Joku kertoi nettiosoitteen, jossa oli selitetty Inkerin (Pohjois-Inkerin) maaomistuksesta. En ole etsinnöistä huolimatta löytänyt, joten joku lukija voi kai auttaa? Siinä artikkelissa oli mainittu perhekuntien osuuksista kylän maihin. Tämä kai aiheutti sen, että perheet yleensäkin sukupolvelta toiselle asuivat samalla paikalla? Miten lisämaan hankinta muuten tapahtui? Kyse 1800-1920 välisestä ajasta.
Vastaukset 5
- Venäjällä
päättyi v 1861. Siihen saakka ihmiset eivät saaneet muuttaa paikasta toiseen ilman maanomistajan lupaa. Kyse oli siis työvoiman pysyvyydestä. Maaorjuuden lakkauttamisen jälkeen kylät ostivat vähitellen "omia" maita itselleen takaisin. Virallinen maanjako eri talojen kesken saatiin aikaan vasta 1900-luvun alkuvuosina. Sitä ennen metsiä ja "joutomaita" hallittiin kylän yhteisillä päätöksillä. Pellot olivat varmaankin käytännössä jo jaettu talojen kesken jokaiselle omansa.
Tässä vielä yksi lehtijuttu maanhankinnasta Hietamäen alueelta:
Pietarin Sanomat 23.7.1871
Kunnassamme on ostettu perintömaata H K K Konstantin Nikolajevitsiltä seuraavassa järjestyksessä: Sunkuran kyläkunta on ostanut maata 3562 desjatiinaa 78281 ruplasta, Rospeekka 3748 desj 81287 ruplasta, Wuissokan kyläkunta 2674 desj 52640 ruplasta, Strelna 1763 desj 38752 ruplasta. Yhteisesti on neljä kyläkuntaa Tsarskoje Selon piirikunnasta ostanut maata nimeltä Metsähovi 2327 desj 58175 ruplasta.
Nämä maat on Pietarin piirikunnan lähettiläs kesäkuun 14 pnä 1871 vetänyt perintöoikeudeksi - muuvalkii,
mut vaa eri nimel.
Tuota maanomistusasiaa ei ole kukaan tainnut virallisesti selvitellä. Inkeriä ovat tutkineet melkein vain kielitieteilijät ja kansanrunoudentutkijat. Ja onneksi myös Ilmari Talve, jolla jotain onkin sanottu maanomistuksesta. Kielentutkijat eivät olleet ymmärtäneet laittaa kyselykaavakkeisiinsa maanomistusta ja muuta yhteiskunnallisia oloja koskevia kysymyksiä, vaan ovat murrehaastatteluissaan suunnistaneet Inkerissä Suomen sisäisten standardien mukaan. Ja moni asia Inkerin todellisuudesta onkin jäänyt täyteen pimentoon, ainakin julkaisuissa.
Inkerissä oli voimassa sarkajako niinkuin melkein kaikkialla muuallakin maanviljelys-Euroopassa. Talolla oli venäläisen käytännön mukainen osuus kylän maihin, miehenmaa oli perusyksikkö, vastannee jollakin tapaa skandinaavista manttaalia.
Oli kylä(kunnat) ja kyläkokoukset ja sarkojen mittaukset. Orjuuden aikaan hovinherra (siis kartanonomistaja) käytti suurinta osaa maista palkkansa hyväksi. Orjuuden lakkauttamisen jälkeen kyläkunnat saivat lisää maata ostamalla sitä aatelisilta, kuten ylempänä sanottiinkin. Vapauksien lisäännyttä lähti edustuksellinen paikallishallinto (zemstvo) kehittymään.
Ruotsissa (ja Suomessa) sarkajako ja kyläkuntien itsehallinto lakkautettiin jo 1700-luvulla ja siirtymistä toisnlaiseen maanomistukseen kesti 150 vuotta. Uusi maanomistus luotiin Suomessa isojako-nimisellä (t.suurjako) suurhankkeella.
