Minun mielestäni Buddhalaisuus

maailmassa jos kaikki olisivat budhalaisia.
Että sillee lapsellista.

kuolematon sielu kirjoitti:

maailmassa jos kaikki olisivat budhalaisia.
Että sillee lapsellista.

Ai, että buddhalaiset ei osaa tehdä mitään pahaa?

Jaappanilaiset ainakin tappoi ja kidutti kovasti ihmisiä 2. Maailmansodassa. Ja muistaakseni historia tuntee hyvinkin julmia buddhalaisia hallitsijoitakin?

Äkkiä googlettamalla löytyi tällainenkin sivu buddhalaisuuden "ihanuudesta"

http://www.saunalahti.fi/finnwid/srilanka.html


Ihmiset on kaikkialla samanlaisia! On suuri harha väittää, että joku uskonto tekis ihmisestä jotenkin muita ihmisiä ylivertaisemman.

Ilmeisesti nämä eivät sitten olen niitä "todellisia" buddhalaisia, aivan kuten paskamaiset kristitytkään ei ole "todellisia" kristittyjä?

uskonnosta vapaa kirjoitti:

Ai, että buddhalaiset ei osaa tehdä mitään pahaa?

Jaappanilaiset ainakin tappoi ja kidutti kovasti ihmisiä 2. Maailmansodassa. Ja muistaakseni historia tuntee hyvinkin julmia buddhalaisia hallitsijoitakin?

Äkkiä googlettamalla löytyi tällainenkin sivu buddhalaisuuden "ihanuudesta"

http://www.saunalahti.fi/finnwid/srilanka.html


Ihmiset on kaikkialla samanlaisia! On suuri harha väittää, että joku uskonto tekis ihmisestä jotenkin muita ihmisiä ylivertaisemman.

Ilmeisesti nämä eivät sitten olen niitä "todellisia" buddhalaisia, aivan kuten paskamaiset kristitytkään ei ole "todellisia" kristittyjä?

Lue lisää

Ensimmäisen kerran törmäsin kirjoitukseen että mieheksi on parempi syntyä. Jos syntyy naiseksi, niin on tehnyt jotain pahaa edellisessä elämässä.

En ole törmännyt vastaavaan väittämään aikaisemmin mutta buddhalaisuutta leimaa paljon miehisyys. Onko kaikki munkit miehiä? Mikä on naisten asema buddhalaisuudessa?

Ile kirjoitti:

Ensimmäisen kerran törmäsin kirjoitukseen että mieheksi on parempi syntyä. Jos syntyy naiseksi, niin on tehnyt jotain pahaa edellisessä elämässä.

En ole törmännyt vastaavaan väittämään aikaisemmin mutta buddhalaisuutta leimaa paljon miehisyys. Onko kaikki munkit miehiä? Mikä on naisten asema buddhalaisuudessa?

Lue lisää

Nykyään on edullisempaa syntyä naiseksi. Henkinen kehitys ja valaistuminen naisen kehossa on helpompaa kuin miehen. Ollaan astumassa naisten aikakaudelle.

Buddhalaisuudessa opit ovat vanhoja ja siksi niitä uudistetaan pikku hiljaa. Buddha opetti että kaikki muuttuu, siis myös buddhalaisuuskin.

uskonnosta vapaa kirjoitti:

Ai, että buddhalaiset ei osaa tehdä mitään pahaa?

Jaappanilaiset ainakin tappoi ja kidutti kovasti ihmisiä 2. Maailmansodassa. Ja muistaakseni historia tuntee hyvinkin julmia buddhalaisia hallitsijoitakin?

Äkkiä googlettamalla löytyi tällainenkin sivu buddhalaisuuden "ihanuudesta"

http://www.saunalahti.fi/finnwid/srilanka.html


Ihmiset on kaikkialla samanlaisia! On suuri harha väittää, että joku uskonto tekis ihmisestä jotenkin muita ihmisiä ylivertaisemman.

Ilmeisesti nämä eivät sitten olen niitä "todellisia" buddhalaisia, aivan kuten paskamaiset kristitytkään ei ole "todellisia" kristittyjä?

Lue lisää

Voikojoku olla buddhalaine jos ei noudata Buddhan oppeja?
Tietysti voi, jos määrittelee itsensä buddhalaiseksi ja pyrkii valaistumiseen niin voi sanoa että on buddhalainen. Mutta tarkoittaako se vielä että tietää jotain budhalaisuudesta?
Ei. Ei tarkoita.

on toisin kirjoitti:

Nykyään on edullisempaa syntyä naiseksi. Henkinen kehitys ja valaistuminen naisen kehossa on helpompaa kuin miehen. Ollaan astumassa naisten aikakaudelle.

Buddhalaisuudessa opit ovat vanhoja ja siksi niitä uudistetaan pikku hiljaa. Buddha opetti että kaikki muuttuu, siis myös buddhalaisuuskin.

Lue lisää

ei buddhalaisutta uudisteta mitään pikkuhiljaa.
Oppi on aina ajankohtainen ja kuulijaan sovellettu.
Nykyään oppeja joita "ilmestyivät" satoja vuosia sitten aletaan ottaa käyttöön koska nyt niitä ymmärretään.
Silloin myös sanottiin jollekkin valitulle mitä tehdä tälle opille jotta se säilyisi puhtaana ja piilossa kunnes aika on kypsä. Tai siis ihmiset ovat kypsiä

emilio kirjoitti:

Voikojoku olla buddhalaine jos ei noudata Buddhan oppeja?
Tietysti voi, jos määrittelee itsensä buddhalaiseksi ja pyrkii valaistumiseen niin voi sanoa että on buddhalainen. Mutta tarkoittaako se vielä että tietää jotain budhalaisuudesta?
Ei. Ei tarkoita.

Lue lisää

....on käytetty "koko" ajan.(2500v)
Ja arviolta sitä tullaan käyttämään vielä toiset saman verran.

Omat luulot/kuvitelmat voi tarkistaa alkuperäisen opin kautta,
vaatii ajattelukykyä,jos et osaa ,harjoittele,vuosia voi mennä,tai "tiibetiläiseen tapaan "viikossa",jota ei suositella!

Tietää buddhalaisuudesta?
Tajuta buddhalaisuutta?
-aivojen toimintaa, joka on HARJOITUTETTAVISSA.!
En ole "buddhalainen" ,mutta tarvittaessa sitä löytyy...
Myös historiasta,
huom,meditaatio on työkalu,ei ismi/usko.
Eikä buddhalaisuudessa ole "tärkeää tietää"kuten lännessä.
(Pitäisi tajuta jotain?)
Koetulla,omakohtaisella kokemuksella on tärkeä osa.Sillä voi vaikuttaa sisäiseen hyvinvointiin.(aika tärkeää)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mielikuvitus
Meditaatio-asenne on aina sisäänpäin,kohti pelkoa.

Mielikuvitus on aivojen "ykköstutkimuskohde"
idässä kokemus suorastaan "jumalainen".

Oppia/ohjeita noudatetaan kunnes valaistuu,sen jälkeen ne voi unohtaa.
Kuin vene jolla pääsee virran toiselle puolelle.(Kirjattu historiaan)

Ile kirjoitti:

Ensimmäisen kerran törmäsin kirjoitukseen että mieheksi on parempi syntyä. Jos syntyy naiseksi, niin on tehnyt jotain pahaa edellisessä elämässä.

En ole törmännyt vastaavaan väittämään aikaisemmin mutta buddhalaisuutta leimaa paljon miehisyys. Onko kaikki munkit miehiä? Mikä on naisten asema buddhalaisuudessa?

Lue lisää

kaikki nunnat on naisia ;) Ehkä joukosta voi löytyä joku transvestiitti, mutta epäilen. Tosin buddhalaisuus ei sitä tuomitsisi.

uskonnosta vapaa kirjoitti:

Ai, että buddhalaiset ei osaa tehdä mitään pahaa?

Jaappanilaiset ainakin tappoi ja kidutti kovasti ihmisiä 2. Maailmansodassa. Ja muistaakseni historia tuntee hyvinkin julmia buddhalaisia hallitsijoitakin?

Äkkiä googlettamalla löytyi tällainenkin sivu buddhalaisuuden "ihanuudesta"

http://www.saunalahti.fi/finnwid/srilanka.html


Ihmiset on kaikkialla samanlaisia! On suuri harha väittää, että joku uskonto tekis ihmisestä jotenkin muita ihmisiä ylivertaisemman.

Ilmeisesti nämä eivät sitten olen niitä "todellisia" buddhalaisia, aivan kuten paskamaiset kristitytkään ei ole "todellisia" kristittyjä?

Lue lisää

Uskonnosta vapaa kirjoitti miten japanilaiset ( budhistit ) kidutti ja tappoi II WW aikana , ensinnäkin valtionuskonto ei ollut buddhalaisuus , toiseksi buddhalaisuus ei ole uskonto sen enemmän kuin filosofinen suuntaus ei psykologinen suuntaus kuin tieteen lajikaan , se on mitä Intiassa ja kiinassa kutsutaan >vapautumisen tieksi< se on aika kiinalainen juttu mitä länsimainen lokeroiva ajattelutapa ei omaksu parissa viikonloppu seminaarissa ,joten uskonnosta vapaan voin hyvällä omatunnolla kutsua myös tiedosta vapaan .PS: vietnamin sodan aikana buddhalaiset munkit poltti itsensä elävältä vastustaen sotaa.....jonka 'kristityt' aloittivat.

pikkutietoa pitää pystyä pohdiskelemaan,jos et osaa, harjoittele.

liipasin.. kirjoitti:

pikkutietoa pitää pystyä pohdiskelemaan,jos et osaa, harjoittele.

Mitä sillä on väliä? Tieto ja älykkyys askartelevat usein väärien asioiden parissa ja tiedon,älykkyyden ja abstraktisten ajatusten hämmentämä mieli tavoittelee usein sellaista jolla ei ole väliä tai jota ei edes ole.

Naivis kirjoitti:

Mitä sillä on väliä? Tieto ja älykkyys askartelevat usein väärien asioiden parissa ja tiedon,älykkyyden ja abstraktisten ajatusten hämmentämä mieli tavoittelee usein sellaista jolla ei ole väliä tai jota ei edes ole.

Lue lisää

....ajatusten hämmentämää mieltä,siitä on
paljon kokemusta,vaan ei lännessä.

huom.keskittymishäiriöt ja mielen ongelmat vain lisääntyvät,siitä kertoo tiedeuutiset,mitä buddha opetti?

Mielikuvitus ja sen tutkiminen ovat aina ajankohtaisia,joillekin tarpeellinen,joillekin täysin tarpeeton,päättele siitä.

korjaa... kirjoitti:

....ajatusten hämmentämää mieltä,siitä on
paljon kokemusta,vaan ei lännessä.

huom.keskittymishäiriöt ja mielen ongelmat vain lisääntyvät,siitä kertoo tiedeuutiset,mitä buddha opetti?

Mielikuvitus ja sen tutkiminen ovat aina ajankohtaisia,joillekin tarpeellinen,joillekin täysin tarpeeton,päättele siitä.

Lue lisää

ulkoa tuleva informaatiotulva lakkautetaan ja syvennytään yksipisteisesti tiettyyn mietiskelykohteeeseen. Seurauksena on hajaantuneiden energioiden yhdentyminen ja mielenliikkeidenn hallinta.
Mielikuvat,havainto-ja ajatusmielteet kuuluvat yhtenä elollisten olentojen viiteen ilmiöryhmään. Kaikki nämä osatekijät muuttuvat lakkaamatta,mikään niistä ei ole kiinteä ja paikallaan pysyvä,vaan alati muuttuva ja muotoutuva.

Asiat ovat mitä ovat.

Naivis kirjoitti:

ulkoa tuleva informaatiotulva lakkautetaan ja syvennytään yksipisteisesti tiettyyn mietiskelykohteeeseen. Seurauksena on hajaantuneiden energioiden yhdentyminen ja mielenliikkeidenn hallinta.
Mielikuvat,havainto-ja ajatusmielteet kuuluvat yhtenä elollisten olentojen viiteen ilmiöryhmään. Kaikki nämä osatekijät muuttuvat lakkaamatta,mikään niistä ei ole kiinteä ja paikallaan pysyvä,vaan alati muuttuva ja muotoutuva.

Asiat ovat mitä ovat.

Lue lisää

...yksinkertaistetusti.
Menetelmiä on monia,ja jokainen kokenut voi luoda oman version siitä,joten monimutkaiseksi menee.Se on jatkumo...............

Olisi suositus pysyä alkuperäisissä yksityiskohdissa,niin ei tarvisisi miettiä tarpeettomia."Oikea keskittyminen"....jne.....

Turhaa voi ja saa karsia pois,joskus on jopa syytäkin karsia tarpeettomia.

sellainen puslka patsas istumassa hassussa asennossa. :)

aloittaja kirjoitti:

sellainen puslka patsas istumassa hassussa asennossa. :)

...Se pulska patsaskin on Buddhalaisittain vain samsaraa, eli harhaa:)

Harjoittelulla ja meditaatiolla voit päästä eroon mielikuvistasi, joihin takerrut.

admata. kirjoitti:

...Se pulska patsaskin on Buddhalaisittain vain samsaraa, eli harhaa:)

Harjoittelulla ja meditaatiolla voit päästä eroon mielikuvistasi, joihin takerrut.

se patsas on ruma :)
Sitäkö pitäisi kumarrella hassua, rumaa, pulskaa patsasta. HALOOOOOOOOOOOO

hih hih kirjoitti:

se patsas on ruma :)
Sitäkö pitäisi kumarrella hassua, rumaa, pulskaa patsasta. HALOOOOOOOOOOOO

Pulska buddha patsas on kiinalainen innovaatio. Hahmo tai onnen symboli joka tuo vaurautta.
Ei varsinainen buddha vaikka sen voi tietysti pitää semmoisena.
Moni buddhalainen näkee kaiken buddhana. esim katukoira voi nähdä buddhana mikä
li osaa.

hih hih kirjoitti:

se patsas on ruma :)
Sitäkö pitäisi kumarrella hassua, rumaa, pulskaa patsasta. HALOOOOOOOOOOOO

ja rumempiakin on nähty!

hih hih kirjoitti:

se patsas on ruma :)
Sitäkö pitäisi kumarrella hassua, rumaa, pulskaa patsasta. HALOOOOOOOOOOOO

...Elämänasenne, filosofia, tie, oppi, jne...

>> Sitäkö pitäisi kumarrella hassua, rumaa, pulskaa patsasta.

hih hih kirjoitti:

se patsas on ruma :)
Sitäkö pitäisi kumarrella hassua, rumaa, pulskaa patsasta. HALOOOOOOOOOOOO

kuivua ristillä,sese vasta rumaa onkin.

on..... kirjoitti:

kuivua ristillä,sese vasta rumaa onkin.

on kauneinta ja puhtainta mitä vaan voi olla.
Pidä suusi supussa. Hyvää yötä.

Nyt nyt kirjoitti:

on kauneinta ja puhtainta mitä vaan voi olla.
Pidä suusi supussa. Hyvää yötä.

sananvapauden nimissä.
Pysy aiheeseen kuuluvalla palstalla.

aloittaja kirjoitti:

sellainen puslka patsas istumassa hassussa asennossa. :)

Sinä olet suomalainen (luulisin niin).

Tiedät siis jotain kristinuskosta (luulisin niin).

Tiedät melko varmasti sen, ettei se ole pelkkää krusifiksin palvomista.

Ei buddhalaisuuskaan ole pelkkää eräänlaisen buddhapatsaan palvomista.

MOT.

...elävät totuudellisessa todellisuudessa kuin yksikään länsi-ihminen.
Siitä on tarkat yksityiskohdat olemassa.
Kannattaisi ottaa selvää.

Helppoa se ei ole,eikä sen tarvitsekaan olla.

munkit..... kirjoitti:

...elävät totuudellisessa todellisuudessa kuin yksikään länsi-ihminen.
Siitä on tarkat yksityiskohdat olemassa.
Kannattaisi ottaa selvää.

Helppoa se ei ole,eikä sen tarvitsekaan olla.

Lue lisää

no en tarkoittanut lasten olevan valaistuneita tai pyrkivänsä siihen.
Kannattaisi ottaa selvää? ..hahahaho

sinänsä,siitä toitotti joku jo kauan sitten.

Eiköhän se ole juuri niin. Näemme asiat niin monella eri tapaa, ja siinä taitaa se rikkauskin olla.

Toisen uskonto, tai usko, asioihin, ilmiöihin niinkuin ne ovat, on toisen harhaoppi. Me emme näe maailmaa samalla tavalla, emme osaa katsoa toistemme mieleen, sydämeen emmekä tule täysin ymmärtämään toisen ihmisen elämää, voimme olla osa sitä, jonkun matkaa, mutta lopulta askeleleemme johtavat toiselle taipaleelle.

Voimme yrittää - ja meidän täytyy - ymmärtää toisiamme ja sitä, miksi olemme, miksi uskomme niinkuin uskomme ja mitä me ihmiset oikeastaan olemme. Siinä elämän "juttu" piilee.

DarkBlueWorld kirjoitti:

Eiköhän se ole juuri niin. Näemme asiat niin monella eri tapaa, ja siinä taitaa se rikkauskin olla.

Toisen uskonto, tai usko, asioihin, ilmiöihin niinkuin ne ovat, on toisen harhaoppi. Me emme näe maailmaa samalla tavalla, emme osaa katsoa toistemme mieleen, sydämeen emmekä tule täysin ymmärtämään toisen ihmisen elämää, voimme olla osa sitä, jonkun matkaa, mutta lopulta askeleleemme johtavat toiselle taipaleelle.

Voimme yrittää - ja meidän täytyy - ymmärtää toisiamme ja sitä, miksi olemme, miksi uskomme niinkuin uskomme ja mitä me ihmiset oikeastaan olemme. Siinä elämän "juttu" piilee.

Lue lisää

...elämme harhoissa,kuvitelmissa,luuloissa?
"oikea keskittyminen "vois tarjota apua.....?

yhä vielä ... kirjoitti:

...elämme harhoissa,kuvitelmissa,luuloissa?
"oikea keskittyminen "vois tarjota apua.....?

Elämme harhoissa ja luuloissa. Kuka on samaa mieltä itsestään ja maalmasta vaikka 10-vuotiaana ja sitten 30-vuotiaana, sitten 70-vuotiaana? Siltikin asiat ovat koko ajan niin kuin ne ovat, ihmisten mielikuvia asioista taas on yhtä monta kuin on ihmistä asioita tulkitsemassa.

kyllä jo nimenä Buddha on jotenkin niiiiiin naurettava, eihän sitä tosissaan voi ajatellakaan ja vakavasti.
En tarkoita, että jos sinä harjoitat tuollaista uskontoa, niin et ole tietenkään lapsellinen mutta miten voit uskoa siihen.
Sori mutta minua naurattaa nyt kovasti.
Hyvää päivän jatkoa :)

aloittaja kirjoitti:

kyllä jo nimenä Buddha on jotenkin niiiiiin naurettava, eihän sitä tosissaan voi ajatellakaan ja vakavasti.
En tarkoita, että jos sinä harjoitat tuollaista uskontoa, niin et ole tietenkään lapsellinen mutta miten voit uskoa siihen.
Sori mutta minua naurattaa nyt kovasti.
Hyvää päivän jatkoa :)

Lue lisää

Hyvä jos Buddha on naurettava, hyvällä tavalla. Nauraminen purkaa stressiä ja tuo hyvää oloa. Onnellinen ihminen tahtoo hyvää. Silloin alkaa ymmärtää paremmin buddhalaisuutta, arvelen :-)

aloittaja kirjoitti:

kyllä jo nimenä Buddha on jotenkin niiiiiin naurettava, eihän sitä tosissaan voi ajatellakaan ja vakavasti.
En tarkoita, että jos sinä harjoitat tuollaista uskontoa, niin et ole tietenkään lapsellinen mutta miten voit uskoa siihen.
Sori mutta minua naurattaa nyt kovasti.
Hyvää päivän jatkoa :)

Lue lisää

Samalla logiikalla voisin väittää ettei suhteellisuusteoria ole uskottava, kun joku Einstein on jo nimenä niiin naurettava...

Jospa ottaisit oikeasti selvää mitä buddhalaisuus on etkä vain tekisi päätelmiä ulkoisten puitteiden perusteella? (Buddhan nimi tai ulkomuoto yms.) Ne eivät kerro mitään uskottavuudesta.

aloittaja kirjoitti:

kyllä jo nimenä Buddha on jotenkin niiiiiin naurettava, eihän sitä tosissaan voi ajatellakaan ja vakavasti.
En tarkoita, että jos sinä harjoitat tuollaista uskontoa, niin et ole tietenkään lapsellinen mutta miten voit uskoa siihen.
Sori mutta minua naurattaa nyt kovasti.
Hyvää päivän jatkoa :)

Lue lisää

aloittaja itse todella naurettava, ei millään pahalla. En ymmärrä mitenkä edes porukka viittii vastata sinun täysin lapsellisiin perusteluihisi. Et taida olla kovinkaan vanha?? Selvästi puhut asiasta josta et ymmärrä yhtikäs mitään..

aloittaja kirjoitti:

kyllä jo nimenä Buddha on jotenkin niiiiiin naurettava, eihän sitä tosissaan voi ajatellakaan ja vakavasti.
En tarkoita, että jos sinä harjoitat tuollaista uskontoa, niin et ole tietenkään lapsellinen mutta miten voit uskoa siihen.
Sori mutta minua naurattaa nyt kovasti.
Hyvää päivän jatkoa :)

Lue lisää

omalle tietämättömyydellesi!

Naurat omalle ahdasmielisyydellesi ja rajoittuneisuudellesi.

Buddhalaisuus ei ole uskon asia.

Buddhalainen on lopunut uskosta.

Buddhalainen on vapaa ja havaitsee maailmaa ja sen ilmiöitä muttei samaistu niihin.

Buddhalaiselle kaikki on samanarvoista.

aloittaja kirjoitti:

kyllä jo nimenä Buddha on jotenkin niiiiiin naurettava, eihän sitä tosissaan voi ajatellakaan ja vakavasti.
En tarkoita, että jos sinä harjoitat tuollaista uskontoa, niin et ole tietenkään lapsellinen mutta miten voit uskoa siihen.
Sori mutta minua naurattaa nyt kovasti.
Hyvää päivän jatkoa :)

Lue lisää

..
Buddha ei ole nimi. Muun tekstisi jätän omaan arvoonsa ;-)

aloittaja kirjoitti:

kyllä jo nimenä Buddha on jotenkin niiiiiin naurettava, eihän sitä tosissaan voi ajatellakaan ja vakavasti.
En tarkoita, että jos sinä harjoitat tuollaista uskontoa, niin et ole tietenkään lapsellinen mutta miten voit uskoa siihen.
Sori mutta minua naurattaa nyt kovasti.
Hyvää päivän jatkoa :)

Lue lisää

Se pidentää ikää, eikö vain? =)

Harmittaako kun pappeja ei enää kuunnella?

sörsselssön kirjoitti:

Harmittaako kun pappeja ei enää kuunnella?

Pappeja harmittaa kun rahahanat vähenee ja sadut ei enää kiinnosta?

Minusta taas sellainen ihminen on vinksahtanut, joka ajattelee että silmillä nähtävä maailma on kaikki mikä on todellista. Maailma meidän ihmiskehon aistien ulkopuolella on hyvin laaja. Emme voi edes tietää kuinka laaja se on. Monet eläimetkin näkevät aivan erilaisen maailman kuin me ja kaikkialla maailmassa tunnetaan ilmiö, missä sukulainen tietää toisen sukulaisensa olevan esimerkiksi vaarassa...

