Entistä parempiakin ydinvoimaloita

Markus

Ajattelin pistää uuden keskusteluketjun pystyyn kun aihe alkoi kiinnostamaan. Tuolla http://www.uic.com.au/nip60.htm ja siitä linkkejä eteenpäin, kerrotaan uusista reaktorityypeistä ja ainakin minusta siellä on useita todella mielenkiintoisia laitosratkaisuja. Ei pelkästään siksi että ne ovat huomattavasti turvallisempia kuin nykyiset ydinvoimalat, vaan myös siksi että ne ovat edullisia. Joitain esimerkkejä:

The Modular Simplified Boiling Water Reactor (MSBWR) is being developed by General Electric and Purdue University in USA at both 200 MWe and 50 MWe levels, based on GE's SBWR. It uses convection in the coolant and has 5% enriched BWR fuel with a 10-year refuelling interval. It may be ready for deployment this decade.
- Kymmenen vuoden polttoaineenvaihtoväli ja kohta valmis käyttöön. Eriomainen pienoisvoimalaksi.

A related project is the secure transportable autonomous reactor for hydrogen production - STAR-H2. It a lead-cooled fast neutron modular reactor with passive safety features. Its 400 MWt. size means it can be shipped by rail and cooled by natural circulation. It uses U-transuranic nitride fuel in a cassette which is replaced every 15 years. The reactor heat at 780°C is conveyed by a helium circuit to drive a separate thermochemical hydrogen production plant, while lower grade heat is harnessed for desalination (multi-stage flash process). Any commercial electricity generation would be by fuel cells, from the hydrogen.
- Vedyn tuottamiseen! Loistavaa!

Japan's LSPR is a lead-bismuth cooled reactor of 150 MWt /53 MWe. Fuelled units would be supplied from a factory and operate for 30 years, then be returned. Intended for developing countries.
- 30 vuoden polttoaineenvaihtoväli ja korkea turvallisuus!

A small-scale design from the same Japanese stable but funded by the Japan Atomic Energy Research Institute (JAERI) is the 5 MWt, 200 kWe Rapid-L, using lithium-6 (a liquid neutron poison) as control medium...Refuelling would be every 10 years in an inert gas environment. Operation would require no skill, due to the inherent safety design features. The whole plant would be about 6.5 metres high and 2 metres diameter.
- 6,5x2m kokoinen minireaktori jonka käyttö on lapsellisen helppoa eikä siinä voi tehdä virheitä!!!

17

426

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vastaaja

      Laita ny lista tänne niistä. kiitos etukäteen.

      • Markus

        Taas koetat spämmätä minkä kerkiät.

        Ei vaikkapa näissä Suomen nykyisissä reaktoreissa mitään vikaa ole, päinvastoin. Uudet reaktorit vaan ovat ENTISTÄKIN turvallisempia, luotettavampia, edullisempia, helppokäyttöisempiä, nopeampia rakentaa, sisältävät uusia innovatiivisia ratkaisuja, jne. jne. Toisaalta jotkut niistä ovat niin pieniä että niitä voitaisiin ryhtyä sarjatuotannolla tekemään ja pystyttämään jokaiseen asutuskeskukseen tuottamaan sähköä ja lämpöä erittäin ympäristöystävällisesti. On jopa sellaisia uusia laitoksia jotka ovat erikoistuneet vedyn tuotantoon, joten vetyautoilu voisi olla hyvinkin pian totta jos niin vain haluttaisiin!


      • Vastaaja
        Markus kirjoitti:

        Taas koetat spämmätä minkä kerkiät.

