Puosuntuolissa / kiipeilyvaljaissa mastoon

Masto n. 10 metriä, veneen pituus 28 jalkaa.

86kg kirjoitti:

Masto n. 10 metriä, veneen pituus 28 jalkaa.

Itse painan suurinpiirtein saman verran. Viime kesänä taisin käydä parinkin otteeseen mastossa (13 m) puosuntuolissa ongelmitta. Vaimo vinssasi (itse-skuuttaava vinssi). Ison falli paalusolmulla kiinni ja vielä varmistuksena sakkeli. Nostettavan kannattaa jeesata vinssaajaa (varsinkin meidän tapauksessa kun minä olen vinssattavana ja vaimo vinssaajaana) kiipeämällä samalla mastoa pitkin. Alastulo on sitten suht helppoa kun pitää pari kierrosta fallia vinssillä jotta jarrutus onnistuu.

Itse menen mieluummin niin ylös, että falli on paalusolmulla kuin shakkelilla. Voihan sen hännästä roikkuvan shakkelin vielä laittaa puosuntuoliin kiinni. Ja toinen falli varmistukseksi toiselle vinssille jos onnistuu!

En olisi ollenkaan varma, että isofalliin kohdistuvat ainakaan pienehkössä veneessä kovin isot voimat purjeen ja tuulen vaikutuksesta. Suuren osan voimasta ottaa nimittäin vastaan ison etuliikki, joka on kiinnitetty maston uraan. Eihän tuuli purjetta suoraan alaspäin vedä, ja purjehan on suorastaan mahdoton saada alas vedossa ollessaan, vaikka fallin vapauttaisikin. Vastaavasti keulapurjetta kannattelee tuulta vastaan etustaagi.

Niinpä ison miehen vinssaamisessa mastoon on todellakin olemassa riski fallin, pylpyrän tms. pettämisestä. Suurempana riskinä taitaa kylläkin olla kuitenkin vinssaajan inhimillinen virhe, joten en kyllä ylipäätään suosittele mastoon nousemista, ellei ole vielä suuremman vaaran välttämiseksi aivan pakko.

Eipä tosiaankaan ollut liikaa tietoa, mutta väärää asennetta kyllä.

Moottoriveneilijänkin pitäisi opetella solmuja sen verran että tietää mihin luottaa! Oikea solmu on 100% luotettava, ilmeisesti tarkoitetaan sitä että ei luoteta omaan kykyyn tehdä oikeita solmuja?

Pikkuveneessä puosuntuolikeikalla voi testata nostimen kestävyyden ;-) Jos se kestää satakiloisen vedon mastoon, ja erityisesti laskuvaiheessa mahd. tulevat nykäisyt niin kestää kyllä purjeen aiheuttamat rasitukset.

S/y Aava kirjoitti:

Eipä tosiaankaan ollut liikaa tietoa, mutta väärää asennetta kyllä.

Moottoriveneilijänkin pitäisi opetella solmuja sen verran että tietää mihin luottaa! Oikea solmu on 100% luotettava, ilmeisesti tarkoitetaan sitä että ei luoteta omaan kykyyn tehdä oikeita solmuja?

Pikkuveneessä puosuntuolikeikalla voi testata nostimen kestävyyden ;-) Jos se kestää satakiloisen vedon mastoon, ja erityisesti laskuvaiheessa mahd. tulevat nykäisyt niin kestää kyllä purjeen aiheuttamat rasitukset.

Lue lisää

...köyden kestävyyttä jopa 50% ja on taatusti heikompi kuin pleissaus. Ja teräs (sakkeli) voittaa aina luotettavuudessa solmut. Ylipäätään en luota vanhentuneisiin menetelmiin. Moderni on aina vanhaa parempi!

JRxxx kirjoitti:

...köyden kestävyyttä jopa 50% ja on taatusti heikompi kuin pleissaus. Ja teräs (sakkeli) voittaa aina luotettavuudessa solmut. Ylipäätään en luota vanhentuneisiin menetelmiin. Moderni on aina vanhaa parempi!

Lue lisää

Mikä ihme tekisi solmusta vanhentuneen ja mikä vastaavasti olisi modernimpi? Täydellistä soopaa...

Totta on, että solmu vie köyden vetolujuudesta joissain tapauksissa jopa 50 %, kun hyvä pleissi vain parikymmentä. Mutta sitten on pari muttaa. Punotussa köydessä, josta lähes yksinomaan falleissakin on kyse, pleissi on näkymättömissä kuorikerroksen alla, eikä sen kuntoa pysty näkemään, eivätkä pleissit ole ikuisia. Fallit taas ovat sen verran paksuja käsiteltävyyden takia, että 50 %:in menetys vetolujuudessa on merkityksetön ja solmu muutoin ehdottoman luotettava menetelmä. Kierteellä varustettu sakkeli on sekin luotettava, kaikki pikalukitteiset ovat solmua huonompia. Solmun voi aina tehdä käyttämättä ennestään solmuilla, pleissattuna tai kehrien kohdalla olleita epäluotettavia osuuksia.

tekee kirjoitti:

Mikä ihme tekisi solmusta vanhentuneen ja mikä vastaavasti olisi modernimpi? Täydellistä soopaa...

Totta on, että solmu vie köyden vetolujuudesta joissain tapauksissa jopa 50 %, kun hyvä pleissi vain parikymmentä. Mutta sitten on pari muttaa. Punotussa köydessä, josta lähes yksinomaan falleissakin on kyse, pleissi on näkymättömissä kuorikerroksen alla, eikä sen kuntoa pysty näkemään, eivätkä pleissit ole ikuisia. Fallit taas ovat sen verran paksuja käsiteltävyyden takia, että 50 %:in menetys vetolujuudessa on merkityksetön ja solmu muutoin ehdottoman luotettava menetelmä. Kierteellä varustettu sakkeli on sekin luotettava, kaikki pikalukitteiset ovat solmua huonompia. Solmun voi aina tehdä käyttämättä ennestään solmuilla, pleissattuna tai kehrien kohdalla olleita epäluotettavia osuuksia.

Lue lisää

niin pienellä kuormalla kuin vaikkapa satakiloisen miehen vinssaamisessa mastoon.
10 mm paksuisen dyneema/spectra nostinköyden murtolujuus on 3200 kg.

14 mm jalusköyden murtolujuus on 5300 kg (Atlantik Plus).
Tavallisin syy skuutin katkeamiseen ei suinkaan ole solmu (paalusolmu) vaan poikkihankautuminen esim spinnupuomin pään kohdalta.

Olen samaa mieltä, että solmu ei tietenkään ole vanhentunut. Pleissaus ei sovi kaikkiin tarkoituksiin. Oli se jr:n mielipide tosiaan täydellistä soopaa purjehtijan kannalta.

oma kokemukseni ainakin on että valjaissa on jämäkämpi olo kuin puosuntuolissa, joka tuppaa olemaan lepsuntuntuinen. olen myös kokeillut kiipeilijöiden kahvoja - mitä ne nyt onkaan suomeksi (ascenders) joilla kipuaa tarvittessa ketterästi ilman vinssigorillan apuakin. lisäinfoa esim. http://cruisingresources.com/Going_Aloft

puosua parempi kirjoitti:

oma kokemukseni ainakin on että valjaissa on jämäkämpi olo kuin puosuntuolissa, joka tuppaa olemaan lepsuntuntuinen. olen myös kokeillut kiipeilijöiden kahvoja - mitä ne nyt onkaan suomeksi (ascenders) joilla kipuaa tarvittessa ketterästi ilman vinssigorillan apuakin. lisäinfoa esim. http://cruisingresources.com/Going_Aloft

Lue lisää

Minulla on tällaiset polyesterinauhasta valmistetut Mast Step -mastotikkaat:
http://www.aurasails.fi/maststep.html
Aura Sails näitä valmistaa.

Olen käyttänyt menestyksellisesti useaankin kertaan.
Tosin silloin, kun isopurje on juuttunut ylös, mastotikkaat pitää viritellä vähän toisella tavalla, koska normaalisti ne on vedetään mastoon isonpurjeen uraan.

Mastotikkaita voidaan hyödyntää myös puosuntuolin apuna.

Irronnut vindex, katkennut falli, staagin uusiminen.........

Mitä. kirjoitti:

Irronnut vindex, katkennut falli, staagin uusiminen.........

nuo syyt.
Windexin kiinnityksellä ei nyt ole niin kiire, että pitäisi terveytensä vaarantaa kiipeilemällä mastossa. Sen voi asentaa vaikka sopivan korkuiselta sillalta ellei mastonosturia nyt satu olemaan lähellä.
Minulla nyt ei ole nostimet koskaan katkenneet, tarkistan ne ennnen maston pystytystä.
Jos vantti katkeaa niin ylensä ei sitten ole murhetta mastoon pääsyn kanssa, sukeltaa perään jos on tarvis.

Joten edelleen miksi sinne pitää kiivetä. Ankkurivaloa vaihtamaan vai ??

Mitä. kirjoitti:

Irronnut vindex, katkennut falli, staagin uusiminen.........

miksi terveytensä kannattaa vaarantaa kiipeilemällä viritysten varassa. Kaikki voi hoitaa mastonosturilla tai sopivan korkuiselta sillalta tukevasti. Ja jos vantti katkeaa niin empä usko että mastokaan on enää pystyssä, ei sinne ainakaan voi kiivetä

yhtään syytä kirjoitti:

miksi terveytensä kannattaa vaarantaa kiipeilemällä viritysten varassa. Kaikki voi hoitaa mastonosturilla tai sopivan korkuiselta sillalta tukevasti. Ja jos vantti katkeaa niin empä usko että mastokaan on enää pystyssä, ei sinne ainakaan voi kiivetä

Lue lisää

kuuluu normaaliin rutiinin. Tapana on tarkistaa takila aina ennen isojen merien ylityksiä. Se tapahtuu puosuntuolilla tai mastotikkailla. Vanttien katkeamista edeltää yleensä vaijerin säikeen katkeaminen, jolloin vantti kannattaa uusia tai ensiapuna korjata ruuvattavan vaijeripäätteen avulla. Yhden vantin katkeaminenkaan ei välttämättä pudota koko takilaa, jos mastoa ei kuormiteta ja se tuetaan nostimilla tms.

