Kantatilan rakennusoikeus loppui?

silmään kustu?

Ostimme tässä taannoin tontin, jolla on ollut rakennuslupa aikaisemmin, mutta se on mennyt umpeen. Kun ostimme, niin meille kerrottiin, että luvan saa sen kuin vain uudistaa hakemuksen - onhan sinne jo vanhastaan annettu lupa.

Nyt kun rupesimme katsomaan asiaa tarkemmin, niin näyttääkin sille, että meille on myyty tontti, jonka viereiselle tontille oli siinä vaiheessa jo haettu suunnittelutarveratkaisu ja koska tonttiamme ei oltu rakennettu ja rakennuslupa laukesi, niin sitten tämä viereisen tontin omistaja olikin saanut kantatilan viimeisen rakennusoikeuden.

Mitä tämmöisessä tilanteessa voi tehdä?

Tyytyä kohtaloomme ja olla rakentamatta tonttia ja kärsiä tontin hinnan / käyttökelvottomuuden?

Yrittää hakea suunnittelutarveratkaisua?

Olla yhteyksissä välittäjään ja yrittää kiinteistökaupan purkua?

Silloin kun tonttimme myytiin, niin se on totta, että PERIAATTEESSA sinne olisi voinut saada rakennusluvan. Käytännössä kuitenkin tällä toisella naapurilla oli siis jo suunnittelutarveratkaisu ja hän oli siis askeleen edellä ja jos olisimme hakeneet suunnittelutarveratkaisua hän olisi ehtinyt meidän naapurin kuulemisesta hakemaan itselleen rakennusluvan vaikka piharakennukselle ja silloin olisikin sitten kantatilan rakennusoikeus jo ilmeisesti mennyt.

31

9510

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • nimimerkki

      Selvitä nyt ensin itsellesi, oletteko ostaneet tontin (= sijaitsee asemakaava-alueella ja kaavassa on tarkkaan merkitty, mitä ja minne saa rakentaa).

      Vai onko kyseessä määräala tai tila, jolloin kiinteistö ei ole asemakaava-alueella ja rakentamiseen voidaan tarvita sekä poikkeamislupa että rakennuslupa tai suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupa jne...

      Ostaessanne tontin "tiesitte", että rakennuslupa on mennyt umpeen, mutta voisitte sen uudistaa. Oliko siis tarkoitus rakentaa sellainen talo, jolle joku aiempi omistaja oli jo hakenut luvan. Siinä tapauksessa lienee luvan uudistaminen mahdollista, mutta jos olisitte halunneet rakentaa talon omien suunnitelmienne mukaan, olisi rakennuslupa pitänyt hakea alusta alkaen uudelleen.

      Arvailet kaikenlaista naapuritontin ym. suhteen. Kirjoituksestasi kuitenkin voi päätellä, että et ole ollut yhteydessä kunnan rakennusviranomaisiin. Ota heihin välittömästi yhteyttä ja keskustele RAUHALLISESTI ja ASIALLISESTI ongelmastasi, kysy neuvoa, sovittele, jos on tarpeen. Ongelmasi saattaa ratketa helpommin kuin arvaatkaan. Rohkeasti vain virkamiehen puheille, sieltä saat kaikkein parhaimman avun. Ja ainakin oikeaa tietoa juuri sinun kiinteistöstäsi. Me täällä vain arvailemme ja kerromme omia mielipiteitämme, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Mutta kun on niin kiva neuvoa...

      • silmään kustu?

        Siis tontti (ei määräala, vaan kiinteistö) on ostettu haja-asutusalueelta ja meille kerrottiin, että tontilla on rakennusoikeutta ja kun otettiin silloin yhteyttä kunnan rakennustarkastajaan, niin hän sanoi, että kun sinne on ennenkin saanut rakennusluvan, niin saa jatkossakin.

        Nyt sitten tuli naapuritontin rakennuslupahakemus, josta selvisi, että hän saikin kantatilan viimeisen rakennusoikeuden eli ilmeisesti koska meidän tontilla oli ollut rakennuslupa, niin hän ei ollut saanut rakennuslupaa aikaisemmin, mutta kun se rakennuslupa oli rauennut, niin naapuri oli voinut hakea kantatilan viimeisen rakennusluvan. Tämmöisestä kommerverkistä meille ei kertonut välittäjä, ei tontin myyjä eikä kunnan rakennustarkastaja emmekä ole missään vaiheessa nähneet kantatilan tietoja, kun ostimme tonttia.

        En tiedä, että onko kunnan rakennustarkastajalla ollut tieto tuosta, että joko me tai naapuri saa enää rakentaa. Meille ei tuosta mainittu kaupanteon yhteydessä eikä silloin kun rakennustarkastajalle soitettiin eikä sen jälkeenkään, kun ollaan rakennustarkastajalle soitettu. Rakennustarkastaja on vain iloisesti meille lähettänyt suunnittelutarveratkaisun ja rakennuslupahakemuksen kaavakkeet. Eikö rakennustarkastaja näe, että montako rakennusta kantatilalla saa olla?

        Niin ja tiedettiin toki, että vanha rakennuslupa oli mennyt umpeen ja ei oltaisi samaa haettu vaan uutta, mutta hölmöinä uskottiin, kun kunnan rakennustarkastaja sanoi, että varmasti uusi lupa saadaan, kun kerran aikaisemminkin on ollut lupa...

        Ja toki on heti ensi viikolla tarkoitus olla yhteydessä rakennustarkastajaan ja keskustella meidän tilanteessa. Mutta, kun näin ystävällisiä olette, niin arvailkaa vaan, että voisikohan meillä olla sitten mahdollisuus muuttaa joko tuota kantatilan rakennustiheyttä tai hakea poikkeuslupaa? Tontti on kuitenkin yli puoli hehtaaria ja ihan vaan kesämökkiä kuivalle maalle oltiin ajateltu, joten tuskin mistään kamalasta ympäristörikoksestakaan olisi kyse. Kunnan tuolla alueella tonttien pitää olla yli 3000, joten se täyttyy kyllä.


      • syövät hitaat
        silmään kustu? kirjoitti:

        Siis tontti (ei määräala, vaan kiinteistö) on ostettu haja-asutusalueelta ja meille kerrottiin, että tontilla on rakennusoikeutta ja kun otettiin silloin yhteyttä kunnan rakennustarkastajaan, niin hän sanoi, että kun sinne on ennenkin saanut rakennusluvan, niin saa jatkossakin.

        Nyt sitten tuli naapuritontin rakennuslupahakemus, josta selvisi, että hän saikin kantatilan viimeisen rakennusoikeuden eli ilmeisesti koska meidän tontilla oli ollut rakennuslupa, niin hän ei ollut saanut rakennuslupaa aikaisemmin, mutta kun se rakennuslupa oli rauennut, niin naapuri oli voinut hakea kantatilan viimeisen rakennusluvan. Tämmöisestä kommerverkistä meille ei kertonut välittäjä, ei tontin myyjä eikä kunnan rakennustarkastaja emmekä ole missään vaiheessa nähneet kantatilan tietoja, kun ostimme tonttia.