        Ei vaikkapa näissä Suomen nykyisissä reaktoreissa mitään vikaa ole, päinvastoin. Uudet reaktorit vaan ovat ENTISTÄKIN turvallisempia, luotettavampia, edullisempia, helppokäyttöisempiä, nopeampia rakentaa, sisältävät uusia innovatiivisia ratkaisuja, jne. jne. Toisaalta jotkut niistä ovat niin pieniä että niitä voitaisiin ryhtyä sarjatuotannolla tekemään ja pystyttämään jokaiseen asutuskeskukseen tuottamaan sähköä ja lämpöä erittäin ympäristöystävällisesti. On jopa sellaisia uusia laitoksia jotka ovat erikoistuneet vedyn tuotantoon, joten vetyautoilu voisi olla hyvinkin pian totta jos niin vain haluttaisiin!

        Mitä eroa turvallisuudessa?


      • Jocu

        Modernissa ydinvoimaloissa on suuri osa turvajärjestelmistä passiivisia, siis 'itsestään pelaavia'.

        Nykyisissähän moninkertaiset, sähköllä ja automaatiolla pelaavat järjestelmät ovat varsin raskaita ylläpidettäviä. Häiriöitä tulee, ja korjaamisella on kiire.

        Muitakin etuja luonnollisesti on, mutta tuo sähkövimpainten pienempi tarve on suurin hyve.


      • Kukalie
        Vastaaja kirjoitti:

        Mitä eroa turvallisuudessa?

        Ei voi saada käynnistysvipua sormilleen?


      • Markus
        Jocu kirjoitti:

        Modernissa ydinvoimaloissa on suuri osa turvajärjestelmistä passiivisia, siis 'itsestään pelaavia'.

        Nykyisissähän moninkertaiset, sähköllä ja automaatiolla pelaavat järjestelmät ovat varsin raskaita ylläpidettäviä. Häiriöitä tulee, ja korjaamisella on kiire.

        Muitakin etuja luonnollisesti on, mutta tuo sähkövimpainten pienempi tarve on suurin hyve.

        Paitsi, että turvallisuus nojaa passiivisuuteen monissa noissa uusissa reaktoreissa, koko suunnittelun lähtökohtana on se, että reaktio EI voi karata käsistä mitenkään. Esimerkiksi siten, että kun lämpötila nousee reaktorissa liikaa, se alkaa hillitä ydinreaktiota tai vaikuttaa reaktorissa oleviin materiaaleihin siten että ne alkavat hillitä reaktiota. Joissain voimaloissa on lisäksi yhdistetty passiivisia ja aktiivisia turvajärjestelmiä, eli aktiivisilla voidaan vaikka säädellä reaktiota ja jos jostain syystä homma karkaisi käsistä eivätkä aktiiviset järjestelmät moninkertaisista varmistuksista huolimatta toimisikaan, passiviset järjestelmät huolehtisivat reaktion turvallisesta sammuttamisesta.

        Ydinjätteen ja polttoaineen osalta turvallisuus on myös parempi. Monissa noissa on polttoaine valmiissa "kontissa" joka vain heitetään reaktoriin ja 10 vuoden päästä otetaan sieltä pois sellaisenaan. Ei tarvitse käsitellä itse polttoainetta lainkaan, vaan vaihdetaan vain reaktorin sydän kokonaan.

        Juttua riittää vaikka kuinka, lukekaa ihmeessä tuo sivu ja siitä eteenpäin pari sivua, paljon asiaa.


      • Markus
        Vastaaja kirjoitti:

        Mitä eroa turvallisuudessa?

        Ja lopeta trollaus.


      • Jocu
        Markus kirjoitti:

        Paitsi, että turvallisuus nojaa passiivisuuteen monissa noissa uusissa reaktoreissa, koko suunnittelun lähtökohtana on se, että reaktio EI voi karata käsistä mitenkään. Esimerkiksi siten, että kun lämpötila nousee reaktorissa liikaa, se alkaa hillitä ydinreaktiota tai vaikuttaa reaktorissa oleviin materiaaleihin siten että ne alkavat hillitä reaktiota. Joissain voimaloissa on lisäksi yhdistetty passiivisia ja aktiivisia turvajärjestelmiä, eli aktiivisilla voidaan vaikka säädellä reaktiota ja jos jostain syystä homma karkaisi käsistä eivätkä aktiiviset järjestelmät moninkertaisista varmistuksista huolimatta toimisikaan, passiviset järjestelmät huolehtisivat reaktion turvallisesta sammuttamisesta.