Mikä on "terveyden vaarantamista"? Terveysriski voi syntyä takilan huoltojen ja korjausten laiminlyönneistä.

mastoonnousu kirjoitti:

kuuluu normaaliin rutiinin. Tapana on tarkistaa takila aina ennen isojen merien ylityksiä. Se tapahtuu puosuntuolilla tai mastotikkailla. Vanttien katkeamista edeltää yleensä vaijerin säikeen katkeaminen, jolloin vantti kannattaa uusia tai ensiapuna korjata ruuvattavan vaijeripäätteen avulla. Yhden vantin katkeaminenkaan ei välttämättä pudota koko takilaa, jos mastoa ei kuormiteta ja se tuetaan nostimilla tms.

Mikä on "terveyden vaarantamista"? Terveysriski voi syntyä takilan huoltojen ja korjausten laiminlyönneistä.

Lue lisää

lähtenyt niin on ollut kyllä mastontarkistusta varten nosturi jonne kiipeämällä ko asiat voi tarkistaa aivan turvallisesti. Eikä ne nyt kuukaudenkaan yhtäjaksoisella purjehduksella minnekkään katkea kun eivät koko kesänkään aikana. Joten kyllä tuo mastoissa roikkuninen on sellista "fiilistelyä" satamissa, varsinkin jos on naisistoa lähellä. Eikö niin.

hakemiselta kirjoitti:

nuo syyt.
Windexin kiinnityksellä ei nyt ole niin kiire, että pitäisi terveytensä vaarantaa kiipeilemällä mastossa. Sen voi asentaa vaikka sopivan korkuiselta sillalta ellei mastonosturia nyt satu olemaan lähellä.
Minulla nyt ei ole nostimet koskaan katkenneet, tarkistan ne ennnen maston pystytystä.
Jos vantti katkeaa niin ylensä ei sitten ole murhetta mastoon pääsyn kanssa, sukeltaa perään jos on tarvis.

Joten edelleen miksi sinne pitää kiivetä. Ankkurivaloa vaihtamaan vai ??

Lue lisää

Jos takilassa on useampi saalinkipari ja vantit ovat epäjatkuvat, diagonaalit pitää käydä säätämässä mastossa. Tätä ei tarvitse tehdä joka kevät, kun säilyttää säädöt kohdallaan, mutta jos esimerkiksi vaihtaa vantit, joutuu mastoon kiipeämään monta kertaa ennekuin riki on sopivassa trimmissä.

Sopivan korkuisessa sillassa voi olla hakemista ja minä ainakaan en haluaisi olla maston ja sillan kaiteen välissä vaimon yrittäessä pitää venettä paikallaan. Voi terveys vaarantua pahemman kerran.

mistä minä olen kirjoitti:

lähtenyt niin on ollut kyllä mastontarkistusta varten nosturi jonne kiipeämällä ko asiat voi tarkistaa aivan turvallisesti. Eikä ne nyt kuukaudenkaan yhtäjaksoisella purjehduksella minnekkään katkea kun eivät koko kesänkään aikana. Joten kyllä tuo mastoissa roikkuninen on sellista "fiilistelyä" satamissa, varsinkin jos on naisistoa lähellä. Eikö niin.

Lue lisää

Olen purjehtinut vain parikymmentä vuotta mutta silti on pitänyt käydä mastossa kesken reissun:
- kerran kulussa ollessa vaihtamassa moottoriajovalon lamppu (se oli osatakilan etustaagin kiinnityspisteen yläpuolella)
- Genuan fallin sakkeli petti, Piritassa ei ollut mastonosturia tarjolla
- Spinnun falli karkasi, kasi unohtunut köyden päästä, Orjakussa ei ollut mastonosturia

Sakkelin pettäminen ja fallin karkaaminen ovat tietysti vahinkoja joissa pitää katsoa peiliin. Mutta jumalainen erehtymättömyys lie uskona vaarallinen, myös merellä? Vahinkoja tapahtuu ja niiden korjaamiseen pitää varautua.

Trikolorin lampun vaihto on aika tavallinen syy, miksi mastossa pitäisi käydä jopa merellä.

Puosuntuoleista kokemuksia:
Aikaisemmin oli ihan perusmalli, lauta jonka kummassain päässä kaksi reikää joista ripustusköydet. Ei mitään vikaa, yksinkertainen ja vahva rakenne. Suosittelen...

Veneen vaihduttua puosuntuoli vaihtui sellaiseen kankaiseen, deluxe-malliin, taitaa olla ruottalaisten tekemä. Ihan mukava sinänsä, kätevä stuuvata, mutta liian heikko! Ei ollut kuin kahdeksankytäkiloinen ukko joka kävi maston huipussa niin siitä alkoivat saumat ratkeilemaan. Näiden kanssa pitää olla tarkkana, ilmeisesti ikä myös vaikuttaa ompeleiden ja materiaalien kestävyyteen?

Oikea kiipeämistekniikka on tietysti tärkeä. Järkevä ihminen ei tipu mastosta kannen kautta mereen vaikka joku paikka pettäisi. Kiipeämisessä ja laskeutumisessa tietysti kädet ja jalat mastolla, hommaa helpottamassa ja varmistamassa. Työkalut muualla kuin käsissä! Jos ja kun pitää tehdä molemmin käsin töitä, siksi ajaksi turvavaljaista varmistusköysi.

Ei mastoon menemistä kannata pelätä, pitäähän jokaisen joskus nähdä veneensä tuostakin kulmasta :-) Kamera kannattaa ottaa mukaan työkaluliivin taskuun...

mistä minä olen kirjoitti:

lähtenyt niin on ollut kyllä mastontarkistusta varten nosturi jonne kiipeämällä ko asiat voi tarkistaa aivan turvallisesti. Eikä ne nyt kuukaudenkaan yhtäjaksoisella purjehduksella minnekkään katkea kun eivät koko kesänkään aikana. Joten kyllä tuo mastoissa roikkuninen on sellista "fiilistelyä" satamissa, varsinkin jos on naisistoa lähellä. Eikö niin.

Lue lisää

muilla on sitten varmaan konstit vähissä "pesän" metsästyksessä. Sulla varmaan muita manööreitä(parempia), eikö niin...

S/y Aava kirjoitti:

Olen purjehtinut vain parikymmentä vuotta mutta silti on pitänyt käydä mastossa kesken reissun:
- kerran kulussa ollessa vaihtamassa moottoriajovalon lamppu (se oli osatakilan etustaagin kiinnityspisteen yläpuolella)
- Genuan fallin sakkeli petti, Piritassa ei ollut mastonosturia tarjolla
- Spinnun falli karkasi, kasi unohtunut köyden päästä, Orjakussa ei ollut mastonosturia

Sakkelin pettäminen ja fallin karkaaminen ovat tietysti vahinkoja joissa pitää katsoa peiliin. Mutta jumalainen erehtymättömyys lie uskona vaarallinen, myös merellä? Vahinkoja tapahtuu ja niiden korjaamiseen pitää varautua.

Trikolorin lampun vaihto on aika tavallinen syy, miksi mastossa pitäisi käydä jopa merellä.

Puosuntuoleista kokemuksia:
Aikaisemmin oli ihan perusmalli, lauta jonka kummassain päässä kaksi reikää joista ripustusköydet. Ei mitään vikaa, yksinkertainen ja vahva rakenne. Suosittelen...

Veneen vaihduttua puosuntuoli vaihtui sellaiseen kankaiseen, deluxe-malliin, taitaa olla ruottalaisten tekemä. Ihan mukava sinänsä, kätevä stuuvata, mutta liian heikko! Ei ollut kuin kahdeksankytäkiloinen ukko joka kävi maston huipussa niin siitä alkoivat saumat ratkeilemaan. Näiden kanssa pitää olla tarkkana, ilmeisesti ikä myös vaikuttaa ompeleiden ja materiaalien kestävyyteen?

Oikea kiipeämistekniikka on tietysti tärkeä. Järkevä ihminen ei tipu mastosta kannen kautta mereen vaikka joku paikka pettäisi. Kiipeämisessä ja laskeutumisessa tietysti kädet ja jalat mastolla, hommaa helpottamassa ja varmistamassa. Työkalut muualla kuin käsissä! Jos ja kun pitää tehdä molemmin käsin töitä, siksi ajaksi turvavaljaista varmistusköysi.

Ei mastoon menemistä kannata pelätä, pitäähän jokaisen joskus nähdä veneensä tuostakin kulmasta :-) Kamera kannattaa ottaa mukaan työkaluliivin taskuun...

Lue lisää

sähköhommat. Ei minun ole tarvinnut noita lamppuja vaihdella. Olen ottanut tavaksi vaihtaa ne telakoinnin yhteydessä kolmen vuoden välein = pieni kustannus. Nuo köysien karkaamiset tietenkin ovat asioita jotka pitää hoitaa merellä.

Navigateur kirjoitti:

muilla on sitten varmaan konstit vähissä "pesän" metsästyksessä. Sulla varmaan muita manööreitä(parempia), eikö niin...

Nuo sirkustemput näyttää lähinnä naurettavilta.

on paljonkin parempia kirjoitti:

Nuo sirkustemput näyttää lähinnä naurettavilta.

En ikinä ole tullut ajatelleeksi, että mastoon nouseminen olisi jonkun sivullisen mielestä sirkustemppu tai jollain tavalla naurettava juttu.
Älä katsele muiden touhuja, jos ne sinua ärsyttävät!

Joskus vain mastoon on noustava. Lähin nosturi tai silta voi olla hyvinkin kaukana. Ehdotan, että hankit kunnollisen puosuntuolin omaan veneeseesi (jos sinulla on vene). Kokeneemmat pystyvät tarvittaessa auttamaan niin, että kesken reissun saat takilasi purjehduskelpoiseksi tai kulkuvalosi toimimaan. Joillekin kynnys mastoon nousemiseen on sen verran pieni, että käyvät oikaisemassa vinossa olevan Windexin tai käyvät hakemassa toppiin karanneen spinnun nostimen. Sinäkö odotat seuraavaa telakointia tai tilaat nosturin jonnekin?

mistä minä olen kirjoitti:

lähtenyt niin on ollut kyllä mastontarkistusta varten nosturi jonne kiipeämällä ko asiat voi tarkistaa aivan turvallisesti. Eikä ne nyt kuukaudenkaan yhtäjaksoisella purjehduksella minnekkään katkea kun eivät koko kesänkään aikana. Joten kyllä tuo mastoissa roikkuninen on sellista "fiilistelyä" satamissa, varsinkin jos on naisistoa lähellä. Eikö niin.