Vallitseva todellisuus on sellainen, että vain Lähi-idästä lähteneet alistavat valloitususkonnot, ne "ainoat oikeat uskonnot", ovat väkivaltaisia uhkia planeetan muita alkuperäiskulttuureja kohtaan. Mitä on jäljellä esim. Suomen alkuperäisuskonnoista? Intiassa kunnioitetaan kaikkien kulttuurien sisältöä omanlaisenaan tienä. Intiasta ei ole milloinkaan lähdetty käännytyssotiin toisiin maihin, ja kun esim. Dalai Lamalta kysytään, pitäisikö kaikkien kääntyä buddhalaisiksi, hän sanoo, että "ei". Vain jos muuhun kulttuuriin syntyneellä ihmisellä on päällä aito etsintä, ja buddhalaisuus vetoaa häneen, hänen tulisi alkaa harjoittaa buddhalaisuutta.

Kristinuskoiset kuitenkin pahinta saastaa jos miettii sotimista käännyttämistä jne. Euroopassa ollut eniten suuria sotia. Jokaisen valinta mitä haluaa uskoa ja buddhalaisuus on kuitenkin ajatukseltaan aika hyvä. Meditointi oikein tehtynä on rauhoittavaa.

Ei ole olemassa ainoaa janoikeaa uskontoa, on olemassa vain sielun uskonto.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Ei ole olemassa ainoaa janoikeaa uskontoa, on olemassa vain sielun uskonto.

Puhuin juuri ulkomailla asuvan Veda-viisaan kanssa, ja hän kertoi minulle tästä ashramista, mikä on erittäin mielenkiintoista.

https://www.shantivanamashram.com/


Tervetuloa SACCIDANANDA ASHRAMiin

Toinen Vatikaanin kirkolliskokous totesi julistuksessaan ”Ei-kristillisistä uskonnoista”, että ”kirkko ei hylkää mitään, mikä on totta ja pyhää näissä uskonnoissa”, ja kannusti katolilaisia ”tunnustamaan, säilyttämään ja edistämään niiden hengellisiä ja moraalisia arvoja sekä sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja”. Tämän ohjeen mukaisesti vuonna 1969 pidetyssä All India Seminar -seminaarissa, johon osallistuivat koko hierarkia ja edustajat koko Intian katolisesta kirkosta, puhuttiin ”Intian uskonnollisen perinteen totuuden, hyvyyden ja kauneuden rikkaudesta” ”Jumalan lahjana kansallemme muinaisista ajoista lähtien”. Seminaarissa tuotiin esiin tarve liturgialle, joka on ”läheisesti yhteydessä Intian kulttuuriseen perinteeseen”, ja teologialle, jota ”eletään ja pohditaan Intian hengellisen perinteen elintärkeässä kontekstissa”. Erityisesti tuotiin esiin tarve luoda aitoja munkkielämän muotoja, jotka ovat sopusoinnussa kirkon parhaiden perinteiden ja Intian hengellisen perinnön kanssa.

Anonyymi00051 kirjoitti:

Puhuin juuri ulkomailla asuvan Veda-viisaan kanssa, ja hän kertoi minulle tästä ashramista, mikä on erittäin mielenkiintoista.

https://www.shantivanamashram.com/


Tervetuloa SACCIDANANDA ASHRAMiin

Toinen Vatikaanin kirkolliskokous totesi julistuksessaan ”Ei-kristillisistä uskonnoista”, että ”kirkko ei hylkää mitään, mikä on totta ja pyhää näissä uskonnoissa”, ja kannusti katolilaisia ”tunnustamaan, säilyttämään ja edistämään niiden hengellisiä ja moraalisia arvoja sekä sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja”. Tämän ohjeen mukaisesti vuonna 1969 pidetyssä All India Seminar -seminaarissa, johon osallistuivat koko hierarkia ja edustajat koko Intian katolisesta kirkosta, puhuttiin ”Intian uskonnollisen perinteen totuuden, hyvyyden ja kauneuden rikkaudesta” ”Jumalan lahjana kansallemme muinaisista ajoista lähtien”. Seminaarissa tuotiin esiin tarve liturgialle, joka on ”läheisesti yhteydessä Intian kulttuuriseen perinteeseen”, ja teologialle, jota ”eletään ja pohditaan Intian hengellisen perinteen elintärkeässä kontekstissa”. Erityisesti tuotiin esiin tarve luoda aitoja munkkielämän muotoja, jotka ovat sopusoinnussa kirkon parhaiden perinteiden ja Intian hengellisen perinnön kanssa.

Lue lisää

Jumalan Intialle antamista lahjoista suurimpana pidettiin sisäisyyttä: tietoisuutta Jumalan läsnäolosta jokaisen ihmisen ja jokaisen luodun sydämessä, jota edistetään rukouksella, meditaatiolla, kontemplatiivisella tieteellä, joogan ja sanyasan harjoittamisella. ”Nämä arvot”, sanottiin, ”kuuluvat Kristukselle ja ovat positiivinen apu aidossa kristillisessä elämässä”. Tämän seurauksena sanottiin: ”Olisi perustettava ashrameja, joissa eletään aitoa kristillistä hengellisyyttä, ja ne olisi avattava myös ei-kristityille, jotta he voisivat kokea aitoa kristillistä yhteyttä.” All India Seminarin ohjeiden mukaisesti ashramimme tavoitteena on tuoda kristilliseen elämään intialaisen hengellisyyden rikkaudet, jakaa se syvällinen kokemus Jumalasta, joka sai alkunsa Vedoista, kehittyi Upanishadeissa ja Bahagavad Gita -teoksessa ja on periytynyt meille nykypäivään jatkuvan viisaiden ja pyhien miesten ja naisten ketjun kautta. Toivomme, että tämän aidon kristillisen elämän kontekstissa eletyn Jumalan kokemuksen avulla voimme auttaa aidon intialaisen kristillisen liturgian ja teologian kasvussa.


https://www.shantivanamashram.com/

Anonyymi00052 kirjoitti:

Jumalan Intialle antamista lahjoista suurimpana pidettiin sisäisyyttä: tietoisuutta Jumalan läsnäolosta jokaisen ihmisen ja jokaisen luodun sydämessä, jota edistetään rukouksella, meditaatiolla, kontemplatiivisella tieteellä, joogan ja sanyasan harjoittamisella. ”Nämä arvot”, sanottiin, ”kuuluvat Kristukselle ja ovat positiivinen apu aidossa kristillisessä elämässä”. Tämän seurauksena sanottiin: ”Olisi perustettava ashrameja, joissa eletään aitoa kristillistä hengellisyyttä, ja ne olisi avattava myös ei-kristityille, jotta he voisivat kokea aitoa kristillistä yhteyttä.” All India Seminarin ohjeiden mukaisesti ashramimme tavoitteena on tuoda kristilliseen elämään intialaisen hengellisyyden rikkaudet, jakaa se syvällinen kokemus Jumalasta, joka sai alkunsa Vedoista, kehittyi Upanishadeissa ja Bahagavad Gita -teoksessa ja on periytynyt meille nykypäivään jatkuvan viisaiden ja pyhien miesten ja naisten ketjun kautta. Toivomme, että tämän aidon kristillisen elämän kontekstissa eletyn Jumalan kokemuksen avulla voimme auttaa aidon intialaisen kristillisen liturgian ja teologian kasvussa.


https://www.shantivanamashram.com/

Lue lisää

Mikä on Shantivanamin oblaatti?
Shantivanamin oblaatit ovat henkilöitä tai perheitä, jotka ovat liittyneet Shantivanamin yhteisöön rikastuttaakseen hengellistä elämäänsä. Oblatit muovaavat elämäänsä elämällä Kristuksen viisauden mukaan ja etsivät Jumalaa Jules Monchaninin (Swami Parama Arubiananda), Henry Le Sauxin (Swami Abhishiktananda) ja isä Bede Griffithsin (Swami Dayananda) hengellisessä perinteessä. Yhdistämällä rukouksensa ja työnsä he ilmentävät Jumalan läsnäoloa siellä, missä he elävät, ja elävät kaikkien hyvinvoinnin ja harmonian puolesta. Oblatit omaksuvat kristillisen hengellisyyden arvot, kuten lectio divina, joka tarkoittaa päivittäistä meditaatiota Pyhien kirjoitusten parissa, sekä tietoisuuden vaalimista Jumalan läsnäolosta hiljaisuudessa ja mietiskelyssä.

Saccidananda ashram Shantivanam perustettiin 21. maaliskuuta 1950 Jules Monchaninin ja Henry Le Sauxin toimesta, joten 21. maaliskuuta vietämme ashramimme 63. syntymäpäivää. Tässä yhteydessä minulla on ilo ilmoittaa, että olemme avanneet Shantivanamin oblaattien verkkosivuston, jotta he voivat olla yhteydessä toisiinsa ja yhteisöömme. Olen varma, että tämä verkkosivusto auttaa meitä syventämään hengellistä pyrkimystämme ja edistämään Shantivanamin ja oblaattien välistä viestintää entisestään...


https://www.shantivanamashram.com/oblates.php

Anonyymi00053 kirjoitti:

Mikä on Shantivanamin oblaatti?
Shantivanamin oblaatit ovat henkilöitä tai perheitä, jotka ovat liittyneet Shantivanamin yhteisöön rikastuttaakseen hengellistä elämäänsä. Oblatit muovaavat elämäänsä elämällä Kristuksen viisauden mukaan ja etsivät Jumalaa Jules Monchaninin (Swami Parama Arubiananda), Henry Le Sauxin (Swami Abhishiktananda) ja isä Bede Griffithsin (Swami Dayananda) hengellisessä perinteessä. Yhdistämällä rukouksensa ja työnsä he ilmentävät Jumalan läsnäoloa siellä, missä he elävät, ja elävät kaikkien hyvinvoinnin ja harmonian puolesta. Oblatit omaksuvat kristillisen hengellisyyden arvot, kuten lectio divina, joka tarkoittaa päivittäistä meditaatiota Pyhien kirjoitusten parissa, sekä tietoisuuden vaalimista Jumalan läsnäolosta hiljaisuudessa ja mietiskelyssä.

Saccidananda ashram Shantivanam perustettiin 21. maaliskuuta 1950 Jules Monchaninin ja Henry Le Sauxin toimesta, joten 21. maaliskuuta vietämme ashramimme 63. syntymäpäivää. Tässä yhteydessä minulla on ilo ilmoittaa, että olemme avanneet Shantivanamin oblaattien verkkosivuston, jotta he voivat olla yhteydessä toisiinsa ja yhteisöömme. Olen varma, että tämä verkkosivusto auttaa meitä syventämään hengellistä pyrkimystämme ja edistämään Shantivanamin ja oblaattien välistä viestintää entisestään...


https://www.shantivanamashram.com/oblates.php

Lue lisää

Shantivanam-ashram on ashram, jonka visiona on olla eri perinteiden ja kulttuurien kohtaamispaikka, erityisesti perustajiemme visiona. Paikka, jossa itä ja länsi kohtaavat. Ashram onkin aina mukana hindulaisuuden, kristinuskon, islamin, jainalaisuuden ja monien muiden uskontojen välisessä vuoropuhelussa edistääkseen rauhaa ja harmoniaa maailmassa. Järjestämme vuosittain kaksi kokousta, yhden 21. syyskuuta maailman rauhanpäivänä ja toisen tammikuussa. Paavi Franciscus korosti, että ”todellinen avoimuus tarkoittaa pysymistä lujana omissa syvimmissä vakaumuksissaan ja siten avoimuutta ymmärtää muita”. Käymme myös ekumeenista vuoropuhelua eri kirkkojen kanssa.
Ashramin toiminnot

Henkilökohtaiset retriitit
Ryhmäretriitit
Meditaatio ja jooga

https://www.shantivanamashram.com/inter.php

Anonyymi00054 kirjoitti:

Shantivanam-ashram on ashram, jonka visiona on olla eri perinteiden ja kulttuurien kohtaamispaikka, erityisesti perustajiemme visiona. Paikka, jossa itä ja länsi kohtaavat. Ashram onkin aina mukana hindulaisuuden, kristinuskon, islamin, jainalaisuuden ja monien muiden uskontojen välisessä vuoropuhelussa edistääkseen rauhaa ja harmoniaa maailmassa. Järjestämme vuosittain kaksi kokousta, yhden 21. syyskuuta maailman rauhanpäivänä ja toisen tammikuussa. Paavi Franciscus korosti, että ”todellinen avoimuus tarkoittaa pysymistä lujana omissa syvimmissä vakaumuksissaan ja siten avoimuutta ymmärtää muita”. Käymme myös ekumeenista vuoropuhelua eri kirkkojen kanssa.
Ashramin toiminnot

Henkilökohtaiset retriitit
Ryhmäretriitit
Meditaatio ja jooga

https://www.shantivanamashram.com/inter.php

Lue lisää

Nyt uutisia muualta. Mitä B. V. Goswami puhuu uskontojen välisestä vuoropuhelusta.

******************

Tämä raportti luettiin konferenssissa ”Maailman uskonnot”, joka pidettiin Venäjän tiedeakatemian itämaisten tutkimusten instituutissa joulukuussa 1996. Esityksessään Bhakti Vijnana Goswami esittelee Bhagavad-gitan tarjoaman määritelmän uskonnolle ja uskonnollisten vakaumusten rinnakkaiselon periaatteille, jotka ovat edelleen ajankohtaisia nykypäivänä.

Eri uskontojen samanaikainen olemassaolo samassa etnokulttuurisessa tilassa aiheuttaa monia teologisia ja sosiaalisia ongelmia. Teologisiin ongelmiin kuuluvat epäilemättä melko voimakkaat opilliset ja rituaaliset erot, jotka joissakin tapauksissa käytännössä sulkevat pois mahdollisuuden uskontojen väliseen vuoropuheluun, sekä joissakin uskonnollisissa oppeissa tai perinteissä esiintyvä suvaitsemattomuus toisinajattelijoita kohtaan. Eri uskontojen rinnakkaiselosta johtuvat sosiaaliset ongelmat ovat yleensä teologisten ongelmien heijastuma, eivätkä ne siksi käytännössä koskaan ratkea monokonfessionaalisen paradigman puitteissa.

Nyt uutisia muualta. Mitä B. V. Goswami puhuu uskontojen välisestä vuoropuhelusta.

******************
https://www.krishna.ru/encyclopedia/the-organization/50678_religious-pluralism-in-the-bhagavad-gita-.php

Käännösvirheet suomen kielellä, katkelmia.

*****************

Yksi muoto tällaisesta synkretistisestä lähestymistavasta monien uskontojen olemassaolon ongelmaan on Vivekanandan ehdottama, ja tämän lähestymistavan erilaisia muunnelmia löytyy monien nykyajan filosofien ja uskontotieteilijöiden teoksista. Kuuluisassa puheessaan Chicagon maailmanuskontojen kongressissa vuonna 1893 Vivekananda totesi, että ”hindulaisuuden kannattajien mielestä Absoluuttia voidaan kuvata ja paljastaa vain suhteellisissa asioissa, ja erilaiset uskonnolliset symbolit, kuten jumaluuksien kuvat, ristit, puolikuut jne., toimivat eräänlaisena tukena hengellisille käsityksille”. Toisin sanoen, koko uskonnollinen ikonografia ja rituaalit ovat joukko symboleja, jotka viittaavat johonkin käsittämättömään. Tämä näkemys alentaa uskonnot eräänlaiseksi symboliseksi kuvaukseksi kasvottomasta Absoluutista, uskonnon arvot, kuten rakkaus ja armeliaisuus, tavanomaisiksi hyveiksi, joilla ei ole absoluuttista merkitystä, ja periaatteelliset opilliset erot merkityksettömiksi yksityiskohdiksi, jotka eivät ansaitse erityistä huomiota.

Anonyymi00057 kirjoitti:

Nyt uutisia muualta. Mitä B. V. Goswami puhuu uskontojen välisestä vuoropuhelusta.

******************
https://www.krishna.ru/encyclopedia/the-organization/50678_religious-pluralism-in-the-bhagavad-gita-.php

Käännösvirheet suomen kielellä, katkelmia.

*****************

Yksi muoto tällaisesta synkretistisestä lähestymistavasta monien uskontojen olemassaolon ongelmaan on Vivekanandan ehdottama, ja tämän lähestymistavan erilaisia muunnelmia löytyy monien nykyajan filosofien ja uskontotieteilijöiden teoksista. Kuuluisassa puheessaan Chicagon maailmanuskontojen kongressissa vuonna 1893 Vivekananda totesi, että ”hindulaisuuden kannattajien mielestä Absoluuttia voidaan kuvata ja paljastaa vain suhteellisissa asioissa, ja erilaiset uskonnolliset symbolit, kuten jumaluuksien kuvat, ristit, puolikuut jne., toimivat eräänlaisena tukena hengellisille käsityksille”. Toisin sanoen, koko uskonnollinen ikonografia ja rituaalit ovat joukko symboleja, jotka viittaavat johonkin käsittämättömään. Tämä näkemys alentaa uskonnot eräänlaiseksi symboliseksi kuvaukseksi kasvottomasta Absoluutista, uskonnon arvot, kuten rakkaus ja armeliaisuus, tavanomaisiksi hyveiksi, joilla ei ole absoluuttista merkitystä, ja periaatteelliset opilliset erot merkityksettömiksi yksityiskohdiksi, jotka eivät ansaitse erityistä huomiota.

Lue lisää

On selvää, että useimpien uskonnollisten perinteiden kannattajille tällainen lähestymistapa on mahdoton hyväksyä. Toinen lähestymistapa uskontojen väliseen vuoropuheluun, joka on melko yleinen uskontotieteilijöiden keskuudessa, on se, että kaikki uskonnollisen toiminnan muodot julistetaan yhtä hyviksi, koska ne kaikki on tarkoitettu erilaisille ihmisille, ne on mukautettu paikkaan ja olosuhteisiin ja ne tekevät hyvää työtä omalla paikallaan. Tämä näkemys on esitetty V. B. Avdeevin raportissa

”Vertailevan uskontotieteen rooli nykyaikaisen ideologisen tilanteen olosuhteissa”.

Anonyymi00058 kirjoitti:

On selvää, että useimpien uskonnollisten perinteiden kannattajille tällainen lähestymistapa on mahdoton hyväksyä. Toinen lähestymistapa uskontojen väliseen vuoropuheluun, joka on melko yleinen uskontotieteilijöiden keskuudessa, on se, että kaikki uskonnollisen toiminnan muodot julistetaan yhtä hyviksi, koska ne kaikki on tarkoitettu erilaisille ihmisille, ne on mukautettu paikkaan ja olosuhteisiin ja ne tekevät hyvää työtä omalla paikallaan. Tämä näkemys on esitetty V. B. Avdeevin raportissa

”Vertailevan uskontotieteen rooli nykyaikaisen ideologisen tilanteen olosuhteissa”.

Lue lisää

Nyt uutisia muualta. Mitä B. V. Goswami puhuu uskontojen välisestä vuoropuhelusta.

******************
https://www.krishna.ru/encyclopedia/the-organization/50678_religious-pluralism-in-the-bhagavad-gita-.php

Käännösvirheet suomen kielellä, katkelmia.

Anonyymi00059 kirjoitti:

Nyt uutisia muualta. Mitä B. V. Goswami puhuu uskontojen välisestä vuoropuhelusta.

******************
https://www.krishna.ru/encyclopedia/the-organization/50678_religious-pluralism-in-the-bhagavad-gita-.php

Käännösvirheet suomen kielellä, katkelmia.

Lue lisää

...
Tässä valossa interuskonnollisen vuoropuhelun pääongelma voidaan muotoilla seuraavasti: kuinka säilyttää eri uskonnollisten perinteiden koskemattomuus niiden luontaisen uskon niiden poikkeuksellisuuteen ja providentiaaliseen rooliin ja samalla tehdä niistä avoimempia suhteissaan toisiinsa ja taipuvaisempia vuoropuheluun ja yhteistyöhön?

Kuinka rajata neutraali alue, jolla uskonnot eivät pelkäisi kohdata toisiaan menettämättä yksilöllisyyttään ja uskollisuuttaan perinteilleen? Mikä näkemys eri uskonnonmuotojen olemassaolosta olisi niiden kannattajille hyväksyttävä ja samalla herättäisi heissä kunnioitusta muita uskonnonharjoittamisen muotoja kohtaan?

Anonyymi00060 kirjoitti:

...
Tässä valossa interuskonnollisen vuoropuhelun pääongelma voidaan muotoilla seuraavasti: kuinka säilyttää eri uskonnollisten perinteiden koskemattomuus niiden luontaisen uskon niiden poikkeuksellisuuteen ja providentiaaliseen rooliin ja samalla tehdä niistä avoimempia suhteissaan toisiinsa ja taipuvaisempia vuoropuheluun ja yhteistyöhön?

Kuinka rajata neutraali alue, jolla uskonnot eivät pelkäisi kohdata toisiaan menettämättä yksilöllisyyttään ja uskollisuuttaan perinteilleen? Mikä näkemys eri uskonnonmuotojen olemassaolosta olisi niiden kannattajille hyväksyttävä ja samalla herättäisi heissä kunnioitusta muita uskonnonharjoittamisen muotoja kohtaan?

Lue lisää

Nyt uutisia muualta.

Mitä B. V. Goswami puhuu uskontojen välisestä vuoropuhelusta.

******************
https://www.krishna.ru/encyclopedia/the-organization/50678_religious-pluralism-in-the-bhagavad-gita-.php

Käännösvirheet suomen kielellä, katkelmia.

******************

On mielenkiintoista tarkastella, kuinka tämä ongelma ratkaistaan muinaisen Intian pyhissä kirjoituksissa (joita yksinkertaisuuden vuoksi kutsumme tästä lähtien vedalaisiksi kirjoituksiksi) ja ennen kaikkea Bhagavad-gītāssa, joka on ehdottomasti ... kaanonin arvovaltaisin kirjoitus.

Anonyymi00061 kirjoitti:

Nyt uutisia muualta.

Mitä B. V. Goswami puhuu uskontojen välisestä vuoropuhelusta.

******************
https://www.krishna.ru/encyclopedia/the-organization/50678_religious-pluralism-in-the-bhagavad-gita-.php

Käännösvirheet suomen kielellä, katkelmia.

******************

On mielenkiintoista tarkastella, kuinka tämä ongelma ratkaistaan muinaisen Intian pyhissä kirjoituksissa (joita yksinkertaisuuden vuoksi kutsumme tästä lähtien vedalaisiksi kirjoituksiksi) ja ennen kaikkea Bhagavad-gītāssa, joka on ehdottomasti ... kaanonin arvovaltaisin kirjoitus.

Lue lisää

Hindulaisuudelle alun perin ominainen lähes loputon filosofisten ja uskonnollisten koulukuntien moninaisuus saa monet tutkijat epäilemään hindulaisuuden luokittelua yhtenäiseksi uskonnollisten näkemysten järjestelmäksi. Siitä huolimatta, että hindulaisuus on sisäisesti hyvin monimuotoinen, yksi sen perusaksioomista on käsitys, että kaikki vedalaiset kirjoitukset opettavat viime kädessä yhtä yhtenäistä siddhantaa (totuutta) ja että ihmisen hengellisen etsinnän lopullinen päämäärä on yksi.

Anonyymi00062 kirjoitti:

Hindulaisuudelle alun perin ominainen lähes loputon filosofisten ja uskonnollisten koulukuntien moninaisuus saa monet tutkijat epäilemään hindulaisuuden luokittelua yhtenäiseksi uskonnollisten näkemysten järjestelmäksi. Siitä huolimatta, että hindulaisuus on sisäisesti hyvin monimuotoinen, yksi sen perusaksioomista on käsitys, että kaikki vedalaiset kirjoitukset opettavat viime kädessä yhtä yhtenäistä siddhantaa (totuutta) ja että ihmisen hengellisen etsinnän lopullinen päämäärä on yksi.