        Ydinjätteen ja polttoaineen osalta turvallisuus on myös parempi. Monissa noissa on polttoaine valmiissa "kontissa" joka vain heitetään reaktoriin ja 10 vuoden päästä otetaan sieltä pois sellaisenaan. Ei tarvitse käsitellä itse polttoainetta lainkaan, vaan vaihdetaan vain reaktorin sydän kokonaan.

        Juttua riittää vaikka kuinka, lukekaa ihmeessä tuo sivu ja siitä eteenpäin pari sivua, paljon asiaa.

        Kaikissa länsimaisissa reaktoreissa lämpötiläkertoimen on oltava negatiivinen. Kun lämpötila nousee, tehon pitää laskea. Sehän on lataussuunnittelussa yksi lähtökohta.


      • Markus
        Jocu kirjoitti:

        Kaikissa länsimaisissa reaktoreissa lämpötiläkertoimen on oltava negatiivinen. Kun lämpötila nousee, tehon pitää laskea. Sehän on lataussuunnittelussa yksi lähtökohta.

        >Kun lämpötila nousee, tehon pitää laskea.

        Näinhän se on, mutta monissa näissä uusissa voimaloissa ei tyydytä siihen että teho laskee, vaan siellä passiivisin järjestelmin ajetaan koko reaktori alas ja huolehditaan jälkilämmöstä. Nykyiset länsimaiset reaktorit vähentävät kyllä tehoja merkittävästi (käytännössä kokonaan) jos lämpötila nousee, mutta jälkilämmölle ne eivät oikein voi mitään. Sitä varten pitää olla moninkertaiset aktiiviset jäähdytysjärjestelmät.


      • olli
        Markus kirjoitti:

        >Kun lämpötila nousee, tehon pitää laskea.

        Näinhän se on, mutta monissa näissä uusissa voimaloissa ei tyydytä siihen että teho laskee, vaan siellä passiivisin järjestelmin ajetaan koko reaktori alas ja huolehditaan jälkilämmöstä. Nykyiset länsimaiset reaktorit vähentävät kyllä tehoja merkittävästi (käytännössä kokonaan) jos lämpötila nousee, mutta jälkilämmölle ne eivät oikein voi mitään. Sitä varten pitää olla moninkertaiset aktiiviset jäähdytysjärjestelmät.

        Luuletko,että tälläinen voimala on mahdollisesti harkinnassa nyt rakennettavan voimalan vaihtoehto?
        En kyllä tiedä ,mitä jutussa luki ,kun on tuo kielipää jäänyt vähän heikolle viritysasteelle,mutta oletan ,etä se on jotenkin erilainen ,kuin nyt hankinnassa oleva.??


      • Markus
        olli kirjoitti:

        Luuletko,että tälläinen voimala on mahdollisesti harkinnassa nyt rakennettavan voimalan vaihtoehto?
        En kyllä tiedä ,mitä jutussa luki ,kun on tuo kielipää jäänyt vähän heikolle viritysasteelle,mutta oletan ,etä se on jotenkin erilainen ,kuin nyt hankinnassa oleva.??

        >Luuletko,että tälläinen voimala on mahdollisesti
        >harkinnassa nyt rakennettavan voimalan vaihtoehto?

        Ei ole. Tarjouspyynnöt on jo tehty ja annettu eteenpäin.

        >oletan ,etä se on jotenkin erilainen ,kuin nyt
        >hankinnassa oleva.??

        On, kuten perustelimmekin jo (lyhyesti). Helppokäyttöisimpiä, edullisimpia, pienempiä, tehokkaampia (siis energiaa enemmän per laitoksen fyysinen koko ja käytetty polttoainemäärä) ja turvallisempia kuin nykyiset voimalat.


