Miten erotellaan nämä kiinteistön pinta-alaan liittyvät käsitteet?
Huoneistoala = sisäpinta-ala ilman seiniä yms rakenteita
Kerrosala= ulkoseinien mukaan laskettu pinta-ala
MUTTA
mitä tarkoittaa
Asuinpinta-ala?
Kokonaispinta-ala?
Huoneistoala, kerrosala, asuinpinta-ala...
Kiinteistöä ostamassa
7
11364
Vastaukset
- Arkkitehti
Hei
Asuntoala on huoneistoalan pääkäyttötarkoituksen mukainen pinta-ala. Huoneistoalaan voidaan laskennallisessa mielessä laskea myös varastoja, teknisiä tiloja, askarteluhuoneita jne., joita ei lasketa asuntoalaan.
Kerrostaloasunnoissa näin ei yleensä ole, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Niissä yleensä huoneistoala ja asuntoala ovat samoja.
Kokonaisala eli bruttoala on rakennuksen kaikkien kerrostasojen kerrostasoalojen summa. Siihen kuuluvat siis nekin rakennuksen tilat ulkoseinineen ja kantavine rakenteineen, joita ei lasketa kerrosalaan.
Kerrosala on siis rakennusoikeutta vähentävää rakentamispinta-alaa. - Konstaapeli
Huoneistoala = huoneistoa ympäröivien seinien sisäpintojen rajaama alue (siis väliseinät lasketaan mukaan!) josta lasketaan pois lähinnä hormit ja välipohjien merkittävät aukot, sekä monikerroksisissa asunnoissa porras kertaalleen.
Kerrosala = ulkoseinien mukaan laskettu pinta-ala, joskin uusissa rakennuksissa laskettuna vain 250 mm ulkoseinävahvuudella.
Asuinpinta-ala ja kokonaispinta-ala ovat molemmat standardoimattomia termejä ja merkitys voi vaihdella. Kokonaispinta-ala on näistä tarkempi ja yleensä kattaa kaikki tilat - lämmitetyt ja lämmittämättömät - sekä kaikki niitä ympäröivät rakenteet.- Edelleen ostamassa
Kiitos selvennyksestä, mutta mikä näistä on sitten se "virallinen" pinta-ala jonka mukaan mm neliöhinnan voisi laskea? Tuskin ainakaan kerrosala jos siihen kuuluu myös varastot yms. Toisaalta taas huoneistoala tuntuu ottavan liikaa pois vai?
- Arkkitehti
Edelleen ostamassa kirjoitti:
Kiitos selvennyksestä, mutta mikä näistä on sitten se "virallinen" pinta-ala jonka mukaan mm neliöhinnan voisi laskea? Tuskin ainakaan kerrosala jos siihen kuuluu myös varastot yms. Toisaalta taas huoneistoala tuntuu ottavan liikaa pois vai?
Hei
Konstaapeli unohti mainita että mm. kantavat rakenteet lasketaan pois huoneistoalasta.
Asuinhuoneiston sisäinen porras lasketaan kerrosluku - 1 kertaa huoneistoalaan, kerrosalaan joitakin kuntakohtaisia tulkintapoikkeuksia lukuunottamatta kaikissa kerroksissa.
Kerrosalaan lasketaan ulkoseinät koko paksuudeltaan, mutta rakennusoikeus ei kulu 250 mm ylittävältä osalta. Tämä koskee myösvanhoja taloja mutta ehtona on se että k-arvo on parempi kuin määräysten edellyttämä.
Samoin asuntoala ja bruttoala ovat standardoituja käsitteitä toisin kuin konstaapeli väittää.
Voit käydä tutustumassa aiheeseen ja laskentasääntöihin esim kirjastossa RT-kortistoon ja siellä korttiin RT 12-10277.
Talosta (tai kiinteistöstä) kannattaa maksaa käypä hinta tuijottamatta neliöhintaa.
