytä muutamia sanoja, joilla opetat vauvaasi.
Pannan käyttö meni aika nopsaan, parina päivänä oli muutaman tunnin ja sitten se jäi kaulaan. Pientä kulkemista pihalla hihnassa ja vierellä tuloa kokeiltiin aika pian. Mukavasti oppi, kun toinen ei päässyt opettamaan huonoja tapoja.. Nyt vanhempikin on rauhoittunut tietyissä tilanteissa. Koen onnistuneeni, vaikka alussa silti ollaan. Hyvää jatkoa molemmille!- la.ra
kiitos sullekin!
Taluttimen kanssa meillä taitaakin olla se suurin haaste. Mutta opetellaan, pikku hiljaa... :) - on...
la.ra kirjoitti:
kiitos sullekin!
Taluttimen kanssa meillä taitaakin olla se suurin haaste. Mutta opetellaan, pikku hiljaa... :)että olet onnellinen ja koira on saanut rakastavan ja huolihtivan kodin. Elä kuites välitä noista valittajista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S606294- 1003252
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.252566- 212198
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3551788- 271696
- 251480
Suomessa oikeistohallitus vallassa: nälkäiset lapset hakevat jo Punaiselta ristiltä ruoka-apua
Sosiaaliturvaleikkaukset ovat lisänneet asiointia ruoka-avussa. Kyllä tämän maan tilanne on surkea, kun lapset näkevät n2261413- 491392
- 321368