A Day At The Races ei jostain syystä koskaan ole kuulunut suosikkeihini, vaikka onkin Made In Heavenin jälkeen ensimmäinen varsinainen studiolevy joka meille hankittiin.
1. You And I: Johnille tyypillinen, yhtäaikaa kaunis, herkkä ja komea pop-palladi, sisältäen Brianilta tyylikkään kitarasoolon ja ne kuuluistat taivaalliset Queen-harmoniat.
2. The Millionaire Waltz: Freddiemäistä moniulotteisuutta, varsinkin viimeisessä säkeistössä on hauska kuunnella kuinka Freddie ja Brian ottavat kaiken irti laulamisesta ja soittamisesta.
3. You Take My Breath Away: Kaunis ja koskettava kaikin puolin, voiko muuta enää sanoakaan.
Heikoin lenkki: Olkoonpa vaikka Drowse. Ei melodiassa sinänsä mitään vikaa mutta koko biisin läpi kulkeva intro on jotenkin laahaava ja uninen, mikä ehkä on biisin tarkoituskin.
A Day at the Races - 3 parasta ja paskin
8
938
Vastaukset
- Soul Brother
1. Drowse: yksi suosikkibiiseistäni Rogerilta. Loistava sanoitus joka toimii täydellisesti musiikin kanssa. (BTW, Sammy, mitä muuta kuin unisuustta voi odottaa biisiltä, jonka nimi on Drowse?) ;)
2. Somebody To Love: Vaikken mikään gospelin ystävä olekaan, niin jotenkin nämä Freddien gospelbiisit saavat minut aina hoilaamaan mukana. Upea sävellys ja laulusuoritus Freddieltä.
3. You Take My Breath Away: Todella koskettava pianoballadi Freddieltä.
Heikoin lenkki: Teo Torriatte on todella kaunis biisi, mutta se japaninkielinen kertosäe saa minut aina irvistämään. Mielestäni aika mauton yritys miellyttää bändin valtavia japanilaisia fanilaumoja.- Sammy who was low
"mitä muuta kuin unisuustta voi odottaa biisiltä, jonka nimi on Drowse?"
Oikeassa olet, Sielun Veli! Itse tosin henk.koht. pidän enemmän "valvovasta" musiikista kuin "nukkuvasta". Mutta nämäkin ovat niitä surullisen kuuluisia makuasioita! - Soul Brother
Sammy who was low kirjoitti:
"mitä muuta kuin unisuustta voi odottaa biisiltä, jonka nimi on Drowse?"
Oikeassa olet, Sielun Veli! Itse tosin henk.koht. pidän enemmän "valvovasta" musiikista kuin "nukkuvasta". Mutta nämäkin ovat niitä surullisen kuuluisia makuasioita!Drowsesta tulee aina ekana mieleen se slide-soundi, Queenin tuotannossa kun slidea käytettiin yllättävän harvoin. Mielenkiintoista onkin, että ADATR:llä Brian slaidailee parissakin biisissä, tosin Tie Your Mother Downin soolossa slidea käytetään täysin erilaisen tunnelman aikaansaamiseksi.
- Sammy who was low
Puhe on ollut Brianin kyvystä saada kitarastaan mitä tahansa instrumentteja.
Onkohan tuo intro/outro kokonaan kitaroilla soitettua vai onkohan taustalla oikeat urut?- Soul Brother
"Onkohan tuo intro/outro kokonaan kitaroilla soitettua vai onkohan taustalla oikeat urut?"
Levyn intron/outron "ikuisesti nouseva portaikko" on tosiaan varsin mielenkiintoinen. Teo Torriatte päättyy varsinaisesti Brainin urkuharmoni-osioon ja tästä siirrytään jouhevasti levyn outroon. Mielestäni soundi kuitenkin sen verran muuttuu, että urkuja ei outrossa ole, mutta enpä mene vannomaan.
Toinen mielenkiintoinen seikka levyn introssa (ja tällä kertaa tarkoitan sitä aivan alussa kuultavaa Brianin kitaraosuutta, jossa kongi kumahtelee taustalla) on, että se varioi White Manin riffiä. Vähän samaan tyyliin kuin Processionissa kuuluu Father To Sonin melodiakulkuja. Levyn intro ja White Man kuuluvat musiikillisesti selvästikin yhteen. On joskus tullut mieleen, että löytyyköhän arkistojen kätköistä sellainenkin White Manin miksaus, jossa biisi alkaisi suoraan kitaraintrosta. - Sammy who was low
Soul Brother kirjoitti:
"Onkohan tuo intro/outro kokonaan kitaroilla soitettua vai onkohan taustalla oikeat urut?"
