Miten erotellaan nämä kiinteistön pinta-alaan liittyvät käsitteet?
Huoneistoala = sisäpinta-ala ilman seiniä yms rakenteita
Kerrosala= ulkoseinien mukaan laskettu pinta-ala
MUTTA
mitä tarkoittaa
Asuinpinta-ala?
Kokonaispinta-ala?
Huoneistoala, kerrosala, asuinpinta-ala...
Kiinteistöä ostamassa
7
11212
Vastaukset
- Arkkitehti
Hei
Asuntoala on huoneistoalan pääkäyttötarkoituksen mukainen pinta-ala. Huoneistoalaan voidaan laskennallisessa mielessä laskea myös varastoja, teknisiä tiloja, askarteluhuoneita jne., joita ei lasketa asuntoalaan.
Kerrostaloasunnoissa näin ei yleensä ole, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Niissä yleensä huoneistoala ja asuntoala ovat samoja.
Kokonaisala eli bruttoala on rakennuksen kaikkien kerrostasojen kerrostasoalojen summa. Siihen kuuluvat siis nekin rakennuksen tilat ulkoseinineen ja kantavine rakenteineen, joita ei lasketa kerrosalaan.
Kerrosala on siis rakennusoikeutta vähentävää rakentamispinta-alaa. - Konstaapeli
Huoneistoala = huoneistoa ympäröivien seinien sisäpintojen rajaama alue (siis väliseinät lasketaan mukaan!) josta lasketaan pois lähinnä hormit ja välipohjien merkittävät aukot, sekä monikerroksisissa asunnoissa porras kertaalleen.
Kerrosala = ulkoseinien mukaan laskettu pinta-ala, joskin uusissa rakennuksissa laskettuna vain 250 mm ulkoseinävahvuudella.
Asuinpinta-ala ja kokonaispinta-ala ovat molemmat standardoimattomia termejä ja merkitys voi vaihdella. Kokonaispinta-ala on näistä tarkempi ja yleensä kattaa kaikki tilat - lämmitetyt ja lämmittämättömät - sekä kaikki niitä ympäröivät rakenteet.- Edelleen ostamassa
Kiitos selvennyksestä, mutta mikä näistä on sitten se "virallinen" pinta-ala jonka mukaan mm neliöhinnan voisi laskea? Tuskin ainakaan kerrosala jos siihen kuuluu myös varastot yms. Toisaalta taas huoneistoala tuntuu ottavan liikaa pois vai?
- Arkkitehti
Edelleen ostamassa kirjoitti:
Kiitos selvennyksestä, mutta mikä näistä on sitten se "virallinen" pinta-ala jonka mukaan mm neliöhinnan voisi laskea? Tuskin ainakaan kerrosala jos siihen kuuluu myös varastot yms. Toisaalta taas huoneistoala tuntuu ottavan liikaa pois vai?
Hei
Konstaapeli unohti mainita että mm. kantavat rakenteet lasketaan pois huoneistoalasta.
Asuinhuoneiston sisäinen porras lasketaan kerrosluku - 1 kertaa huoneistoalaan, kerrosalaan joitakin kuntakohtaisia tulkintapoikkeuksia lukuunottamatta kaikissa kerroksissa.
Kerrosalaan lasketaan ulkoseinät koko paksuudeltaan, mutta rakennusoikeus ei kulu 250 mm ylittävältä osalta. Tämä koskee myösvanhoja taloja mutta ehtona on se että k-arvo on parempi kuin määräysten edellyttämä.
Samoin asuntoala ja bruttoala ovat standardoituja käsitteitä toisin kuin konstaapeli väittää.
Voit käydä tutustumassa aiheeseen ja laskentasääntöihin esim kirjastossa RT-kortistoon ja siellä korttiin RT 12-10277.
Talosta (tai kiinteistöstä) kannattaa maksaa käypä hinta tuijottamatta neliöhintaa.
Jos haluat tarkastella neliöhintaa se täytyis tehdä siten että asuntoalasta voi maksaa alueella yleisesti käyvän neliöhinnan ja aputiloista (varastot ym) noin 1/3 em hinnasta. Lisäksi mikäli kiinteistössä on käyttämätöntä ja käytettäväksi aiottua rakennusoikeutta (kerrosalaa) on sen hinta paikasta riippuen 200...600 euroa/m2 (tai jopa enemmän. - ostan kuitenkin
Arkkitehti kirjoitti:
Hei
Konstaapeli unohti mainita että mm. kantavat rakenteet lasketaan pois huoneistoalasta.
Asuinhuoneiston sisäinen porras lasketaan kerrosluku - 1 kertaa huoneistoalaan, kerrosalaan joitakin kuntakohtaisia tulkintapoikkeuksia lukuunottamatta kaikissa kerroksissa.