Venäjällä sarkajako oli nimeltään mir (kylä/kunta/) ja isojako siellä on nimeltään Stolypinin reformi, joka aloitettiin vasta Japanin sodan jälkeen 1900-luvun alussa. Se päättyi kansallisromantikkojen vai oliko se sittenkin sossujen tekemään Stolypinin salamurhaan ja ensimmäiseen maailmansotaan. Monin paikoin siirryttiin sitten sarkajaosta suoraan kolhoosiin. Tosin neuvostohalllinto on muuttanut sarkajaon periaatetta miehenmaasta syömämiesten mukaiseksi.
Nyt voisi joku selvittää asiaa, kun se on puheeksikin tullut. - Inkerin alueelta
Ainakin nämä sivut löytyivät
http://koti.welho.com/ovesikko/inkeri.htm - Pohjois-Inkeri
Olen jonkin aikaa tutkaillut Karjalan kannaksella ja Pohjois-Inkerissä asuneiden sukunimiä. Yllätyksenä on ollut se, miten paljon samoja sukunimiä löytyy Karjalan kannaksella asuneilla ja esim. Lempaalassa asuneilla.
Eivät kai ihmiset muuttaneet Karjalan kannakselta tieten tahtoen maaorjuuteen? Eivätkö he saaneet 1700-luvulla verovapauksia ym. etuja muuttonsa tueksi. Missä vaiheessa heistä tuli maaorjia vai tuliko ollenkaan? Kuka omisti maat ja milloin he saivat niitä hankkia omistukseensa?- tai sitten orjuuden jälkeen
Uudisasukkaita muutti entisen väestön sekaan vanhalta Ruotsin puoleiselta Kannakselta (Äyräpään kihlakunnasta ja Jääskestä tai siis myöhemmältä Suomen-puoleiselta Kannakselta Ruotsin-vallan aikana 1600-luvulla. Silloin ei ollut orjuutta. Venäjän valta toi orjuuden, en tiedä kuinka pian, mutta orjia siellä sittemmin oltiin Kannaksen eteläpäässä eli ns.Pohjois-Inkerissä, niin kuin sitä nyt on alettu virallisesti nimittää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Törkeä petosepäily Suomussalmella
Uutisoi maikkari. Uhrin nimiin on nostettu pankkilainaa, hänet on saatu sijoittamaan hevosiin ja ostamaan autoja. Ei ta883892Poliisi etälamautti, sitten pahoinpiteli
Vaikeasti kehitysvammaisen niin vakavasti että kuoli pian sairaalassa. Ei osannut kehitysvammainen heti noudattaa polii4121422Anni Ihamäki saa tylyä kommenttia TTK:sta - Erityisesti tämä "vääryys" ärsyttää
Kaikille ei ole mieleen se, että Anni Ihamäki on mukana uudella Tanssii Tähtien Kanssa -kaudella. Ihamäki saa varsin ty391107Päivän Riikka: Pandan suklaatehdas Jyväskylästä Viroon
Menkää töihin! Viroon! --- Liki sata vuotta kestänyt suklaantuotanto makeisvalmistaja Pandan tehtaalla Vaajakoskella pä227933Mies, olen pahoillani kun olen kuvitellut
Että pitäisit minusta. En sitä mistään tähdistä kuitenkaan lukenut, mulle vaan tuli jostain semmoinen tunne, kun itse ty72933Mitä et ole valmis sietämään ihmissuhteissasi ja miksi?
Aiemmin jo kyseltiin mitkä vaatimukset olivat mielestänne liiallisia. Kyselläänkin nyt sitä, että millaisilla asioilla s292835Tiesitkö? Vappu Pimiän ensimmäinen aviomies ei ole Teemu-rakas
Vappu Pimiä on tätä nykyä naimisissa Teemu Huuhtasen kanssa. Pimiä on toista kertaa naimisissa, sillä ensimmäinen liitto24802Sysmä tarvitsee päätöksiä
Sysmä tarvitsee päätöksiä – ei p*anjauhantaa** Kirjoitan kuntapolitiikan ulkopuolisena tarkkailijana. Sysmän poliittinen25727Älä nyt ylikuormitu vaikka sinusta pidänkin rakas nainen
Tiedän, että olet minulle oikea. En halua pilata tätä juttua malttamattomuudella, mutta epäilen. Haluan vain olla lähel33701Älä katoa elämästäni
Kävelyllä mietin olisitpa varjo takanani vierelläni sivullani Älä katoa koskaan ole siinä pidä kädestäni kiinni ole kan41693