Lue lisää

Ylivoimaisesti vaarallisin toimenpide, minkä olen purjehdusurallani tehnyt, oli mastonosturin päässä horjuen tehdyt sähkötyöt. Vastaavia hommia olen omissa ja toisten veneissä tehnyt monta kertaa puosuntuolista käsin, enkä ole kokenut siinä erityisempää vaaraa.

Sillan viereen taas en todellakaan suostuisi omaa venettäni laittamaan, kun yksikin ohiajavan veneen aalto pystyisi maston rikkomaan. Toisaalta täsmälleen sopivan korkuista mastonosturia, saati siltaa saisi todella hakea. Ainakaan omalle sopivaa siltaa ei taida maakunnan säteellä olla.

Puosuntuolina vaneri, jonka kulmista köydet ja yhtenäiseen köysifalliin solmittuna on hyvin lähellä idioottivarmaa konseptia. Hyvin koekuormitettavissakin kannen tasolla. Noilla eväillä mastossa käynti on hyvin arkinen toimenpide, joka monen pitää säännöllisesti tehdäkin. Kaikki kun eivät laske mastoaan talveksi joko pidemmän matkan takia tai muuten vaan. Arveluttavin masto, jossa olen käynyt, oli niin pienessä veneessä, että tiesi veneen kaatuvan, jos joku olisi hiukan enemmän keikuttanut.

kun mastoon noustaan! kirjoitti:

En ikinä ole tullut ajatelleeksi, että mastoon nouseminen olisi jonkun sivullisen mielestä sirkustemppu tai jollain tavalla naurettava juttu.
Älä katsele muiden touhuja, jos ne sinua ärsyttävät!

Joskus vain mastoon on noustava. Lähin nosturi tai silta voi olla hyvinkin kaukana. Ehdotan, että hankit kunnollisen puosuntuolin omaan veneeseesi (jos sinulla on vene). Kokeneemmat pystyvät tarvittaessa auttamaan niin, että kesken reissun saat takilasi purjehduskelpoiseksi tai kulkuvalosi toimimaan. Joillekin kynnys mastoon nousemiseen on sen verran pieni, että käyvät oikaisemassa vinossa olevan Windexin tai käyvät hakemassa toppiin karanneen spinnun nostimen. Sinäkö odotat seuraavaa telakointia tai tilaat nosturin jonnekin?

Lue lisää

ja on sillä tuota nostohommaa harjoiteltukin, mutta mitään todellista tarvetta ei ole koskaan tullut eteen. Talvitelakoinnin yhteydessä kaadan maston ja korjaan/tarkistan jolloin kesällä ei ole moisien asioiden kanssa tarvinnut painia. Minulla on 7/8 -osatakila jossa on ylä-,väli- ja kahdet alavantit. Maston korkeus on 15 m. Jos esim ylävantti katkeaa, niin ei ole kovin mielekästä lähteä sinne kiipeämään. Saa maston tuettua tietenkin barduunoilla mutta silti on neljä metriä tyhjää. Nostimella voi kiristää huipun vastakkaiselle puolelle, mutta silloin masto taipuu jo hurjasti kun saalinki ei tue sitä. Joten kyllä hakeutuisin sinne mastonosturille tai sillan alle.

temppu... kirjoitti:

Ylivoimaisesti vaarallisin toimenpide, minkä olen purjehdusurallani tehnyt, oli mastonosturin päässä horjuen tehdyt sähkötyöt. Vastaavia hommia olen omissa ja toisten veneissä tehnyt monta kertaa puosuntuolista käsin, enkä ole kokenut siinä erityisempää vaaraa.

Sillan viereen taas en todellakaan suostuisi omaa venettäni laittamaan, kun yksikin ohiajavan veneen aalto pystyisi maston rikkomaan. Toisaalta täsmälleen sopivan korkuista mastonosturia, saati siltaa saisi todella hakea. Ainakaan omalle sopivaa siltaa ei taida maakunnan säteellä olla.

Puosuntuolina vaneri, jonka kulmista köydet ja yhtenäiseen köysifalliin solmittuna on hyvin lähellä idioottivarmaa konseptia. Hyvin koekuormitettavissakin kannen tasolla. Noilla eväillä mastossa käynti on hyvin arkinen toimenpide, joka monen pitää säännöllisesti tehdäkin. Kaikki kun eivät laske mastoaan talveksi joko pidemmän matkan takia tai muuten vaan. Arveluttavin masto, jossa olen käynyt, oli niin pienessä veneessä, että tiesi veneen kaatuvan, jos joku olisi hiukan enemmän keikuttanut.

Lue lisää

mastossa silloin kun se on vaakasuorassa ja n. metrin korkeudella maasta. Meidän mastonosturissa on askelmat joita pitkin voi kävellä sinne huippuun asti, ei siellä sen kummempaa ole kuin palomisten tikkaillakaan, joten missään koukun päässä ei tarvii killua.

teen sähkötyöt kirjoitti:

mastossa silloin kun se on vaakasuorassa ja n. metrin korkeudella maasta. Meidän mastonosturissa on askelmat joita pitkin voi kävellä sinne huippuun asti, ei siellä sen kummempaa ole kuin palomisten tikkaillakaan, joten missään koukun päässä ei tarvii killua.

Lue lisää

kun olet jossain kotivesiä kauempana? Purjehdit pimeänä jonnekin asutuskeskukseen, jossa etsit mastonosturin ja otat maston alas? Entä mitä teet ylös karanneelle spinnufallille?

Mikä ihmeen henkinen kynnys sinulla on aivan normaaleille toimille? Mastoon nouseminen kuuluu niihin. Jos et omista puosuntuolia, voit käyttää fendaria (narut kummastakin päästä ja lisäksi turvaköysi tai -valjaat).

tricolorin polttimon kirjoitti:

kun olet jossain kotivesiä kauempana? Purjehdit pimeänä jonnekin asutuskeskukseen, jossa etsit mastonosturin ja otat maston alas? Entä mitä teet ylös karanneelle spinnufallille?

Mikä ihmeen henkinen kynnys sinulla on aivan normaaleille toimille? Mastoon nouseminen kuuluu niihin. Jos et omista puosuntuolia, voit käyttää fendaria (narut kummastakin päästä ja lisäksi turvaköysi tai -valjaat).

Lue lisää

No minulla ei ole trigoloria. Purjehdusvaloihin yltää kannelta. Mutta eipä noita lamppuja ole koskaan merellä tarvinnut vaihdella, kun on laadukkaat vehkeet niin toimii. Eikä nostimet karkaile kun tekee solmut päähän. Ja jos ison nostin karkaa niin sille huippuun ei silloin pääsekkään. Ei sillä Spinnun nostimella niin kiiruutta ole korjata, voi sen nostaa tilapäisesti jollain keulapurjeen nostimellakin, harvemmin keulapurje ja spinnu on yhtaikaa ylhäällä. Ei siinä mitään henkistä kynnystä ole mutta sinne ei nyt ole tarvinnut kavuta. Eikä yleensä tarvitse.

on ko kapistus kirjoitti:

ja on sillä tuota nostohommaa harjoiteltukin, mutta mitään todellista tarvetta ei ole koskaan tullut eteen. Talvitelakoinnin yhteydessä kaadan maston ja korjaan/tarkistan jolloin kesällä ei ole moisien asioiden kanssa tarvinnut painia. Minulla on 7/8 -osatakila jossa on ylä-,väli- ja kahdet alavantit. Maston korkeus on 15 m. Jos esim ylävantti katkeaa, niin ei ole kovin mielekästä lähteä sinne kiipeämään. Saa maston tuettua tietenkin barduunoilla mutta silti on neljä metriä tyhjää. Nostimella voi kiristää huipun vastakkaiselle puolelle, mutta silloin masto taipuu jo hurjasti kun saalinki ei tue sitä. Joten kyllä hakeutuisin sinne mastonosturille tai sillan alle.

Lue lisää

".....Joten kyllä hakeutuisin sinne mastonosturille tai sillan alle."

Ehdottamasi menettely onnistunee kauniina kesäpäivänä lähisaaristossa. Ilmeisesti et koskaan ole tehnyt mitään pitempiä purjehdusreissuja. Ajattelepa, että lähin mastonosturi voi olla vaikkapa 1000-2000 mpk päässä!
Et ole myöskään kokeillut sitä 15 m korkuisen sillan alle ajamista (matalalta sillalta et toppiisi ulotu) - muuta kuin mielikuvituksessasi ja silloinkin olet unohtanut tuulen ja aallokon.

Monen purjehtijan, myös omaan rutiiniin kuuluu telakoinnin yhteydessä se, että puosuntuolilla käydään ottamassa topista pois tuulimittarin anturi, vhf-antenni ja windex ennenkuin ajetään vene mastonosturille. Keväällä sama toisinpäin: Ensin masto pystyyn, sitten laiturissa puosuntuolilla asentamaan kamat toppiin. Eikö ole turha rikkoa välineitä mastonosturiin tai kiipeillä nosturin tikkailla, kun homma on helpompi puosuntuolilla?

Kaikissa venesatamissa ei edes ole sellaista mastonosturia, jolla pääsisi korkean maston toppiin.
Miksi haluat hyökätä hyvää käytäntöä vastaan? Onko sinulla jonkinlainen mastofobia?

purjehdusreviirisi! kirjoitti:

".....Joten kyllä hakeutuisin sinne mastonosturille tai sillan alle."

Ehdottamasi menettely onnistunee kauniina kesäpäivänä lähisaaristossa. Ilmeisesti et koskaan ole tehnyt mitään pitempiä purjehdusreissuja. Ajattelepa, että lähin mastonosturi voi olla vaikkapa 1000-2000 mpk päässä!
Et ole myöskään kokeillut sitä 15 m korkuisen sillan alle ajamista (matalalta sillalta et toppiisi ulotu) - muuta kuin mielikuvituksessasi ja silloinkin olet unohtanut tuulen ja aallokon.