Kerrosalaan lasketaan ulkoseinät koko paksuudeltaan, mutta rakennusoikeus ei kulu 250 mm ylittävältä osalta. Tämä koskee myösvanhoja taloja mutta ehtona on se että k-arvo on parempi kuin määräysten edellyttämä.
Samoin asuntoala ja bruttoala ovat standardoituja käsitteitä toisin kuin konstaapeli väittää.
Voit käydä tutustumassa aiheeseen ja laskentasääntöihin esim kirjastossa RT-kortistoon ja siellä korttiin RT 12-10277.
Talosta (tai kiinteistöstä) kannattaa maksaa käypä hinta tuijottamatta neliöhintaa.
Jos haluat tarkastella neliöhintaa se täytyis tehdä siten että asuntoalasta voi maksaa alueella yleisesti käyvän neliöhinnan ja aputiloista (varastot ym) noin 1/3 em hinnasta. Lisäksi mikäli kiinteistössä on käyttämätöntä ja käytettäväksi aiottua rakennusoikeutta (kerrosalaa) on sen hinta paikasta riippuen 200...600 euroa/m2 (tai jopa enemmän.Kiitos Arkkitehdille, sitä ollaan näköjään oikeita asiantuntijoita aiheen tiimoilta.
Neuvosi olla katsomatta heliöhintaa ja maksaa käypä arvo on kyllä hyvä mutta monasti käyvän arvon määrittäminen on vaikeaa. Varmaan käypä arvo asettuu jonnekin välille pyyntihinta -10% mikäli pyyntihinnan on määrittänyt asiansa osaava välittäjä.
Anyway taidamme asunnon ostaa kun on niin älyttömän hieno vaikkemme neliömäärää tarkasti tiedäkkään. - Konstaapeli
Arkkitehti kirjoitti:
Hei
Konstaapeli unohti mainita että mm. kantavat rakenteet lasketaan pois huoneistoalasta.
Asuinhuoneiston sisäinen porras lasketaan kerrosluku - 1 kertaa huoneistoalaan, kerrosalaan joitakin kuntakohtaisia tulkintapoikkeuksia lukuunottamatta kaikissa kerroksissa.
Kerrosalaan lasketaan ulkoseinät koko paksuudeltaan, mutta rakennusoikeus ei kulu 250 mm ylittävältä osalta. Tämä koskee myösvanhoja taloja mutta ehtona on se että k-arvo on parempi kuin määräysten edellyttämä.
Samoin asuntoala ja bruttoala ovat standardoituja käsitteitä toisin kuin konstaapeli väittää.
Voit käydä tutustumassa aiheeseen ja laskentasääntöihin esim kirjastossa RT-kortistoon ja siellä korttiin RT 12-10277.
Talosta (tai kiinteistöstä) kannattaa maksaa käypä hinta tuijottamatta neliöhintaa.
Jos haluat tarkastella neliöhintaa se täytyis tehdä siten että asuntoalasta voi maksaa alueella yleisesti käyvän neliöhinnan ja aputiloista (varastot ym) noin 1/3 em hinnasta. Lisäksi mikäli kiinteistössä on käyttämätöntä ja käytettäväksi aiottua rakennusoikeutta (kerrosalaa) on sen hinta paikasta riippuen 200...600 euroa/m2 (tai jopa enemmän.Sen verran tuli väärää todistusta että pistetäänpä pamppu heilumaan:
Olet aivan oikeassa - en maininnut että kantavia seiniä ei lasketa huoneistoalaan. Kehottaisin huomauttelun sijasta tutustumaan sanan "lähinnä" eri merkityksiin, sanakirjan löydät esim. kirjastosta.
Sinulta jäi muuten mainitsematta ettei huoneistoalaan lasketa kantavien lisäksi myöskään paloa osastoivia seiniä, ja se että portaan alle jäävä tila kyllä lasketaan mukaan jos sen yli 1600 mm korkean osan keskikorkeus on vähintään 2200 mm.
Bruttoalaa en ole maininnut sanallakaan, kerroin vain kysytyn "kokonaispinta-alan" olevan standardimaton, mitä se onkin. Sinun mainitsemasi bruttoala on eri termi, joka lukutaitoisen pitäisi kyllä suhteellisen helposti huomata.
En maininnut myöskään termiä "asuntoala", vaikka niin väität. Kun tavaat oikein tarkkaan niin huomaat että ensimmäinen kysyjä ja minä puhuimme "asuinpinta-alasta". Pitkä sana, eikö totta.
Sinulle, nimimerkki "Arkkitehti" pikku kysymys: mitä eroa on kokonaisalalla ja bruttoalalla? (Vastaus pitäisi oikean arkkitehdin tietää, mutta kyllä ne määritelmät myös etsimällä löytää.)
