Olemme seurustelleet kolmisen vuotta ja olen valmis etenemään suhteessa. Kihloista olen puhunut miehelle ja hänkin haluaisi kihloihin. (Oliko hönttiä, että nainen avasi keskustelun kihloista?) Mies ihmettelee mikä kiire mulla on. Hänen mielestään kerkiämme myöhemminkin.
Mä vaan odotan sitä kosintaa ja sormusta. Tiedän ettei sormukset muuta suhdetta muuten, kuin että ollaan luvattu mennä naimisiin. Mun mielestä nyt on aika mennä. En halua välttämättä juhannuskihloja, vaan mieluummin päivän joka ei ole mitenkään erityinen ennen, kuin sormuksissa on se päivämäärä.
Luulen, että mieheni ujostelee kosintaa. Voisin tehdä sen muuten itse, mutta musta miehen kuuluu se tehdä. Ja onhan se nyt romanttista ja kaunista.
Myönnettäköön, että mielessäni leijailee kaikenlaisia ällön vaaleanpunaisia unelmia kosinnasta.
Mitä siis tehdä? Kosia? Käskeä kosia? Jutella lisää, lisää ja lisää?
Kiitos etukäteen vastanneille! Ja tämä ei ole mikään vitsien ja vittuilujen paikka!
Kihloihin
9
1729
Vastaukset
- *n86*
Minulla on samanlainen tilanne kuin sinulla (tuo tekstisi olisi voinut olla minun kirjoittama). Ollaan seurusteltu avokin kanssa reilu kaksi vuotta (tunteneet toisemme 5 v.) ja kihloista on puhuttu ennenkin (ohimennen), kuin vasta tänä keväänä/kesänä. Juttu sai alkunsa siitä, kun avokilleni tuli kutsu hänen lapsuuden ystävän häihin huhtikuussa. Keskustelu ajautui jostain syystä kihloihin menemisestä, sanoin hänelle, että se olisi ainakin minulle todella tärkeää, koska rakastan avopuolisoani, haluan olla hänen kanssaan nyt ja aina ja nyt tuntuisi siltä, että voisi ottaa sen seuraavan askeleen elämässä :) Meillä on kuitenkin tarkoituksena hankkia omakotitalo kahden vuoden sisällä, joten minusta olisi kiva viettää häät ennen sitä. Avokkini oli aivan pöyristynyt, hän ei tiennyt yhtään, että haluan kihloihin/naimisiin niin palavasti. Tai ei niillä häillä nyt mikään tulipalokiire ole, mutta haluaisin silti mennä nyt kihloihin, ihan vain sen takia, että se on osoitus siitä, että naimisiin ollaan menossa. Tuon keskustelun jälkeen kihlaus-aihe on aina välillä noussut pintaan, avokkini on puhunut vähän siihen suuntaan, että tänä kesänä voisi olla kihlauksen paikka :) Suosittelen, että otat asian puheeksi vielä jossakin vaiheessa, selität mitä se sinulle merkitsisi. Tämän aiheen tiimoilta painostus kannattaa jättää kokonaan pois. Eräs ystäväni hiillosti ihan kamalasti nykyistä aviomiestään kihlausasialla aikoinaan. Sanoin hänelle, että rauhoittuu pikkuisen, niin mies saa rauhassa sulatella asiaa ja kosia kun siltä tuntuu. Pari kuukautta meni ja ystäväni sormessa komisteli kihlasormus :) Hänen miehensä sanoi hänelle jälkeen päin, että olisi kihlannut hänet aikaisemmin jos painostus ei olisi ollut niin mahdoton :D Tämän asian tiimoilla kannattaa olla kärsivällinen, vaikkakaan se ei ole helppoa, tiedän sen varsin hyvin. Olen nyt itse heittänyt pallon avokilleni, hän kosii kun hänestä on oikea aika siihen, suosittelen, että sinä teet samoin, tosin kannattaa silti vielä jutella miekkosesi kanssa, jos hän ei vielä tiedä miten paljon kihlaus sinulle merkitsee.
