Kakarat hiljaseksi

lennolla

Taas huoli kasvaa, kun olen ensi viikolla lentämässä Suomeen lomalle. Viime lento oli katastrofi eikä siinä auttaneet enää mp-kolmoset tai muutkaan vehkeet kun kakara kiljuu korvan vieressä. Ohje teille#:

- menkää sinne lähtöselvitykseen ajoissa, että saatta eturivin paikat ettekä häiritse muita matkustajia. Viimeksi olin itse aika takana koneessa ja kakaroita oli nkiljumassa vieressä ja takana. Ottakaa myös huomioon, että kaikille se lento ei ole lomamatka vaan keino siirtyä paikasta toiseen. Monella on myös jo vaihtoja takana, ennen kuin siihen Helsingin koneeseen on päästy. Moni haluaa siksi torkkua siellä eikä viihdyttää teidän kakaroita.

Onko vaikeeta?

40

4179

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • miksi et

      ja mene businekseen niin ei pennut huuda. Vai eikö ole tarpeeksi rahaa että pitää istua rahvaan kanssa karbvalakki puolella?

    • matkustaja

      Taas huoli kasvaa, kun olen ensi kuussa lentämässä ulkomaille.
      Moni lentomatka on ollut katastrofi kiukuttelevista ja moukkamaisesti käyttäytyvistä aikuisista johtuen.

      Perehtykää ensin niihin ohjeisiin mitä lentolipuissa lukee ja mitä infoa on saatavilla omatoimisesti lentokentältä, ettei tarvitse ruuhkauttaa lähtöselvityksiä kyselemällä kaikkea mahdollista liirumlaarumeita.
      Ne matkatavarat voisi myös pakata niin kuin säännökset määrää ettei tarvitsisi alkaa virkailijan kanssa vänkäämään joka kerta laukun koosta ja sen koneeseen ottamisesta.
      Samaiset kiukkuperseet tukkivat kulkuväylät, eivät huomaa tai huomioi muita matkustajia, eivät osaa sanoa edes anteeksi vaikka tuuppivat ja tönivät olettaessaan että kone on jo nousuradalla vaikka lähtöön on vielä aikaa.
      Sama ja vielä pahempi töniminen ja tuuppiminen on myös koneeseen mennessä, aivan kuin olisi pelko oman paikan menettämisestä.

      Monet kiukkuperseet myös käyttäytyvät epäasiallisesti koneessa, valittava ensiksikin ruuasta ja sitten juovat liikaa. Hyppyyttävät lentoemäntiä turhaan joka välissä ja ovat koko ajan vaivaksi myös kanssamatkustajille rampatessaan vessassa 8 kertaa 5:n tunnin aikana. Sanavarastoon ei edes kuulu sanoja; anteeksi ja kiitos.

      Tälläisen kiukkuperseen vieressä on äärimmäisen vaikea ja hankala sitten istua kun vielä sitä vatsaa ja ahteria on joka suuntaan. Itse pienenä ihmisenä on istuttava sitten tälläisen mammutin vieressä, ei ole kivaa ei.

      Mutta onneksi kaiken kruunaa iloinen lapsen hymy tai nauru, kun joku ventovieras pikkuinen tulee napittamaan kirkkain silmin viereen ja kysyy vaikka, että "mikä tun nimi on ja mihin tä oot menotta".

      • kyllä ymmärrä

        miksi asiallisesti käyttäytyvien aikuisten pitäisi ostaa tuplat kalliimpin businesslippu vain siksi, että eräät ihmiset eivät osaa matkustaa pentujensa kanssa. Voisiko mulle joku kertoa, miksi minun se pitäisi tehdä? On kyllä aika hurja meininki, jos lennot pelataan lapsellisten ehdoilla ja muut saa kärsiä.


      • juu..
        kyllä ymmärrä kirjoitti:

        miksi asiallisesti käyttäytyvien aikuisten pitäisi ostaa tuplat kalliimpin businesslippu vain siksi, että eräät ihmiset eivät osaa matkustaa pentujensa kanssa. Voisiko mulle joku kertoa, miksi minun se pitäisi tehdä? On kyllä aika hurja meininki, jos lennot pelataan lapsellisten ehdoilla ja muut saa kärsiä.

        Sinun varmaan parempi pysyä ihan neljän seinän sisässä jos muutaman tunnin lento mahdollisesti meluavine kakaroineen noin paljon järkyttää elämääsi! :) Aikuiset suomalaiset ne lennoilla yleensä kaikista törkeimmin käyttäytyy...


      • LLL

        Mua on aina ihmetyttänyt että missä koneissa näitä humalaisia, meluavia ja öykkäröiviä aikuismatkustajia on? Mihin ne matkustaa? Ei ole mun kanssa samassa koneessa ollut koskaan mutta hyvin usein noita ulisevia ja ryntäileviä pikkulapsia kyllä.


      • kerran erehtynyt
        LLL kirjoitti:

        Mua on aina ihmetyttänyt että missä koneissa näitä humalaisia, meluavia ja öykkäröiviä aikuismatkustajia on? Mihin ne matkustaa? Ei ole mun kanssa samassa koneessa ollut koskaan mutta hyvin usein noita ulisevia ja ryntäileviä pikkulapsia kyllä.

        Lomalennoilla niitä riittää, molempia.


      • pitää aina

        vetää mukaan?? Onko se niin vaikeaa joillekin vanhemmille ottaa kritiikkiä vastaan että aina pitää vääntää asia toiseksi ettei vain tarvitse keskustella itse asiasta. Tämän palstan aiheena on matkustaminen lasten kanssa, ei rutina humalaisista aikuisista. Omilla matkoillani ei ole ollut yhtäkään humalaista rähinöivää aikuista joka olisi lentoemäntiä hyppyyttänyt koko ajan tai rutissut asioista. Ne rutisijat ovat poikkeuksetta olleet vanhempia matkalla lasten kanssa. Ei minua häiritse lasten kysely että mikä sun nimi on, keskustelen kyllä lasten kanssa aivan sujuvasti ja mielelläni. Mutta se häiritsee jos lapsi häiritsee muita eivätkä vanhemmat yritäkään puuttua asiaan millään tavalla. Jos lapsi stressaantuu niin paljon matkustamisesta että sille ei mahda mitään niin kannattaisi varmaan matkustaa lapsen kanssa sitten kun lapsi jotain siitä nauttisi! Mutta nämä vanhemmat näyttävät ottavan nokkiinsa aina kun kehtaa edes vihjata että kaikkia ei heidän lapsensa riehuminen kiinnosta. Ilmankos lasten pahoinvointi kasvaa koko ajan kun vanhemmat ovat niin hukassa.

        Ja ei, en ole alkuperäisen kirjoittaja mutta aika paljon hänen kanssaan samaa mieltä, ja kaikki lähipiirissäni olevat vanhemmat ovat asiasta myös samaa mieltä. Mutta he ovatkin niitä joiden lapset eivät koneessa häiriköi muita vaan he osaavat käyttäytyä. Sitä kutsutaan kasvatukseksi, suosittelisin kokeilemaan.


      • matkustaja
        kyllä ymmärrä kirjoitti:

        miksi asiallisesti käyttäytyvien aikuisten pitäisi ostaa tuplat kalliimpin businesslippu vain siksi, että eräät ihmiset eivät osaa matkustaa pentujensa kanssa. Voisiko mulle joku kertoa, miksi minun se pitäisi tehdä? On kyllä aika hurja meininki, jos lennot pelataan lapsellisten ehdoilla ja muut saa kärsiä.

        Tuo oli täysin vitsinä heitetty kirjoitus! :D

        Eli mikä niissä lasten käytöksessä on ollut huonoa? Ymmärrät kai, että lapset eivät voi käyttäytyä kuin aikuiset. Lentokone on vielä paha paikka lähteä "ulos jäähylle" lapsen kanssa. Ei voi tehdä sitä siellä minkä voi tehdä kylässä tai kaupassa, tms.
        Meillä kolmesta lapsesta yksi on aina ollut hankala koko ikänsä. Lapsi riuvaa, kinuaa, nalkuttaa ja käyttäytyy tilanteessa kuin tilanteessa äärimmäisen hermoja rasittavalla tavalla. (Ja varmasti kaikkien lähellä olevien hermoja!) Tuo on suurelta osin luonnekysymys, kaksi muuta uskovat puhetta ja vanhempia, tämä yksi kyseenalaistaa kaikki säännöt ja rajoitukset oikein vaikeimman kautta. (Ja meillä on selkeät ja johdonmukaiset säännöt.)

        Minä ainakin sinuna tekisin niin jos rohkeutta piisaisi, että menisin nätisti sanomaan vanhemmille että lapsesi häiritsee muita matkustajia tai sitten pyytäisin lentoemäntää tekemään asialle jotain. Sehän ei asiaa auta, jos siitä hiljaa itsekseen kiroilee. Ehkä nämä lapsosten vanhemmat joskus oppisivatkin jotain, jos heille aina huomautettaisiin. Jos siis kyseessä on sellainen että lapsi esim. selkeästi hakee huomiota vanhemmiltaan ja vanhempi vain äyskii ja tiuskii takaisin, tämähän on se pahin oravanpyörä mihin moni vanhempi sortuu ja tiannehan ei sillä varmasti korjaannu!

        Eli missä tilanteessa lapsi käyttäytyy häiritsevästi? Koko ajan? Onko mahdollisesti väsynyt? Onko takana jo monta tuntia odottelua, lento ollut ehkä myöhässä, nälkäkin jo tullut...? Syitähän voi olla monia ja tarvitsee muistaa että lapset on lapsia, eivätkä he sitä tahallaan tee ajatellen, että no käyttäydympä nyt tosi vitt...aisesti ihan kanssamatkustajien kiusaksi.


