Paras puukattila

Meidän naapurilla kaksoiskattila joka savuttaa aamusta iltaan kesät talvet. Mulla itellä Veto 20 ja 1500litran varaaja. Välillä savua voi tulla jopa 15 minuuttia sytyksen jälkeen mutta se nyt ei ole mitään tuohon naapuriin verrattuna. Puitakin mulla menee varmaan kolmannes naapuriin verrattuna. Johan siinä naapurilla kattilan vaihto maksaisi itsensä takaisin jo parissa vuodessa vaikka hakkaakin puut omasta metsästä.

Laitappa se stokrin puhaltaja päälle kun poltat alussa puita.
Lisähappi parantaa palamista.

Mulla Arimax 240 Schiedelin hormilla autotallissa. Sama homma, rutikuiviakin puita lisätessä kesäaikaan kortteli oli kuin krematorio. Huomasin, että seuraavat toimenpiteet lievensi savunmuodostumista: 1) veto lähes täysille kattilasta, palaa kuumempana, säätö niin ettei kattila pääse pienentämään peltiä liikaa 2) jos valmïspiippu niin sadehattu saattaa pysäyttää vedon piipun yläpäähän ja savut leviää vaakatasoon -- > itse teetätin hattuun korotuksen n. 20 cm , jolloin savu ei heti törmää vaakatasossa olevaan hattuun.

veli hyvä kirjoitti:

Meidän naapurilla kaksoiskattila joka savuttaa aamusta iltaan kesät talvet. Mulla itellä Veto 20 ja 1500litran varaaja. Välillä savua voi tulla jopa 15 minuuttia sytyksen jälkeen mutta se nyt ei ole mitään tuohon naapuriin verrattuna. Puitakin mulla menee varmaan kolmannes naapuriin verrattuna. Johan siinä naapurilla kattilan vaihto maksaisi itsensä takaisin jo parissa vuodessa vaikka hakkaakin puut omasta metsästä.

Lue lisää

Ei edes sytyttäessä.
Sytytys on vaivatonta kun luukku on kuin leivinuunissa, laitan ensin hiukan pieniä
sytkepuita ja pahvin tai tuohenpalan päälle ja ei kun tuli perään hetken perästä täytän tarpeellisen määrän klapeja, savukaasuimuri hoitaa, että vetoa riittää. Piipun pituus vain noin 4,5m ei vetongelmia.

Kyllä kotimaiset kattilat ovat kehityksen jälkijunassa, nyt vasta ruvetaan matkimaan eurooppalaisia pannuja.

Eikä savuta yhtään kirjoitti:

Ei edes sytyttäessä.
Sytytys on vaivatonta kun luukku on kuin leivinuunissa, laitan ensin hiukan pieniä
sytkepuita ja pahvin tai tuohenpalan päälle ja ei kun tuli perään hetken perästä täytän tarpeellisen määrän klapeja, savukaasuimuri hoitaa, että vetoa riittää. Piipun pituus vain noin 4,5m ei vetongelmia.

Kyllä kotimaiset kattilat ovat kehityksen jälkijunassa, nyt vasta ruvetaan matkimaan eurooppalaisia pannuja.

Lue lisää

Jos puumäärässä X on x kWh ja ne poltetaan yläpalokattilassa jossa savukaasut on ilman puhallinta 200c tai käänteispalokattilassa savukaasuimurin kanssa jossa savukaasut on 200c niin kuinka paljon eroa on hyötysuhteessa? Molemmissa tapauksissa piipusta ei tule näkyvää savua eli palaminen on puhdasta.

...???... kirjoitti:

Jos puumäärässä X on x kWh ja ne poltetaan yläpalokattilassa jossa savukaasut on ilman puhallinta 200c tai käänteispalokattilassa savukaasuimurin kanssa jossa savukaasut on 200c niin kuinka paljon eroa on hyötysuhteessa? Molemmissa tapauksissa piipusta ei tule näkyvää savua eli palaminen on puhdasta.

Lue lisää

http://www.rica.fi/data/pdf-tiedostot/Rica_Heating/Yleistietoa_puulammitys.pdf
- Yläpalokattilat, liekin lämpö n. 500 °C
- Alapalokattilat, liekin lämpö n. 800 °C
- Käänteispalokattilat, liekin lämpö toisiopalossa yli 1000 °C

lämpö ratkaisee kirjoitti:

http://www.rica.fi/data/pdf-tiedostot/Rica_Heating/Yleistietoa_puulammitys.pdf
- Yläpalokattilat, liekin lämpö n. 500 °C
- Alapalokattilat, liekin lämpö n. 800 °C
- Käänteispalokattilat, liekin lämpö toisiopalossa yli 1000 °C

Lue lisää

Äkkiseltään jäin kaipaamaan tuonne suoraa selvitystä että kuinkas monta prosenttia hyötysuhde nousee lämpötilan mukana kwh/kg puuta. Tuo lämpökäppyrä vailla aika ja lämpötilamääreitä oli kun ILP:pien mainostamista konsanaan ;)

Eikä savuta yhtään kirjoitti:

Ei edes sytyttäessä.
Sytytys on vaivatonta kun luukku on kuin leivinuunissa, laitan ensin hiukan pieniä
sytkepuita ja pahvin tai tuohenpalan päälle ja ei kun tuli perään hetken perästä täytän tarpeellisen määrän klapeja, savukaasuimuri hoitaa, että vetoa riittää. Piipun pituus vain noin 4,5m ei vetongelmia.

Kyllä kotimaiset kattilat ovat kehityksen jälkijunassa, nyt vasta ruvetaan matkimaan eurooppalaisia pannuja.