        En tiedä, että onko kunnan rakennustarkastajalla ollut tieto tuosta, että joko me tai naapuri saa enää rakentaa. Meille ei tuosta mainittu kaupanteon yhteydessä eikä silloin kun rakennustarkastajalle soitettiin eikä sen jälkeenkään, kun ollaan rakennustarkastajalle soitettu. Rakennustarkastaja on vain iloisesti meille lähettänyt suunnittelutarveratkaisun ja rakennuslupahakemuksen kaavakkeet. Eikö rakennustarkastaja näe, että montako rakennusta kantatilalla saa olla?

        Niin ja tiedettiin toki, että vanha rakennuslupa oli mennyt umpeen ja ei oltaisi samaa haettu vaan uutta, mutta hölmöinä uskottiin, kun kunnan rakennustarkastaja sanoi, että varmasti uusi lupa saadaan, kun kerran aikaisemminkin on ollut lupa...

        Ja toki on heti ensi viikolla tarkoitus olla yhteydessä rakennustarkastajaan ja keskustella meidän tilanteessa. Mutta, kun näin ystävällisiä olette, niin arvailkaa vaan, että voisikohan meillä olla sitten mahdollisuus muuttaa joko tuota kantatilan rakennustiheyttä tai hakea poikkeuslupaa? Tontti on kuitenkin yli puoli hehtaaria ja ihan vaan kesämökkiä kuivalle maalle oltiin ajateltu, joten tuskin mistään kamalasta ympäristörikoksestakaan olisi kyse. Kunnan tuolla alueella tonttien pitää olla yli 3000, joten se täyttyy kyllä.

        eli jos mökkien lukumäärä tuli täyteen niin luvat on loppu.
        Voi tietysti yrittää mutta kun yhdenvertaisuuden vuoksi luvan saanti voi olla vaikeaa koska toisillekin pitää antaa yksi mökkitontti lisää.

        Myyjällä oli hyvä sauma ja teiltä puuttui asiantuntemusta kirjata kauppakirjaan ehto rakennusluvan saannista. Ehdon avulla kaupanpurki olisi onnistunut.

        Mutta kyllä asuntovaunu tonteillakin on kysyntää. Sínne vaan sähköt ja vedet niin vaunilijat ottaa sen ilolla vastaan.


      • otettiin
        silmään kustu? kirjoitti:

        Siis tontti (ei määräala, vaan kiinteistö) on ostettu haja-asutusalueelta ja meille kerrottiin, että tontilla on rakennusoikeutta ja kun otettiin silloin yhteyttä kunnan rakennustarkastajaan, niin hän sanoi, että kun sinne on ennenkin saanut rakennusluvan, niin saa jatkossakin.

        Nyt sitten tuli naapuritontin rakennuslupahakemus, josta selvisi, että hän saikin kantatilan viimeisen rakennusoikeuden eli ilmeisesti koska meidän tontilla oli ollut rakennuslupa, niin hän ei ollut saanut rakennuslupaa aikaisemmin, mutta kun se rakennuslupa oli rauennut, niin naapuri oli voinut hakea kantatilan viimeisen rakennusluvan. Tämmöisestä kommerverkistä meille ei kertonut välittäjä, ei tontin myyjä eikä kunnan rakennustarkastaja emmekä ole missään vaiheessa nähneet kantatilan tietoja, kun ostimme tonttia.

        En tiedä, että onko kunnan rakennustarkastajalla ollut tieto tuosta, että joko me tai naapuri saa enää rakentaa. Meille ei tuosta mainittu kaupanteon yhteydessä eikä silloin kun rakennustarkastajalle soitettiin eikä sen jälkeenkään, kun ollaan rakennustarkastajalle soitettu. Rakennustarkastaja on vain iloisesti meille lähettänyt suunnittelutarveratkaisun ja rakennuslupahakemuksen kaavakkeet. Eikö rakennustarkastaja näe, että montako rakennusta kantatilalla saa olla?

        Niin ja tiedettiin toki, että vanha rakennuslupa oli mennyt umpeen ja ei oltaisi samaa haettu vaan uutta, mutta hölmöinä uskottiin, kun kunnan rakennustarkastaja sanoi, että varmasti uusi lupa saadaan, kun kerran aikaisemminkin on ollut lupa...

        Ja toki on heti ensi viikolla tarkoitus olla yhteydessä rakennustarkastajaan ja keskustella meidän tilanteessa. Mutta, kun näin ystävällisiä olette, niin arvailkaa vaan, että voisikohan meillä olla sitten mahdollisuus muuttaa joko tuota kantatilan rakennustiheyttä tai hakea poikkeuslupaa? Tontti on kuitenkin yli puoli hehtaaria ja ihan vaan kesämökkiä kuivalle maalle oltiin ajateltu, joten tuskin mistään kamalasta ympäristörikoksestakaan olisi kyse. Kunnan tuolla alueella tonttien pitää olla yli 3000, joten se täyttyy kyllä.

        yhteytä. Miksi passiivi muoto. Ottiko myyjä vai ostaja yhteyttä. Onko kysymyksessä myyjän kertomus, vai kysyjän itse hoitama asia. Niinkuin sinua on jo kerran neuvottu, ota rakennustarkastajaan yhteyttä. Ja mene mielellään tapaamaan, niin asia on sinun helpompi hoitaa.


      • silmään kustu?
        otettiin kirjoitti:

        yhteytä. Miksi passiivi muoto. Ottiko myyjä vai ostaja yhteyttä. Onko kysymyksessä myyjän kertomus, vai kysyjän itse hoitama asia. Niinkuin sinua on jo kerran neuvottu, ota rakennustarkastajaan yhteyttä. Ja mene mielellään tapaamaan, niin asia on sinun helpompi hoitaa.

        Kun otettiin yhteyttä tarkoitti siis sitä, että minä ja puolisoni otimme yhteyttä rakennustarkastajaan. Sekä oston yhteydessä, josta on nyt 1,5 vuotta aikaa että tänä keväänä.

        Koska meillä ei olisi ollut tarkoitusta rakentaa ihan välittömästi, niin emme oikein usko, että olisimme ymmärtäneet hakea rakennuslupaa näillä tiedoillamme pariin vuoteen ainakaan, joten tuskin myyjä olisi tuommoiseen ehtoon suostunutkaan - tosin tuskin mekään moisiin kauppoihin, jos olisimme asian ymmärtäneet, toki ihana se tontti on edelleen oli rakennuslupa tai ei, mutta kyllähän se tontin arvoon vaikuttaa että saako sille rakentaa vai ei. Tosin nyt jälkiviisaana ymmärrän, että tosiaan tuommoinen ehto olisi pitänyt laittaa ja hakea rakennuslupa ja rakentaa sinne vaikka joku kammottava viritelmä pikaisesti. Tällöin tonttimme ei olisi jäänyt rakentamattomaksi. Toisaalta mitä luultavimmin toinen naapurimme olisi ehtinyt siihen väliin...