      • Jocu
        Markus kirjoitti:

        >Kun lämpötila nousee, tehon pitää laskea.

        Näinhän se on, mutta monissa näissä uusissa voimaloissa ei tyydytä siihen että teho laskee, vaan siellä passiivisin järjestelmin ajetaan koko reaktori alas ja huolehditaan jälkilämmöstä. Nykyiset länsimaiset reaktorit vähentävät kyllä tehoja merkittävästi (käytännössä kokonaan) jos lämpötila nousee, mutta jälkilämmölle ne eivät oikein voi mitään. Sitä varten pitää olla moninkertaiset aktiiviset jäähdytysjärjestelmät.

        Passiivisia turvajärjestelmiä. Alkuvaiheessa sammutuksen jälkeen isossa reaktorissa tosin on jälkitehoa niin paljon, että luonnokierto ei riitä, mutta monia muita juttuja toteutetaan ilman sähköä.


    • Vastaaja

      Ydinvoimahan on auringonlaskun energiaa.

      Kehitysmaihin sitä tosin tyrkytetään, kun ei länsimaille enää kelpaa. Sama juttu kuin esim. tupakan ja DDT:n kanssa.

      Kehitysmaiden syöpäluvut ei ehkä vielä ole riittävän korkealla. Sinne mahtuu vielä ydinvoimaa.

      • Vastaaja

        "- 6,5x2m kokoinen minireaktori jonka käyttö on lapsellisen helppoa eikä siinä voi tehdä virheitä!!!"

        Laivaan?

        Tuskin ihan risteilylaivaan, mutta asevoimat voisi hyödyntää. voi kyllä olla sieltä versioitu muuhun käyttöön.

        onkohan ydinkäyttöisiä lentokoneita? avaruudessa niitä pörrää, joku on tippunutkin.


      • Markus
        Vastaaja kirjoitti:

        "- 6,5x2m kokoinen minireaktori jonka käyttö on lapsellisen helppoa eikä siinä voi tehdä virheitä!!!"

        Laivaan?

        Tuskin ihan risteilylaivaan, mutta asevoimat voisi hyödyntää. voi kyllä olla sieltä versioitu muuhun käyttöön.

        onkohan ydinkäyttöisiä lentokoneita? avaruudessa niitä pörrää, joku on tippunutkin.

        >Tuskin ihan risteilylaivaan, mutta asevoimat
        >voisi hyödyntää.

        Niin hyödyntääkin. Mistä luulet että ydinsukellusveneiden voimanlähteet on tehty... :)

        >onkohan ydinkäyttöisiä lentokoneita?

        Ei vielä. Voisi olla kyllä ihan hyvä idea. Kantomatka olisi parhaimmillaan 10 vuottaa yhteen menoon ilman tankkausta. :) Eikä saastuttaisi ilmakehää kuten nykyiset kerosiinihärvelit. Tietysti ongelmana on, että jos se putoaisi kuin kivi taivaalta tai murskautuisi vaikka pilvenpiirtäjään suurkaupungissa, säteily voisi aiheuttaa vammoja tai jopa tappaa ihmisiä satoja, jopa tuhansia pahimmassa tapauksessa. Niin lujia suojia ei ole mahdollista rakentaa, että reaktori kestäisi törmäyksen 800km/h seinään...

        >avaruudessa niitä pörrää, joku on tippunutkin.

        Aijaa, mikä missä ja miten on tippunut ja mitä oli seurauksena?


    • Vastaa

      Vihdoinkin jotain järkeviä suunnitelmia ydinvoimaloiden kanssa (ydinenergian Suuri Tehtävä käynnistymässä?):

      "
      HELSINGIN SANOMAT 23.08.2003 - TIEDE
      LYHYESTI
      Kuuhun ioniluotaimella – ydinvoimala Marsiin 2030?

