Joku kertoi nettiosoitteen, jossa oli selitetty Inkerin (Pohjois-Inkerin) maaomistuksesta. En ole etsinnöistä huolimatta löytänyt, joten joku lukija voi kai auttaa? Siinä artikkelissa oli mainittu perhekuntien osuuksista kylän maihin. Tämä kai aiheutti sen, että perheet yleensäkin sukupolvelta toiselle asuivat samalla paikalla? Miten lisämaan hankinta muuten tapahtui? Kyse 1800-1920 välisestä ajasta.
Maanomistus
Inkerissä
5
792
Vastaukset
- Venäjällä
päättyi v 1861. Siihen saakka ihmiset eivät saaneet muuttaa paikasta toiseen ilman maanomistajan lupaa. Kyse oli siis työvoiman pysyvyydestä. Maaorjuuden lakkauttamisen jälkeen kylät ostivat vähitellen "omia" maita itselleen takaisin. Virallinen maanjako eri talojen kesken saatiin aikaan vasta 1900-luvun alkuvuosina. Sitä ennen metsiä ja "joutomaita" hallittiin kylän yhteisillä päätöksillä. Pellot olivat varmaankin käytännössä jo jaettu talojen kesken jokaiselle omansa.
Tässä vielä yksi lehtijuttu maanhankinnasta Hietamäen alueelta:
Pietarin Sanomat 23.7.1871
Kunnassamme on ostettu perintömaata H K K Konstantin Nikolajevitsiltä seuraavassa järjestyksessä: Sunkuran kyläkunta on ostanut maata 3562 desjatiinaa 78281 ruplasta, Rospeekka 3748 desj 81287 ruplasta, Wuissokan kyläkunta 2674 desj 52640 ruplasta, Strelna 1763 desj 38752 ruplasta. Yhteisesti on neljä kyläkuntaa Tsarskoje Selon piirikunnasta ostanut maata nimeltä Metsähovi 2327 desj 58175 ruplasta.
Nämä maat on Pietarin piirikunnan lähettiläs kesäkuun 14 pnä 1871 vetänyt perintöoikeudeksi - muuvalkii,
mut vaa eri nimel.
Tuota maanomistusasiaa ei ole kukaan tainnut virallisesti selvitellä. Inkeriä ovat tutkineet melkein vain kielitieteilijät ja kansanrunoudentutkijat. Ja onneksi myös Ilmari Talve, jolla jotain onkin sanottu maanomistuksesta. Kielentutkijat eivät olleet ymmärtäneet laittaa kyselykaavakkeisiinsa maanomistusta ja muuta yhteiskunnallisia oloja koskevia kysymyksiä, vaan ovat murrehaastatteluissaan suunnistaneet Inkerissä Suomen sisäisten standardien mukaan. Ja moni asia Inkerin todellisuudesta onkin jäänyt täyteen pimentoon, ainakin julkaisuissa.
Inkerissä oli voimassa sarkajako niinkuin melkein kaikkialla muuallakin maanviljelys-Euroopassa. Talolla oli venäläisen käytännön mukainen osuus kylän maihin, miehenmaa oli perusyksikkö, vastannee jollakin tapaa skandinaavista manttaalia.
Oli kylä(kunnat) ja kyläkokoukset ja sarkojen mittaukset. Orjuuden aikaan hovinherra (siis kartanonomistaja) käytti suurinta osaa maista palkkansa hyväksi. Orjuuden lakkauttamisen jälkeen kyläkunnat saivat lisää maata ostamalla sitä aatelisilta, kuten ylempänä sanottiinkin. Vapauksien lisäännyttä lähti edustuksellinen paikallishallinto (zemstvo) kehittymään.
Ruotsissa (ja Suomessa) sarkajako ja kyläkuntien itsehallinto lakkautettiin jo 1700-luvulla ja siirtymistä toisnlaiseen maanomistukseen kesti 150 vuotta. Uusi maanomistus luotiin Suomessa isojako-nimisellä (t.suurjako) suurhankkeella.