Lue lisää

Vakaumus ihmisen kaikkien hengellisten etsintöjen tavoitteen yhtenäisyydestä ja eri pyhien kirjoitusten yhtenäisen perustan olemassaolosta, joka oli ominaista muinaisen Intian ajattelijoille, johti luonnollisesti intialaisen yhteiskunnan uskonnolliseen moniarvoisuuteen ja sen jäsenten uskonnolliseen suvaitsevaisuuteen.

Anonyymi00063 kirjoitti:

Vakaumus ihmisen kaikkien hengellisten etsintöjen tavoitteen yhtenäisyydestä ja eri pyhien kirjoitusten yhtenäisen perustan olemassaolosta, joka oli ominaista muinaisen Intian ajattelijoille, johti luonnollisesti intialaisen yhteiskunnan uskonnolliseen moniarvoisuuteen ja sen jäsenten uskonnolliseen suvaitsevaisuuteen.

Lue lisää

Nämä käsitykset heijastuvat ennen kaikkea Bhagavad-gītāssa, jota voidaan pitää lyhyenä vertailukirjana uskonnon tutkimuksesta. Tässä pienessä teoksessa kuvataan monia erilaisia hengellisen harjoituksen muotoja ja menetelmiä: vedalaiset uhraukset, epäitsekäs velvollisuuksien täyttäminen, jumalten tai puolijumalten palvonta, jotka vastaavat universumin eri toiminta-alueista, jooga, meditaatio persoonattomalle Absoluutille, luopuminen maailmasta ja toiminnasta, filosofinen pohdinta aineen ja hengen luonteesta jne. Näitä dharmasia (Gitan terminologiaa käyttäen) voidaan pitää erilaisina uskonnollisen harjoituksen muodoina. Tietenkin on muistettava, että sana uskonto nykyisessä sekulaarissa merkityksessään on vain jonkin verran venytetty sovellettuna Bhagavad-gitan tarkastelemiin ja analysoimiin dharmiin. Laajemmassa mielessä dharma on tietty elämäntapa, joka perustuu maailmankuvaan ja antaa ihmiselle mahdollisuuden lopulta päästä totuuden tuntemiseen.

Anonyymi00064 kirjoitti:

Nämä käsitykset heijastuvat ennen kaikkea Bhagavad-gītāssa, jota voidaan pitää lyhyenä vertailukirjana uskonnon tutkimuksesta. Tässä pienessä teoksessa kuvataan monia erilaisia hengellisen harjoituksen muotoja ja menetelmiä: vedalaiset uhraukset, epäitsekäs velvollisuuksien täyttäminen, jumalten tai puolijumalten palvonta, jotka vastaavat universumin eri toiminta-alueista, jooga, meditaatio persoonattomalle Absoluutille, luopuminen maailmasta ja toiminnasta, filosofinen pohdinta aineen ja hengen luonteesta jne. Näitä dharmasia (Gitan terminologiaa käyttäen) voidaan pitää erilaisina uskonnollisen harjoituksen muodoina. Tietenkin on muistettava, että sana uskonto nykyisessä sekulaarissa merkityksessään on vain jonkin verran venytetty sovellettuna Bhagavad-gitan tarkastelemiin ja analysoimiin dharmiin. Laajemmassa mielessä dharma on tietty elämäntapa, joka perustuu maailmankuvaan ja antaa ihmiselle mahdollisuuden lopulta päästä totuuden tuntemiseen.

Lue lisää

...
Vedalaisessa kirjallisuudessa ihmisen jatkuvan henkisen kehityksen vaiheet määritellään teleologisesti, eli sen elämän tavoitteiden mukaisesti, jotka hän asettaa itselleen (ns. chatur-arthi-konsepti). Tämän käsitteen mukaan yksilö käy läpi hengellisessä kehityksessään neljä vaihetta, joita kutsutaan dharmaksi, arthaksi, kamaksi ja moksaksi, joissa dharma on rituaalinen uskonnollisuus, artha on pyrkimys taloudelliseen vaurauteen, kama on halu aistillisiin nautintoihin ja lopuksi moksha on pyrkimys vapautumiseen tai hengelliseen emansipaatioon. Edellisen tavoitteen saavuttaminen on perusta seuraavan tavoitteen saavuttamiselle, joten yhden näistä vaiheista ohittaminen on käytännössä mahdotonta. Jokainen näistä vaiheista edellyttää tiettyä uskonnollisen käytännön muotoa (vastaavaa dharmaa). Yleisemmässä mielessä kolme ensimmäistä tavoitetta kuuluvat karman eli toiminnan luokkaan, jota harjoitetaan sen hedelmien nauttimiseksi. Neljäs vaihe – pyrkimys vapautumiseen – on gyanan, eli filosofisen maailmankatsomuksen ja yhtenäisen hengellisen todellisuuden ymmärtämisen, etuoikeus, ja karma ja gyana ovat yhteydessä toisiinsa kuin teesi ja antiteesi, eli jälkimmäinen on ensimmäisen kumoaminen.

Anonyymi00065 kirjoitti:

...
Vedalaisessa kirjallisuudessa ihmisen jatkuvan henkisen kehityksen vaiheet määritellään teleologisesti, eli sen elämän tavoitteiden mukaisesti, jotka hän asettaa itselleen (ns. chatur-arthi-konsepti). Tämän käsitteen mukaan yksilö käy läpi hengellisessä kehityksessään neljä vaihetta, joita kutsutaan dharmaksi, arthaksi, kamaksi ja moksaksi, joissa dharma on rituaalinen uskonnollisuus, artha on pyrkimys taloudelliseen vaurauteen, kama on halu aistillisiin nautintoihin ja lopuksi moksha on pyrkimys vapautumiseen tai hengelliseen emansipaatioon. Edellisen tavoitteen saavuttaminen on perusta seuraavan tavoitteen saavuttamiselle, joten yhden näistä vaiheista ohittaminen on käytännössä mahdotonta. Jokainen näistä vaiheista edellyttää tiettyä uskonnollisen käytännön muotoa (vastaavaa dharmaa). Yleisemmässä mielessä kolme ensimmäistä tavoitetta kuuluvat karman eli toiminnan luokkaan, jota harjoitetaan sen hedelmien nauttimiseksi. Neljäs vaihe – pyrkimys vapautumiseen – on gyanan, eli filosofisen maailmankatsomuksen ja yhtenäisen hengellisen todellisuuden ymmärtämisen, etuoikeus, ja karma ja gyana ovat yhteydessä toisiinsa kuin teesi ja antiteesi, eli jälkimmäinen on ensimmäisen kumoaminen.

Lue lisää

...
...
Tämä väite viittaa siihen, että erilaiset uskonnolliset järjestelmät on luotu Jumalan toimesta vain siksi, että ne tarjoaisivat mahdollisuuden hengelliseen kehitykseen kaikille lukemattomille elävien olentojen lajeille maailmankaikkeudessa. Jälleen kerran näemme, kuinka käsitys hengellisen polun jatkuvuudesta ja sen lopullisen päämäärän ykseydestä muovaa uskonnollista suvaitsevaisuutta

Anonyymi00066 kirjoitti:

...
...
Tämä väite viittaa siihen, että erilaiset uskonnolliset järjestelmät on luotu Jumalan toimesta vain siksi, että ne tarjoaisivat mahdollisuuden hengelliseen kehitykseen kaikille lukemattomille elävien olentojen lajeille maailmankaikkeudessa. Jälleen kerran näemme, kuinka käsitys hengellisen polun jatkuvuudesta ja sen lopullisen päämäärän ykseydestä muovaa uskonnollista suvaitsevaisuutta

Lue lisää

https://www.krishna.ru/encyclopedia/the-organization/50678_religious-pluralism-in-the-bhagavad-gita-.php

https://www.krishna.ru/encyclopedia/the-organization/50678_religious-pluralism-in-the-bhagavad-gita-.php

Anonyymi00067 kirjoitti:

https://www.krishna.ru/encyclopedia/the-organization/50678_religious-pluralism-in-the-bhagavad-gita-.php

https://www.krishna.ru/encyclopedia/the-organization/50678_religious-pluralism-in-the-bhagavad-gita-.php

Lue lisää

Niin kauan kuin olet itse vielä polulla, et voi tuomita muiden polkua. Jos kyseenalaistat toisten totuuden, menetät oman totuutesi, ja jos kyseenalaistat toisten oikeuden totuuteen, menetät oman oikeutesi totuuteen.

J. Favors

Anonyymi00068 kirjoitti:

Niin kauan kuin olet itse vielä polulla, et voi tuomita muiden polkua. Jos kyseenalaistat toisten totuuden, menetät oman totuutesi, ja jos kyseenalaistat toisten oikeuden totuuteen, menetät oman oikeutesi totuuteen.

J. Favors

Lue lisää

Totuus ei ole vain yhdessä, kahdessa tai kolmessa uskonnossa, ei, se on kaikissa perinteissä, muuten niitä ei olisi olemassa. Totuus on yksi kaikille, jokainen perinne on oikeutettu eikä mikään niistä ole tarpeeton.

Vapaan tahtonsa mukaan jokainen voi valita perinteen, joka sopii hänen tämänhetkisen ymmärryksensä tasolle.

Anonyymi00069 kirjoitti:

Totuus ei ole vain yhdessä, kahdessa tai kolmessa uskonnossa, ei, se on kaikissa perinteissä, muuten niitä ei olisi olemassa. Totuus on yksi kaikille, jokainen perinne on oikeutettu eikä mikään niistä ole tarpeeton.

Vapaan tahtonsa mukaan jokainen voi valita perinteen, joka sopii hänen tämänhetkisen ymmärryksensä tasolle.

Lue lisää

Monet ihmiset suhtautuvat nykyään uskoon lahkolaisena, ikään kuin Jumala kuuluisi vain heidän valitsemalleen ryhmälle tai uskonnolle.


Pseudo-uskonnollisuuden ja eripuraisuuden kannattajien vääristynyt käsitys uskonnosta ei edistä ihmiskunnan kehitystä ja henkistä kehitystä riippumatta siitä, onko ilmiöt puettu nationalismin, rasismin, sovinismin tai uskonnollisen suvaitsemattomuuden vaatteisiin. Loppujen lopuksi on vain yksi Jumala ja yksi uskonto.

Anonyymi00070 kirjoitti:

Monet ihmiset suhtautuvat nykyään uskoon lahkolaisena, ikään kuin Jumala kuuluisi vain heidän valitsemalleen ryhmälle tai uskonnolle.


Pseudo-uskonnollisuuden ja eripuraisuuden kannattajien vääristynyt käsitys uskonnosta ei edistä ihmiskunnan kehitystä ja henkistä kehitystä riippumatta siitä, onko ilmiöt puettu nationalismin, rasismin, sovinismin tai uskonnollisen suvaitsemattomuuden vaatteisiin. Loppujen lopuksi on vain yksi Jumala ja yksi uskonto.

Lue lisää

Kristinuskon kannalta vain silloin, kun se hyväksyy muiden uskontojen arvon ja muiden oikeuden noudattaa valitsemiaan uskontunnustuksia ja menettelytapoja, Jeesuksen Kristuksen opettama universaalinen rakkaus voi todella loistaa sen kirkoista ja saarnastuolista. Silloin he voivat tulla toimeen muiden uskontojen edustajien kanssa ilman tuomiota siitä, että kaikki muut joutuvat helvettiin. Loppujen lopuksi yksikään todella rakastava Jumala ei heitä lapsiaan ikuiseen helvettiin ilman mahdollisuutta korjata itseään. Siksi vedalainen kulttuuri tarjoaa syvemmän ymmärryksen Jumalan todellisesta rakastavasta luonteesta kuin uskonnot, jotka perustuvat pelkkään Jumalan pelkoon.

Anonyymi00071 kirjoitti:

Kristinuskon kannalta vain silloin, kun se hyväksyy muiden uskontojen arvon ja muiden oikeuden noudattaa valitsemiaan uskontunnustuksia ja menettelytapoja, Jeesuksen Kristuksen opettama universaalinen rakkaus voi todella loistaa sen kirkoista ja saarnastuolista. Silloin he voivat tulla toimeen muiden uskontojen edustajien kanssa ilman tuomiota siitä, että kaikki muut joutuvat helvettiin. Loppujen lopuksi yksikään todella rakastava Jumala ei heitä lapsiaan ikuiseen helvettiin ilman mahdollisuutta korjata itseään. Siksi vedalainen kulttuuri tarjoaa syvemmän ymmärryksen Jumalan todellisesta rakastavasta luonteesta kuin uskonnot, jotka perustuvat pelkkään Jumalan pelkoon.

Lue lisää

Vaishnava-filosofian klassisen määritelmän perusteella, jonka mukaan sielun alkuperäinen asema on olla Korkeimman Herran palvelija (Sri Caitanya-Caritamrta, Madhya 20.108), vaishnava ei rajoitu luokittelemaan ihmisiä kristittyihin, hinduihin, muslimeihin jne. vaan näkee viime kädessä jokaisessa ihmisessä sielun, Jumalan ikuisen yksilöllisen hiukkasen, joka on kutsuttu palvelemaan häntä. Tämän maailmankatsomuksen ansiosta vaishnava voi tuntea sukulaisuutta, veljellistä yhteyttä muiden monoteististen uskontojen kannattajien kanssa.

Näiden käsitteiden, jotka edistävät uskonnollisen suvaitsevaisuuden ja muiden uskontojen edustajien kunnioittamisen opettamista, ansiosta voimme puhua vaishnavismista korkeana henkisenä kulttuurina, joka kykenee edistämään maailman uskonnollisen ajattelun kehitystä.

Anonyymi00072 kirjoitti:

Vaishnava-filosofian klassisen määritelmän perusteella, jonka mukaan sielun alkuperäinen asema on olla Korkeimman Herran palvelija (Sri Caitanya-Caritamrta, Madhya 20.108), vaishnava ei rajoitu luokittelemaan ihmisiä kristittyihin, hinduihin, muslimeihin jne. vaan näkee viime kädessä jokaisessa ihmisessä sielun, Jumalan ikuisen yksilöllisen hiukkasen, joka on kutsuttu palvelemaan häntä. Tämän maailmankatsomuksen ansiosta vaishnava voi tuntea sukulaisuutta, veljellistä yhteyttä muiden monoteististen uskontojen kannattajien kanssa.

Näiden käsitteiden, jotka edistävät uskonnollisen suvaitsevaisuuden ja muiden uskontojen edustajien kunnioittamisen opettamista, ansiosta voimme puhua vaishnavismista korkeana henkisenä kulttuurina, joka kykenee edistämään maailman uskonnollisen ajattelun kehitystä.

Lue lisää

Yleistäen voimme sanoa, että uskonnon tarkoituksena on opettaa ihmistä näkemään Jumala aina ja kaikessa, koska on väärin ajatella luomakuntaa ilman Luojaa. Henkisesti kypsä ihminen näkee jopa aineellisen maailman sen yhteydessä Jumalaan, hän kykenee tuntemaan Jumalan läsnäolon jokaisen elävän olennon sydämessä - jopa kaikkein syntisimmän, sitä enemmän hänen pitäisi oppia näkemään Jumala muissa uskonnoissa.


Uskonto, joka ei kykene opettamaan seuraajiaan näkemään Jumalan ilmenemistä kaikessa, myös muissa henkisissä perinteissä, ei täytä tarkoitustaan.

Anonyymi00073 kirjoitti:

Yleistäen voimme sanoa, että uskonnon tarkoituksena on opettaa ihmistä näkemään Jumala aina ja kaikessa, koska on väärin ajatella luomakuntaa ilman Luojaa. Henkisesti kypsä ihminen näkee jopa aineellisen maailman sen yhteydessä Jumalaan, hän kykenee tuntemaan Jumalan läsnäolon jokaisen elävän olennon sydämessä - jopa kaikkein syntisimmän, sitä enemmän hänen pitäisi oppia näkemään Jumala muissa uskonnoissa.


Uskonto, joka ei kykene opettamaan seuraajiaan näkemään Jumalan ilmenemistä kaikessa, myös muissa henkisissä perinteissä, ei täytä tarkoitustaan.

Lue lisää

Uskonnollisten perinteiden väliset erot ovat väistämättömiä - muuten ei olisi olemassa erilaisia uskontoja. Tämä on niiden arvo: ihmiset, joilla on erilaiset uskonnolliset tarpeet, tarvitsevat erilaisia uskonnollisuuden muotoja, ja todennäköisesti siksi Jumala antaa erilaisia uskonnollisia järjestelmiä.

Anonyymi00074 kirjoitti:

Uskonnollisten perinteiden väliset erot ovat väistämättömiä - muuten ei olisi olemassa erilaisia uskontoja. Tämä on niiden arvo: ihmiset, joilla on erilaiset uskonnolliset tarpeet, tarvitsevat erilaisia uskonnollisuuden muotoja, ja todennäköisesti siksi Jumala antaa erilaisia uskonnollisia järjestelmiä.

Lue lisää

Jokaisessa uskonnossa on joitakin hämmästyttäviä oivalluksia, ilmestyksiä. Ongelmana on vain yksi asia: koska uskonnollisissa perinteissä on ihmisen tietämättömyyttä, jokainen uskonnollinen perinne väittää, että sillä on vain Totuus. Ja kun kuulette näitä asioita, teidän on ymmärrettävä, että tämä on jo aineellisen tietoisuuden vaikutusta, tietämättömyyden vaikutusta.

Anonyymi00075 kirjoitti:

Jokaisessa uskonnossa on joitakin hämmästyttäviä oivalluksia, ilmestyksiä. Ongelmana on vain yksi asia: koska uskonnollisissa perinteissä on ihmisen tietämättömyyttä, jokainen uskonnollinen perinne väittää, että sillä on vain Totuus. Ja kun kuulette näitä asioita, teidän on ymmärrettävä, että tämä on jo aineellisen tietoisuuden vaikutusta, tietämättömyyden vaikutusta.

Lue lisää

Jokaisessa Pyhässä Kirjoituksessa on valtava energialataus, joka pakottaa ihmisen muuttamaan elämäänsä.

Ilman tätä energiaa kukaan ei kykenisi voittamaan karman hitautta ja irtautumaan aineen kahleista.

Pyhien kirjoitusten sanat sisältävät totuuden, joka on niin kiireellinen ja vaativa, että ihmisen on lähes mahdotonta vastustaa tuon totuuden voimaa.

Energialataus on siis Raamatussa, Koraanissa, Vedoissa ja muissakin Kirjoituksissa.

Ikuisuuden kaunis muoto on vangittu Koraanin säkeisiin, Evankeliumin sanoihin ja Vedojen hymneihin.

Anonyymi00076 kirjoitti:

Jokaisessa Pyhässä Kirjoituksessa on valtava energialataus, joka pakottaa ihmisen muuttamaan elämäänsä.

Ilman tätä energiaa kukaan ei kykenisi voittamaan karman hitautta ja irtautumaan aineen kahleista.

Pyhien kirjoitusten sanat sisältävät totuuden, joka on niin kiireellinen ja vaativa, että ihmisen on lähes mahdotonta vastustaa tuon totuuden voimaa.

Energialataus on siis Raamatussa, Koraanissa, Vedoissa ja muissakin Kirjoituksissa.

Ikuisuuden kaunis muoto on vangittu Koraanin säkeisiin, Evankeliumin sanoihin ja Vedojen hymneihin.

Lue lisää

Tekstin ydinväite on, että pyhissä kirjoituksissa on todellinen, vaikuttava voima – ei vain symbolinen tai opetuksellinen, vaan muuttava energia, joka kykenee murtautumaan ihmisen totuttujen elämänmallien, karman ja aineellisten sidosten läpi. Pyhät tekstit nähdään aktiivisina toimijoina, eivät passiivisina sanoina.

Anonyymi00077 kirjoitti:

Tekstin ydinväite on, että pyhissä kirjoituksissa on todellinen, vaikuttava voima – ei vain symbolinen tai opetuksellinen, vaan muuttava energia, joka kykenee murtautumaan ihmisen totuttujen elämänmallien, karman ja aineellisten sidosten läpi. Pyhät tekstit nähdään aktiivisina toimijoina, eivät passiivisina sanoina.

Lue lisää

Uskontojen välinen vuoropuhelu

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ8EsE0zb9v6SzHaHPqKvsNjxDSeJNxOEKjFyjZ_oUwzYkMfojgImlNIShujni318OxXA3SLDu8bx5jq8unZ2X_huiPrODOo8TRqF2NOQs&s=10

Nostra aetate on katolisen kirkon Vatikaanin II kirkolliskokouksen (1965) julistus, joka käsittelee kirkon suhdetta muihin uskontoihin. Asiakirja korostaa:

kaikkien ihmisten yhteistä alkuperää ja ihmisarvoa

kunnioitusta ja vuoropuhelua muiden uskontojen kanssa (erityisesti hindulaisuus, buddhalaisuus, islam ja juutalaisuus)

juutalaisvastaisuuden ja kaiken uskonnollisen vihan tuomitsemista

rauhan, ymmärryksen ja yhteistyön edistämistä eri uskontojen välillä

Anonyymi00078 kirjoitti:

Uskontojen välinen vuoropuhelu

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ8EsE0zb9v6SzHaHPqKvsNjxDSeJNxOEKjFyjZ_oUwzYkMfojgImlNIShujni318OxXA3SLDu8bx5jq8unZ2X_huiPrODOo8TRqF2NOQs&s=10

Nostra aetate on katolisen kirkon Vatikaanin II kirkolliskokouksen (1965) julistus, joka käsittelee kirkon suhdetta muihin uskontoihin. Asiakirja korostaa:

kaikkien ihmisten yhteistä alkuperää ja ihmisarvoa

kunnioitusta ja vuoropuhelua muiden uskontojen kanssa (erityisesti hindulaisuus, buddhalaisuus, islam ja juutalaisuus)

juutalaisvastaisuuden ja kaiken uskonnollisen vihan tuomitsemista

rauhan, ymmärryksen ja yhteistyön edistämistä eri uskontojen välillä

Lue lisää

"Nostra aetate": a milestone. 28 October 1965 – 28 October 2025.


https://www.youtube.com/watch?v=aeLaZRJrrW8



Uskontojen välinen vuoropuhelu

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ8EsE0zb9v6SzHaHPqKvsNjxDSeJNxOEKjFyjZ_oUwzYkMfojgImlNIShujni318OxXA3SLDu8bx5jq8unZ2X_huiPrODOo8TRqF2NOQs&s=10

Anonyymi00079 kirjoitti:

"Nostra aetate": a milestone. 28 October 1965 – 28 October 2025.


https://www.youtube.com/watch?v=aeLaZRJrrW8



Uskontojen välinen vuoropuhelu

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ8EsE0zb9v6SzHaHPqKvsNjxDSeJNxOEKjFyjZ_oUwzYkMfojgImlNIShujni318OxXA3SLDu8bx5jq8unZ2X_huiPrODOo8TRqF2NOQs&s=10

Lue lisää

Miksi on vain yksi Jumala, mutta monia uskontoja?



Vedic-kalenterin mukaan elämme nyt Kali-yuga-aikakautta, hengellisen rappion aikakautta. Tänä aikana uskonto menettää käytännössä olemuksensa, lakkaa toimimasta soveltavana hengellisenä tekniikkana. Useimmissa tapauksissa se muuttuu sentimentaaliseksi uskomukseksi, tunnustukseksi, rituaaliksi,
kansalliseksi perinteeksi.