      • matkustaja
        pitää aina kirjoitti:

        vetää mukaan?? Onko se niin vaikeaa joillekin vanhemmille ottaa kritiikkiä vastaan että aina pitää vääntää asia toiseksi ettei vain tarvitse keskustella itse asiasta. Tämän palstan aiheena on matkustaminen lasten kanssa, ei rutina humalaisista aikuisista. Omilla matkoillani ei ole ollut yhtäkään humalaista rähinöivää aikuista joka olisi lentoemäntiä hyppyyttänyt koko ajan tai rutissut asioista. Ne rutisijat ovat poikkeuksetta olleet vanhempia matkalla lasten kanssa. Ei minua häiritse lasten kysely että mikä sun nimi on, keskustelen kyllä lasten kanssa aivan sujuvasti ja mielelläni. Mutta se häiritsee jos lapsi häiritsee muita eivätkä vanhemmat yritäkään puuttua asiaan millään tavalla. Jos lapsi stressaantuu niin paljon matkustamisesta että sille ei mahda mitään niin kannattaisi varmaan matkustaa lapsen kanssa sitten kun lapsi jotain siitä nauttisi! Mutta nämä vanhemmat näyttävät ottavan nokkiinsa aina kun kehtaa edes vihjata että kaikkia ei heidän lapsensa riehuminen kiinnosta. Ilmankos lasten pahoinvointi kasvaa koko ajan kun vanhemmat ovat niin hukassa.

        Ja ei, en ole alkuperäisen kirjoittaja mutta aika paljon hänen kanssaan samaa mieltä, ja kaikki lähipiirissäni olevat vanhemmat ovat asiasta myös samaa mieltä. Mutta he ovatkin niitä joiden lapset eivät koneessa häiriköi muita vaan he osaavat käyttäytyä. Sitä kutsutaan kasvatukseksi, suosittelisin kokeilemaan.

        Voit tuolta lukea toisen kirjoitukseni, kuten sanoin se oli vitsinä heitetty!

        Mutta tosiaan, eihän tilanne koskaan missään tule parantumaan kun puuttuu ne fiksusti käyttäytyvät aikuiset jotka rauhallisesti ja kauniisti menevät sanomaan ja huomauttamaan näille ihmisille jotka siellä häiriötä (ja heidän lapsensa) aiheuttavat.
        Kuten sanottu, sehän ei ole näiden lasten - vaan vanhempien vika. (Eri asia tietysti nykyajan adhd:t sun muut sairauksiksi luokitellut käytöshäiriöt.)
        Jos vaan kaikki purevat hammasta ja kiroilevat hiljaa mielessään, eihän nämä välttämättä edes tajua missä mennään. Siihen on totuttu kenties jo vuosien ajan kotioloissa ja kylässä, kaupassa, matkalla, ihan joka paikassa.
        Eli eiköhän näille vanhemmillekin olisi hyväksi, että heille kauniisti huomautettaisiin ja kun sen tekisi vielä useampi, niin tajuaisivat että hetkinen, oiskohan nyt jossain parantamisen varaa. Moni tietysti voisi ottaa aluksi herneen nenään, mutta jahka se nenä olisi täynnä hernepeltoa niin voisi ajatuksetkin vähän muuttua että ovatkohan nuo kaikki muut valittajia vai oliskohan niissä kommenteissa jotain perää sittenkin...


      • vain, mutta
        matkustaja kirjoitti:

        Voit tuolta lukea toisen kirjoitukseni, kuten sanoin se oli vitsinä heitetty!

        Mutta tosiaan, eihän tilanne koskaan missään tule parantumaan kun puuttuu ne fiksusti käyttäytyvät aikuiset jotka rauhallisesti ja kauniisti menevät sanomaan ja huomauttamaan näille ihmisille jotka siellä häiriötä (ja heidän lapsensa) aiheuttavat.
        Kuten sanottu, sehän ei ole näiden lasten - vaan vanhempien vika. (Eri asia tietysti nykyajan adhd:t sun muut sairauksiksi luokitellut käytöshäiriöt.)
        Jos vaan kaikki purevat hammasta ja kiroilevat hiljaa mielessään, eihän nämä välttämättä edes tajua missä mennään. Siihen on totuttu kenties jo vuosien ajan kotioloissa ja kylässä, kaupassa, matkalla, ihan joka paikassa.
        Eli eiköhän näille vanhemmillekin olisi hyväksi, että heille kauniisti huomautettaisiin ja kun sen tekisi vielä useampi, niin tajuaisivat että hetkinen, oiskohan nyt jossain parantamisen varaa. Moni tietysti voisi ottaa aluksi herneen nenään, mutta jahka se nenä olisi täynnä hernepeltoa niin voisi ajatuksetkin vähän muuttua että ovatkohan nuo kaikki muut valittajia vai oliskohan niissä kommenteissa jotain perää sittenkin...

        jos lapsi riehuu koneessaja hakkaa toisen penkin selkää ja heittelee ruokaa ja kiljuu, eikä vanhempi tajua asiassa olevan mitään vialla, niin ei se ole kanssamatkustajan vika! Toki asiasta pitää huomauttaa ja nimenomaan vanhemmille, mutta jos tajuaminen on tuota tasoa niin ei se huomauttaminen paljoa auta. Eikä se hernepeltokaan auta useimpien kohdalla.


      • matkusta
        vain, mutta kirjoitti:

        jos lapsi riehuu koneessaja hakkaa toisen penkin selkää ja heittelee ruokaa ja kiljuu, eikä vanhempi tajua asiassa olevan mitään vialla, niin ei se ole kanssamatkustajan vika! Toki asiasta pitää huomauttaa ja nimenomaan vanhemmille, mutta jos tajuaminen on tuota tasoa niin ei se huomauttaminen paljoa auta. Eikä se hernepeltokaan auta useimpien kohdalla.

        Mutta kyllähän se lapsi monesti uskoo vierasta paremmin kuin omia vanhempia. Eli jos sinun tuolin selkämystä potkitaan ja käännyt tuimasti sanomaan lapselle, että nyt lopetat tuon koska se häiritsee sinua, niin se useimmiten pitäisi tehota. Jos vanhemmat ovat niin typeriä etteivät tajua mitään niin sitten voi kysyä heiltä että haluavatko vaihtaa sinun kanssa paikkaa ja istua penkillä jonne koko ajan potkitaan.

        Meillä oma kaupassa kiljukohtauksen saanut lapsi rauhoittui kun täysin vieras ihminen alkoi puhua ihan jotain ... nyt en enää muista mitä, mutta tilanne laukesi toisen vieraan ihmisen ansiosta. Tälläisiä ihmisiä pitäisi olla enemmän eikä niitä vihaisesti mulkoilevia ja silmiään pyöräytteleviä ja päitään puistelevia taivastelijoita.


      • kolmen äitinä matkoilla
        matkustaja kirjoitti:

        Tuo oli täysin vitsinä heitetty kirjoitus! :D

        Eli mikä niissä lasten käytöksessä on ollut huonoa? Ymmärrät kai, että lapset eivät voi käyttäytyä kuin aikuiset. Lentokone on vielä paha paikka lähteä "ulos jäähylle" lapsen kanssa. Ei voi tehdä sitä siellä minkä voi tehdä kylässä tai kaupassa, tms.
        Meillä kolmesta lapsesta yksi on aina ollut hankala koko ikänsä. Lapsi riuvaa, kinuaa, nalkuttaa ja käyttäytyy tilanteessa kuin tilanteessa äärimmäisen hermoja rasittavalla tavalla. (Ja varmasti kaikkien lähellä olevien hermoja!) Tuo on suurelta osin luonnekysymys, kaksi muuta uskovat puhetta ja vanhempia, tämä yksi kyseenalaistaa kaikki säännöt ja rajoitukset oikein vaikeimman kautta. (Ja meillä on selkeät ja johdonmukaiset säännöt.)

        Minä ainakin sinuna tekisin niin jos rohkeutta piisaisi, että menisin nätisti sanomaan vanhemmille että lapsesi häiritsee muita matkustajia tai sitten pyytäisin lentoemäntää tekemään asialle jotain. Sehän ei asiaa auta, jos siitä hiljaa itsekseen kiroilee. Ehkä nämä lapsosten vanhemmat joskus oppisivatkin jotain, jos heille aina huomautettaisiin. Jos siis kyseessä on sellainen että lapsi esim. selkeästi hakee huomiota vanhemmiltaan ja vanhempi vain äyskii ja tiuskii takaisin, tämähän on se pahin oravanpyörä mihin moni vanhempi sortuu ja tiannehan ei sillä varmasti korjaannu!

        Eli missä tilanteessa lapsi käyttäytyy häiritsevästi? Koko ajan? Onko mahdollisesti väsynyt? Onko takana jo monta tuntia odottelua, lento ollut ehkä myöhässä, nälkäkin jo tullut...? Syitähän voi olla monia ja tarvitsee muistaa että lapset on lapsia, eivätkä he sitä tahallaan tee ajatellen, että no käyttäydympä nyt tosi vitt...aisesti ihan kanssamatkustajien kiusaksi.

        Samaa mieltä. Enkä pistäisi pahakseni, vaikka joku toinenkin komentaisi omaa lastani. Tosin näinkin on tapahtunut, eikä sekään ole aina auttanut...meillä myöskin yksi kolmesta on sellainen monsteri, joka terrorisoi välillä koko perhettä. Kyllä siinä tilanteessa ne omat hermot ovat kaikkein suurimmalla koetuksella(raivostuttaa ja hävettää lapsen käytös, mutta mikään ei auta), eikä kanssamatkustajain.Ymmärrystä, hyvät ihmiset.
        Minua eivät muiden matkustajien örinät häiritse, kunhan eivät päälle käy...


      • lomallajokoneessa
        matkusta kirjoitti:

        Mutta kyllähän se lapsi monesti uskoo vierasta paremmin kuin omia vanhempia. Eli jos sinun tuolin selkämystä potkitaan ja käännyt tuimasti sanomaan lapselle, että nyt lopetat tuon koska se häiritsee sinua, niin se useimmiten pitäisi tehota. Jos vanhemmat ovat niin typeriä etteivät tajua mitään niin sitten voi kysyä heiltä että haluavatko vaihtaa sinun kanssa paikkaa ja istua penkillä jonne koko ajan potkitaan.

        Meillä oma kaupassa kiljukohtauksen saanut lapsi rauhoittui kun täysin vieras ihminen alkoi puhua ihan jotain ... nyt en enää muista mitä, mutta tilanne laukesi toisen vieraan ihmisen ansiosta. Tälläisiä ihmisiä pitäisi olla enemmän eikä niitä vihaisesti mulkoilevia ja silmiään pyöräytteleviä ja päitään puistelevia taivastelijoita.

