Tietojenkäsittelytieteen haastavuus

TKT:ta on helppo päästä lukemaan pääsykokeilla. Kurssit on kuitenkin yliopiston haastavimpia(ainakin omasta mielestäni) Keskeyttämisprosentti on suurimpia.

Itsekin luin aikoinaan lyhyen matematiikan(M), ja käytännössä joutunut kahlaamaan lukion pitkän matikan kirjat itsenäisesti läpi. Yksi kurssi puuttuisi enää lyhyestä sivuaineesta. Lyhyestä matikasta ei oikeestaan ole ollut mitään hyötyä. Huuto.netistä kannattaa katsella vanhoja lukion matikan kirjoja.

Jos motivaatiota riittää, niin hae ihmeessä. Itse yritin alussa vaihtaa pääainetta sosiologiaan, mutta innostuin lopulta alasta. Vaihtoehtoja on kuitenkin melko paljon. Itse tähtään bioinformaatikoksi.

Minäkin pidin ohjelmoinnista yms. Tietojenkäsittely on pääasiassa kuitenkin ihan muuta. Helppoa sinne on päästä, kun eivät saa tarpeeksi väkeä, mutta harva jää, monestakin syystä. Kielitieteellistä yms "korkeampaa" shittiä on paljon, eli ehkä vähän sama ero kuin jos opiskelee kieltä kääntämismielessä tai filologiaa. Sosiaalisessa mielessä käpistelyssä on etua, jos ihailee Linus Torvaldsia, vihaa mikkisoftaa eikä käy liikaa suihkussa :-P Tyypit siis vähän leijuvat sfääreissä.

Aiemmin oli lähes pakko olla matikka sivuaineena ja se meni yli hilseen jo pitkällä matikalla, nykyään ei kai täydy.

Sain itse siis ohjelmoinnista yms kursseista parhaat arvosanat, mutta taistelin matikan, loputtomien konekielisten teoriaosuuksien ja hieltä haisevien nörttien kanssa, ja lopulta vaihdoin alaa kokonaan. Jos haluat ihan perusammattitaidon alalle, suosittelen pysymään hyvälaatuisessa AMK:ssa. Heikäläisillä ei juuri ole huolta työllistymisestä ja opetus kuuluu olevan mielenkiintoisempaa. Itse menisin nyt ehkä TKK:lle.

Se on totta, että nykyään pääsee helpolla sisään, mutta iso osa "karsiutuu pois sen jälkeen", sillä todella monet kurssit todellakin ovat niitä yliopiston vaikeimpia.

Mutta ne jotka valmistuvat, kuten minä, niin ei ole tarvinnut olla huolissaan ainakaan huonosta palkasta taikka työttömyydestä.

Minun aikana suosituin sivuaine oli selvästi kauppatieteet ja sieltä tarkemmin johtaminen (pari vuotta sitten valmistuin).

Tietojenkäsittelytieteen tutkinnon suorittaneita arvostetaan todella paljon alan isoissa yrityksissä ja aloituspalkat taitavat olla yleisesti luokkaa 5000€ ja siitä ylöspäin. Ja työtehtäviin ei kuulu koodaaminen vaan atk-asiantuntija/päällikkö toimitusjohtaja/muu johtaja tehtävät IT-firmoissa.

Niihin tehtäviin ei haeta henkilöä, joka on suorittanut pelkän kauppakorkean, vaan nimenomaan henkilöä, joka on suorittanut tietojenkäsittelytieteiden tutkinnon sivuaineena kauppatieteet/johtaminen. Kaikissa isoissa firmoissa, myös IT firmoissakin, yliopistotutkinto on erittäin arvostettu ja johtajaehdokas, jolla on vahva IT asiantuntemus on yliopisto tasolla on sieltä vahvimmasta päästä.

Tämä siis vihjeeksi niille, jotka miettivät tietojenkäsittelytiedettä yhtenä vaihtoehtona.

Hyvin pärjää, jos motivaatiota löytyy. Itse kirjoitin lyhyen matikan ja hyvin on sujunut tietojenkäsittelytieteen opiskelu. Haasteellisiahan nuo kurssit toki ovat, mutta sehän kuuluu vain asiaan. Joillain kursseilla läpipääsyprosentti aika huono, eli jos ei kiinnosta opiskella, ei pääse myöskään läpi.

Pitkää matikkaa voi aina mennä opiskelemaan myös aikuislukion puolelle, jos ei halua itsenäisesti opiskella. Muistaakseni myös ainakin Helsingissä yliopistolla on tarjolla jonkunlainen pitkän matikan kertauskurssi matikan laitoksella.