Monen purjehtijan, myös omaan rutiiniin kuuluu telakoinnin yhteydessä se, että puosuntuolilla käydään ottamassa topista pois tuulimittarin anturi, vhf-antenni ja windex ennenkuin ajetään vene mastonosturille. Keväällä sama toisinpäin: Ensin masto pystyyn, sitten laiturissa puosuntuolilla asentamaan kamat toppiin. Eikö ole turha rikkoa välineitä mastonosturiin tai kiipeillä nosturin tikkailla, kun homma on helpompi puosuntuolilla?

Kaikissa venesatamissa ei edes ole sellaista mastonosturia, jolla pääsisi korkean maston toppiin.
Miksi haluat hyökätä hyvää käytäntöä vastaan? Onko sinulla jonkinlainen mastofobia?

Lue lisää

Minulla toppi on 17 m:ssä, eikä moni mastonosturi sinne yllä. Eikä 17 m masto mitenkään poikkeukselliselta nykyään näytä, ainakin kotilaiturissa on pitkä rivi yhtä korkeita tai korkeampia. Mastonosturia korkeamman maston turvin olen nyt voinut nostaa ja laskea maston windexit, antennit ja tuulianturit paikoillaan. Aiemmin lyhyemmän maston kanssa en olisi missään tapauksessa tuonut venettä mastonosturin välittömään läheisyyteen käymättä ensin puosuntuolilla irrottamassa niitä. Enkä sen enempää olisi nostanut mastoa niiden kanssa.

Eihän mastossa käynnissä ole mitään muuta ongelmaa kuin se, että joutuu vaivaamaan jotakuta. Vuoroin vieraissa kaverin kanssa on siinä hyvä menetelmä.

syitä... kirjoitti:

Jos takilassa on useampi saalinkipari ja vantit ovat epäjatkuvat, diagonaalit pitää käydä säätämässä mastossa. Tätä ei tarvitse tehdä joka kevät, kun säilyttää säädöt kohdallaan, mutta jos esimerkiksi vaihtaa vantit, joutuu mastoon kiipeämään monta kertaa ennekuin riki on sopivassa trimmissä.

Sopivan korkuisessa sillassa voi olla hakemista ja minä ainakaan en haluaisi olla maston ja sillan kaiteen välissä vaimon yrittäessä pitää venettä paikallaan. Voi terveys vaarantua pahemman kerran.

Lue lisää

mieltä, että epäjatkuvat vantit on maailman typerin keksintö. Kiitos mielipiteeni vahvistuksesta.

omistan ko kapineen kirjoitti:

No minulla ei ole trigoloria. Purjehdusvaloihin yltää kannelta. Mutta eipä noita lamppuja ole koskaan merellä tarvinnut vaihdella, kun on laadukkaat vehkeet niin toimii. Eikä nostimet karkaile kun tekee solmut päähän. Ja jos ison nostin karkaa niin sille huippuun ei silloin pääsekkään. Ei sillä Spinnun nostimella niin kiiruutta ole korjata, voi sen nostaa tilapäisesti jollain keulapurjeen nostimellakin, harvemmin keulapurje ja spinnu on yhtaikaa ylhäällä. Ei siinä mitään henkistä kynnystä ole mutta sinne ei nyt ole tarvinnut kavuta. Eikä yleensä tarvitse.

Lue lisää

käyt raksimassa mastosta alas siihen tarttuneet linnut ja lentokalat - hä? Ne alkaa tropiikissa melko pian haista. No, kerro! Mastonosturia tai siltaa ei ole mukana.

S/y Aava kirjoitti:

Olen purjehtinut vain parikymmentä vuotta mutta silti on pitänyt käydä mastossa kesken reissun:
- kerran kulussa ollessa vaihtamassa moottoriajovalon lamppu (se oli osatakilan etustaagin kiinnityspisteen yläpuolella)
- Genuan fallin sakkeli petti, Piritassa ei ollut mastonosturia tarjolla
- Spinnun falli karkasi, kasi unohtunut köyden päästä, Orjakussa ei ollut mastonosturia

Sakkelin pettäminen ja fallin karkaaminen ovat tietysti vahinkoja joissa pitää katsoa peiliin. Mutta jumalainen erehtymättömyys lie uskona vaarallinen, myös merellä? Vahinkoja tapahtuu ja niiden korjaamiseen pitää varautua.

Trikolorin lampun vaihto on aika tavallinen syy, miksi mastossa pitäisi käydä jopa merellä.

Puosuntuoleista kokemuksia:
Aikaisemmin oli ihan perusmalli, lauta jonka kummassain päässä kaksi reikää joista ripustusköydet. Ei mitään vikaa, yksinkertainen ja vahva rakenne. Suosittelen...

Veneen vaihduttua puosuntuoli vaihtui sellaiseen kankaiseen, deluxe-malliin, taitaa olla ruottalaisten tekemä. Ihan mukava sinänsä, kätevä stuuvata, mutta liian heikko! Ei ollut kuin kahdeksankytäkiloinen ukko joka kävi maston huipussa niin siitä alkoivat saumat ratkeilemaan. Näiden kanssa pitää olla tarkkana, ilmeisesti ikä myös vaikuttaa ompeleiden ja materiaalien kestävyyteen?

Oikea kiipeämistekniikka on tietysti tärkeä. Järkevä ihminen ei tipu mastosta kannen kautta mereen vaikka joku paikka pettäisi. Kiipeämisessä ja laskeutumisessa tietysti kädet ja jalat mastolla, hommaa helpottamassa ja varmistamassa. Työkalut muualla kuin käsissä! Jos ja kun pitää tehdä molemmin käsin töitä, siksi ajaksi turvavaljaista varmistusköysi.

Ei mastoon menemistä kannata pelätä, pitäähän jokaisen joskus nähdä veneensä tuostakin kulmasta :-) Kamera kannattaa ottaa mukaan työkaluliivin taskuun...

Lue lisää

"Veneen vaihduttua puosuntuoli vaihtui sellaiseen kankaiseen, deluxe-malliin, taitaa olla ruottalaisten tekemä. Ihan mukava sinänsä, kätevä stuuvata, mutta liian heikko! Ei ollut kuin kahdeksankytäkiloinen ukko joka kävi maston huipussa niin siitä alkoivat saumat ratkeilemaan. Näiden kanssa pitää olla tarkkana, ilmeisesti ikä myös vaikuttaa ompeleiden ja materiaalien kestävyyteen?" Siis vaikuttaako mastoonvinssattavan ikä jotenkin ompeleiden kestoon ja kuummasta alkoi ompeleet ratkeilemaan, ukosta vai tuolista?

omistan ko kapineen kirjoitti:

No minulla ei ole trigoloria. Purjehdusvaloihin yltää kannelta. Mutta eipä noita lamppuja ole koskaan merellä tarvinnut vaihdella, kun on laadukkaat vehkeet niin toimii. Eikä nostimet karkaile kun tekee solmut päähän. Ja jos ison nostin karkaa niin sille huippuun ei silloin pääsekkään. Ei sillä Spinnun nostimella niin kiiruutta ole korjata, voi sen nostaa tilapäisesti jollain keulapurjeen nostimellakin, harvemmin keulapurje ja spinnu on yhtaikaa ylhäällä. Ei siinä mitään henkistä kynnystä ole mutta sinne ei nyt ole tarvinnut kavuta. Eikä yleensä tarvitse.

Lue lisää

selvinpäin se on tricolori

ollut sitä kirjoitti:

mieltä, että epäjatkuvat vantit on maailman typerin keksintö. Kiitos mielipiteeni vahvistuksesta.

yhtään järjellistä syytä moisille kapistuksille. Kallis ratkaisu ja pirun hankalat säätää. Ehkä siinä yritetään tehdä olo juhlavaksi = juhannussalko tuolla ahvenanmaalla

milläs sitten..... kirjoitti:

käyt raksimassa mastosta alas siihen tarttuneet linnut ja lentokalat - hä? Ne alkaa tropiikissa melko pian haista. No, kerro! Mastonosturia tai siltaa ei ole mukana.

paloruisku tätä varten käytettävissä. Kyllä se vesi lentää vaivaiset 20 m

tarkennatko hieman. kirjoitti:

"Veneen vaihduttua puosuntuoli vaihtui sellaiseen kankaiseen, deluxe-malliin, taitaa olla ruottalaisten tekemä. Ihan mukava sinänsä, kätevä stuuvata, mutta liian heikko! Ei ollut kuin kahdeksankytäkiloinen ukko joka kävi maston huipussa niin siitä alkoivat saumat ratkeilemaan. Näiden kanssa pitää olla tarkkana, ilmeisesti ikä myös vaikuttaa ompeleiden ja materiaalien kestävyyteen?" Siis vaikuttaako mastoonvinssattavan ikä jotenkin ompeleiden kestoon ja kuummasta alkoi ompeleet ratkeilemaan, ukosta vai tuolista?

Lue lisää

Lue uudestaan niin hoksaat että maston huipun saumat ne ratkeilivat.

Mutta mitenkään saivartelematta - ikä vaikuttaa ompeleiden ja materiaalien kestävyyteen, riippumatta siitä onko kyse ukosta, tuolista tai mastosta.

Riittääkö tarkennus eli alatko kässätä?

Kommenttisi oli muuten aika loistava täydennys tähän täysin käsittämättömään viestiketjuun ;-D

en ole keksinyt kirjoitti:

yhtään järjellistä syytä moisille kapistuksille. Kallis ratkaisu ja pirun hankalat säätää. Ehkä siinä yritetään tehdä olo juhlavaksi = juhannussalko tuolla ahvenanmaalla

Riki on tukevampi kun diagonaalit ovat lyhyemmät (pienempi venymä). Jos vantit ovat tankoa, niitä on helpompi käsitellä lyhyemmpissä pätkissä eikä niiden tarvitse olla koko matkaltaan yhtä paksuja kuin alin pätkä. Minulle vene on vain harrastusväline, joten rakenteiden kustannustehokkuus tai huollon helppous ei merkitse mitään. Kysymys on vain siitä onko rakenne teknisesti hyvä vai ei.

syitä taas kirjoitti:

Riki on tukevampi kun diagonaalit ovat lyhyemmät (pienempi venymä). Jos vantit ovat tankoa, niitä on helpompi käsitellä lyhyemmpissä pätkissä eikä niiden tarvitse olla koko matkaltaan yhtä paksuja kuin alin pätkä. Minulle vene on vain harrastusväline, joten rakenteiden kustannustehokkuus tai huollon helppous ei merkitse mitään. Kysymys on vain siitä onko rakenne teknisesti hyvä vai ei.