        Ovelia myyjiä on ollut alueella kaksi. Nyt tajuan että sille meidän naapurille on aikanaan tehty ihan sama kusetus, hän vaan nyt hoksasi lupaa hakea, kun meidän tontilta se raukesi...

        Ja toki otamme välittömästi yhteyttä rakennustarkastajaan, mutta emme toki perjantain virka-ajan jälkeen sitä ole voineet tehdä. Ensin soitamme ja sovimme sitten aikaa, että milloin siellä voisi käydä paikanpäällä.


      • aika hyvin
        silmään kustu? kirjoitti:

        Kun otettiin yhteyttä tarkoitti siis sitä, että minä ja puolisoni otimme yhteyttä rakennustarkastajaan. Sekä oston yhteydessä, josta on nyt 1,5 vuotta aikaa että tänä keväänä.

        Koska meillä ei olisi ollut tarkoitusta rakentaa ihan välittömästi, niin emme oikein usko, että olisimme ymmärtäneet hakea rakennuslupaa näillä tiedoillamme pariin vuoteen ainakaan, joten tuskin myyjä olisi tuommoiseen ehtoon suostunutkaan - tosin tuskin mekään moisiin kauppoihin, jos olisimme asian ymmärtäneet, toki ihana se tontti on edelleen oli rakennuslupa tai ei, mutta kyllähän se tontin arvoon vaikuttaa että saako sille rakentaa vai ei. Tosin nyt jälkiviisaana ymmärrän, että tosiaan tuommoinen ehto olisi pitänyt laittaa ja hakea rakennuslupa ja rakentaa sinne vaikka joku kammottava viritelmä pikaisesti. Tällöin tonttimme ei olisi jäänyt rakentamattomaksi. Toisaalta mitä luultavimmin toinen naapurimme olisi ehtinyt siihen väliin...

        Ovelia myyjiä on ollut alueella kaksi. Nyt tajuan että sille meidän naapurille on aikanaan tehty ihan sama kusetus, hän vaan nyt hoksasi lupaa hakea, kun meidän tontilta se raukesi...

        Ja toki otamme välittömästi yhteyttä rakennustarkastajaan, mutta emme toki perjantain virka-ajan jälkeen sitä ole voineet tehdä. Ensin soitamme ja sovimme sitten aikaa, että milloin siellä voisi käydä paikanpäällä.

        asian ymmärtänyt, juuri noin ne tonttikaupat tehdään.

        Oleellista on se luvan haku, aloitus pitää tehdä 3 vuoden sisällä ja loppuaikaan saa jatkoa helposti. Ja jo saunamökin teko auttaa asiaa. Myöhemmin saa luvan päärakennukselle läpihuutona jo olemassa olevalle rakennuspaikalle.

        Nyt taitaa tulla telttatontti.


      • csi049
        silmään kustu? kirjoitti:

        Siis tontti (ei määräala, vaan kiinteistö) on ostettu haja-asutusalueelta ja meille kerrottiin, että tontilla on rakennusoikeutta ja kun otettiin silloin yhteyttä kunnan rakennustarkastajaan, niin hän sanoi, että kun sinne on ennenkin saanut rakennusluvan, niin saa jatkossakin.

        Nyt sitten tuli naapuritontin rakennuslupahakemus, josta selvisi, että hän saikin kantatilan viimeisen rakennusoikeuden eli ilmeisesti koska meidän tontilla oli ollut rakennuslupa, niin hän ei ollut saanut rakennuslupaa aikaisemmin, mutta kun se rakennuslupa oli rauennut, niin naapuri oli voinut hakea kantatilan viimeisen rakennusluvan. Tämmöisestä kommerverkistä meille ei kertonut välittäjä, ei tontin myyjä eikä kunnan rakennustarkastaja emmekä ole missään vaiheessa nähneet kantatilan tietoja, kun ostimme tonttia.

        En tiedä, että onko kunnan rakennustarkastajalla ollut tieto tuosta, että joko me tai naapuri saa enää rakentaa. Meille ei tuosta mainittu kaupanteon yhteydessä eikä silloin kun rakennustarkastajalle soitettiin eikä sen jälkeenkään, kun ollaan rakennustarkastajalle soitettu. Rakennustarkastaja on vain iloisesti meille lähettänyt suunnittelutarveratkaisun ja rakennuslupahakemuksen kaavakkeet. Eikö rakennustarkastaja näe, että montako rakennusta kantatilalla saa olla?

        Niin ja tiedettiin toki, että vanha rakennuslupa oli mennyt umpeen ja ei oltaisi samaa haettu vaan uutta, mutta hölmöinä uskottiin, kun kunnan rakennustarkastaja sanoi, että varmasti uusi lupa saadaan, kun kerran aikaisemminkin on ollut lupa...

        Ja toki on heti ensi viikolla tarkoitus olla yhteydessä rakennustarkastajaan ja keskustella meidän tilanteessa. Mutta, kun näin ystävällisiä olette, niin arvailkaa vaan, että voisikohan meillä olla sitten mahdollisuus muuttaa joko tuota kantatilan rakennustiheyttä tai hakea poikkeuslupaa? Tontti on kuitenkin yli puoli hehtaaria ja ihan vaan kesämökkiä kuivalle maalle oltiin ajateltu, joten tuskin mistään kamalasta ympäristörikoksestakaan olisi kyse. Kunnan tuolla alueella tonttien pitää olla yli 3000, joten se täyttyy kyllä.

        Viranomaisten ja muidenkin kiinteistöasioista perillä olevien kanssa kannattaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Tätä tuo "nimimerkki" ajoi takaa. Sinänsä ketjun pääasiaan tällä ei ole merkitystä.

        Kiinteistönne on tila, eikä tontti. Selvänäkijän elkein voi lähes absoluuttisella varmuudella arvata, että kiinteistönne kiinteistötunnuksen (neliosainen numerosarja) toinen osuus alkaa nelosella, mistä voi päätellä sen olevan tila. Aiemmin niitä kutsuttiin maarekisteritiloiksi.

        Haja-asutusalueella ei ole eikä voi olla virallisesti tontteja, koska tontti voi olla ainoastaan asemakaavan ja tonttijaon mukaisesti lohkottu kiinteistö. Haja-asutusalueen kiinteistöt ovat tiloja. Toki sitä kiinteistöä voidaan puhekielessä kutsua 'mökkitontiksi', vaikka parempi termi olisi mökkipalsta tms.