        En halua pilkunviilaajaksi, mutta tuli muutama lentomatkustuskokemus mieleeni:
        Edessä istui äiti 2 lapsen kanssa (nuormmainen about 2 vee), vieressäni istui tämän samaisen perheen isä 1 poika.
        Ensin tämä vieressäni istunut poika aloitti ramppaamisen edessäistuvien luokse. Sanoin asiasta, että voisitko olla vähän aikaa paikallasi, että lentoemännät pääsevät töihinsä.
        Isä ei siihen mitään kommentoinut.
        Äiti lähti 2 muksun kanssa jossain vaiheessa vessaan, isä nukkui ja edessä istunut pari votias tenava aloitti hyppelyn penkillä. Pää osui kattoo ja jouduin poja touhuja vahtimaan, ettei pahempaa satu (tipahda penkiltä siinä hypellessään). Ei ehkä ollut minun tehtävä!

        Toinen esimerkki: äiti oli pienen lapsensa kanssa yksin reissussa. Siis sellainen 1 vee.
        Äiti oli lähtenyt sillä oletuksella, että kyllä muut matkustajat häntä hänen kantamuksissaan auttaa.
        Tultiin yöllä kentälle, itselläkin oli jo ajatuksissa monen sadan kilometerin kotimatka ja omat matkalaukut siellä hihnalla.
        Tämä äiti pienen lapsen kanssa tietty hinasi itsensä siihen "palvelualttiinnäköisen" viereen ja siinä sitten palvelin ensin häntä ja hänen rattaitaan/matkalaukkujaan ja sitten jossain välissä yritin silmäillä omaa pakaasiani.
        Olisi pitänyt vielä availla hänen rattaitaan. Sori kun palvelu ei ihan siihen asti yltänyt.
        Ei liene minun tehtävä.

        Aika luottavaisia nämä uudet äipät: lähdetään rattaiden/matkalaukun/sylissä pidettävän muksun kanssa yksin reissuun ja luotetaan siihen, että kyllä NE MUUT huolehtivat minun pärjäämisestä.

        Eli haloota vanhemmat: eiköhän se ole ihan teidän tehtävä huomata ja komentaa muksujanne, oltiin sitten lentokoneessa tai bussissa tai K-marketin karkkiosastolla. Myös me-tällä hetkellä lapsettomat / lapset jo maailmalle kasvattaneet ollaan lomalla kaikesta siitä tavanomaisesta huolehtimisesta. Viihdyttäkää ihan itse niitä muksujanne.
        Sori vaan - nimim. lapsirakas :)


      • LLL
        lomallajokoneessa kirjoitti:

        En halua pilkunviilaajaksi, mutta tuli muutama lentomatkustuskokemus mieleeni:
        Edessä istui äiti 2 lapsen kanssa (nuormmainen about 2 vee), vieressäni istui tämän samaisen perheen isä 1 poika.
        Ensin tämä vieressäni istunut poika aloitti ramppaamisen edessäistuvien luokse. Sanoin asiasta, että voisitko olla vähän aikaa paikallasi, että lentoemännät pääsevät töihinsä.
        Isä ei siihen mitään kommentoinut.
        Äiti lähti 2 muksun kanssa jossain vaiheessa vessaan, isä nukkui ja edessä istunut pari votias tenava aloitti hyppelyn penkillä. Pää osui kattoo ja jouduin poja touhuja vahtimaan, ettei pahempaa satu (tipahda penkiltä siinä hypellessään). Ei ehkä ollut minun tehtävä!

        Toinen esimerkki: äiti oli pienen lapsensa kanssa yksin reissussa. Siis sellainen 1 vee.
        Äiti oli lähtenyt sillä oletuksella, että kyllä muut matkustajat häntä hänen kantamuksissaan auttaa.
        Tultiin yöllä kentälle, itselläkin oli jo ajatuksissa monen sadan kilometerin kotimatka ja omat matkalaukut siellä hihnalla.
        Tämä äiti pienen lapsen kanssa tietty hinasi itsensä siihen "palvelualttiinnäköisen" viereen ja siinä sitten palvelin ensin häntä ja hänen rattaitaan/matkalaukkujaan ja sitten jossain välissä yritin silmäillä omaa pakaasiani.
        Olisi pitänyt vielä availla hänen rattaitaan. Sori kun palvelu ei ihan siihen asti yltänyt.
        Ei liene minun tehtävä.

        Aika luottavaisia nämä uudet äipät: lähdetään rattaiden/matkalaukun/sylissä pidettävän muksun kanssa yksin reissuun ja luotetaan siihen, että kyllä NE MUUT huolehtivat minun pärjäämisestä.

        Eli haloota vanhemmat: eiköhän se ole ihan teidän tehtävä huomata ja komentaa muksujanne, oltiin sitten lentokoneessa tai bussissa tai K-marketin karkkiosastolla. Myös me-tällä hetkellä lapsettomat / lapset jo maailmalle kasvattaneet ollaan lomalla kaikesta siitä tavanomaisesta huolehtimisesta. Viihdyttäkää ihan itse niitä muksujanne.
        Sori vaan - nimim. lapsirakas :)

        Sä olet ollut ihan liian kiltti, ainakaan kenenkään pakaaseista tarvii lentokentällä huolehtia, hankkikoon henkilökunnalta apua.


      • vastaisuudessa
        LLL kirjoitti:

        Sä olet ollut ihan liian kiltti, ainakaan kenenkään pakaaseista tarvii lentokentällä huolehtia, hankkikoon henkilökunnalta apua.

        Edellisestä reissustani oli jo jonkin aikaa - joten hyvä tietää tämä(kin) vastaisuudessa. Oon vähän hentomielinen....


    • aiti...

      Tuli vaan mieleen, etta onko ulkonaossasi jotain hyvin outoa, kun lapset kiljuvat korvasi vieressa? Mika sinussa on niin pelottavaa?

      Lapset useasti vaikenevat hammastyksesta, kun vierustoveri vilauttaa hymyn tapaisen tai jopa sanoo pari ystavallista sanaa. Ehka tama on se kaikkein toimivin kikka, jos haluaa lapsen hiljaiseksi.

      Lentokone on julkinen kulkuvaline, joten sitten kun olet hoitanut lapset, voit siirtya ylipainoisiin, silmalasipaisiin tai kavelykepin kanssa kulkeviin. Tehtavasarkasi on loputon...

      Tuskinpa koskaan lentokoneen matkustamosta saadaan paikkaa, jossa jokainen voi nukkua kuin omassa makuuhuoneessaan.

      • turbis

        Olemme lähdössä thaimaaseen 1v3kk vauvan kanssa niin minua mietityttää että missä vauva voi yölennon nukkua? Sylissäkö pitää pitää koko 10h ? onko kellään mitään vinkkiä tai kokemusta asiasta?


    • Äiti itsekin

      Olen aina vihannut sitä, kun suomalaiset eivät saa lapsiaan hiljaisiksi. Kun edes yrittäisivät, mutta ei- lapsi voi huutaa kivusta tai huvin vuoksi eikä kukaan tee/sano mitään! Itse vauvan äitinä ei tulisi mieleenkään lähteä edes matkustelemaan lentokoneella lapsen kanssa. Yksi syy tähän on se, että vauvaa ei aina saa hiljaiseksi yrittämälläkään ja toinen taas se, että mitä tuon ikäinen saa irti matkustelusta? Ei yhtään mitään; ei jää muistikuvia ollenkaan. Pahimmassa tapauksessa nappaa jonkun infektiotaudin kiertävästä ilmasta tai tulee kipeäksi ulkomailla.

      • yxi

        Tämä "matkustaa vai eikö matkustaa"- lasten kanssa keskustelu tuntuu jatkuvan ikuisesti.Joku ei halua tai viitsi, toinen ei pysyty, koska ei ole rahaa vaikka haluaisikin.

        Toiset lapset vaan ovat helpompia, itkevät vähemmän jne. Samalla lailla kun jotkut aikuiset vaan jaksavat valittaa tästä aiheesta enemmän kuin toiset. Siellä yleisissä kulkuneuvoissa kun vaan on tultava toimeen muiden kanssa.

        Itse ainakin koen että koko perhemme, lapsi mukaan luettuna on saanut irti matkustelusta paljon. Vauva-aikanakin vaistosi että arjen kiireet on poissa ja yhteistä aikaa oli erilailla.
        Toivottavasti hänestä kasvaa vielä avarakatseinen ja suvaitsevainen ihminen. Se että me tykkäämme matkustella ei tietenkään takoita että Sinun pitäisi.


      • matkustavat

        Tiedatko miksi, suomalaiset lapset huutavat ja riehuvat?

        Maissa, joissa lapsi saa osaksensa positiivista huomiota, lapsen ei tarvitse kiukkuamalla hakea vanhempien lasnaoloa, koska vanhemmat suukottelevat ja sanallisesti hellivat pienokaistaan paivittain.

        Matkustamista vauvan kanssa ei tarvitse ottaa noin tavoitteellisesti, etta vauvalle pitaisi jaada jotain maailmaa mullistavia muistikuvia, siita kun matkustettiin etelaan rantalomalle.

        Lapsen vanhempien jaksamisen ja hyvina sellaisina olemisen kannalta sen sijaan, irtiotto arjesta on useimmiten perusteltua.

        Suomi ei ole mikaan steriili alue, jossa pysymalla taudit voi valttaa. Pain vastoin Suomi on mielenterveysongelmien kehto ja miltei jokaiselle tekisi hyvaa, valilla nahda muutakin maailmaa.


      • matkustaja
        matkustavat kirjoitti:

        Tiedatko miksi, suomalaiset lapset huutavat ja riehuvat?

        Maissa, joissa lapsi saa osaksensa positiivista huomiota, lapsen ei tarvitse kiukkuamalla hakea vanhempien lasnaoloa, koska vanhemmat suukottelevat ja sanallisesti hellivat pienokaistaan paivittain.

        Matkustamista vauvan kanssa ei tarvitse ottaa noin tavoitteellisesti, etta vauvalle pitaisi jaada jotain maailmaa mullistavia muistikuvia, siita kun matkustettiin etelaan rantalomalle.

        Lapsen vanhempien jaksamisen ja hyvina sellaisina olemisen kannalta sen sijaan, irtiotto arjesta on useimmiten perusteltua.

        Suomi ei ole mikaan steriili alue, jossa pysymalla taudit voi valttaa. Pain vastoin Suomi on mielenterveysongelmien kehto ja miltei jokaiselle tekisi hyvaa, valilla nahda muutakin maailmaa.