Jos haluat tarkastella neliöhintaa se täytyis tehdä siten että asuntoalasta voi maksaa alueella yleisesti käyvän neliöhinnan ja aputiloista (varastot ym) noin 1/3 em hinnasta. Lisäksi mikäli kiinteistössä on käyttämätöntä ja käytettäväksi aiottua rakennusoikeutta (kerrosalaa) on sen hinta paikasta riippuen 200...600 euroa/m2 (tai jopa enemmän. - ostan kuitenkin
Arkkitehti kirjoitti:
Hei
Konstaapeli unohti mainita että mm. kantavat rakenteet lasketaan pois huoneistoalasta.
Asuinhuoneiston sisäinen porras lasketaan kerrosluku - 1 kertaa huoneistoalaan, kerrosalaan joitakin kuntakohtaisia tulkintapoikkeuksia lukuunottamatta kaikissa kerroksissa.
Kerrosalaan lasketaan ulkoseinät koko paksuudeltaan, mutta rakennusoikeus ei kulu 250 mm ylittävältä osalta. Tämä koskee myösvanhoja taloja mutta ehtona on se että k-arvo on parempi kuin määräysten edellyttämä.
Samoin asuntoala ja bruttoala ovat standardoituja käsitteitä toisin kuin konstaapeli väittää.
Voit käydä tutustumassa aiheeseen ja laskentasääntöihin esim kirjastossa RT-kortistoon ja siellä korttiin RT 12-10277.
Talosta (tai kiinteistöstä) kannattaa maksaa käypä hinta tuijottamatta neliöhintaa.
Jos haluat tarkastella neliöhintaa se täytyis tehdä siten että asuntoalasta voi maksaa alueella yleisesti käyvän neliöhinnan ja aputiloista (varastot ym) noin 1/3 em hinnasta. Lisäksi mikäli kiinteistössä on käyttämätöntä ja käytettäväksi aiottua rakennusoikeutta (kerrosalaa) on sen hinta paikasta riippuen 200...600 euroa/m2 (tai jopa enemmän.Kiitos Arkkitehdille, sitä ollaan näköjään oikeita asiantuntijoita aiheen tiimoilta.
Neuvosi olla katsomatta heliöhintaa ja maksaa käypä arvo on kyllä hyvä mutta monasti käyvän arvon määrittäminen on vaikeaa. Varmaan käypä arvo asettuu jonnekin välille pyyntihinta -10% mikäli pyyntihinnan on määrittänyt asiansa osaava välittäjä.
Anyway taidamme asunnon ostaa kun on niin älyttömän hieno vaikkemme neliömäärää tarkasti tiedäkkään. - Konstaapeli
Arkkitehti kirjoitti:
Hei
Konstaapeli unohti mainita että mm. kantavat rakenteet lasketaan pois huoneistoalasta.
Asuinhuoneiston sisäinen porras lasketaan kerrosluku - 1 kertaa huoneistoalaan, kerrosalaan joitakin kuntakohtaisia tulkintapoikkeuksia lukuunottamatta kaikissa kerroksissa.
Kerrosalaan lasketaan ulkoseinät koko paksuudeltaan, mutta rakennusoikeus ei kulu 250 mm ylittävältä osalta. Tämä koskee myösvanhoja taloja mutta ehtona on se että k-arvo on parempi kuin määräysten edellyttämä.
Samoin asuntoala ja bruttoala ovat standardoituja käsitteitä toisin kuin konstaapeli väittää.
Voit käydä tutustumassa aiheeseen ja laskentasääntöihin esim kirjastossa RT-kortistoon ja siellä korttiin RT 12-10277.
Talosta (tai kiinteistöstä) kannattaa maksaa käypä hinta tuijottamatta neliöhintaa.