Lue lisää

Terve.

Itellä tuollainen Rica atmos 18spl ja nyt pitäisi hormi putkittaa. Ihan uteliaisuudesta kysynkin nyt että minkä kokoinen ja millainen hormi teillä on? Tiedän että tää on vanha keskustelu mutta yrittänyttä ei laiteta;)

Hei.Halkomalla puita piniksi tikuiksi laita niitä 5-10 kpl ja tuhella sytyttä kyllä tulee nopeat tulet. Sen jälkeen normaalia puuta .

4hfn8pnf kirjoitti:

Hei.Halkomalla puita piniksi tikuiksi laita niitä 5-10 kpl ja tuhella sytyttä kyllä tulee nopeat tulet. Sen jälkeen normaalia puuta .

Pekka 10v tässä kirottelee kuinka tulli syttyy.

jos on vaan kuution varaaja niin ei voi tunkea metrisiä halkoja kovinkaan montaa
kun kiehuu, eiköhän sen pannun kuulu olla suhteessa varaajaan oikeankokoinen ja tehoinen.

Kyllä se pannukomeron kokokin jotain merkkaa saneeraajalla, silloin 70luvulla kun pannuhuone tehtiin Jämä Miniterin ympärille.

Nuo uudet alapaloiset ovat turha pitkiä saneeraajalle kaikki kotimaiset yli metrin
ainoa mahdollisuus on käänteispalokattila ja onkin sitten parasta mitä rahalla saa.

savuttava "miilu".
Se on jo niin vanhanaikainen polttotekniikka, että ne pitäisi jo kieltää lailla.
Vaikka olisi kuin Arimax 35.n niin koskaan se ei pärjää käänteispalokattilalle
palamisen puhtaudessa.

yläpalokattila on kirjoitti:

savuttava "miilu".
Se on jo niin vanhanaikainen polttotekniikka, että ne pitäisi jo kieltää lailla.
Vaikka olisi kuin Arimax 35.n niin koskaan se ei pärjää käänteispalokattilalle
palamisen puhtaudessa.

Lue lisää

kuivaa puuta käänteispalolle?????? kuivuri pitää olla.

yläpalokattila on kirjoitti:

savuttava "miilu".
Se on jo niin vanhanaikainen polttotekniikka, että ne pitäisi jo kieltää lailla.
Vaikka olisi kuin Arimax 35.n niin koskaan se ei pärjää käänteispalokattilalle
palamisen puhtaudessa.

Lue lisää

Yläpalot ja alapalot on vanhanaikaisia vaikkeivät savutakkaan kunnolla säädettynä, mutta kerro sinä nykyaikainen kuinka paljon enemmän saadaan kwh kilosta puuta jos se palaa 500/800/1000c ja savukaasut on 200c.

Itse tiedän kyllä että kuumemmassa tulessa puu palaa nopeammin, mutta luonnonvedolla tarviaa kauhean pitkän piipun ja puhaltimet syövät hyötysuhdetta.

sinä nykyaikainen kirjoitti:

Yläpalot ja alapalot on vanhanaikaisia vaikkeivät savutakkaan kunnolla säädettynä, mutta kerro sinä nykyaikainen kuinka paljon enemmän saadaan kwh kilosta puuta jos se palaa 500/800/1000c ja savukaasut on 200c.

Itse tiedän kyllä että kuumemmassa tulessa puu palaa nopeammin, mutta luonnonvedolla tarviaa kauhean pitkän piipun ja puhaltimet syövät hyötysuhdetta.

Lue lisää

Arvaan tai päättelen kun en tiedä :)

Käänteispalokattilalla saa samasta puumäärästä 50% enemmän energiaa kuin vastaavalla yläpalokattilalla. 500 astetta(yläpalo) vs 1000 astetta(käänteispalo).

Olisiko se näin yksinkertaista?

Viisaammat laittakoon faktat pöytään.

veikkaus kirjoitti:

Arvaan tai päättelen kun en tiedä :)

Käänteispalokattilalla saa samasta puumäärästä 50% enemmän energiaa kuin vastaavalla yläpalokattilalla. 500 astetta(yläpalo) vs 1000 astetta(käänteispalo).

Olisiko se näin yksinkertaista?

Viisaammat laittakoon faktat pöytään.

Lue lisää

Itse arvaan tässä lottorivissä että puhaltimen kanssa painetaan tuli kuumaksi ja se palaa puolta nopeammin kuin vapaassa vedossa joten suuria eroja ei synny siinä tuottaako kattila 40kw tunnin vai 20kw 2 tuntia samalla puumäärällä.

Meidän mökillä kun takan luukut on auki se palaa puolta pitempään (hyvä säteilylämmitin kylmään rakennukseen eikä lämmitä liian kuumaksi kylmää tiilikasaa. Piipusta ei tule savua joten mitään kitupolttoa se ei ole) mutta kun takan luukut on kiinni niin ilmaluukkujen kautta rajoitettu ilma tekee kovemman vedon, ei säteile suoraan enää ollenkaan mutta uunin pinta tulee lämpimämmäksi (hyvä kun lämmittää toisena päivänä).

Jos laittaisin puhaltimen luukkuun niin palaminen kiihtyisi edelleen ja paloaika lyhenisi vastaavasti. Mutta ahjot on erikseen, seppä tarviaa tosi kuumaa, minä en.

veikkaus kirjoitti:

Arvaan tai päättelen kun en tiedä :)

Käänteispalokattilalla saa samasta puumäärästä 50% enemmän energiaa kuin vastaavalla yläpalokattilalla. 500 astetta(yläpalo) vs 1000 astetta(käänteispalo).