Ja vastaus nimim. "Edelleen ostamassa" kysymykseen mitä alaa pitäisi käyttää: kaikessa asuntokaupassa paras olisi huoneistoala. Se on Asunto-osakeyhtiölaissa määritetty asunto-osakkeiden huoneistojen pinta-alaksi ja niin ollen on sen varran yleinen että sitä kannattaisi käyttää myös kiinteistöjen kohdalla. Määritelmä löytyy sieltä Arkkitehdin RT-kortista.
(Ei muuten kannata ottaa näitä kirjoittajien nimimerkkejä ihan tosissaan. Se SAFAn jäsenyys voi näillä arkkitehdeilla olla vielä jonkin matkan päässä. Niin kuin Poliisiliitonkin.) - Konstaapeli
Arkkitehti kirjoitti:
Hei
Konstaapeli unohti mainita että mm. kantavat rakenteet lasketaan pois huoneistoalasta.
Asuinhuoneiston sisäinen porras lasketaan kerrosluku - 1 kertaa huoneistoalaan, kerrosalaan joitakin kuntakohtaisia tulkintapoikkeuksia lukuunottamatta kaikissa kerroksissa.
Kerrosalaan lasketaan ulkoseinät koko paksuudeltaan, mutta rakennusoikeus ei kulu 250 mm ylittävältä osalta. Tämä koskee myösvanhoja taloja mutta ehtona on se että k-arvo on parempi kuin määräysten edellyttämä.
Samoin asuntoala ja bruttoala ovat standardoituja käsitteitä toisin kuin konstaapeli väittää.
Voit käydä tutustumassa aiheeseen ja laskentasääntöihin esim kirjastossa RT-kortistoon ja siellä korttiin RT 12-10277.
Talosta (tai kiinteistöstä) kannattaa maksaa käypä hinta tuijottamatta neliöhintaa.
Jos haluat tarkastella neliöhintaa se täytyis tehdä siten että asuntoalasta voi maksaa alueella yleisesti käyvän neliöhinnan ja aputiloista (varastot ym) noin 1/3 em hinnasta. Lisäksi mikäli kiinteistössä on käyttämätöntä ja käytettäväksi aiottua rakennusoikeutta (kerrosalaa) on sen hinta paikasta riippuen 200...600 euroa/m2 (tai jopa enemmän.Sen verran tuli väärää todistusta että pistetäänpä pamppu heilumaan:
Olet aivan oikeassa - en maininnut että kantavia seiniä ei lasketa huoneistoalaan. Kehottaisin huomauttelun sijasta tutustumaan sanan "lähinnä" eri merkityksiin, sanakirjan löydät esim. kirjastosta.
Sinulta jäi muuten mainitsematta ettei huoneistoalaan lasketa kantavien lisäksi myöskään paloa osastoivia seiniä, ja se että portaan alle jäävä tila kyllä lasketaan mukaan jos sen yli 1600 mm korkean osan keskikorkeus on vähintään 2200 mm.
Bruttoalaa en ole maininnut sanallakaan, kerroin vain kysytyn "kokonaispinta-alan" olevan standardimaton, mitä se onkin. Sinun mainitsemasi bruttoala on eri termi, mikä kyllä lukutaitoisen pitäisi suhteellisen helposti huomata.
En maininnut myöskään termiä "asuntoala", vaikka niin väität. Kun tavaat oikein tarkkaan niin huomaat että ensimmäinen kysyjä ja minä puhuimme "asuinpinta-alasta". Pitkä sana, eikö totta. Ja sinulle nimimerkki "Arkkitehti" pikku kysymys: mitä eroa on kokonaisalalla ja bruttoalalla? (Vastaus pitäisi oikean arkkitehdin tietää, mutta kyllä ne määritelmät myös etsimällä löytää.)
Ja vastaus nimim. "Edelleen ostamassa" kysymykseen mitä alaa pitäisi käyttää: kaikessa asuntokaupassa paras olisi huoneistoala. Se on Asunto-osakeyhtiölaissa määritetty asunto-osakkeiden huoneistojen pinta-alaksi ja niin ollen on sen varran yleinen että sitä kannattaisi käyttää myös kiinteistöjen kohdalla. Määritelmä löytyy sieltä Arkkitehdin RT-kortista.
(Ei muuten kannata ottaa näitä kirjoittajien nimimerkkejä ihan tosissaan. Se SAFAn jäsenyys voi näillä arkkitehdeilla olla vielä jonkin matkan päässä. niin kuin Poliisiliitonkin.)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla
Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e3027661Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne855989Jos olisit täällä
Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä1673548Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee322007Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea
Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.1921885Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san201733- 361599
- 441484
- 221431
Heih! Vieläkö ehtii laittaa auringonkukat kasvamaan?
Kerkeekö auringonkukat kukkimaan, kun upottaa auringonkukan siemenet kävelyreittien varrella multiin? Vai onko jo ihan661406