Jos haluat tarkastella neliöhintaa se täytyis tehdä siten että asuntoalasta voi maksaa alueella yleisesti käyvän neliöhinnan ja aputiloista (varastot ym) noin 1/3 em hinnasta. Lisäksi mikäli kiinteistössä on käyttämätöntä ja käytettäväksi aiottua rakennusoikeutta (kerrosalaa) on sen hinta paikasta riippuen 200...600 euroa/m2 (tai jopa enemmän.Sen verran tuli väärää todistusta että pistetäänpä pamppu heilumaan:
Olet aivan oikeassa - en maininnut että kantavia seiniä ei lasketa huoneistoalaan. Kehottaisin huomauttelun sijasta tutustumaan sanan "lähinnä" eri merkityksiin, sanakirjan löydät esim. kirjastosta.
Sinulta jäi muuten mainitsematta ettei huoneistoalaan lasketa kantavien lisäksi myöskään paloa osastoivia seiniä, ja se että portaan alle jäävä tila kyllä lasketaan mukaan jos sen yli 1600 mm korkean osan keskikorkeus on vähintään 2200 mm.
Bruttoalaa en ole maininnut sanallakaan, kerroin vain kysytyn "kokonaispinta-alan" olevan standardimaton, mitä se onkin. Sinun mainitsemasi bruttoala on eri termi, joka lukutaitoisen pitäisi kyllä suhteellisen helposti huomata.
En maininnut myöskään termiä "asuntoala", vaikka niin väität. Kun tavaat oikein tarkkaan niin huomaat että ensimmäinen kysyjä ja minä puhuimme "asuinpinta-alasta". Pitkä sana, eikö totta.
Sinulle, nimimerkki "Arkkitehti" pikku kysymys: mitä eroa on kokonaisalalla ja bruttoalalla? (Vastaus pitäisi oikean arkkitehdin tietää, mutta kyllä ne määritelmät myös etsimällä löytää.)
Ja vastaus nimim. "Edelleen ostamassa" kysymykseen mitä alaa pitäisi käyttää: kaikessa asuntokaupassa paras olisi huoneistoala. Se on Asunto-osakeyhtiölaissa määritetty asunto-osakkeiden huoneistojen pinta-alaksi ja niin ollen on sen varran yleinen että sitä kannattaisi käyttää myös kiinteistöjen kohdalla. Määritelmä löytyy sieltä Arkkitehdin RT-kortista.
(Ei muuten kannata ottaa näitä kirjoittajien nimimerkkejä ihan tosissaan. Se SAFAn jäsenyys voi näillä arkkitehdeilla olla vielä jonkin matkan päässä. Niin kuin Poliisiliitonkin.) - Konstaapeli
Arkkitehti kirjoitti:
Hei
Konstaapeli unohti mainita että mm. kantavat rakenteet lasketaan pois huoneistoalasta.
Asuinhuoneiston sisäinen porras lasketaan kerrosluku - 1 kertaa huoneistoalaan, kerrosalaan joitakin kuntakohtaisia tulkintapoikkeuksia lukuunottamatta kaikissa kerroksissa.
Kerrosalaan lasketaan ulkoseinät koko paksuudeltaan, mutta rakennusoikeus ei kulu 250 mm ylittävältä osalta. Tämä koskee myösvanhoja taloja mutta ehtona on se että k-arvo on parempi kuin määräysten edellyttämä.
Samoin asuntoala ja bruttoala ovat standardoituja käsitteitä toisin kuin konstaapeli väittää.
Voit käydä tutustumassa aiheeseen ja laskentasääntöihin esim kirjastossa RT-kortistoon ja siellä korttiin RT 12-10277.
Talosta (tai kiinteistöstä) kannattaa maksaa käypä hinta tuijottamatta neliöhintaa.