Vedic-kalenterin mukaan nyt on Kali-yuga – henkisen rappion aikakausi. Tänä aikana uskonto menettää käytännössä olemuksensa, lakkaa toimimasta soveltavana henkisenä tekniikkana. Useimmissa tapauksissa se muuttuu sentimentaaliseksi uskomukseksi, tunnustukseksi, rituaaliksi, kansalliseksi perinteeksi. Suurin osa ihmisistä on lakannut pitämästä uskontoa hyödyllisenä. Se hyväksytään vain menneisyyden jäänteenä tai ihmisten sentimentaalisuutena. Joskus uskonto jopa aiheuttaa konflikteja. Miksi se, minkä pitäisi osoittaa ihmisille yhteinen Isä ja olla keino ratkaista monia ongelmia, on itse muuttunut ongelmaksi?

Tämä johtuu siitä, että suurin osa papistosta on menettänyt hengellisen tietonsa, ja perinteiset uskonnolliset instituutiot ovat muuttuneet materialistisiksi, muistuttaen enemmän yhteiskunnallisia ja poliittisia organisaatioita. Tätä taustaa vasten kukoistavat kaikenlaiset pseudohengelliset opetukset.

Anonyymi00080 kirjoitti:

Miksi on vain yksi Jumala, mutta monia uskontoja?



Vedic-kalenterin mukaan elämme nyt Kali-yuga-aikakautta, hengellisen rappion aikakautta. Tänä aikana uskonto menettää käytännössä olemuksensa, lakkaa toimimasta soveltavana hengellisenä tekniikkana. Useimmissa tapauksissa se muuttuu sentimentaaliseksi uskomukseksi, tunnustukseksi, rituaaliksi,
kansalliseksi perinteeksi.

Vedic-kalenterin mukaan nyt on Kali-yuga – henkisen rappion aikakausi. Tänä aikana uskonto menettää käytännössä olemuksensa, lakkaa toimimasta soveltavana henkisenä tekniikkana. Useimmissa tapauksissa se muuttuu sentimentaaliseksi uskomukseksi, tunnustukseksi, rituaaliksi, kansalliseksi perinteeksi. Suurin osa ihmisistä on lakannut pitämästä uskontoa hyödyllisenä. Se hyväksytään vain menneisyyden jäänteenä tai ihmisten sentimentaalisuutena. Joskus uskonto jopa aiheuttaa konflikteja. Miksi se, minkä pitäisi osoittaa ihmisille yhteinen Isä ja olla keino ratkaista monia ongelmia, on itse muuttunut ongelmaksi?

Tämä johtuu siitä, että suurin osa papistosta on menettänyt hengellisen tietonsa, ja perinteiset uskonnolliset instituutiot ovat muuttuneet materialistisiksi, muistuttaen enemmän yhteiskunnallisia ja poliittisia organisaatioita. Tätä taustaa vasten kukoistavat kaikenlaiset pseudohengelliset opetukset.

Lue lisää

Jokainen järkevä ihminen on varmasti kysynyt itseltään: ”Miksi on vain yksi Jumala, mutta monia uskontoja?” Eikö olekin outoa, että Jumala sallii tällaisen moninaisuuden, joka usein aiheuttaa vihamielisyyttä ihmisten välillä?

Elämmehan maailmassa, jossa vallitsevat yhtenäiset fysiikan lait. Olisi loogista päätellä, että myös henkisellä alueella pitäisi olla yhtenäiset lait. Miksi sitten hengellisissä perinteissä on niin paljon eroja ja ristiriitoja? Tähän on ulkoisia ja sisäisiä syitä. Ulkoisiin syihin kuuluvat erot etnisissä, kulttuurisissa, maantieteellisissä ja kielellisissä olosuhteissa, joissa maailman pääuskonnot ovat kehittyneet. Aivan kuten valkoisen valon säde hajoaa prisman läpi kulkiessaan spektriksi, myös yhtenäinen uskonto saa erilaisia muotoja taittuen tämän maailman erilaisissa olosuhteissa. Siksi on täysin luonnollista, että eri hengellisten perinteiden edustajat käyttävät erilaisia termejä, pukeutuvat eri tavalla, suorittavat rituaaleja jne. Lisäksi toimii luotettavasti ”viestin vääristymisen” periaate, kun viesti vääristyy sukupolvesta toiseen. Ja mitä kauemmas mennään, sitä enemmän muutoksia tapahtuu, jotka sitten ilmenevät ulkoisessa muodossa.

Anonyymi00081 kirjoitti:

Jokainen järkevä ihminen on varmasti kysynyt itseltään: ”Miksi on vain yksi Jumala, mutta monia uskontoja?” Eikö olekin outoa, että Jumala sallii tällaisen moninaisuuden, joka usein aiheuttaa vihamielisyyttä ihmisten välillä?

Elämmehan maailmassa, jossa vallitsevat yhtenäiset fysiikan lait. Olisi loogista päätellä, että myös henkisellä alueella pitäisi olla yhtenäiset lait. Miksi sitten hengellisissä perinteissä on niin paljon eroja ja ristiriitoja? Tähän on ulkoisia ja sisäisiä syitä. Ulkoisiin syihin kuuluvat erot etnisissä, kulttuurisissa, maantieteellisissä ja kielellisissä olosuhteissa, joissa maailman pääuskonnot ovat kehittyneet. Aivan kuten valkoisen valon säde hajoaa prisman läpi kulkiessaan spektriksi, myös yhtenäinen uskonto saa erilaisia muotoja taittuen tämän maailman erilaisissa olosuhteissa. Siksi on täysin luonnollista, että eri hengellisten perinteiden edustajat käyttävät erilaisia termejä, pukeutuvat eri tavalla, suorittavat rituaaleja jne. Lisäksi toimii luotettavasti ”viestin vääristymisen” periaate, kun viesti vääristyy sukupolvesta toiseen. Ja mitä kauemmas mennään, sitä enemmän muutoksia tapahtuu, jotka sitten ilmenevät ulkoisessa muodossa.

Lue lisää

Jopa suurten uskontojen sisällä tapahtuu ajan myötä hajaantumista, ja uusia suuntauksia syntyy. Tämä johtuu sisäisistä syistä. Niitä ovat esimerkiksi erilainen kulttuurinen taso ja erilaiset motiivit, joiden perusteella ihmiset kääntyvät Jumalan puoleen. Saman perinteen sisällä eri ihmisillä voi olla erilaisia motiiveja, mikä saa heidät tekemään muutoksia filosofiaan ja käytäntöihin, ja myöhemmin tämä kehittyy erilaisiksi itsenäisiksi suuntauksiksi. Tämä prosessi on väistämätön.

Krishna, Mooses, Buddha, Kristus ja Muhammed kääntyivät eri aikoina ja eri paikoissa eri ihmisten puoleen, joilla oli erilainen koulutustaso. On täysin luonnollista, että heidän piti mukauttaa samat totuudet paikan, ajan ja olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi, jos kodinkoneesi toimii 110 voltilla ja kytket sen 220 voltin pistorasiaan ilman alennustransformaattoria, se ei yksinkertaisesti kestä jännitettä ja palaa. Aurinkokaan ei nouse hetkessä zenitiin, vaan nousee vähitellen horisontin takaa.


Koulutusjärjestelmässä samaa periaatetta noudattaen ensimmäisen luokan oppilaille annetaan kaikkein perustavinta tietoa, kun taas vanhemmille oppilaille opetetaan jo hienovaraisempia ja monimutkaisempia asioita. Eri luokkien oppikirjat eivät kuitenkaan ole periaatteessa erilaisia. Ne ovat saman koulutusjärjestelmän eri tasoja. Hengellisellä alueella sama periaate tiedon mukauttamisesta ihmisen tasoon sovelletaan, jotta vältytään ”ruoansulatushäiriöiltä”. Lisäksi jokaisella on erilaiset hengelliset tarpeet. Esimerkiksi yksi henkilö, joka opiskelee vierasta kieltä, pärjää hyvin pienellä keskustelukirjalla yksinkertaisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Toinen tarvitsee moniosaisen sanakirjan, joka mahdollistaa yksityiskohtien ymmärtämisen. Samoin jotkut uskonnot on tarkoitettu ”selittämään Jumalaa sormilla”, kun taas toiset on tarkoitettu pääsemään hengellisyyden salaisimpiin sfääreihin.

Yritetään siis tarkastella uskonnon ilmiötä ulko- ja sisäpuolelta käyttäen seuraavan sivun taulukkoa. Taulukossa tarkastellaan uskonnon ilmiötä kolmessa päämuodossa: uskontokuntana, Jumalaan kääntymisenä ja sielun tarpeena. Nämä kolme uskonnon ulottuvuutta on esitetty taulukon kolmessa sarakkeessa.

Anonyymi00082 kirjoitti:

Jopa suurten uskontojen sisällä tapahtuu ajan myötä hajaantumista, ja uusia suuntauksia syntyy. Tämä johtuu sisäisistä syistä. Niitä ovat esimerkiksi erilainen kulttuurinen taso ja erilaiset motiivit, joiden perusteella ihmiset kääntyvät Jumalan puoleen. Saman perinteen sisällä eri ihmisillä voi olla erilaisia motiiveja, mikä saa heidät tekemään muutoksia filosofiaan ja käytäntöihin, ja myöhemmin tämä kehittyy erilaisiksi itsenäisiksi suuntauksiksi. Tämä prosessi on väistämätön.

Krishna, Mooses, Buddha, Kristus ja Muhammed kääntyivät eri aikoina ja eri paikoissa eri ihmisten puoleen, joilla oli erilainen koulutustaso. On täysin luonnollista, että heidän piti mukauttaa samat totuudet paikan, ajan ja olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi, jos kodinkoneesi toimii 110 voltilla ja kytket sen 220 voltin pistorasiaan ilman alennustransformaattoria, se ei yksinkertaisesti kestä jännitettä ja palaa. Aurinkokaan ei nouse hetkessä zenitiin, vaan nousee vähitellen horisontin takaa.


Koulutusjärjestelmässä samaa periaatetta noudattaen ensimmäisen luokan oppilaille annetaan kaikkein perustavinta tietoa, kun taas vanhemmille oppilaille opetetaan jo hienovaraisempia ja monimutkaisempia asioita. Eri luokkien oppikirjat eivät kuitenkaan ole periaatteessa erilaisia. Ne ovat saman koulutusjärjestelmän eri tasoja. Hengellisellä alueella sama periaate tiedon mukauttamisesta ihmisen tasoon sovelletaan, jotta vältytään ”ruoansulatushäiriöiltä”. Lisäksi jokaisella on erilaiset hengelliset tarpeet. Esimerkiksi yksi henkilö, joka opiskelee vierasta kieltä, pärjää hyvin pienellä keskustelukirjalla yksinkertaisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Toinen tarvitsee moniosaisen sanakirjan, joka mahdollistaa yksityiskohtien ymmärtämisen. Samoin jotkut uskonnot on tarkoitettu ”selittämään Jumalaa sormilla”, kun taas toiset on tarkoitettu pääsemään hengellisyyden salaisimpiin sfääreihin.

Yritetään siis tarkastella uskonnon ilmiötä ulko- ja sisäpuolelta käyttäen seuraavan sivun taulukkoa. Taulukossa tarkastellaan uskonnon ilmiötä kolmessa päämuodossa: uskontokuntana, Jumalaan kääntymisenä ja sielun tarpeena. Nämä kolme uskonnon ulottuvuutta on esitetty taulukon kolmessa sarakkeessa.

Lue lisää

Ensimmäisessä sarakkeessa tarkastellaan uskontoa uskonnollisena vakaumuksena, joka liittyy usein kansallisuuteen.

Koska eri kansat eroavat toisistaan ulkonäöltään huomattavasti, tällainen pinnallinen suhtautuminen uskontoon johtaa usein konflikteihin.


Fanattiset kannattajat ovat tyytymättömiä siihen, että toisinuskoisten ulkonäkö on ”väärä”.


Seuraavassa on muutamia esimerkkejä konflikteista, jotka ovat aiheutuneet tällaisesta pinnallisesta suhtautumisesta uskontoon: Pohjois-Irlannissa protestantit ja katolilaiset ovat jatkuvasti konfliktissa; Serbiassa ortodoksit ja muslimit; Pohjois-Intiassa muslimit ja hindut. Tällä tasolla ihmiset näkevät vain eroja kampauksissa, vaatteissa, symboleissa, terminologiassa ja rituaaleissa.


Suhtautuminen uskontoon kansallisuuden perusteella synnyttää myös täysin odottamattomia ongelmia.

Anonyymi00083 kirjoitti:

Ensimmäisessä sarakkeessa tarkastellaan uskontoa uskonnollisena vakaumuksena, joka liittyy usein kansallisuuteen.

Koska eri kansat eroavat toisistaan ulkonäöltään huomattavasti, tällainen pinnallinen suhtautuminen uskontoon johtaa usein konflikteihin.


Fanattiset kannattajat ovat tyytymättömiä siihen, että toisinuskoisten ulkonäkö on ”väärä”.


Seuraavassa on muutamia esimerkkejä konflikteista, jotka ovat aiheutuneet tällaisesta pinnallisesta suhtautumisesta uskontoon: Pohjois-Irlannissa protestantit ja katolilaiset ovat jatkuvasti konfliktissa; Serbiassa ortodoksit ja muslimit; Pohjois-Intiassa muslimit ja hindut. Tällä tasolla ihmiset näkevät vain eroja kampauksissa, vaatteissa, symboleissa, terminologiassa ja rituaaleissa.


Suhtautuminen uskontoon kansallisuuden perusteella synnyttää myös täysin odottamattomia ongelmia.

Lue lisää

Nähdessään tällaisia väärinkäsityksiä uskonnollisessa ympäristössä monet älykkäät ihmiset kääntyvät kokonaan pois uskonnosta tai yrittävät harjoittaa hengellistä elämää ilman ulkoisia muotoja.

...

Siirrytään nyt toiseen sarakkeeseen – uskontoon kääntymisenä Jumalan puoleen. Jos ensimmäinen sarake käsitteli enemmän ulkoisia merkkejä ja kansallista kuuluvuutta, toinen sarake käsittelee sisäistä maailmaa tai ihmisen hienovaraista olemusta. Esimerkiksi ensimmäisen sarakkeen mukaan olet kristitty. Toinen sarake paljastaa motiivisi – miksi olet kristitty? Vastaus voi olla monitulkintainen.

Anonyymi00084 kirjoitti:

Nähdessään tällaisia väärinkäsityksiä uskonnollisessa ympäristössä monet älykkäät ihmiset kääntyvät kokonaan pois uskonnosta tai yrittävät harjoittaa hengellistä elämää ilman ulkoisia muotoja.

...

Siirrytään nyt toiseen sarakkeeseen – uskontoon kääntymisenä Jumalan puoleen. Jos ensimmäinen sarake käsitteli enemmän ulkoisia merkkejä ja kansallista kuuluvuutta, toinen sarake käsittelee sisäistä maailmaa tai ihmisen hienovaraista olemusta. Esimerkiksi ensimmäisen sarakkeen mukaan olet kristitty. Toinen sarake paljastaa motiivisi – miksi olet kristitty? Vastaus voi olla monitulkintainen.

Lue lisää

Yleisesti ottaen on olemassa kolme ryhmää motiiveja: 1) Toiset haluavat Jumalalta aineellisia hyviä (terveyttä, rikkautta, onnea jne.); 2) Toiset taas haluavat vapautua aineellisesta, pelastaa sielunsa; 3) Kolmannet haluavat henkilökohtaisen suhteen Jumalaan, korkeimman rakkauden muodon. Kaikki kolme motiivityyppiä voivat esiintyä missä tahansa uskonnossa.

Ensimmäisen ryhmän edustajille Jumala ei ole päämäärä, vaan keino saavuttaa aineelliset tavoitteensa. Tällä tasolla on suurin osa minkä tahansa uskonnon kannattajista. Juuri he ovat henkisen kypsymättömyytensä vuoksi eniten alttiita konflikteille muiden uskontojen kanssa. Heidän motivaationsa on alhaisin, mutta koska he kuitenkin kääntyvät Jumalan – puhtaimman – puoleen, he puhdistuvat vähitellen, ymmärtävät aineen katoavaisuuden ja voivat siirtyä korkeampaan luokkaan.

Toinen kategoria on ihmiset, jotka ovat kyllästyneet aineelliseen elämään. He haluavat ikuisuutta ja rauhaa. Heidän tavoitteensa on pelastus tai nirvana. Heitä houkuttelee yksinkertaisempi elämä, he rakastavat filosofiaa ja ovat taipuvaisia askeesiin. Nämä ihmiset ovat kypsempiä ja siksi suvaitsevaisempia muita kohtaan. Heillä ei ole mitään jaettavaa, koska tämä maailma ei enää kiinnosta heitä. Tällaisia ihmisiä on huomattavasti vähemmän. Ne, jotka pitävät uskontoa tienä Jumalaan, eivät ole ongelmissa muiden uskontokuntien kanssa. Siksi he näkevät enemmän monimuotoisuutta kuin eroja, mikä vähentää konfliktien riskiä.

Anonyymi00085 kirjoitti:

Yleisesti ottaen on olemassa kolme ryhmää motiiveja: 1) Toiset haluavat Jumalalta aineellisia hyviä (terveyttä, rikkautta, onnea jne.); 2) Toiset taas haluavat vapautua aineellisesta, pelastaa sielunsa; 3) Kolmannet haluavat henkilökohtaisen suhteen Jumalaan, korkeimman rakkauden muodon. Kaikki kolme motiivityyppiä voivat esiintyä missä tahansa uskonnossa.

Ensimmäisen ryhmän edustajille Jumala ei ole päämäärä, vaan keino saavuttaa aineelliset tavoitteensa. Tällä tasolla on suurin osa minkä tahansa uskonnon kannattajista. Juuri he ovat henkisen kypsymättömyytensä vuoksi eniten alttiita konflikteille muiden uskontojen kanssa. Heidän motivaationsa on alhaisin, mutta koska he kuitenkin kääntyvät Jumalan – puhtaimman – puoleen, he puhdistuvat vähitellen, ymmärtävät aineen katoavaisuuden ja voivat siirtyä korkeampaan luokkaan.

Toinen kategoria on ihmiset, jotka ovat kyllästyneet aineelliseen elämään. He haluavat ikuisuutta ja rauhaa. Heidän tavoitteensa on pelastus tai nirvana. Heitä houkuttelee yksinkertaisempi elämä, he rakastavat filosofiaa ja ovat taipuvaisia askeesiin. Nämä ihmiset ovat kypsempiä ja siksi suvaitsevaisempia muita kohtaan. Heillä ei ole mitään jaettavaa, koska tämä maailma ei enää kiinnosta heitä. Tällaisia ihmisiä on huomattavasti vähemmän. Ne, jotka pitävät uskontoa tienä Jumalaan, eivät ole ongelmissa muiden uskontokuntien kanssa. Siksi he näkevät enemmän monimuotoisuutta kuin eroja, mikä vähentää konfliktien riskiä.

Lue lisää

Kolmas ryhmä koostuu ihmisistä, jotka eivät tavoittele aineellista (kuten ensimmäiset) eivätkä yritä hylätä sitä (kuten toiset), vaan pyrkivät käyttämään kaikkea Jumalan palvelemiseen, jotta he voisivat kehittää elävän suhteen Häneen.


Koska tällaiset ihmiset suhtautuvat kaikkeen Jumalan kautta, he ovat ystävällisiä kaikille, koska he pitävät heitä Jumalan luomuksina.

Rakastaessaan Jumalaa he rakastavat kaikkia. Tällaisia ihmisiä on erittäin harvassa.


Kuten koululainen siirtyy luokalta luokalle oppien yhä korkeampaa tietoa, niin myös minkä tahansa uskonnon kannattajan on tehtävä sisäistä edistystä muuttamalla palvonnan motivaatiota korkeammalle tasolle. Muuten hän pysyy ikuisena aloittelijana.

Motivaatio kääntyä Jumalan puoleen rakkauden kehittämiseksi sopii luonnollisesti taulukon kolmanteen sarakkeeseen – uskonto sielun tarpeena. Jokaisella on ehdottomasti tarve Jumalaan, koska me kaikki olemme Hänen osasiaan ja aina energeettisesti riippuvaisia Hänestä. Ero on siinä, että toiset ihmiset tuntevat riippuvuutensa korkeammasta voimasta epäsuorasti, riippuvuuden kautta aineesta, kun taas toiset ovat selvästi tietoisia siitä, että aineellisen luonnon takana on Jumala, ja siksi haluavat olla suoraan yhteydessä Häneen. Tällaiset ihmiset tuntevat tarpeen Jumalaan yhtä voimakkaasti kuin tavalliset ihmiset tuntevat tarpeen ruokaan, veteen ja ilmaan. Kuten Vedat sanovat, ”emme voi haluta sitä, mitä ei ole olemassa”. Esimerkiksi fyysinen ruumiimme voi tarvita vain niitä elementtejä, joita on luonnossa, koska ruumis itsessään koostuu tästä luonnosta. Samoin sielu, joka on osa Jumalaa, tarvitsee Häntä suoraan tai epäsuorasti.

Anonyymi00086 kirjoitti:

Kolmas ryhmä koostuu ihmisistä, jotka eivät tavoittele aineellista (kuten ensimmäiset) eivätkä yritä hylätä sitä (kuten toiset), vaan pyrkivät käyttämään kaikkea Jumalan palvelemiseen, jotta he voisivat kehittää elävän suhteen Häneen.


Koska tällaiset ihmiset suhtautuvat kaikkeen Jumalan kautta, he ovat ystävällisiä kaikille, koska he pitävät heitä Jumalan luomuksina.

Rakastaessaan Jumalaa he rakastavat kaikkia. Tällaisia ihmisiä on erittäin harvassa.


Kuten koululainen siirtyy luokalta luokalle oppien yhä korkeampaa tietoa, niin myös minkä tahansa uskonnon kannattajan on tehtävä sisäistä edistystä muuttamalla palvonnan motivaatiota korkeammalle tasolle. Muuten hän pysyy ikuisena aloittelijana.

Motivaatio kääntyä Jumalan puoleen rakkauden kehittämiseksi sopii luonnollisesti taulukon kolmanteen sarakkeeseen – uskonto sielun tarpeena. Jokaisella on ehdottomasti tarve Jumalaan, koska me kaikki olemme Hänen osasiaan ja aina energeettisesti riippuvaisia Hänestä. Ero on siinä, että toiset ihmiset tuntevat riippuvuutensa korkeammasta voimasta epäsuorasti, riippuvuuden kautta aineesta, kun taas toiset ovat selvästi tietoisia siitä, että aineellisen luonnon takana on Jumala, ja siksi haluavat olla suoraan yhteydessä Häneen. Tällaiset ihmiset tuntevat tarpeen Jumalaan yhtä voimakkaasti kuin tavalliset ihmiset tuntevat tarpeen ruokaan, veteen ja ilmaan. Kuten Vedat sanovat, ”emme voi haluta sitä, mitä ei ole olemassa”. Esimerkiksi fyysinen ruumiimme voi tarvita vain niitä elementtejä, joita on luonnossa, koska ruumis itsessään koostuu tästä luonnosta. Samoin sielu, joka on osa Jumalaa, tarvitsee Häntä suoraan tai epäsuorasti.

Lue lisää

Jos kaksi ensimmäistä saraketta osoittavat ihmisten tarpeen Jumalaan aineellisen suhteen (anna minulle aineellista tai vapauta minut aineellisesta), kolmas sarake heijastaa sielun tarvetta Jumalaan itseensä, ei Hänen energioihinsa. Nyt Jumala ei ole enää keino, vaan päämäärä. Ne, jotka käsittävät uskonnon tällä tasolla, riippumatta uskonnostaan, omaavat syvimmän ymmärryksen uskonnosta. He näkevät kaikkien perinteiden hengellisen ykseyden.

Nyt voimme yhdistää kaikki kolme saraketta toisiinsa, aloittaen lopusta. Tarve Jumalaan itsessään lähtee sielusta (sarake 3), saa tietyn värin mielessä (sarake 2) ja nousee pintaan tietyn uskonnon muodossa (sarake 1).