Lue lisää

mieltä, että varsinainen syy on kustannustehokkuus. Laskeppa huviksesi paljonko suuriveistämö säästää pelkästään vaijereissa, kun vanttiruuvit pistetään saalinkien päälle. Minä laskin kerran ja en enää ihmettele, että niin monissa uusissa veneissä näin menetellään.

Tukevuus on vähän niin ja näin. 2 vaijeria kestää kyllä enemmän vetoa myös venymättä, kuin yksi, vai onko se ainut alas tuleva tuplasti paksumpi, kuin niissä veneissä, joissa myös ylävantit tulevat kannelle. Heikommaksi epäjatkuvat vantit kyllä maston tekee, se on selvä. Kaksi on aina varmempi kuin yksi = teknisesti parempi. Tankojutu on erikseen, vaikka niissäkin kyllä näyttää siltä, että kannelle tuleva tankon on samaa pätkää mastolta saakka.

Ootko muuten ventäyt nostimet kannelle saakka? nekin vois jättää toppiin ja aina kiivetä sinne purjeita nostamaan. Venymää olis vähemmän...

ollut sitä kirjoitti:

mieltä, että varsinainen syy on kustannustehokkuus. Laskeppa huviksesi paljonko suuriveistämö säästää pelkästään vaijereissa, kun vanttiruuvit pistetään saalinkien päälle. Minä laskin kerran ja en enää ihmettele, että niin monissa uusissa veneissä näin menetellään.

Tukevuus on vähän niin ja näin. 2 vaijeria kestää kyllä enemmän vetoa myös venymättä, kuin yksi, vai onko se ainut alas tuleva tuplasti paksumpi, kuin niissä veneissä, joissa myös ylävantit tulevat kannelle. Heikommaksi epäjatkuvat vantit kyllä maston tekee, se on selvä. Kaksi on aina varmempi kuin yksi = teknisesti parempi. Tankojutu on erikseen, vaikka niissäkin kyllä näyttää siltä, että kannelle tuleva tankon on samaa pätkää mastolta saakka.

Ootko muuten ventäyt nostimet kannelle saakka? nekin vois jättää toppiin ja aina kiivetä sinne purjeita nostamaan. Venymää olis vähemmän...

Lue lisää

Vanttiruuvit ovat halvempia metriltään kuin vaijeri?

jos haluaa leikkiä niin onhan tuossa oiva mahdollisuus. Ja kyllä ne vehkeet kestää jos ovat kunnossa, mutta jos takiloita hoidetaan yhtä huonosti mitä kirjoituksista ilmenee niin jättäisin kyllä menemättä.

näkee kirjoitti:

jos haluaa leikkiä niin onhan tuossa oiva mahdollisuus. Ja kyllä ne vehkeet kestää jos ovat kunnossa, mutta jos takiloita hoidetaan yhtä huonosti mitä kirjoituksista ilmenee niin jättäisin kyllä menemättä.

Lue lisää

mastossa kiipeily on potentiaalisesti vaarallista hommaa. Maailmalla on ihmisiä ihan oikeasti kuollut kun ovat mastosta tippuneet. Veneilijät aika usein varsin kevytmielisesti nousevat mastoon, esimerkiksi valistuneet kalliokiipeilyn harrastajat ovat paljon tarkempia minkälaisten köysien ja varmistusten varaan henkensä luottavat.

kiipeilyvaljaat ovat turvallisemmat kuin puosuntuoli, puosuntuolista voi tippua, ja markkinoilla on ollut puosuntuoleja joiden materiaali/ompelu on pettänyt, oikein säädetyt kiipeilyvaljaat ovat varmemmat. Sakkelin varaan ei kannata henkeään luottaa vaan kunnon kiipeilijän solmu on varmempi. Yhden fallin lisäksi kannattaa laittaa toinen falli varmistukseksi. Fallin tulee aina kulkea maston topin läpi, ei siis maston ulkopuolella roikkuvan plokin jonka kiinnitys saattaa pettää.

Sataman mastotikkaita kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää jos jotain tarvitsee säätää, mutta sielläkin kannattaa harkita varmistusta (kiipeilyvaljaat, ja työn ajaksi itsensä kiinnittäminen tikkaisiin).

Ja jos erityisen painavaa syytä ei ole, mastossa ei kannata pelleillä. Joskus näkee satamissa näitä kovia purjehtijoita ja keulamiehiä jotka huvin vuoksi vapaakiipeilevät mastossa, ei sen enempää järkeä kuin kalliokiipeily ilman varmistuksia.

mastossa kiipeilyä kirjoitti:

mastossa kiipeily on potentiaalisesti vaarallista hommaa. Maailmalla on ihmisiä ihan oikeasti kuollut kun ovat mastosta tippuneet. Veneilijät aika usein varsin kevytmielisesti nousevat mastoon, esimerkiksi valistuneet kalliokiipeilyn harrastajat ovat paljon tarkempia minkälaisten köysien ja varmistusten varaan henkensä luottavat.

kiipeilyvaljaat ovat turvallisemmat kuin puosuntuoli, puosuntuolista voi tippua, ja markkinoilla on ollut puosuntuoleja joiden materiaali/ompelu on pettänyt, oikein säädetyt kiipeilyvaljaat ovat varmemmat. Sakkelin varaan ei kannata henkeään luottaa vaan kunnon kiipeilijän solmu on varmempi. Yhden fallin lisäksi kannattaa laittaa toinen falli varmistukseksi. Fallin tulee aina kulkea maston topin läpi, ei siis maston ulkopuolella roikkuvan plokin jonka kiinnitys saattaa pettää.

Sataman mastotikkaita kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää jos jotain tarvitsee säätää, mutta sielläkin kannattaa harkita varmistusta (kiipeilyvaljaat, ja työn ajaksi itsensä kiinnittäminen tikkaisiin).

Ja jos erityisen painavaa syytä ei ole, mastossa ei kannata pelleillä. Joskus näkee satamissa näitä kovia purjehtijoita ja keulamiehiä jotka huvin vuoksi vapaakiipeilevät mastossa, ei sen enempää järkeä kuin kalliokiipeily ilman varmistuksia.

Lue lisää

"totuuksia". Muistakaa siis nyt kaikki, että mastoon nouseminen on hyvin hyvin vaarallista! Käyttäkää aina vyötä ja henkseleitä, ettei vaan housut putoa. Älkää koskaan lähtekö purjehtimaan kotivesiä kauemmaksi, niinkö?

Mikä on se mainitsemasi "kunnon kiipeilijän solmu"? En harrasta kalliokiipeilyä. Itse olen aina käyttänyt ihan tavallista paalusolmua, kun sidon dyneemafallini puosuntuoliin.
Jos veneessä on vaijerifalli, siihen ei kannata tehdä mitään "kiipeilijän solmua". Hyvä tapa on teipata vaijerin pikasakkeli, jottei se vahingossa pääse aukeamaan. Mastoon nouseminen on turvallista, kun fallit, puosuntuoli ja vinssi ovat kunnossa - ja aivotoiminta normaalia sekä vinssaajalla että mastoon nousijalla.

Jos veneessä on sähköinen ankkurivinssi, sitä voi käyttää painavan henkilön vinssaamiseen. Edellyttää tietysti, että vinssin käyttäjä osaa hommansa.

opettaja lateli kirjoitti:

"totuuksia". Muistakaa siis nyt kaikki, että mastoon nouseminen on hyvin hyvin vaarallista! Käyttäkää aina vyötä ja henkseleitä, ettei vaan housut putoa. Älkää koskaan lähtekö purjehtimaan kotivesiä kauemmaksi, niinkö?

Mikä on se mainitsemasi "kunnon kiipeilijän solmu"? En harrasta kalliokiipeilyä. Itse olen aina käyttänyt ihan tavallista paalusolmua, kun sidon dyneemafallini puosuntuoliin.
Jos veneessä on vaijerifalli, siihen ei kannata tehdä mitään "kiipeilijän solmua". Hyvä tapa on teipata vaijerin pikasakkeli, jottei se vahingossa pääse aukeamaan. Mastoon nouseminen on turvallista, kun fallit, puosuntuoli ja vinssi ovat kunnossa - ja aivotoiminta normaalia sekä vinssaajalla että mastoon nousijalla.

Jos veneessä on sähköinen ankkurivinssi, sitä voi käyttää painavan henkilön vinssaamiseen. Edellyttää tietysti, että vinssin käyttäjä osaa hommansa.

Lue lisää

huonoin solmu heti merimiessolmun jälkeen. Joten opettele kiipeilijän solmu suosiolla.
Kyllä ankkurivinssillä kannattaa vetää koko falli poikki jotta satamassa näyttää kunnon merenkulkijalta joka ei ole älynnyt hoitaa varusteitaan ajoissa kuntoon. Ja mämmikourana päästää nostimet karkaamaan. Kunnon purjehtijat eivät tälläistä tee ainakaan muitten nähden. Ei kehtaa näyttää taidottomuuttaan.

mastossa kiipeilyä kirjoitti:

mastossa kiipeily on potentiaalisesti vaarallista hommaa. Maailmalla on ihmisiä ihan oikeasti kuollut kun ovat mastosta tippuneet. Veneilijät aika usein varsin kevytmielisesti nousevat mastoon, esimerkiksi valistuneet kalliokiipeilyn harrastajat ovat paljon tarkempia minkälaisten köysien ja varmistusten varaan henkensä luottavat.

kiipeilyvaljaat ovat turvallisemmat kuin puosuntuoli, puosuntuolista voi tippua, ja markkinoilla on ollut puosuntuoleja joiden materiaali/ompelu on pettänyt, oikein säädetyt kiipeilyvaljaat ovat varmemmat. Sakkelin varaan ei kannata henkeään luottaa vaan kunnon kiipeilijän solmu on varmempi. Yhden fallin lisäksi kannattaa laittaa toinen falli varmistukseksi. Fallin tulee aina kulkea maston topin läpi, ei siis maston ulkopuolella roikkuvan plokin jonka kiinnitys saattaa pettää.

