skeptinen hokopodcast suositus

ville pöty

Historia,nykyisyys, tulevaisuus ja avaruudellinen tila Melkein kaikki tämä ja paljon muuta saatavissa os.

http://koti.mbnet.fi/alasto/index.html

Hokopod ja näet maailmankaikkeuden ulkopuolelle!

3

819

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vastaus on että:...

      Mitä on sosiaali-liberalismi?

      Sosiaali-liberlismi on liberalismin suuntaus joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa kohti vapaata markkinataloutta ns "sosiaalidemokraattisia" keinoja käyttäen: petoksellisuutta ja propagandaa hyväksikäyttäen piiloutuen valtiovallan normien taakse.

      Sosiaaliliberalismi korostaa sosiaalisten vuorovaikutustaitojen merkitystä, siinä missä aikaisemmat liberalismin suuntaukset ovat panostaneet osaamiseen ja individualismiin.

      Sosialismi voidaan voittaa vain siten että oikeisto-liberaalit voimat soluttautuvat kaikkialle virkamieskoneistoon kaikille sen tasoille. Oikeistolaisen poliittisen liikkeen onkin säälimättä hyväksikäytettävä kommunistista järjästelmää ja puoluejäsenyyttä ja soluttauduttava kaikkialle virkamieskuntaan: terveydenhuoltojärjästelmään, koululaitokseen, poliisivoimiin, sosiaalialalle, armeijaan jne. Kun suuret ahneet ihmismassat huomaavat etteivät he olekaan sosialismin ensisijaisia hyötyjiä vaan häviäjiä, niin sosialismin poliittinen kannatus laskee. Sosiaalidemokratia (hyvinvointiyhteiskunta) voidaan voittaa vain sosiaalidemokraattisia keinoja käyttäen: valtiovaltaa myötäillen ja petoksellisuutta hyväksikäyttäen.

      • linnkkejä

        http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-01

        Libertaarit katsovat, että yksilöllä on pohjimmiltaan kolme perusoikeutta. Ne ovat ruumiillinen koskemattomuus, omistusoikeus ja sopimusvapaus. Kaikki kolme oikeutta tulkitaan libertarismissa melko tiukasti ja suoraviivaisesti: yksilön päätösvalta omaan itseensä ja omaisuuteensa on suvereeni niin kauan kuin toisten yhtäläisiä oikeuksia ei rikota.

        Vastaavasti libertaarilla yhteiskunnalla ei ole suuria yhteisiä päämääriä joiden edessä yksilöiden tulee kumartua, sen tehtävänä ei ole kasvattaa ihmisistä tietynlaisia eikä sen ole tarkoituskaan kehittyä mihinkään ennaltamäärättyyn suuntaan. Päin vastoin, yhteiskunnan tehtävänä on palvella yksityistä päätösvaltaa ja kehitystä. Yhteiskunnan kuva määräytyy libertarismissa puhtaasti siitä mitä yksilöt kulloinkin sattuvat haluamaan. Tämä on ymmärrettävästi hyvin dynaaminen ja muutosmyönteinen tapa nähdä yhteiselämä.

        Libertarismin individualismista seuraa myös, että yksilöä ei voida pakottaa elämään edes enemmistön toiveiden mukaan. Päin vastoin, lain ja politiikan ainoana tehtävänä on mielestämme tarjota yksilöille ympäristö, jossa he voivat rauhanomaisesti saattaa erilliset, usein ristiriitaiset toiveensa linjaan keskenään. Libertarismi aatteena on siis jo lähtökohdiltaan hyvin pluralistinen.