        Jos kiinteistö on virallinen tontti (siis lohottu asemakaavan mukaisesti asemakaavan voimaantulon jälkeen), niin sille saa automaattisesti rakennusluvan kaavan mukaan. Tämän seikan vuoksi ihan oikea tontti on ns. "turvallinen ostos." Myös ranta-asemakaava on asemakaava, joten sellainenkin käy. Tonttiin liittyy tietty rakennusoikeus, joka on siis kerrosneliömäärä.

        Asemakaava-alueen ulkopuolella kunnalla (tai alueellisella ympäristökeskuksella) on harkintavalta rakennusluvan myöntämisen suhteen, paitsi jos rantayleiskaavassa tilalle on merkitty rakennuspaikka.


      • silmään kustu?
        csi049 kirjoitti:

        Viranomaisten ja muidenkin kiinteistöasioista perillä olevien kanssa kannattaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Tätä tuo "nimimerkki" ajoi takaa. Sinänsä ketjun pääasiaan tällä ei ole merkitystä.

        Kiinteistönne on tila, eikä tontti. Selvänäkijän elkein voi lähes absoluuttisella varmuudella arvata, että kiinteistönne kiinteistötunnuksen (neliosainen numerosarja) toinen osuus alkaa nelosella, mistä voi päätellä sen olevan tila. Aiemmin niitä kutsuttiin maarekisteritiloiksi.

        Haja-asutusalueella ei ole eikä voi olla virallisesti tontteja, koska tontti voi olla ainoastaan asemakaavan ja tonttijaon mukaisesti lohkottu kiinteistö. Haja-asutusalueen kiinteistöt ovat tiloja. Toki sitä kiinteistöä voidaan puhekielessä kutsua 'mökkitontiksi', vaikka parempi termi olisi mökkipalsta tms.

        Jos kiinteistö on virallinen tontti (siis lohottu asemakaavan mukaisesti asemakaavan voimaantulon jälkeen), niin sille saa automaattisesti rakennusluvan kaavan mukaan. Tämän seikan vuoksi ihan oikea tontti on ns. "turvallinen ostos." Myös ranta-asemakaava on asemakaava, joten sellainenkin käy. Tonttiin liittyy tietty rakennusoikeus, joka on siis kerrosneliömäärä.

        Asemakaava-alueen ulkopuolella kunnalla (tai alueellisella ympäristökeskuksella) on harkintavalta rakennusluvan myöntämisen suhteen, paitsi jos rantayleiskaavassa tilalle on merkitty rakennuspaikka.

        Kiitokset termien selventämisestä. Eittämättä kaupunkilaiselle moinen oli ihan hepreaa.

        Tuota viimeistä virkettä jäin miettimään, että onko se harkintavalta myös "ylittävä" eli jos kunta tai alueellinen ympäristökeskus katsoo, että meidän mökki ei nyt suuri ympäristö tai miljööongelma olekaan, niin voi se luvan myöntää, vaikka tosiaan olisiko vuoden 1959 ??? tilajaossa on rakennuspaikkoja vähemmän merkitty.


      • csi049
        silmään kustu? kirjoitti:

        Kiitokset termien selventämisestä. Eittämättä kaupunkilaiselle moinen oli ihan hepreaa.

        Tuota viimeistä virkettä jäin miettimään, että onko se harkintavalta myös "ylittävä" eli jos kunta tai alueellinen ympäristökeskus katsoo, että meidän mökki ei nyt suuri ympäristö tai miljööongelma olekaan, niin voi se luvan myöntää, vaikka tosiaan olisiko vuoden 1959 ??? tilajaossa on rakennuspaikkoja vähemmän merkitty.

        Hieman taustatietoa ensin. Kunta ohjaa alueellaan rakentamista ja sitä kautta yhdyskuntarakennetta. Niinpä kunnan harkinnassa on, kuinka ja minne saa rakentaa. Pääsääntö on se, että yhdyskuntasuunnittelu hoidetaan kaavoituksen avulla. Kuitenkin asemakaavoittamattomia alueita (eli haja-asutusalueita) on niin paljon, että muitakin keinoja pitää olla.

        Niinpä haja-asutusalueelle rakennuslupaa haettaessa selvitetään lisäksi, ettei haettu lupa vaikeuta tulevaa kaavoitusta yms. Tämä selviää suunnittelutarveratkaisulla. Kunta hoitaa sen.

        Poikkeuksena kunnan harkintavallasta on rakentaminen niille ranta-alueille, joilla rakentamista ei ole ohjattu edes yleiskaavalla. Silloin poikkeamispäätöksen tekee alueellinen ympäristökeskus, joka on valtion viranomainen.

        Asiaan. Harkintavallan alaisessa asiassa kunta tai alueellinen ympäristökeskus voi myöntää poikkemispäätöksessään tilanne olevan rakennuspaikka, vaikka 1.7.1959 olleen emätilan laskennallinen rakennuspaikkojen määrä olisikin ylitetty. Mitään pakkoa viranomaisella ei tietenkään ole positiivista ratkaisua tehdä. Tällaisessa asiassa tasapuolisuusseikat ovat varsin herkkiä, joten erityisperustelut ovat kullanarvoisia. Varmista rakennustarkastajalta, että onko tilanne Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella ranta-alueella vai ei, koska se vaikuttaa oleellisesti asiaanne.

        Tutustu ihmeessä Ympäristöministeriön sivuilta löytyvään tietoon, aloita vaikka tuolta sivulta:
        http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1570&lan=fi


      • silmään kustu?
        csi049 kirjoitti:

        Hieman taustatietoa ensin. Kunta ohjaa alueellaan rakentamista ja sitä kautta yhdyskuntarakennetta. Niinpä kunnan harkinnassa on, kuinka ja minne saa rakentaa. Pääsääntö on se, että yhdyskuntasuunnittelu hoidetaan kaavoituksen avulla. Kuitenkin asemakaavoittamattomia alueita (eli haja-asutusalueita) on niin paljon, että muitakin keinoja pitää olla.

        Niinpä haja-asutusalueelle rakennuslupaa haettaessa selvitetään lisäksi, ettei haettu lupa vaikeuta tulevaa kaavoitusta yms. Tämä selviää suunnittelutarveratkaisulla. Kunta hoitaa sen.

        Poikkeuksena kunnan harkintavallasta on rakentaminen niille ranta-alueille, joilla rakentamista ei ole ohjattu edes yleiskaavalla. Silloin poikkeamispäätöksen tekee alueellinen ympäristökeskus, joka on valtion viranomainen.

        Asiaan. Harkintavallan alaisessa asiassa kunta tai alueellinen ympäristökeskus voi myöntää poikkemispäätöksessään tilanne olevan rakennuspaikka, vaikka 1.7.1959 olleen emätilan laskennallinen rakennuspaikkojen määrä olisikin ylitetty. Mitään pakkoa viranomaisella ei tietenkään ole positiivista ratkaisua tehdä. Tällaisessa asiassa tasapuolisuusseikat ovat varsin herkkiä, joten erityisperustelut ovat kullanarvoisia. Varmista rakennustarkastajalta, että onko tilanne Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella ranta-alueella vai ei, koska se vaikuttaa oleellisesti asiaanne.