        Kyllä täytyy sanoa, että suomalaisten vanhempien käytöksessä olisi todella paljon parantamisen varaa.
        Juuri muutama päivä sitten sivukorvalla kuuntelin, miten uimarannalla äiti tiuski ja komenteli jatkuvalla syötöllä kahta pientä lastaan joista toinen vielä kulki vaipoissa. Lapset istuivat minun silmin katsottuna kauniisti paikallaan ja joivat mehua. Koko ajan äidillä oli huomauttamista ja tiuskimista, enkä kyllä tajunnut ja nähnyt että miksi!
        Tälläistä tapahtuu ihan jatkuvasti missä vain lapsia vanhempineen sattuu olemaan. Monesti lapselle riittää se että hänen kanssa jutellaan, vastataan mitä hän kysyy ja osoitetaan että ollaan kiinnostuneita hänestä ja se lapsi on arvokas ja rakastettu. Surettaa monesti tälläisten lasten puolesta jotka kymmenettä kertaa kysyvät jotain ihan lapselle normaalia asiaa, vanhempi sitten äreänä tiuskii että ole nyt hiljaa... Ymmärrän kyllä että vanhemmatkin välillä väsyy, mutta oikeuttaako se siltikään vanhemmat tiuskimaan ja äyskimään lapselleen. Ehkä se oma väsymys kannattaisi yrittää purkaa jollakin muillakin keinoin. No tämä vähän eksyi aiheesta, itse matkustamisesta!
        (Mutta aikoinaan itse sinkkutyttönä reissatessa oli kiva katsoa miten esim. Kreikassa lomaillessani paikallisten suosimalla loma-alueella perheet viettivät kiireetöntä ja mukavaa yhdessäoloa rannoilla ja miten lapset kuuluivat siihen perheeseen muunakin kuin äyskimisen ja tiuskimisen kohteina.)


      • vaikka
        matkustaja kirjoitti:

        Kyllä täytyy sanoa, että suomalaisten vanhempien käytöksessä olisi todella paljon parantamisen varaa.
        Juuri muutama päivä sitten sivukorvalla kuuntelin, miten uimarannalla äiti tiuski ja komenteli jatkuvalla syötöllä kahta pientä lastaan joista toinen vielä kulki vaipoissa. Lapset istuivat minun silmin katsottuna kauniisti paikallaan ja joivat mehua. Koko ajan äidillä oli huomauttamista ja tiuskimista, enkä kyllä tajunnut ja nähnyt että miksi!
        Tälläistä tapahtuu ihan jatkuvasti missä vain lapsia vanhempineen sattuu olemaan. Monesti lapselle riittää se että hänen kanssa jutellaan, vastataan mitä hän kysyy ja osoitetaan että ollaan kiinnostuneita hänestä ja se lapsi on arvokas ja rakastettu. Surettaa monesti tälläisten lasten puolesta jotka kymmenettä kertaa kysyvät jotain ihan lapselle normaalia asiaa, vanhempi sitten äreänä tiuskii että ole nyt hiljaa... Ymmärrän kyllä että vanhemmatkin välillä väsyy, mutta oikeuttaako se siltikään vanhemmat tiuskimaan ja äyskimään lapselleen. Ehkä se oma väsymys kannattaisi yrittää purkaa jollakin muillakin keinoin. No tämä vähän eksyi aiheesta, itse matkustamisesta!
        (Mutta aikoinaan itse sinkkutyttönä reissatessa oli kiva katsoa miten esim. Kreikassa lomaillessani paikallisten suosimalla loma-alueella perheet viettivät kiireetöntä ja mukavaa yhdessäoloa rannoilla ja miten lapset kuuluivat siihen perheeseen muunakin kuin äyskimisen ja tiuskimisen kohteina.)

        kreikkalaiseen kerrostaloon katsomaan elämänmenoa.. Suomalaislapset tuntuvat sen jälkeen hiirulaisilta kun katsoo Välimeren maiden nuorta vilkasta menoa, jossa vanhempien tiukkoja komentoja säestävät korvatillikat. Ja lapsia tiuskitaan/äyskitään/siirretään pois aikuisten keskusteluita häiritsemästä.

        Oletko koskaan nähnyt miten tavernanpitäjä häätää pois lauman paikallisia lapsia jottei turistit häiriinny? Suomessa siitä tyylistä tulisi jo syyte tai lastensuojeluviranomaiset paikalle..

        Pieniä vauvoja ja lapsia 1-3v. kohtelevat todella rakastavasti, mutta kun tenava oppii pyöräilemään ja kulkee illat kaveriporukassa saavat he ihan samanalaisen kohtelun kuin ikätoverinsa Suomessakin.

        Ja meitä suomalaisvanhempia, jotka antavat täyden huomion lapsilleen, eivätkä heille tiuski; meitä on todella olemassa, ei yleistetä:)


      • vähän

        Onko sinulle tullut mieleen, että osa perheistä matkustaa tapaamaan sukulaisia ? Jos niitä sukulaisia haluaa tavata, niin eihän siihen ole muuta keinoa kuin lentää. Vai pitäisikö lapset viedä isovanhempien luo vasta rippikouluiässä ? Ja onko mieleesi koskaan juolahtanut, että kaikilla perheillä ei ole isovanhempia tms. sukulaisia, jonne lapset voisi jättää lomamatkan ajaksi ? Ja että ne lapset ovat myös ihmisiä. Jos sinua lapsen itku sieppaa kovasta, niin olet terapian tarpeessa. Lapsen itku ja nauru ja temmeltäminen ovat osa ihmisyyttä.


      • onko vaikeaa
        vähän kirjoitti:

        Onko sinulle tullut mieleen, että osa perheistä matkustaa tapaamaan sukulaisia ? Jos niitä sukulaisia haluaa tavata, niin eihän siihen ole muuta keinoa kuin lentää. Vai pitäisikö lapset viedä isovanhempien luo vasta rippikouluiässä ? Ja onko mieleesi koskaan juolahtanut, että kaikilla perheillä ei ole isovanhempia tms. sukulaisia, jonne lapset voisi jättää lomamatkan ajaksi ? Ja että ne lapset ovat myös ihmisiä. Jos sinua lapsen itku sieppaa kovasta, niin olet terapian tarpeessa. Lapsen itku ja nauru ja temmeltäminen ovat osa ihmisyyttä.

        eikö kakaroille voisi opettaa käyttäytymistapoja.
        Sinun tapauksessasi se lienee mahdotonta.


    • mapee

      On ihan sama mikä paikkaon kyseessä ellei se ole valtavan iso ja ääretön niiin huonosti käyttäytyvät lapset ovat kauhu siellä.

      On sitten koomista, että jos asiasta kirjoittaa eli häiritsevistä tenavista niin saa ryöpyn kaikkien keihäsmatkaajien puolesta. Kysehän on siitä, että aloittaja matkusta aasiallisesti ja rauhassa kuten kai on kaikilla oikeus? Hän ei siis terrorisoi ympäristöään eikä siksi ole oikein että hänen pitää kärsiä niiden sikailevien aikuisten puolesta jotk atuskin häiritsee noita riehuvia lapsia lainkaan?

      Joillakin vanhemmilla on ihme käsitys, että lapset on kaikista ihania ja ketään ei huvita tehdä muut akuin mikä heitä huvittaa. Se kai on tuota empatiakyvyn puutetta asettua toisen asemaan ja huomioida muita pienessäkään määrin? Tässä siis ilmielävänä esiintyy se jatkumo että ensin on huonosti kasvatetut vanhemmat joilla on huonosti kasvatetut lapset?

      Parempaa tuuria matkaan tällä kertaa! Tarkasta vvielä lipusta lukeeko siinä, että matkalal saattaa olla häiritseviä kakaroita, mutta se kuuluu lipun hintaan!

      Provona voisi laittaa vielä, että eikös muutkin elukat laiteta lastiruumaan joten miksi villiapinoina raakkuvat tenavat päästetään ihmisten kanssa samaan osastoon?

      • en häiriköinnistä

        Tavalliseen elämääni kuuluu, että laulan täysillä aariaa (korkealta kovaa ja väärin, tietenkin) kuunnellessani musiikkia kuulokkeilla - miksi ihmeessä en saisi tehdä sitä myös lentokoneessa? Tavalliseen elämääni kuuluu myös piereskely ja tupakointi ja jos haluan riidellä puolisoni kanssa niin sekin on ihan tavallista elämää! Turha siitä on vetää hernettä nenään, jos teen vain normaaliin elämääni kuuluvia asioita lentokoneessa.

        Eikös kuulostakin todella typerältä?! Vanhemmat kuitenkin usein puolustelevat lastensa käytöstapojen puutetta "normaalilla elämällä" ja käännetään asia niin, että todellinen syntipukki onkin se, joka häiriintyy. Eli asiasta huomauttava on suorastaan lapsivihaaja! Jos häiriinnyn aariaa hoilaavasta, piereskelevästä ja riitelevästä kanssa-aikuisesta, tekeekö se minusta ihmis- /nais- / miesvihaajan?

        Alkuperäinen kirjoittaja ei varmastikaan tarkoittanut poikkeustapauksia. Sylivauvaa ei aina vain saa hiljaiseksi, muttei perheeltä silti voida eikä halutakaan kieltää matkustamista.

        Kirjoittaja kritisoi kasvatuksen puutetta ja sitä ettei oteta muita ihmisiä huomioon. Jos omaan korvaan ei ota EelisPetterin ja Elsa Amalian jatkuva rellestäminen ja huuto, niin toisia se häiritsee. Ei kukaan järkevä oletakaan koneessa olevan haudanhiljaista, mutta sitä voidaan olettaa, että edes yritetään ottaa toiset huomioon.

        Pari kasvatusvinkkiä: Kehukaa ja huomioikaa niitä lapsianne silloin, kun he ovat kiltisti ja osaavat käyttäytyä. Lapsi kaipaa eniten vanhempiensa huomiota ja kiinnostusta. (Jos ei sitä kauniisti käyttäytymällä normaalisti saa, kyllä lapsi nopeasti tajuaa aloittaa kiukuttelun ja pahanteon - se kun yleensä tehoaa, jos ei mikään muu.)

