Haaste kreationisteille

Pallo on kyllä sinulla mutta laitetaan vähän alkua:

Yhdellä bitillä voi välittää yhden kyllä/ei -tiedon. Kaksi bittiä selviytyy neljästä vaihtoehdosta, kolme bittiä kahdeksasta jne.

DNA on kuten bittijono, siinä vain on bittien paikalla aminohappoja. Jos olisi vaikkapa DNA, jonka mitta vastaisi 16 bittiä, se kykenisi tallettamaan itseensä 65536 eri vaihtoehtoa. Jos tuo DNA mutaation seurauksena kahdentuisi, olisi siinä sen jälkeen 32 bittiä ja niin ollen se kykenisi säilömään 4294967296 erilaista vaihtoehtoa.

Sen miksi jotkut noista vaihtoehdoista ovat informaatiota ja jotkut eivät, saat kyllä itse selittää.

Evoluutioteorian puitteissa geneettisen informaation määrä voi lisääntyä, vähentyä tai pysyä ennallaa. Se ei ole kovin oleellista. Oleellista on vain että informaatio muuttuu lisääntymisprosessissa. Informaation määrällä ei sinänsä ole väliä.

Sinä väitit, että genettinen informaatio ei voi mitenkään lisääntyä, joten selvitä ystävällisesti, miten geneettisen informaation määrää mitataan ja mikä estää sen informaation lisääntymisen.

Hmm..? Informaation katoaminen.. sen pitäisi tarkoittaa genomin lyhentymistä. emäsparien katoamista kuin tuhka tuuleen. Lajien pitäisi menettää ominaiosuuksia joita sillä on ollut tarkasteluhetkellä. Menikö oikein? Eli missään tapauksessa eivoida käsitellä asiaa niin että tiety ominaisuus muuttuisi aikaamyöden? Ominaisuudet voivat vain kadota?

Ei herrantähden mitä paskaa.. Olisiko sinulla esimerkkejä moiselel olettamukselle?

Isoin ongelma Dembskin sepustuksien kanssa on se, että ne ovat sekä huonoa matematiikkaa että huonoa luonnonfilosofiaa. Huonoa matematiikkaa sen takia, että sillä ei ole juurikaan mitään tekemistä matematiikan kanssa. Huonoa luonnonfilosofiaa sen takia, että sillä ei ole mitään tekemistä luonnon kanssa.

Pahin ongelma on siinä, että mistä hitosta Dembski tietää miten jokin biologinen toiminto suhtautuu Kolmogorov kompleksisuuteen. Onko biologisen toiminnon koodaava DNA-pätkä isoa vai pientä Kolmogorov kompleksesuutta. Missä tämä on todistettu? Miten tämä todistus välttää Barryn paradoksin? Muutenkin mietin miten tätä voitaisiin mukamas matemaattisesti käsitellä. Miten biologinen toiminto määriteltäisiin matemaattisesti, niin että sillä olisi jotakin vastinetta reaalimaailmassa? Ja vaikka onnistuisimme tässä määritelmässä, niin voidaan osoittaa, että kun informaation pituus ylittää tietyn rajan, niin tämän jälkeen emme voi enää matemaattisesti todistaa, että onko kyseinen informaatiota monimutkaista. Näihin kysymyksiin liittyvät vastaukset ovat sen verran kovaa kamaa, että mikäli Dembski olisi saanut jotakin oikeaa näihin kysymyksiin liittyen todistettua, niin informaatikkojen piirissä kävisi todellinen suhina. Mutta ikävä tosiasia Dembskin kannalta on se, että informaatioteoreetikot eivät näe Dembskin räpellyksissä mitään mielenkiintoista, vaan ohittavat sen pseudomatematiikkana.

pahimmat ongelmat kirjoitti:

Isoin ongelma Dembskin sepustuksien kanssa on se, että ne ovat sekä huonoa matematiikkaa että huonoa luonnonfilosofiaa. Huonoa matematiikkaa sen takia, että sillä ei ole juurikaan mitään tekemistä matematiikan kanssa. Huonoa luonnonfilosofiaa sen takia, että sillä ei ole mitään tekemistä luonnon kanssa.

Pahin ongelma on siinä, että mistä hitosta Dembski tietää miten jokin biologinen toiminto suhtautuu Kolmogorov kompleksisuuteen. Onko biologisen toiminnon koodaava DNA-pätkä isoa vai pientä Kolmogorov kompleksesuutta. Missä tämä on todistettu? Miten tämä todistus välttää Barryn paradoksin? Muutenkin mietin miten tätä voitaisiin mukamas matemaattisesti käsitellä. Miten biologinen toiminto määriteltäisiin matemaattisesti, niin että sillä olisi jotakin vastinetta reaalimaailmassa? Ja vaikka onnistuisimme tässä määritelmässä, niin voidaan osoittaa, että kun informaation pituus ylittää tietyn rajan, niin tämän jälkeen emme voi enää matemaattisesti todistaa, että onko kyseinen informaatiota monimutkaista. Näihin kysymyksiin liittyvät vastaukset ovat sen verran kovaa kamaa, että mikäli Dembski olisi saanut jotakin oikeaa näihin kysymyksiin liittyen todistettua, niin informaatikkojen piirissä kävisi todellinen suhina. Mutta ikävä tosiasia Dembskin kannalta on se, että informaatioteoreetikot eivät näe Dembskin räpellyksissä mitään mielenkiintoista, vaan ohittavat sen pseudomatematiikkana.

Lue lisää

Wikipediasta:

"tiettyä tietoa" eli "täsmennettyä kompleksista informaatiota:"

"
Sillä on sekä suuri informaatiosisältö, koska sitä ei voi pakata ja suuri eritellyn tiedon sisältö, koska se noudattaa tiettyä kaavaa (kielioppi).
"

Omassa tietolähteessäni:

"Juuri TMI tunnistaa Kolmogorov-Chaitinen algoritmisen informaation teoriassa
hyvin tiiviisti pakattavissa olevat, ei-satunnaiset lukujen jonot."

Näyttävät olevan keskenään ristiriidassa. Toisessa sanotaan "ei voi pakata" ja toisessa
"hyvin tiiviisti pakattavissa olevat". Wikipedia taitaa olla lähempänä sitä, mitä
Dembski todella tarkoittaa, joten omassa tietolähteessäni taitaa olla kirjoitusvirhe.