Itse en TKT:tä opiskele (muualla HY:ssä). Mun mielestä yliopistolla pitääkin olla vähän haasteellisempia kurssit...onhan se nyt sentään yliopisto!

Kummallisen sattuman jälkeen törmäsin tähän neljä vuotta sitten aloittamaani ketjuun, joten minulla on pakottava tarve jakaa kokemuksiani.

Alkuperäistä kysymystä pohtiville voin neuvoa, että yliopiston tietojenkäsittelyn linjat eivät ole erityisen vaikeita, kunhan motivaatio on vain kohdallaan. Jos ohjelmointi on kiinnostanut jo ennen kevään hakurumbaa tai voisi alkaa kiinnostamaan jatkossa, niin kannattaa ilman muuta pyrkiä opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä. Varmaa on se, että yliopisto-opinnoissa ei ilman motivaatiota pärjää.

Matematiikan haastavuutta ei kuitenkaan kannata stressata. TIetojenkäsittelyssä matematiikan kursseja ei ole välttämättä pakko suorittaa ollenkaan, mutta tämä seikka vaihtelee varmasti yliopistokohtaisesti. Kannattaa tosiaankin ottaa etukäteen selvää; yliopistojen kurssitarjonta on kaikille näkyvillä. Ohjelmointitaitoja vaativat kandi- ja maisterilinjat kuitenkin saattavat vaatia jonkin verran matemaattisia opintoja. Pakolliset matematiikan opinnot ovat kuitenkin todennäköisesti diskreettiin matematiikkaan painottuvia, joten esimerkiksi derivoinnin ja integroinnin voi meidän yliopistolla halutessaan helposti sivuuttaa.

Jos opinnoissa haluaa esimerkiksi keskittyä käyttöliittymien kehittämiseen, niin matematiikka ei ole läheskään yhtä keskeisessä roolissa kuin teoreettisen tietojenkäsittelytieteen opinnoissa. Käyttöliittymien kehittämisen rinnalle oivan sivuaineparin muodostavat esimerkiksi psykologia ja kauppatieteet. Tietojenkäsittelyn opinnoissa voi jopa ohjelmoinnin sivuuttaa lähes täysin, kunhan käy perusopintoihin kuuluvat helpohkot ohjelmointikurssit.

Jos hyväpalkkainen toimistotyö kuulostaa erinomaiselta, niin kannattaa harkita erityisesti ohjelmistokehityksen tai tietokantojen koulutuslinjoja, ja niiden lisäksi yritysmaailmaan perusteita antavia sivuaineita.

Lukio-, AMK-, yliopisto-vertailussa lukio ja AMK ovat "tiukimpia" läsnäolopakkoineen. Yliopistolla opettushenkilökuntaa ei vähempää voisi kiinnostaa käykö opiskelija luennoilla vai ei. AMK:ssa toimittiin saman ryhmän kanssa koko ajan, joten luokkalaiset oppivat tuntemaan toisensa väkisinkin. AMK:ssa opetuksen taso oli välillä erittäin heikko, mutta toisinaan taas loistava.

Yliopistolla kannattaa vaikeimpien kurssien yhteydessä rakentaa kaveriverkosto, jonka kanssa osallistua samoille kursseille, ja jota hyödyntää esimerkiksi matematiikan laskuharjoitusten tekemisessä. Yliopistolla alkupään kurssien jälkeen jokaisella kurssilla on helposti eri naamat.

Haastavuus riippuu kursseista. "Tietojenkäsittelytieteen" / tietotekniikan alla menee karkeasti sekä ohjelmistotekniikkaa, että teoreettista tietojenkäsittelytiedettä. Jos abstraktien ja matemaattisten asioiden opiskelu on vaikeaa ja haluaa enemmän käytäntöä, niin niitä pystyy välttämään, kun poimii käytännöllisiä ohjelmistotekniikan kursseja. Kurssivalintoihin pystyy ihan joka yliopistossa kyllä vaikuttamaan varsin vapaasti ja kaikissa on aika selvästi sitä teoreettisempaa ja käytännöllisempää kurssitarjontaa. Matematiikan opiskelu on kaiketi monessa alan tiedekunnassa jätetty nykyään suurimmaksi osaksi vapaaehtoiseksi.

Kannattaa tosiaan avata ne opinto-ohjelmat ja katsoa, mitä missäkin on tarjolla.

AMK:ssa on lähtökohtaisesti käytännönläheisiä kursseja nykyteknologioista ja käytännöistä ja kurssivalintoihin pystyy vaikuttamaan vähemmän kuin yliopistossa, jos ollenkaan. Kurssitarjonta eroaa aika paljon.