        Yksi erittäin toimiva sääntö on: rissaamalla, huutamalla ja itkemällä ei KOSKAAN saa tahtoaan läpi. Sitä kun tiukasti noudattaa, elämä on lasten kanssa paljon helpompaa. EI ole NIIN vaikeaa.

        Sivulliset voivat toki auttaa vanhempia kasvatustyössä tukemalla heitä, mutta kyllä pääasiallisen kurinpitäjän tulee olla lapsen oma vanhempi.


      • äiti ja ope
        en häiriköinnistä kirjoitti:

        Tavalliseen elämääni kuuluu, että laulan täysillä aariaa (korkealta kovaa ja väärin, tietenkin) kuunnellessani musiikkia kuulokkeilla - miksi ihmeessä en saisi tehdä sitä myös lentokoneessa? Tavalliseen elämääni kuuluu myös piereskely ja tupakointi ja jos haluan riidellä puolisoni kanssa niin sekin on ihan tavallista elämää! Turha siitä on vetää hernettä nenään, jos teen vain normaaliin elämääni kuuluvia asioita lentokoneessa.

        Eikös kuulostakin todella typerältä?! Vanhemmat kuitenkin usein puolustelevat lastensa käytöstapojen puutetta "normaalilla elämällä" ja käännetään asia niin, että todellinen syntipukki onkin se, joka häiriintyy. Eli asiasta huomauttava on suorastaan lapsivihaaja! Jos häiriinnyn aariaa hoilaavasta, piereskelevästä ja riitelevästä kanssa-aikuisesta, tekeekö se minusta ihmis- /nais- / miesvihaajan?

        Alkuperäinen kirjoittaja ei varmastikaan tarkoittanut poikkeustapauksia. Sylivauvaa ei aina vain saa hiljaiseksi, muttei perheeltä silti voida eikä halutakaan kieltää matkustamista.

        Kirjoittaja kritisoi kasvatuksen puutetta ja sitä ettei oteta muita ihmisiä huomioon. Jos omaan korvaan ei ota EelisPetterin ja Elsa Amalian jatkuva rellestäminen ja huuto, niin toisia se häiritsee. Ei kukaan järkevä oletakaan koneessa olevan haudanhiljaista, mutta sitä voidaan olettaa, että edes yritetään ottaa toiset huomioon.

        Pari kasvatusvinkkiä: Kehukaa ja huomioikaa niitä lapsianne silloin, kun he ovat kiltisti ja osaavat käyttäytyä. Lapsi kaipaa eniten vanhempiensa huomiota ja kiinnostusta. (Jos ei sitä kauniisti käyttäytymällä normaalisti saa, kyllä lapsi nopeasti tajuaa aloittaa kiukuttelun ja pahanteon - se kun yleensä tehoaa, jos ei mikään muu.)

        Yksi erittäin toimiva sääntö on: rissaamalla, huutamalla ja itkemällä ei KOSKAAN saa tahtoaan läpi. Sitä kun tiukasti noudattaa, elämä on lasten kanssa paljon helpompaa. EI ole NIIN vaikeaa.

        Sivulliset voivat toki auttaa vanhempia kasvatustyössä tukemalla heitä, mutta kyllä pääasiallisen kurinpitäjän tulee olla lapsen oma vanhempi.

        Täällä kovasti käydään keskustelua lapsen hyvästä käytöksestä. Muistuttaisin kuitenkin, että vie vuosia aikaa ennenkuin lapsi käyttäytyy "hyvin". Alle puolitoistavuotias ei mitenkään ymmärrä milloin voi itkeä, milloin ei. Hän saa itkeä aina kun itkettää. Mielestäni isompikin lapsi saa itkeä aina kun itkettää, se ei ole huonoa käytöstä. Tahtoaan sillä ei kuulu tietenkää saada läpi, jos tahto on väärä (esim. karkki, kiipeily vaaralliseen paikkaan tms.)

        On muistettva että lapsen käytös on usein epämiellyttävää aikuisen vinkkelistä katsottuna! Se ei tarkoita että lapsi olisi huonosti kasvatettu! Huutava lapsi kaupassa tai lentokoneessa voi nimenomaan tarkoittaa, että vanhemmat kasvattavat lastaan oikein, eivätkä anna periksi pikku kiukkupussille.

        On myös muistettava että ison näköinen lapsikin voi "käyttäytyä huonosti" vaikka kasvatus olisi kunnossa jos lapsella on esimerkiksi autismi, ADHD tai muu erityisvaikeus joka ei näy päälle. Itse olen matkustanut erityislasten kanssa ja näin miten ihmiset katsoivat juuri tyyliin "eikö nykyään saada lapsia kasvatettua ja kuriin".

        Muistuttaisin myös että muutama vuosikymmen sitten lapset hiljennettiin usein myös kuiskauksella "saat piiskaa/selkäsaunan kotona jos et nyt ole hiljaa". Siis pelolla. Se on nopeampi ja traumatisoivampi konsti saada lapsi käyttäytymään näennäisesti hyvin. Sen seurauksia voi jokainen tykönään miettiä...

        Se, voiko lapsen kanssa mennä lentokoneeseen, on sitten eri asia ja mielipideasia. Mutta ainakin meidän kuusihenkinen ( pian seitsemänhenkinen) perheemme matkustaa laivalla, junalla,lentokoneella, autolla niin kauan kunnes laki sen kieltää. Ja ääntä meidänkin perheestä lähtee, ihan tavallista elämän ääntä. Mutta me ei öristä öisin, silloin me nukutaan (jos ei naapurihuoneen känniset sitä estä - sitäkin on tapahtunut) ja annetaan muidenkin turistien nukkua.

        Nyt meidän perhe lähtee joidenkin kauhuksi ravintolaan nauttimaan sunnuntaiateriaa. Hyvää pyhää teille kaikille!


      • mutten aina vanhemmista
        äiti ja ope kirjoitti:

        Täällä kovasti käydään keskustelua lapsen hyvästä käytöksestä. Muistuttaisin kuitenkin, että vie vuosia aikaa ennenkuin lapsi käyttäytyy "hyvin". Alle puolitoistavuotias ei mitenkään ymmärrä milloin voi itkeä, milloin ei. Hän saa itkeä aina kun itkettää. Mielestäni isompikin lapsi saa itkeä aina kun itkettää, se ei ole huonoa käytöstä. Tahtoaan sillä ei kuulu tietenkää saada läpi, jos tahto on väärä (esim. karkki, kiipeily vaaralliseen paikkaan tms.)

        On muistettva että lapsen käytös on usein epämiellyttävää aikuisen vinkkelistä katsottuna! Se ei tarkoita että lapsi olisi huonosti kasvatettu! Huutava lapsi kaupassa tai lentokoneessa voi nimenomaan tarkoittaa, että vanhemmat kasvattavat lastaan oikein, eivätkä anna periksi pikku kiukkupussille.

        On myös muistettava että ison näköinen lapsikin voi "käyttäytyä huonosti" vaikka kasvatus olisi kunnossa jos lapsella on esimerkiksi autismi, ADHD tai muu erityisvaikeus joka ei näy päälle. Itse olen matkustanut erityislasten kanssa ja näin miten ihmiset katsoivat juuri tyyliin "eikö nykyään saada lapsia kasvatettua ja kuriin".

        Muistuttaisin myös että muutama vuosikymmen sitten lapset hiljennettiin usein myös kuiskauksella "saat piiskaa/selkäsaunan kotona jos et nyt ole hiljaa". Siis pelolla. Se on nopeampi ja traumatisoivampi konsti saada lapsi käyttäytymään näennäisesti hyvin. Sen seurauksia voi jokainen tykönään miettiä...

        Se, voiko lapsen kanssa mennä lentokoneeseen, on sitten eri asia ja mielipideasia. Mutta ainakin meidän kuusihenkinen ( pian seitsemänhenkinen) perheemme matkustaa laivalla, junalla,lentokoneella, autolla niin kauan kunnes laki sen kieltää. Ja ääntä meidänkin perheestä lähtee, ihan tavallista elämän ääntä. Mutta me ei öristä öisin, silloin me nukutaan (jos ei naapurihuoneen känniset sitä estä - sitäkin on tapahtunut) ja annetaan muidenkin turistien nukkua.

        Nyt meidän perhe lähtee joidenkin kauhuksi ravintolaan nauttimaan sunnuntaiateriaa. Hyvää pyhää teille kaikille!

        Ihan hyvä huomautus noista erityislapsista. Edelleen kuitenkin perään alkuperäistä näkökulmaa: ihan tavalliset "normaalit" lapset reuhaavat ja riehuvat (hakevat vanhempiensa tai jonkun aikuisen huomiota) ilman, että tahalliseen häiriökäyttäytymiseen puututaan.

        Eihän pienen lapsen itku ole tahallista häiritsemistä enkä uskoisi kenenkään järkevän ihmisen kommentoivankaan tätä.
        Se on raivostuttavaa, että aikansa turhanpäiväistä kitinähuutoa kuunneltuaan vanhempi taipuu lapsen tahtoon (yleensä kiukkuisena: "kyllä sinä sitten olet VAIKEA, ota nyt sitten se karkki ja pidä TURPASI KIINNI!) jolloin lapsi oppii saamaan kaiken peräksi negatiivisella käyttäytymismallilla. Kun lähtökohdat ovat nämä, osaa lapsi varsinkin julkisella paikalla käytää huutoa aseena ja tämä on se malli, mikä käy useimpien hermon päälle!

        Yleensä järkevät aikuiset kyllä tukevat vanhempia (ainakin äänettömästi mielessään) niissä tapauksissa, kun vanhempi sanoo lapselle tämän voivan huutaa vaikka maailman tappiin saamatta tahtoaan läpi. Kun tämä on jo kotona opittu, lapsi yleensä tietää vanhemman olevan oikeassa ja lopettaa suhteellisen nopeasti, varisnkin jos hänelle annetaan muuta ajattelemisen aihetta.

        Jutun juuri tällä keskustelulla mielestäni on se, että perätään sitä vanhemmuutta, jossa vanhemmat ovat turvallisia, rajat pitäviä aikuisia. Varsinkin kun ollaan muiden kanssa samassa tilassa tuntikausia, tulisi perheiden pyrkiä ottamaan muut huomioon ja käyttäytyä hillitysti - mikä ei tarkoita sitä etteivätkö lapset saisi olla edelleen lapsia. Ja nimenomaan näissä tilanteissa lapselle pitääkin opettaa ettei joka paikassa voi huutaa ja melskata samalla tavalla kuin kotona.