      Euroopan kuuluotain Smart lähtee 4. syyskuuta Kourousta Ranskan Guyanasta, kertoi Euroopan avaruusjärjestö Esa alkuviikosta. Esan ensimmäinen matka Kuuhun alkaa Ariane 5 -raketilla ja jatkuu aurinkovoimalla, vienon ionimoottorin turvin. Ionimoottori kiihdyttää Smartia sen verran hitaasti, että sen matka naapuriin kestää yli 15 kuukautta – pitempään kuin Mars-luotainten matkat paljon kauemmaksi.

      ...

      Samaan aikaan venäläiset julistavat jo, että he käynnistävä atomivoimalan Marsissa vuoteen 2030 mennessä. Venäläiset väittävät, että Marsin kanjoneihin rakennettava ydinvoimala tarvitsisi vain kuusi työntekijää. Se takaisi energiaa venäläisten Mars-lennoilla tällä vuosisadalla.

      Muualla maailmalla venäläisten ilmoitus jo ehti huolestuttaa. Toisaalta rakennusaineiden kuljetus yli sadan miljoonan kilometrin päähän ei onnistu ihan heti.
      "

      Mutta miksi ydinkakkaa ei viedä Marsiin, kun sille ei täällä kyetä tekemään mitään?

      Ai niin, ne riskit... jos edes lähtö ei ihan onnistu...

      www.helsinginsanomat.fi/uutiset/arkisto/artikkeli/1061299230596

      (HS haluaa maksullisesta verkkopalvelusta julkaistavat kirjoitukset lyhennettynä ja URL-osoitteella varustettuna. URL-osoitteesta jätin sen alkuosan (htpp://) pois, jolloin tekstiin ei tule linkkiä, jonka klikkaaminen aiheuttaisi kirjautumiskyselyn palveluun.)

      • Markus

        >Ionimoottori kiihdyttää Smartia sen verran
        >hitaasti, että sen matka naapuriin kestää yli 15
        >kuukautta – pitempään kuin Mars-luotainten matkat
        > paljon kauemmaksi.

        Ydinvoimalla tuokin kävisi joutuisammin... :)

        >Samaan aikaan venäläiset julistavat jo, että he
        >käynnistävä atomivoimalan Marsissa vuoteen 2030
        >mennessä. Venäläiset väittävät, että Marsin
        >kanjoneihin rakennettava ydinvoimala tarvitsisi
        >vain kuusi työntekijää. Se takaisi energiaa
        >venäläisten Mars-lennoilla tällä vuosisadalla.

        Ydinvoimalalla voitaisiin marsissa hajottaa mahdollisesti löytyvää vettä hapeksi ja vedyksi, tai puhdistaa ilmaa ainakin asukkaille. Se mahdollistaisi jonkinlaisen pysyvän tukikohdan rakentamisen jne.

        >Muualla maailmalla venäläisten ilmoitus jo ehti
        >huolestuttaa.

        Ainoa riski on kuljettaminen maata kiertävälle radalle. Se on jo nykyään kyllä aika vakiotoimenpide joten eipä siitä mitään. Eikä siellä mitään kovin säteilevää olisi, uraania vain. Eikä sillä niin väliä jos se jostain mereltä ammuttaisiin ja uraanisirut tippuisivat sinne mereen jos lähtö epäonnistuisi. Siellä meressä sitä uraania on ennestäänkin pirusti...

        >Mutta miksi ydinkakkaa ei viedä Marsiin, kun
        >sille ei täällä kyetä tekemään mitään?

        KÄYTETTY polttoaine on hieman eri asia vaarallisuudeltaan kuin KÄYTTÄMÄTÖN polttoaine.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      650
      7989
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      467
      2273
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      233
      2194
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      147
      1764
    5. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1254
    6. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1239
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      110
      1158
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      845
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      59
      806
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      750
    Aihe