        Tutustu ihmeessä Ympäristöministeriön sivuilta löytyvään tietoon, aloita vaikka tuolta sivulta:
        http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1570&lan=fi

        Sinulla on selvästi homma hanskassa, hienoa, että täältä löytyy näin asiantuntevaa apua.

        Ketä/minkä alan ammattilaista sinä käyttäisit apuna noita hakemuksen papereita täyttäessä?

        Tila ei ole ranta-alueella. Mitä nuo erityisperustelut voisivat olla? Että sinne on jo saatu aikaisemmin rakennuslupa? Että sinne on jo raivattu tie ja pihapiiri mökkiä varten (omenapuuistutuksineen) ja perustuksen kaivaukset tehty? Että siellä on jo kaivo? Että käytännössä mitään ei enää luonnolle tehtäisi, jos 25 m2 saunamökki sinne rakennettaisiin.


      • csi049
        silmään kustu? kirjoitti:

        Sinulla on selvästi homma hanskassa, hienoa, että täältä löytyy näin asiantuntevaa apua.

        Ketä/minkä alan ammattilaista sinä käyttäisit apuna noita hakemuksen papereita täyttäessä?

        Tila ei ole ranta-alueella. Mitä nuo erityisperustelut voisivat olla? Että sinne on jo saatu aikaisemmin rakennuslupa? Että sinne on jo raivattu tie ja pihapiiri mökkiä varten (omenapuuistutuksineen) ja perustuksen kaivaukset tehty? Että siellä on jo kaivo? Että käytännössä mitään ei enää luonnolle tehtäisi, jos 25 m2 saunamökki sinne rakennettaisiin.

        No tämä on tällaista alustavaa neuvontaa, mutta mukava kuulla, että voi olla avuksi.

        Hyviä tapauskohtaisia neuvoja voi saada kiinteistöasioihin erikoistuneelta lakimieheltä, kaavoituskonsulteilta ja kiinteistöinsinööreiltä/maanmittareiltakin. Oma-aloitteista ensiapua saa hakemalla Internetistä suunnitelutarveratkaisu- ja poikkemispäätös-hakusanoilla keskittyen eri kuntien lautakuntien pöytäkirjoihin. Niin saa käsityksen, mitkä perusteet ovat hyviä ja mihin on varsin turha vedota. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksetkin sisältävät vinkkejä.

        Aiempi rakennuslupa on hyvä peruste, varsinkin kun työt on aikanaan aloitettu. Kiinteistökaupan sisältöön tai lupauksiin vetoaminen taas on turhaa, koska se on myyjän ja ostajan välinen asia.

        Onko alueella voimassa yleiskaava, vai mihin päätökseen tuo 1959 mukainen laskenta perustuu? Sitä kannattaa kysyä rakennustarkastajalta.


      • onnea-
        silmään kustu? kirjoitti:

        Kun otettiin yhteyttä tarkoitti siis sitä, että minä ja puolisoni otimme yhteyttä rakennustarkastajaan. Sekä oston yhteydessä, josta on nyt 1,5 vuotta aikaa että tänä keväänä.

        Koska meillä ei olisi ollut tarkoitusta rakentaa ihan välittömästi, niin emme oikein usko, että olisimme ymmärtäneet hakea rakennuslupaa näillä tiedoillamme pariin vuoteen ainakaan, joten tuskin myyjä olisi tuommoiseen ehtoon suostunutkaan - tosin tuskin mekään moisiin kauppoihin, jos olisimme asian ymmärtäneet, toki ihana se tontti on edelleen oli rakennuslupa tai ei, mutta kyllähän se tontin arvoon vaikuttaa että saako sille rakentaa vai ei. Tosin nyt jälkiviisaana ymmärrän, että tosiaan tuommoinen ehto olisi pitänyt laittaa ja hakea rakennuslupa ja rakentaa sinne vaikka joku kammottava viritelmä pikaisesti. Tällöin tonttimme ei olisi jäänyt rakentamattomaksi. Toisaalta mitä luultavimmin toinen naapurimme olisi ehtinyt siihen väliin...

        Ovelia myyjiä on ollut alueella kaksi. Nyt tajuan että sille meidän naapurille on aikanaan tehty ihan sama kusetus, hän vaan nyt hoksasi lupaa hakea, kun meidän tontilta se raukesi...

        Ja toki otamme välittömästi yhteyttä rakennustarkastajaan, mutta emme toki perjantain virka-ajan jälkeen sitä ole voineet tehdä. Ensin soitamme ja sovimme sitten aikaa, että milloin siellä voisi käydä paikanpäällä.

        hankkeellenne.


      • silmään kustu?
        onnea- kirjoitti:

        hankkeellenne.

        Sitä varmaan tarvitsemme. Toivottavasti ihmiset tuolla paikkakunnalla ovat niin hyväsydämisiä kuin miltä vaikuttaa. Tänään jo tilattiin maanmittauslaitokselta papereita suunnittelutarveratkaisun tekemistä varten.


    • rak.tark.

      Kun naapuri on hakenut suunnittelutarveratkaisua, on kiinteistösi silloinen omistaja varmasti kuultu. Siinä vaiheessa olisi ollut hyvä älähtää ja pitää rakennusmahdollisuus omalla kiinteistöllä. Omituiselta toki tuntuu, että rakentamismahdollisuus on suunnittelutarveratkaisulla siirretty kiinteistöltä toiselle. Vai oliko kiinteistöjen omistaja sama?

      Joka tapauksessa luvan hakemista kannattaa yrittää, ellei punaiset valot pala aivan kristallinkirkkaina.

      Kaupan purku voi olla vaikeaa, ellei kauppakirjasta löydy jotain lausumaa, joka viittaisi siihen, että kiinteistö on myyty rakennuspaikaksi. Harhaanjohtavan tiedon antaminen voi olla vaikea näyttää toteen.

      Rakennustarkastajan olisi pitänyt huomata viereisen tontin suunnittelutarveratkaisu, jos se oli jo olemassa. Tämä riippuu tietysti tilanteesta ja kysymyksen asettelusta, olisiko siihen ollut oikeasti mahdollisuutta.

      Ette ole muuten ainoita, jotka ovat kiinteistön ostaneet hyvässä uskossa. Huijarikauppiaita on aina liikkeellä ja siksi ennen kaupan tekoa on syytä varmistaa todella varmaksi lupa-asiat, tai vähintäänkin laittaa kauppakirjaan purkuehto. Jos se ei onnistu ja valmiita lupia ei ole, on syytä epäillä ja suorittaa varmistukset viimeisen päälle, ja jos se ei onnistu, luopua kaupasta.