Olisiko se näin yksinkertaista?

Viisaammat laittakoon faktat pöytään.

Lue lisää

50% enemmän ei onnistu tai muuten käänteispalokattiloista pitäisi mättää puita pois. Yläpalokattiloidenkin hyötysuhde on yli 60%.

Kattiloiden tehon mittaamiseen liittyy niin paljon muuttujia että absoluuttista totuutta ei voi antaa. Minkä kokoiseksi halottua puuta, millainen veto jne... Toki kaikkihan yrittää optimaalista polttoa muttei se aina onnistu. Mikään ulkopuolinen laitos ei taida olla kiinnostunut kattiloiden mittaamisesta joten olemme mainostajien armoilla.

Itsellä on Arimax 240 yläpalokattila ja puita menee vuodessa noin 20 pinomottia. Ehkä noin 15 vuoden kuluttua olen vaihtamassa kattilaa ja sitten polttoaineen kulutus pienenee noin x pinomottia. Oman 3000 litran varaajan saan normaalisti täyteen 100 pinolitralla puita ( 2 uunillista). En jaksa uskoa että nykypäivän käänteispalokattiloilla sama saavutetaan uunillisella / 50 pinolitralla puita...tai jos uunillinen on iso niin sitten se on toinen asia. Esim Vedan metrihalkokattilalla saa varmasti uunillisella tuon kokoisen varaajan lämpimäksi ;)

vailla täälläkin kirjoitti:

50% enemmän ei onnistu tai muuten käänteispalokattiloista pitäisi mättää puita pois. Yläpalokattiloidenkin hyötysuhde on yli 60%.

Kattiloiden tehon mittaamiseen liittyy niin paljon muuttujia että absoluuttista totuutta ei voi antaa. Minkä kokoiseksi halottua puuta, millainen veto jne... Toki kaikkihan yrittää optimaalista polttoa muttei se aina onnistu. Mikään ulkopuolinen laitos ei taida olla kiinnostunut kattiloiden mittaamisesta joten olemme mainostajien armoilla.

Itsellä on Arimax 240 yläpalokattila ja puita menee vuodessa noin 20 pinomottia. Ehkä noin 15 vuoden kuluttua olen vaihtamassa kattilaa ja sitten polttoaineen kulutus pienenee noin x pinomottia. Oman 3000 litran varaajan saan normaalisti täyteen 100 pinolitralla puita ( 2 uunillista). En jaksa uskoa että nykypäivän käänteispalokattiloilla sama saavutetaan uunillisella / 50 pinolitralla puita...tai jos uunillinen on iso niin sitten se on toinen asia. Esim Vedan metrihalkokattilalla saa varmasti uunillisella tuon kokoisen varaajan lämpimäksi ;)

Lue lisää

Talokaupoissa on taannoin ollut aivan sama minkälaista taloa kauppaa, mutta nyt ostajat sihtaavat pieniäkin yksityiskohtia. Sun pitää löytää melko hölmö ostaja että pystyt perustelemaan ko. miilun vastaavan nykyaikaisia vehkeitä.

Vanhat autot ovat arvokkaita, huonot kattilat arvottomia. Kuka haluaa ensitöikseen investoida uuteen lämmitysjärjestelmään?

myyjä 2009 kirjoitti:

Talokaupoissa on taannoin ollut aivan sama minkälaista taloa kauppaa, mutta nyt ostajat sihtaavat pieniäkin yksityiskohtia. Sun pitää löytää melko hölmö ostaja että pystyt perustelemaan ko. miilun vastaavan nykyaikaisia vehkeitä.

Vanhat autot ovat arvokkaita, huonot kattilat arvottomia. Kuka haluaa ensitöikseen investoida uuteen lämmitysjärjestelmään?

Lue lisää

Yläpalokattila ei ole miilu, olet väärinymmärtänyt koska nyt ei puhuta mistään Porin Matista ;)

Jos omalla työllä (joka on yhtä arvokasta on sitten omassa metsässä tai katsoo telkkaria sohvalla) tekee talon lämmityspuut ja vuodessa niitä menee käänteispaloisessa 16 mottia ja yläpaloisessa 20 mottia niin hommassa se tietää yhtä kuntosalipäivää enemmän.

Vai yritätkö verrata jotain kaksoispesäkattilaa yläpaloiseen puukattilaan?

tarpeksi kirjoitti:

kuivaa puuta käänteispalolle?????? kuivuri pitää olla.

käänteispaloisesta. Niissä kun on tuo savukaasuimuri, et arvaakkaan kuinka hyviä ne ovat, meidän pipun pituus on vaan 4,5m ja pelittää vaik ei ne puutkaan ole ihan riihikuivia. Savusta ei hajuakaan.

ja mikä miilu? kirjoitti:

Yläpalokattila ei ole miilu, olet väärinymmärtänyt koska nyt ei puhuta mistään Porin Matista ;)

Jos omalla työllä (joka on yhtä arvokasta on sitten omassa metsässä tai katsoo telkkaria sohvalla) tekee talon lämmityspuut ja vuodessa niitä menee käänteispaloisessa 16 mottia ja yläpaloisessa 20 mottia niin hommassa se tietää yhtä kuntosalipäivää enemmän.

Vai yritätkö verrata jotain kaksoispesäkattilaa yläpaloiseen puukattilaan?

Lue lisää

ole koskan nähnyt polton jäljiltä käänteispalokattilan palo-tai tuhkatilaa.
Voin vakuuttaa, että koluttuani läpi koko repertuaarin olen jo oppinut eroittamaan hyvän kattilan huonosta.
Kokemusta, esimmäinen kaksoikattila, toinen alapalo ja nykyisin käänteispalo.
Puun kulutus käänteispaloisessa on vain vähäisempää verrattuna 10v vanhaan alaploiseen. Yläpaloisesta eim kannata puhua mitään, savua oli kuin Narvan palossa.