Sataman mastotikkaita kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää jos jotain tarvitsee säätää, mutta sielläkin kannattaa harkita varmistusta (kiipeilyvaljaat, ja työn ajaksi itsensä kiinnittäminen tikkaisiin).

Ja jos erityisen painavaa syytä ei ole, mastossa ei kannata pelleillä. Joskus näkee satamissa näitä kovia purjehtijoita ja keulamiehiä jotka huvin vuoksi vapaakiipeilevät mastossa, ei sen enempää järkeä kuin kalliokiipeily ilman varmistuksia.

Lue lisää

Johan tuo on hoksattu Eduskunnassakin. Jäänaskalit pakollisiksi kaikille mastossa kiipeileville tai mastonvieressä seisoville.

solmutestin kirjoitti:

huonoin solmu heti merimiessolmun jälkeen. Joten opettele kiipeilijän solmu suosiolla.
Kyllä ankkurivinssillä kannattaa vetää koko falli poikki jotta satamassa näyttää kunnon merenkulkijalta joka ei ole älynnyt hoitaa varusteitaan ajoissa kuntoon. Ja mämmikourana päästää nostimet karkaamaan. Kunnon purjehtijat eivät tälläistä tee ainakaan muitten nähden. Ei kehtaa näyttää taidottomuuttaan.

Lue lisää

Mikä ihmeen solmutesti?
Eikö falliin tehty paalusolmu muka kestä mastoon vinssausta? On se kestänyt tähän asti, myös paljon suurempiakin voimia! Aion käyttää paalusolmua edelleen. Mikä se kehumasi kiipelysolmu on? Mihin tarkoitukseen käytät sellaista veneessäsi ja miksi? Panetko kiipeilijän solmut genuaskuutteihisi, joissa kuormitus on usein satoja kiloja? Entä kiinnitysköysiin?

Mämmikouraksi olet valmis syyttämään, jos nostin irtoaa spinnun topista tai spinnu katkeaa yläosastaan ja nostin jää ylös mastoon. Jälkimmäisiä on sattunut avomerikisoissa, mutta ei tietenkään niin "taitavalle" kuin sinä kehut olevasi. Ei varmaan ole miehistölläsi kovin leppoisaa, jos jotain kuitenkin veneessäsi sattuu. Arvatenkin rupeat heti sättimään vähintäinkin mämmikouraksi.

Ankkurivinssi ei muuten vedä ehjää nostinta poikki. Voit itse kokeilla! Tavallisen paksuisen eli 10-millisen dyneema-nostinköyden murtolujuus on 3200 kg. Esim. Lewmar Concept 1 ankkurivinssin maksimivoima on 650 kg. Kun vinssin kuormitus on tarpeeksi suuri, automaattisulake laukeaa. Aivan samoin käy, jos ankkurisi on lujasti pohjassa ja yrität nostaa sitä sähkövinssillä väkisin.

Euvostoliittolainen kirjoitti:

Johan tuo on hoksattu Eduskunnassakin. Jäänaskalit pakollisiksi kaikille mastossa kiipeileville tai mastonvieressä seisoville.

mastohissi kaukosäätimellä, olisi muutenkin hauska

nykyisin venekäytössä? kirjoitti:

Mikä ihmeen solmutesti?
Eikö falliin tehty paalusolmu muka kestä mastoon vinssausta? On se kestänyt tähän asti, myös paljon suurempiakin voimia! Aion käyttää paalusolmua edelleen. Mikä se kehumasi kiipelysolmu on? Mihin tarkoitukseen käytät sellaista veneessäsi ja miksi? Panetko kiipeilijän solmut genuaskuutteihisi, joissa kuormitus on usein satoja kiloja? Entä kiinnitysköysiin?

Mämmikouraksi olet valmis syyttämään, jos nostin irtoaa spinnun topista tai spinnu katkeaa yläosastaan ja nostin jää ylös mastoon. Jälkimmäisiä on sattunut avomerikisoissa, mutta ei tietenkään niin "taitavalle" kuin sinä kehut olevasi. Ei varmaan ole miehistölläsi kovin leppoisaa, jos jotain kuitenkin veneessäsi sattuu. Arvatenkin rupeat heti sättimään vähintäinkin mämmikouraksi.

Ankkurivinssi ei muuten vedä ehjää nostinta poikki. Voit itse kokeilla! Tavallisen paksuisen eli 10-millisen dyneema-nostinköyden murtolujuus on 3200 kg. Esim. Lewmar Concept 1 ankkurivinssin maksimivoima on 650 kg. Kun vinssin kuormitus on tarpeeksi suuri, automaattisulake laukeaa. Aivan samoin käy, jos ankkurisi on lujasti pohjassa ja yrität nostaa sitä sähkövinssillä väkisin.

Lue lisää

Ihan vaan faktojen oikaisemiseki alla linkki kiipeilijän solmuun.

http://www.chockstone.org/TechTips/F8Knots.htm

Edellinen kirjoittaja viittaa siihen että paalusolmu heikentää köyden vetolujuutta solmun kohdalta. Tämä on todettu solmutesteissä, solmu itsessään kyllä pitää mutta köysi katkeaa solmun kohdalta ja sitä kautta köyden vetolujuus alenee.

Kiipeilijän solmu on tutkimusten mukaan vähiten köyden vetolujuutta heikentävä solmu, ja siten kiipeilijöiden suosima. Se ei myöskään aukea itsestään (kuten ei myöskään paalusolmu).

Paalusolmu on erinomainen solmu venekäyttöön, mutta kiipeilykäytössä kiipeilijän solmu on parempi. Jos veneessä kiipeilee kannattaa harkita tutustumista kiipeilijöiden käyttämiin solmuihin.

Todettakoon vielä että Dyneemaköysi on huono kiipeilykäyttöön koska se ei veny juuri yhtään. Kiipeilijöiden köydet ovat joustavia hiukan kuin kuminauha, jos tipahtaa köyden varaan ei mene elimistöä rikki yhtä helposti. Kolmen metrin pudotus dyneemaköyden varassa olevaan puosuntuoliin saattaa rikkoa selkärangan, kun taas sama pudotus joustavaan kiipeilyköyteen ei tunnu missään. Tällainen pudotus saattaa käydä jos kannella toimiva vinssiapina ryssii köyden kanssa ja päästää sen irti, mutta viime hetkellä saa köysilukon kiinni. Jotkut mastoon kiipeilivät "ammattilaiset" nostavatkin mastoon ensin kiipeilyköyden, ja nousevat sitä pitkin mastoon yms..

nykyisin venekäytössä? kirjoitti:

Mikä ihmeen solmutesti?
Eikö falliin tehty paalusolmu muka kestä mastoon vinssausta? On se kestänyt tähän asti, myös paljon suurempiakin voimia! Aion käyttää paalusolmua edelleen. Mikä se kehumasi kiipelysolmu on? Mihin tarkoitukseen käytät sellaista veneessäsi ja miksi? Panetko kiipeilijän solmut genuaskuutteihisi, joissa kuormitus on usein satoja kiloja? Entä kiinnitysköysiin?

Mämmikouraksi olet valmis syyttämään, jos nostin irtoaa spinnun topista tai spinnu katkeaa yläosastaan ja nostin jää ylös mastoon. Jälkimmäisiä on sattunut avomerikisoissa, mutta ei tietenkään niin "taitavalle" kuin sinä kehut olevasi. Ei varmaan ole miehistölläsi kovin leppoisaa, jos jotain kuitenkin veneessäsi sattuu. Arvatenkin rupeat heti sättimään vähintäinkin mämmikouraksi.

Ankkurivinssi ei muuten vedä ehjää nostinta poikki. Voit itse kokeilla! Tavallisen paksuisen eli 10-millisen dyneema-nostinköyden murtolujuus on 3200 kg. Esim. Lewmar Concept 1 ankkurivinssin maksimivoima on 650 kg. Kun vinssin kuormitus on tarpeeksi suuri, automaattisulake laukeaa. Aivan samoin käy, jos ankkurisi on lujasti pohjassa ja yrität nostaa sitä sähkövinssillä väkisin.

Lue lisää

nostinköydetkään ovat enää iskussa, jos mastoon täytyy yhtenään kavuta korjauksia tekemään. Yhtä huolimattomasti hoidetut ovat sitten lahonneet nostimet ja pylydöiden akselit, ei ole syytä luottaa välineisiin. Eikä ainkaan vaimoa tai lapsia syyllistää siihen kun itse putoaa mastosta ja toiset pelästyvät.

nykyisin venekäytössä? kirjoitti:

Mikä ihmeen solmutesti?
Eikö falliin tehty paalusolmu muka kestä mastoon vinssausta? On se kestänyt tähän asti, myös paljon suurempiakin voimia! Aion käyttää paalusolmua edelleen. Mikä se kehumasi kiipelysolmu on? Mihin tarkoitukseen käytät sellaista veneessäsi ja miksi? Panetko kiipeilijän solmut genuaskuutteihisi, joissa kuormitus on usein satoja kiloja? Entä kiinnitysköysiin?

Mämmikouraksi olet valmis syyttämään, jos nostin irtoaa spinnun topista tai spinnu katkeaa yläosastaan ja nostin jää ylös mastoon. Jälkimmäisiä on sattunut avomerikisoissa, mutta ei tietenkään niin "taitavalle" kuin sinä kehut olevasi. Ei varmaan ole miehistölläsi kovin leppoisaa, jos jotain kuitenkin veneessäsi sattuu. Arvatenkin rupeat heti sättimään vähintäinkin mämmikouraksi.

Ankkurivinssi ei muuten vedä ehjää nostinta poikki. Voit itse kokeilla! Tavallisen paksuisen eli 10-millisen dyneema-nostinköyden murtolujuus on 3200 kg. Esim. Lewmar Concept 1 ankkurivinssin maksimivoima on 650 kg. Kun vinssin kuormitus on tarpeeksi suuri, automaattisulake laukeaa. Aivan samoin käy, jos ankkurisi on lujasti pohjassa ja yrität nostaa sitä sähkövinssillä väkisin.