- apjn
Meilläkin mies suunnittelee jo omakotitalon rakentamista tulevaisuudessa ja lapsien suunnittelusta parin vuoden päästä. Aika jännä, että kihloihin meno kumminkin on niin sanotusti toisarvonen juttu niiden rinnalla. Mielestäni olisi järkevää mennä kihloihin ja sitten muutaman vuoden päästä alkaa suunnitella taloa ja lapsia. Varmaan sitä kuuluisaa miestenlogiikkaa..
Toivotaan nyt meille molemmille parasta. Odottaminen vaan ei ole se mun vahvin puoli. - *n86*
apjn kirjoitti:
Meilläkin mies suunnittelee jo omakotitalon rakentamista tulevaisuudessa ja lapsien suunnittelusta parin vuoden päästä. Aika jännä, että kihloihin meno kumminkin on niin sanotusti toisarvonen juttu niiden rinnalla. Mielestäni olisi järkevää mennä kihloihin ja sitten muutaman vuoden päästä alkaa suunnitella taloa ja lapsia. Varmaan sitä kuuluisaa miestenlogiikkaa..
Toivotaan nyt meille molemmille parasta. Odottaminen vaan ei ole se mun vahvin puoli.odottelu kauhean hääviä tosiaan ole :/ Mutta painostuskaan ei auta, niin minkäs teet. Minä itse ajattelin hienovaraisesti aloittaaa vihjailun TAAS, jos ei mies saa itsestään nyt kesän aikana taaskaan irti sitä kosintaa. Niin kovasti siitä on puhuttu ja mies on "uhkaillut", mutta saas nähdä. Oma mieheni on hieman ujo, joten voipi olla siitäkin, ettei kosintaa ole vielä kuulunut. Karkauspäivänä tokasin miehelleni illan suussa, "minulla olisi vielä pari tuntia aikaa sinua kosia" ja mies oli heti ihan, että anna tulla vaan :D Selitin, että haluan hänen kosivan, koska olen niin vanhoihin tapoihin juurtunut ja se olisi minusta romanttista :) Eli periaatteessa jos minä kosisin, niin päästäisiin heti eteenpäin, mutta kun en halua, kuten et sinäkään. Jospa nuo miehet nyt saisivat itsestään irti joskus edes jotain :D
- kysyä:
*n86* kirjoitti:
odottelu kauhean hääviä tosiaan ole :/ Mutta painostuskaan ei auta, niin minkäs teet. Minä itse ajattelin hienovaraisesti aloittaaa vihjailun TAAS, jos ei mies saa itsestään nyt kesän aikana taaskaan irti sitä kosintaa. Niin kovasti siitä on puhuttu ja mies on "uhkaillut", mutta saas nähdä. Oma mieheni on hieman ujo, joten voipi olla siitäkin, ettei kosintaa ole vielä kuulunut. Karkauspäivänä tokasin miehelleni illan suussa, "minulla olisi vielä pari tuntia aikaa sinua kosia" ja mies oli heti ihan, että anna tulla vaan :D Selitin, että haluan hänen kosivan, koska olen niin vanhoihin tapoihin juurtunut ja se olisi minusta romanttista :) Eli periaatteessa jos minä kosisin, niin päästäisiin heti eteenpäin, mutta kun en halua, kuten et sinäkään. Jospa nuo miehet nyt saisivat itsestään irti joskus edes jotain :D
Naiset: Miksi ette itse kosi? Miten niin se on nykyajankin yhteiskunnassa miesten juttu? Ei minusta. Minä kosin, ja mieheni mielestä se oli hyvä juttu. Rukkaset siinä voi saada, ei sen pahempaa. Omasta mielestäni kuitenkin talo, ja ennen kaikkea lapset ovat vakavampi merkki sitoutumisesta, kuin kihlaus.
En tiedä, ehkä se sormus sormessa helpottaa sitten jonkun elämää. Ei meillä sormuksilla niin suurta merkitystä ollut, kihlaus on vain lupaus avioliitosta, joka meille talollisille, ja kohta "lapsellisille" on aivan luonnollinen seuraava askel.