Vierailkaa semmoisissa paikoissa mistä löytyy käänteispalokattila niin näette.
Suomalainenhan ei usko ennenkuin näkee.

PS. Kattilani EI ole kotimaista valmistetta.

et ilmeisesti kirjoitti:

ole koskan nähnyt polton jäljiltä käänteispalokattilan palo-tai tuhkatilaa.
Voin vakuuttaa, että koluttuani läpi koko repertuaarin olen jo oppinut eroittamaan hyvän kattilan huonosta.
Kokemusta, esimmäinen kaksoikattila, toinen alapalo ja nykyisin käänteispalo.
Puun kulutus käänteispaloisessa on vain vähäisempää verrattuna 10v vanhaan alaploiseen. Yläpaloisesta eim kannata puhua mitään, savua oli kuin Narvan palossa.

Vierailkaa semmoisissa paikoissa mistä löytyy käänteispalokattila niin näette.
Suomalainenhan ei usko ennenkuin näkee.

PS. Kattilani EI ole kotimaista valmistetta.

Lue lisää

Tottahan tuo on, että oikein käytettynä ja kuivalla puulla käänteispaloperiaatteella tuhkaa tulee vähän ja palopinnat pysyvät puhtaana. Jopa kotimasella Vedalla näin tapahtuu, siis tuubeista kuona lähtee ihan kevyesti harjaamalla.
Mutta kun savukaasulämpötila alenee, niin hormiin kertyy eri tavalla tavaraa kuin yläpalokattilassa, jossa savukaasulämpötilat ovat 1,5-2 kertaiset. Että edullista olisi hieman hyötysuhteesta tinkimällä nostaa savukaasulämpötila sinne 200 asteen paikkeille. Täydessä tulessa ei esim. Vedalla piipun pästä tule juurikaan näkyvää sauhua, jos puut vaan ovat kuivia.

ja mikä miilu? kirjoitti:

Yläpalokattila ei ole miilu, olet väärinymmärtänyt koska nyt ei puhuta mistään Porin Matista ;)

Jos omalla työllä (joka on yhtä arvokasta on sitten omassa metsässä tai katsoo telkkaria sohvalla) tekee talon lämmityspuut ja vuodessa niitä menee käänteispaloisessa 16 mottia ja yläpaloisessa 20 mottia niin hommassa se tietää yhtä kuntosalipäivää enemmän.

Vai yritätkö verrata jotain kaksoispesäkattilaa yläpaloiseen puukattilaan?

Lue lisää

Noin 9 vuotta olen lämmittänyt taloa jämän 141 yläpalokattilalla varaaja. En laittaisi samanlaista enää uudestaan. Talvella järjetön homma lämmityksessä (talo 300m2) puuta kattilaan vähintään puolen tunnin välein ja lämmitysaika pahimmillaan 12 h päivässä.
Lisäksi hyötysuhde tuntuis olevan aika huono (savukaasut helposti 400-500c)
Jos tällä nyt vielä vuoden-pari lämmittäisi, niin sitten menee jämän kattila kyllä kiertoon ;-)
Seuraava kattila on luultavasti kespesin tai lakan alapalo..

lämmitystä kirjoitti:

Noin 9 vuotta olen lämmittänyt taloa jämän 141 yläpalokattilalla varaaja. En laittaisi samanlaista enää uudestaan. Talvella järjetön homma lämmityksessä (talo 300m2) puuta kattilaan vähintään puolen tunnin välein ja lämmitysaika pahimmillaan 12 h päivässä.
Lisäksi hyötysuhde tuntuis olevan aika huono (savukaasut helposti 400-500c)
Jos tällä nyt vielä vuoden-pari lämmittäisi, niin sitten menee jämän kattila kyllä kiertoon ;-)
Seuraava kattila on luultavasti kespesin tai lakan alapalo..

Lue lisää

Vaatii varaavassa järjestelmässä pannulle tehoa noin 70 kW:a, joten sanoisimpa, että isommat Vedat, siis 70 tai 90 kW lienevät sopivia. uuniin menee lähes puoli pinomottia metrin pituista halkoa, joten ei taatusti tarvitse jatkuvasti varvata pannuhuoneessa. Ergonomialtaan Veda huomattavasti parempi kuin nuo alapaloiset. Viisympiinekin Veda kyllä riittää, puunlisäysväli on hyvällä puulla 2-3 tuntia, joten ei voi sitäkään työmaaksi kutsua.

...... kirjoitti:

Vaatii varaavassa järjestelmässä pannulle tehoa noin 70 kW:a, joten sanoisimpa, että isommat Vedat, siis 70 tai 90 kW lienevät sopivia. uuniin menee lähes puoli pinomottia metrin pituista halkoa, joten ei taatusti tarvitse jatkuvasti varvata pannuhuoneessa. Ergonomialtaan Veda huomattavasti parempi kuin nuo alapaloiset. Viisympiinekin Veda kyllä riittää, puunlisäysväli on hyvällä puulla 2-3 tuntia, joten ei voi sitäkään työmaaksi kutsua.

Lue lisää

Niin se vaatisikin kattilaksi 50-100 kw ja varaaja 4-6 kuutiota, siis jos "oikein" mitoitetaan järjestelmä.
Homma vaan karkaa ns. käsistä. Iso pannu ja varaaja tarttee ison pannuhuoneen ja lämpöhukkakin on jonkinmoinen jos ei pysty sitä hyödyntämään.. jne.