Tarkasteltuamme uskonnon ilmiötä taulukon avulla, olemme nähneet joitakin ulkoisia ja sisäisiä syitä hengellisten perinteiden eroille. Mutta tämä koskee vain todellisia uskontoja, jotka ovat peräisin Jumalasta ja johtavat Häneen. Valitettavasti uskonnollinen paletti ei rajoitu tähän. Tällä alalla on vielä koko joukko ihmisten luomuksia, joita myös pidetään usein uskonnoina, vaikka ne eivät olekaan sitä.

Anonyymi00087 kirjoitti:

Jos kaksi ensimmäistä saraketta osoittavat ihmisten tarpeen Jumalaan aineellisen suhteen (anna minulle aineellista tai vapauta minut aineellisesta), kolmas sarake heijastaa sielun tarvetta Jumalaan itseensä, ei Hänen energioihinsa. Nyt Jumala ei ole enää keino, vaan päämäärä. Ne, jotka käsittävät uskonnon tällä tasolla, riippumatta uskonnostaan, omaavat syvimmän ymmärryksen uskonnosta. He näkevät kaikkien perinteiden hengellisen ykseyden.

Nyt voimme yhdistää kaikki kolme saraketta toisiinsa, aloittaen lopusta. Tarve Jumalaan itsessään lähtee sielusta (sarake 3), saa tietyn värin mielessä (sarake 2) ja nousee pintaan tietyn uskonnon muodossa (sarake 1).

Tarkasteltuamme uskonnon ilmiötä taulukon avulla, olemme nähneet joitakin ulkoisia ja sisäisiä syitä hengellisten perinteiden eroille. Mutta tämä koskee vain todellisia uskontoja, jotka ovat peräisin Jumalasta ja johtavat Häneen. Valitettavasti uskonnollinen paletti ei rajoitu tähän. Tällä alalla on vielä koko joukko ihmisten luomuksia, joita myös pidetään usein uskonnoina, vaikka ne eivät olekaan sitä.

Lue lisää

Tässä yhteydessä Vedat erottavat viisi erilaista näennäistä uskontoa. Se on sama kuin kun laittomat yritykset väärentävät maailmankuuluja tuotemerkkejä ja myyvät niitä halvalla. Kummallista kyllä, niillä on paljon ostajia. Loppujen lopuksi, missä on enemmän ihmisiä, merkkiliikkeissä vai kiinalaisilla markkinoilla? Samalla tavalla hengellisten palveluiden markkinoilla on nykyään paljon laimennettuja ja kastroituja opetuksia, jotka houkuttelevat joukkojaan halpojen tuotteiden perässä juoksevia ihmisiä. Vaikka toisaalta tämä on huono asia, toisaalta se on luonnollinen erottelija, joka erottaa vilpittömät ihmiset, jotka ovat valmiita ”maksamaan täyden hinnan”, niistä, jotka haluavat saada saman ilmaiseksi, ymmärtämättä edes, että se on itsensä pettämistä.

Monet kokemattomat ihmiset pitävät uskonnona erilaisia taikuuden muotoja, sisäisten kykyjen kehittämisen järjestelmiä, erilaisia eettisiä ja terveyttä edistäviä järjestelmiä, jotka eivät ole luonteeltaan hengellisiä polkuja. Jotta järjestelmää voitaisiin kutsua uskonnoksi, sen on sisällettävä selkeä käsitys Jumalasta, sielusta ja niiden suhteista. Muuten se on mitä tahansa, mutta ei uskontoa.

Anonyymi00088 kirjoitti:

Tässä yhteydessä Vedat erottavat viisi erilaista näennäistä uskontoa. Se on sama kuin kun laittomat yritykset väärentävät maailmankuuluja tuotemerkkejä ja myyvät niitä halvalla. Kummallista kyllä, niillä on paljon ostajia. Loppujen lopuksi, missä on enemmän ihmisiä, merkkiliikkeissä vai kiinalaisilla markkinoilla? Samalla tavalla hengellisten palveluiden markkinoilla on nykyään paljon laimennettuja ja kastroituja opetuksia, jotka houkuttelevat joukkojaan halpojen tuotteiden perässä juoksevia ihmisiä. Vaikka toisaalta tämä on huono asia, toisaalta se on luonnollinen erottelija, joka erottaa vilpittömät ihmiset, jotka ovat valmiita ”maksamaan täyden hinnan”, niistä, jotka haluavat saada saman ilmaiseksi, ymmärtämättä edes, että se on itsensä pettämistä.

Monet kokemattomat ihmiset pitävät uskonnona erilaisia taikuuden muotoja, sisäisten kykyjen kehittämisen järjestelmiä, erilaisia eettisiä ja terveyttä edistäviä järjestelmiä, jotka eivät ole luonteeltaan hengellisiä polkuja. Jotta järjestelmää voitaisiin kutsua uskonnoksi, sen on sisällettävä selkeä käsitys Jumalasta, sielusta ja niiden suhteista. Muuten se on mitä tahansa, mutta ei uskontoa.

Lue lisää

Lisäksi Vedat erottavat vielä muutaman syyn palvonnan muotojen eroille. Ensinnäkin ne ovat luonnon kolme gunaa. Gunan hyvyyden vaikutuksen alaisina ihmiset ovat taipuvaisia palvomaan Korkeinta (riippumatta uskonnosta). Gunan intohimon vaikutuksen alaisina ihmiset palvovat maallisia voimia, ja gunan tietämättömyyden vaikutuksen alaisina ihmiset palvovat aaveita ja henkiä.

Toiseksi, Vedat väittävät, että Jumalalla on monia ilmentymiä, ja Hänen erilaisilla muodoillaan on erilaisia palvojia, mikä myös tuo monimuotoisuutta uskontojen ulkoisiin muotoihin.

Ei ole tarpeen yrittää yhdistää keinotekoisesti kaikkia uskontoja yhdeksi, koska ne ovat jo yhdistyneet yhteisen tavoitteen kautta ja ovat kuin eri portaat samassa portaikossa. Tarvitaan vain oppia erottamaan todellinen hengellinen viesti halvoista väärennöksistä tiedon ja terveen järjen perusteella. Ja mitä tulee monimuotoisuuteen, jos se on ominainen aineelliselle elämälle, miksi hengelliseltä elämältä pitäisi se puuttua?

Anonyymi00089 kirjoitti:

Lisäksi Vedat erottavat vielä muutaman syyn palvonnan muotojen eroille. Ensinnäkin ne ovat luonnon kolme gunaa. Gunan hyvyyden vaikutuksen alaisina ihmiset ovat taipuvaisia palvomaan Korkeinta (riippumatta uskonnosta). Gunan intohimon vaikutuksen alaisina ihmiset palvovat maallisia voimia, ja gunan tietämättömyyden vaikutuksen alaisina ihmiset palvovat aaveita ja henkiä.

Toiseksi, Vedat väittävät, että Jumalalla on monia ilmentymiä, ja Hänen erilaisilla muodoillaan on erilaisia palvojia, mikä myös tuo monimuotoisuutta uskontojen ulkoisiin muotoihin.

Ei ole tarpeen yrittää yhdistää keinotekoisesti kaikkia uskontoja yhdeksi, koska ne ovat jo yhdistyneet yhteisen tavoitteen kautta ja ovat kuin eri portaat samassa portaikossa. Tarvitaan vain oppia erottamaan todellinen hengellinen viesti halvoista väärennöksistä tiedon ja terveen järjen perusteella. Ja mitä tulee monimuotoisuuteen, jos se on ominainen aineelliselle elämälle, miksi hengelliseltä elämältä pitäisi se puuttua?

Lue lisää

Tässä yhteydessä Vedat erottavat viisi erilaista näennäistä uskontoa. Se on sama kuin kun laittomat yritykset väärentävät maailmankuuluja tuotemerkkejä ja myyvät niitä halvalla.


Kummallista kyllä, niillä on paljon ostajia. Loppujen lopuksi, missä on enemmän ihmisiä, merkkiliikkeissä vai kiinalaisilla markkinoilla? Samalla tavalla hengellisten palveluiden markkinoilla on nykyään paljon laimennettuja ja kastroituja opetuksia, jotka houkuttelevat joukkojaan halpojen tuotteiden perässä juoksevia ihmisiä.


Vaikka toisaalta tämä on huono asia, toisaalta se on luonnollinen erottelija, joka erottaa vilpittömät ihmiset, jotka ovat valmiita ”maksamaan täyden hinnan”, niistä, jotka haluavat saada saman ilmaiseksi, ymmärtämättä edes, että se on itsensä pettämistä.

Anonyymi00090 kirjoitti:

Tässä yhteydessä Vedat erottavat viisi erilaista näennäistä uskontoa. Se on sama kuin kun laittomat yritykset väärentävät maailmankuuluja tuotemerkkejä ja myyvät niitä halvalla.


Kummallista kyllä, niillä on paljon ostajia. Loppujen lopuksi, missä on enemmän ihmisiä, merkkiliikkeissä vai kiinalaisilla markkinoilla? Samalla tavalla hengellisten palveluiden markkinoilla on nykyään paljon laimennettuja ja kastroituja opetuksia, jotka houkuttelevat joukkojaan halpojen tuotteiden perässä juoksevia ihmisiä.


Vaikka toisaalta tämä on huono asia, toisaalta se on luonnollinen erottelija, joka erottaa vilpittömät ihmiset, jotka ovat valmiita ”maksamaan täyden hinnan”, niistä, jotka haluavat saada saman ilmaiseksi, ymmärtämättä edes, että se on itsensä pettämistä.

Lue lisää

Seuraavan tekstin ymmärtäminen on keskeistä, sillä se tarjoaa kattavan ja johdonmukaisen selityksen kokonaisuudesta. Tekstin levittäminen useisiin eri julkaisukanaviin on perusteltua, jotta sen säilyvyys voidaan varmistaa myös siinä tapauksessa, että nykyiset tai tulevat viestiketjut poistetaan. Monikanavainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että sisältö säilyy saatavilla ainakin yhdessä lähteessä. Tästä syystä tekstin huolellinen ymmärtäminen on erityisen tärkeää.



Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

*******************

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

Aloittelijoille, jotka ovat kiinnostuneita aihepiiristä, suositellaan automaattisen käännöstoiminnon käyttöönottoa. Automaattisen käännöksen painike sijaitsee käyttöliittymän oikeassa alakulmassa. Vaikka käännöksen laatu on rajallinen eikä vastaa tieteellisiä tai ammatillisia käännösstandardeja, se mahdollistaa alustavan ymmärryksen muodostamisen hindupalstoilla jo käsitellyistä teemoista. Näihin teemoihin kuuluvat muun muassa kliininen kuolema, keho ja tietoisuus sekä niihin liittyvät ilmiöt, joista on tässä yhteydessä keskusteltu.

https://www.youtube.com/watch?v=aJ7apnbQ0-w&list=PL_Ipm4Rf9xvFrt_H7m4dX3XHNp8N6c5S9
Kuka sinä olet, ihminen?
https://www.youtube.com/watch?v=2rjAyJZJ170

Elokuva ”Yhtenäinen maailmankuva” (2010)


”Ravintoa sielulle”

VEDAT - ELÄMÄ ILMAN KRIISEJÄ.


https://www.youtube.com/watch?v=l7gBm_ZIGEY

Vedat - Elämä ilman kriisejä

Anonyymi00091 kirjoitti:

Seuraavan tekstin ymmärtäminen on keskeistä, sillä se tarjoaa kattavan ja johdonmukaisen selityksen kokonaisuudesta. Tekstin levittäminen useisiin eri julkaisukanaviin on perusteltua, jotta sen säilyvyys voidaan varmistaa myös siinä tapauksessa, että nykyiset tai tulevat viestiketjut poistetaan. Monikanavainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että sisältö säilyy saatavilla ainakin yhdessä lähteessä. Tästä syystä tekstin huolellinen ymmärtäminen on erityisen tärkeää.



Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

*******************

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

Aloittelijoille, jotka ovat kiinnostuneita aihepiiristä, suositellaan automaattisen käännöstoiminnon käyttöönottoa. Automaattisen käännöksen painike sijaitsee käyttöliittymän oikeassa alakulmassa. Vaikka käännöksen laatu on rajallinen eikä vastaa tieteellisiä tai ammatillisia käännösstandardeja, se mahdollistaa alustavan ymmärryksen muodostamisen hindupalstoilla jo käsitellyistä teemoista. Näihin teemoihin kuuluvat muun muassa kliininen kuolema, keho ja tietoisuus sekä niihin liittyvät ilmiöt, joista on tässä yhteydessä keskusteltu.

https://www.youtube.com/watch?v=aJ7apnbQ0-w&list=PL_Ipm4Rf9xvFrt_H7m4dX3XHNp8N6c5S9
Kuka sinä olet, ihminen?
https://www.youtube.com/watch?v=2rjAyJZJ170

Elokuva ”Yhtenäinen maailmankuva” (2010)


”Ravintoa sielulle”

VEDAT - ELÄMÄ ILMAN KRIISEJÄ.


https://www.youtube.com/watch?v=l7gBm_ZIGEY

Vedat - Elämä ilman kriisejä

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=aJ7apnbQ0-w&list=PL_Ipm4Rf9xvFrt_H7m4dX3XHNp8N6c5S9
Kuka sinä olet, ihminen?
https://www.youtube.com/watch?v=2rjAyJZJ170

Elokuva ”Yhtenäinen maailmankuva” (2010)


”Ravintoa sielulle”

VEDAT - ELÄMÄ ILMAN KRIISEJÄ.


https://www.youtube.com/watch?v=l7gBm_ZIGEY

Vedat - Elämä ilman kriisejä


https://www.youtube.com/watch?v=T7G0H8DlwRs&t=1s

Seminaari ”Rauhallinen mieli levottomina aikoina” - Osa 1

San José, USA, Yhdysvallat


https://www.youtube.com/watch?v=OX3txicVDL0

Seminaari ”Kuusi sisäistä vihollista”

San José, USA, Yhdysvallat

Anonyymi00092 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=aJ7apnbQ0-w&list=PL_Ipm4Rf9xvFrt_H7m4dX3XHNp8N6c5S9
Kuka sinä olet, ihminen?
https://www.youtube.com/watch?v=2rjAyJZJ170

Elokuva ”Yhtenäinen maailmankuva” (2010)


”Ravintoa sielulle”

VEDAT - ELÄMÄ ILMAN KRIISEJÄ.


https://www.youtube.com/watch?v=l7gBm_ZIGEY

Vedat - Elämä ilman kriisejä


https://www.youtube.com/watch?v=T7G0H8DlwRs&t=1s

Seminaari ”Rauhallinen mieli levottomina aikoina” - Osa 1

San José, USA, Yhdysvallat


https://www.youtube.com/watch?v=OX3txicVDL0

Seminaari ”Kuusi sisäistä vihollista”

San José, USA, Yhdysvallat

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=tCKqpDLmmWw


Seminaari ”Elämän dynamiikka – kolmen gunan dynamiikka” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)


https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)


https://www.youtube.com/watch?v=qw2YTBHvSME

Seminaari ”Karma ja reinkarnaatio” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)


https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)

https://www.youtube.com/watch?v=FpK8ie2TKIc

Seminaari ”5 tietoisuuden tasoa” (Tushkin, Yhdysvallat, Boston)

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

Anonyymi00093 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=tCKqpDLmmWw


Seminaari ”Elämän dynamiikka – kolmen gunan dynamiikka” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)


https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)


https://www.youtube.com/watch?v=qw2YTBHvSME

Seminaari ”Karma ja reinkarnaatio” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)


https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)

https://www.youtube.com/watch?v=FpK8ie2TKIc

Seminaari ”5 tietoisuuden tasoa” (Tushkin, Yhdysvallat, Boston)

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=FpK8ie2TKIc

Seminaari ”5 tietoisuuden tasoa” (Tushkin, Yhdysvallat, Boston)

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

******************
Automaattisen käännöksen painike sijaitsee videon oikeassa alakulmassa.


Vaikka käännöksen laatu on rajallinen eikä vastaa tieteellisiä tai ammatillisia käännösstandardeja, se mahdollistaa alustavan ymmärryksen muodostamisen hindupalstoilla jo käsitellyistä teemoista.
Olemme jo käsitelleet nämä aiheet, joista useat saattavat olla teille jo entuudestaan tuttuja, ja olette jo saavuttaneet vankan perusymmärryksen kyseisistä käsitteistä ja teemoista. Tältä pohjalta voidaan edetä syvällisempään tarkasteluun ja analyysiin

Luennoitsija on käsitellyt kyseistä aihepiiriä sekä lukuisia siihen liittyviä teemoja julkaisuissaan.

Hän on toiminut kääntäjänä ja tulkkina japanin ja englannin kielten välillä.

Nykyisin hän toimii edelleen aktiivisesti filosofin ja filologin tehtävissä sekä on asiantuntija ja tiedemies useilla muilla tieteellisillä ja kulttuurisilla aloilla. Hän on edelleen myös japanin kielen filologi.

https://vasudeva.ru/images/stories/lica/vrajendra-kumar-das/vrajendra-kumar-das-01.jpg


Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

Anonyymi00094 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=FpK8ie2TKIc

Seminaari ”5 tietoisuuden tasoa” (Tushkin, Yhdysvallat, Boston)

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

******************
Automaattisen käännöksen painike sijaitsee videon oikeassa alakulmassa.


Vaikka käännöksen laatu on rajallinen eikä vastaa tieteellisiä tai ammatillisia käännösstandardeja, se mahdollistaa alustavan ymmärryksen muodostamisen hindupalstoilla jo käsitellyistä teemoista.
Olemme jo käsitelleet nämä aiheet, joista useat saattavat olla teille jo entuudestaan tuttuja, ja olette jo saavuttaneet vankan perusymmärryksen kyseisistä käsitteistä ja teemoista. Tältä pohjalta voidaan edetä syvällisempään tarkasteluun ja analyysiin

Luennoitsija on käsitellyt kyseistä aihepiiriä sekä lukuisia siihen liittyviä teemoja julkaisuissaan.

Hän on toiminut kääntäjänä ja tulkkina japanin ja englannin kielten välillä.

Nykyisin hän toimii edelleen aktiivisesti filosofin ja filologin tehtävissä sekä on asiantuntija ja tiedemies useilla muilla tieteellisillä ja kulttuurisilla aloilla. Hän on edelleen myös japanin kielen filologi.

https://vasudeva.ru/images/stories/lica/vrajendra-kumar-das/vrajendra-kumar-das-01.jpg


Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

Lue lisää

Kysymys:
Mikä on uskonnollisten ääriliikkeiden, radikalismin ja terrorismin syy?

Prabhu vastaa. Muutamia katkelmia hänen vastauksestaan, suomenkielisessä käännöksessä on paljon käänösvirheitä

Mutta kuten kaikki tässä maailmassa, myös usko voi olla eri gunoissa.

Toisin sanoen tietämättömyyden energia vaikuttaa ihmiseen. Tällaisessa tilassa olevat ihmiset eivät kykene ymmärtämään muita, he eivät kykene arvostamaan jumalallista monimuotoisuutta, he eivät kykene ymmärtämään, että Jumala on kuin kallisarvoinen timantti, Hänellä on monia eri puolia. Ja Hän paljastaa Itsensä eri ihmisille eri tavalla.

Se ei ole heitä varten. Eli nämä uskonnolliset fanaatikot, fundamentalistit, he päättelevät hyvin yksinkertaisesti: ”Joka ei ole meidän kanssamme, on meitä vastaan. Kaiken pitäisi olla näin, näin, näin. Eikä millään muulla tavalla.”

Kuten armeijassa. ...Samalla tavalla, oletetaan, että henkilö, joka on osoittanut jonkinlaista uskonnollista,...vapaa-ajattelua tai vapaata tahtoa, se siitä, hän on jo, sanotaanko, sirpale, hänet pitäisi tuhota jne.

Eli tällä ilmiöllä on yksi yhteinen alusta - tietämättömyys. Ja tietämättömyys liittyy aina tuhoamisen ajatukseen.

Siksi tämä suvaitsemattomuus, tämä hyvyyden puute, tämä kyvyttömyys sietää toisia, tämä kyvyttömyys ymmärtää toisia, että ihmiset kokevat saman Jumalan eri tavoin riippuen heidän tietoisuutensa asteesta, tämä on tämän radikalismin perusta.

Vedoissa annetaan esimerkki, että, sanotaan vaikka taivas, se on hyvin laaja, mutta jokainen lintu lentää eri korkeudella riippuen sen kyvystä lentää tähän tai tuohon korkeuteen. Sanotaan, että kana voi lentää viisi metriä, siellä jossain metrin tai kahden korkeudessa, se ei voi lentää enempää. Jotkut kyyhkyset, varpuset lentävät korkeammalla. Kotkat vielä korkeammalla. Vaikka taivas on sama. Ja vastaavasti niillä on täysin erilainen kuva, joka avautuu niille, riippuen niiden lentokorkeudesta.

Samalla tavoin henkinen elämä voi olla eritasoista. Kuten valo voi olla eri kirkkaustasoilla. Hehkulamppu on 20 watin, 40 watin, 60 watin, 150 watin jnw. Samoin on olemassa eriasteisia jumalallisia ilmestyksiä ja erilaisia ihmisiä. Jokaisella on jonkinlainen usko.

Mutta riippuen siitä, minkälainen guna on ehdollistanut heitä, heidän uskoonsa liittyy enemmän tai vähemmän tietoa.

Ja mitä enemmän tietoa, sitä enemmän suvaitsevaisuutta. Mitä vähemmän tietoa, sitä vähemmän suvaitsevaisuutta. Siksi kaikilla näillä kielteisillä ilmiöillä on vain yksi juuri - tietämättömyyden guna.

Ei ole väliä, mitä kauniita uskonnollisia postulaatteja, ei ole väliä, miten se on kätketty.

.... vitsaileva laulu: ”Lopeta puhuminen, valttikorttimme on terrori”. Se on tavallaan vitsi. Valitettavasti siitä on tullut todellisuutta. Monille ihmisille terrori on valttikortti. ...

Tämä on tietysti kauhea ilmiö, joka syntyy täysin tästä tietämättömyydestä. Ja tähän ei ole muuta keinoa kuin valaistuminen.

Eli vain tietoisuuden lisäämisen kautta on mahdollista auttaa ihmisiä olemaan joutumatta tällaisten taipumusten vaikutuksen alaisiksi.
...
No, ne, jotka ovat tällaisten ajatusten kantajia, he ovat varmasti niin sanotusti tuhon alaisia, koska nämä ihmiset, jotka ovat jo niin sanotusti imeneet kaikki nämä asiat, he eivät ole niin sanotusti enää täysin järjissään.

Eli tietämättömyyden guna, se on näin.

...
Nämä ihmiset, jotka ovat uskonnollisia fanaatikkoja, saattavat ajatella, että heille on taattu paratiisi, että he ovat tehneet kaiken tämän Jumalan vuoksi. Mutta onneksi asia ei ole näin. Ja ne ihmiset, jotka käyttäytyvät näin, Jumalan nimissä järjestävät tällaisia kauheita asioita, heidän määränpäänsä ei tietenkään ole huipulla vaan pohjalla.

Anonyymi00095 kirjoitti:

Kysymys:
Mikä on uskonnollisten ääriliikkeiden, radikalismin ja terrorismin syy?

Prabhu vastaa. Muutamia katkelmia hänen vastauksestaan, suomenkielisessä käännöksessä on paljon käänösvirheitä

Mutta kuten kaikki tässä maailmassa, myös usko voi olla eri gunoissa.