        Itselleni ei olisi aikanaan tullut mieleenkään reuhata (lentokoneessa), koska äiti oli varmistautunut etukäteen. "Haluan olla ylpeä sinusta ja nähdä että osaat käyttäytyä - tuhmat lapset reuhaavat ja sellaista käytöstä paheksutaan. Ethän tuota minulle pettymystä?" Tämä ei ollut pelolla kasvatusta ja molemmat olivat tyytyväisiä: äiti sai matkustaa hyvin käyttäytyvän lapsen kanssa ja lapsi oli tyytyväinen, kun vanhempi kehui.


      • Lankalaisen puoliso
        en häiriköinnistä kirjoitti:

        Tavalliseen elämääni kuuluu, että laulan täysillä aariaa (korkealta kovaa ja väärin, tietenkin) kuunnellessani musiikkia kuulokkeilla - miksi ihmeessä en saisi tehdä sitä myös lentokoneessa? Tavalliseen elämääni kuuluu myös piereskely ja tupakointi ja jos haluan riidellä puolisoni kanssa niin sekin on ihan tavallista elämää! Turha siitä on vetää hernettä nenään, jos teen vain normaaliin elämääni kuuluvia asioita lentokoneessa.

        Eikös kuulostakin todella typerältä?! Vanhemmat kuitenkin usein puolustelevat lastensa käytöstapojen puutetta "normaalilla elämällä" ja käännetään asia niin, että todellinen syntipukki onkin se, joka häiriintyy. Eli asiasta huomauttava on suorastaan lapsivihaaja! Jos häiriinnyn aariaa hoilaavasta, piereskelevästä ja riitelevästä kanssa-aikuisesta, tekeekö se minusta ihmis- /nais- / miesvihaajan?

        Alkuperäinen kirjoittaja ei varmastikaan tarkoittanut poikkeustapauksia. Sylivauvaa ei aina vain saa hiljaiseksi, muttei perheeltä silti voida eikä halutakaan kieltää matkustamista.

        Kirjoittaja kritisoi kasvatuksen puutetta ja sitä ettei oteta muita ihmisiä huomioon. Jos omaan korvaan ei ota EelisPetterin ja Elsa Amalian jatkuva rellestäminen ja huuto, niin toisia se häiritsee. Ei kukaan järkevä oletakaan koneessa olevan haudanhiljaista, mutta sitä voidaan olettaa, että edes yritetään ottaa toiset huomioon.

        Pari kasvatusvinkkiä: Kehukaa ja huomioikaa niitä lapsianne silloin, kun he ovat kiltisti ja osaavat käyttäytyä. Lapsi kaipaa eniten vanhempiensa huomiota ja kiinnostusta. (Jos ei sitä kauniisti käyttäytymällä normaalisti saa, kyllä lapsi nopeasti tajuaa aloittaa kiukuttelun ja pahanteon - se kun yleensä tehoaa, jos ei mikään muu.)

        Yksi erittäin toimiva sääntö on: rissaamalla, huutamalla ja itkemällä ei KOSKAAN saa tahtoaan läpi. Sitä kun tiukasti noudattaa, elämä on lasten kanssa paljon helpompaa. EI ole NIIN vaikeaa.

        Sivulliset voivat toki auttaa vanhempia kasvatustyössä tukemalla heitä, mutta kyllä pääasiallisen kurinpitäjän tulee olla lapsen oma vanhempi.

        Hyvät ihmiset !
        Täällä te riitelette kuin pahimmat kakarat ja mikä on riidan syy. Metelöivät lapset. En voi kun nauraa. Muistakaa aina sellainen asia, että lapset ovat lapsia ja aikuiset aikusia. Se mikä onnistuu aikuisilta kuten esim: pierun pidättäminen, ei ehkä onnistu lapselta, kuten ei myös muutkaan normaaliin elämään kuuluvat äänet. Lapsi ei myöskään osaa teeskennellä. Lapset ovat avoimia ja he kertovat heti, jos jokin asia tympii, suututtaa, väsyttää jnejne.

        Oikein pelottaa lähteä kahden viikon kuluttua pitkälle lentomatkalle 'suomalaisten'hapannaamojen kanssa, kun mukana on lapsia ketkä metelöivät, itkevät, huutavat ja eivät muutenkaan pysty istunmaan paikoillaan kymmentä tuntia. No onneksi vaihdamme lentoyhtiötä muutaman loma pvän jälkeen(on muuten hyvä idea pitkillä lennoilla yöpyä muutama yö hotellissa ja jatkaa sen jälkeen matkaa) ja jatkamme sellaisessa seurassa missä lapsen itku ei herätä närkästystä.

        Olen huomannut ko. ilmiön myös matkuestaessani bussilla. Kun lapsi itkee tai huutaa niin aivan varmasti saat osaksesi paljon katseita, ja ne katseet kyllä kertovat enemmän kuin kymmenen sanaa. Mikä suomalaisia vaivaa, kun lasten äänet herättävät suuttumusta.

        Ja jotenkin nauratti, että tämä eräs kirjoittaja kirjoittaa, ettei hänkään voi laulaa samalla kun kuuntelee kuulokkeita, ethän sinä hyvä ystävä voi verratakaan itseäsi pieneen lapseen. Varo vain, ettei se pieru kuitenkin vahigossa karkaa. Ihminenhän sinäkin vissiin olet ?

        Hyvää kesää ja kesälomaa matkailun merkeissä kaikille !!!


      • asiasta..
        Lankalaisen puoliso kirjoitti:

        Hyvät ihmiset !
        Täällä te riitelette kuin pahimmat kakarat ja mikä on riidan syy. Metelöivät lapset. En voi kun nauraa. Muistakaa aina sellainen asia, että lapset ovat lapsia ja aikuiset aikusia. Se mikä onnistuu aikuisilta kuten esim: pierun pidättäminen, ei ehkä onnistu lapselta, kuten ei myös muutkaan normaaliin elämään kuuluvat äänet. Lapsi ei myöskään osaa teeskennellä. Lapset ovat avoimia ja he kertovat heti, jos jokin asia tympii, suututtaa, väsyttää jnejne.

        Oikein pelottaa lähteä kahden viikon kuluttua pitkälle lentomatkalle 'suomalaisten'hapannaamojen kanssa, kun mukana on lapsia ketkä metelöivät, itkevät, huutavat ja eivät muutenkaan pysty istunmaan paikoillaan kymmentä tuntia. No onneksi vaihdamme lentoyhtiötä muutaman loma pvän jälkeen(on muuten hyvä idea pitkillä lennoilla yöpyä muutama yö hotellissa ja jatkaa sen jälkeen matkaa) ja jatkamme sellaisessa seurassa missä lapsen itku ei herätä närkästystä.

        Olen huomannut ko. ilmiön myös matkuestaessani bussilla. Kun lapsi itkee tai huutaa niin aivan varmasti saat osaksesi paljon katseita, ja ne katseet kyllä kertovat enemmän kuin kymmenen sanaa. Mikä suomalaisia vaivaa, kun lasten äänet herättävät suuttumusta.

        Ja jotenkin nauratti, että tämä eräs kirjoittaja kirjoittaa, ettei hänkään voi laulaa samalla kun kuuntelee kuulokkeita, ethän sinä hyvä ystävä voi verratakaan itseäsi pieneen lapseen. Varo vain, ettei se pieru kuitenkin vahigossa karkaa. Ihminenhän sinäkin vissiin olet ?

        Hyvää kesää ja kesälomaa matkailun merkeissä kaikille !!!

        Eikä sen vierestä. Tässä edellinen kirjoittaja tuli juuri todistaneeksi sen, mitä tuolla aikaisemmin oli kirjoitettu. Jos tunnustaa lasten pitämän (tahallisen) häirinnän haittavan, on heti hapannaama ja lapsivihaaja. Jokainen järkevä tajuaa, että kun on kyse pienestä lapsesta, ettei sellainen tahallaan itke ja häiritse! Jokainen järkevä myös tietää, että lapset itkevät, huutavat ja sotkevat joskus, koska ovat lapsia.

        HÄIRIKÖIVISTÄ lapsista puhuttaessa tarkoitetaan tilanteita, joissa vanhemmat antavat jo puhetta ymmärtävien lastensa vapaasti riehua ja tahallisesti häiritä muita haluamatta tai kykenemättä tehdä asialle mitään!

        Koittakaa nyt hyvät vanhemmat tajuta, että se teidän oma armas kultaenkeli tarvitsee opastusta ja ohjausta siihen, miten käyttäydytään, kun paikalla on muitakin ihmisiä. Jos annatte niiden lapsukaisten riehua ja huutaa miten lystää, niin turha niille sitten enää teini-iässä on opettaa tapoja. Usein juuri se riehuva pieni hakeekin epätoivoisesti rajojaan, jotta voisi tuntea olonsa turvalliseksi. Siksi suututtaa niin kovasti, että vanhemmat eivät tätä tajua ja antavat kaikessa periksi!

        Kummallista, kun jotkut vanhemmat raivostuvat pienestäkin kritiikistä ja käyttävät vetoomusta: lapset ovat lapsia - aivan kuin he olisivat joku mahtava luonnonvoima, jonka käyttäytymiselle ei voi yksinkertaisesti mitään! Mitenköhän sitten toisten perheiden elämä lasten kanssa sujuu rauhallisesti ja kauniisti käyttäytyen?!?!

        Yksinkertaista. Lapsen kehitykseen kuuluu hakea rajojaan ja tämä johtaa sääntöjen uhmaamiseen - toivottavasti niitä jokaisessa perheessä on. Vanhemman tehtävä on ilmaista lapselle mikä on hyväksyttävää ja mikä ei ja tätä kutsutaan KASVATTAMISEKSI.

        Kirjoittaja, joka käytti esimerkkiä ääneen laulamisesta yritti mielestäni havainnollistaa esimerkillä, etteivät aikuisetkaan voi käyttäytyä koneessa kuin kotonaan. Kyse ei todellakaan ollut oikeasti itsen rinnastamisesta lapseen. Aika yksinkertaista järjenjuoksua, jos ei tätä tajua...

        Tosiasia vain on se, että lapset ovat lapsia joka perheessä - toisissa perheissä heille vain osataan ja halutaan opettaa kaunista käytöstä ja muiden huomioon ottamista, toisissa ei.