Pienitehoisella kattilalla tuo onnistuu niin että lämmitetään talvella suoraan verkkoon ja kesällä ladataan pienempi varaaja sitten tarpeen mukaan, jos ei halua pitää kattilaa jatkuvasti tulilla. Esim kespes 25 nykyinen 2 kuution varaaja. Talviaikaan varastopesän täyttöväli 1-2 krt/vrk. riippuu tietysti jatkosiilon korkeudesta..

lämmitystä kirjoitti:

Niin se vaatisikin kattilaksi 50-100 kw ja varaaja 4-6 kuutiota, siis jos "oikein" mitoitetaan järjestelmä.
Homma vaan karkaa ns. käsistä. Iso pannu ja varaaja tarttee ison pannuhuoneen ja lämpöhukkakin on jonkinmoinen jos ei pysty sitä hyödyntämään.. jne.

Pienitehoisella kattilalla tuo onnistuu niin että lämmitetään talvella suoraan verkkoon ja kesällä ladataan pienempi varaaja sitten tarpeen mukaan, jos ei halua pitää kattilaa jatkuvasti tulilla. Esim kespes 25 nykyinen 2 kuution varaaja. Talviaikaan varastopesän täyttöväli 1-2 krt/vrk. riippuu tietysti jatkosiilon korkeudesta..

Lue lisää

Ovat sitten jonkinlasia pikimiiluja ainakin tervaavilla puulajeilla. Tutulla on Lakan kattila ilman varaajaa ja nokipaloa saa kuulemma varoa. Omassa Vedassani on puhallin termostaattiohajttu ja sekin sammuttaa puhaltimen, jos varaajassa tulee lataus täyteen. Jos pesään on lisätty puita vähän ennen puhaltimen sammumista, niin kyllä sitä tervaa erittyy jonkin verran. Ihan loogistahan tuo tervan muodostus on, ihan sama periaate kuin tervamiilussa, jossa lämmön avulla uutetaan puusta tervat pois.

..... kirjoitti:

Ovat sitten jonkinlasia pikimiiluja ainakin tervaavilla puulajeilla. Tutulla on Lakan kattila ilman varaajaa ja nokipaloa saa kuulemma varoa. Omassa Vedassani on puhallin termostaattiohajttu ja sekin sammuttaa puhaltimen, jos varaajassa tulee lataus täyteen. Jos pesään on lisätty puita vähän ennen puhaltimen sammumista, niin kyllä sitä tervaa erittyy jonkin verran. Ihan loogistahan tuo tervan muodostus on, ihan sama periaate kuin tervamiilussa, jossa lämmön avulla uutetaan puusta tervat pois.

Lue lisää

Itsellä on yläpaloinen Arimax miilu ja 1500 litran varaaja. Normaalisti riittää kerran lämmitys ja varaaja on lämmin. Kun kattila tulee vaihtoikään niin miten suuri varaaja tarvitaan käänteispalokattilalle? puoltoista kuutioa tuskin riittää jos uunillisella saadaan 30-35% enemmän tehoa niin varaaja keittää eli 2 kuutiota lienee minimi?

Onneksi oma miilu ei juoksuta minua puolen tunnin välein pannuhuoneeseen, riittää kun teen tulet ja parin tunnin päästä käyn laittamassa pellit kiinni.

Toisaalta käänteispaloinen kiinnostaa vaikka polttopuut onvatkin nyt hyötyliikunnan hintaisia niin nykyisestä n 15 pinokuutiosta jos pääsee kymmeneen vuodessa talon lämmityksessä niin joka kolmas vuosi tulisi "klapivapaaksi".

..... kirjoitti:

Ovat sitten jonkinlasia pikimiiluja ainakin tervaavilla puulajeilla. Tutulla on Lakan kattila ilman varaajaa ja nokipaloa saa kuulemma varoa. Omassa Vedassani on puhallin termostaattiohajttu ja sekin sammuttaa puhaltimen, jos varaajassa tulee lataus täyteen. Jos pesään on lisätty puita vähän ennen puhaltimen sammumista, niin kyllä sitä tervaa erittyy jonkin verran. Ihan loogistahan tuo tervan muodostus on, ihan sama periaate kuin tervamiilussa, jossa lämmön avulla uutetaan puusta tervat pois.

Lue lisää

Tutulla on juuri tuollainen kespes maatilan lämmityksessä. Polttaa lähinnä palaturvetta/palavat roskat.
Kattila on tulilla kesät talvet. Eikä tuossa ainakaan mitään suurempaa ongelmaa ole ollut.Lämpöä yleensä tulee jos vaan on poltettavaa siilossa ;-)
Vaatis vaan hyvävetoisen piipun, jos meinaa välttyä savutukselta siiloa täytettäessä.

Tietysti jos vaikka pelkkää mäntypuuta mätetään varastopesä täyteen, eikä pannua kuormiteta tarpeeksi niin kyllä siitä tervasta varmasti jonkinlainen ongelma tulee.
Kun kuormitusta on kattilalla riittävästi sekä sekalaista poltettavaa niin pitäis kyllä toimia.

käänteispalolle? kirjoitti:

Itsellä on yläpaloinen Arimax miilu ja 1500 litran varaaja. Normaalisti riittää kerran lämmitys ja varaaja on lämmin. Kun kattila tulee vaihtoikään niin miten suuri varaaja tarvitaan käänteispalokattilalle? puoltoista kuutioa tuskin riittää jos uunillisella saadaan 30-35% enemmän tehoa niin varaaja keittää eli 2 kuutiota lienee minimi?