        Libertaarit katsovat, että yhteiskunta on täynnä mahdollisuuksia sovittaa ihmisten toivomukset yhteen kaikkia hyödyttävällä tavalla. Näin tapahtuu, kun laki takaa kullekin yksilölle oikeuden olla tekemisissä toisten kanssa silloin ja vain silloin kun hän itse niin haluaa, eli kun hyötyä on odotettavissa. Libertaari laki säätelee yhteiskunnan toimintaa korkeintaan epäsuorasti, yhtenäistämällä yksilön ja yhteisön intressit. Libertaari laki valjastaa omaneduntavoittelun yhteisön hyödyksi, eikä muuta.

        http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-29

        Minarkismi on libertarismin kahdesta pääsuuntauksesta perinteisempi. Sen kannattajat katsovat, että paras tapa taata yksilönvapaus on muodostaa ns. minimivaltio—minarkia—jonka ainoana tehtävänä on pitää huolta siitä että yksilönvapaus toteutuu. Minimivaltion eettinen oikeutus lähtee siis yksilön oikeuksista ja välttämättömyydestä, ja on hyvin tiukasti rajattu.

        http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-30

        Anarkokapitalismissa ei ole valtioita, vaan sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta pidetään huolta keskenään kilpailevien suojeluyhtiöiden tai vastaavien avulla. Anarkokapitalismi eroaa minarkiasta ennen kaikkea siinä, että turvallisuuspalvelu on ostettava palvelu muiden muassa, eivätkä turvallisuuspalvelut ole alueellisia tai monopoliasemassa. Ne kilpailevat keskenään samoilla alueilla, aivan kuten vartiointiliikkeet nykyään. Sama pätee myös lakiin—anarkokapitalismissa lakikin on kilpailtua, ja parempi laki voittaa markkinoilla huonommat.


        Täällä joitakin hyviä linkkejä vapausliikkeen aiheisiin:

        http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2007/07/oi keudet-ja-utilitarismi.html


      • hokodigi
        linnkkejä kirjoitti:

        http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-01

        Libertaarit katsovat, että yksilöllä on pohjimmiltaan kolme perusoikeutta. Ne ovat ruumiillinen koskemattomuus, omistusoikeus ja sopimusvapaus. Kaikki kolme oikeutta tulkitaan libertarismissa melko tiukasti ja suoraviivaisesti: yksilön päätösvalta omaan itseensä ja omaisuuteensa on suvereeni niin kauan kuin toisten yhtäläisiä oikeuksia ei rikota.

        Vastaavasti libertaarilla yhteiskunnalla ei ole suuria yhteisiä päämääriä joiden edessä yksilöiden tulee kumartua, sen tehtävänä ei ole kasvattaa ihmisistä tietynlaisia eikä sen ole tarkoituskaan kehittyä mihinkään ennaltamäärättyyn suuntaan. Päin vastoin, yhteiskunnan tehtävänä on palvella yksityistä päätösvaltaa ja kehitystä. Yhteiskunnan kuva määräytyy libertarismissa puhtaasti siitä mitä yksilöt kulloinkin sattuvat haluamaan. Tämä on ymmärrettävästi hyvin dynaaminen ja muutosmyönteinen tapa nähdä yhteiselämä.

        Libertarismin individualismista seuraa myös, että yksilöä ei voida pakottaa elämään edes enemmistön toiveiden mukaan. Päin vastoin, lain ja politiikan ainoana tehtävänä on mielestämme tarjota yksilöille ympäristö, jossa he voivat rauhanomaisesti saattaa erilliset, usein ristiriitaiset toiveensa linjaan keskenään. Libertarismi aatteena on siis jo lähtökohdiltaan hyvin pluralistinen.


        Libertaarit katsovat, että yhteiskunta on täynnä mahdollisuuksia sovittaa ihmisten toivomukset yhteen kaikkia hyödyttävällä tavalla. Näin tapahtuu, kun laki takaa kullekin yksilölle oikeuden olla tekemisissä toisten kanssa silloin ja vain silloin kun hän itse niin haluaa, eli kun hyötyä on odotettavissa. Libertaari laki säätelee yhteiskunnan toimintaa korkeintaan epäsuorasti, yhtenäistämällä yksilön ja yhteisön intressit. Libertaari laki valjastaa omaneduntavoittelun yhteisön hyödyksi, eikä muuta.