Toisin sanoen tietämättömyyden energia vaikuttaa ihmiseen. Tällaisessa tilassa olevat ihmiset eivät kykene ymmärtämään muita, he eivät kykene arvostamaan jumalallista monimuotoisuutta, he eivät kykene ymmärtämään, että Jumala on kuin kallisarvoinen timantti, Hänellä on monia eri puolia. Ja Hän paljastaa Itsensä eri ihmisille eri tavalla.

Se ei ole heitä varten. Eli nämä uskonnolliset fanaatikot, fundamentalistit, he päättelevät hyvin yksinkertaisesti: ”Joka ei ole meidän kanssamme, on meitä vastaan. Kaiken pitäisi olla näin, näin, näin. Eikä millään muulla tavalla.”

Kuten armeijassa. ...Samalla tavalla, oletetaan, että henkilö, joka on osoittanut jonkinlaista uskonnollista,...vapaa-ajattelua tai vapaata tahtoa, se siitä, hän on jo, sanotaanko, sirpale, hänet pitäisi tuhota jne.

Eli tällä ilmiöllä on yksi yhteinen alusta - tietämättömyys. Ja tietämättömyys liittyy aina tuhoamisen ajatukseen.

Siksi tämä suvaitsemattomuus, tämä hyvyyden puute, tämä kyvyttömyys sietää toisia, tämä kyvyttömyys ymmärtää toisia, että ihmiset kokevat saman Jumalan eri tavoin riippuen heidän tietoisuutensa asteesta, tämä on tämän radikalismin perusta.

Vedoissa annetaan esimerkki, että, sanotaan vaikka taivas, se on hyvin laaja, mutta jokainen lintu lentää eri korkeudella riippuen sen kyvystä lentää tähän tai tuohon korkeuteen. Sanotaan, että kana voi lentää viisi metriä, siellä jossain metrin tai kahden korkeudessa, se ei voi lentää enempää. Jotkut kyyhkyset, varpuset lentävät korkeammalla. Kotkat vielä korkeammalla. Vaikka taivas on sama. Ja vastaavasti niillä on täysin erilainen kuva, joka avautuu niille, riippuen niiden lentokorkeudesta.

Samalla tavoin henkinen elämä voi olla eritasoista. Kuten valo voi olla eri kirkkaustasoilla. Hehkulamppu on 20 watin, 40 watin, 60 watin, 150 watin jnw. Samoin on olemassa eriasteisia jumalallisia ilmestyksiä ja erilaisia ihmisiä. Jokaisella on jonkinlainen usko.

Mutta riippuen siitä, minkälainen guna on ehdollistanut heitä, heidän uskoonsa liittyy enemmän tai vähemmän tietoa.

Ja mitä enemmän tietoa, sitä enemmän suvaitsevaisuutta. Mitä vähemmän tietoa, sitä vähemmän suvaitsevaisuutta. Siksi kaikilla näillä kielteisillä ilmiöillä on vain yksi juuri - tietämättömyyden guna.

Ei ole väliä, mitä kauniita uskonnollisia postulaatteja, ei ole väliä, miten se on kätketty.

.... vitsaileva laulu: ”Lopeta puhuminen, valttikorttimme on terrori”. Se on tavallaan vitsi. Valitettavasti siitä on tullut todellisuutta. Monille ihmisille terrori on valttikortti. ...

Tämä on tietysti kauhea ilmiö, joka syntyy täysin tästä tietämättömyydestä. Ja tähän ei ole muuta keinoa kuin valaistuminen.

Eli vain tietoisuuden lisäämisen kautta on mahdollista auttaa ihmisiä olemaan joutumatta tällaisten taipumusten vaikutuksen alaisiksi.
...
No, ne, jotka ovat tällaisten ajatusten kantajia, he ovat varmasti niin sanotusti tuhon alaisia, koska nämä ihmiset, jotka ovat jo niin sanotusti imeneet kaikki nämä asiat, he eivät ole niin sanotusti enää täysin järjissään.

Eli tietämättömyyden guna, se on näin.

...
Nämä ihmiset, jotka ovat uskonnollisia fanaatikkoja, saattavat ajatella, että heille on taattu paratiisi, että he ovat tehneet kaiken tämän Jumalan vuoksi. Mutta onneksi asia ei ole näin. Ja ne ihmiset, jotka käyttäytyvät näin, Jumalan nimissä järjestävät tällaisia kauheita asioita, heidän määränpäänsä ei tietenkään ole huipulla vaan pohjalla.

Lue lisää

"Minun mielestäni Buddhalaisuus
mitä sinusta tuntuu
2008-06-16 18:06:13

on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"

Kuinka puolueellinen ihminen voi pyytää asiallista keskustelua!

Buddhalaisuus ei ole sen huonompi kuin mikään muu uskonto.

Jokaisella on oma paikkansa.

Anonyymi00096 kirjoitti:

"Minun mielestäni Buddhalaisuus
mitä sinusta tuntuu
2008-06-16 18:06:13

on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"

Kuinka puolueellinen ihminen voi pyytää asiallista keskustelua!

Buddhalaisuus ei ole sen huonompi kuin mikään muu uskonto.

Jokaisella on oma paikkansa.

Lue lisää

"Minun mielestäni Buddhalaisuus
mitä sinusta tuntuu
2008-06-16 18:06:13

on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"


On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun.

Buddhalaisuus ei ole lähtökohtaisesti muita uskontoja huonompi, vaan se on yksi uskonnollinen ja filosofinen traditio muiden joukossa.


Eri uskonnoilla ja katsomuksilla on omat historialliset, kulttuuriset ja yksilölliset merkityksensä, ja ne ansaitsevat tulla tarkastelluiksi tasavertaisesti.

Anonyymi00097 kirjoitti:

"Minun mielestäni Buddhalaisuus
mitä sinusta tuntuu
2008-06-16 18:06:13

on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"


On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun.

Buddhalaisuus ei ole lähtökohtaisesti muita uskontoja huonompi, vaan se on yksi uskonnollinen ja filosofinen traditio muiden joukossa.


Eri uskonnoilla ja katsomuksilla on omat historialliset, kulttuuriset ja yksilölliset merkityksensä, ja ne ansaitsevat tulla tarkastelluiksi tasavertaisesti.

Lue lisää

"Minun mielestäni Buddhalaisuus
mitä sinusta tuntuu
2008-06-16 18:06:13

on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"


On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun.

Buddhalaisuus ei ole lähtökohtaisesti muita uskontoja huonompi, vaan se on yksi uskonnollinen ja filosofinen traditio muiden joukossa.


Eri uskonnoilla ja katsomuksilla on omat historialliset, kulttuuriset ja yksilölliset merkityksensä, ja ne ansaitsevat tulla tarkastelluiksi tasavertaisesti.




Yleistyksenä voidaan todeta, että uskonnon keskeisenä tehtävänä on ohjata ihmistä hahmottamaan jumalallinen todellisuus kaikessa olemassa olevassa. Luomakuntaa ei tällöin tarkastella irrallaan Luojasta, vaan osana kokonaisuutta, jossa jumalallinen periaate läpäisee todellisuuden. Henkisesti kypsä yksilö kykenee näkemään myös aineellisen maailman suhteessa Jumalaan ja kokemaan jumalallisen läsnäolon jokaisessa elävässä olennossa, mukaan lukien ne, joita pidetään moraalisesti vajavaisina. Tästä seuraa velvoite pyrkiä tunnistamaan jumalallisen ilmenemisen mahdollisuus myös muissa uskonnollisissa ja henkisissä traditioissa.

Uskonto, joka ei kykene ohjaamaan seuraajiaan tunnistamaan jumalallista todellisuutta paitsi omassa traditiossaan myös muiden uskontojen ja henkisten perinteiden piirissä, voidaan katsoa jäävän vajaaksi suhteessa tähän laajasti ymmärrettyyn tehtäväänsä.

Anonyymi00098 kirjoitti:

"Minun mielestäni Buddhalaisuus
mitä sinusta tuntuu
2008-06-16 18:06:13

on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"


On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun.

Buddhalaisuus ei ole lähtökohtaisesti muita uskontoja huonompi, vaan se on yksi uskonnollinen ja filosofinen traditio muiden joukossa.


Eri uskonnoilla ja katsomuksilla on omat historialliset, kulttuuriset ja yksilölliset merkityksensä, ja ne ansaitsevat tulla tarkastelluiksi tasavertaisesti.




Yleistyksenä voidaan todeta, että uskonnon keskeisenä tehtävänä on ohjata ihmistä hahmottamaan jumalallinen todellisuus kaikessa olemassa olevassa. Luomakuntaa ei tällöin tarkastella irrallaan Luojasta, vaan osana kokonaisuutta, jossa jumalallinen periaate läpäisee todellisuuden. Henkisesti kypsä yksilö kykenee näkemään myös aineellisen maailman suhteessa Jumalaan ja kokemaan jumalallisen läsnäolon jokaisessa elävässä olennossa, mukaan lukien ne, joita pidetään moraalisesti vajavaisina. Tästä seuraa velvoite pyrkiä tunnistamaan jumalallisen ilmenemisen mahdollisuus myös muissa uskonnollisissa ja henkisissä traditioissa.

Uskonto, joka ei kykene ohjaamaan seuraajiaan tunnistamaan jumalallista todellisuutta paitsi omassa traditiossaan myös muiden uskontojen ja henkisten perinteiden piirissä, voidaan katsoa jäävän vajaaksi suhteessa tähän laajasti ymmärrettyyn tehtäväänsä.

Lue lisää

"Minun mielestäni Buddhalaisuus
mitä sinusta tuntuu
2008-06-16 18:06:13

on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"


On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun.

Buddhalaisuus ei ole lähtökohtaisesti muita uskontoja huonompi, vaan se on yksi uskonnollinen ja filosofinen traditio muiden joukossa.


Eri uskonnoilla ja katsomuksilla on omat historialliset, kulttuuriset ja yksilölliset merkityksensä, ja ne ansaitsevat tulla tarkastelluiksi tasavertaisesti.

On perusteltua kysyä, millä oikeutuksella tai lähtökohdista käsin buddhalaisuutta arvioidaan tai kritisoidaan.


Kristinuskon voidaan katsoa ilmentävän Jeesuksen Kristuksen opettamaa universaalia rakkautta täysimääräisesti silloin, kun se tunnustaa muiden uskontojen arvon sekä yksilöiden oikeuden noudattaa omia uskonnollisia vakaumuksiaan ja rituaalisia käytäntöjään. Tällaisessa viitekehyksessä vuorovaikutus muiden uskontojen edustajien kanssa on mahdollista ilman tuomitsevaa asetelmaa, jossa pelastus rajautuu yksinomaan yhden tradition piiriin.

Teologisesti voidaan myös esittää kriittinen kysymys ikuisen kadotuksen käsitteestä: ajatus rakastavasta Jumalasta, joka tuomitsee luotunsa peruuttamattomaan rangaistukseen ilman mahdollisuutta moraaliseen tai hengelliseen muutokseen, on monien uskonnonfilosofisten tulkintojen mukaan ongelmallinen. Tästä näkökulmasta vedalaisessa kulttuuriperinteessä esitetty jumalakäsitys, joka korostaa Jumalan ehdotonta rakkautta ja yksilön mahdollisuutta jatkuvaan hengelliseen kehitykseen, voidaan nähdä vaihtoehtoisena ja joidenkin tulkintojen mukaan syvempänä lähestymistapana jumalallisen rakkauden luonteeseen verrattuna uskonnollisiin järjestelmiin, joissa keskiössä on ensisijaisesti jumalallisen rangaistuksen tai pelon tematiikka.

Anonyymi00099 kirjoitti:

"Minun mielestäni Buddhalaisuus
mitä sinusta tuntuu
2008-06-16 18:06:13

on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"


On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun.

Buddhalaisuus ei ole lähtökohtaisesti muita uskontoja huonompi, vaan se on yksi uskonnollinen ja filosofinen traditio muiden joukossa.


Eri uskonnoilla ja katsomuksilla on omat historialliset, kulttuuriset ja yksilölliset merkityksensä, ja ne ansaitsevat tulla tarkastelluiksi tasavertaisesti.

On perusteltua kysyä, millä oikeutuksella tai lähtökohdista käsin buddhalaisuutta arvioidaan tai kritisoidaan.


Kristinuskon voidaan katsoa ilmentävän Jeesuksen Kristuksen opettamaa universaalia rakkautta täysimääräisesti silloin, kun se tunnustaa muiden uskontojen arvon sekä yksilöiden oikeuden noudattaa omia uskonnollisia vakaumuksiaan ja rituaalisia käytäntöjään. Tällaisessa viitekehyksessä vuorovaikutus muiden uskontojen edustajien kanssa on mahdollista ilman tuomitsevaa asetelmaa, jossa pelastus rajautuu yksinomaan yhden tradition piiriin.

Teologisesti voidaan myös esittää kriittinen kysymys ikuisen kadotuksen käsitteestä: ajatus rakastavasta Jumalasta, joka tuomitsee luotunsa peruuttamattomaan rangaistukseen ilman mahdollisuutta moraaliseen tai hengelliseen muutokseen, on monien uskonnonfilosofisten tulkintojen mukaan ongelmallinen. Tästä näkökulmasta vedalaisessa kulttuuriperinteessä esitetty jumalakäsitys, joka korostaa Jumalan ehdotonta rakkautta ja yksilön mahdollisuutta jatkuvaan hengelliseen kehitykseen, voidaan nähdä vaihtoehtoisena ja joidenkin tulkintojen mukaan syvempänä lähestymistapana jumalallisen rakkauden luonteeseen verrattuna uskonnollisiin järjestelmiin, joissa keskiössä on ensisijaisesti jumalallisen rangaistuksen tai pelon tematiikka.

Lue lisää

"Minun mielestäni Buddhalaisuus
mitä sinusta tuntuu
2008-06-16 18:06:13

on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"


On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun.

Buddhalaisuus ei ole lähtökohtaisesti muita uskontoja huonompi, vaan se on yksi uskonnollinen ja filosofinen traditio muiden joukossa.


Eri uskonnoilla ja katsomuksilla on omat historialliset, kulttuuriset ja yksilölliset merkityksensä, ja ne ansaitsevat tulla tarkastelluiksi tasavertaisesti.

On perusteltua kysyä, millä oikeutuksella tai lähtökohdista käsin buddhalaisuutta arvioidaan tai kritisoidaan.




Kaikkiin maailman pyhiin kirjoituksiin liitetään monissa uskonnollisissa traditioissa erityinen transformatiivinen voima, jonka katsotaan kykenevän ohjaamaan yksilöä syvälliseen elämänmuutokseen. Ilman tätä hengellistä vaikutusvoimaa ihmisen ei uskota pystyvän ylittämään karman kaltaisia sidonnaisuuksia tai vapautumaan aineellisen olemassaolon rajoitteista.



Pyhien tekstien sisältämä totuus ymmärretään usein luonteeltaan niin vaativaksi ja eksistentiaalisesti vetoavaksi, että sen kohtaaminen asettaa yksilön väistämättä muutoksen eteen. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna vastaava hengellinen “energialataus” ei rajoitu yhteen traditioon, vaan sitä pidetään läsnä olevana muun muassa Raamatussa, Koraanissa, Vedoissa sekä muissa kanonisissa teksteissä.



Näissä kirjoituksissa pyritään ilmaisemaan ajattomuuden ja ikuisuuden kokemusta kielellisesti ja symbolisesti: Koraanin säkeissä, evankeliumien sanomassa ja Vedojen hymneissä nähdään yritys vangita kieleen todellisuuden perimmäinen, ajaton ulottuvuus.

Anonyymi00100 kirjoitti:

"Minun mielestäni Buddhalaisuus
mitä sinusta tuntuu
2008-06-16 18:06:13

on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"


On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun.

Buddhalaisuus ei ole lähtökohtaisesti muita uskontoja huonompi, vaan se on yksi uskonnollinen ja filosofinen traditio muiden joukossa.


Eri uskonnoilla ja katsomuksilla on omat historialliset, kulttuuriset ja yksilölliset merkityksensä, ja ne ansaitsevat tulla tarkastelluiksi tasavertaisesti.

On perusteltua kysyä, millä oikeutuksella tai lähtökohdista käsin buddhalaisuutta arvioidaan tai kritisoidaan.




Kaikkiin maailman pyhiin kirjoituksiin liitetään monissa uskonnollisissa traditioissa erityinen transformatiivinen voima, jonka katsotaan kykenevän ohjaamaan yksilöä syvälliseen elämänmuutokseen. Ilman tätä hengellistä vaikutusvoimaa ihmisen ei uskota pystyvän ylittämään karman kaltaisia sidonnaisuuksia tai vapautumaan aineellisen olemassaolon rajoitteista.



Pyhien tekstien sisältämä totuus ymmärretään usein luonteeltaan niin vaativaksi ja eksistentiaalisesti vetoavaksi, että sen kohtaaminen asettaa yksilön väistämättä muutoksen eteen. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna vastaava hengellinen “energialataus” ei rajoitu yhteen traditioon, vaan sitä pidetään läsnä olevana muun muassa Raamatussa, Koraanissa, Vedoissa sekä muissa kanonisissa teksteissä.



Näissä kirjoituksissa pyritään ilmaisemaan ajattomuuden ja ikuisuuden kokemusta kielellisesti ja symbolisesti: Koraanin säkeissä, evankeliumien sanomassa ja Vedojen hymneissä nähdään yritys vangita kieleen todellisuuden perimmäinen, ajaton ulottuvuus.

Lue lisää

"Minun mielestäni Buddhalaisuus
mitä sinusta tuntuu
2008-06-16 18:06:13

on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"


On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun.

Buddhalaisuus ei ole lähtökohtaisesti muita uskontoja huonompi, vaan se on yksi uskonnollinen ja filosofinen traditio muiden joukossa.




Eri uskonnoilla ja katsomuksilla on omat historialliset, kulttuuriset ja yksilölliset merkityksensä, ja ne ansaitsevat tulla tarkastelluiksi tasavertaisesti.

On perusteltua kysyä, millä oikeutuksella tai lähtökohdista käsin buddhalaisuutta arvioidaan tai kritisoidaan.


Pyhien tekstien välittämä totuus hahmotetaan usein luonteeltaan normatiiviseksi ja eksistentiaalisesti velvoittavaksi siten, että sen kohtaaminen edellyttää yksilöltä asenteellista ja toiminnallista uudelleenarviointia. Tässä viitekehyksessä tekstien koettu transformatiivinen vaikutus ei rajaudu yhteen uskonnolliseen traditioon, vaan sitä pidetään ominaisena useille kanonisille kirjoituksille, kuten Raamatulle, Koraanille ja Vedoille.

Näissä teksteissä pyritään artikuloimaan ajattomuuden ja ikuisuuden kokemusta kielellisin ja symbolisin keinoin. Koraanin säkeissä, evankeliumien teologisessa sanomassa ja Vedojen hymnisessä ilmaisussa voidaan nähdä pyrkimys ilmaista todellisuuden perimmäistä, ajallisuuden ylittävää ulottuvuutta.

Anonyymi00101 kirjoitti:

"Minun mielestäni Buddhalaisuus
mitä sinusta tuntuu
2008-06-16 18:06:13

on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"


On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun.

Buddhalaisuus ei ole lähtökohtaisesti muita uskontoja huonompi, vaan se on yksi uskonnollinen ja filosofinen traditio muiden joukossa.




Eri uskonnoilla ja katsomuksilla on omat historialliset, kulttuuriset ja yksilölliset merkityksensä, ja ne ansaitsevat tulla tarkastelluiksi tasavertaisesti.

On perusteltua kysyä, millä oikeutuksella tai lähtökohdista käsin buddhalaisuutta arvioidaan tai kritisoidaan.


Pyhien tekstien välittämä totuus hahmotetaan usein luonteeltaan normatiiviseksi ja eksistentiaalisesti velvoittavaksi siten, että sen kohtaaminen edellyttää yksilöltä asenteellista ja toiminnallista uudelleenarviointia. Tässä viitekehyksessä tekstien koettu transformatiivinen vaikutus ei rajaudu yhteen uskonnolliseen traditioon, vaan sitä pidetään ominaisena useille kanonisille kirjoituksille, kuten Raamatulle, Koraanille ja Vedoille.

Näissä teksteissä pyritään artikuloimaan ajattomuuden ja ikuisuuden kokemusta kielellisin ja symbolisin keinoin. Koraanin säkeissä, evankeliumien teologisessa sanomassa ja Vedojen hymnisessä ilmaisussa voidaan nähdä pyrkimys ilmaista todellisuuden perimmäistä, ajallisuuden ylittävää ulottuvuutta.

Lue lisää

On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun.

Buddhalaisuus ei ole lähtökohtaisesti muita uskontoja huonompi, vaan se on yksi uskonnollinen ja filosofinen traditio muiden joukossa.




Eri uskonnoilla ja katsomuksilla on omat historialliset, kulttuuriset ja yksilölliset merkityksensä, ja ne ansaitsevat tulla tarkastelluiksi tasavertaisesti.

On perusteltua kysyä, millä oikeutuksella tai lähtökohdista käsin buddhalaisuutta arvioidaan tai kritisoidaan.


Uskonnollinen suvaitsemattomuus perustuu usein essentialistisiin ja eksklusiivisiin tulkintoihin, joissa yksi traditio asetetaan normatiivisesti muiden yläpuolelle ja vaihtoehtoiset uskonnolliset ilmaisut marginalisoidaan tai delegitimoidaan. Tällainen lähestymistapa ei ainoastaan kavennna uskontojen historiallista ja teologista moninaisuutta, vaan on myös ristiriidassa niiden eettisten perusperiaatteiden kanssa, jotka korostavat ihmisarvoa, myötätuntoa ja oikeudenmukaisuutta.

Akateemisesta näkökulmasta uskonnollinen totuus ei ilmene yksiselitteisenä ja muuttumattomana doktriinina, vaan historiallisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti välittyneenä tulkintojen kokonaisuutena. Tämän tosiasian sivuuttaminen johtaa helposti dogmaattisuuteen, jossa dialogin ja itsearvioinnin mahdollisuus suljetaan pois.

Uskonnollinen suvaitsemattomuus voidaan siten nähdä pikemminkin merkkinä teologisesta ja eettisestä epäkypsyydestä kuin uskonnollisesta johdonmukaisuudesta. Kestävällä uskonnollisella itseymmärryksellä on edellytykset tunnustaa muiden traditioiden arvo ilman, että oma identiteetti tai vakaumus menettää merkitystään.

Anonyymi00102 kirjoitti:

On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun.

Buddhalaisuus ei ole lähtökohtaisesti muita uskontoja huonompi, vaan se on yksi uskonnollinen ja filosofinen traditio muiden joukossa.




Eri uskonnoilla ja katsomuksilla on omat historialliset, kulttuuriset ja yksilölliset merkityksensä, ja ne ansaitsevat tulla tarkastelluiksi tasavertaisesti.

On perusteltua kysyä, millä oikeutuksella tai lähtökohdista käsin buddhalaisuutta arvioidaan tai kritisoidaan.


Uskonnollinen suvaitsemattomuus perustuu usein essentialistisiin ja eksklusiivisiin tulkintoihin, joissa yksi traditio asetetaan normatiivisesti muiden yläpuolelle ja vaihtoehtoiset uskonnolliset ilmaisut marginalisoidaan tai delegitimoidaan. Tällainen lähestymistapa ei ainoastaan kavennna uskontojen historiallista ja teologista moninaisuutta, vaan on myös ristiriidassa niiden eettisten perusperiaatteiden kanssa, jotka korostavat ihmisarvoa, myötätuntoa ja oikeudenmukaisuutta.

Akateemisesta näkökulmasta uskonnollinen totuus ei ilmene yksiselitteisenä ja muuttumattomana doktriinina, vaan historiallisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti välittyneenä tulkintojen kokonaisuutena. Tämän tosiasian sivuuttaminen johtaa helposti dogmaattisuuteen, jossa dialogin ja itsearvioinnin mahdollisuus suljetaan pois.