Jos haluat tarkastella neliöhintaa se täytyis tehdä siten että asuntoalasta voi maksaa alueella yleisesti käyvän neliöhinnan ja aputiloista (varastot ym) noin 1/3 em hinnasta. Lisäksi mikäli kiinteistössä on käyttämätöntä ja käytettäväksi aiottua rakennusoikeutta (kerrosalaa) on sen hinta paikasta riippuen 200...600 euroa/m2 (tai jopa enemmän.Sen verran tuli väärää todistusta että pistetäänpä pamppu heilumaan:
Olet aivan oikeassa - en maininnut että kantavia seiniä ei lasketa huoneistoalaan. Kehottaisin huomauttelun sijasta tutustumaan sanan "lähinnä" eri merkityksiin, sanakirjan löydät esim. kirjastosta.
Sinulta jäi muuten mainitsematta ettei huoneistoalaan lasketa kantavien lisäksi myöskään paloa osastoivia seiniä, ja se että portaan alle jäävä tila kyllä lasketaan mukaan jos sen yli 1600 mm korkean osan keskikorkeus on vähintään 2200 mm.
Bruttoalaa en ole maininnut sanallakaan, kerroin vain kysytyn "kokonaispinta-alan" olevan standardimaton, mitä se onkin. Sinun mainitsemasi bruttoala on eri termi, mikä kyllä lukutaitoisen pitäisi suhteellisen helposti huomata.
En maininnut myöskään termiä "asuntoala", vaikka niin väität. Kun tavaat oikein tarkkaan niin huomaat että ensimmäinen kysyjä ja minä puhuimme "asuinpinta-alasta". Pitkä sana, eikö totta. Ja sinulle nimimerkki "Arkkitehti" pikku kysymys: mitä eroa on kokonaisalalla ja bruttoalalla? (Vastaus pitäisi oikean arkkitehdin tietää, mutta kyllä ne määritelmät myös etsimällä löytää.)
Ja vastaus nimim. "Edelleen ostamassa" kysymykseen mitä alaa pitäisi käyttää: kaikessa asuntokaupassa paras olisi huoneistoala. Se on Asunto-osakeyhtiölaissa määritetty asunto-osakkeiden huoneistojen pinta-alaksi ja niin ollen on sen varran yleinen että sitä kannattaisi käyttää myös kiinteistöjen kohdalla. Määritelmä löytyy sieltä Arkkitehdin RT-kortista.
(Ei muuten kannata ottaa näitä kirjoittajien nimimerkkejä ihan tosissaan. Se SAFAn jäsenyys voi näillä arkkitehdeilla olla vielä jonkin matkan päässä. niin kuin Poliisiliitonkin.)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Janni Tikkanen ohjattiin miesten pukuhuoneeseen
Vai olisko sittenkin Janne Tikkanen? Jos siellä jalkojen välissä on miesten killukkeet, mieshän tämä Janni on. Ja kuuluu801926- 591778
Keskisarja loisti A-studiossa, vauhkoontunut Sofia Virta munasi itsensä
Keskisarja taas puhui 100% faktaa maahanmuuttoon liittyen. Kokoomuksen Kaumalta tuli pari hyvää puheenvuoroa, joskin muu3621672Pitkäaikaistyöttömyys Suomessa harvinaisen paha
Karut työttömyysluvut, korkein luku yli neljännesvuosisataan.1691453Mitä vastaisit
Jos kysyisin, että lähdettäisiinkö lenkille yhdessä? Vain sinä ja minä, kaksin? Miehelle681334Tiedän ettet tehnyt tahallasi pahaa
Asiat tapahtuivat, ristiriidat ovat meitä vahvempia. Olemmeko me niin vahvoja, että selviämme tästäkin vielä? Aika paljo1101330Rakastan ja ikävöin sinua
Ei helpota tämä ikävä millään. Pelkäsin että tämä ajanjakso tulee olemaan juuri näin vaikea. Siksi halusin ennen tätä pä701263- 641208
Kuljettajasi oy konkurssi?!
Tuliko ahnehdittua liikaa,menikö tämä kuljettajasi oy taksit siis konkurssiin?141093KIIKKUSTUOLI
Aloitetaan taas uudella alustalla, nuo pitkiksi venyneet ovat hankalia etsiä uusia viestejä, joskus vastauksia tulee sin1001087