Historia,nykyisyys, tulevaisuus ja avaruudellinen tila Melkein kaikki tämä ja paljon muuta saatavissa os.
http://koti.mbnet.fi/alasto/index.html
Hokopod ja näet maailmankaikkeuden ulkopuolelle!
skeptinen hokopodcast suositus
3
819
Vastaukset
- vastaus on että:...
Mitä on sosiaali-liberalismi?
Sosiaali-liberlismi on liberalismin suuntaus joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa kohti vapaata markkinataloutta ns "sosiaalidemokraattisia" keinoja käyttäen: petoksellisuutta ja propagandaa hyväksikäyttäen piiloutuen valtiovallan normien taakse.
Sosiaaliliberalismi korostaa sosiaalisten vuorovaikutustaitojen merkitystä, siinä missä aikaisemmat liberalismin suuntaukset ovat panostaneet osaamiseen ja individualismiin.
Sosialismi voidaan voittaa vain siten että oikeisto-liberaalit voimat soluttautuvat kaikkialle virkamieskoneistoon kaikille sen tasoille. Oikeistolaisen poliittisen liikkeen onkin säälimättä hyväksikäytettävä kommunistista järjästelmää ja puoluejäsenyyttä ja soluttauduttava kaikkialle virkamieskuntaan: terveydenhuoltojärjästelmään, koululaitokseen, poliisivoimiin, sosiaalialalle, armeijaan jne. Kun suuret ahneet ihmismassat huomaavat etteivät he olekaan sosialismin ensisijaisia hyötyjiä vaan häviäjiä, niin sosialismin poliittinen kannatus laskee. Sosiaalidemokratia (hyvinvointiyhteiskunta) voidaan voittaa vain sosiaalidemokraattisia keinoja käyttäen: valtiovaltaa myötäillen ja petoksellisuutta hyväksikäyttäen.- linnkkejä
http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-01
Libertaarit katsovat, että yksilöllä on pohjimmiltaan kolme perusoikeutta. Ne ovat ruumiillinen koskemattomuus, omistusoikeus ja sopimusvapaus. Kaikki kolme oikeutta tulkitaan libertarismissa melko tiukasti ja suoraviivaisesti: yksilön päätösvalta omaan itseensä ja omaisuuteensa on suvereeni niin kauan kuin toisten yhtäläisiä oikeuksia ei rikota.
Vastaavasti libertaarilla yhteiskunnalla ei ole suuria yhteisiä päämääriä joiden edessä yksilöiden tulee kumartua, sen tehtävänä ei ole kasvattaa ihmisistä tietynlaisia eikä sen ole tarkoituskaan kehittyä mihinkään ennaltamäärättyyn suuntaan. Päin vastoin, yhteiskunnan tehtävänä on palvella yksityistä päätösvaltaa ja kehitystä. Yhteiskunnan kuva määräytyy libertarismissa puhtaasti siitä mitä yksilöt kulloinkin sattuvat haluamaan. Tämä on ymmärrettävästi hyvin dynaaminen ja muutosmyönteinen tapa nähdä yhteiselämä.
Libertarismin individualismista seuraa myös, että yksilöä ei voida pakottaa elämään edes enemmistön toiveiden mukaan. Päin vastoin, lain ja politiikan ainoana tehtävänä on mielestämme tarjota yksilöille ympäristö, jossa he voivat rauhanomaisesti saattaa erilliset, usein ristiriitaiset toiveensa linjaan keskenään. Libertarismi aatteena on siis jo lähtökohdiltaan hyvin pluralistinen.
Libertaarit katsovat, että yhteiskunta on täynnä mahdollisuuksia sovittaa ihmisten toivomukset yhteen kaikkia hyödyttävällä tavalla. Näin tapahtuu, kun laki takaa kullekin yksilölle oikeuden olla tekemisissä toisten kanssa silloin ja vain silloin kun hän itse niin haluaa, eli kun hyötyä on odotettavissa. Libertaari laki säätelee yhteiskunnan toimintaa korkeintaan epäsuorasti, yhtenäistämällä yksilön ja yhteisön intressit. Libertaari laki valjastaa omaneduntavoittelun yhteisön hyödyksi, eikä muuta.
http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-29
Minarkismi on libertarismin kahdesta pääsuuntauksesta perinteisempi. Sen kannattajat katsovat, että paras tapa taata yksilönvapaus on muodostaa ns. minimivaltio—minarkia—jonka ainoana tehtävänä on pitää huolta siitä että yksilönvapaus toteutuu. Minimivaltion eettinen oikeutus lähtee siis yksilön oikeuksista ja välttämättömyydestä, ja on hyvin tiukasti rajattu.
http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-30
Anarkokapitalismissa ei ole valtioita, vaan sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta pidetään huolta keskenään kilpailevien suojeluyhtiöiden tai vastaavien avulla. Anarkokapitalismi eroaa minarkiasta ennen kaikkea siinä, että turvallisuuspalvelu on ostettava palvelu muiden muassa, eivätkä turvallisuuspalvelut ole alueellisia tai monopoliasemassa. Ne kilpailevat keskenään samoilla alueilla, aivan kuten vartiointiliikkeet nykyään. Sama pätee myös lakiin—anarkokapitalismissa lakikin on kilpailtua, ja parempi laki voittaa markkinoilla huonommat.