Onneksi oma miilu ei juoksuta minua puolen tunnin välein pannuhuoneeseen, riittää kun teen tulet ja parin tunnin päästä käyn laittamassa pellit kiinni.

Toisaalta käänteispaloinen kiinnostaa vaikka polttopuut onvatkin nyt hyötyliikunnan hintaisia niin nykyisestä n 15 pinokuutiosta jos pääsee kymmeneen vuodessa talon lämmityksessä niin joka kolmas vuosi tulisi "klapivapaaksi".

Lue lisää

kyllä tämäkin yhdistelmä pelittää loistavasti. savukaasut pysyvät 200 asteessa.
En olisi uskonut ennenkuin vaihdoin tähän kuinka helppo ja mukava on käyttää.
Edellinen oli vanha alapalokattila.
Luukku on kuin leivinuunissa rinnan korkeudella sytyttäminen ja täyttökin käy hienosti, ei tule savua pannuhuoneeseen kun on tuo savukaasuimurin automatiikka termostaatteineen viety jo niin pitkälle.
Varalla on itselläni Öp milloin ei viitsi lämmittää, senkin voi korvata pelletipolttimella ja keväästä syksyyn mulla lämmittää aurinkokeräimet, säävaraus.
Ei kotimaista valmistetta, että osataan sitä ulkomaillakin pannuja tehdä.

ja käänteispalokatila kirjoitti:

kyllä tämäkin yhdistelmä pelittää loistavasti. savukaasut pysyvät 200 asteessa.
En olisi uskonut ennenkuin vaihdoin tähän kuinka helppo ja mukava on käyttää.
Edellinen oli vanha alapalokattila.
Luukku on kuin leivinuunissa rinnan korkeudella sytyttäminen ja täyttökin käy hienosti, ei tule savua pannuhuoneeseen kun on tuo savukaasuimurin automatiikka termostaatteineen viety jo niin pitkälle.
Varalla on itselläni Öp milloin ei viitsi lämmittää, senkin voi korvata pelletipolttimella ja keväästä syksyyn mulla lämmittää aurinkokeräimet, säävaraus.
Ei kotimaista valmistetta, että osataan sitä ulkomaillakin pannuja tehdä.

Lue lisää

Myös Veda 35:n kyljessä ainoastaan kuution varaaja ja kyllä yhdistelmä pelaa ihan hyvin normaali OK-talossa. Kalvopasunta on ylisuuri eli 200 litraa, joten varaajan lämpötila voi vaihdella välillä 30-100 astetta ilman ongelmia. Termostaatti sammuttaa puhaltimen, jos lämpötila menee yli säädetyn ja kun lämpötila alenee 5-6 astetta, niin pörähtä uudestaan käymään. Eli käytännössä kovilla pakkasilla toimii kuten tuo Kespes, voi aika joustavasti lisäillä puita pesään, ei ole mitään vahtimista, että tuli pääsisi hiipumaan pannussa. Ja kun puut ovat loppuunpalaneet ja puhallin sammunut, niin vielä usean tunnin päästä puut itsesyttyvät, kun niitä hiilten päälle pistää ja painaa napista puhaltimen päälle.

lämmitystä kirjoitti:

Noin 9 vuotta olen lämmittänyt taloa jämän 141 yläpalokattilalla varaaja. En laittaisi samanlaista enää uudestaan. Talvella järjetön homma lämmityksessä (talo 300m2) puuta kattilaan vähintään puolen tunnin välein ja lämmitysaika pahimmillaan 12 h päivässä.
Lisäksi hyötysuhde tuntuis olevan aika huono (savukaasut helposti 400-500c)
Jos tällä nyt vielä vuoden-pari lämmittäisi, niin sitten menee jämän kattila kyllä kiertoon ;-)
Seuraava kattila on luultavasti kespesin tai lakan alapalo..

Lue lisää

Talo 300 neliöö ja 12 tuntii lämmitystä??!? Mitä jos laittaisit seiniin ja kattoon eristeet?

hyötyliikkujat kirjoitti:

Talo 300 neliöö ja 12 tuntii lämmitystä??!? Mitä jos laittaisit seiniin ja kattoon eristeet?

Niin ei tuossa mitään ihmeellistä ole ;-) Talo 60-luvun lopulla rakennettu ja paljon seinäpintaalaa (pari lisäsiipeä) Yläpohja lisäeristetty 90-luvulla muuten alkuperäiset villat.
Huipputehontarve kovilla pakkasilla onkin kokolailla 20 kwh.
40 kw:n pannulla pitää silloin lämmittää noin 12 h/vrk. Lämmityskertoja silloin kolme päivässä.

..... kirjoitti:

Myös Veda 35:n kyljessä ainoastaan kuution varaaja ja kyllä yhdistelmä pelaa ihan hyvin normaali OK-talossa. Kalvopasunta on ylisuuri eli 200 litraa, joten varaajan lämpötila voi vaihdella välillä 30-100 astetta ilman ongelmia. Termostaatti sammuttaa puhaltimen, jos lämpötila menee yli säädetyn ja kun lämpötila alenee 5-6 astetta, niin pörähtä uudestaan käymään. Eli käytännössä kovilla pakkasilla toimii kuten tuo Kespes, voi aika joustavasti lisäillä puita pesään, ei ole mitään vahtimista, että tuli pääsisi hiipumaan pannussa. Ja kun puut ovat loppuunpalaneet ja puhallin sammunut, niin vielä usean tunnin päästä puut itsesyttyvät, kun niitä hiilten päälle pistää ja painaa napista puhaltimen päälle.