Venäjällä sarkajako oli nimeltään mir (kylä/kunta/) ja isojako siellä on nimeltään Stolypinin reformi, joka aloitettiin vasta Japanin sodan jälkeen 1900-luvun alussa. Se päättyi kansallisromantikkojen vai oliko se sittenkin sossujen tekemään Stolypinin salamurhaan ja ensimmäiseen maailmansotaan. Monin paikoin siirryttiin sitten sarkajaosta suoraan kolhoosiin. Tosin neuvostohalllinto on muuttanut sarkajaon periaatetta miehenmaasta syömämiesten mukaiseksi.
Nyt voisi joku selvittää asiaa, kun se on puheeksikin tullut. - Inkerin alueelta
Ainakin nämä sivut löytyivät
http://koti.welho.com/ovesikko/inkeri.htm - Pohjois-Inkeri
Olen jonkin aikaa tutkaillut Karjalan kannaksella ja Pohjois-Inkerissä asuneiden sukunimiä. Yllätyksenä on ollut se, miten paljon samoja sukunimiä löytyy Karjalan kannaksella asuneilla ja esim. Lempaalassa asuneilla.
Eivät kai ihmiset muuttaneet Karjalan kannakselta tieten tahtoen maaorjuuteen? Eivätkö he saaneet 1700-luvulla verovapauksia ym. etuja muuttonsa tueksi. Missä vaiheessa heistä tuli maaorjia vai tuliko ollenkaan? Kuka omisti maat ja milloin he saivat niitä hankkia omistukseensa?- tai sitten orjuuden jälkeen
Uudisasukkaita muutti entisen väestön sekaan vanhalta Ruotsin puoleiselta Kannakselta (Äyräpään kihlakunnasta ja Jääskestä tai siis myöhemmältä Suomen-puoleiselta Kannakselta Ruotsin-vallan aikana 1600-luvulla. Silloin ei ollut orjuutta. Venäjän valta toi orjuuden, en tiedä kuinka pian, mutta orjia siellä sittemmin oltiin Kannaksen eteläpäässä eli ns.Pohjois-Inkerissä, niin kuin sitä nyt on alettu virallisesti nimittää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Muistakaa persut, että TE petitte, ei kokoomus
Miksikö kukaan ei arvostele kokoomusta? No sen vuoksi, että kokoomus noudattaa vaalilupauksiaan. Sen sijaan TE persut,1253123Seuraava hallituspohja - Kokoomus, kepu, persut + KD
Kokoomus saa ainakin 20% kannatuksen ensi vaaleissa, keskusta sanoisin noin 15%, persut todennäköisesti enemmän, ehkä 171942744Outo ilmiö - vasemmistolaiset eivät kirjoita mitään kokoomuksesta
joka sentään johtaa hallitusta, ja jonka talouspolitiikkaa noudatetaan. Nämä muutamat vasemmistolaiset jotka täällä aina652185Maria Veitola kommentoi soutelija Saarion huomionhakuisuutta
"Minusta on jotenkin kuvottavaa, kuinka kovalla intensiteetillä Suomi-media seuraa miessankari Jari Saarion merihätää. S2581524Väestöstä vain vassarit vaihtuvat nopeammin kuin persut
Kevääseen 2023 verrattuna vassareita 50 prosenttia enemmän, ja persuja 25 prosenttia vähemmän.41464Vihervassarit
Vihervassarit sitä, vihervassarit tätä. Minulla on paha mt-ongelma. Se tuli lobotomian jälkioireina. Vihervassarit tät241346Lopetan ikävöinnin
Ei meistä enää koskaan tule mitään. Olen ikävöinyt ja kaivannut enkä saa mitään vastakaikua ja lämpöä. Parempi erillään31201Ei ole liian myöhäistä..
Tule mun luo ja katso silmiin, niin saadaan taas se sanaton yhteys ja sano sitten vain anteeksi rakas ja suutele ja hala3952Ei osattu ratkaista etääntymistä
Mä jäädyin eikä sulla ole taitoa sulattaa. Parempi antaa olla, vaikka toivoin jotain muuta. Miehelle.115910Esprit hoitokdit Varkaudessa?
Asun keskisuomessa ja käyn satunnaisesti äitini luona Varkaudessa. Äitin tarvitsee kohta hoitajan kotiin tai hoitokodin103883