Täällä joitakin hyviä linkkejä vapausliikkeen aiheisiin:
http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2007/07/oi keudet-ja-utilitarismi.html - hokodigi
linnkkejä kirjoitti:
http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-01
Libertaarit katsovat, että yksilöllä on pohjimmiltaan kolme perusoikeutta. Ne ovat ruumiillinen koskemattomuus, omistusoikeus ja sopimusvapaus. Kaikki kolme oikeutta tulkitaan libertarismissa melko tiukasti ja suoraviivaisesti: yksilön päätösvalta omaan itseensä ja omaisuuteensa on suvereeni niin kauan kuin toisten yhtäläisiä oikeuksia ei rikota.
Vastaavasti libertaarilla yhteiskunnalla ei ole suuria yhteisiä päämääriä joiden edessä yksilöiden tulee kumartua, sen tehtävänä ei ole kasvattaa ihmisistä tietynlaisia eikä sen ole tarkoituskaan kehittyä mihinkään ennaltamäärättyyn suuntaan. Päin vastoin, yhteiskunnan tehtävänä on palvella yksityistä päätösvaltaa ja kehitystä. Yhteiskunnan kuva määräytyy libertarismissa puhtaasti siitä mitä yksilöt kulloinkin sattuvat haluamaan. Tämä on ymmärrettävästi hyvin dynaaminen ja muutosmyönteinen tapa nähdä yhteiselämä.
Libertarismin individualismista seuraa myös, että yksilöä ei voida pakottaa elämään edes enemmistön toiveiden mukaan. Päin vastoin, lain ja politiikan ainoana tehtävänä on mielestämme tarjota yksilöille ympäristö, jossa he voivat rauhanomaisesti saattaa erilliset, usein ristiriitaiset toiveensa linjaan keskenään. Libertarismi aatteena on siis jo lähtökohdiltaan hyvin pluralistinen.
Libertaarit katsovat, että yhteiskunta on täynnä mahdollisuuksia sovittaa ihmisten toivomukset yhteen kaikkia hyödyttävällä tavalla. Näin tapahtuu, kun laki takaa kullekin yksilölle oikeuden olla tekemisissä toisten kanssa silloin ja vain silloin kun hän itse niin haluaa, eli kun hyötyä on odotettavissa. Libertaari laki säätelee yhteiskunnan toimintaa korkeintaan epäsuorasti, yhtenäistämällä yksilön ja yhteisön intressit. Libertaari laki valjastaa omaneduntavoittelun yhteisön hyödyksi, eikä muuta.
http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-29
Minarkismi on libertarismin kahdesta pääsuuntauksesta perinteisempi. Sen kannattajat katsovat, että paras tapa taata yksilönvapaus on muodostaa ns. minimivaltio—minarkia—jonka ainoana tehtävänä on pitää huolta siitä että yksilönvapaus toteutuu. Minimivaltion eettinen oikeutus lähtee siis yksilön oikeuksista ja välttämättömyydestä, ja on hyvin tiukasti rajattu.
http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-30
Anarkokapitalismissa ei ole valtioita, vaan sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta pidetään huolta keskenään kilpailevien suojeluyhtiöiden tai vastaavien avulla. Anarkokapitalismi eroaa minarkiasta ennen kaikkea siinä, että turvallisuuspalvelu on ostettava palvelu muiden muassa, eivätkä turvallisuuspalvelut ole alueellisia tai monopoliasemassa. Ne kilpailevat keskenään samoilla alueilla, aivan kuten vartiointiliikkeet nykyään. Sama pätee myös lakiin—anarkokapitalismissa lakikin on kilpailtua, ja parempi laki voittaa markkinoilla huonommat.
Täällä joitakin hyviä linkkejä vapausliikkeen aiheisiin:
http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2007/07/oi keudet-ja-utilitarismi.htmloha se tietysti liperalismikin yks ismi toisten joukossa, mut kui kantava just TÄMÄ ajatus on, on toinen tarina. Ei siis tiedetä, ku ei oo kokeiltu :)
tv.
hokopod
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sairaammaksi menee: Musk alkaa sensuroida Zelenskyin viestintää X:ssä
IL: Musk puuttuu Zelenskyin viestintään – X:ään tulossa muutoksia "Elon Musk sanoo korjaavansa X:n, jotta käyttäjät voi4403788Mihin sinussa haluan koskea
Tilanne, että pääsisin tutustumaan eri kohtiin sinussa, mitä haluaisin kokeilla. Käsiin haluaisin tutustua, hieroa niitä743016- 1301903
- 1211657
Toisen ihmisen sydämellä
leikkiminen on äärettömän moraalitonta. Antaa turhiaa toiveita ja sitten olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kuinka vo1461440Oho! Toivo Sukari paljastaa erikoisista iltatoimista Nadja-vaimon kanssa: "Hän aina putsaa mun..."
Oho! Onpa iltatoimet tällä pariskunnalla. Toivo Sukari ja Nadja Sukari menivät naimisiin v. 2019. Lue lisää: https://311407PAM:in mainos, älä mene tänään ruokakauppaan
kannatan kovasti kaupan työntekijöille lisää liksa. MUTTA lakossa on huonoa, nyt kauppiaat näkevät kuinka vähällä henki1611339- 751245
- 831244
Yleltä tiukka nootti Sohvaperunat-sarjan tyypeistä: "Halutessaan ja tapauskohtaisesti harkiten..."
Näin "Sohvis-julkkiksia" suojellaan! Toisaalta ovathan nämä ihmiset itse lähteneet mukaan reality-ohjelmaan. Että mitä m181165