Lue lisää

Ei kait tuossa saada hyötyjä irti jos pannu on kunnon tulessa ja puhaltimelta katkaistaan virrat? Eikös siitä tule se paljonkirjoitettu "miilu" ja kuuman tulen savukaasujen palaminen loppuu? Klapikattiloita ei liene tarkoitettu pitämään tulta koko aikaa vaan varaamaan varaajaa, kaksoispesäleikkijät ilman varaajaa onkin toinen juttu...

ja käänteispalokatila kirjoitti:

kyllä tämäkin yhdistelmä pelittää loistavasti. savukaasut pysyvät 200 asteessa.
En olisi uskonut ennenkuin vaihdoin tähän kuinka helppo ja mukava on käyttää.
Edellinen oli vanha alapalokattila.
Luukku on kuin leivinuunissa rinnan korkeudella sytyttäminen ja täyttökin käy hienosti, ei tule savua pannuhuoneeseen kun on tuo savukaasuimurin automatiikka termostaatteineen viety jo niin pitkälle.
Varalla on itselläni Öp milloin ei viitsi lämmittää, senkin voi korvata pelletipolttimella ja keväästä syksyyn mulla lämmittää aurinkokeräimet, säävaraus.
Ei kotimaista valmistetta, että osataan sitä ulkomaillakin pannuja tehdä.

Lue lisää

Siis käänteispalokattilalla ja kuution varaajalla pitää puita lisätäkin? Eikös uunillisen pitäs olla enemmän kun liikaa lämmityksessä?

paljonkin? kirjoitti:

Ei kait tuossa saada hyötyjä irti jos pannu on kunnon tulessa ja puhaltimelta katkaistaan virrat? Eikös siitä tule se paljonkirjoitettu "miilu" ja kuuman tulen savukaasujen palaminen loppuu? Klapikattiloita ei liene tarkoitettu pitämään tulta koko aikaa vaan varaamaan varaajaa, kaksoispesäleikkijät ilman varaajaa onkin toinen juttu...

Lue lisää

Ainakin kespesissä menee niin että kun kattilatermostaatin ylälämpö saavutetaan (esim 80-90 c) niin puhallin sammuu ja puhaltimen imupuolella oleva läppä sulkeutuu.
Kun ei kattilaan mene ilmaa, niin ei ole palamistakaan.
Eikä pitäisi paljon savuttaakkaan jos pannussa ei ole ilmavuotoja.
Pieni hiillos kuitenkin jää, jonka avulla liekki saadaan uudestaan palamaan kun puhallin käynnistyy lämpötilan laskiessa.

jaksa ymmärtää kirjoitti:

Siis käänteispalokattilalla ja kuution varaajalla pitää puita lisätäkin? Eikös uunillisen pitäs olla enemmän kun liikaa lämmityksessä?

laittaa edes täyteen saati lisätä puita kun on vain tuo kuution varaaja.
Sytyttäminen ainakin kohdallani toimii niin, että ensin pieniä "tikkuja" jotta valkia syttyy ja sitten puita vajaa pesällinen. Ne palavat suht nopeasti hiillokselle jotka jatkavat hehkumistaan yllättävän kauan ja se lämpö vaan kipuaa varaajassa ylöspäin.
Perhana kun on senverran uusi tuo pannu, että ottaa aikansa ennenkuin tulee
sinuiksi sen kanssa, ehkä sitten syksyllä.
Tähän astinen kokemus on siitä, uskomaton peli verrattuna edelliseen vanhaan alapaloiseen vaikka sitäkin pidin hyvänä. En viitsi mollata merkkiä.

ja käänteispalokatila kirjoitti:

kyllä tämäkin yhdistelmä pelittää loistavasti. savukaasut pysyvät 200 asteessa.
En olisi uskonut ennenkuin vaihdoin tähän kuinka helppo ja mukava on käyttää.
Edellinen oli vanha alapalokattila.
Luukku on kuin leivinuunissa rinnan korkeudella sytyttäminen ja täyttökin käy hienosti, ei tule savua pannuhuoneeseen kun on tuo savukaasuimurin automatiikka termostaatteineen viety jo niin pitkälle.
Varalla on itselläni Öp milloin ei viitsi lämmittää, senkin voi korvata pelletipolttimella ja keväästä syksyyn mulla lämmittää aurinkokeräimet, säävaraus.
Ei kotimaista valmistetta, että osataan sitä ulkomaillakin pannuja tehdä.

Lue lisää

Itsellä kanssa kuution varaaja ja 150m2 talo. Käänteispalokattila ja aamuin illoin laitan puita ohikulkiessani. Käy termostaattiohjattuna ja pitää lämmön varaajassa tasaisena. En ole huomannut, että paljoa nokeaisi yms. Puutilaan tulee jonkin verran tervaa yms. mutta ei se siellä mitään haittaa ja saa pois kun poltaa joskus ohivuoto (sytytysluukku) vähän että lämpiää ja juoksee alas. Sieltä se sitten palaakin normaalissa "ajossa" pois. Kattila eurooppalaista tekoa.

Savukaasut pysyy siinä 160..220 välissä, riippuen kuinka isolle säätää puhaltimen tehon ja millaista puuta polttaa.

vailla täälläkin kirjoitti:

50% enemmän ei onnistu tai muuten käänteispalokattiloista pitäisi mättää puita pois. Yläpalokattiloidenkin hyötysuhde on yli 60%.

Kattiloiden tehon mittaamiseen liittyy niin paljon muuttujia että absoluuttista totuutta ei voi antaa. Minkä kokoiseksi halottua puuta, millainen veto jne... Toki kaikkihan yrittää optimaalista polttoa muttei se aina onnistu. Mikään ulkopuolinen laitos ei taida olla kiinnostunut kattiloiden mittaamisesta joten olemme mainostajien armoilla.