Levyn intron/outron "ikuisesti nouseva portaikko" on tosiaan varsin mielenkiintoinen. Teo Torriatte päättyy varsinaisesti Brainin urkuharmoni-osioon ja tästä siirrytään jouhevasti levyn outroon. Mielestäni soundi kuitenkin sen verran muuttuu, että urkuja ei outrossa ole, mutta enpä mene vannomaan.
Toinen mielenkiintoinen seikka levyn introssa (ja tällä kertaa tarkoitan sitä aivan alussa kuultavaa Brianin kitaraosuutta, jossa kongi kumahtelee taustalla) on, että se varioi White Manin riffiä. Vähän samaan tyyliin kuin Processionissa kuuluu Father To Sonin melodiakulkuja. Levyn intro ja White Man kuuluvat musiikillisesti selvästikin yhteen. On joskus tullut mieleen, että löytyyköhän arkistojen kätköistä sellainenkin White Manin miksaus, jossa biisi alkaisi suoraan kitaraintrosta.Ehkä intro/outro on soitettu vain kitaralla, mutta urkuvahvistimen kautta. Näin voi saada biisiin hyvinkin urkumaisen soundin vaikka varsinaisia urkuja ei olisi lainkaan.
- Bad Co.
Tasaisen tappavaan tahtiin olen tänään Q-in repertuaaria kuunnellut, kuten näistä viestien lähetysajoistakin voi päätellä. Ja kronologosisessa järjestyksessä toki :P
Taas yhden herkkupalan vuoro...
A Day at the Races (julk. 1976)
1. You & I - tykkään tästä kappaleesta aivan älyttömästi, joten siitä syystä pakko nostaa heti ensimmäisenä esille. Harmi, ettei kyseistä kappaletta ole koskaan soitettu livena. Toisaalta se taas omalla tavalla lisää sen kiehtovuutta & koskemattomuutta, aivan kuten monien Made In Heaven -helmien kohdalla.
2. Good Old-Fashioned Lover Boy - kappaleen positiivinen mieliala tuo etäisesti mieleen myös Freen yltiösympaattiset sanoitukset, vaikkei musiikillisesti yhtäläisyyksiä olekaan. Kappaleen makeat pikkukoukut takaa sen, että olen tainnut tulla tästä biisistä riippuvaiseksi...
3. Teo Torriate (Let Us Cling Together) - vaikkakin tässä on kosiskeltu japanilaista yleisöä, silti sen mahtipontisuus on sellaista luokkaa, että oksat pois. Toimii!
Heinoin lenkki: öhh...enpä osaa sanoa. Tajusin juuri, että ADATR on ehjin levykokonaisuus Q II:n jälkeen... - Vanha fani
1. White man
:) Silloin kun ekan kerran kuulin tämän levyn, tämä biisi kolahti eniten. tänä päivänä toki täytyy myöntää ettei se ole levyn musiikillisesti korkeatasoisinta antia, mutta siitä huolimatta se on yhä yksi suosikeistani
2. Good old fashioned loverboy
- Tästä biisistä olen aina pitänyt, koska se on vähän erilainen, ei rokkia, eikä oikein edes poppia. Moni taitaa pitää sitä vähän liian homohtavana, mutta tässä iässä homofobioista on jo päästy
3. You and I
- Pakkohan se on myöntää että tämä on levyn toinen uplifting song (GOFLB kanssa) joka saa aina hyvälle päälle
3.5 Long away
- Tämä on kaikista Brianin laulamista biiseistä ehkä se suurin suosikkini, tosi hieno 'akustinen' veto, harmi ettei sitä keikoilla pahemmin kuultu
Heikoin
Jaa-a, en tiedä onko tällä hirveän heikkoja, Drowsesta en itsekään tykännyt aluksi, nykyään se on ihan ok, You take my breath away kuulostaa toisinaan tylsätä
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävöin sinua kokoyön!
En halua odottaa, että voisin näyttää sinulle kuinka paljon rakastan sinua. Toivon, että uskot, että olen varsin hullun614418KALAJOEN UIMAVALVONTA
https://www.kalajokiseutu.fi/artikkeli/ei-tulisi-mieleenkaan-jattaa-pienta-yksinaan-hiekkasarkkien-valvomattomalla-uimar1523261Jos sinä olisit pyrkimässä elämääni takaisin
Arvelisin sen johtuvan siitä, että olisit taas polttanut jonkun sillan takanasi. Ei taida löytyä enää kyliltä naista, jo492544Kadonnut poika hukkunut lietteeseen mitä kalajoella nyt on?
Jätelautta ajautunut merelle ja lapsi uponnut jätelautan alle?532524- 1102235
- 241893
- 231662
- 301626
- 1691530
- 361265