Uskonnollinen suvaitsemattomuus voidaan siten nähdä pikemminkin merkkinä teologisesta ja eettisestä epäkypsyydestä kuin uskonnollisesta johdonmukaisuudesta. Kestävällä uskonnollisella itseymmärryksellä on edellytykset tunnustaa muiden traditioiden arvo ilman, että oma identiteetti tai vakaumus menettää merkitystään.

Lue lisää

"Minun mielestäni Buddhalaisuus
mitä sinusta tuntuu
2008-06-16 18:06:13

on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"


On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun.

Buddhalaisuus ei ole lähtökohtaisesti muita uskontoja huonompi, vaan se on yksi uskonnollinen ja filosofinen traditio muiden joukossa.



Totuutta ei voida mielekkäästi paikantaa yksinomaan yhteen kirjaan, yhteen uskonnolliseen traditioon tai yhteen kansakuntaan. Uskontoja voidaan tarkastella ennen kaikkea inhimillisinä yrityksinä jäsentää ihmisyyden peruskysymyksiä, ei toisiaan vastaan kilpailevina totuusjärjestelminä.

Kaikkien uskontojen kunnioittaminen merkitsee niiden ymmärtämistä erilaisina ilmenemismuotoina samalle inhimilliselle tarpeelle: pyrkimykselle selittää elämän arvo, alkuperä ja tarkoitus. Historiallisesti kukin uskonto on muotoutunut omassa kulttuurisessa ja sosiaalisessa kontekstissaan vastauksena aikansa kärsimyksiin, eksistentiaalisiin kysymyksiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin.

Uskonnon ydin ei tällöin näyttäydy ensisijaisesti dogmaattisessa opissa, vaan yksilön kokemuksellisessa suhteessa todellisuuteen ja maailmankaikkeuteen. Tästä näkökulmasta uskonnollinen moninaisuus ei ole ongelma, vaan looginen ja väistämätön seuraus ihmiskunnan kulttuurisesta ja historiallisesta monimuotoisuudesta.

Veda-traditiota edustavasta näkökulmasta on mahdollista suhtautua kaikkiin uskontoihin kunnioittavasti ilman, että niitä asetetaan hierarkkiseen paremmuusjärjestykseen. Sen sijaan uskonnollinen eksklusiivisuus, jossa oma traditio esitetään ainoana legitiiminä totuuden lähteenä ja sitä pyritään aktiivisesti asettamaan muiden yläpuolelle, voidaan tulkita eettisesti ongelmalliseksi. Tällainen lähestymistapa muistuttaa vallankäyttöä uskonnollisessa muodossa ja heikentää dialogin edellytyksiä. Uskontohistoriallisesti ja -sosiologisesti tarkasteltuna juuri tällaiset absolutistiset tulkinnat ovat usein olleet yhteydessä konflikteihin, vastakkainasetteluihin ja väkivaltaan.

Anonyymi00103 kirjoitti:

"Minun mielestäni Buddhalaisuus
mitä sinusta tuntuu
2008-06-16 18:06:13

on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"


On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun.

Buddhalaisuus ei ole lähtökohtaisesti muita uskontoja huonompi, vaan se on yksi uskonnollinen ja filosofinen traditio muiden joukossa.



Totuutta ei voida mielekkäästi paikantaa yksinomaan yhteen kirjaan, yhteen uskonnolliseen traditioon tai yhteen kansakuntaan. Uskontoja voidaan tarkastella ennen kaikkea inhimillisinä yrityksinä jäsentää ihmisyyden peruskysymyksiä, ei toisiaan vastaan kilpailevina totuusjärjestelminä.

Kaikkien uskontojen kunnioittaminen merkitsee niiden ymmärtämistä erilaisina ilmenemismuotoina samalle inhimilliselle tarpeelle: pyrkimykselle selittää elämän arvo, alkuperä ja tarkoitus. Historiallisesti kukin uskonto on muotoutunut omassa kulttuurisessa ja sosiaalisessa kontekstissaan vastauksena aikansa kärsimyksiin, eksistentiaalisiin kysymyksiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin.

Uskonnon ydin ei tällöin näyttäydy ensisijaisesti dogmaattisessa opissa, vaan yksilön kokemuksellisessa suhteessa todellisuuteen ja maailmankaikkeuteen. Tästä näkökulmasta uskonnollinen moninaisuus ei ole ongelma, vaan looginen ja väistämätön seuraus ihmiskunnan kulttuurisesta ja historiallisesta monimuotoisuudesta.

Veda-traditiota edustavasta näkökulmasta on mahdollista suhtautua kaikkiin uskontoihin kunnioittavasti ilman, että niitä asetetaan hierarkkiseen paremmuusjärjestykseen. Sen sijaan uskonnollinen eksklusiivisuus, jossa oma traditio esitetään ainoana legitiiminä totuuden lähteenä ja sitä pyritään aktiivisesti asettamaan muiden yläpuolelle, voidaan tulkita eettisesti ongelmalliseksi. Tällainen lähestymistapa muistuttaa vallankäyttöä uskonnollisessa muodossa ja heikentää dialogin edellytyksiä. Uskontohistoriallisesti ja -sosiologisesti tarkasteltuna juuri tällaiset absolutistiset tulkinnat ovat usein olleet yhteydessä konflikteihin, vastakkainasetteluihin ja väkivaltaan.

Lue lisää

Minä, Veda-tekstien seuraajana, kunnioitan kaikkia uskontoja ja kohtelen niitä kunnioittavasti, mutta jos joku alkaa tyrkyttää minulle omaa uskontoaan ainoana totuutena, silloin minä hämmästyn se närkästyttää minua, koska se on tyranniaa ja despotismia, se on henkistä väkivaltaa, minkä vuoksi maailmassa on nykyään niin paljon julmuutta, ja siitä ovat alkaneet kaikki sodat.

Anonyymi00104 kirjoitti:

Minä, Veda-tekstien seuraajana, kunnioitan kaikkia uskontoja ja kohtelen niitä kunnioittavasti, mutta jos joku alkaa tyrkyttää minulle omaa uskontoaan ainoana totuutena, silloin minä hämmästyn se närkästyttää minua, koska se on tyranniaa ja despotismia, se on henkistä väkivaltaa, minkä vuoksi maailmassa on nykyään niin paljon julmuutta, ja siitä ovat alkaneet kaikki sodat.

Lue lisää

Minä, Veda-tekstien seuraajana, kunnioitan kaikkia uskontoja ja kohtelen niitä kunnioittavasti, mutta jos joku alkaa tyrkyttää minulle omaa uskontoaan ainoana totuutena, silloin minä hämmästyn se närkästyttää minua, koska se on tyranniaa ja despotismia, se on henkistä väkivaltaa, minkä vuoksi maailmassa on nykyään niin paljon julmuutta, ja siitä ovat alkaneet kaikki sodat.



Veda-traditiota edustavasta näkökulmasta on mahdollista suhtautua kaikkiin uskontoihin kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Sen sijaan tilanteet, joissa jokin uskonnollinen traditio esitetään ainoana oikeana totuutena ja sitä pyritään aktiivisesti asettamaan muiden yläpuolelle, herättävät perusteltua kriittistä vastareaktiota. Tällainen eksklusiivinen lähestymistapa voidaan tulkita autoritaariseksi vallankäytöksi uskonnollisessa muodossa, jossa yksilön maailmankatsomuksellista autonomiaa rajoitetaan.

Uskonnollinen pakottaminen tai totuusmonopolin vaatiminen voidaan analysoida henkisenä väkivaltana, joka heikentää dialogin ja keskinäisen ymmärryksen edellytyksiä. Historiallisesti tarkasteltuna juuri tällaiset absolutistiset tulkinnat ovat usein kytkeytyneet uskonnollisiin konflikteihin, systemaattiseen syrjintään ja laajamittaisiin väkivaltaisiin vastakkainasetteluihin.

Anonyymi00105 kirjoitti:

Minä, Veda-tekstien seuraajana, kunnioitan kaikkia uskontoja ja kohtelen niitä kunnioittavasti, mutta jos joku alkaa tyrkyttää minulle omaa uskontoaan ainoana totuutena, silloin minä hämmästyn se närkästyttää minua, koska se on tyranniaa ja despotismia, se on henkistä väkivaltaa, minkä vuoksi maailmassa on nykyään niin paljon julmuutta, ja siitä ovat alkaneet kaikki sodat.



Veda-traditiota edustavasta näkökulmasta on mahdollista suhtautua kaikkiin uskontoihin kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Sen sijaan tilanteet, joissa jokin uskonnollinen traditio esitetään ainoana oikeana totuutena ja sitä pyritään aktiivisesti asettamaan muiden yläpuolelle, herättävät perusteltua kriittistä vastareaktiota. Tällainen eksklusiivinen lähestymistapa voidaan tulkita autoritaariseksi vallankäytöksi uskonnollisessa muodossa, jossa yksilön maailmankatsomuksellista autonomiaa rajoitetaan.

Uskonnollinen pakottaminen tai totuusmonopolin vaatiminen voidaan analysoida henkisenä väkivaltana, joka heikentää dialogin ja keskinäisen ymmärryksen edellytyksiä. Historiallisesti tarkasteltuna juuri tällaiset absolutistiset tulkinnat ovat usein kytkeytyneet uskonnollisiin konflikteihin, systemaattiseen syrjintään ja laajamittaisiin väkivaltaisiin vastakkainasetteluihin.

Lue lisää

Pahuus, joka tunkeutuu uskonnolliseen sfääriin, ilmenee suvaitsemattomuutena. Juuri näin se voidaan tunnistaa, vaikka se peittäisikin itsensä uskonnollisella kielenkäytöllä.

Mikä on suvaitsemattomuuden vaara?

Jakaessaan Jumalan keskenään, repimällä Hänet palasiksi, uskonnot ikään kuin antavat ymmärtää kaikille maan ihmisille, että Yhtä Jumalaa ei ole, että ainoa ”yksi jumala”, joka hallitsee kaikkialla, on raha ja vahvojen valta. Joten uskonnot, saarnaten ”ainoaa oikeaa tietä” (siinä mielessä, että kaikki muut tiet ovat vääriä), ovat itse asiassa jumalattomuuden levittäjiä.

Kun kaksi aidosti uskovista ihmistä eri uskonnoista kohtaavat, he ymmärtävät toisiaan erinomaisesti ja pitävät toisiaan veljinä.

Vaikka he suhtautuvat Jumalaan omalla tavallaan, he ymmärtävät Hänen eri ilmentymiään ja ominaisuuksiaan.

Ne, jotka uskonnon varjolla harjoittavat ahneutta, yrittävät aina julistaa Jumalan oman uskontonsa omaisuudeksi vahvistaakseen valtaansa tässä maailmassa.

Anonyymi00106 kirjoitti:

Pahuus, joka tunkeutuu uskonnolliseen sfääriin, ilmenee suvaitsemattomuutena. Juuri näin se voidaan tunnistaa, vaikka se peittäisikin itsensä uskonnollisella kielenkäytöllä.

Mikä on suvaitsemattomuuden vaara?

Jakaessaan Jumalan keskenään, repimällä Hänet palasiksi, uskonnot ikään kuin antavat ymmärtää kaikille maan ihmisille, että Yhtä Jumalaa ei ole, että ainoa ”yksi jumala”, joka hallitsee kaikkialla, on raha ja vahvojen valta. Joten uskonnot, saarnaten ”ainoaa oikeaa tietä” (siinä mielessä, että kaikki muut tiet ovat vääriä), ovat itse asiassa jumalattomuuden levittäjiä.

Kun kaksi aidosti uskovista ihmistä eri uskonnoista kohtaavat, he ymmärtävät toisiaan erinomaisesti ja pitävät toisiaan veljinä.

Vaikka he suhtautuvat Jumalaan omalla tavallaan, he ymmärtävät Hänen eri ilmentymiään ja ominaisuuksiaan.

Ne, jotka uskonnon varjolla harjoittavat ahneutta, yrittävät aina julistaa Jumalan oman uskontonsa omaisuudeksi vahvistaakseen valtaansa tässä maailmassa.

Lue lisää

Uskonnollisessa kontekstissa paha ilmenee usein suvaitsemattomuuden muodoissa. Juuri suvaitsemattomuus toimii keskeisenä tunnusmerkkinä, jonka kautta eettisesti ongelmalliset ilmiöt voidaan tunnistaa, vaikka ne ilmaisullisesti verhoutuisivat uskonnolliseen kieleen ja symboliikkaan.

Suvaitsemattomuuden keskeinen vaara liittyy sen tapaan hajottaa jumalakäsitys partikularistisiksi ja keskenään kilpaileviksi tulkinnoiksi. Kun jumalallinen todellisuus jaetaan eri uskontojen yksinomaiseksi omaisuudeksi, syntyy implisiittinen viesti, jonka mukaan universaalia, yhdistävää Jumalaa ei ole olemassa. Tällöin ainoaksi todelliseksi, kaikkialla vaikuttavaksi vallaksi jäävät maalliset voimat, kuten taloudellinen valta ja poliittinen dominanssi. Tästä näkökulmasta uskonnolliset järjestelmät, jotka julistavat omaa traditiotaan ainoana oikeana tienä muiden määrittyessä virheellisiksi, voivat paradoksaalisesti edistää jumalattomuutta pikemminkin kuin hengellisyyttä.

Uskontojen välinen kohtaaminen osoittaa kuitenkin toisenlaisen mahdollisuuden. Kun kaksi aidosti vakaumuksellista yksilöä eri uskonnollisista traditioista kohtaa toisensa, heidän välilleen voi syntyä syvällinen ymmärrys ja keskinäinen tunnistaminen, joka ylittää opilliset erot. Vaikka heidän käsityksensä Jumalasta poikkeavat ilmaisultaan, he kykenevät tunnistamaan jumalallisen todellisuuden moninaiset ilmenemismuodot ja ominaisuudet.

Sen sijaan ne toimijat, jotka käyttävät uskontoa vallan ja ahneuden välineenä, pyrkivät usein monopolisoimaan jumalakäsityksen oman traditionsa piiriin. Tällainen strategia palvelee ensisijaisesti maallista vallankäyttöä ja heikentää uskonnon eettistä ja hengellistä uskottavuutta.

Anonyymi00107 kirjoitti:

Uskonnollisessa kontekstissa paha ilmenee usein suvaitsemattomuuden muodoissa. Juuri suvaitsemattomuus toimii keskeisenä tunnusmerkkinä, jonka kautta eettisesti ongelmalliset ilmiöt voidaan tunnistaa, vaikka ne ilmaisullisesti verhoutuisivat uskonnolliseen kieleen ja symboliikkaan.

Suvaitsemattomuuden keskeinen vaara liittyy sen tapaan hajottaa jumalakäsitys partikularistisiksi ja keskenään kilpaileviksi tulkinnoiksi. Kun jumalallinen todellisuus jaetaan eri uskontojen yksinomaiseksi omaisuudeksi, syntyy implisiittinen viesti, jonka mukaan universaalia, yhdistävää Jumalaa ei ole olemassa. Tällöin ainoaksi todelliseksi, kaikkialla vaikuttavaksi vallaksi jäävät maalliset voimat, kuten taloudellinen valta ja poliittinen dominanssi. Tästä näkökulmasta uskonnolliset järjestelmät, jotka julistavat omaa traditiotaan ainoana oikeana tienä muiden määrittyessä virheellisiksi, voivat paradoksaalisesti edistää jumalattomuutta pikemminkin kuin hengellisyyttä.

Uskontojen välinen kohtaaminen osoittaa kuitenkin toisenlaisen mahdollisuuden. Kun kaksi aidosti vakaumuksellista yksilöä eri uskonnollisista traditioista kohtaa toisensa, heidän välilleen voi syntyä syvällinen ymmärrys ja keskinäinen tunnistaminen, joka ylittää opilliset erot. Vaikka heidän käsityksensä Jumalasta poikkeavat ilmaisultaan, he kykenevät tunnistamaan jumalallisen todellisuuden moninaiset ilmenemismuodot ja ominaisuudet.

Sen sijaan ne toimijat, jotka käyttävät uskontoa vallan ja ahneuden välineenä, pyrkivät usein monopolisoimaan jumalakäsityksen oman traditionsa piiriin. Tällainen strategia palvelee ensisijaisesti maallista vallankäyttöä ja heikentää uskonnon eettistä ja hengellistä uskottavuutta.

Lue lisää

"Minun mielestäni Buddhalaisuus
mitä sinusta tuntuu
2008-06-16 18:06:13

on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"


On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun. Buddhalaisuus ei ole lähtökohtaisesti muita uskontoja huonompi, vaan se on yksi uskonnollinen ja filosofinen traditio muiden joukossa.

Anonyymi00108 kirjoitti:

"Minun mielestäni Buddhalaisuus
mitä sinusta tuntuu
2008-06-16 18:06:13

on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"


On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun. Buddhalaisuus ei ole lähtökohtaisesti muita uskontoja huonompi, vaan se on yksi uskonnollinen ja filosofinen traditio muiden joukossa.

Lue lisää

Vedalaisuus ei perustu uskoon ja uskonnolliseen dogmiin vaan ihmisen käyttäytymiseen ja elämäntapaan. Tämä selittää myös suvaitsevaisuuden muita uskontoja ja uskomuksia kohtaan. Sen kannattajat uskovat, että kaikki uskonnot ovat erilaisia tapoja palvoa samaa Jumalaa (tai puolijumalaa).

Siksi mikään uskonto ei voi vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen.
Mikään uskonto ei voi vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.

Anonyymi00109 kirjoitti:

Vedalaisuus ei perustu uskoon ja uskonnolliseen dogmiin vaan ihmisen käyttäytymiseen ja elämäntapaan. Tämä selittää myös suvaitsevaisuuden muita uskontoja ja uskomuksia kohtaan. Sen kannattajat uskovat, että kaikki uskonnot ovat erilaisia tapoja palvoa samaa Jumalaa (tai puolijumalaa).

Siksi mikään uskonto ei voi vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen.
Mikään uskonto ei voi vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.

Lue lisää

Vedalaisuus ei perustu pelkästään uskoon tai dogmaattisiin oppeihin, vaan korostaa ennen kaikkea ihmisen käyttäytymistä ja elämäntapaa. Tämä korostus käytännöllisessä etiikassa ja elämäntavan harmonisuudessa selittää myös sen kannattajien suvaitsevaisuutta muita uskontoja ja uskomuksia kohtaan. Vedalaisen näkemyksen mukaan kaikki uskonnolliset traditiot voidaan ymmärtää erilaisina tapoina lähestyä ja palvoa samaa jumalallista todellisuutta tai korkeampaa olentoa.

Tästä seuraa keskeinen periaate uskonnollisessa pluralismissa: mikään uskonto ei voi perustellusti vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen tai totuuteen. Henkinen ymmärrys ei ole yksinoikeudellinen, vaan sen ilmenemismuotoja voidaan löytää monista traditioista, jolloin uskonnollinen moninaisuus nähdään luonnollisena ja arvokkaana osana ihmiskokemusta.

Anonyymi00110 kirjoitti:

Vedalaisuus ei perustu pelkästään uskoon tai dogmaattisiin oppeihin, vaan korostaa ennen kaikkea ihmisen käyttäytymistä ja elämäntapaa. Tämä korostus käytännöllisessä etiikassa ja elämäntavan harmonisuudessa selittää myös sen kannattajien suvaitsevaisuutta muita uskontoja ja uskomuksia kohtaan. Vedalaisen näkemyksen mukaan kaikki uskonnolliset traditiot voidaan ymmärtää erilaisina tapoina lähestyä ja palvoa samaa jumalallista todellisuutta tai korkeampaa olentoa.

Tästä seuraa keskeinen periaate uskonnollisessa pluralismissa: mikään uskonto ei voi perustellusti vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen tai totuuteen. Henkinen ymmärrys ei ole yksinoikeudellinen, vaan sen ilmenemismuotoja voidaan löytää monista traditioista, jolloin uskonnollinen moninaisuus nähdään luonnollisena ja arvokkaana osana ihmiskokemusta.

Lue lisää

Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.

Anonyymi00111 kirjoitti:

Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.

Lue lisää

Yksilön uskonnollinen suuntautuneisuus heijastaa hänen hetkellistä tietoisuuden ja henkisen kehityksen tasoaan.


Jos uskonto ilmenee primitiivisenä tai yksinkertaistettuna, se voi heijastaa sitä, että henkilö ei kyseisellä hetkellä kykene syvempään henkiseen ymmärrykseen, mutta myöhemmin kehitys voi mahdollistaa laajemman näkemyksen.


Tämä varhaisvaiheen primitiivisyys on usein välttämätön osa henkistä kasvua, kunhan siihen ei liity jäykkää dogmatismia. Dogmaattisuus muuttuu tällöin kehityksen estäjäksi, joka johtaa mahdollisesti taantumukseen ja henkisen avoimuuden kaventumiseen.

Anonyymi00112 kirjoitti:

Yksilön uskonnollinen suuntautuneisuus heijastaa hänen hetkellistä tietoisuuden ja henkisen kehityksen tasoaan.


Jos uskonto ilmenee primitiivisenä tai yksinkertaistettuna, se voi heijastaa sitä, että henkilö ei kyseisellä hetkellä kykene syvempään henkiseen ymmärrykseen, mutta myöhemmin kehitys voi mahdollistaa laajemman näkemyksen.


Tämä varhaisvaiheen primitiivisyys on usein välttämätön osa henkistä kasvua, kunhan siihen ei liity jäykkää dogmatismia. Dogmaattisuus muuttuu tällöin kehityksen estäjäksi, joka johtaa mahdollisesti taantumukseen ja henkisen avoimuuden kaventumiseen.

Lue lisää

Totuus ei ole lukittu yhteen kirjaan, yhteen uskontoon tai yhteen kansakuntaan.


Uskonnot ovat yrityksiä selittää ihmisyyttä, eivät kilpailijoita

Kun ihminen sanoo kunnioittavansa kaikkia uskontoja, hän tunnustaa niiden olevan eri muotoja samalle inhimilliselle tarpeelle: selittää elämän arvo, alkuperä ja tarkoitus.
Historiallisesti jokainen uskonto on syntynyt omassa kulttuurisessa kontekstissaan, vastauksena oman aikansa kärsimyksiin, kysymyksiin ja sosiaalisiin rakenteisiin.

Uskonnon ydin on usein vähemmän "opissa" ja enemmän kokemuksessa – siinä, mitä yksilö tuntee olevansa suhteessa maailmankaikkeuteen. Tästä näkökulmasta moninaisuus ei ole ongelma, vaan odotettu seuraus ihmiskunnan monimuotoisuudesta.



Totuutta ei voida yksiselitteisesti sitoa yhteen pyhään kirjaan, yhteen uskonnolliseen traditioon tai yhteen kansakuntaan. Uskonnot voidaan ymmärtää ennen kaikkea ihmisen pyrkimyksinä selittää ihmisyyden peruskysymyksiä, eivät kilpailijoina toisiaan vastaan.

Yksilön tunnustaessa kunnioittavansa kaikkia uskontoja hän samalla tunnustaa niiden ilmentävän eri tapoja vastata samoihin inhimillisiin tarpeisiin: elämän arvon, alkuperän ja tarkoituksen kysymyksiin. Historiallisesti jokainen uskonnollinen traditio on muotoutunut omassa kulttuurisessa ja sosiaalisessa kontekstissaan vastauksena aikansa kärsimyksiin, eksistentiaalisiin kysymyksiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin.