Rohkaiskaa kanssasisaret itsenne, ja kosikaa. Suosittelen. - swanholm
kysyä: kirjoitti:
Naiset: Miksi ette itse kosi? Miten niin se on nykyajankin yhteiskunnassa miesten juttu? Ei minusta. Minä kosin, ja mieheni mielestä se oli hyvä juttu. Rukkaset siinä voi saada, ei sen pahempaa. Omasta mielestäni kuitenkin talo, ja ennen kaikkea lapset ovat vakavampi merkki sitoutumisesta, kuin kihlaus.
En tiedä, ehkä se sormus sormessa helpottaa sitten jonkun elämää. Ei meillä sormuksilla niin suurta merkitystä ollut, kihlaus on vain lupaus avioliitosta, joka meille talollisille, ja kohta "lapsellisille" on aivan luonnollinen seuraava askel.
Rohkaiskaa kanssasisaret itsenne, ja kosikaa. Suosittelen.Näin jo hyvinkin aikuisena ihmetyttää tämä nykyisten(kin) naisten alistunut suhtautuminen kihlautumiseen. Avioliitto ja siitä sopiminenhan on nykyisin kahden aikuisen ihmisen yhteinen sopimus!
Kokisin todella nöyryyttäväksi, jos täytyisi odotella miehen tekevän yksin ratkaisun tässä kummallekin elämän tärkeimmässä asiassa.
Eihän enää eletä pimeää keskiaikaa!!!
Eihän kukaan kiellä leikkimästä sitten "kosintaa", kun asia on aikuismaisesti sovittu; vielähän joulupukistakin pidetään vaikka siihen ei enää uskoisikaan...
Missähän on se paljon puhuttu tasa-arvo näissä asioissa?!? - naisen kosinnasta
kysyä: kirjoitti:
Naiset: Miksi ette itse kosi? Miten niin se on nykyajankin yhteiskunnassa miesten juttu? Ei minusta. Minä kosin, ja mieheni mielestä se oli hyvä juttu. Rukkaset siinä voi saada, ei sen pahempaa. Omasta mielestäni kuitenkin talo, ja ennen kaikkea lapset ovat vakavampi merkki sitoutumisesta, kuin kihlaus.
En tiedä, ehkä se sormus sormessa helpottaa sitten jonkun elämää. Ei meillä sormuksilla niin suurta merkitystä ollut, kihlaus on vain lupaus avioliitosta, joka meille talollisille, ja kohta "lapsellisille" on aivan luonnollinen seuraava askel.
Rohkaiskaa kanssasisaret itsenne, ja kosikaa. Suosittelen.minäpä kerron miksi en itse ole kosinut, vaikka haluaisinkin... Olen mieheni kanssa keskustellut kihlauksesta ja naimisiin menosta useampaan otteeseen ja kerran meille tuli puheeksi myös naisten kosinnat. Taisi olla karkauspäivä innoittajana tähän keskusteluun. Ja mies ilmoitti selvällä suomenkielellä, että ei koskaan suostuisi naisen kosintaan, vaikka rakastaisi häntä ja haluaisikin naimisiin kyseisen naisen kanssa. Mies on hyvin periaatteeliinen ja perinteinen monessa asiassa ja hänen mielestään kosiminen on miehen tehtävä. Minä tyydyn tähän, vaikka olisin kyllä voinut kosia itsekkin. Pikkulinnut ovat laulaneet että isältä on pyydetty siunausta naimakaupoille, joten tässä nyt odotetaan onnesta soikeana :D
- apjn
swanholm kirjoitti:
Näin jo hyvinkin aikuisena ihmetyttää tämä nykyisten(kin) naisten alistunut suhtautuminen kihlautumiseen. Avioliitto ja siitä sopiminenhan on nykyisin kahden aikuisen ihmisen yhteinen sopimus!
Kokisin todella nöyryyttäväksi, jos täytyisi odotella miehen tekevän yksin ratkaisun tässä kummallekin elämän tärkeimmässä asiassa.
Eihän enää eletä pimeää keskiaikaa!!!
Eihän kukaan kiellä leikkimästä sitten "kosintaa", kun asia on aikuismaisesti sovittu; vielähän joulupukistakin pidetään vaikka siihen ei enää uskoisikaan...