Itsellä on Arimax 240 yläpalokattila ja puita menee vuodessa noin 20 pinomottia. Ehkä noin 15 vuoden kuluttua olen vaihtamassa kattilaa ja sitten polttoaineen kulutus pienenee noin x pinomottia. Oman 3000 litran varaajan saan normaalisti täyteen 100 pinolitralla puita ( 2 uunillista). En jaksa uskoa että nykypäivän käänteispalokattiloilla sama saavutetaan uunillisella / 50 pinolitralla puita...tai jos uunillinen on iso niin sitten se on toinen asia. Esim Vedan metrihalkokattilalla saa varmasti uunillisella tuon kokoisen varaajan lämpimäksi ;)

Lue lisää

arimax 240 yläpalo puukattilan hyötysuhde on max 40%
arimax 35 alapalokattilan hyötysuhde on n. 85%
käänteispalokattilalla päästään yli 90%


Ei yläpalo ole milläänlailla alapalon luokkaa!

Z kirjoitti:

arimax 240 yläpalo puukattilan hyötysuhde on max 40%
arimax 35 alapalokattilan hyötysuhde on n. 85%
käänteispalokattilalla päästään yli 90%


Ei yläpalo ole milläänlailla alapalon luokkaa!

Lue lisää

Lähde?

..... kirjoitti:

Ovat sitten jonkinlasia pikimiiluja ainakin tervaavilla puulajeilla. Tutulla on Lakan kattila ilman varaajaa ja nokipaloa saa kuulemma varoa. Omassa Vedassani on puhallin termostaattiohajttu ja sekin sammuttaa puhaltimen, jos varaajassa tulee lataus täyteen. Jos pesään on lisätty puita vähän ennen puhaltimen sammumista, niin kyllä sitä tervaa erittyy jonkin verran. Ihan loogistahan tuo tervan muodostus on, ihan sama periaate kuin tervamiilussa, jossa lämmön avulla uutetaan puusta tervat pois.

Lue lisää

nokipalo tulee silloin kun kattila on säädetty väärin, ilmaa ei tule liekkiin tarpeeksi tai koeteaan havupuilla kituuttaa hiillosta todella pitkään, rikkoo kattilan aika äkkiä; kattilan lämpötila ei saisi laskea alle 85:n varaajaa ladattaessa, paluu varaajasta pannun YLÄosaan ja poltetaan täydellä rähinällä niin kauan kun lämmitetään, ja klapeilla lämmitetään vain takassa ilman varaajaa...

main_account kirjoitti:

nokipalo tulee silloin kun kattila on säädetty väärin, ilmaa ei tule liekkiin tarpeeksi tai koeteaan havupuilla kituuttaa hiillosta todella pitkään, rikkoo kattilan aika äkkiä; kattilan lämpötila ei saisi laskea alle 85:n varaajaa ladattaessa, paluu varaajasta pannun YLÄosaan ja poltetaan täydellä rähinällä niin kauan kun lämmitetään, ja klapeilla lämmitetään vain takassa ilman varaajaa...

Lue lisää

ja kuution varaaja on pieni, 3000l/30 KW 5000l/60kW alkaa olla kohdillaan

Mulla on se savukaasuimurilla varustettu malli, asennettu viime kesänä, luukkujen säädöt samat kuin ohjekirjassa, olen niitä muutellut, mutta ei niillä eri asennoilla tunnu juuri vaikustusta olevan, savukaasut pyörii siinä 150-220 välillä, jos ei ole pariin viikkoon nuohonnut tuubeja, niin sitten savukaasut pyörii siinä 200-250 välillä.

Sytyttäminen, säätää savukaasuimurin kovalle, joku 70-80 % sitten ohuista rimoista teeen häkkyrän jonka alle laitan sanomalehteä, jonka sytytän, useita lehtiä pitää repiä sinne rimahäkkyrän alle, toinen vaihtoehto on että rutistelen sanomalehden sivuja palloiksi, niiden päälle rimat ja sanomalehden lehdellä sytytys, oleellista on että sytykkeet on rimojen alla, jos laittaa sytykkeet rimojen päälle, niin ne sytykkeet vain palaa, mutt rimat ei syty palamaan.

Tämä päältä sytytttäminen on siis täyttä humpuukia, ainakin tässä alapalokattilassa, siinä tosiaan vain sytykket palaa, mutta puut eivät syty palamaan.

Lisäksi pitää täyttöluukkua pitää alkuvaiheessa auki, jotta saa riittävästi paloilmaa, toki ensiöilmaluukun voisi aukista ihan auki, vois syttyä sen avulla paremmin, mutta tässä on se vittumainen juttu, että luukku on aivan jumissa, kun sen luukun ja taustapellin väliin menee pikeä, koko luukkusysteemi onkin ihan perseestä täsä mallissa, koska numerolevyt liikkuu aksein päällä eivätkä näytä oikein, huonosti suunniteltu koko nämä ilmansäätöluukut tässä mallissa, ei oikeastaan tee mieli enää koskea niihin ollenkaan, säätelen vetoa muuttamalla imurin kierroslukua tarpeen mukaan, loppuvaiheessa, kun puuta on vähemmän ja uuni käy kuumana, pienennän kierrokset jonnekkin 45-50 prosenttiin.

Eikö tehon yksikkö ole watti (W) ei wattitunti (Wh)?

Vaikea sanoa noin vanhan kattilan hyötysuhdetta. Tuskin sitä edes 70-luvulla ilmoitettiin.
Labrakokeita ja laskelmia kehiin vaan. ;)