Lue lisää

niin vielä ei ole näin käynyt. Tosin kovalla tuulella käytän apuköyttä nostimien alasvetäjinä. Silloin purjeet saa alas helposti pienelläkin miehistöllä, eikä nostin jää ylös vaikka purje repeää. Alasvetimen voi johtaa istuinlaatikkoon, se voi olla aika ohuttakin köyttä. Kyllä minä veneeni päällikkönä kannan jakamattoman vastuun kaikesta tapahtuneesta enkä syytä miehistöä, mutta huolehdin myös siitä, että he osaavat ne työt joita ryhtyvät tekemään. Ne on aika yksinkertaisia opettaa jopa näin kansakoulupohjalta. Mulla on kettinkiankkuri eikä vinssillä ole mahdollista vinssata köyttä, joten siitä asiasta ei ole omakohtaista kokemusta. Varoke on myös tässä vinssissä joten kettinkiä ei saa poikki.

kiipeilijän solmu kirjoitti:

Ihan vaan faktojen oikaisemiseki alla linkki kiipeilijän solmuun.

http://www.chockstone.org/TechTips/F8Knots.htm

Edellinen kirjoittaja viittaa siihen että paalusolmu heikentää köyden vetolujuutta solmun kohdalta. Tämä on todettu solmutesteissä, solmu itsessään kyllä pitää mutta köysi katkeaa solmun kohdalta ja sitä kautta köyden vetolujuus alenee.

Kiipeilijän solmu on tutkimusten mukaan vähiten köyden vetolujuutta heikentävä solmu, ja siten kiipeilijöiden suosima. Se ei myöskään aukea itsestään (kuten ei myöskään paalusolmu).

Paalusolmu on erinomainen solmu venekäyttöön, mutta kiipeilykäytössä kiipeilijän solmu on parempi. Jos veneessä kiipeilee kannattaa harkita tutustumista kiipeilijöiden käyttämiin solmuihin.

Todettakoon vielä että Dyneemaköysi on huono kiipeilykäyttöön koska se ei veny juuri yhtään. Kiipeilijöiden köydet ovat joustavia hiukan kuin kuminauha, jos tipahtaa köyden varaan ei mene elimistöä rikki yhtä helposti. Kolmen metrin pudotus dyneemaköyden varassa olevaan puosuntuoliin saattaa rikkoa selkärangan, kun taas sama pudotus joustavaan kiipeilyköyteen ei tunnu missään. Tällainen pudotus saattaa käydä jos kannella toimiva vinssiapina ryssii köyden kanssa ja päästää sen irti, mutta viime hetkellä saa köysilukon kiinni. Jotkut mastoon kiipeilivät "ammattilaiset" nostavatkin mastoon ensin kiipeilyköyden, ja nousevat sitä pitkin mastoon yms..

Lue lisää

joka ei myöskään halua venyvää materiaalia nostimiin.
Yksinpurjehtijana käytän mastotikkaita.

mutta kuten mainitsin kirjoitti:

niin vielä ei ole näin käynyt. Tosin kovalla tuulella käytän apuköyttä nostimien alasvetäjinä. Silloin purjeet saa alas helposti pienelläkin miehistöllä, eikä nostin jää ylös vaikka purje repeää. Alasvetimen voi johtaa istuinlaatikkoon, se voi olla aika ohuttakin köyttä. Kyllä minä veneeni päällikkönä kannan jakamattoman vastuun kaikesta tapahtuneesta enkä syytä miehistöä, mutta huolehdin myös siitä, että he osaavat ne työt joita ryhtyvät tekemään. Ne on aika yksinkertaisia opettaa jopa näin kansakoulupohjalta. Mulla on kettinkiankkuri eikä vinssillä ole mahdollista vinssata köyttä, joten siitä asiasta ei ole omakohtaista kokemusta. Varoke on myös tässä vinssissä joten kettinkiä ei saa poikki.

Lue lisää

ankkurivinssilläsi on voimaa! 10-millisen lyhytlenkkisen ankkuriketjun murtolujuus on reilusti yli 3000 kg. 1000W tehoisen ankkurivinssin nostovoima on alle kolmannes tästä. Se varoke ei ole kettinkiä varten, vaan vinssisi sähkömoottorin suojaksi!

Ankkurivinssiä hankkiessa kannattaa miettiä olisiko tarvetta sellaiseen malliin, jossa ketjupyörän lisäksi on köysirumpu. Sille voi tulla tarvetta matkapurjehduksessa. Paitsi se, että hento naisgasti voi sen avulla nostaa alkuperäisen kysyjän kokoisen (86kg) ukon helposti mastoon, ankkurivinssin köysikelaa voi käyttää vaikkapa veneen varppaamiseen. Tiedän kokemuksesta.

mutta kuten mainitsin kirjoitti:

niin vielä ei ole näin käynyt. Tosin kovalla tuulella käytän apuköyttä nostimien alasvetäjinä. Silloin purjeet saa alas helposti pienelläkin miehistöllä, eikä nostin jää ylös vaikka purje repeää. Alasvetimen voi johtaa istuinlaatikkoon, se voi olla aika ohuttakin köyttä. Kyllä minä veneeni päällikkönä kannan jakamattoman vastuun kaikesta tapahtuneesta enkä syytä miehistöä, mutta huolehdin myös siitä, että he osaavat ne työt joita ryhtyvät tekemään. Ne on aika yksinkertaisia opettaa jopa näin kansakoulupohjalta. Mulla on kettinkiankkuri eikä vinssillä ole mahdollista vinssata köyttä, joten siitä asiasta ei ole omakohtaista kokemusta. Varoke on myös tässä vinssissä joten kettinkiä ei saa poikki.

Lue lisää

Ymmärsitkö oikein, että edellä keskusteltiin spinnufallista?

Näin kerrot: "Tosin kovalla tuulella käytän apuköyttä nostimien alasvetäjinä. Silloin purjeet saa alas helposti pienelläkin miehistöllä, eikä nostin jää ylös vaikka purje repeää. Alasvetimen voi johtaa istuinlaatikkoon, se voi olla aika ohuttakin köyttä..."

Minkä kokoisella spinnulla purjehdit?
Kun puhut nostimista monikossa, tarkoitatko myös isoporjeen alasottoa ohuella apuköydellä? Eikö systeemisi tee purjeiden alasoton ongelmalliseksi? Mitä enemmän köysiä sitä enemmän sotkeutumisia! Hanki keulapurjeen rulla ja spinnuusi sukka, jos haluat pienelle miehistölle helpotusta tai purjehdit yksin. Ota isopurjeen nostimesta apunaru pois, purje tulee alas helpommin. Jos ei tule, puhdista kisko/ura. Sen voit tehdä puosuntuolista käsin, jos olet jo ehtinyt rikata.

alasotto .... kirjoitti:

Ymmärsitkö oikein, että edellä keskusteltiin spinnufallista?

Näin kerrot: "Tosin kovalla tuulella käytän apuköyttä nostimien alasvetäjinä. Silloin purjeet saa alas helposti pienelläkin miehistöllä, eikä nostin jää ylös vaikka purje repeää. Alasvetimen voi johtaa istuinlaatikkoon, se voi olla aika ohuttakin köyttä..."

Minkä kokoisella spinnulla purjehdit?
Kun puhut nostimista monikossa, tarkoitatko myös isoporjeen alasottoa ohuella apuköydellä? Eikö systeemisi tee purjeiden alasoton ongelmalliseksi? Mitä enemmän köysiä sitä enemmän sotkeutumisia! Hanki keulapurjeen rulla ja spinnuusi sukka, jos haluat pienelle miehistölle helpotusta tai purjehdit yksin. Ota isopurjeen nostimesta apunaru pois, purje tulee alas helpommin. Jos ei tule, puhdista kisko/ura. Sen voit tehdä puosuntuolista käsin, jos olet jo ehtinyt rikata.

Lue lisää

isossa, se tulee alas rämähtäen kun lukon aukaisee. Mutta spinnun nostimessa kylläkin on. Spinnu on 75 m2. Samaten keulapurjeen nostimessa, jolloin saan keulapurjeen alas ilman että tarvitsee mennä keulakannelle (kun olen yksin) toki purje vaatii sitomisen. En hommaa rullapurjetta koska haluan myös luovilla kunnon nousukulman ja tarpeen mukaan vaihtaa oikeankokisen keulan tarpeen mukaan. = 2 keulastaagia nostimineen. Ei noista alasvetimistä mitään sotkua ole syntynyt. Minulla oli spinnusukka koekäytössä, mutten löytänyt siitä mitään lisäarvoa. Nosto ja lasku ison varjossa onnistuu yksinkin aivan maisniosti. Jiippamisessa tahtoo tulla kiire kun on yksin, mutta onnistuu kyllä.

alasvetäjää kirjoitti:

isossa, se tulee alas rämähtäen kun lukon aukaisee. Mutta spinnun nostimessa kylläkin on. Spinnu on 75 m2. Samaten keulapurjeen nostimessa, jolloin saan keulapurjeen alas ilman että tarvitsee mennä keulakannelle (kun olen yksin) toki purje vaatii sitomisen. En hommaa rullapurjetta koska haluan myös luovilla kunnon nousukulman ja tarpeen mukaan vaihtaa oikeankokisen keulan tarpeen mukaan. = 2 keulastaagia nostimineen. Ei noista alasvetimistä mitään sotkua ole syntynyt. Minulla oli spinnusukka koekäytössä, mutten löytänyt siitä mitään lisäarvoa. Nosto ja lasku ison varjossa onnistuu yksinkin aivan maisniosti. Jiippamisessa tahtoo tulla kiire kun on yksin, mutta onnistuu kyllä.