      • Lankalaisen puoliso
        asiasta.. kirjoitti:

        Eikä sen vierestä. Tässä edellinen kirjoittaja tuli juuri todistaneeksi sen, mitä tuolla aikaisemmin oli kirjoitettu. Jos tunnustaa lasten pitämän (tahallisen) häirinnän haittavan, on heti hapannaama ja lapsivihaaja. Jokainen järkevä tajuaa, että kun on kyse pienestä lapsesta, ettei sellainen tahallaan itke ja häiritse! Jokainen järkevä myös tietää, että lapset itkevät, huutavat ja sotkevat joskus, koska ovat lapsia.

        HÄIRIKÖIVISTÄ lapsista puhuttaessa tarkoitetaan tilanteita, joissa vanhemmat antavat jo puhetta ymmärtävien lastensa vapaasti riehua ja tahallisesti häiritä muita haluamatta tai kykenemättä tehdä asialle mitään!

        Koittakaa nyt hyvät vanhemmat tajuta, että se teidän oma armas kultaenkeli tarvitsee opastusta ja ohjausta siihen, miten käyttäydytään, kun paikalla on muitakin ihmisiä. Jos annatte niiden lapsukaisten riehua ja huutaa miten lystää, niin turha niille sitten enää teini-iässä on opettaa tapoja. Usein juuri se riehuva pieni hakeekin epätoivoisesti rajojaan, jotta voisi tuntea olonsa turvalliseksi. Siksi suututtaa niin kovasti, että vanhemmat eivät tätä tajua ja antavat kaikessa periksi!

        Kummallista, kun jotkut vanhemmat raivostuvat pienestäkin kritiikistä ja käyttävät vetoomusta: lapset ovat lapsia - aivan kuin he olisivat joku mahtava luonnonvoima, jonka käyttäytymiselle ei voi yksinkertaisesti mitään! Mitenköhän sitten toisten perheiden elämä lasten kanssa sujuu rauhallisesti ja kauniisti käyttäytyen?!?!

        Yksinkertaista. Lapsen kehitykseen kuuluu hakea rajojaan ja tämä johtaa sääntöjen uhmaamiseen - toivottavasti niitä jokaisessa perheessä on. Vanhemman tehtävä on ilmaista lapselle mikä on hyväksyttävää ja mikä ei ja tätä kutsutaan KASVATTAMISEKSI.

        Kirjoittaja, joka käytti esimerkkiä ääneen laulamisesta yritti mielestäni havainnollistaa esimerkillä, etteivät aikuisetkaan voi käyttäytyä koneessa kuin kotonaan. Kyse ei todellakaan ollut oikeasti itsen rinnastamisesta lapseen. Aika yksinkertaista järjenjuoksua, jos ei tätä tajua...

        Tosiasia vain on se, että lapset ovat lapsia joka perheessä - toisissa perheissä heille vain osataan ja halutaan opettaa kaunista käytöstä ja muiden huomioon ottamista, toisissa ei.

        Ymmärrän, että ko. kirjoituksella tarkoitetaan juuri tietyikäisiä lapsia, mutta ikävä kyllä niitä 'nirppaneniltä' saa katseita hieman pienempienkin lapsien kanssa matkustavat vanhemmat(ja itse lapset). Lapsi on pieni alle 2v. Ja tämä on yleistä myös julkisilla kulkuneuvoilla kulkiessa.

        Anyway, lapsi on kuitenkin lapsi vaikka hän olisi 15v, emme voi verrata heitä aikusiin, mutta toki 8-15v lapset osaavat jo käyttäytyä. Siitä olen yhtä mieltä, että isoilta lapsilta voi odottaa käytöstapoja.

        Mutta, missä ihmeen lennoilla on häiritseviä kakaroita. Minä olen matkustellut viimeisen 10v aikana PALJON. Ja lentänyt Eurooopassa kuin myös tehnyt kaukomatkoja. Mutta, koskaan en ole näitä 'kakaroita' kohdannut, itkeviä sylilapsia tai taaperoita kylläkin.


      • matkustaja
        Lankalaisen puoliso kirjoitti:

        Ymmärrän, että ko. kirjoituksella tarkoitetaan juuri tietyikäisiä lapsia, mutta ikävä kyllä niitä 'nirppaneniltä' saa katseita hieman pienempienkin lapsien kanssa matkustavat vanhemmat(ja itse lapset). Lapsi on pieni alle 2v. Ja tämä on yleistä myös julkisilla kulkuneuvoilla kulkiessa.

        Anyway, lapsi on kuitenkin lapsi vaikka hän olisi 15v, emme voi verrata heitä aikusiin, mutta toki 8-15v lapset osaavat jo käyttäytyä. Siitä olen yhtä mieltä, että isoilta lapsilta voi odottaa käytöstapoja.

        Mutta, missä ihmeen lennoilla on häiritseviä kakaroita. Minä olen matkustellut viimeisen 10v aikana PALJON. Ja lentänyt Eurooopassa kuin myös tehnyt kaukomatkoja. Mutta, koskaan en ole näitä 'kakaroita' kohdannut, itkeviä sylilapsia tai taaperoita kylläkin.

        >>Anyway, lapsi on kuitenkin lapsi vaikka hän olisi 15v, emme voi verrata heitä aikusiin, mutta toki 8-15v lapset osaavat jo käyttäytyä. Siitä olen yhtä mieltä, että isoilta lapsilta voi odottaa käytöstapoja.


      • äiti 5:lle
        matkustaja kirjoitti:

        >>Anyway, lapsi on kuitenkin lapsi vaikka hän olisi 15v, emme voi verrata heitä aikusiin, mutta toki 8-15v lapset osaavat jo käyttäytyä. Siitä olen yhtä mieltä, että isoilta lapsilta voi odottaa käytöstapoja.

        Vaikka lapsista pidänkin ja omia on 5 ja ammattikin lastenhoitaja, niin kyllä lomalle mieheni kanssa kahdestaan lähtiessä unohdan lapset vähäksi aikaa.
        Usein lentokoneessa on ollut näitä vanhempia jotka antavat lastensa viipottaa muiden matkustajien keskuudessa tai automaattisesti olettavat, että vieressä istuva täti viihdyttää hänen kullannuppuaan... ei kiitos, jos lomalle haluavat lapsiensa kanssa lähteä hoitakoot ne myös itse!


      • mummuliini
        Lankalaisen puoliso kirjoitti:

        Ymmärrän, että ko. kirjoituksella tarkoitetaan juuri tietyikäisiä lapsia, mutta ikävä kyllä niitä 'nirppaneniltä' saa katseita hieman pienempienkin lapsien kanssa matkustavat vanhemmat(ja itse lapset). Lapsi on pieni alle 2v. Ja tämä on yleistä myös julkisilla kulkuneuvoilla kulkiessa.

        Anyway, lapsi on kuitenkin lapsi vaikka hän olisi 15v, emme voi verrata heitä aikusiin, mutta toki 8-15v lapset osaavat jo käyttäytyä. Siitä olen yhtä mieltä, että isoilta lapsilta voi odottaa käytöstapoja.

        Mutta, missä ihmeen lennoilla on häiritseviä kakaroita. Minä olen matkustellut viimeisen 10v aikana PALJON. Ja lentänyt Eurooopassa kuin myös tehnyt kaukomatkoja. Mutta, koskaan en ole näitä 'kakaroita' kohdannut, itkeviä sylilapsia tai taaperoita kylläkin.

        ikäraja tuo 8-15 on, kyllä kaksivuotiaskin osaa käytöstapoja jos on opetettu ja kolmevuotiaana viimeistään. Minulla on 3 ja 6-vuotiaat lapsenlapset ja heidän kanssaan voi mennä minne vain, he osaavat käyttäytyä fiksusti.
        Olen kyllä nähnyt esim. lasten seurakunnan kevätjuhlassa että 3 ja 4 vuotiaan yrittivät kiivetä ristiä pitkin ja hajoittaa pianon ja äiti sen kun naureskeli. Pappi tuli silloin ohjaamaan tenavat pois. Tämä story nyt ei tänne kuulu mutta yhtä villiä touhua on joskus lentokoneessa.

        Kyllähän ne on 4-8 vuotiaat jotka pahinta elämää lentokoneessa pitävät, nämä muutamat joiden vanhemmat eivät välitä. Suurin osa lapsistahan ja myös vanhemmista käyttäytyy hienosti, mutta nämä muutamat pilaavat lapsimatkustajien maineen lahjakkaasti.
        Pienten itkullehan ei voi useinkaan mitään mutta ihmetellä kyllä voi miksi näitä muutaman kk ikäisiä raahataan lomille - ja en tarkoita nyt sukulaismatkoja.


      • Lapsellinen äiti
        mummuliini kirjoitti:

        ikäraja tuo 8-15 on, kyllä kaksivuotiaskin osaa käytöstapoja jos on opetettu ja kolmevuotiaana viimeistään. Minulla on 3 ja 6-vuotiaat lapsenlapset ja heidän kanssaan voi mennä minne vain, he osaavat käyttäytyä fiksusti.
        Olen kyllä nähnyt esim. lasten seurakunnan kevätjuhlassa että 3 ja 4 vuotiaan yrittivät kiivetä ristiä pitkin ja hajoittaa pianon ja äiti sen kun naureskeli. Pappi tuli silloin ohjaamaan tenavat pois. Tämä story nyt ei tänne kuulu mutta yhtä villiä touhua on joskus lentokoneessa.

        Kyllähän ne on 4-8 vuotiaat jotka pahinta elämää lentokoneessa pitävät, nämä muutamat joiden vanhemmat eivät välitä. Suurin osa lapsistahan ja myös vanhemmista käyttäytyy hienosti, mutta nämä muutamat pilaavat lapsimatkustajien maineen lahjakkaasti.
        Pienten itkullehan ei voi useinkaan mitään mutta ihmetellä kyllä voi miksi näitä muutaman kk ikäisiä raahataan lomille - ja en tarkoita nyt sukulaismatkoja.