      Asuntovaunuvaihtoehto ei ole lupamielessä yhtään sen parempi. Asuntovaunun, -auton tai -veneen pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn, on luvanvaraista.

      Menestystä neuvotteluihin eri tahojen kanssa!

      • silmään kustu?

        Ensinnäkin kiitos näkokulmistasi!

        Tämän meidän tontin rakennuslupa on ollut kai jo jokus 1998 alkaen ja sinne on sen verran aloitettu rakentamista, että perustuksia varten on kaivettu kolo ja laudoitukset valua varten vedetty.

        Kun ostimme tonttia 2006, niin meille sekä myyjän, välittäjän että rakennustarkastajan suulla sanottiin, että tottakai me rakennusluvan sinne saamme, koska sinne on aikaisemminkin ollut rakennuslupa.

        Kyllä tällä meidän tontilla että sillä naapurin tontilla on ollut eri omistajat silloin 2005 (ja myös 2006). En tiedä, että mitä meidän tontin omistajilla on päässä liikkunut, kun eivät ole vastustaneet naapurin suunnitelmia... mutta ilmeisesti kun älysivät että mitä tapahtui pistivät sitten tontin myyntiin ja meille vahingon kiertämään, kun "unohtivat" asian kertoa vai miten tämän voi ymmärtää?

        Kuitenkin nyt kun katselen papereita, niin netistä löytyi tieto, että tuo naapuri, joka on nyt siis saanut sen rakennusluvan oli hakenut suunnittelutarveratkaisun jo 2005. Eli mielestäni ainakin myyjän ja rakennustarkastajan olisi pitänyt tietää tilanne ja älykkään välittäjänkin (ja toki meidänkin, jos olisimme osata epäillä, että kaikki tahot meille virheellistä tietoa antaa ja olisimme osanneet tiedon kaivaa ohi kaikkien myyntipapereiden). Myyjää on asiasta kuultu tottakai silloin 2005 naapurina ja luulisi nyt suunnitteluratkaisun olevan tiedossa kunnan rakennustarkastajalla. Vaan eipä kukaan viitsinyt meille asiasta mainita - emmehän varmaan olisi muuten rahojamme heille halunneet antaa tontista, jolle saa laittaa sitten ilmeisesti huussin ja 6 m2 leikkimökin.

        Osaatko rakennustarkastaja sanoa, että mikäli oma rakennustarkastajamme ei osaa mitään hyvää keinoa keksi, että miten voisimme luvan saada, että mitkä ovat reaaliset vaihtoehtomme?

        Voiko tuommoiselle tontille yrittää hakea poikkeuslupaa? Tontilla on muuten jo kaivo ja leikkimökki niiden perustustenraatojen lisäksi.

        Entä onko mahdollista hakea jotain uutta rakennusmäärää kantatilalle? Onko meillä jotain toiveita saada rakennuslupa, jos joskus alue päätettään kaavoittaa? Ja lienee yksi vaihtoehto on se, että ajan saatossa joku rakennetuista naapuritonteista tulee joskus myyntiin ja ostamme sen ja teemme nykyiselle omalle tontille sitten vaikka piharakennuksen/saunan? Vai voiko noita tontteja sitten tuolla tavalla yhdistää, jos omistaja on sama?

        Kyllä tuolla mäellä on jotkut rahoiksi pistäneet. Yksi kantatila on jaettu kuuteen osaan ja myyty mukamas rakennuspaikkoina ja paikalle saa rakentaa 3 rakennusta... Emme siis ole ainoita kusetettuja, mutta ilmeisesti ainoita, jotka tuosta nyt sitten oikeasti kärsii. Pari muuta tonttia lienee lähinnä metsämaata eivätkä niin selviä "vapaa-ajantontteja". Tosin meille nyt annettiin ymmärtää, että sinne olisi voinut rakentaa 10% pinta-alasta jopa vakituisen asunnonkin.


      • suulliset luvat
        silmään kustu? kirjoitti:

        Ensinnäkin kiitos näkokulmistasi!

        Tämän meidän tontin rakennuslupa on ollut kai jo jokus 1998 alkaen ja sinne on sen verran aloitettu rakentamista, että perustuksia varten on kaivettu kolo ja laudoitukset valua varten vedetty.

        Kun ostimme tonttia 2006, niin meille sekä myyjän, välittäjän että rakennustarkastajan suulla sanottiin, että tottakai me rakennusluvan sinne saamme, koska sinne on aikaisemminkin ollut rakennuslupa.

        Kyllä tällä meidän tontilla että sillä naapurin tontilla on ollut eri omistajat silloin 2005 (ja myös 2006). En tiedä, että mitä meidän tontin omistajilla on päässä liikkunut, kun eivät ole vastustaneet naapurin suunnitelmia... mutta ilmeisesti kun älysivät että mitä tapahtui pistivät sitten tontin myyntiin ja meille vahingon kiertämään, kun "unohtivat" asian kertoa vai miten tämän voi ymmärtää?

        Kuitenkin nyt kun katselen papereita, niin netistä löytyi tieto, että tuo naapuri, joka on nyt siis saanut sen rakennusluvan oli hakenut suunnittelutarveratkaisun jo 2005. Eli mielestäni ainakin myyjän ja rakennustarkastajan olisi pitänyt tietää tilanne ja älykkään välittäjänkin (ja toki meidänkin, jos olisimme osata epäillä, että kaikki tahot meille virheellistä tietoa antaa ja olisimme osanneet tiedon kaivaa ohi kaikkien myyntipapereiden). Myyjää on asiasta kuultu tottakai silloin 2005 naapurina ja luulisi nyt suunnitteluratkaisun olevan tiedossa kunnan rakennustarkastajalla. Vaan eipä kukaan viitsinyt meille asiasta mainita - emmehän varmaan olisi muuten rahojamme heille halunneet antaa tontista, jolle saa laittaa sitten ilmeisesti huussin ja 6 m2 leikkimökin.

        Osaatko rakennustarkastaja sanoa, että mikäli oma rakennustarkastajamme ei osaa mitään hyvää keinoa keksi, että miten voisimme luvan saada, että mitkä ovat reaaliset vaihtoehtomme?

        Voiko tuommoiselle tontille yrittää hakea poikkeuslupaa? Tontilla on muuten jo kaivo ja leikkimökki niiden perustustenraatojen lisäksi.

        Entä onko mahdollista hakea jotain uutta rakennusmäärää kantatilalle? Onko meillä jotain toiveita saada rakennuslupa, jos joskus alue päätettään kaavoittaa? Ja lienee yksi vaihtoehto on se, että ajan saatossa joku rakennetuista naapuritonteista tulee joskus myyntiin ja ostamme sen ja teemme nykyiselle omalle tontille sitten vaikka piharakennuksen/saunan? Vai voiko noita tontteja sitten tuolla tavalla yhdistää, jos omistaja on sama?