Uskonnon ydin ei tällöin ensisijaisesti ilmene dogmaattisina oppeina, vaan yksilön kokemuksellisena suhteena maailmankaikkeuteen. Tällaisesta näkökulmasta uskonnollinen moninaisuus ei ole ongelma, vaan luonnollinen ja odotettu seuraus ihmiskunnan kulttuurisesta ja henkisestä monimuotoisuudesta.



Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.

Anonyymi00113 kirjoitti:

Totuus ei ole lukittu yhteen kirjaan, yhteen uskontoon tai yhteen kansakuntaan.


Uskonnot ovat yrityksiä selittää ihmisyyttä, eivät kilpailijoita

Kun ihminen sanoo kunnioittavansa kaikkia uskontoja, hän tunnustaa niiden olevan eri muotoja samalle inhimilliselle tarpeelle: selittää elämän arvo, alkuperä ja tarkoitus.
Historiallisesti jokainen uskonto on syntynyt omassa kulttuurisessa kontekstissaan, vastauksena oman aikansa kärsimyksiin, kysymyksiin ja sosiaalisiin rakenteisiin.

Uskonnon ydin on usein vähemmän "opissa" ja enemmän kokemuksessa – siinä, mitä yksilö tuntee olevansa suhteessa maailmankaikkeuteen. Tästä näkökulmasta moninaisuus ei ole ongelma, vaan odotettu seuraus ihmiskunnan monimuotoisuudesta.



Totuutta ei voida yksiselitteisesti sitoa yhteen pyhään kirjaan, yhteen uskonnolliseen traditioon tai yhteen kansakuntaan. Uskonnot voidaan ymmärtää ennen kaikkea ihmisen pyrkimyksinä selittää ihmisyyden peruskysymyksiä, eivät kilpailijoina toisiaan vastaan.

Yksilön tunnustaessa kunnioittavansa kaikkia uskontoja hän samalla tunnustaa niiden ilmentävän eri tapoja vastata samoihin inhimillisiin tarpeisiin: elämän arvon, alkuperän ja tarkoituksen kysymyksiin. Historiallisesti jokainen uskonnollinen traditio on muotoutunut omassa kulttuurisessa ja sosiaalisessa kontekstissaan vastauksena aikansa kärsimyksiin, eksistentiaalisiin kysymyksiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin.

Uskonnon ydin ei tällöin ensisijaisesti ilmene dogmaattisina oppeina, vaan yksilön kokemuksellisena suhteena maailmankaikkeuteen. Tällaisesta näkökulmasta uskonnollinen moninaisuus ei ole ongelma, vaan luonnollinen ja odotettu seuraus ihmiskunnan kulttuurisesta ja henkisestä monimuotoisuudesta.



Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.

Lue lisää

Totuus ei ole lukittu yhteen kirjaan, yhteen uskontoon tai yhteen kansakuntaan.

Anonyymi00114 kirjoitti:

Totuus ei ole lukittu yhteen kirjaan, yhteen uskontoon tai yhteen kansakuntaan.

Todellisuutta ei voida ymmärtää pelkästään aineellisena massana eikä se rajoitu fysikaaliseen olemassaoloon. Perinteisten uskonnollisten tai kulttuurisesti muotoutuneiden uskontokäsitysten sijaan Vedat esittävät todellisuuden ensisijaisesti henkisenä ja tietoisuuteen liittyvänä kokonaisuutena. Tässä mielessä Vedat eivät edusta pelkästään “uskontoa” amerikkalaisessa tai länsimaisessa mielessä, vaan tarjoavat kokonaisvaltaisen elämäntapaa ja tietoisuuden kehitystä korostavan henkisen järjestelmän.

Anonyymi00115 kirjoitti:

Todellisuutta ei voida ymmärtää pelkästään aineellisena massana eikä se rajoitu fysikaaliseen olemassaoloon. Perinteisten uskonnollisten tai kulttuurisesti muotoutuneiden uskontokäsitysten sijaan Vedat esittävät todellisuuden ensisijaisesti henkisenä ja tietoisuuteen liittyvänä kokonaisuutena. Tässä mielessä Vedat eivät edusta pelkästään “uskontoa” amerikkalaisessa tai länsimaisessa mielessä, vaan tarjoavat kokonaisvaltaisen elämäntapaa ja tietoisuuden kehitystä korostavan henkisen järjestelmän.

Lue lisää

"on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"


On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun.

Anonyymi00116 kirjoitti:

"on vähän lapsellista! Onko teistä?
Pyydän asiallista keskustelua!"


On perusteltua kysyä, kuinka henkilö, jonka näkemykset ovat selvästi puolueellisia, voi uskottavasti vedota asialliseen ja rakentavaan keskusteluun.

Lue lisää

Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

*******************

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

Aloittelijoille, jotka ovat kiinnostuneita aihepiiristä, suositellaan automaattisen käännöstoiminnon käyttöönottoa. Automaattisen käännöksen painike sijaitsee käyttöliittymän oikeassa alakulmassa. Vaikka käännöksen laatu on rajallinen eikä vastaa tieteellisiä tai ammatillisia käännösstandardeja, se mahdollistaa alustavan ymmärryksen muodostamisen hindupalstoilla jo käsitellyistä teemoista. Näihin teemoihin kuuluvat muun muassa kliininen kuolema, keho ja tietoisuus sekä niihin liittyvät ilmiöt, joista on tässä yhteydessä keskusteltu.

https://www.youtube.com/watch?v=aJ7apnbQ0-w&list=PL_Ipm4Rf9xvFrt_H7m4dX3XHNp8N6c5S9
Kuka sinä olet, ihminen?
https://www.youtube.com/watch?v=2rjAyJZJ170

Elokuva ”Yhtenäinen maailmankuva” (2010)


”Ravintoa sielulle”

Anonyymi00117 kirjoitti:

Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

*******************

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

Aloittelijoille, jotka ovat kiinnostuneita aihepiiristä, suositellaan automaattisen käännöstoiminnon käyttöönottoa. Automaattisen käännöksen painike sijaitsee käyttöliittymän oikeassa alakulmassa. Vaikka käännöksen laatu on rajallinen eikä vastaa tieteellisiä tai ammatillisia käännösstandardeja, se mahdollistaa alustavan ymmärryksen muodostamisen hindupalstoilla jo käsitellyistä teemoista. Näihin teemoihin kuuluvat muun muassa kliininen kuolema, keho ja tietoisuus sekä niihin liittyvät ilmiöt, joista on tässä yhteydessä keskusteltu.

https://www.youtube.com/watch?v=aJ7apnbQ0-w&list=PL_Ipm4Rf9xvFrt_H7m4dX3XHNp8N6c5S9
Kuka sinä olet, ihminen?
https://www.youtube.com/watch?v=2rjAyJZJ170

Elokuva ”Yhtenäinen maailmankuva” (2010)


”Ravintoa sielulle”

Lue lisää

VEDAT - ELÄMÄ ILMAN KRIISEJÄ.


https://www.youtube.com/watch?v=l7gBm_ZIGEY

Vedat - Elämä ilman kriisejä


https://www.youtube.com/watch?v=T7G0H8DlwRs&t=1s

Seminaari ”Rauhallinen mieli levottomina aikoina” - Osa 1

San José, USA, Yhdysvallat

Anonyymi00118 kirjoitti:

VEDAT - ELÄMÄ ILMAN KRIISEJÄ.


https://www.youtube.com/watch?v=l7gBm_ZIGEY

Vedat - Elämä ilman kriisejä


https://www.youtube.com/watch?v=T7G0H8DlwRs&t=1s

Seminaari ”Rauhallinen mieli levottomina aikoina” - Osa 1

San José, USA, Yhdysvallat

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=OX3txicVDL0

Seminaari ”Kuusi sisäistä vihollista”

San José, USA, Yhdysvallat


https://www.youtube.com/watch?v=tCKqpDLmmWw


Seminaari ”Elämän dynamiikka – kolmen gunan dynamiikka” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)

Anonyymi00119 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=OX3txicVDL0

Seminaari ”Kuusi sisäistä vihollista”

San José, USA, Yhdysvallat


https://www.youtube.com/watch?v=tCKqpDLmmWw


Seminaari ”Elämän dynamiikka – kolmen gunan dynamiikka” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)

Anonyymi00120 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=qw2YTBHvSME

Seminaari ”Karma ja reinkarnaatio” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)

Anonyymi00121 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=qw2YTBHvSME

Seminaari ”Karma ja reinkarnaatio” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=FpK8ie2TKIc

Seminaari ”5 tietoisuuden tasoa” (Tushkin, Yhdysvallat, Boston)

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

Anonyymi00122 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=FpK8ie2TKIc

Seminaari ”5 tietoisuuden tasoa” (Tushkin, Yhdysvallat, Boston)

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

Lue lisää

Nykyaikana on syntynyt uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Kristilliset papit eri puolilta maailmaa – harvinaiset helmiä omassa yhteisössään – osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille muistikirjat ja kynät mukanaan. He kuuntelevat tarkkaavaisesti ja tekevät muistiinpanoja, jotta voisivat vastata seurakuntalaistensa kysymyksiin, sillä Vedat tarjoavat vastauksia niihin kysymyksiin, joihin kristinusko ei yllä. Kun ymmärrät Vedat, ymmärrät myös muita uskontoja, sillä Vedojen viisaus on universaalia.

Tarkasteltaessa ilmiötä, jossa kristilliset papit osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille, voidaan todeta, että tällaiset papit ovat harvinaisia, ja tämä harvinaisuus liittyy useisiin tekijöihin, jotka voivat olla akateemisesti merkittäviä.


Kun kristilliset papit kuitenkin osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille, tämä on merkittävä poikkeus. Se voi johtua yksittäisten papistojen henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja akateemisesta tarpeesta laajentaa hengellistä ja filosofista näkökulmaansa. Samalla se voi viitata laajempaan teologiseen ja filosofiseen pohdintaan siitä, kuinka eri uskonnolliset traditiot voivat kohdata toisensa ja syventää toistensa ymmärrystä. Tämäntyyppinen osallistuminen on harvinaista, koska se vaatii laajaa avarakatseisuutta ja valmiutta tutkia muiden kulttuurien ja uskontojen perinteitä syvällisesti.


Akateemisesti tarkasteltuna voidaan todeta, että kristillisten pappeuden harvinaisuus osallistua tällaisiin luentoihin liittyy myös teologiseen konservatismiin, joka voi vaikuttaa kristillisten yhteisöjen suhtautumiseen toisiin uskontoihin. Monet kristilliset yhteisöt saattavat pitää omia uskomuksiaan ja käytäntöjään ainoina oikeina, eikä heillä välttämättä ole suurta kiinnostusta tai halua tutkia muiden uskontojen filosofioita. Tämä tekee papiston osallistumisesta Vedojen viisaiden luennoille poikkeuksellista ja harvinaista.

Tätä ilmiötä voidaan siis tarkastella akateemisesti myös uskonnon moninaisuuden, ekumeenisen liikkeen ja interreligiöösin vuoropuhelun kontekstissa, joissa pyritään edistämään eri uskonnollisten ja filosofisten perinteiden välistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta. Harvinaisuus ei siis liity vain yksittäisten papistojen henkilökohtaisiin valintoihin, vaan myös yhteisön ja tradition laajempiin uskonnollisiin ja teologisiin perinteisiin.

Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva ilmiö, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — hakeutuvat vedisten oppineiden luennoille ja opetustilaisuuksiin. He lähestyvät Vedojen opetuksia analyyttisen tutkimuksen kohteena, dokumentoiden käsitteitä ja argumentaatiorakenteita, jotka tarjoavat vastauksia sellaisiin ontologisiin ja epistemologisiin ongelmiin, joihin kristillinen teologia ei tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisia malleja.

Anonyymi00124 kirjoitti:

Nykyaikana on syntynyt uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Kristilliset papit eri puolilta maailmaa – harvinaiset helmiä omassa yhteisössään – osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille muistikirjat ja kynät mukanaan. He kuuntelevat tarkkaavaisesti ja tekevät muistiinpanoja, jotta voisivat vastata seurakuntalaistensa kysymyksiin, sillä Vedat tarjoavat vastauksia niihin kysymyksiin, joihin kristinusko ei yllä. Kun ymmärrät Vedat, ymmärrät myös muita uskontoja, sillä Vedojen viisaus on universaalia.

Tarkasteltaessa ilmiötä, jossa kristilliset papit osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille, voidaan todeta, että tällaiset papit ovat harvinaisia, ja tämä harvinaisuus liittyy useisiin tekijöihin, jotka voivat olla akateemisesti merkittäviä.


Kun kristilliset papit kuitenkin osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille, tämä on merkittävä poikkeus. Se voi johtua yksittäisten papistojen henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja akateemisesta tarpeesta laajentaa hengellistä ja filosofista näkökulmaansa. Samalla se voi viitata laajempaan teologiseen ja filosofiseen pohdintaan siitä, kuinka eri uskonnolliset traditiot voivat kohdata toisensa ja syventää toistensa ymmärrystä. Tämäntyyppinen osallistuminen on harvinaista, koska se vaatii laajaa avarakatseisuutta ja valmiutta tutkia muiden kulttuurien ja uskontojen perinteitä syvällisesti.


Akateemisesti tarkasteltuna voidaan todeta, että kristillisten pappeuden harvinaisuus osallistua tällaisiin luentoihin liittyy myös teologiseen konservatismiin, joka voi vaikuttaa kristillisten yhteisöjen suhtautumiseen toisiin uskontoihin. Monet kristilliset yhteisöt saattavat pitää omia uskomuksiaan ja käytäntöjään ainoina oikeina, eikä heillä välttämättä ole suurta kiinnostusta tai halua tutkia muiden uskontojen filosofioita. Tämä tekee papiston osallistumisesta Vedojen viisaiden luennoille poikkeuksellista ja harvinaista.

Tätä ilmiötä voidaan siis tarkastella akateemisesti myös uskonnon moninaisuuden, ekumeenisen liikkeen ja interreligiöösin vuoropuhelun kontekstissa, joissa pyritään edistämään eri uskonnollisten ja filosofisten perinteiden välistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta. Harvinaisuus ei siis liity vain yksittäisten papistojen henkilökohtaisiin valintoihin, vaan myös yhteisön ja tradition laajempiin uskonnollisiin ja teologisiin perinteisiin.

Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva ilmiö, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — hakeutuvat vedisten oppineiden luennoille ja opetustilaisuuksiin. He lähestyvät Vedojen opetuksia analyyttisen tutkimuksen kohteena, dokumentoiden käsitteitä ja argumentaatiorakenteita, jotka tarjoavat vastauksia sellaisiin ontologisiin ja epistemologisiin ongelmiin, joihin kristillinen teologia ei tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisia malleja.

Lue lisää

Jo vedisen ajattelun alkeellinenkin käsitteellinen omaksuminen laajentaa merkittävästi yksilön kykyä tulkita muita uskonnollisia järjestelmiä.

Vedojen peruskäsitteet — kuten todellisuuden kerroksellisuus, tietoisuuden ensisijaisuus ja universaalien lainalaisuuksien (ṛta) ajatus — toimivat analyyttisina työkaluina, joiden avulla erilaisten uskontojen opit voidaan jäsentää yhteismitallisiksi kokonaisuuksiksi.

Tästä seuraa, että jopa rajallinen ymmärrys vedisestä viitekehyksestä mahdollistaa syvemmän ja systemaattisemman ymmärryksen muista uskonnollisista traditioista.

Tämän käsitteellisen laajentumisen myötä ne kristilliset papit ja teologit, jotka ovat perehtyneet Vedojen ajatteluun, kykenevät vastaamaan seurakuntalaistensa kysymyksiin analyyttisemmin ja kokonaisvaltaisemmin.


He eivät nojaudu yksinomaan dogmaattisiin vastauksiin, vaan pystyvät asettamaan eksistentiaaliset ja metafyysiset kysymykset laajempaan, universaaliin kontekstiin.


Näin Vedojen viisaus toimii epäsuorana mutta merkittävänä tiedollisena resurssina, joka syventää uskonnollista ymmärrystä ja parantaa teologisen argumentaation koherenssia myös muiden perinteiden sisällä.


Huomionarvoista on, että osa teologisesti edistyksellisiksi luonnehdittavista kristillisen papiston edustajista suhtautuu myönteisesti Krishna-tietoisuuteen, vaikkakin tällainen hyväksyntä rajoittuu määrällisesti varsin pieneen vähemmistöön. Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva suuntaus, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — osallistuvat vedisten oppineiden luentoihin ja opetustilaisuuksiin. Näissä yhteyksissä Vedojen opetuksia lähestytään ensisijaisesti analyyttisen tutkimuksen kohteina, ja niiden keskeisiä käsitteitä sekä argumentatiivisia rakenteita systemaattisesti dokumentoidaan, erityisesti siltä osin kuin ne pyrkivät vastaamaan ontologisiin ja epistemologisiin kysymyksiin, joihin kristillinen teologia ei kaikilta osin tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisesti jäsennettyjä teoreettisia malleja.


Analyyttisesti tarkasteltuna on todettavissa, että rajattu segmentti teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa vastaanottavaisuutta Krishna-tietoisuuden teologis-filosofista paradigmaa kohtaan; kyseinen hyväksyntä ilmentyy kuitenkin empiirisesti vain määrällisesti marginaalisena ilmiönä kristillisen institutionaalisen kentän sisällä.

Vedoja ei ole mielekästä tarkastella kulttuurisesti tai uskonnollisesti eksklusiivisina teksteinä, vaan pikemminkin universaaliluonteisina teoreettisina järjestelminä, jotka artikuloivat yleispäteviä malleja ihmismielen rakenteesta, tietoisuuden dynamiikasta sekä kosmisesta järjestyksestä (ṛta). Tässä viitekehyksessä Vedat voidaan tulkita eräänlaisena meta-teoreettisena kokonaisuutena, joka tarjoaa käsitteellisen ja metodologisen kehyksen erilaisten uskonnollisten ja filosofisten traditioiden vertailevalle ymmärtämiselle. Vaikka useat myöhemmät uskonnolliset ja filosofiset järjestelmät käsittelevät pitkälti samoja eksistentiaalisia, ontologisia ja epistemologisia peruskysymyksiä, ne tekevät sen usein symbolisesti, historiallisesti ja kontekstuaalisesti rajatummissa muodoissa. Tällaisen vedalaisen meta-tason tunnistaminen ja sen teoreettisten implikaatioiden ymmärtäminen jää kuitenkin kristillisessä viitekehyksessä vain hyvin harvojen — yleensä poikkeuksellisen laaja-alaisesti kouluttautuneiden ja kriittisesti orientoituneiden — ajattelijoiden ulottuville.

Anonyymi00125 kirjoitti:

Jo vedisen ajattelun alkeellinenkin käsitteellinen omaksuminen laajentaa merkittävästi yksilön kykyä tulkita muita uskonnollisia järjestelmiä.

Vedojen peruskäsitteet — kuten todellisuuden kerroksellisuus, tietoisuuden ensisijaisuus ja universaalien lainalaisuuksien (ṛta) ajatus — toimivat analyyttisina työkaluina, joiden avulla erilaisten uskontojen opit voidaan jäsentää yhteismitallisiksi kokonaisuuksiksi.

Tästä seuraa, että jopa rajallinen ymmärrys vedisestä viitekehyksestä mahdollistaa syvemmän ja systemaattisemman ymmärryksen muista uskonnollisista traditioista.

Tämän käsitteellisen laajentumisen myötä ne kristilliset papit ja teologit, jotka ovat perehtyneet Vedojen ajatteluun, kykenevät vastaamaan seurakuntalaistensa kysymyksiin analyyttisemmin ja kokonaisvaltaisemmin.


He eivät nojaudu yksinomaan dogmaattisiin vastauksiin, vaan pystyvät asettamaan eksistentiaaliset ja metafyysiset kysymykset laajempaan, universaaliin kontekstiin.


Näin Vedojen viisaus toimii epäsuorana mutta merkittävänä tiedollisena resurssina, joka syventää uskonnollista ymmärrystä ja parantaa teologisen argumentaation koherenssia myös muiden perinteiden sisällä.


Huomionarvoista on, että osa teologisesti edistyksellisiksi luonnehdittavista kristillisen papiston edustajista suhtautuu myönteisesti Krishna-tietoisuuteen, vaikkakin tällainen hyväksyntä rajoittuu määrällisesti varsin pieneen vähemmistöön. Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva suuntaus, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — osallistuvat vedisten oppineiden luentoihin ja opetustilaisuuksiin. Näissä yhteyksissä Vedojen opetuksia lähestytään ensisijaisesti analyyttisen tutkimuksen kohteina, ja niiden keskeisiä käsitteitä sekä argumentatiivisia rakenteita systemaattisesti dokumentoidaan, erityisesti siltä osin kuin ne pyrkivät vastaamaan ontologisiin ja epistemologisiin kysymyksiin, joihin kristillinen teologia ei kaikilta osin tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisesti jäsennettyjä teoreettisia malleja.


Analyyttisesti tarkasteltuna on todettavissa, että rajattu segmentti teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa vastaanottavaisuutta Krishna-tietoisuuden teologis-filosofista paradigmaa kohtaan; kyseinen hyväksyntä ilmentyy kuitenkin empiirisesti vain määrällisesti marginaalisena ilmiönä kristillisen institutionaalisen kentän sisällä.

Vedoja ei ole mielekästä tarkastella kulttuurisesti tai uskonnollisesti eksklusiivisina teksteinä, vaan pikemminkin universaaliluonteisina teoreettisina järjestelminä, jotka artikuloivat yleispäteviä malleja ihmismielen rakenteesta, tietoisuuden dynamiikasta sekä kosmisesta järjestyksestä (ṛta). Tässä viitekehyksessä Vedat voidaan tulkita eräänlaisena meta-teoreettisena kokonaisuutena, joka tarjoaa käsitteellisen ja metodologisen kehyksen erilaisten uskonnollisten ja filosofisten traditioiden vertailevalle ymmärtämiselle. Vaikka useat myöhemmät uskonnolliset ja filosofiset järjestelmät käsittelevät pitkälti samoja eksistentiaalisia, ontologisia ja epistemologisia peruskysymyksiä, ne tekevät sen usein symbolisesti, historiallisesti ja kontekstuaalisesti rajatummissa muodoissa. Tällaisen vedalaisen meta-tason tunnistaminen ja sen teoreettisten implikaatioiden ymmärtäminen jää kuitenkin kristillisessä viitekehyksessä vain hyvin harvojen — yleensä poikkeuksellisen laaja-alaisesti kouluttautuneiden ja kriittisesti orientoituneiden — ajattelijoiden ulottuville.

Lue lisää

On kuitenkin syytä korostaa, että tällainen poikkeuksellisen korkea teoreettinen reflektiokyky ja käsitteellinen herkkyys, jota voitaisiin metaforisesti luonnehtia älyllisiksi ’jalokiviksi’, on kristillisen viitekehyksen sisällä empiirisesti tarkasteltuna äärimmäisen harvinaista ja rajoittuu vain yksittäisiin, poikkeuksellisiin toimijoihin
Empiiristen havaintojen perusteella voidaan todeta, että vain hyvin pieni prosenttiosuus teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa myönteistä suhtautumista Krishna-tietoisuuden teologis-filosofiseen paradigmaan. Tämä ilmiö on siten määrällisesti marginaalinen kristillisen institutionaalisen kentän sisällä


Empiiristen havaintojen ja kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan arvioida, että arviolta 5–10 % teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa myönteistä suhtautumista Krishna-tietoisuuden teologis-filosofiseen paradigmaan. Tämä havainnollistaa, että kyseinen ilmiö on määrällisesti erittäin marginaalinen kristillisen institutionaalisen kentän sisällä, ja sen esiintyminen korreloi tyypillisesti poikkeuksellisen laaja-alaisesti kouluttautuneiden ja kriittisesti orientoituneiden yksilöiden kanssa