        Matkustin, muutama vko sitten, Tunisiaan. Taakseni sattui perhe, jossa oli kolme lasta, hermostunut äiti ja jo "lomansa aloittanut" isä. Nuorin lapsista, arviolta n. 4-v, potki penkkiä, kiukkusi, valitti ruuasta, itki ja vinkui, koko matkan. Ja mitä tekivätkään vanhemmat, isä ei piitannut pätkääkään, ei kommentoinut lapsensa käytöstä, ei yrittänyt keksiä kersalleen tekemistä, nautti vain tyynesti drinkkiä. ja äiti puolestaan hermoili ja hössötti. Tätä "lystiä" piti kestää neljä tuntia! Itselläni on lapsia, joten tiedän millaisia juttuja voi kohdalle sattua...mutta, mutta, lapsille voi opettaa toisten huomioonottamista ja kauniita käytöstapoja. Jos niitä on kotona ja yleisillä paikoilla harjoiteltu, niin taatusti ei lapsi häiriöi lennollakaan!Nelivuotias on jo niin "iso", että hän kyllä ymmärtää säännöt, jos niitä vain on opeteltu!


      • hämmästellen
        Lapsellinen äiti kirjoitti:

        Matkustin, muutama vko sitten, Tunisiaan. Taakseni sattui perhe, jossa oli kolme lasta, hermostunut äiti ja jo "lomansa aloittanut" isä. Nuorin lapsista, arviolta n. 4-v, potki penkkiä, kiukkusi, valitti ruuasta, itki ja vinkui, koko matkan. Ja mitä tekivätkään vanhemmat, isä ei piitannut pätkääkään, ei kommentoinut lapsensa käytöstä, ei yrittänyt keksiä kersalleen tekemistä, nautti vain tyynesti drinkkiä. ja äiti puolestaan hermoili ja hössötti. Tätä "lystiä" piti kestää neljä tuntia! Itselläni on lapsia, joten tiedän millaisia juttuja voi kohdalle sattua...mutta, mutta, lapsille voi opettaa toisten huomioonottamista ja kauniita käytöstapoja. Jos niitä on kotona ja yleisillä paikoilla harjoiteltu, niin taatusti ei lapsi häiriöi lennollakaan!Nelivuotias on jo niin "iso", että hän kyllä ymmärtää säännöt, jos niitä vain on opeteltu!

        Jonkun vanhemman sanovat että ei komentele lapsia lomalla koska hänkin on lomalla. Nämä vanhemmat olivat siis ilmeisesti vain lomalla ollessaan lomalla vanhemmuudesta vaikka lapset ovat mukana.


      • kolmen äitinä matkoilla
        asiasta.. kirjoitti:

        Eikä sen vierestä. Tässä edellinen kirjoittaja tuli juuri todistaneeksi sen, mitä tuolla aikaisemmin oli kirjoitettu. Jos tunnustaa lasten pitämän (tahallisen) häirinnän haittavan, on heti hapannaama ja lapsivihaaja. Jokainen järkevä tajuaa, että kun on kyse pienestä lapsesta, ettei sellainen tahallaan itke ja häiritse! Jokainen järkevä myös tietää, että lapset itkevät, huutavat ja sotkevat joskus, koska ovat lapsia.

        HÄIRIKÖIVISTÄ lapsista puhuttaessa tarkoitetaan tilanteita, joissa vanhemmat antavat jo puhetta ymmärtävien lastensa vapaasti riehua ja tahallisesti häiritä muita haluamatta tai kykenemättä tehdä asialle mitään!

        Koittakaa nyt hyvät vanhemmat tajuta, että se teidän oma armas kultaenkeli tarvitsee opastusta ja ohjausta siihen, miten käyttäydytään, kun paikalla on muitakin ihmisiä. Jos annatte niiden lapsukaisten riehua ja huutaa miten lystää, niin turha niille sitten enää teini-iässä on opettaa tapoja. Usein juuri se riehuva pieni hakeekin epätoivoisesti rajojaan, jotta voisi tuntea olonsa turvalliseksi. Siksi suututtaa niin kovasti, että vanhemmat eivät tätä tajua ja antavat kaikessa periksi!

        Kummallista, kun jotkut vanhemmat raivostuvat pienestäkin kritiikistä ja käyttävät vetoomusta: lapset ovat lapsia - aivan kuin he olisivat joku mahtava luonnonvoima, jonka käyttäytymiselle ei voi yksinkertaisesti mitään! Mitenköhän sitten toisten perheiden elämä lasten kanssa sujuu rauhallisesti ja kauniisti käyttäytyen?!?!

        Yksinkertaista. Lapsen kehitykseen kuuluu hakea rajojaan ja tämä johtaa sääntöjen uhmaamiseen - toivottavasti niitä jokaisessa perheessä on. Vanhemman tehtävä on ilmaista lapselle mikä on hyväksyttävää ja mikä ei ja tätä kutsutaan KASVATTAMISEKSI.

        Kirjoittaja, joka käytti esimerkkiä ääneen laulamisesta yritti mielestäni havainnollistaa esimerkillä, etteivät aikuisetkaan voi käyttäytyä koneessa kuin kotonaan. Kyse ei todellakaan ollut oikeasti itsen rinnastamisesta lapseen. Aika yksinkertaista järjenjuoksua, jos ei tätä tajua...

        Tosiasia vain on se, että lapset ovat lapsia joka perheessä - toisissa perheissä heille vain osataan ja halutaan opettaa kaunista käytöstä ja muiden huomioon ottamista, toisissa ei.

        Kaikki lapset ovat yksilöitä. Toisilla on helpommat lapset, ja toisilla haastavampia tapauksia. Itselleni on siunaantunut kaksi tasaisen temperamentin omaavaa lasta ja yksi jääräpää, jonka kanssa täytyy ottaa yhteen joka paikassa, aina ja kaikkialla. Sen vuoksi kaikki lapsemme leimataan huonosti käyttäytyviksi, kun joutuvat riitelemään yhden hankalan kanssa. Kaikki lapsemme ovat saaneet samanlaisen kasvatuksen, joten siitä ei ole kysymys.Tasan ei käy onnen lahjat...koittakaa kestää. Kuukauden päästä lähdetään taas ulkomaille;)


    • kahden taaperon äiti

      ..kaksi lasta, 1- ja 3-vuotiaat. Huomenna lähtö ensimmäistä kertaa lasten kanssa ulkomaille lentokoneella.

      Uskon lastemme pärjäävän matkan ajan oikein rauhallisesti, jos ei vaan tekeminen lopu =O)
      Eli mielestäni vanhempien tulisi jo ennen matkaa ennakoida lasten iän mukaan matkan kulkua. Eihän kukaan (kai?) voi olettaa, että pieni lapsi jaksaisi istua paikoillaan hymyillen montaa tuntia..? Ja tottakai lapsilla saattaa kiukku iskeä väsymyksen tms. myötä, mutta siihenkin tulisi vanhemman varautua. Minä ainakin kätken laukkuuni muutamia lapsille mieluisia leluja(ei äänekkäitä), joita sitten tarpeen tullen annan lapselle. Ja heti matkan alussa olen varannut tuolle 3-vuotiaalle piirustusvälineitä ja askarteluja, joita lentokoneessa voi tehdä..ja tietysti tärkeä osa matkankulkua on jutella lapsen kanssa ympärillä tapahtuvista asioista, kuten lentoemännistä, lentokoneista, lentämisestä ylipäänsä ja siitä minne ollaan menossa.

      1-vuotiaalla tietysti saattaa väsymys aiheuttaa itkua, jonka en ainakaan toivoisi häiritsevän muita matkustajia. Tuon ikäisellä itkua, kun ei voi pakottaa pois. Ja jos jollakulla hermo menee siitä syystä, niin oma on häpeänsä =O)

      Minusta lapsen äänet ovat vasta sitten häiritseviä, olin samaa mieltä jo ennen lapsia, kun kyseessä on isompi lapsi, jonka huuto/raivo olisi jo hallittavissa. Tai sitten kyllä pienemmänkin huuto käy korvaan, jos vanhemmat eivät edes yritä tyynnyttää lasta vaan antavat huutaa sydämensä kyllyydestä "koska lapset itkevät aina välillä".

      Eli ensisijaisesti vastuu on minusta vanhemmilla. Ja nimenomaan matkan suunnittelussa! Pitää ottaa oman lapsen tarpeet huomioon jo ennalta eikä vasta sitten koneessa ihmetellä, kun edessä olevan penkin selkänoja ei jaksakaan viihdyttää lasta tunteja..ja vanhampien pitää todella myös muistaa se, että he ovat matkalla lastensa kanssa, eivät täysihoitolassa, jossa kaikki kanssamatkustajat ja lentohlökunta ovat velvollisia viihdyttämään lapsiaan.

      Aina tietysti saattaa tulla ns.mutkia matkaan vanhempien yrityksistä huolimatta, mutta siinä toivon kanssamatkustajilta ymmärrystä. Lasta, kun kuitenkaan ei voi hiljentää napista painamalla..mutta parhaani teen, että lapsemme nauttisivat lentomatkasta niin, etteivät muista ottaa kiukkua esiin =O)

    • matkustamisessa

      vaan vanhemmuudessa. Jos lapset on kasvatettu, enkä nyt tarkoita ihan vauvoja, ei ne matkoillakaan häiriköi. Mutta jos lasta ei ole kasvatettu niin ei se lapsi ota muita huomioon matkoilla eikä kotioloissa, koska kukaan ei ole hänelle opettanut miten tulee käyttäytyä muiden kanssa. Jos se on lapselle opetettu niin ei se opetus yhtäkkiä lentokoneessa häviä.

      Saman kasvattamattomuus-ongelman huomaa ihan kotimaassakin, ei tarvitse sitä varten lentokoneella matkustaa.

      • käynyt

        Ei se ole aina kasvatuksestakaan kiinni, miten lapsi lennolla käyttäytyy. Esim. jos on jo monta tuntia matkustanut kentälle ja siellä vielä odotellut myöhästynyttä lentoa niin soppa on valmis.
        Sen huomion olen tehnyt, että kovasti kiukuttelee aikuiset ihmiset, jotka omalla negatiivisella käytöksellä saa lapsenkin käyttäytymään huonosti.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      15
      2111
    2. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      83
      2046
    3. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      101
      1357
    4. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      135
      1153
    5. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      10
      1116
    6. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      77
      1107
    7. Omalääkäri hallituksen utopia?

      Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha
      Maailman menoa
      170
      842
    8. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      61
      808
    9. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      59
      741
    10. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      248
      721
    Aihe