Kantatilan rakennuspaikat

Jep, tuo kantatilaperiaatteen peruskuvio on kyllä selvillä, ja se menee juuri noin.

Poikkeustilanne, jota tuossa kysymyksessä hahmottelin oli kuitenkin se, että kantatilan alueelle ei ole koskaan rakennettu yhtäkään rakennusta, eikä tilasta ole lohkottu palstoja. Tilalla ei ole alunperinkään (1959 tai 1969, kaavasta riippuen) ollut riittävästi rantaviivaa nykyiseen mitoitusnormiin verrattuna.

Kysyin asiaa myös kaveriltani, joka tuntee erään kaavakonsultin. Sitä kautta sain vastauksen, että useimmissa rantayleiskaavoissa näitä harvoja vanhoja pieniä kantatiloja kohden suunnitellaan yksi rakennuspaikka vaikka mitoitus ei riitä, mikäli vaan kunnan nykyisen rakennusjärjestyksen rannanleveysvaatimus, rakennuksen etäisyys rannasta-vaatimus ja minimipinta-ala täyttyvät.

Ongelmallisempi on tuo kakkostilanne, jossa on muuten sama kuvio, mutta rakennusjärjestyksen vaatimukset eivät (vielä) täyty. Kaavassa ei osoiteta rakennuspaikkaa, mutta sen saattaa! saada myöhemmin poikkeamismenettelyllä, jos ympäristö on edelleen rakentamaton ja saa hankittua ympäriltä lisämaata.

eptee kirjoitti:

Jep, tuo kantatilaperiaatteen peruskuvio on kyllä selvillä, ja se menee juuri noin.

Poikkeustilanne, jota tuossa kysymyksessä hahmottelin oli kuitenkin se, että kantatilan alueelle ei ole koskaan rakennettu yhtäkään rakennusta, eikä tilasta ole lohkottu palstoja. Tilalla ei ole alunperinkään (1959 tai 1969, kaavasta riippuen) ollut riittävästi rantaviivaa nykyiseen mitoitusnormiin verrattuna.

Kysyin asiaa myös kaveriltani, joka tuntee erään kaavakonsultin. Sitä kautta sain vastauksen, että useimmissa rantayleiskaavoissa näitä harvoja vanhoja pieniä kantatiloja kohden suunnitellaan yksi rakennuspaikka vaikka mitoitus ei riitä, mikäli vaan kunnan nykyisen rakennusjärjestyksen rannanleveysvaatimus, rakennuksen etäisyys rannasta-vaatimus ja minimipinta-ala täyttyvät.

Ongelmallisempi on tuo kakkostilanne, jossa on muuten sama kuvio, mutta rakennusjärjestyksen vaatimukset eivät (vielä) täyty. Kaavassa ei osoiteta rakennuspaikkaa, mutta sen saattaa! saada myöhemmin poikkeamismenettelyllä, jos ympäristö on edelleen rakentamaton ja saa hankittua ympäriltä lisämaata.

Lue lisää

jossittelua ja niillä ei juuri rantatonttia myydä eikä tulevaa arvonnousua voi rahastaa etukäteen esim perinnönjaossa.

molemmat on kirjoitti:

jossittelua ja niillä ei juuri rantatonttia myydä eikä tulevaa arvonnousua voi rahastaa etukäteen esim perinnönjaossa.

Siitä olemme samaa mieltä, että kakkostilanne on epävarma, senhän jo kirjoitin.

Ykköstilanne ei sinänsä ole jossittelua, mikäli "vähintään yksi"-periaate on kaavan valmisteluaineistossa kirjattu. Voihan kaavaperiaatteet muuttua valtuustossa tai valituksien jälkeen, mutta se riski on aina olemassa kaikissa maankäyttöasioissa.

Tarkoitus ei ole myydä rantapalstaa eikä rahastaa perinnönjaossa vaan kyseessä on nykyisten omistajien mahdollisuudet rakentaa omistamilleen tiloille.

eptee kirjoitti:

Siitä olemme samaa mieltä, että kakkostilanne on epävarma, senhän jo kirjoitin.

Ykköstilanne ei sinänsä ole jossittelua, mikäli "vähintään yksi"-periaate on kaavan valmisteluaineistossa kirjattu. Voihan kaavaperiaatteet muuttua valtuustossa tai valituksien jälkeen, mutta se riski on aina olemassa kaikissa maankäyttöasioissa.

Tarkoitus ei ole myydä rantapalstaa eikä rahastaa perinnönjaossa vaan kyseessä on nykyisten omistajien mahdollisuudet rakentaa omistamilleen tiloille.

Lue lisää

Itse olisin sillä kannalla, että joa kantatilalla on oikeasti sellainen paikka, johon rakennukset voi sijoittaa, ei joidenkin metrien puuttuminen rantaviivasta tms pitäisi estää rakennuspaikan merkitsemistä kaavaan. Tarvittaessa rakennusoikeutta voi vähentää, jos rakennusoaikalle ei mahdu nykymitoituksen mukaisia rakennuksia.

Perustelen näkemystäni sillä, että jos kantatila olisi aikoinaan rakentanut rantaan, se merkittäisiin kaavaan rakennuspaikaksi ilman muuta rakennusjärjestyksen vaatimuksista piittaamatta. Mitään syytä ei ole "rangaista" kantatilaa siitä, että on malttanut olla rantaa rakentamatta.