        Kyllä tuolla mäellä on jotkut rahoiksi pistäneet. Yksi kantatila on jaettu kuuteen osaan ja myyty mukamas rakennuspaikkoina ja paikalle saa rakentaa 3 rakennusta... Emme siis ole ainoita kusetettuja, mutta ilmeisesti ainoita, jotka tuosta nyt sitten oikeasti kärsii. Pari muuta tonttia lienee lähinnä metsämaata eivätkä niin selviä "vapaa-ajantontteja". Tosin meille nyt annettiin ymmärtää, että sinne olisi voinut rakentaa 10% pinta-alasta jopa vakituisen asunnonkin.

        sitä sun tätä, ei niitä voi ottaa vakavasti. Kyllä asia pitää ja olisi pitänyt tutkia papereista. Tuskin tarkastajienkaan ulkomuisti on aina täyttä rautaa.

        Asuntovaunun saa pitää siellä varmasti kunhan ulkoiluttaa sitä vuosittain katsastuksessa ja lomareisulla. Muut ajat sitä saa pitää omalla tontilla säilössä.


      • silmään kustu?

        No nyt on rakennustarkastajalle soitettu ja hän sanoi, että kannattaa laittaa suunnittelutarveratkaisuhakemus tulemaan. Sitäpä siis väsäämään. Sanoi myös, että kannattaa perustella hyvin. Osaattekos sanoa, että miten sitä kannattaisi perustella? Itse ajateltiin tämmöisiä:

        * paikalla on ollut aikaisemmmin jo rakennuslupa

        * aiomme rakentaa pienimuotoisesti (25 m2 saunamökin varaston) ja ympäristöön sopivasti

        * paikalla jo ennestään leikkimökki, aikaisemman mökin perustuksien kaivettu pohja ja aiomme rakentaa samojen perustuskaivauksien kohdalle eli mikä on jo aikaisemmin kunnassa (ja silloisten naapurien taholtakin siis) katsottu soveltuvaksi rakennuspaikaksi mökille


      • ...
        silmään kustu? kirjoitti:

        No nyt on rakennustarkastajalle soitettu ja hän sanoi, että kannattaa laittaa suunnittelutarveratkaisuhakemus tulemaan. Sitäpä siis väsäämään. Sanoi myös, että kannattaa perustella hyvin. Osaattekos sanoa, että miten sitä kannattaisi perustella? Itse ajateltiin tämmöisiä:

        * paikalla on ollut aikaisemmmin jo rakennuslupa

        * aiomme rakentaa pienimuotoisesti (25 m2 saunamökin varaston) ja ympäristöön sopivasti

        * paikalla jo ennestään leikkimökki, aikaisemman mökin perustuksien kaivettu pohja ja aiomme rakentaa samojen perustuskaivauksien kohdalle eli mikä on jo aikaisemmin kunnassa (ja silloisten naapurien taholtakin siis) katsottu soveltuvaksi rakennuspaikaksi mökille

        Yksi vaihtoehto on, että otatte nyt joko arkkitehdin tai kiinteistöasioihin erikoistuneen lakimiehen tekemään hakemusta, niin tulee sellaiset perustelut joilla on merkitystä asian ratkaisun kannalta. Kyllähän tuohon apuun tietysti muutama satanen ellei pari tonnia sitten mene.


      • silmään kustu?
        ... kirjoitti:

        Yksi vaihtoehto on, että otatte nyt joko arkkitehdin tai kiinteistöasioihin erikoistuneen lakimiehen tekemään hakemusta, niin tulee sellaiset perustelut joilla on merkitystä asian ratkaisun kannalta. Kyllähän tuohon apuun tietysti muutama satanen ellei pari tonnia sitten mene.

        Sen verran lisään, että rakennustarkastaja sanoi, että kannattaa tulla sitten paikanpäälle vielä suullisesti perustelemaan kantaansa... Voisikohan tuommoisesta asiantuntija-avusta tosiaan olla hyötyä - itsellä käy eittämättä mielessä, että jos kasvotusten perustelu on tärkeää, niin ehkä siinä pitää ennemminkin vaikuttaa ihmisläheiseltä eikä niinkään byrokraattiselta, mutta voin toki olla väärässäkin. Rehellisiä aiotaan joka tapauksessa olla, vaikkei meille (myyjä ainakaan) ole ollut. Rakennustarkastaja oli kunnassa silloin eri, kun tonttia ostettiin, nyt tänä vuonna kun asiaa ollaan kyselty, niin on ollut kyllä sama.


      • ottaisin
        silmään kustu? kirjoitti:

        Sen verran lisään, että rakennustarkastaja sanoi, että kannattaa tulla sitten paikanpäälle vielä suullisesti perustelemaan kantaansa... Voisikohan tuommoisesta asiantuntija-avusta tosiaan olla hyötyä - itsellä käy eittämättä mielessä, että jos kasvotusten perustelu on tärkeää, niin ehkä siinä pitää ennemminkin vaikuttaa ihmisläheiseltä eikä niinkään byrokraattiselta, mutta voin toki olla väärässäkin. Rehellisiä aiotaan joka tapauksessa olla, vaikkei meille (myyjä ainakaan) ole ollut. Rakennustarkastaja oli kunnassa silloin eri, kun tonttia ostettiin, nyt tänä vuonna kun asiaa ollaan kyselty, niin on ollut kyllä sama.

        mukaan suunnittelijan eli sen joka tekee sitten ne hakemukset ja asemakuvat neuvottelujen pohjalta.


      • ...
        silmään kustu? kirjoitti:

        Sen verran lisään, että rakennustarkastaja sanoi, että kannattaa tulla sitten paikanpäälle vielä suullisesti perustelemaan kantaansa... Voisikohan tuommoisesta asiantuntija-avusta tosiaan olla hyötyä - itsellä käy eittämättä mielessä, että jos kasvotusten perustelu on tärkeää, niin ehkä siinä pitää ennemminkin vaikuttaa ihmisläheiseltä eikä niinkään byrokraattiselta, mutta voin toki olla väärässäkin. Rehellisiä aiotaan joka tapauksessa olla, vaikkei meille (myyjä ainakaan) ole ollut. Rakennustarkastaja oli kunnassa silloin eri, kun tonttia ostettiin, nyt tänä vuonna kun asiaa ollaan kyselty, niin on ollut kyllä sama.

        Juu, varmasti kannattaa mennä paikan päälle.

        Enkä tarkoittanut asiantuntijaa siinä mielessä, että asiasta alkaisi riitelemään kunnan kanssa, vaan nimenomaan avuksi keskustelussa ja suunnitelmassa, sekä kertomaan, missä rajoissa rakennustarkastaja voi tehdä päätöksen jne.


    • silmään kustu?