Missähän on se paljon puhuttu tasa-arvo näissä asioissa?!?Tässä kyllä ihan vaan odotellaan miehen kosintaa. Päätös kihloihin menosta on jo tehty. Miehellä vain ei ole niin kova kiire kihloihin kun minulla..
- apjn
*n86* kirjoitti:
odottelu kauhean hääviä tosiaan ole :/ Mutta painostuskaan ei auta, niin minkäs teet. Minä itse ajattelin hienovaraisesti aloittaaa vihjailun TAAS, jos ei mies saa itsestään nyt kesän aikana taaskaan irti sitä kosintaa. Niin kovasti siitä on puhuttu ja mies on "uhkaillut", mutta saas nähdä. Oma mieheni on hieman ujo, joten voipi olla siitäkin, ettei kosintaa ole vielä kuulunut. Karkauspäivänä tokasin miehelleni illan suussa, "minulla olisi vielä pari tuntia aikaa sinua kosia" ja mies oli heti ihan, että anna tulla vaan :D Selitin, että haluan hänen kosivan, koska olen niin vanhoihin tapoihin juurtunut ja se olisi minusta romanttista :) Eli periaatteessa jos minä kosisin, niin päästäisiin heti eteenpäin, mutta kun en halua, kuten et sinäkään. Jospa nuo miehet nyt saisivat itsestään irti joskus edes jotain :D
Kyllä meilläkin mies olisi selkeästi suostunut kosintaan karkauspäivänä. Ja itseasiassa luulenpa, että hän taisi sitä vähän odottaakin. Toivottavasti tässä ei nyt tarvitse jäädä odottelemaan seuraavaa karkauspäivää.:D
- Nimetön
Joo eli oon 19v pojan kloppi ja luin näitä juttuja enkä pysty käsittään miten ihmisellä on noin huono mielikuvitus, tai et miks haluaa tollast, mun mielest tyhmää pistää ruokaan jotain tai roikkuun jostain et sen löytää, miehes pitää olla miestä!
eli asiaan, mä ainakin itse aion tehdä näin! ja vielä tänään! kun naikkonen pääsee töistä haen hänet autolla vien pancho villaan syömään ja sieltä tullaan kotiin ja juodaan pullo viiniä ja sit rakastellaan ja pyydän sitten? miltä kuulostaa suostuisitko itse?
asiaa hankaloittaa se että tiedän jo minkä sormuksen annan mutta se on vielä kaupassa.
eli mun pitäis selviytyä tästä jotenki silleen ette se oo kiusallista ja saada sanottua sen jälkeen että mennään huomenna sovittaan sulle sormus :)
-Joni
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sä et pääse yli, mä en pääse yli
Jäädäänkö kuinka pitkäksi aikaa kärvistelemään omissa kuplissa näihin tunteisiin vai aletaanko puskemaan jo tätä läpi. V1341728- 401648
Hei sinä nainen
Haluan olla rehellinen – olet hämmentänyt minua todella paljon. En ota sinusta mitään selvää, ja ehkä juuri siksi huomaa631410- 681305
Kelan perkeleellinen käytäntö
Kun äiti joutuu hakemaan Kelalta tukia vähien tulojen tähden, niin aina otetaan huomioon lapsen tilillä olevat rahat. Ei2091144Mitäs te venäjän puolustajat tekisitte, jos venäjä todella hyökkäisi tänne?
Tää on se mielenkiintoinen kysymys. Tehän olette lähinnä vasemmistolaisia, eikä armeijaa ole käyty, eikä rintamalle mi2771097- 701083
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask napauttavat - Tällaisten ihmisten ei kannata muuttaa Italiaan: "Ei..."
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask toteuttivat oman unelmansa Italiassa. He ostivat kakkoskodin Italian Pugliasta. Lue lisää19958- 74955
Miksi kaikki jauhaa KAJ:sta
Se bastulauluhan on todella huono, vanhanaikainen ja oikea junttilaulu. Oikein ällöttää, kun idiootit hehkuttaa sitä ps106888