skeptinen hokopodcast suositus

http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-01

Libertaarit katsovat, että yksilöllä on pohjimmiltaan kolme perusoikeutta. Ne ovat ruumiillinen koskemattomuus, omistusoikeus ja sopimusvapaus. Kaikki kolme oikeutta tulkitaan libertarismissa melko tiukasti ja suoraviivaisesti: yksilön päätösvalta omaan itseensä ja omaisuuteensa on suvereeni niin kauan kuin toisten yhtäläisiä oikeuksia ei rikota.

Vastaavasti libertaarilla yhteiskunnalla ei ole suuria yhteisiä päämääriä joiden edessä yksilöiden tulee kumartua, sen tehtävänä ei ole kasvattaa ihmisistä tietynlaisia eikä sen ole tarkoituskaan kehittyä mihinkään ennaltamäärättyyn suuntaan. Päin vastoin, yhteiskunnan tehtävänä on palvella yksityistä päätösvaltaa ja kehitystä. Yhteiskunnan kuva määräytyy libertarismissa puhtaasti siitä mitä yksilöt kulloinkin sattuvat haluamaan. Tämä on ymmärrettävästi hyvin dynaaminen ja muutosmyönteinen tapa nähdä yhteiselämä.

Libertarismin individualismista seuraa myös, että yksilöä ei voida pakottaa elämään edes enemmistön toiveiden mukaan. Päin vastoin, lain ja politiikan ainoana tehtävänä on mielestämme tarjota yksilöille ympäristö, jossa he voivat rauhanomaisesti saattaa erilliset, usein ristiriitaiset toiveensa linjaan keskenään. Libertarismi aatteena on siis jo lähtökohdiltaan hyvin pluralistinen.


Libertaarit katsovat, että yhteiskunta on täynnä mahdollisuuksia sovittaa ihmisten toivomukset yhteen kaikkia hyödyttävällä tavalla. Näin tapahtuu, kun laki takaa kullekin yksilölle oikeuden olla tekemisissä toisten kanssa silloin ja vain silloin kun hän itse niin haluaa, eli kun hyötyä on odotettavissa. Libertaari laki säätelee yhteiskunnan toimintaa korkeintaan epäsuorasti, yhtenäistämällä yksilön ja yhteisön intressit. Libertaari laki valjastaa omaneduntavoittelun yhteisön hyödyksi, eikä muuta.

http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-29

Minarkismi on libertarismin kahdesta pääsuuntauksesta perinteisempi. Sen kannattajat katsovat, että paras tapa taata yksilönvapaus on muodostaa ns. minimivaltio—minarkia—jonka ainoana tehtävänä on pitää huolta siitä että yksilönvapaus toteutuu. Minimivaltion eettinen oikeutus lähtee siis yksilön oikeuksista ja välttämättömyydestä, ja on hyvin tiukasti rajattu.

http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-30

Anarkokapitalismissa ei ole valtioita, vaan sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta pidetään huolta keskenään kilpailevien suojeluyhtiöiden tai vastaavien avulla. Anarkokapitalismi eroaa minarkiasta ennen kaikkea siinä, että turvallisuuspalvelu on ostettava palvelu muiden muassa, eivätkä turvallisuuspalvelut ole alueellisia tai monopoliasemassa. Ne kilpailevat keskenään samoilla alueilla, aivan kuten vartiointiliikkeet nykyään. Sama pätee myös lakiin—anarkokapitalismissa lakikin on kilpailtua, ja parempi laki voittaa markkinoilla huonommat.


Täällä joitakin hyviä linkkejä vapausliikkeen aiheisiin:

http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2007/07/oi keudet-ja-utilitarismi.html

linnkkejä kirjoitti:

http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-01

Libertaarit katsovat, että yksilöllä on pohjimmiltaan kolme perusoikeutta. Ne ovat ruumiillinen koskemattomuus, omistusoikeus ja sopimusvapaus. Kaikki kolme oikeutta tulkitaan libertarismissa melko tiukasti ja suoraviivaisesti: yksilön päätösvalta omaan itseensä ja omaisuuteensa on suvereeni niin kauan kuin toisten yhtäläisiä oikeuksia ei rikota.

Vastaavasti libertaarilla yhteiskunnalla ei ole suuria yhteisiä päämääriä joiden edessä yksilöiden tulee kumartua, sen tehtävänä ei ole kasvattaa ihmisistä tietynlaisia eikä sen ole tarkoituskaan kehittyä mihinkään ennaltamäärättyyn suuntaan. Päin vastoin, yhteiskunnan tehtävänä on palvella yksityistä päätösvaltaa ja kehitystä. Yhteiskunnan kuva määräytyy libertarismissa puhtaasti siitä mitä yksilöt kulloinkin sattuvat haluamaan. Tämä on ymmärrettävästi hyvin dynaaminen ja muutosmyönteinen tapa nähdä yhteiselämä.

Libertarismin individualismista seuraa myös, että yksilöä ei voida pakottaa elämään edes enemmistön toiveiden mukaan. Päin vastoin, lain ja politiikan ainoana tehtävänä on mielestämme tarjota yksilöille ympäristö, jossa he voivat rauhanomaisesti saattaa erilliset, usein ristiriitaiset toiveensa linjaan keskenään. Libertarismi aatteena on siis jo lähtökohdiltaan hyvin pluralistinen.


Libertaarit katsovat, että yhteiskunta on täynnä mahdollisuuksia sovittaa ihmisten toivomukset yhteen kaikkia hyödyttävällä tavalla. Näin tapahtuu, kun laki takaa kullekin yksilölle oikeuden olla tekemisissä toisten kanssa silloin ja vain silloin kun hän itse niin haluaa, eli kun hyötyä on odotettavissa. Libertaari laki säätelee yhteiskunnan toimintaa korkeintaan epäsuorasti, yhtenäistämällä yksilön ja yhteisön intressit. Libertaari laki valjastaa omaneduntavoittelun yhteisön hyödyksi, eikä muuta.

http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-29

Minarkismi on libertarismin kahdesta pääsuuntauksesta perinteisempi. Sen kannattajat katsovat, että paras tapa taata yksilönvapaus on muodostaa ns. minimivaltio—minarkia—jonka ainoana tehtävänä on pitää huolta siitä että yksilönvapaus toteutuu. Minimivaltion eettinen oikeutus lähtee siis yksilön oikeuksista ja välttämättömyydestä, ja on hyvin tiukasti rajattu.

http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-30

Anarkokapitalismissa ei ole valtioita, vaan sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta pidetään huolta keskenään kilpailevien suojeluyhtiöiden tai vastaavien avulla. Anarkokapitalismi eroaa minarkiasta ennen kaikkea siinä, että turvallisuuspalvelu on ostettava palvelu muiden muassa, eivätkä turvallisuuspalvelut ole alueellisia tai monopoliasemassa. Ne kilpailevat keskenään samoilla alueilla, aivan kuten vartiointiliikkeet nykyään. Sama pätee myös lakiin—anarkokapitalismissa lakikin on kilpailtua, ja parempi laki voittaa markkinoilla huonommat.


Täällä joitakin hyviä linkkejä vapausliikkeen aiheisiin:

http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2007/07/oi keudet-ja-utilitarismi.html

Lue lisää

oha se tietysti liperalismikin yks ismi toisten joukossa, mut kui kantava just TÄMÄ ajatus on, on toinen tarina. Ei siis tiedetä, ku ei oo kokeiltu :)

tv.
hokopod