        http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-29

        Minarkismi on libertarismin kahdesta pääsuuntauksesta perinteisempi. Sen kannattajat katsovat, että paras tapa taata yksilönvapaus on muodostaa ns. minimivaltio—minarkia—jonka ainoana tehtävänä on pitää huolta siitä että yksilönvapaus toteutuu. Minimivaltion eettinen oikeutus lähtee siis yksilön oikeuksista ja välttämättömyydestä, ja on hyvin tiukasti rajattu.

        http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-30

        Anarkokapitalismissa ei ole valtioita, vaan sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta pidetään huolta keskenään kilpailevien suojeluyhtiöiden tai vastaavien avulla. Anarkokapitalismi eroaa minarkiasta ennen kaikkea siinä, että turvallisuuspalvelu on ostettava palvelu muiden muassa, eivätkä turvallisuuspalvelut ole alueellisia tai monopoliasemassa. Ne kilpailevat keskenään samoilla alueilla, aivan kuten vartiointiliikkeet nykyään. Sama pätee myös lakiin—anarkokapitalismissa lakikin on kilpailtua, ja parempi laki voittaa markkinoilla huonommat.


        Täällä joitakin hyviä linkkejä vapausliikkeen aiheisiin:

        http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2007/07/oi keudet-ja-utilitarismi.html

        oha se tietysti liperalismikin yks ismi toisten joukossa, mut kui kantava just TÄMÄ ajatus on, on toinen tarina. Ei siis tiedetä, ku ei oo kokeiltu :)

        tv.
        hokopod


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sairaammaksi menee: Musk alkaa sensuroida Zelenskyin viestintää X:ssä

      IL: Musk puuttuu Zelenskyin viestintään – X:ään tulossa muutoksia "Elon Musk sanoo korjaavansa X:n, jotta käyttäjät voi
      Maailman menoa
      440
      3788
    2. Mihin sinussa haluan koskea

      Tilanne, että pääsisin tutustumaan eri kohtiin sinussa, mitä haluaisin kokeilla. Käsiin haluaisin tutustua, hieroa niitä
      Ikävä
      74
      3016
    3. Kerro nyt jotain

      Itsestäsi minkä haluaisit kaivattusi tietävän?
      Ikävä
      130
      1903
    4. On tämä meidän ikäero jo turhan suuri

      Kannattaisi tutustua samanikäisiin.
      Ikävä
      121
      1657
    5. Toisen ihmisen sydämellä

      leikkiminen on äärettömän moraalitonta. Antaa turhiaa toiveita ja sitten olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kuinka vo
      Ikävä
      146
      1440
    6. Oho! Toivo Sukari paljastaa erikoisista iltatoimista Nadja-vaimon kanssa: "Hän aina putsaa mun..."

      Oho! Onpa iltatoimet tällä pariskunnalla. Toivo Sukari ja Nadja Sukari menivät naimisiin v. 2019. Lue lisää: https://
      Suomalaiset julkkikset
      31
      1407
    7. PAM:in mainos, älä mene tänään ruokakauppaan

      kannatan kovasti kaupan työntekijöille lisää liksa. MUTTA lakossa on huonoa, nyt kauppiaat näkevät kuinka vähällä henki
      Ammattiliitot
      161
      1339
    8. Mitä ajattelet kun

      Katsot kaivattuasi silmiin? Mitä näet silmissä?
      Ikävä
      75
      1245
    9. Millaisena luonteena

      Pidät kaivattuasi??
      Ikävä
      83
      1244
    10. Yleltä tiukka nootti Sohvaperunat-sarjan tyypeistä: "Halutessaan ja tapauskohtaisesti harkiten..."

      Näin "Sohvis-julkkiksia" suojellaan! Toisaalta ovathan nämä ihmiset itse lähteneet mukaan reality-ohjelmaan. Että mitä m
      Sohvaperunat
      18
      1165
    Aihe