      Tässäpä meidän tilanteen "tilannekatsaus" eli teidän neuvojen ansiosta olemme tämmöiseen ratkaisuun päätymässä. Kertokaa ihmeessä, että kannattaako tästä suunnitelmasta vielä jotain muuttaa:

      1) tarvittavat paperit on tilauksessa maanmittauslaitokselta

      2) otamme asemapiirrosta piirtämään jonkun ammattilaisen, tässä on suurin kysymysmerkki, että kuka se olisi, tekisi mieli käyttää pikkukunnan läheisen pikkukaupungin palveluita hyväksi, jotka varmaan tuntevat seudun

      * voisiko tässä kohtaa käyttää hyödyksi, että valitsisi hommaa tekemään jo vaikka mahdollisen tulevan (lievää toiveikkuutta ilmassa, että saataisiin luvat...) rakennusvalvojan vai ketä tuohon asemapiiroksen ja suunnittelutarveratkaisun hakemiseen pyytäisin avuksi?

      3) olen ottanut yhteyttä kiinteistö- ja rakennusalan tuntevaan lakimieheen (ko. firma Suomen johtava) ja tarkoituksena olisi, että teemme ensin itse suunnittelutarveratkaisuhakemuksen ja siihen olevat kommentit ja sitten näytämme lopuksi lakimiehelle, että kannattaako jotain siitä muuttaa tai siihen jotain lisätä (lähinnä niihin perusteluihin)

      4) sitten suunnittelutarveratkaisu hakemus kunnalle menemään ja peukut pystyyn

      Kiitokset teille kaikille, jotka olette tilannettamme kommentoineet!

      • aikanaan tehnyt

        sen voi piirtää itsekkin, koska se on melko suurpiirteinen.
        Siinä näytetään lähinnä mihin kohtaan talo on tarkoitus tehdä ja mistä tie kulkee.

        Melko oudolta tapukselta tämä kuulostaa, kun muistelee omaa tontin ostoa.
        Meillä oli kaupan ehtona, että tontille saa rakentaa.



        Kuinkahan tämä tapaus on päättynyt? Aikaa on kuitenkin mennyt jo 1½ vuotta.


    • jos haku yhä päällä

      Eli mikäli olet naapuritontilla, niin valita siitä maakauppiaan rakennusluvasta, jos se nyt on hakemassa sitä rakennuslupaa. JOs ehti jo hakea, et ehdi enää valittaa. Ymmärsin, että se on hakenut vasta suunnittelutarveratkaisun? Eli jos rakennuslupa vielä hakematta, niin kipin kapin valittamaan.

      • kysyvä200

        Miten lasketaan että kuinka monta rakennusoikeutta emätilassa on? Eli jos on 19,6ha tila, niin montako rakennusoikeutta siinä on?


      • suunnittelutarveratk
        kysyvä200 kirjoitti:

        Miten lasketaan että kuinka monta rakennusoikeutta emätilassa on? Eli jos on 19,6ha tila, niin montako rakennusoikeutta siinä on?

        vaan ne on merkitty osayleiskaavaan.
        Kunnalta saa tiedot mihin niitä paikkoja on merkitty.


    • Anonyymi

      Tämä on ihmeellinen ryssästely asia. Nykyaikana pitäisi unohtaa nk. kantatila käsite, koska tontit ovat itsenäisiä kuitenkin ja usein vapailta markkinoilta hankittuja.
      Miksi ihmeessä pitää olla jokin KANTATILA käsite ja sen oikeudet?
      Nykyään pitää antaa ihmisten toimia ja touhuta ilman mitään kantatilaan liitettyä rakennusoikeutta tai sen täyttymystä. Täysin naurettava käsite tuo "kantatila".
      On vaan tila ja tontteja. Jos ne lohkotaan niin ne ovat itsenäisiä.
      Jos niin ei ole niin kantatilalle pitäisi asettaa paineita eli jonkinlaista korvausvelvollisuutta siksi, että se asettaa painetta lohkoille ja estää ihmisten elämää.

      • Anonyymi

        Kirjoittele huuhaajuttusi huuhaapalstalle.
        Kun aikoinaan ison tilan isäntä rupesi myymään rantatontteja, niin niiden lukumäärä oli rajoitettu ettei synny taajamaa tai slummia. Muuten piti tehdä ranta- tms. kaava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoittele huuhaajuttusi huuhaapalstalle.
        Kun aikoinaan ison tilan isäntä rupesi myymään rantatontteja, niin niiden lukumäärä oli rajoitettu ettei synny taajamaa tai slummia. Muuten piti tehdä ranta- tms. kaava.

        Korjaus edelliseen. Ei se ison tilan isäntä tietenkään mitään tontteja voinut myydä jos ei ollut voimassaolevaa kaavaa.


    • Anonyymi

      Asiat menevät sekaisin, jos kirjoittajat eivät ymmärrä tontin ja tilan eroa.

      Ostin aikoinani tontin, minkä edessä oli ns. ylijäämätila. Myöhemmin jouduin ostamaan yijäämätilan saadakseni tieliittymän haluamaani kohtaan.

      Tila on omassa tapauksessani arvoton pala maata, kun taas tontin neliöhinta on siinä tonnin kieppeillä.

      • Anonyymi

        "Tila on omassa tapauksessani arvoton pala maata, kun taas tontin neliöhinta on siinä tonnin kieppeillä.

        Wau!!

        En tiennytkään, että Kampissa on ylijäämätiloja. Missään muualla kun ei makseta 4000 €/rakennusoikeusneliö!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      107
      2087
    2. Kirjoita nainen meistä jotain tänne

      tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K
      Ikävä
      118
      1600
    3. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      124
      1510
    4. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      106
      1337
    5. Paras olisi vain unohtaa

      Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop
      Ikävä
      75
      1226
    6. Kristityn megahyökkäys idän palstoilla on kauhistuttava

      Terroristikristityn megahyökkäys joka puolella on kauhistuttava, hänen viesteissään on järjetön määrä vihaa. Hän on idän
      Idän uskonnot
      488
      1145
    7. Voisitko laittaa

      Nimesi ensimmäisen ja kaksi viimeistä kirjainta tähän?
      Ikävä
      68
      1135
    8. IS viikonloppu 18-19.5.2024.

      Laatija Toni Pitkälä on itse laatinut ja kuvittanut 3- arvoista ristikkonsa. Nihkeästi tuntuu löytyvän ensimmäisiä var
      Sanaristikot
      88
      953
    9. Oliko vähä sometettu taas vai?

      Tuli aiva liika nopiaa traktorin perä vastahan. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2b3857b3-f2c6-424e-8051-506c7525223a
      Kauhava
      9
      932
    10. Nämä kaikki alla olevat aloitukset on saman naisen aloituksia

      Kuinka paljon täytyy vintissä viheltää että esiintyy välillä jopa miehenä, ja sitten itse vastailee omiin kysymyksiinsä?
      Ikävä
      138
      876
    Aihe