Lue lisää

Keulapurjeen alasvetäjän ymmärrän, jos on litsattu purje. Mutta mitä käyttöä alasvetäjällä on spinnufallissa? Sitä en pysty hahmottamaan. Eihän voi olla mielekästä vetää spinnun toppia alas erikseen. Vaikutushan olisi lähes päinvastainen kuin keskellä spinnua olevassa narussa, jota siellä täällä näkee käytettävän.

alasvetäjää kirjoitti:

isossa, se tulee alas rämähtäen kun lukon aukaisee. Mutta spinnun nostimessa kylläkin on. Spinnu on 75 m2. Samaten keulapurjeen nostimessa, jolloin saan keulapurjeen alas ilman että tarvitsee mennä keulakannelle (kun olen yksin) toki purje vaatii sitomisen. En hommaa rullapurjetta koska haluan myös luovilla kunnon nousukulman ja tarpeen mukaan vaihtaa oikeankokisen keulan tarpeen mukaan. = 2 keulastaagia nostimineen. Ei noista alasvetimistä mitään sotkua ole syntynyt. Minulla oli spinnusukka koekäytössä, mutten löytänyt siitä mitään lisäarvoa. Nosto ja lasku ison varjossa onnistuu yksinkin aivan maisniosti. Jiippamisessa tahtoo tulla kiire kun on yksin, mutta onnistuu kyllä.

Lue lisää

Eikös se spinnu ole näppärin vetää alas ihan istuma-aukosta alapuolen skuutista?
Niinkuin h-veneessä tehdään.
Tuntuu että kun se spinnu vaan läväytetään kanteen niin sehän on meressä laahaamassa.

Nuan? kirjoitti:

Eikös se spinnu ole näppärin vetää alas ihan istuma-aukosta alapuolen skuutista?
Niinkuin h-veneessä tehdään.
Tuntuu että kun se spinnu vaan läväytetään kanteen niin sehän on meressä laahaamassa.

Lue lisää

Normaalisti tulee hienosti "köytenä" alas, mutta tässä on ollut kyse siitä, että pitääkö sinne mastoon kiivetä spinuvaurion/karpiinihaan hitoamisen vuoksi. Kun on tuo nostimen alasvedin niin saa sen hallintaan.

alas tulee kirjoitti:

Normaalisti tulee hienosti "köytenä" alas, mutta tässä on ollut kyse siitä, että pitääkö sinne mastoon kiivetä spinuvaurion/karpiinihaan hitoamisen vuoksi. Kun on tuo nostimen alasvedin niin saa sen hallintaan.

Lue lisää

Jos ei alasvetimellä muuta funktiota ole kuin varmistaa fallin talteen otto noissa tilanteissa, siitä takuuvarmasti koituu enemmän hankaluukisa kuin hyötyä. Jos säästetään yksi mastossa käynti edes kymmenessä vuodessa, ollaan hyöty/haittasuhteessa pitkästi pakkasen puolella. Omalta osaltani en muista yhtäkään tapausta, jossa sitä hyötyä olisi ollut. Ja spinnujakin ahkerasti käytetty. Spinnun revetessä on hyvin harvinaista, että liikkinauhat katkeaisivat, ja niiden päästähän falli löytyy.

ilmankin kirjoitti:

Jos ei alasvetimellä muuta funktiota ole kuin varmistaa fallin talteen otto noissa tilanteissa, siitä takuuvarmasti koituu enemmän hankaluukisa kuin hyötyä. Jos säästetään yksi mastossa käynti edes kymmenessä vuodessa, ollaan hyöty/haittasuhteessa pitkästi pakkasen puolella. Omalta osaltani en muista yhtäkään tapausta, jossa sitä hyötyä olisi ollut. Ja spinnujakin ahkerasti käytetty. Spinnun revetessä on hyvin harvinaista, että liikkinauhat katkeaisivat, ja niiden päästähän falli löytyy.

Lue lisää

Eikö niin? Mikä toimii yhdelle ei välttämättä käy toiselle. Jos joku haluaa lisäköysiä sitlootaansa, antaa mennä vaan.

alas tulee kirjoitti:

Normaalisti tulee hienosti "köytenä" alas, mutta tässä on ollut kyse siitä, että pitääkö sinne mastoon kiivetä spinuvaurion/karpiinihaan hitoamisen vuoksi. Kun on tuo nostimen alasvedin niin saa sen hallintaan.

Lue lisää

Laittaa peräsimeen ja köliin varmuusvaijerit, ja kaikkiin irtokamoihin narut?
Niin ja ne vyö ja henkselit:)
Heh mikä:)

Muistanut. kirjoitti:

Laittaa peräsimeen ja köliin varmuusvaijerit, ja kaikkiin irtokamoihin narut?
Niin ja ne vyö ja henkselit:)
Heh mikä:)

ovat vakiovarusteena. Ei ne muuten pysy paikallaan. ;) Mutta tosikkomaisenm keskutelun sain aikaiseksi pelkästään heittämällä legendaa. ;)

surrausköydet kirjoitti:

ovat vakiovarusteena. Ei ne muuten pysy paikallaan. ;) Mutta tosikkomaisenm keskutelun sain aikaiseksi pelkästään heittämällä legendaa. ;)

Ei kokenut purjehtija viitsisi keksiä tuollaista legendaa.
Keskustelusta voisi tulkita, että osa vastustaa mastoon nousemista kaikin mahdollisin tekosyin ja jopa tuomitsee muiden purjehtijoiden mastohommat. Asenne voi johtua korkeanpaikan kammosta niinkuin keskustelun avaaja jo totesi.
Osalle puosuntuoli tai mastotikkaat ja niiden käyttäminen on itsestään selvyys.

mastossa kiipeilyä kirjoitti:

mastossa kiipeily on potentiaalisesti vaarallista hommaa. Maailmalla on ihmisiä ihan oikeasti kuollut kun ovat mastosta tippuneet. Veneilijät aika usein varsin kevytmielisesti nousevat mastoon, esimerkiksi valistuneet kalliokiipeilyn harrastajat ovat paljon tarkempia minkälaisten köysien ja varmistusten varaan henkensä luottavat.

kiipeilyvaljaat ovat turvallisemmat kuin puosuntuoli, puosuntuolista voi tippua, ja markkinoilla on ollut puosuntuoleja joiden materiaali/ompelu on pettänyt, oikein säädetyt kiipeilyvaljaat ovat varmemmat. Sakkelin varaan ei kannata henkeään luottaa vaan kunnon kiipeilijän solmu on varmempi. Yhden fallin lisäksi kannattaa laittaa toinen falli varmistukseksi. Fallin tulee aina kulkea maston topin läpi, ei siis maston ulkopuolella roikkuvan plokin jonka kiinnitys saattaa pettää.

Sataman mastotikkaita kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää jos jotain tarvitsee säätää, mutta sielläkin kannattaa harkita varmistusta (kiipeilyvaljaat, ja työn ajaksi itsensä kiinnittäminen tikkaisiin).

Ja jos erityisen painavaa syytä ei ole, mastossa ei kannata pelleillä. Joskus näkee satamissa näitä kovia purjehtijoita ja keulamiehiä jotka huvin vuoksi vapaakiipeilevät mastossa, ei sen enempää järkeä kuin kalliokiipeily ilman varmistuksia.

Lue lisää

Juu noita "vapaakiipeilijöitä" näkee ennen kisoja kun miehistöt tekee viime tipassa kauheella kiireellä korjauksia. Tai jos falli on mastoa pystyttäessä jäänyt ylävanttien ja saalingin väliin. Monelle joku kisa saattaa olla kauden ensimmäinen purjehdus. (lahjattomat harjoittelee :D ) Samoin topissa olevan vhf-antennin räpläystä näkee, kyseistä kapistustahan tarvitaan nykyisin niin harvoin että esim. ennen Espoo-Suursaari kisaa käy mastoissa ja peräkaiteiden luona vilinä kun hapettuneita antennipiuhoja käydään korjailemassa. Viime vuonna näin kun viereinen venekunta viritteli ilmastointiteipillä lasikuituista suksisauvaa peräkaiteeseen vhf-antennin jatkovarreksi...Sompa oli sentään irrotettu :) Kaveri muuten käyttää omassa veneessään mastohommissa crewsaverin pelastusliivejä joiden haararemmien päälle laitetaan kapokkityyny istuinpehmusteeksi. Kerran olen itsekin tuota kokeillut, hyvin toimii. Sitten vaan liivien turvavaljaat kiinni falliin, ja toinen varmistukseksi. Täytyy tietysti tietää että haararemmien kiinnitys kestää painon.

mastossa kiipeilyä kirjoitti:

mastossa kiipeily on potentiaalisesti vaarallista hommaa. Maailmalla on ihmisiä ihan oikeasti kuollut kun ovat mastosta tippuneet. Veneilijät aika usein varsin kevytmielisesti nousevat mastoon, esimerkiksi valistuneet kalliokiipeilyn harrastajat ovat paljon tarkempia minkälaisten köysien ja varmistusten varaan henkensä luottavat.

kiipeilyvaljaat ovat turvallisemmat kuin puosuntuoli, puosuntuolista voi tippua, ja markkinoilla on ollut puosuntuoleja joiden materiaali/ompelu on pettänyt, oikein säädetyt kiipeilyvaljaat ovat varmemmat. Sakkelin varaan ei kannata henkeään luottaa vaan kunnon kiipeilijän solmu on varmempi. Yhden fallin lisäksi kannattaa laittaa toinen falli varmistukseksi. Fallin tulee aina kulkea maston topin läpi, ei siis maston ulkopuolella roikkuvan plokin jonka kiinnitys saattaa pettää.

Sataman mastotikkaita kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää jos jotain tarvitsee säätää, mutta sielläkin kannattaa harkita varmistusta (kiipeilyvaljaat, ja työn ajaksi itsensä kiinnittäminen tikkaisiin).

Ja jos erityisen painavaa syytä ei ole, mastossa ei kannata pelleillä. Joskus näkee satamissa näitä kovia purjehtijoita ja keulamiehiä jotka huvin vuoksi vapaakiipeilevät mastossa, ei sen enempää järkeä kuin kalliokiipeily ilman varmistuksia.

Lue lisää

Kerroppa asiasta ilmiselvästi jotakin tietävänä millaiset kiipeilyvaljaat on satunnaiseen mastossa käyntiin sopivat, mistä saa ja mitä maksaa. Puosuntuolit on (ainakin osa) aika epäilyttävän näköisiä vehkeitä.